| metsakeskus.1000049917 |
620 |
Lumimäki pohjoinen |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
519652.00000000 |
7161477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049917 |
Kohde sijaitsee Lumimäen pohjoispuolella, pienellä suoalueella. Vuoden 1849 Paltamon pitäjänkartalla (1849) paikalle osuu pitäjänrajan kulma paikassa, jossa raja tekee terävän piston pohjoiseen. Hieman myöhemmillä Puolangan (1864) ja Säräisniemen (1865) pitäjänkartoilla pitäjänraja on siirtynyt pois siten, että tämä pohjoisin rajapiste on jäänyt osoittamaan enää tilusrajan kulmaa.
Inventoinnissa em. rajamuutos kävi ilmi vasta jälkityövaiheessa, joten maastotyössä rajamerkkiä etsittiin väärältä kohdalta. Talven tulon vuoksi oikeaa paikkaa ei voitu syksyllä 2023 enää tarkastaa maastossa. On epäselvää ja tulkinnanvaraista, onko vuoden 1849 kartan rajapiste sillä tavalla ”ikivanha”, että se voidaan katsoa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Pitäjänrajana se voi olla aikaisintaan 1780-luvulta (Paltamo ja Hyrynsalmi). Paikalla on voinut ennen sitä olla kylien raja, mutta suurimittakaavaisen kartta-aineiston puuttumisen vuoksi tästä tai rajapisteen iästä ei ole löytynyt dokumentoitua tietoa. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikartan tietojen mukaan paikalla pitäisi nykyisin olla rauniopyykki.
Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000049918 |
620 |
Vaaranalussuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521049.00000000 |
7163166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049918 |
Kohde sijaitsee Puolangan Kongasmäen luoteisrinteellä, korpimaisessa melko märässä rinteessä. Metsä on joitakin vuosia sitten hakattu ja äestetty. Puusto on hyvin tiheää nuorta taimikkoa, jossa männyntaimet ovat peittyneet miltei läpitunkemattoman lehtipuutaimiston alle. Aluskasvillisuutena on katajaa ja korkeaa maitohorsmaa. Tervahauta on tästä syystä melko vaikeasti havaittavissa maastossa. Maaperä vaikuttaa olevan moreenia.
Tervahauta on noin 16 m halkaisijaltaan, josta vallien osuus on yhteensä 8 m. Se on melko jyrkkäpiirteinen ja sen syvyys on 1,7 m. Halssi on suoraan pohjoiseen kohti jyrkkää alarinnettä. Se on tervahaudan päästä reilut 2 metriä leveä ja noin 1,7 m syvä. Pituus on arviolta 12 m. Hyvin tiheän kasvillisuuden vuoksi mahdollisista liitännäisrakenteista ei tehty havaintoja. Koska alue on äestetty, mahdolliset kuopat ja kiukaat saattavat olla tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000049919 |
620 |
Järvenpääsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522092.00000000 |
7163764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049919 |
Kohde sijaitsee Puolangan Kongasmäen pohjoispuolella, Järvenpäänsuon itäpäähän pistävän laajahkon niemen pohjoisosassa, noin 420 m Kongasmäentien ja Konkaantien risteyksestä luoteeseen. Alueen puusto on vanhaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus jäkälää ja sammalta Maaperä on pääosin hiekkaa.
Paikalla sijaitsee pieni tervahauta. Sen halkaisija on 8 metriä, josta vallien osuus on yhteensä 4 m. Tervahaudan syvyys keskeltä on noin 0,7 m. Halssi on länsilounaaseen ja se on 1,5 m leveä, 1,2 m syvä ja noin 7 m pitkä. |
| metsakeskus.1000049920 |
620 |
Järvenpääsuo 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522073.00000000 |
7163747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049920 |
Kohde sijaitsee Puolangan Kongasmäen pohjoispuolella, Järvenpäänsuon itäpäähän pistävän laajahkon niemen pohjoisosassa, noin 450 m Kongasmäentien ja Konkaantien risteyksestä luoteeseen. Alueen puusto on vanhaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus jäkälää ja sammalta. Maaperä on pääosin hiekkaa.
Paikalla sijaitsee yksittäinen 3,5 x 0,6 m kokoinen pyöreähkö, matalavallinen kuoppajäännös, kuoppa 1. Siitä noin 60 m lounaaseen on vielä kaksi samankaltaista kuoppaa vierekkäin, kuoppa 2 ja kuoppa 3. Ne ovat kooltaan 2,5 x 0,4 ja 2,5 x 0,5 m. Kuopista otetusta maaperäkairanäytteistä voitiin havaita huuhtoutumiskerroksen alla vähäinen hiilen värjäämän hiekan osuus. Kuopat muistuttavat ulkoisesti läheisen kohteen Järvenpää (620010017) pyyntikuoppia. Tuolle kohteelle on matkaa reilut 200 m etelän suuntaan.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000049921 |
620 |
Kalettomankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523564.00000000 |
7173003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049921 |
Tervahauta on pieni ja syvä. Sen sisäympärysmitta on 7 m (kokonaisympärys 11/15 m) ja se on 1,5 m syvä. Tervahaudan ympärillä on tuplavalli. Sisempi valli on 2 m leveät ja sen ja ulomman vallin välissä on 50 cm leveä ja 50 cm syvä kuoppa/oja. Ulompi valli on 1,5 m leveä ja n. 20 cm korkea.
Tervahaudan halssi on pohjoisen suuntaan ja kooltaan 1,5–2 x 4 m ja sen korkeus vaihtelee 1 ja 2 m välissä. Halssin suussa, kauimpana haudasta, on kiviä. Oja jatkuu halssista n. 7–8 m päähän.
Alueella kasvaa mäntyvoittoista metsää, jonka seassa on jonkin verran koivua. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, mustikasta sekä puolukasta. |
| metsakeskus.1000049922 |
620 |
Jatkonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523408.00000000 |
7174313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049922 |
Kohde sijaitsee Puolangan Jatkonkankaan itäosassa, noin 150 m itään metsäautotien uralta. Maasto on oja-aurattua rämettä ja paikalla kasvaa sakeaa mäntyvaltaista sekametsää. Lähempänä tervahautaa oja-aurausta ei juuri ole, joten siinä ei näytä olevan vaurioita.
Paikalla on 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Vallien osuus tästä on yhteensä noin 5 m. Kohde on kokonaisuudessaan melko matala. Keskikohdalta arvioituna tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi on tervahaudan päästä 1,5 m leveä, mutta jatkuu kaakkoon pelkkänä ojana noin 12 m matkan. |
| metsakeskus.1000049923 |
52 |
Ahonsalmenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325727.00000000 |
7026639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049923 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee mäenrinteellä 230 metriä Lappajärventieltä lounaaseen. Alue on voimakkaasti muokattua metsäkangasta, jonka länsipuolella kulkee Kirsinpäkki -niminen joki. Tervahauta sijoittuu noin 40 metriä koilliseen voimajohtolinjan keskiosasta. Tervahauta on halkaisijaltaan 17 metriä ja syvyydeltään 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 2–3 metriä. Halssiaukko on lyhyt, noin 3 metriä pitkä, ja se laskee alarinteeseen kohti länttä. Tervahaudan muoto on hieman kärsinyt maanmuokkauksen yhteydessä. Sitä on mahdollisesti myös täytetty käyttämisen jälkeen. Pohjalta otetussa kairauksessa näkyi paksulti puhdasta hiekkaa, jonka alta erottui hiiltynyt maa. Tervahauta on vahvasti metsittynyt, ja sen päällä kasvaa etenkin kuusia. Vallin ulkoreunalla näkyy katkoviivamaista kaivantoa tervahaudan pohjois- ja itäpuolilla. Tervahaudan pohjalla on kaivanto, joka on luultavasti resenttiä maanmuokkausta. Välittömästi tervahaudan itäpuolella kulkee hakattu kiinteistönraja, sekä metsäkoneen ajoura.
Vuosien 1947 ja 1956 ilmakuvissa tervahaudan kohdalla kasvaa metsä, joten tervahautaa lienee poltettu myöhäisintään 1900-luvun alussa. Järviseudun historia 1:n tervahautaluettelon (s. 745-748) mukaan Ahonsalmenkankaalla olevaan tervahautaan ei liity tiedossa olevaa henkilö- tai talonnimeä. Luettelossa tervahaudan nimi on Isonsalmen tervahauta, mutta sillä saatetaan tarkoittaa myös kankaan itäreunassa, samalla latitudilla, olevaa suurempaa hautaa. |
| metsakeskus.1000049924 |
620 |
Isokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522631.00000000 |
7175675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049924 |
Kohde sijaitsee Puolangan Isokankaan itäosassa, Kintasmäkeen menevän metsäautotien varressa, tieurien risteyskohdassa. Puusto on nuorta sekametsää ja aluskasvillisuus jäkälää, kanervaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkamoreenia.
Paikalla on halkaisijaltaan noin 12 m kokoinen tervahauta, josta vallien osuus on noin 7 metriä. Vallin korkeus on 0,6 m ja tervahaudan syvyys 0,8 m. Halssi on pohjoiseen, mutta erottuu heikosti. Pohjoisvallissa on myös jonkinlaisia kuoppamaisia vaurioita, luultavasti metsästäjien auki kaivamia ketunpesiä. |
| metsakeskus.1000049925 |
405 |
Seurahuoneen kalmisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
563830.00000000 |
6769980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049925 |
Vuoden 1767 Mustolaa, Lapvettä ja muita Lappeenrannan kaupungin lähikyliä kuvaavassa verollepanokartassa on kaupungista etelään, pellon B2 itäpuolelle, merkitty suorakaiteenmuotoinen, aidoin rajattu alue, jolle on kuvattu ns. matkamiehen ristejä muistuttavia symboleja. Nuoremmissa historiallisissa kartoissa kohdalle ei ole kuvattu kalmistoa. Kohta sijoittuu nykykartalla Seurahuoneen ja radan väliin.
Lappeenrannan Seurahuoneen ja rautatien välistä kenttää tasatessa vuonna 1891 paikalta löytyi kymmenien vainajien luurankoja. Ainoan raportoidun rahalöydön perusteella vainajat ajoittuvat 1700-luvulle (1788).
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun valokuvien perusteella luiden löytöpaikalta, so. nykyinen Yhdyspuisto, on otettu maata huomauttavan paljon, eikä kohdalla luultavasti ole voinut säilyä hautoja. Raastuvankadulla ja Seurahuoneen kohdalla topografia on säilynyt samanlaisena 1800-luvun lopulta, joten alueella voi olla säilynyt hautoja. Muinaisjäännöspiste on sijoitettu topografian perusteella Raastuvankadulle, joka kulkee maaston luontaisen harjanteen päällä.
Kohteen rajaus on arvio. |
| metsakeskus.1000049926 |
620 |
Peilinpuro |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521044.00000000 |
7178920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049926 |
Kohde sijaitsee Ukonkankaan koillispuolella Peilinpuron pohjoisreunalla. Alue on sekametsää, ja majava on nostanut veden puron ympäristöön.
Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta. Kokonaishalkaisijaltaan se on noin 17 m ja vallit ovat 3 m leveät. Vallilla on korkeutta noin 70 cm ja se on laeltaan tasainen. Vallia kiertää sarja pitkänomaisia kuoppia, jotka muodostavat ikään kuin katkonaisen ojan. Tervahaudan pohjalla on kova taso nokimaakerroksen alla. Halssi on pääosin veden alla. Se osoittaa puron
suuntaan etelään. Haudan vallit levenevät halssin kohdalla selvästi. Tervahaudan ympäristössä on laakeita painanteita, joista on nostettu kunttaa ja maata.
Tervahaudasta noin 15 m lounaaseen on tervapirtin pohja. Kiuas on selkeän suorakulmainen ja mitoiltaan 180 x 100 x 60 cm. Pirtin seinien hirsien jäännökset ovat vielä osittain näkyvissä sammalen alla noin 20 cm korkeana vallina. Kiukaan kohdalla nähdään, että rakenne on ollut seinää vasten. Kiuas on pirtin tervahaudanpuoleisessa nurkassa. Kiukaan päällä on jäänteitä mahdollisesti pirtin katosta. Tämä koostuu vierekkäin asetetuista noin 10 15 cm halkaisijaltaan olevista pyöröpintaisista puista. Päällä on maata ja majavan kasaamia oksia. Rakennus pituudeltaan 3,5 m ja leveydeltään mahdollisesti 3. Puron puoleinen seinälinja ei ole enää näkyvissä.
Puurakenteiden säilyneisyyden perusteella pirtti on todennäköisesti ollut käytössä vielä 1900-luvulla.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000049926 |
620 |
Peilinpuro |
10007 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
521044.00000000 |
7178920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049926 |
Kohde sijaitsee Ukonkankaan koillispuolella Peilinpuron pohjoisreunalla. Alue on sekametsää, ja majava on nostanut veden puron ympäristöön.
Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta. Kokonaishalkaisijaltaan se on noin 17 m ja vallit ovat 3 m leveät. Vallilla on korkeutta noin 70 cm ja se on laeltaan tasainen. Vallia kiertää sarja pitkänomaisia kuoppia, jotka muodostavat ikään kuin katkonaisen ojan. Tervahaudan pohjalla on kova taso nokimaakerroksen alla. Halssi on pääosin veden alla. Se osoittaa puron
suuntaan etelään. Haudan vallit levenevät halssin kohdalla selvästi. Tervahaudan ympäristössä on laakeita painanteita, joista on nostettu kunttaa ja maata.
Tervahaudasta noin 15 m lounaaseen on tervapirtin pohja. Kiuas on selkeän suorakulmainen ja mitoiltaan 180 x 100 x 60 cm. Pirtin seinien hirsien jäännökset ovat vielä osittain näkyvissä sammalen alla noin 20 cm korkeana vallina. Kiukaan kohdalla nähdään, että rakenne on ollut seinää vasten. Kiuas on pirtin tervahaudanpuoleisessa nurkassa. Kiukaan päällä on jäänteitä mahdollisesti pirtin katosta. Tämä koostuu vierekkäin asetetuista noin 10 15 cm halkaisijaltaan olevista pyöröpintaisista puista. Päällä on maata ja majavan kasaamia oksia. Rakennus pituudeltaan 3,5 m ja leveydeltään mahdollisesti 3. Puron puoleinen seinälinja ei ole enää näkyvissä.
Puurakenteiden säilyneisyyden perusteella pirtti on todennäköisesti ollut käytössä vielä 1900-luvulla.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000049927 |
403 |
Käyriäiskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329209.00000000 |
7022292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049927 |
Inventointi 2023:
Tervahauta ja tervapirtin jäännös sijaitsevat Valkeisjärventien ja Ranta-ahontien väliin jäävällä metsäkankaalla. Valkeisjärventieltä tervahauta sijaitsee 185 metriä koilliseen. Ympäristö on tiheää sekametsää. Tervahauta asettuu noin 47 metriä lounaaseen voimajohtolinjan keskiosasta. Tervahauta on muodoltaan laakea ja maljamainen. Sen halkaisija on noin 17 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Tervahaudalla on tuplavalli, joka on leveydeltään yhteensä noin 4-5 metriä. Tervahaudan koillispuolella sijaitsee pitkä ojamainen kaivanto, joka on toiminut halssina. Vallilla ja pohjalla kasvaa harvakseltaan kuusta ja koivua, aluskasvillisuus on tiheää. Pohjalta otettiin maakairanäyte, josta erottui hiilensekaista maata. Tervahaudasta 15 metriä lounaaseen sijaitsee suorakaiteen muotoinen painanne (6 x 2 m), sekä neliskulmainen painanne (2,5 x 2,5 m). Kyseessä on ilmeisesti tervapirtin tai muun rakennuksen pohjan. Pienempi painanne liittyy välittömästi suurempaan, ja on mahdollisesti maakellarin jäännös. Painanteet ovat noin 0,3–0,5 metriä syviä. Painanteet ovat sammaloituneita ja osin metsittyneitä. Pienemmän painanteen päällä on isohkon puun kanto.
Vuosien 1947 ja 1956 ilmakuvissa tervahaudan päällä kasvaa metsä, joten hautaa lienee poltettu myöhäisintään 1900-luvun alussa. Järviseudun historia 1:n (s. 751-754) mukaan Lappajärvellä tervahautojen nimiä on kerätty vain Karvalassa, eikä tähän Käyriäiskankaan tervahautaan näin ollen liity tiedossa olevia henkilö- tai talonnimiä. |
| metsakeskus.1000049927 |
403 |
Käyriäiskangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
329209.00000000 |
7022292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049927 |
Inventointi 2023:
Tervahauta ja tervapirtin jäännös sijaitsevat Valkeisjärventien ja Ranta-ahontien väliin jäävällä metsäkankaalla. Valkeisjärventieltä tervahauta sijaitsee 185 metriä koilliseen. Ympäristö on tiheää sekametsää. Tervahauta asettuu noin 47 metriä lounaaseen voimajohtolinjan keskiosasta. Tervahauta on muodoltaan laakea ja maljamainen. Sen halkaisija on noin 17 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Tervahaudalla on tuplavalli, joka on leveydeltään yhteensä noin 4-5 metriä. Tervahaudan koillispuolella sijaitsee pitkä ojamainen kaivanto, joka on toiminut halssina. Vallilla ja pohjalla kasvaa harvakseltaan kuusta ja koivua, aluskasvillisuus on tiheää. Pohjalta otettiin maakairanäyte, josta erottui hiilensekaista maata. Tervahaudasta 15 metriä lounaaseen sijaitsee suorakaiteen muotoinen painanne (6 x 2 m), sekä neliskulmainen painanne (2,5 x 2,5 m). Kyseessä on ilmeisesti tervapirtin tai muun rakennuksen pohjan. Pienempi painanne liittyy välittömästi suurempaan, ja on mahdollisesti maakellarin jäännös. Painanteet ovat noin 0,3–0,5 metriä syviä. Painanteet ovat sammaloituneita ja osin metsittyneitä. Pienemmän painanteen päällä on isohkon puun kanto.
Vuosien 1947 ja 1956 ilmakuvissa tervahaudan päällä kasvaa metsä, joten hautaa lienee poltettu myöhäisintään 1900-luvun alussa. Järviseudun historia 1:n (s. 751-754) mukaan Lappajärvellä tervahautojen nimiä on kerätty vain Karvalassa, eikä tähän Käyriäiskankaan tervahautaan näin ollen liity tiedossa olevia henkilö- tai talonnimiä. |
| metsakeskus.1000049928 |
620 |
Penninkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520705.00000000 |
7178643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049928 |
Kohde sijaitsee Ukonkankaalla Pelinpuron länsirannalla hieman Penninkoskesta pohjoiseen. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää. Tervahauta on heti puron törmän laidassa. Se erottuu ympäristöstä selkeästi ja on kokonaishalkaisijaltaan noin 19 m. Vallit ovat 4 m leveät ja nousevat ympäristöstään selvästi. Alarinteen puolella korkeutta on yli metrin. Vallia kiertää
matala oja. Niin ikään vallien reunustama halssi osoittaa purolle kaakkoon ja on mitoiltaan noin 5 x 1 m. Tästä kohti puroa jatkuu vielä muutaman metrin pituinen matalampi oja.
Tervahaudalta 50 m etelään, heti puronvarsitörmän päällä, on tervapirtin kiuas. Kiukaalta törmän laitaan on noin 2 m. Kiuas on varsin suorakulmainen ja koostuu vaihtelevan kokoisista nokisista kivistä. Mitoiltaan rakenne on 2 x 1 x 0,6 m. Ei ole selvää millä puolella kiuasta rakennus on sijainnut.
Puokion isojakokartalla (Nordberg 1862) on kohdalla merkintä, joka varsin todennäköisesti
viittaa tervahautaan. Piste on tosin merkitty hieman sivuun, lähemmäksi pirttiä. Samalta kartalta ei myöskään havaittu muita merkintöjä tervahaudoista. Mikäli merkintä kuvaa tervahautaa, on se ollut käytössä ainakin 1860-luvun alussa.
Kohteen vieressä oleva oja on hyvin vuolas näin tulva-aikaan ja sitä on helposti voitu kulkea veneellä. Kohde tarkastettiin maastokartan merkinnän perusteella.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000049928 |
620 |
Penninkoski |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
520705.00000000 |
7178643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049928 |
Kohde sijaitsee Ukonkankaalla Pelinpuron länsirannalla hieman Penninkoskesta pohjoiseen. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää. Tervahauta on heti puron törmän laidassa. Se erottuu ympäristöstä selkeästi ja on kokonaishalkaisijaltaan noin 19 m. Vallit ovat 4 m leveät ja nousevat ympäristöstään selvästi. Alarinteen puolella korkeutta on yli metrin. Vallia kiertää
matala oja. Niin ikään vallien reunustama halssi osoittaa purolle kaakkoon ja on mitoiltaan noin 5 x 1 m. Tästä kohti puroa jatkuu vielä muutaman metrin pituinen matalampi oja.
Tervahaudalta 50 m etelään, heti puronvarsitörmän päällä, on tervapirtin kiuas. Kiukaalta törmän laitaan on noin 2 m. Kiuas on varsin suorakulmainen ja koostuu vaihtelevan kokoisista nokisista kivistä. Mitoiltaan rakenne on 2 x 1 x 0,6 m. Ei ole selvää millä puolella kiuasta rakennus on sijainnut.
Puokion isojakokartalla (Nordberg 1862) on kohdalla merkintä, joka varsin todennäköisesti
viittaa tervahautaan. Piste on tosin merkitty hieman sivuun, lähemmäksi pirttiä. Samalta kartalta ei myöskään havaittu muita merkintöjä tervahaudoista. Mikäli merkintä kuvaa tervahautaa, on se ollut käytössä ainakin 1860-luvun alussa.
Kohteen vieressä oleva oja on hyvin vuolas näin tulva-aikaan ja sitä on helposti voitu kulkea veneellä. Kohde tarkastettiin maastokartan merkinnän perusteella.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000049929 |
886 |
Åkervall III |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
226247.00000000 |
6818056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049929 |
Metsämaalla olevan pienen kalliomuodostuman reunalla oleva selvä, osittain tuhoutunut kiviröykkiö. Röykkiö on pitkulainen, itä- länsi-suuntainen ja kooltaan noin 5,7 x 3,5 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,25 m. Röykkiö on kasattu luonnollisesti lohkeilleista kivistä 2–3 kerrokseen. Itäpäässä on yksittäinen pystykivi, joka nousee noin 30 senttimetrin korkeuteen muun röykkiön yläpuolelle.
Röykkiö on kasattu kallion reunalle, mutta myöhemmin rikkoontunut joko metsänhoitotöissä tai tarkoituksellisesti purkamalla. Röykkiön pinnan kiviä on levinnyt kallionreunalle ja ympäristöön, mutta muutoin röykkiö on hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.1000049930 |
620 |
Peilinsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520174.00000000 |
7177762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049930 |
Tervahauta sijaitsee Peilinpuron länsirannalla. Puro kulkee Peilinsuon länsilaidalla ja
kohteesta pohjoiseen on Metsosuo. Puronvarsi on ympäröivää rämettä korkeammalla, ja kasvaa mäntyvaltaista sekametsää.
Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 17 m ja vallit ovat 3 m leveät. Hauta on loivapiirteinen, mutta valli nousee selvästi ympäristöstään noin 60 cm korkeuteen. Pohjalla on noin 15 cm paksu nokikerros ja alla tervan kovettama maakerros. Halssi on 6 m pitkä ja matalien vallien ympäröimä. Tervahaudan puoleisessa päässä se on 1 m leveä ja 80 cm syvä. Halssin kaivanto yltää noin 1 m päähän ojan töyräästä. Tulviva oja olisi ollut hyvin veneellä kuljettavissa, joten tynnyrit lienee siirretty sitä myöten.
Tervahaudan ympäristöstä ei löydetty muita rakenteita, kuten tervapirtin jäännöksiä. Haudan lounaispuolella kuivimmalla alueella oli huomattavan tiheä katajakasvusto, joka vaikeutti havainnointia. |
| metsakeskus.1000049931 |
620 |
Ypykkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518427.00000000 |
7180922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049931 |
Kohde sijaitsee Puolangan Ypykkä-nimisen kohouman eteläosassa, noin 2 km Puokiolta itäkoilliseen, kostealla korpimaisella alarinteellä, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on mustikkaa ja sammalta. Maaperä on moreenia.
Paikalla on pienehkö, noin 12 m halkaisijaltaan oleva, tervahauta. Vallien osuus on yhteensä noin 6 m. Vallit ovat 1,2 m korkeat. Halssi on etelään alarinteeseen ja se on tervahaudan päästä 2,5 m leveä ja 1,5, m syvä. Pituutta sillä on noin 6 m. |
| metsakeskus.1000049932 |
886 |
Krapisto |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
229894.00000000 |
6821845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049932 |
Kivikkoisessa metsämaassa oleva kivillä vuorattu kellarikuoppa. Kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 70 senttimetriä. Kuopan reunoille on ladottu kiviä päällekkäin. Pohja on tasainen. Pohjalle tehdystä lapionpistosta ei tullut löytöjä ja maaperä on pohjalla karkeaa soraa. Kuoppaan on myöhemmin kasattu risuja. Kuoppa sijaitsee aivan virkistysreitin varrella.
Rakenteen perusteella kyseessä on kivetyn kellarikuopan jäänteet. Maatumisasteen perusteella kyseessä on historiallisen ajan rakenne, mahdollisesti 1800–1900-lukujen taitteesta. |
| metsakeskus.1000049933 |
403 |
Käyriäiskangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329226.00000000 |
7022108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049933 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee metsäautotiestä noin 15 metriä pohjoiseen Käyriäiskankaan kaakkoisosassa kaakkoon laskevalla rinteellä. Alue on harvennettua nuorehkoa mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Tervahaudan syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,6 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Halssi on rännimäinen kaivanto, jonka pituus on noin 15 metriä. Heti tervahaudan länsipuolella on metsäkoneen ajoura, joka on tuhonnut osan tervahaudan länsipuolen vallista. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa nuorehkoa mäntymetsää.
Vuosien 1947 ja 1956 ilmakuvissa tervahaudan päällä kasvaa metsä, joten hautaa lienee poltettu myöhäisintään 1900-luvun alussa. Järviseudun historia 1:n (s. 751-754) mukaan Lappajärvellä tervahautojen nimiä on kerätty vain Karvalassa, eikä tähän Käyriäiskankaan tervahautaan näin ollen liity tiedossa olevia henkilö- tai talonnimiä. |
| metsakeskus.1000049934 |
620 |
Härkösuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518686.00000000 |
7181942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049934 |
Kohde sijaitsee Puolangan Puokion Härkösuon koillispuolella 2,7 km koilliseen Puokiovaaran laelta. Maasto on korpimaista, märkää metsää ja luoteispuolella on myös upottava hetteikkö.
Kokonaisympärysmitaltaan 10 m (sisäympärys 6 m) ja 1,5 m korkean tervahaudan vallit ovat 2
m leveät ja 60 cm korkeat. Halssi on suhteellisen kookas ja tervahaudan lounaispuolella. Kooltaan se on 2,5 x 5,5 x 1,5 m.
Tervahauta sijaitsee mäntyvoittoisessa sekametsässä, jossa kasvaa myös kuusta, koivua ja katajaa. Puusto, myös tervahaudan sisällä olevat, on merkitty hakkuumerkein. Aluskasvillisuutena on sammal sekä mustikka. |
| metsakeskus.1000049935 |
620 |
Härkösuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518807.00000000 |
7181860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049935 |
Kohde sijaitsee Puolangan Puokion Härkösuon itäpuolella, 2,8 km koilliseen Puokiovaaran laelta. Maasto on korpimaista, märkää metsää ja luoteispuolella on myös upottava hetteikkö.
Tervahaudan kuopan halkaisija on 10 m (yhteensä vallien kanssa 16 m) ja 1,6 m syvä. Sen vallit ovat 3 m leveät ja 1,2–1,3 m korkeat. Tervahaudan halssi on lounaaseen ja kooltaan 2,5
x 1,7 x 4 m. Halssissa on eläimen pesä, joten se on osin tuhoutunut.
Alueella kasvaa paljon katajaa sekä mäntyä, koivua ja kuusta. Puut oli inventointihetkellä merkitty hakkuumerkein. Aluskasvillisuutena on sammalta ja mustikkaa. |
| metsakeskus.1000049936 |
886 |
Mäntyniemi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
228023.00000000 |
6818074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049936 |
Kookkaista kivistä ladottu rajamerkki, joka edelleen osoittaa Friitalan ja Ravanin kylien välistä rajaa. Halkaisija noin 1,5 metriä ja korkeus 40 senttimetriä, mutta kiveys on reunoiltaan osittain vahingoittunut. |
| metsakeskus.1000049937 |
886 |
Pirunkynsi V |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
229585.00000000 |
6824366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049937 |
Peitteisessä metsämaastossa oleva soikea sammaloitunut röykkiö. Koko noin 1,70 x 3,40 metriä. Röykkiö on reunoiltaan osittain sortunut, joten alkuperäistä laajuutta on vaikea arvioida. Vierestä kulkee metsäkoneen ajoreitti, joka on osittain rikkonut röykkiötä. Kiveyksen korkeus on noin 0,6 metriä. Röykkiö on kasattu kookkaista, luontaisesti lohkeilleista punertavista ja harmaista graniittikivistä. Kiviä on ladottu päällekkäin 2 – 3 kerrokseen. |
| metsakeskus.1000049938 |
620 |
Rauhala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516766.00000000 |
7181228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049938 |
Kohde sijaitsee Puolangan Puokion Rauhalan talon lähellä kivikkoisessa pohjoiseen laskevassa moreenirinteessä.
Paikalla on suhteellisen kookas ja laakeahko tervahauta. Sen sisäympärysmitta on 16 m ja se on 1,3 m syvä. Tervahaudan vallit ovat 4 m leveät ja 1 m korkeat. Halssi on luoteeseen ja kooltaan 3 x 4 x 1,5 m. Halssista lähtevä oja jatkuu näkyvänä jyrkkää luoteeseen laskevaa mäkeä alas n. 10 metrin päähän.
Ympäristössä kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, jonka seassa on jonkin verran katajaa, koivua
sekä kuusentaimia. Aluskasvillisuutena on pääasiassa sammalta, mutta myös jonkin verran varpuja. Tervahaudan ympärys on äestetty. |
| metsakeskus.1000049940 |
149 |
Degerölandet Hästholmen |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
341182.00000000 |
6658227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049940 |
Sijaintipaikka on Inkoon sisäsaaristossa Degerölandetin länsireunalla olevan Hästholmen-niemen länsirannalla aivan rantakallion edessä, kaislikon reunassa.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 10 metriä pitkä ja pohjasaveen vajonnut. Hylyn päällä on runsaasti rakkolevää ja muuta kasvustoa. Hylystä on näkyvissä vain pieni osa kylkeä, perä tai keularangan pää ja hieman lautoja ja pari tiiltä kallion puoleisessa päässä. Tiilet saattavat kuulua aluksen tulisijaan.
Alus on ollut hentorakenteinen ja varsinkin kylkilaudat ovat ohuita ja melko kapeita. Alus vaikuttaa olleen limisaumainen. Alus on noin pohjois-eteläsuunnassa, oletettavasti keula rantakallioon päin ja perä etelän puolella.
Hylystä on kuvattu videota ja tehty osittainen malli sekä otettu puusta ajoitusnäyte radiohiiliajoitusta varten (Suomen meriarkeologinen seura ry). |
| metsakeskus.1000049941 |
564 |
Holmi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
455191.00000000 |
7212582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049941 |
Vuoden 1820 kartalle merkitty Holmin talo. Tilakeskus on edelleen asuttuna. |
| metsakeskus.1000049942 |
312 |
Tuohimetsänkangas luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
377001.00000000 |
7004287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049942 |
Tervahauta sijaitsee Tuohimetsänkankaasta ja Haarapurosta luoteeseen, nimettömän mäen
itäosassa, kaakkoon laskevassa rinteessä, n. 50 m läheisestä metsäautotiestä etelälounaaseen.
Tervahaudan halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 4 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Rinne, jossa tervahauta sijaitsee on kivikkoista moreenia, ja tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorta mänty- ja koivumetsää, aivan tervahaudan päällä ja ympäristössä kuitenkin hieman varttuneempia kuusia ja muita puita. |
| metsakeskus.1000049943 |
312 |
Tuohimetsänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
377374.00000000 |
7003980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049943 |
Tuohimetsänkankaan laen eteläpuolella sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 15 m lounaaseen tervapirtin kiuas. Tervahaudan halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 5 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000049944 |
924 |
Palokangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343536.00000000 |
7032313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049944 |
Tervahauta sijaitsee Räyringissä Palokankaan länsirinteessä pellon reunassa. Haudan läpimitta on noin 18 metriä. Kohde on havaittu laserkeilausaineistosta ja vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000049945 |
312 |
Tuohimetsänkangas koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
378242.00000000 |
7004135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049945 |
Tuohimetsänkankaasta itäkoilliseen, Hautasuolta kaakkoon suuntautuvan pienen
kumpumoreenikentän kaakkoispuolella, Haarapuron pohjoistörmällä sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja sen halssi suuntautuu itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000049946 |
312 |
Tuohimetsänkangas kaakko 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
377903.00000000 |
7003405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049946 |
Tuohimetsänkankaasta kaakkoon ja Perkkiönkankaasta koilliseen, metsätien risteyksestä n. 95 m koilliseen sijaitsee pieni tervahauta. Sen halkaisija on n. 8 m, kuopan halkaisija n. 5 m, ja sen halssi suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000049947 |
312 |
Tuohimetsänkangas kaakko 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
377886.00000000 |
7003255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049947 |
Tuohimetsänkankaasta kaakkoon ja Perkkiönkankaasta koilliseen, metsätien risteyksestä n. 95 m eteläkaakkoon sijaitsee pieni tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 10 m, kuopan halkaisija n. 6 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000049948 |
312 |
Pieni Pohjoiskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
378789.00000000 |
7003007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049948 |
Tervahauta sijaitsee Pienen Pohjoiskankaan luoteisosassa, kankaan pohjoispäädyn kallioalueista
n. 100 m lounaaseen. Sen halkaisija on n. 25 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu etelään. |
| metsakeskus.1000049949 |
312 |
Pieni Pohjoiskangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
379052.00000000 |
7002891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049949 |
Pienen Pohjoiskankaan laen eteläpuolella sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 14 m, kuopan
halkaisija n. 5 m, ja halssi suuntautuu itään. Ympäristö on kivikkoista ja melko harvaa, kuivahkon kankaan mäntymetsää, tervahaudan päällä kasvaa lisäksi nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000049950 |
620 |
Ahokoski |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
511859.00000000 |
7174141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049950 |
Tervajoen partaalla, Ahokoskella on kivinen rajapyykki, joka on merkitty vuosien 1864 (Puolanka) ja 1865 (Säräisniemi) pitäjänkartoille numerolla 105. Pyykki saattaa olla myös vanhempi ja merkitä Hyrynsalmen ja Paltamon välistä vanhaa rajaa, joka on vedetty vuonna 1786, kun Hyrynsalmen seurakunta on perustettu ja erotettu Paltamosta.
Se sijaitsee kohdassa, jossa pohjoisesta, pitkin Tervajokea tuleva rajalinja, pitäjänkarttojen mukainen Säräisniemen ja Puolangan pitäjänraja, nykyinen Vaalan ja Puolangan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaraja, eroaa Tervajoesta ja jatkuu etelään maitse.
Paikalla on luonnonkivistä ladottu pienehkö nelikulmainen röykkiöpyykki. Sen mitat ovat noin 1 x 1 m ja keskellä rajamerkkiä on pystyssä noin 40 cm korkuinen kivi. |
| metsakeskus.1000049951 |
312 |
Pieni Pohjoiskangas itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
379532.00000000 |
7002774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049951 |
Pienen Pohjoiskankaan itäpuolella sijaitsevalla pienellä rämeen ympäröimällä kangassaarekkeella on tervahauta. Sen halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000049952 |
620 |
Pilkansillankangas koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518694.00000000 |
7171827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049952 |
Tervahauta sijaitsee Jaalangantieltä noin 120 m länteen, nimettömän luonnonpuron länsirannalla, suon reunassa. Sen kokonaishalkaisija on noin 14 m, josta vallien osuus yhteensä noin 4 m. Tervahauta on 1,5 m syvä. Halssi on itään kohti puroa ja noin 8 m pitkä. Tervahaudan päässä halssin leveys on 1,5 m ja se kapenee itään päin ollen loppupäässä noin metrin leveä. Halssin syvyys on 1,5 m.
Tervahaudan läheisyydessä havaittiin kaksi suurehkoa kuopannetta, jotka liittynevät tervahaudan käyttöön. Lisäksi tervahautaa kiertää yhtenäinen ojamainen kaivanto. |
| metsakeskus.1000049953 |
312 |
Rimpisuonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
379739.00000000 |
7003573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049953 |
Kohde sijaitsee rehevähkön kankaan pohjoisreunalla kosteahkon rämeen reunalla. Tervahaudan halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 8 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000049954 |
620 |
Pilkansillankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518384.00000000 |
7171533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049954 |
Noin 420 m Jaalangantieltä länteen Pilkansillankankaan korkeimman kohdan tuntumassa sijaitsee tervahauta. Se on halkaisijaltaan noin 15 m, josta vallien osuus on yhteensä 4 m. Vallit ovat melko matalat ja huomaamattomat. Tervahaudan syvyys on noin 1,2 m. Halssi on hyvin jyrkkäpiirteinen ja syvä antaen itään kohti jyrkkää penkkaa. Halssi on yli 2 m syvä ja tervahaudan päästä 4 m leveä. Se jatkuu rinteeseen noin 10 metrin matkan kaveten voimakkaasti loppupäästään.
Puusto kohteella on erittäin tiheää harventamatonta havupuumetsää, jossa kasvaa enimmäkseen nuorehkoa kuusta. |
| metsakeskus.1000049955 |
312 |
Rimpisuonkangas koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
380170.00000000 |
7003724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049955 |
Tervahauta sijaitsee osittain kallioisen kankaan keskellä, alueella kasvaa vartunutta havumetsää.
Haudan halkaisija on n. 12 m, kuopan halkaisija n. 5 m, ja halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000049956 |
620 |
Pääpuronkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515629.00000000 |
7171165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049956 |
Pääpuronkankaan luoteisosassa, aivan korkeimman kohdan tuntumassa, on pieni tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 11 m. Tervahaudan vallit ovat 3 m leveät ja noin 0,5 m korkeat. Haudan syvyys on noin 1 m. Halssi on itään ja muodoltaan melko huomaamaton. Sen pituudeksi voi arvioida noin 4 m ja se on tervahaudan päästä 1,5 m leveä.
Tervahauta sijaitsee äestetyssä taimikossa, mutta on säästynyt vaurioilta. |
| metsakeskus.1000049957 |
312 |
Rimpisuonkangas kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
380371.00000000 |
7002854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049957 |
Tervahauta sijaitsee Rimpisuon eteläpuolella, Rimpisuonkankaan ja Rantakankaan välisellä kumpumoreeni- ja kalliokumparealueella, kolmihaaraisen moreenikumpareen laella. Sen halkaisija on n. 20m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000049958 |
854 |
Liikamaa 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
364067.00000000 |
7401898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049958 |
Mämmilästä noin 1,7 km eteläkoilliseen Liikamaalla hiilimiilu halkaisijaltaan noin 14,9 metriä. Kohde paikannettu Lidar-aineistolla.
2024 maastotarkastus: Hiilimiilu 1 sijaitsee Liikamaan huipulle johtavan metsätien länsipuolella noin 10 metrin etäisyydellä tiestä. Ympäristö on mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus on hieman rehevää. Hiilimiilu 1 erottuu maastossa matalana kumpareena. Alueella kasvillisuus on rehevämpää kuin ympäröivässä maastossa. Hiilimiilun sisällä on myös kumpareita ja painaumia, jotka erottuvat maastossa. Kohtalaisen selkeä pyöreähkö oja kiertää hiilimiilua. Halkaisijaltaan hiilimiilu on noin 15 metriä.
Toinen hiilimiilu sijaitsee Liikamaan alarinteellä itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä miilusta 2. Ympäristö on kosteahkoa ja kasvaa kohtalaisen tiheänä suopursua. Hiilimiilu 2:n ympärillä olevat ojat eivät ole aivan yhtä selkeät kuin muissa lähialueen hiilimiiluissa. Kohde erottuu maastossa kumpareena. Se sijaitsee rinteessä olevalla tasanteella. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 14 metriä. |
| metsakeskus.1000049959 |
620 |
Pääpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514550.00000000 |
7170800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049959 |
Pääpuron pohjoispuolella olevassa suosaarekkeessa on tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 15 m ja se on noin 1,5 m syvä. Tervahaudan vallit ovat noin 4 m leveät ja ne ovat 0,6 m korkeat. Halssi on melko lyhyt ja osoittaa kaakkoon. Mittaa halssilla on noin 3 m. Halssin leveys on tervahaudan päästä noin 1,5 m ja syvyys saman verran. |
| metsakeskus.1000049960 |
312 |
Rimpisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
381167.00000000 |
7003691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049960 |
Rimpisuon koillispuolisella kivikkoisella kangasniemekkeellä, n. 450 m Rimpilammesta
itäkaakkoon sijaitsee Tervahauta. Sen halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 5 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000049961 |
743 |
Valkiavuori |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
296438.00000000 |
6975303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049961 |
Inventointi 2022:
Paikalla on luonnonlohkareista koottu, mahdollisesti tilusrajaa osoittava rajamerkki. Rajamerkki on rakennustavan perusteella vanha, eikä se ole millään nykyisellä tai vanhoista kartoista löytyneellä isojakoa uudemmalla rajalla. Merkki sijaitsee likimain vaakasuoralla, jäkälä- ja sammalpeitteisellä silokalliolla kalliokumpareen korkeimmalla kohdalla. Keskellä on noin 40 cm korkea pystykivi. Se on muodoltaan litteä, leveys noin 25 cm, ja paksuus noin 10 cm. Kivi on asetettu pystyyn siten, että kivi osoittaa likimain suuntaa länsiluoteesta itäkaakkoon. Pystykiven tueksi on aseteltu noin kymmenen kappaletta matalampia kiviä. Rajamerkin kokonaishalkaisija on noin 90 cm. Pystykivessä ei havaittu merkintöjä, eikä pyykin rakentamiseen käytettyjä kiviä ole muutenkaan muotoiltu. |
| metsakeskus.1000049963 |
562 |
Valkeajärvi |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
348867.00000000 |
6841719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049963 |
Sijaintipaikka on Oriveden keskustasta noin 1,4 kilometriä länteen Pukala-järven pohjoispuolella olevan Valkeajärven pohjoisrannan lähellä vastapäätä Kanervaniemeä noin 1-2 metrin syvyydessä. Paikalla järvi on kapeimmillaan.
Pohjassa pystyssä olevista puisista liisteistä muodostuva kalastusrakennelma. Liisteiden joukossa siellä täällä on myös järeämpiä pohjassa pystyssä olevia puita. Rakenteita on havaittavissa mutapohjalla arviolta 10-20 metrin matkalla. Rakennelma muistuttaa järven pohjassa olevaa aitaa. Liisteet näyttävät kuluneilta ja vanhoilta eivätkä ne nouse korkealle järven pohjasta.
Rakennelma havaittiin kesäkuussa 2021. |
| metsakeskus.1000049965 |
312 |
Hauskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
379297.00000000 |
7000561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049965 |
Tervahauta sijaitsee Hauskankaan laen tuntumassa, sen loivien koillis- ja kaakkoisrinteiden rajalla, vain n. 20 m viereisestä metsätiestä lounaaseen. Tervahaudan halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 7 m, ja halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000049966 |
312 |
Iso Pohjoiskangas kaakko 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
378778.00000000 |
7001322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049966 |
Tervahauta sijaitsee Ison Pohjoiskankaan luoteisten kallioalueiden, Pohjoiskankaanlehdon ja Hauskankaan välisellä kangasalueella, sen laen länsipuolella. Tervahaudan halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Ympäristö on kivikkoista mäntymetsää, jota on hiljan harvennettu; tervahaudan päällä kasvaa myös kuusia ja koivuja. Tervahaudan välittömässä läheisyydessä on liikkunut metsäkoneita, ja sen länsipuolella näiden jäljet ovat poistaneet turvekerrosta tervahaudan vallin ulkoreunasta. |
| metsakeskus.1000049967 |
312 |
Iso Pohjoiskangas kaakko 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
379034.00000000 |
7001508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049967 |
Tervahauta sijaitsee Pohjoiskankaan loivassa itärinteessä, kankaan korkeimmalta laelta n. 150 m itäkoilliseen ja Pohjoiskankaanlehdosta muutaman sata metriä länteen. Sen halkaisija on n. 25 m, kuopan halkaisija n. 16 m, ja halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000049968 |
312 |
Pohjoiskankaanlehto etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
379354.00000000 |
7001351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049968 |
Tervahauta sijaitsee Pohjoiskankaan itärinteen alapuolella, Pohjoiskankaanlehdosta muutaman sata metriä etelään. Sen halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 8 m, ja halssi suuntautuu itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000049969 |
312 |
Haarapuronkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
376071.00000000 |
7003833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049969 |
Haarapuronkankaan laen eteläosassa, kankaan etelälounaisen rinteen yläpuolella sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 25 m, kuopan halkaisija n. 16 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Alue on kivikkoista. |
| metsakeskus.1000049970 |
300 |
Valkoinenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315418.00000000 |
6971046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049970 |
Tervahauta sijaitsee Valkoisennevan länsipuolella kulkevan metsätien varrella, tiestä n. 50 m itään, loivasti itään rämeelle viettävällä hiekkakankaalla. Kangas on puuton avohakkuun jälkeen. Tervahauta on noin 10 m halkaisijaltaan, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000049971 |
300 |
Kurunluhta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313718.00000000 |
6970324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049971 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Kurunluhdan ja Kiimanevan välisellä moreenikankaalla. Noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta on metsätien eteläpuolella. Sen halssi johtaa kaakkoon. Tervahaudan päällä kasvaa tiheästi kuusipuustoa. Noin 30 m tervahaudasta koilliseen on heti metsätien itäreunalla tervapirtin sammaloitunut kiuas, joka on läpimitaltaan n. 3 m ja n. 1 m korkea. |
| metsakeskus.1000049972 |
300 |
Harjunhaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
312720.00000000 |
6969936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049972 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee kallioisen Harjunhaudanmäen korkeimman laen eteläkärjessä varttuneessa kuusimetsässä. Paikalla on noin 20 m halkaisijaltaan oleva laakea tervahauta, jonka halssi johtaa kaakkoon. Tervahaudan päällä kasvaa varttuneitakin kuusipuita. Noin 30 m tervahaudasta länteen on osin romahtanut kiuas, jossa suuaukko ja kivien ladonta ovat hyvin näkyvissä. Kiukaan läpimitta on n. 2,5 m ja korkeus n. 1 m. Se on ladottu osin laattamaisista ja suorakulmaisista enimmillään n. 1 metrin kokoisista kivistä, pintaa peittää sammal. Kiukaan rakenne ei ole alkuperäinen, vaan se on ladottu jossain myöhäisemmässä vaiheessa. |
| metsakeskus.1000049973 |
312 |
Järvenpää Luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27026 |
374577.00000000 |
7000096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049973 |
Kyyjärven Mäntyselän pohjoispäädystä n. 1 km itään ja Järvenpään kylän pohjoisimmista pelloista n. 450 m luoteeseen sijaitsee kangas, jonka itälaitamilla sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 6 m luoteeseen rakennuksen pohja sekä mahdollinen kiuas. Tervahaudan halkaisija on n. 28 m, kuopan halkaisija n. 18 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000049974 |
139 |
Mustalampi länsi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
425875.00000000 |
7271009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049974 |
Lidar 5p-aineiston perusteella alueella sijaitsee asumuspainanne, joka on kaakko-luoteissuuntainen. Sen keskuskuopan koko on 11,5 x 5,5 metriä, ja vallin kanssa asumuspainanteen koko on 24 x 17,5 metriä. Syvyys on 80 cm.
Kohde tarkastettiin 2024. Asumuspainanne on pohjaltaan suhteellisen laakea, pohjalla on muutama osin lahonnut kanto kumpuna. Asumuspainanteen sisälle tehtiin kaksi koekuoppaa. Niissä havaittiin maannoksen olevan melko karkeaa hiekkaa ja huuhtoutumiskerros on noin 9-15 cm paksu. Koekuopassa havaittiin palanutta kiveä. Luoteispuoliskolle tehdyssä koekuopassa oli huuhtoutumiskerroksen pinnasta mitattuna 5 cm syvyydellä hiiltä ja palanutta kiveä. Lisäksi noin 20 cm syvyydessä oli 4 cm kokoinen hiililäikkä. Vallissa on 4-8 cm paksu huuhtoutumiskerros.
Alue on avohakattu, ja asumuspainanteen ympärille on jätetty korkeat kannot merkiksi. Asumuspainanteen ympärillä on ajettu metsätyökoneella, mutta maanpinta ei ole rikkoutunut. Painanteen keskeltä ja vallin päältä on kaadettu muutamia puita, mutta puustoa kasvaa edelleen asumuspainanteen sisällä. |
| metsakeskus.1000049976 |
300 |
Patiska |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
312469.00000000 |
6968149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049976 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Napalankallioiden eteläosassa, metsätien eteläpuolella, etelään laskevan kivikkoisen rinteen reunalla. Tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan. Sen halssi johtaa lounaaseen. Haudan ympärillä on tervanvalmistukseen liittyviä kuoppia. Alueella kasvaa kuusipuustoa.
Huom.: Inventointiraportissa olevan valokuvan perusteella tervahaudan halssissa on kylmämuuratut seinät. Tätä ei kuitenkaan tuoda esiin raportin sanallisessa kohdekuvauksessa. |
| metsakeskus.1000049977 |
300 |
Salmenmäen tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315591.00000000 |
6969323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049977 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Vähä Kinkonevan lounaispuolella olevan, kivikkoisen Salmenmäen eteläkärjessä. Alueella kasvaa mäntytaimikkoa, maapohja on aurauksen jäljiltä epätasainen. Tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan. Halssi johtaa lounaaseen. Keskustassa ja vallin päällä kasvaa heinää. |
| metsakeskus.1000049978 |
300 |
Möhrönmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314733.00000000 |
6968006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049978 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Möhrönnevan lounaispuolella kivikkoisella kankaalla. Kohteen ympäristössä kasvaa erirakenteista metsää. Tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan, sen halssi johtaa koilliseen ja keskuskuopassa on pintakasvillisuutena vankasti heinää. Heti metsätien eteläpuolella on kiukaan jäännös, jonka läpimitta on n. 2 m ja korkeus n. 70 cm.
Kotuksen nimiarkiston keruukortin (Kotus 1960: Möhrönhauta) mukaan tervahauta on tunnettu nimellä Möhrönhauta. |
| metsakeskus.1000049979 |
300 |
Loukaskorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315038.00000000 |
6967406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049979 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee laajan Kinkonevan luoteispuolella sijaitsevassa Loukaskorvessa, matalalla kivikkoisella kankaalla. Tervahauta on noin 17 m halkaisijaltaan, sen halssi johtaa kaakkoon ja sen päällä ja ympärillä kasvaa eri ikäistä puustoa.
Kotuksen nimiarkiston keruukortin (Kotus 1960: Loukaskorvenhauta) mukaan Loukaskorven tervahautaa on kutsuttu Loukaskorvenhaudaksi. |
| metsakeskus.1000049980 |
300 |
Vähänhaudanmaa |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
310149.00000000 |
6965979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049980 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Tiisjärvelle johtavan metsätien varrella, tiestä n. 40-60 m länteen. Kuortaneen, Seinäjoen ja Lapuan nykyisellä rajalla on vanha rajamerkki ja linjakiviä. Noin 70 x 50 cm:n kokoinen rajakivi on n. 2 m halkaisijaltaan olevan neliön muotoisen röykkiön päällä, rajakivi on jonkin verran kallistunut. Rajamerkin etelä- ja pohjoispuolella on linjakiviä nykyisellä rajalinjalla. Länsipuolella on lähes puuton hakkuuaukko. Rajapiste on merkitty mm. 1840-luvun pitäjänkartalle.
Rajapiste on merkitty myös 1750-luvun Lapuan pitäjänkarttaan pyykkinumerolla 93 ja Kuortaneen kappelin karttaan vuodelta 1773 pyykkinumerolla 25, jolloin kyseessä on ollut kylänrajapiste sekä Kuortaneen kappelin ja emä-Lapuan välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000049981 |
300 |
Vähähauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
310307.00000000 |
6966069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049981 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee kallioisen Vähänhaudanmaan koillispuolella Tiisjärvelle johtavan metsätien itäpuolella. Ympäristössä kasvaa mäntykasvatusmetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi johtaa koilliseen. Noin 20 m tervahaudasta itään on kiukaan jäännös, sen läpimitta on n. 3 m ja korkeus n. 60 cm. |
| metsakeskus.1000049982 |
753 |
Sipoonselkä Gäddgrundet |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
408355.00000000 |
6674154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049982 |
Sajaintipaikka on Sipoonselällä Kaunissaaresta ja Gäddgrundetista pohjoiseen, Stora Korpholmenista noin 1,3 km eteläkaakkoon noin 21 metrin syvyydessä.
Noin 18 metriä pitkä metallirunkoisen aluksen hylky. Hylyn leveys on noin 4,5 metriä. Rungon muoto on hyvin säilynyt. Alus on tasaperäinen. Keula on suora ja keulan molemmin puolin on kolme ikkunaventtiiliä. Keskilaivasta keulan suuntaan on kansitalo. Keskilaivasta perään päin on isokokoinen suorakaiteinen luukku tai aukko.
Alus on todennäköisesti SM-raivaaja eli alunperin suojeluskuntamoottorivene, johon on tehty muutoksia alkuperäisin käyttötarkoituksen jälkeen. Esimerkiksi peräkannen aukot eivät vastaa alkuperäisten ruumaluukkujen muotoa ja kokoa. Neljästä SM-veneestä ensimmäinen valmistui 1938, toinen 1939 ja muut kaksi 1940. Ensimmäinen oli ilmeisesti hieman pidempi (18,4 m) kuin muut (17,6 m), mutta perästään kapeampi. SM 1 poikkesi myös sisustukseltaan muista. SM 3 ajoi miinaan syksyllä 1944. Kolmesta muusta yksi tuhottiin maalina ja kaksi myytiin yksityisille. SM 1 oli Vuosaaren telakka-alueella vielä 1990-luvun lopulla. Leijonalippu merellä antaa ymmärtää, että maalivene oli SM 4. Siinä tapauksessa hylky olisi joko SM 1 tai SM 2. SM 1:ssä ohjaamo ja kappi oli jo muutettu, joten todennäköisin identifikaatio hylylle on SM 2 (arvio: Olli-Pekka Haukiala ja Juha Joutsi 2024).
Hylky havaittiin Meritaidon tekemässä monikeilainluotauksessa 2015. Suomen meriarkeologinen seura ry sukelsi hylyllä syyskuussa 2023 kuvaten hylyn 3D-mallia varten. |
| metsakeskus.1000049986 |
275 |
Kivilahti |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
457656.00000000 |
6966590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049986 |
Sijaintipaikka on on Keiteleessä Konneveden kunnan pohjoisosassa kirkolta noin 24 km pohjoisluoteeseen Murtosalmen länsirannalla Kantianniemen itäpuolisessa Kivilahdessa matalassa vedessä.
Jäännöksiä liistekatiskoista noin 20 - 30 metrin alueella matalassa lahdessa. Katiskat ovat näkyvissä ja kuvattavissa pinnalta käsin. Osa katiskoista on hyvin selkeitä muodoltaan, johdeaidan ja kaksiosaisen pesäosan liisteet muodostavat selkeän kuvion. Liisteistä on säilynyt vain alaosat, liisteet eivät nouse korkealle pohjasta eivätkä vedenpinnan yläpuolelle. Katiskoita on havaittu olevan noin kymmenkunta, mutta niitä saattaa olla enemmänkin.
Katiskat havaittiin kesäkuussa 2023 veneilyn yhteydessä. |
| metsakeskus.1000049988 |
584 |
Pyöriäsuo pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381310.00000000 |
7004860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049988 |
Tervahauta sijaitsee Pyöriäsuon pohjoispuolisella kangasalueella, pienellä moreeninyppylällä. Sen halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan ympäristössä kasvaa vanhaa kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000049989 |
584 |
Rahkaneva itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370010.00000000 |
7004282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049989 |
Rahkanevan itä- ja koillispuolisen pohjoisluode–eteläkaakko suuntaisen kapean kallioisen
harjanteen kaakkoispuolella on suuri tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 31 m, kuopan halkaisija n. 17m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on kivikkoista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000049993 |
300 |
Jaskarinsaari itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313667.00000000 |
6965489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049993 |
Kohde sijaitsee Suokko-nimisen tilan lounaispuolella ja Jaskarinsaaren itäpuolella, nimettömällä moreenikumpareella, jolla kasvaa mäntytaimikkoa. Tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan, sen halssi johtaa lounaaseen. Keskuskuopassa kasvaa heinää. Noin 25 m pohjoiseen on tervapirtin kiukaan jäännös, jonka läpimitta on n. 3 m ja korkeus n. 60 cm. |
| metsakeskus.1000049994 |
300 |
Kösyrinmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314889.00000000 |
6965646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049994 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Seinäjoentieltä Vasumäentielle johtavan metsätien varrella. Metsätiestä n. 35-80 m itään on kaksi tervahautaa, tervapirtin kiuas ja kuoppajäännös. Pohjoisempi tervahauta on n. 25 m halkaisijaltaan, sen päällä kasvaa useita varttuneita kuusia. Eteläisemmän haudan läpimitta on n. 20 m, sen päällä kasvaa joitakin varttuneita mäntyjä. Noin 20-25 m eteläisemmästä tervahaudasta itään on n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva ja n. 80 cm syvä soikeahko kuoppa ja sen itäpuolella kiukaan jäännös, jonka läpimitta on n. 3 m ja korkeus n. 60 cm. |
| metsakeskus.1000049997 |
300 |
Raketunmaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313197.00000000 |
6964521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049997 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Seinäjoentien eteläpuolella, kivikkoisen Raketunmaan koillisosassa. Kangas on voimakkaasti metsäaurattu ja kasvaa nuorta taimikkoa. Haudan läpimitta on n. 20 m. Sen päällä kasvaa lähinnä lehtipuustoa mutta myös yksi kelo, pintakasvillisuutena on heinää. Halssi johtaa koilliseen. Haudasta n. 20 m länteen on n. 5 m pitkä ja enimmillään n. 1,5 m leveä ja n. 60-70 cm korkea sammaleen peittämä itä-länsisuuntainen kivivalli, vallin viereinen maasto on metsäkäsittelyn jäljiltä epätasaista kivikkoa, mikä haittasi näkyvyyttä kuin myös tiheä aluskasvillisuus ja taimikko. Valli liittynee jollakin tavoin tervanvalmistustoimintaan. |
| metsakeskus.1000049998 |
300 |
Raketunmaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313083.00000000 |
6963713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049998 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Hietaharjunnevan itäpuolella Raketunmaan eteläosassa. Paikka on kivikkoinen kangas, jossa puusto on nuorta harvaa mäntykasvatusmetsää. Pienen mäen korkeimman kohdan kaakkoispuolella alempana rinteessä olevan tervahaudan läpimitta on n. 15 m, päällä kasvaa joitakin puita, halssi länteen. Hauta on tehty kaltevalle länteen päin viettävällä maaston kohdalle. Noin 30 m itään hieman ylempänä rinteessä on n. 3 m halkaisijaltaan oleva ja 80 cm korkea tervapirtin kiuas, jonka pinnalla kasvaa jäkäliä, puolukanvarpua sekä muutama puu. |
| metsakeskus.1000049999 |
300 |
Hautakorvenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314006.00000000 |
6963760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000049999 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Hautakorvennevan pohjoispuolella kulkevan metsätien pohjoispuolella matalalla kankaalla, jolla kasvaa mänty-kuusimetsää. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, sen päällä kasvaa eri ikäistä puustoa ja halssi johtaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000050000 |
300 |
Viitalanhaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314272.00000000 |
6962794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050000 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Ruismäen kaakkoispuolisella metsäalueella, metsätiestä n. 40 m länteen, kapean Viitalanhaudanmäen pohjoisreunalla. Paikalla on tervahauta, jonka läpimitta on n. 25 m. Sen päällä kasvaa eri ikäistä havupuustoa. Haudassa on poikkeuksellisesti kaksi halssia, toinen länteen ja toinen koilliseen. |
| metsakeskus.1000050001 |
300 |
Mikkilänhautamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
310961.00000000 |
6962218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050001 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Kuhjonnevan koillispuolisella metsäalueella, Mikkilänhautamaa-nimiseen paikkaan johtavan metsätien molemmilla puolilla. Noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta sijaitsee tien eteläpuolella, sen halssi on kaivettu etelään. Tervapirtin kiuas sijaitsee haudan koillispuolella metsätien pohjoisreunalla, se on 2 m halkaisijaltaan ja n. 70 cm korkea, päällä on kaatunut kelopuu. Tervahaudan päällä kasvaa eri ikäistä puustoa. Länsi- ja pohjoispuoliset metsäpalstat kasvavat hakkuiden jälkeen tiheää taimikkoa. |
| metsakeskus.1000050002 |
300 |
Perähaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313142.00000000 |
6961928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050002 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Kuljunnevan pohjoispuolisella metsäalueella, kaakkoon työntyvän kivikkoisen niemekkeen lounaislaidalla, metsätien eteläpuolella. Tervahauta on pahoin tuhoutunut, sen molemmin puolin sekä länsipuolella on maanottokuoppia. Hauta on ollut arviolta n. 15 m läpimitaltaan. Päällä kasvaa tiheästi nuorta kuusipuustoa. Noin 15 m itään on tervapirtin kiuas, sen läpimitta on 2 m ja korkeus n. 70 cm, päällä kasvaa tiheää puustoa, pintakasvillisuutena lähinnä sammalta. |
| metsakeskus.1000050003 |
300 |
Seppälänhautaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311856.00000000 |
6961495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050003 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Vähä-Kuhjon rämeelle työntyvän pienen mäen korkeimmalla kohdalla pienten kalliokohoamien välissä, missä esiintyy hiekkaista maaperää. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista metsää, aluskasvillisuutena aika paljon katajaa. Maastokartalle merkitty tervahauta on n. 20 m läpimitaltaan, halssi koilliseen. Päällä kasvaa useita mäntyjä. Noin 20 m koilliseen on tervapirtin kiuas, sen läpimitta on 2 m ja korkeus n. 70 cm, pintakasvillisuutena lähinnä sammalta ja puolukkaa. Itäpuolella on metsäkämppä. |
| metsakeskus.1000050004 |
300 |
Vuorenhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315335.00000000 |
6961238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050004 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitse Päivänalustanvuoren eteläpuolisella metsäalueella, tasaisen metsäisen ja kivikkoisen kankaan itäreunalla. Paikalla on noin 18 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi johtaa itään. Haudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa mänty-kuusimetsää.
Kotuksen nimiarkiston keruukortin (Kotus 1960: Vuorenhauta) mukaan Päivänalustavuoren päässä ollutta tervahautaa on kutsuttu Vuorenhaudaksi. |
| metsakeskus.1000050006 |
790 |
Suonkulma Haapaniemi |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
295159.00000000 |
6810994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050006 |
Ilppari ILM26416- 26418 avulla paikannetut kaksi kiviröykkiötä. Rakenteiden läheisyydestä on metallinetsinnän yhteydessä löytynyt lähinnä historialliselle ajalle viittaavia löytöjä, joiden rautakautisuuskaan ei ole poissuljettua: pieni lyyranmuotoinen tulusrauta, kaarevahamarainen veitsi, takonauloja ja viskari. Röykkiöt ovat näköetäisyydellä toisistaan, länsi-itä-linjassa toisiinsa nähden
Röykkiö 1 sijaitsee noin 23 metrin päässä metsätiestä ja on selvästi erotettavissa ympäröivästä maastosta (ETRS-TM35FIN P: 6810994, I: 295159). Kivirakennelma on muodoltaan pyöreä. Halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus 90 cm.
Löytöjen ja kulttuurikerroksen puutteesta, sekä palojälkien vähäisyydestä päätellen, kyseessä on luultavasti raivausröykkiö. Voi kuitenkin olla mahdollista, että kiviä on myöhemmin kasattu vanhemman rakenteen päälle. Tähän viittaavat hiilijäljet joidenkin alimpien kivien yhteydessä.
Röykkiö 2 sijaitsee kahden metsätien kulmauksessa (ETRS-TM35FIN P: 6810977, I: 295173), noin 20:n metrin päässä ensimmäisestä. Röykkiö on noin 70-80 cm korkea, muodoltaan ovaali ja kooltaan 3 x 2 metriä. Röykkiö 2 vaikuttaa näistä kahdesta kivirakenteesta vanhemmalta. Kyseessä on mahdollinen kiuasrakenne. |
| metsakeskus.1000050007 |
300 |
Saunaneva pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311453.00000000 |
6960665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050007 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Mulkkujärvelle johtavasta Kurkisaarentiestä n. 70 m lounaaseen, Saunanevan pohjoispuolella, kivikkoisen ja matalan kankaan eteläreunalla. Alueella kasvaa tiheää mäntytaimikkoa. Paikalla on tervahauta, läpimitta noin 15 m, halssi lounaaseen. Noin 25 m tervahaudasta pohjoiseen on n. 1,5 m läpimitaltaan oleva ja n. 50 cm korkea kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000050008 |
300 |
Valkoinenkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314322.00000000 |
6960100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050008 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Kuljunnevan ja Valkoisenkallionnevan välisellä kivikkoisella kankaalla, kankaan länsilaidalla. Alueen puusto on nuorta mäntykasvatusmetsää. Paikalla on tervahauta, n. 20 m läpimitaltaan. Halssi johtaa etelään, vallin rakentamisessa on käytetty myös kiviä. Noin 20 m tervahaudasta koilliseen on tervapirtin kiuas. Sen läpimitta on 2,5 m ja korkeus n. 80 cm. |
| metsakeskus.1000050009 |
300 |
Jolkankorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315379.00000000 |
6960008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050009 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Valkoisenkallionnevan ja Rasinmäen välisellä kivikkoisella mäellä vajaa 300 m Kurkisaaren metsätiestä itään. Paikalla on kaksi tervahautaa n. 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi hauta on n. 25 m läpimitaltaan, halssi lounaaseen, pintaa peittää heinä, puuton. Eteläisempi hauta on noin 20 m läpimitaltaan, halssi lounaaseen. Pintaa peittää heinä, päällä kasvaa jonkin verran puustoa. |
| metsakeskus.1000050010 |
854 |
Peurakoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
374391.00000000 |
7434386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050010 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan 12 metriä. Tervahaudasta itäkoilliseen noin 25 metriä on mahdollinen kämpän jäännös P: 7434392, I: 374418 |
| metsakeskus.1000050011 |
236 |
Jyrkkäsaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334549.00000000 |
7063611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050011 |
Tervahauta sijaitsee harjanteen päällä, Jyrkkäsaaren korkeimmalla kohdalla. haudan läpimitta on noin 15 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050013 |
236 |
Hautahuhta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334614.00000000 |
7062890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050013 |
Tervahauta sijaitsee kaakkoisrinteessä Kouruvedentiestä noin 30 metriä itään ja Iso-Kouruvedestä noin 180 metriä luoteeseen. Haudan läpimitta on noin 20 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050014 |
529 |
Salmela |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
223492.00000000 |
6702205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050014 |
Kohde on jäkälän peittämän kallion päällä, hieman ympäristöään korkeammalla olevan
pienen mäen päällä. Rajamerkki on halkaisijaltaan 2 m ja muodostuu erikokoisista kivistä. Pienimmät kivet ovat 15 cm ja suurimmat 50 cm. Kiviä peittää paikoin ohut jäkäläkerros ja osassa on päällä hieman sammalta. Muutamia kiviä on levinnyt pohjoisen ja luoteen suuntaan. |
| metsakeskus.1000050015 |
529 |
Kuristenvuori 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
225156.00000000 |
6702102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050015 |
Kohde sijaitsee Kuristenlahden pohjoisosan kallioisella rinteellä paljaalla kalliolla. Röykkiössä on kahdeksan teräväkulmaista kiveä. Suurin kivi seisoo keskellä pystyssä. Kivet ovat osittain päällekkäin. Röykkiön korkeus on noin 50 cm ja halkaisija noin 60 cm. Kivien koot vaihtelevat 15 cm ja 40 cm välillä. Kymmenen metriä kohteesta itään sijaitsee myös mahdollinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000050016 |
236 |
Vähä Mäntömaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335579.00000000 |
7063487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050016 |
Tervahauta sijaitsee kankaan länsireunassa turvetuotantoalueiden välissä. Haudan läpimitta on noin 20 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050017 |
529 |
Kurinen |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
224151.00000000 |
6702324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050017 |
Kohde sijaitsee metsässä, idässä päättyvän pellon reunan tuntumassa. Suurimmat peltoalat ovat etelässä ja pienet peltokaistaleet nousevat loivasti kohti pohjoisen metsäistä rinnettä ja joissa ne jatkuvat sekä idässä että lännessä kiertäen keskelle jäävää mäkeä. Röykkiö on noin 2 m päässä itään jäävästä peltokaistaleesta.
Kohde on 11 m pitkä pohjois-eteläsuuntaisesti ja leveys 2 m itä-länsisuuntaisesti. Kiviä on päällekkäisesti, pääosin kahdessa kerroksessa ja korkeus vaihtelee 0,5-0,7 m välillä. Kivet ovat kooltaan vaihtelevan kokoisia, pienimpien ollessa 15 cm ja suurimpien 70 cm halkaisijoiltaan. Kiviä peittää sammalpeite. Kohteen läheisyydestä, peltoulokkeen pohjois- sekä eteläreunalla löytyy samankokoisia kiviä hajallaan. Kyseessä on luultavasti peltoröykkiö. |
| metsakeskus.1000050018 |
854 |
Rytikoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
373423.00000000 |
7434651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050018 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan 13,5 metriä |
| metsakeskus.1000050019 |
236 |
Kortevesi |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
336395.00000000 |
7061974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050019 |
Tervahauta sijaitsee lounaisrinteessä noin 80 metriä Kortevedestä itään ja noin 35 metriä Mäntömaantiestä länteen. Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050020 |
854 |
Rytiniva |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
372379.00000000 |
7434495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050020 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan 13,8 metriä |
| metsakeskus.1000050021 |
236 |
Vehakalamminkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336447.00000000 |
7061168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050021 |
Tervahauta sijaitsee koillisrinteessä noin 80 metriä Vehkalammista länteen. Haudan läpimitta on noin 18 metriä. Halssi on rakennettu haudan koillisreunalle kohti järveä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050022 |
854 |
Siikaojansuu |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
372360.00000000 |
7434758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050022 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan noin 10,5 metriä. |
| metsakeskus.1000050023 |
854 |
Suukoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
364727.00000000 |
7431380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050023 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan noin 10,3 metriä. |
| metsakeskus.1000050024 |
854 |
Suukoski 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
364793.00000000 |
7430934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050024 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan noin 9 metriä. |
| metsakeskus.1000050025 |
273 |
Mukkaskoskenlaki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
380794.00000000 |
7469423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050025 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan noin 10,6 metriä. |
| metsakeskus.1000050026 |
743 |
Kurjenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302958.00000000 |
6964937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050026 |
Kohde sijaitsee Seinäjoki-Kuortane maantiestä n. 520 m etelään, Kurjennevalta pohjoiseen työntyvän kivikkoisen kankaan pohjoisosassa. Paikalla on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi kaakkoon. Päällä kasvaa joitakin kuusia, pintaa peittää heinä.
Kohteen vierestä on ilmeisesti kulkenut vanha kesätie Alavudelta Nurmoon (ks. kohde Tohninportaat). Tie on merkitty 1750-luvulla laadittuun Lapuan pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000050027 |
743 |
Tohninportaat (Nurmo - Kuorasjärvi -tie) |
10001 |
12005 |
13057 |
11006 |
27007 |
302937.00000000 |
6965136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050027 |
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1957: Tohninportaat) on talletettu seuraava perimätieto: Siitä meni sellaset porraspuut ennenkö piirisairaala rupes siihen raivaamahan; kauheeta hirsiä nostettihin siältä maasta. Siiton sellanen iso tohoni kulukenu.
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1973: Tohninportaat) on talletettu seuraava selitys: [Tohninportaat ovat] Suossa olevat portaat, jotka johtivat Latosalosta Mäkelään, yli km:n pituiset (notta pääsi ylitte). Portaat on tehty kirveellä vahvasta puusta. Rakentaja oli suurikokoinen töysäläinen mies, joka on kuuleman mukaan kantanut suuren kiven Lapuan Simsiöstä Isonkyrön vanhaan kirkkoon. Miehen nimi oli Tohni tai sinne päin.
Perimätieto liittynee vanhaan Nurmon ja Alavuden Kuorasjärven väliseen kesätiehen, joka on 1750-luvulla laaditun Lapuan pitäjänkartan mukaan ylittänyt Kurjennevan (kartalla Iso Curjen Neva) juuri tällä kohtaa. Asutushistorian perusteella kulkureitti voi olla huomattavasti 1700-lukua vanhempikin. Kurjennevan kohdalla kapulatie lienee suurelta osin tuhoutunut pellonraivauksen, ojittamisen ja turvetuotannon vuoksi. |
| metsakeskus.1000050028 |
236 |
Pikkutörmä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341197.00000000 |
7059823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050028 |
Tervahauta sijaitsee kangasniemekkeellä noin 180 metriä Mikkolantien länsipuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050029 |
236 |
Lahtiladonkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341728.00000000 |
7059237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050029 |
Tervahauta sijaitsee lounaisrinteessä noin 150 metriä Kärmeojan itäpuolella. Haudan läpimitta on noin 15 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050030 |
236 |
Leväniittu |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342461.00000000 |
7059438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050030 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeella noin 65 metriä Kärmeojan eteläpuolella. Haudan läpimitta on noin 14 metriä, halssi on haudan länsi-lounais reunalla. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050031 |
236 |
Olli-Näätinki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343134.00000000 |
7059199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050031 |
Tervahauta sijaitsee itärinteessä Valkianevan turvetuotantoalueen luoteispuolella. Haudan läpimitta on noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050032 |
236 |
Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342620.00000000 |
7058271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050032 |
Tervahauta sijaitsee Hautakankaan itärinteessä Valkianevan turvetuotantoalueesta noin 700 metriä lounaaseen. Haudan läpimitta on noin 18 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050033 |
236 |
Jaakonkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344572.00000000 |
7059369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050033 |
Tervahauta sijaitsee Jaakonkankaan etelärinteessä noin 180 metriä Näätingintien eteläpuolella. Haudan läpimitta on noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050034 |
273 |
Mäntysaajo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
363161.00000000 |
7441240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050034 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan noin 11,3 metriä. |
| metsakeskus.1000050036 |
927 |
Hiiskulannummi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
361359.00000000 |
6715164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050036 |
Soraisen harjanteen länsipäädyssä sijaitsevassa, noin 30 x 40 metrin laajuisessa muinaisrantakivikkossa on kaksi selvästi ihmisen tekemää kuoppaa. Kuopat sijaitsevat harjanteen korkeimmalla kohdalla, noin viiden metrin päässä toisistaan.
Läntisempi kuopista on suurempi, kooltaan noin 2,5 x 3 metriä, syvyydeltään noin 0,5 metriä ja muodoltaan nelikulmainen. Kuopasta nostetut kivet on koottu valliksi kuopan reunoille.
Itäisempi, pienempi kuoppa on muodoltaan enemmän pyöreä, ja sen halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys alle 0,5 metriä. Kuopasta nostetut kivet muodostavat vallin kuopan ympärille. |
| metsakeskus.1000050038 |
710 |
Storträsket kapulatie |
10001 |
12005 |
13057 |
11006 |
27000 |
271545.00000000 |
6650550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050038 |
Vättlaxin tiluskartoille vuodelta 1692 (KA MHA U B48:36/1) ja 1777 (KA MHA U B48:36/3-11) on merkitty Stor- ja Lillträsketin länsipuolelle, järvialtaita erottavan maakankaan kohdalle vesijättömaan ylittävä kapulatie tai kapulasilta.
Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella ja sen sijainti on suuntaa antava. Kohde vaatii tarkempia tutkimuksia mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä. |
| metsakeskus.1000050040 |
272 |
Sarpakoskenräme 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337500.00000000 |
7066899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050040 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeen eteläosassa, metsäautotien vieressä, Ullavanjoesta noin 180 metriä lounaaseen. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Haudan läpimitta on noin 20 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen.
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Tervahaudan vallin leveys on noin 6 metriä. Syvyyttä sillä on noin 1,3 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 10 metriä pitkä kaivanto. Halssin suulla on esillä tervahaudan kylmämuurattua kiveystä. Tervahaudan päällä on peittävää lehtipuuta sekä rehevää aluskasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000050041 |
272 |
Sarpakoskenräme 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337950.00000000 |
7066330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050041 |
Tervahauta sijaitsee pienellä kumpareella rämeen reunassa. Haudan läpimitta on noin 16 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050042 |
272 |
Kytöräme |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338610.00000000 |
7065685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050042 |
Tervahauta sijaitse kangassaarekkeen eteläosassa rämeen reunassa. Haudan läpimitta on noin 16 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050043 |
854 |
Jolmanjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
371337.00000000 |
7426975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050043 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu tervahauta, halkaisijaltaan 17,8 metriä.
Maastotarkastus 2024: Kohde sijaitsee Iso Siikajärven eteläpuolella. Iso Siikajärven ja Pieni välistä kulkee metsäautotie. Tervahauta sijaitsee metsäautotien läheisyydessä noin 20 metriä tiestä pohjoiseen. Tervahaudan itäpuolella maasto nousee ja ympäristö on kuivaa kangasmetsää. Länsipuolella virtaa Jolmanjoki, jonka ympäristössä maasto on kosteampaa ja kasvillisuus rehevämpää.
Tervahauta on kaivettu rinteen reunaan, josta ränni laskee rinteeseen kohti Jolmanjokea länteen. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 metriä, sen alueella kasvillisuus on tiheää ja haudassa koivua, mäntyä kuusta ja katajaa. Rännin pituus on noin 7 metriä. |
| metsakeskus.1000050044 |
273 |
Kelhujoki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
386020.00000000 |
7468280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050044 |
Laserkeilausaineistolla paikannettu kolme tervahautaa P: 7468280, I: 386020, halkaisijaltaan noin 9,6 metriä, P: 7468285, I: 386074, halkaisijaltaan noin 6,3 metriä, ja P: 7468280, I: 386101, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Kohteet sijaitsevat Kelhujoelta noin 80 metriä etelään. |
| metsakeskus.1000050045 |
272 |
Kytöräme itä |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
339590.00000000 |
7066221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050045 |
Tervahauta sijaitsee pitkänomaisella harjanteella rämeiden välissä. Haudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi on rakennettu haudan itäreunalle.
Inventointi 2024: Maljamainen tervahauta sijaitsee Sarpakoskentiestä noin 270 metriä kaakkoon. Tervahaudan ympärillä ja vallin päällä kasvaa sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 3 metriä ja vallin korkeus alarinteessä on noin 2,5 metriä. Ylärinteessä ei ole havaittavaa vallia. Tervahaudan alarinteen valli on kylmämuurattu kivistä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on ylärinteessä noin 0,8 metriä ja alarinteessä noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu itään. Halssin pituus on noin 5 metriä. Halssin leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Muutama metsäkoneen jättämää uraa halkoo tervahaudan ja halssin pintakerroksia.
Noin 5 metriä tervahaudan vallista länteen sijaitsee kaivanto. Kaivannon koko on noin 3 x 2 metriä. Kaivannon korkeus on noin 0,4 metriä. Toinen suurempi kaivanto sijaitsee noin 15 metriä luoteeseen tervahaudan vallista. Kaivanto muodostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta alueesta, joita yhdistää noin 4 metriä pitkä ojamainen kaivanto, jonka syvyys on noin 0,6 metriä. Kaivantojen pohjien koko on noin 2,5 x 1,5 metriä ja niiden syvyys on noin 0,6 metriä. Kaivannot voivat liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000050047 |
743 |
Mäkelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
304485.00000000 |
6963402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050047 |
Inventointi 2022:
Kurjennevan pääosin poiskäytöstä jääneen turvetuotantoalueen kaakkoispuolella on lidar-korkeusmallissa erottuva todennäköinen tervahauta, isomman lidar-kuvion itäpuolella erottuu kuoppa. Kettukankaanmetsätie kulkee n. 400 metrin etäisyydellä idässä. Kohde unohtui inventoida.
Tarkastus 2024:
Paikalla on sisähalkaisijaltaan noin 10-metrinen, syvyydeltään 1-2-metrinen tervahauta, jonka 6-metrinen tervanlaskuoja laskee etelään suon reunaan. Valli mukaan lukien tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahauta on kauttaaltaan paksun kangasturpeen peittämä. Sen päällä ja ympäristössä kasvaa noin 40-vuotiasta mäntyä. Tervahaudan lähellä on kolme resenttiä (muutaman vuosikymmenen ikäistä), pari metriä syvää ja muutaman metrin leveää kuoppaa, jotka vaikuttavat maa-ainesten ottoa varten tehdyiltä koekuopilta. Kuopista kaivettu lohkareinen moreeni on läjitetty kuoppien reunoille.
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1973: Mäkelä) tallennetun tiedon mukaan paikannimi Mäkelä juontuu paikalla olleesta torpasta, joka on autioitunut 1900-luvun alussa. Ei ole tietoa, onko tervahauta torpan asukkaiden polttama, vai onko tervahauta torppaa vanhempaa perua (vrt. kohde 1000050049 Vuorenmaa). |
| metsakeskus.1000050048 |
272 |
Kytöhovi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339923.00000000 |
7065766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050048 |
Tervahauta sijaitsee pitkänomaisen kangassaarekkeen itäosassa. Haudan läpimitta on noin 22 metriä.
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Vallin leveys on noin 5,5 metriä. Syvyys on noin 2,5 metriä. Halssi suuntautuu etelään ja se on vaikea erottaa tiheän kasvillisuuden alta. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää lehtipuuta ja rehevää aluskasvillisuutta. Pohjalle on kaatunut suuri tuulenkaato.
K.H.Renlundin museon saamien tietojen mukaan Kälviän kotiseutuyhdistys on löytänyt samalta paikalta rautakuonaa. Tämä viittaa siihen, että paikalla on harjoitettu jossain vaiheessa myös raudanvalmistusta. |
| metsakeskus.1000050049 |
743 |
Vuorenmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305381.00000000 |
6962817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050049 |
Inventointi 2022:
Palopättärmäen eteläpuolella entisen Vuorenmaan talon pihapiirin eteläpuolella ja entisten peltojen välissä on n. 20 m halkaisijaltaan oleva laakea tervahauta, päällä kasvaa jonkin verran puita, pintaa peittää heinä. Tervahaudan lounaisreunaan liittyy n. 6 x 4 m laaja ja n. 2,5 m syvä kellari tai mahdollisesti myös tervavarasto, joka on tehty halssin kohdalle. Rakenteen pystysuorat seinämät on rakennettu luonnonkivistä, osa kivistä on isoja laattakiviä. Rakenne on auki etelään, missä on jäänteitä oven karmista ja joitakin yksittäisiä seinä- tai kattopuita, mikä viittaa nuorempaan ikään, ja ainakin myöhäisemmän käyttötarkoituksen olleen kellari. Tervahaudan pohjoispuolella on entisessä Vuorenmaan eli Huhdan pientilan pihapiirissä tai sen reunoilla mm. rakennuksen perustus, todennäköisimmin riihen, ja siinä n. 2 m halkaisijaltaan oleva ja yli 1 m korkea luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös, piha-alueen reunoilla on mm. viljelyröykkiön ja kellarin jäännökset, alueella on edelleen myös yksi pystyssä oleva latorakennus, joka on merkitty nykyiselle maastokartalle. Paikalla kasvaa kuusimetsää, useita järeitä vanhoja kuusiakin.
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1973: Huhta) on tallennettu seuraava paikkaa koskeva tieto: [Huhta on] Tila. Vanha tervasauna. Lapualta tuli asukkaat. Huhta-niminen mies asettui sinne kauan sitten. Mies kulki hevosella kauppaamassa kivivateja. Asumus on ollut tyhjänä jo parikymmentä vuotta [vuonna 1973]. Perimätieto antaa ymmärtää, että torppa on perustettu vanhalle tervanpolttopaikalle, jossa on ollut tervasauna. |
| metsakeskus.1000050050 |
747 |
Mämminniittu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
236797.00000000 |
6877024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050050 |
Tervahauta sijaitsee metsää kasvavan kankaan eteläreunalla. Maaperä on hiekkamoreenia. Kankaalla on jonkin verran kiviä ja pienialaisia kalliopaljastumia. Eteläpuolella on tasainen, soistunut, ojitettu, nyt metsää kasvava alue, jonka nimenä peruskartassa on Mämminniittu. Lähin metsäautotie on tervahaudasta noin 300 m itään ja Rynkäjoki suunnilleen samalla etäisyydellä lännessä.
Tervahauta on kankaalta alavalle maalle laskevan törmämäisen, pari metriä korkean rinteen reunalla tiheässä kuusikossa. Tervahaudan kuoppa on laakea, halkaisija noin 9 m ja syvyys 110 cm. Valli on ylärinteen puolella leveä ja ulkopuolelta matala. Alarinteen puolella vallin reuna laskee jyrkkänä puolestatoista kahteen metriä. Tervahaudan kokonaisläpimitta on leveä valli mukaan luettuna noin 20 m. Halssi on kaakossa, missä vallissa näkyy vähäinen painuma. Tervanlaskukuopan halssin puoleinen pää on täyttynyt eläinten vallista kaivamalla maalla. Tervanlaskukuoppaa on kaivettu noin 6 m päähän vallista. |
| metsakeskus.1000050051 |
689 |
Rautjärven kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
614116.00000000 |
6798011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050051 |
Paikalla on näkyvissä vuonna 1881 valmistuneen ja vuonna 2022 palaneen kirkon kivijalka ja kiviportaita. Kivijalan sisäpuoli on peitetty palon jälkeen mullalla ja kylvetty nurmelle. Samoilla kohdin on sijainnut myös aiempi, vuonna 1776 tai 1777 valmistunut ja 1872 palanut kirkko. Kirjallisuuden mukaan vuoden 1872 tulipalossa tuhoutui myös vuonna 1815 rakennettu erillinen kellotapuli, jonka jäännöksiä voi myös olla säilynyt alueella. Kirjallisuuden perusteella ennen 1881 valmistunutta viimeistä kirkkoa paikalla oli väliaikainen ns. lautakirkko, jonka tarkasta sijainnista ei ole mainintaa. Myös tämän jäännöksiä voi olla alueella.
Näitä edeltänyt kirkonpaikka sijaitsi pappilan itäpuolella, vanhalla hautausmaalla.
Alueella ei ole suoritettu arkeologisia tutkimuksia. Muinaisjäännösalueen kokonaislaajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000050051 |
689 |
Rautjärven kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
614116.00000000 |
6798011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050051 |
Paikalla on näkyvissä vuonna 1881 valmistuneen ja vuonna 2022 palaneen kirkon kivijalka ja kiviportaita. Kivijalan sisäpuoli on peitetty palon jälkeen mullalla ja kylvetty nurmelle. Samoilla kohdin on sijainnut myös aiempi, vuonna 1776 tai 1777 valmistunut ja 1872 palanut kirkko. Kirjallisuuden mukaan vuoden 1872 tulipalossa tuhoutui myös vuonna 1815 rakennettu erillinen kellotapuli, jonka jäännöksiä voi myös olla säilynyt alueella. Kirjallisuuden perusteella ennen 1881 valmistunutta viimeistä kirkkoa paikalla oli väliaikainen ns. lautakirkko, jonka tarkasta sijainnista ei ole mainintaa. Myös tämän jäännöksiä voi olla alueella.
Näitä edeltänyt kirkonpaikka sijaitsi pappilan itäpuolella, vanhalla hautausmaalla.
Alueella ei ole suoritettu arkeologisia tutkimuksia. Muinaisjäännösalueen kokonaislaajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000050051 |
689 |
Rautjärven kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27009 |
614116.00000000 |
6798011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050051 |
Paikalla on näkyvissä vuonna 1881 valmistuneen ja vuonna 2022 palaneen kirkon kivijalka ja kiviportaita. Kivijalan sisäpuoli on peitetty palon jälkeen mullalla ja kylvetty nurmelle. Samoilla kohdin on sijainnut myös aiempi, vuonna 1776 tai 1777 valmistunut ja 1872 palanut kirkko. Kirjallisuuden mukaan vuoden 1872 tulipalossa tuhoutui myös vuonna 1815 rakennettu erillinen kellotapuli, jonka jäännöksiä voi myös olla säilynyt alueella. Kirjallisuuden perusteella ennen 1881 valmistunutta viimeistä kirkkoa paikalla oli väliaikainen ns. lautakirkko, jonka tarkasta sijainnista ei ole mainintaa. Myös tämän jäännöksiä voi olla alueella.
Näitä edeltänyt kirkonpaikka sijaitsi pappilan itäpuolella, vanhalla hautausmaalla.
Alueella ei ole suoritettu arkeologisia tutkimuksia. Muinaisjäännösalueen kokonaislaajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000050052 |
747 |
Kasakkaviidanhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238052.00000000 |
6875339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050052 |
Tervahauta sijaitsee metsämaastossa kankaan itäreunalla. Maaperä on hiekkamoreenia. Kankaalla on jonkin verran kiviä ja pienialaisia kalliopaljastumia. Idässä on soistunut notkelma, jonka pohjalla on etelään laskeva oja. Notkelman takana kangasmaasto jatkuu satoja metrejä. Kohteesta noin 200 m koilliseen kankaan poikki kulkee Mustasaarentie. Alueella on peruskartassa laajalle alueelle ulottuva paikannimi Kasakkaviidanhauta, joka todennäköisesti liittyy tähän tervahautaan. Muita tervahautoja lähistöllä ei näytä olevan.
Tervahaudan kuoppa on suppilomainen, halkaisijaltaan 9–10 m. Valli mukaan luettuna tervahaudan kokonaisläpimitta on noin 18 m. Halssi on ollut itäkoillisessa. Vallissa on halssin kohdalla vähäinen painuma. Tervanlaskukuoppa avautuu maan pinnan tasolle notkon pohjalla. |
| metsakeskus.1000050053 |
747 |
Kettulakso |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
236770.00000000 |
6875706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050053 |
Tervahauta sijaitsee kalliopohjaisen mäenkumpareen itärinteellä. Maaperä on hiekkamoreenia, joka on lähialueella yleensä varsin kivistä. Idässä tervahaudan alla on tasamaata, joka ulottuu noin 70 m päässä olevaan Rynkäjokeen asti. Tasamaalla on ojia, ja myös jokea on perattu. Ennen näitä kaivutöitä tervahaudan itäpuolinen alue lienee ollut paljon nykyistä kosteampaa maastoa. Nyt tervahaudan ympäristö on kokonaan metsämaata. Lännestä Kettuharjuntieltä tulee alueelle metsäautotie, jonka pää on noin 200 m tervahaudasta länteen.
Tervahauta sijaitsee mäen rinteen alaosassa olevalla hiekkaisella töyräällä. Tervahaudan kuoppa on laakea, mutta keskiosasta kuitenkin suppilomainen, syvyydeltään vain 80–100 cm. Kuopan reunojen loivuuden vuoksi sen halkaisija on jonkin verran tulkinnanvarainen, 10–12 m. Leveä reunavalli mukaan luettuna tervahaudan kokonaisläpimitta on runsaat 20 m. Halssi on ollut itäkoillisessa. Vallissa on halssin kohdalla vähäinen painuma. Tervanlaskukuoppa avautuu maan pinnan tasolle notkon pohjalla. Tervahaudan valleissa on runsaasti eläinten kaivamia koloja, joissa on näkyvissä paljon hiiltä, osittain yllättävän suurinakin kappaleina. |
| metsakeskus.1000050054 |
747 |
Kuivanniemenkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
235905.00000000 |
6877920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050054 |
Kohde sijaitsee lähes tasaisessa kangasmaastossa. Vähäisistä korkeuseroista huolimatta alueella vaihtelevat kuivat kangaskaistaleet ja soistuneet alueet. Soistuneet kohdat on ojitettu, mutta kasvillisuudesta (muun muassa suopursukasvustot) päätellen ne ovat olleet vielä äskettäin huomattavasti nykyistä kosteampia. Maaperä on hiekkamoreenia. Alueella
kasvaa havupuuvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena on runsaasti pensaikkoa ja kuusen taimia sekä kenttäkerroksessa vaihtelevasti varvikkoa ja ruohovartista kasvillisuutta. Paikka on noin sata metriä Honkajoentieltä (tie numero 2700) luoteeseen ja 50 m Kuivanniementieltä lounaaseen.
Kohteessa on kuuden hiilimiilun jäänteet tiiviinä rykelmänä, useimmat aivan vierekkäin. Miilut ovat kehämäisessä muodostelmassa suosta vain hieman kohoavalla kuivan kankaan kaistaleella. Miiluryhmän pituus pohjoisesta etelään on noin 80 m ja leveys 50 m. Kohteen pistesijainti kuvaa miiluryhmän keskipistettä. Miilut ovat rakenteeltaan samanlaisia. Keskiosa on jonkin verran kuopalla tai likimain ympäröivän maan pinnan tasossa ja reunalla on kehävalli. Kehävalliin on kasattu miilua purettaessa miilun peitteenä polton aikana ollutta maata, joten vallin leveys ja korkeus vaihtelee. Miilut ovat muodoltaan pyöreähköjä. Niiden halkaisija vaihtelee runsaasta kymmenestä metristä lähes 20 m. Miilujen ympärillä on kuoppia, joista on otettu peittomaata. |
| metsakeskus.1000050056 |
747 |
Ristikoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
236503.00000000 |
6874548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050056 |
Tervahauta sijaitsee Rynkäjoen luoteistörmälla. Se on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja halssi on itään. Tervahauta on vesakon peitossa. |
| metsakeskus.1000050057 |
743 |
Koura Hautamäki 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
301726.00000000 |
6961517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050057 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee lasketun Kivijärven luoteispuolisella metsäalueella, Sakarinmäen länsipuolella sijaitsevan Hautamäki-nimisen kankaan keskiosassa. Mäkeä ympäröivät ojitetut rämeet. Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi etelään. Päällä kasvaa tiheästi havu- ja lehtipuita, maaperä on haudan kohdalla kivikkoista, pohjoispuolinen palsta on avohakkuun jäljiltä nuorta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000050058 |
290 |
Petäjäaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
615093.00000000 |
7089267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050058 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050060 |
257 |
Störsvik Långberget 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
348456.87432585 |
6663245.09586501 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050060 |
Kalliolle ladottu kiviröykkiö. Vastaavia kiviröykkiöitä tunnetaan eteläisen Siuntion alueelta useita, ne ovat luultavasti rakennusmateriaaliksi tarkoitettuja kivikasoja. Tarkka ajoitus on epävarma, ne voivat olla 1800-luvulta tai vasta Porkkalan vuokra-aikana kasattuja. Kohde löytynyt asemakaavahankkeen yhteydessä. Arkeologin maastokäynti puuttuu. |
| metsakeskus.1000050061 |
300 |
Uittu |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
319576.00000000 |
6978232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050061 |
Inventointi 2022:
Honkisaarenevan turvetuotantoalueen länsipuolisella metsäalueella, Kalliomäen sekä nykyisen voimalinjakäytävän eteläpuolella erottuu lidar-korkeusmallissa todennäköinen tervahauta. Kohteella ei käyty. |
| metsakeskus.1000050062 |
300 |
Harjunkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
318195.00000000 |
6978065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050062 |
Inventointi 2022:
Laajan Harjunkallion kaakkoon laskevalla kivikkoisella rinteellä, alueella kasvaa kuusivaltaista tiheää metsää. Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, halssi koilliseen, päällä kasvaa eri ikäistä ja lajista puustoa.
Kotuksen nimiarkiston keruukorttien (Kotus 1970: Harjunkallio ja Kotus 1971: Harjunmäenhauta) mukaan tervahauta on tunnettu nimellä Harjunhauta ja Harjunmäenhauta. |
| metsakeskus.1000050063 |
300 |
Kylmäkonto länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314764.00000000 |
6973413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050063 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Loukaskorven peltojen eteläpuolisella metsäalueella, metsätiestä n. 20 m pohjoiseen. Paikalla on noin 20 m läpimitaltaan oleva laakea tervahauta, halssi lounaaseen. Haudan ympäristössä ja päällä kasvaa nuorta mäntypuustoa, pintakasvillisuus on heinää.
Kotuksen nimiarkiston keruukortin (Kotus 1971: Loukaskorpi) mukaan Loukaskorvessa olevaa tervahautaa on kutsuttu Loukaskorvenhaudaksi. |
| metsakeskus.1000050064 |
300 |
Mestarinluhta pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314613.00000000 |
6972321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050064 |
Inventointi 2022:
Kohde sijaitsee Mestarinluhta-nimisen metsäalueen pohjoisosassa loivasti kaakkoon viettävällä kankaalla. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, halssi koilliseen, päällä kasvaa mäntyjä ja nuoria kuusia. Noin 30 m pohjoiseen on tervapirtin kiuas, sen läpimitta on 2 m ja korkeus n. 60 cm, reunalla kasvaa muutama iso kuusi. Itäpuolella virtasi aiemmin Koivuluoma, joka on ojitusten myötä hävinnyt.
Kotuksen nimiarkiston keruukortin (Kotus 1971: Vanhanhaudanluoma) tervahaudan vierestä virrannut uoma on tunnettu myös nimellä Vanhanhaudanluoma. Paikannimeen sisältyvä vanha hauta tarkoittaa mahdollisesti juuri tätä tervahautaa. |
| metsakeskus.1000050066 |
743 |
Savivuori etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283540.00000000 |
6964968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050066 |
Inventointi 2022:
Paikalla on laakea tervahauta, jonka läpimitta on n. 12 m, halssi itään. Päällä kasvaa mäntyjä, pintaa peitää sammal ja varvut, ympäristössä on mäntykasvatusmetsää. Alueella oli tehty hiljattain metsäharvennusta. Maastokartalle tervahauta on merkitty n. 35 m etelämmäksi, ja kohdalla erottuu myös lidar-korkeusmallissa läheisesti tervahautaa muistuttava kuvio, jonka kohdalla on maanottokuoppa, josta ei voinut havaita tervahautaa tai merkkejä tuhoutuneestakaan tervahaudasta. Havaitun tervahaudan kohdalle ei ole merkitty maastokartalle tervahautaa. |
| metsakeskus.1000050067 |
111 |
Tokeensalmi |
10007 |
12009 |
13095 |
11006 |
27008 |
444887.00000000 |
6787333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050067 |
Heinolan Tokeensalmesta, Vasikkasaarentien varresta löytyy kaksi maakellarirakennetta. Toinen on olettavasti hieman vanhempi, mahdollisesti jo 1800 luvulta Niemelän tilan omistama, ja toinen on huomattavasti nuorempi betoninen maakellari. Pitäjänkartoissa Niemelän tilan pellot ulottuvat maakellarin läheisyyteen. Betonisen maakellarin katto on mahdollisesti nähtävissä vuoden 1957 ilmakuvassa, mutta muuten kumpaakaan ei ole nähtävillä ilmakuvista eikä myöskään vanhoilla kartoilla. Tämän takia niiden ikä on vain arvelu. |
| metsakeskus.1000050068 |
49 |
Staffan 4 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
370117.00000000 |
6667060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050068 |
Sijaintipaikka on Espoon sisäsaaristossa Soukanniemen länsipuolella Staffan -saaresta lounaaseen veneväylän länsipuolella ja noin 30 metriä punaisesta viitasta länteen.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 15-20 metriä. Runko on kaatunut vasemmalle kyljelle. Keula osoittaa länteen ja perä itään. Alus on ollut tasasaumainen. Perä on hajonnut. Perän takana pohjassa on melko hyväkuntoinen ruori koneistoineen. Näkyvillä on pumpun putki keskilaivasta perän suuntaan. Masto on mennyt poikki melkein kannen tasalta, vain pieni osa on jäljellä. Muuta mastoa ei ole havaittavissa. Keularangan päässä on metallinen rengas. Hylyssä on puinen, mahdollisesti jonkinlaisen kottikärryn tms. pyörä. Tämä on alunperin ollut ruumassa, mutta joku on nostanut sen kannelle (havainto 2023).
Hylky on löytynyt 2014 kalastajan tekemässä viistokaikuluotauksessa. Hylystä on tieto hylyt.netissä. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi hylyn 2023 ja teki 3D-mallin. Malli on osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi (Shipwreck Staffan IV Espoo). Seura arvioi hylyn olevan peräisin 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000050069 |
82 |
Metsänkylänvuori |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
361688.00000000 |
6770166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050069 |
Ilmoittajan lähettämien kuvien ja kuvailun perusteella metsäalueella on monenlaisia kivirakennelmia, röykkiöitä, kivivalleja ja mahdollisia rakennusten perustuksia. Kiviaitaa tai vallia on ainakin 30-40 metrin pituudella, kallion läheisyydessä sen alapuolella, muistuttaen aivan kuin tietä reunustavaa vallia. Sammaleen peittämiä röykkiötä on alueella kymmeniä, ILM29220.
Kyseessä lienevät ainakin osittain 1840-luvun pitäjänkartalla ja 1700-luvun lopun vesistökartalla näkyvän Mattilan (nyk. Ellilä) tai Metsänkylän (inventoimaton alkuperäinen paikka järven rannalla noin 300 m etelään havainnoista) talojen peltoihin liittyvät raivausröykkiöt ja kiviaidat. Osa rakenteista voi olla vanhempiakin. Alueelta ei tullut esinehavaintoja metallinetsimellä. Rakenteiden luonteen selvittäminen edellyttää tarkempaa arkistoanalyysiä ja maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000050071 |
301 |
Raattankorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
251309.00000000 |
6946638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050071 |
Arkistoinventointi 2023:
Tervahauta näkyy vinovalovarjosteessa ja nykyisellä maastokartalla. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
Huom.: Arkistoinventoinnin raportissa (s. 10) mainittu, isojakokartalle merkitty tervahauta on ilmeisesti tästä tervahaudasta n. 280 m kaakkoon oleva tervahauta, joka on tuhoutunut pellonraivauksessa mutta erottuu Maanmittauslaitoksen 0,5 p lidarissa (ks. kohde 1000050070, Polvenoja). |
| metsakeskus.1000050072 |
301 |
Suuluhta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252006.00000000 |
6945244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050072 |
Arkistoinventointi 2023:
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Tervahautaa ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050073 |
989 |
Saarisenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375629.00000000 |
6950477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050073 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Saarinen-järven länsipuolella ja Saarisenkankaan kaakkoispuolella, Puolimatkantieltä noin 80 m itään. Tervahauta on mäntykankaalla, ojitetun suon lähellä. Tervahaudan pohjakaava on pyöreähkö, halkaisija 12 m ja vallin korkeus metrin verran. Pohja on laakeahko ja halssi itään. |
| metsakeskus.1000050074 |
791 |
Syväojankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
456087.00000000 |
7133769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050074 |
Lidar- ja lidark-aineistoissa esiintyvä tervahauta. Kokonaishalkaisija on noin 6,5 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050076 |
301 |
Korpelan pato |
10007 |
12015 |
13138 |
11006 |
27009 |
266471.00000000 |
6947320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050076 |
Topeen eli Korpelan pato sijaitsee Jalasjoen Pitkäkosken alueella. Juho Korpela aloitti paikalla suuren paperimassatehtaan rakennushankkeen 1920-luvulla. Tehdasta varten valettiin mm. suuri pato teräsbetonista ja kaivettiin satoja metrejä pitkä, keskeneräiseksi jäänyt vesikanava, jokaa viimeisteltiin muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Pitkämön voimalaitoksen kanavaksi. Massatehdashanke raukesi vuonna 1931 Korpelan kuolemaan. Pato, joka on merkitty vuoden 1936 pitäjänkarttaan, on yhä olemassa.
Vuoden 2023 maastoinventoinnissa kartoitettiin massatehdashankkeen betonipato maavalleineen ja sen länsipuolella jokiuomassa oleva kiveys, jossa on lohkokiviä, poranjälkiä ja rautavartaita. Inventoijien arvion mukaan kiveys voisi liittyä koskessa olleisiin vanhempiin myllyihin, mutta todennäköisemmin se liittyy jotenkin 1920-luvun rakennushankkeeseen. Vanhempien myllyjen (Borgemanin 1820-30-luvuilla toiminut sahamylly, Grönbergin 1850-luvulla suunnittelemat mutta toteuttamatta jääneet myllyt ja 1890-1920-luvuilla toiminut Tuimalan jauhomylly) paikat ovat ilmeisesti sijainneet Korpelan betonipadon itäpuolella, kuten Sundstedtin kartta (1856), Kurikan historia II.1 (2003, s. 400) ja Kurikan kulttuuriympäristöohjelma (2015, s. 175) osoittavat. Kurikan kulttuuriympäristöohjelmassa olevan tiedon mukaan Tuimalan mylly on sijainnut betonipadosta n. 100 m yläjuoksulle päin. |
| metsakeskus.1000050078 |
593 |
Kepakkokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520473.00000000 |
6902935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050078 |
Kaksi tervahautaa noin 25 m toisistaan, halkaisija valleineen noin 18 m. Tervahaudat on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000050081 |
564 |
Alakiiminki Jussila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
437361.00000000 |
7218255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050081 |
Vuoden 1768 kartalle merkitty Jussilan uudistalonpaikka. Tilakeskus on edelleen käytössä. |
| metsakeskus.1000050087 |
889 |
Puistola |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
486039.00000000 |
7173380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050087 |
Maastokartalle merkitty ja lidar-aineistossa esiintyvä mahdollinen tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja sen halssi suuntaa länteen. |
| metsakeskus.1000050088 |
710 |
Basaböle Limgierde |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
285231.43623988 |
6649191.82748504 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050088 |
Vuoden 1780 isojakokartassa (KAB46:2/2-3 Basaböle) Basabölen Wästergårdenin tilalle (nro 2) kohtaan on merkitty S.T., ja piirretty rakennus. Selitteessä rakennuksen länsipuolen pellot on merkitty nimellä "soldatåkrn". |
| metsakeskus.1000050089 |
297 |
Palokangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
505542.00000000 |
6989938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050089 |
Pasattarentiestä noin 400 metriä lounaaseen, Palokangas -nimisellä metsäsaarekkeelle ojitetun suon ympärillä sijaitsee kolme hiilimiilua. Ne erottuvat selvästi ympäristöstä heinittyneinä matalina kumpareina. Ne ovat paikallaan pohjois-etelä suuntaisesti. Alueella kasvaa kuusi- ja koivuvaltaista talousmetsää.
Näistä pohjoisin, Miilu 1 (N 6989962 E 505553) on halkaisijaltaan noin 20 metriä. Miilulla on korkeutta noin 0,5 metriä. Sen ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto, joka on noin 1 metrin leveä ja syvimmillään noin 0,8 metriä. Miilun keskiosasta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata.
Keskimmäinen, Miilu 2 on myös halkaisijaltaan noin 20 metriä. Ympärillä kulkeva kaivanto on yhtenäisempi verrattuna Miiluun 1. Se on noin 1,1 metriä leveä ja syvimmillään noin 0,7 metriä. Eteläisin Miilu 3 (N 6989919 E 505544) on samanlainen kuin Miilu 2. |
| metsakeskus.1000050090 |
297 |
Heinäsuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
508327.00000000 |
6989206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050090 |
Heinäsuo -nimisen turvetuotantoalueen etelä- sekä länsipuolella, ojitetun suon ympärillä kuusi- ja mäntyvaltaisessa talousmetsässä sijaitsee kaksi hiilimiilua. Ne sijaitsevat saarekkeen länsiosassa ja erottuvat maastossa muuta ympäristöä korkeampina matalina kumpareina.
Miilu 1 on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja sen ympärillä erottuu noin 1,5 metriä leveä valli. Miilulla on korkeutta noin 0,4 metriä. Sen keskiosa on tasainen. Miilu 2 (N 6989191 E 508327) on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja sen ympärillä oleva valli on noin 1,5 metriä leveä. Korkeutta miilulla on noin 0,3 metriä. Miilun keskiosa on hieman suppilomainen ja sen syvyys on noin 0,3 metriä. Molempien miilujen keskiosaan tehtiin lapionpistot, josta havaittiin mustaa hiilen- ja noensekaista maata. Miilut ovat noin 2 metrin päässä toisistaan. |
| metsakeskus.1000050091 |
297 |
Hevonperseenmäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
515599.00000000 |
6984836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050091 |
Hirvijärven koillispuolella, Niemisjärventiestä noin 80 metriä etelään sijaitsee viisi maakivien päälle ladottua kiviröykkiötä (röykkiöt 1-5). Maakivien halkaisija on noin 1-1,5 metriä ja korkeus ladottujen kivien kanssa noin 0,5-1 metriä. Maakivien päälle kasatut kivet ovat kooltaan noin ihmisen päänkokoisia ja tätä pienempiä. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa. Edellä mainitusta alueesta noin 130 metriä etelään havaittiin myös kolme maakivien päälle ladottua kiviröykkiöitä (röykkiöt 6-8). Näiden alueiden välistä ei kiviröykkiöitä havaittu. Alue kasvaa harvennettua kuusimetsää ja alueella on paljon maakiviä. Alueelta havaitut maakivien päälle ladotut kivet ovat mahdollisesti kaskiröykkiöitä. Röykkiöiden havaitseminen ympäristöstä on hankalaa ja on mahdollista, että röykkiöitä on alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä enemmänkin.
Vuosina 1777-1792 laaditulle Hirvijärven isojakokartalle, vuoden 1846 pitäjänkartalle ja vuoden 1971 peruskartalle alueelle on merkitty metsää, mitä se on nykyisinkin. Leskelänlahti -niminen kivikautinen irtolöytöpaikka sijaitsee pohjoisemmasta röykkiöalueesta noin 280 metriä länteen. |
| metsakeskus.1000050092 |
257 |
Sepänkylä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
359360.00000000 |
6672138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050092 |
Paikalla sijaitsee noin 250 metriä pitkä, Porkkalan vuokra-alueen pohjoisrajan suuntaisesti kulkeva taisteluhauta ja useita siihen liittyviä tulipesäkkeitä. Bunkkereita alueelta ei havaittu. Kyseessä on melko ehjä ja hyvin säilynyt kokonaisuus, mutta osia taisteluhaudasta on myöhemmin muokattu pelto-ojiksi.
Taisteluhauta haarautuu lounaispäässä, missä maastossa selvästi ihmisen tekemä matalampi tasanne ja sillä rivissä suuria kiviä. Ilmakuvien perusteella paikalla sijainnut 1940-luvulla suurehko lato tms.
Kohde on osa laajempaa, Humaljärven ja Espoonlahden välisessä maastossa kulkenutta parenteesialueen rajaa suojannutta taisteluhautakokonaisuutta, josta on edelleen säilyneenä metsämailla sijaitsevia osia. |
| metsakeskus.1000050093 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Juppers |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375786.00000000 |
6683212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050093 |
Kehä III eteläpuolella voimalinjan alla erottuu holvattu kivikellari. Suuaukko koillisessa on
muurattu tiilistä ja sitä on korjailtu. Kellarin länsipääty on sen sijaan osittain hajonnut. Kellarin sisäosa on rakennettu luonnonkivistä. Katossa on käytetty kookkaita graniittilohkareita. Kellarin koko on noin 3,5 x 4,5 m. Kellarin sisällä on varsin paljon erilaista 1900-luvun roskaa. Ulkopuolella erottuu etenkin kaakkoiskulmassa luonnonkivistä rakennettua seinää. Kellarin päällä kasvaa syreeniä ja muita pensaita sekä
runsas heinikko. Kellari liittynee Juppersin rakennuksiin. Sitä lienee korjailtu jossakin vaiheessa, mutta se saattaa olla alun perin rakennettu 1600-luvulla tai tätäkin aiemmin. Muu tonttialue on tasattua ja toimii tukkien yms. säilytyspaikkana. Metsäsaarekkeen eteläosassa on kaivettu maata ja paikalla on 1900-luvulla rakennettu korkea vaja. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050094 |
626 |
Pirttikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424333.00000000 |
7049215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050094 |
Paikalla on iso, pusikon peitossa oleva tervahauta. Halssi on. |
| metsakeskus.1000050095 |
297 |
Maununmäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
507006.00000000 |
6988529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050095 |
Maununlammen itäpuolella, Maununmäellä on useita kymmeniä erikokoisia viljely/raivausröykkiöitä noin 420 x 120 metrin kokoisella alueella. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1-4 metrin välillä. Röykkiöt painottuvat Maununmäen korkeimmalle kohdalle sekä osaksi myös mäen reunoille. Etelä-länsi ja itäreunoilla alue rajautuu raivatuista kivistä tehtyihin aitoihin. Alue on erittäin tiheää pusikkoa ja vahvasti heinittynyt. Varsinkin pienempien röykkiöiden havaitseminen alueella on hankalaa.
Vuoden 1972 peruskartalle Maununmäelle on merkitty seitsemän rakennusta. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Alueelta havaitut röykkiöt ja kiviaidat liittyvät todennäköisesti Maununmäen 1900-luvun asutukseen. Tarkempaa ajankohtaa tilan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu kuitenkaan ennen vuotta 1846. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050096 |
297 |
Lahokas |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
507641.00000000 |
6986636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050096 |
Lahokkaanlammen luoteispuolella, metsäautotiestä noin 50 metriä itään noin 200 x 100 metrin kokoisella alueella sijaitsee kolme rakennuksen pohjaa, yksi sortunut rakennus, kiviaitoja sekä useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä. Alue on melko tasainen ja kasvaa harvennettua kuusimetsää.
Alueen keskiosassa sijaitsee sortunut hirsirakennus, jonka koko noin 13 x 7 metriä. Raunion keskellä erottuu sortunut uunin raunio. Rakennuksen pohjia havaittiin myös alueen länsi- sekä lounaisosista.
Alueella on useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee 1-5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5-1,2 metriä. Alue rajautuu lännessä, pohjoisessa ja etelässä kiviaitoihin. Lisäksi alueen koillisosasta havaittiin kaksi noin 2 x 4 x 1 metrin kokoista kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti säilytykseen liittyviä kuoppia.
Vuoden 1971 peruskartalle alueelle on merkitty yksi rakennus, joka on samalla kohtaa kuin maastossa havaittu sortunut rakennus. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Alueelta havaitut jäännökset liittyvät todennäköisesti 1900-luvulla paikalla sijainneeseen asutukseen. Tarkempaa ajankohtaa tilan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. On myös mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä on myös tätä vanhempia. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu kuitenkaan ennen vuotta 1846. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050096 |
297 |
Lahokas |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
507641.00000000 |
6986636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050096 |
Lahokkaanlammen luoteispuolella, metsäautotiestä noin 50 metriä itään noin 200 x 100 metrin kokoisella alueella sijaitsee kolme rakennuksen pohjaa, yksi sortunut rakennus, kiviaitoja sekä useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä. Alue on melko tasainen ja kasvaa harvennettua kuusimetsää.
Alueen keskiosassa sijaitsee sortunut hirsirakennus, jonka koko noin 13 x 7 metriä. Raunion keskellä erottuu sortunut uunin raunio. Rakennuksen pohjia havaittiin myös alueen länsi- sekä lounaisosista.
Alueella on useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee 1-5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5-1,2 metriä. Alue rajautuu lännessä, pohjoisessa ja etelässä kiviaitoihin. Lisäksi alueen koillisosasta havaittiin kaksi noin 2 x 4 x 1 metrin kokoista kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti säilytykseen liittyviä kuoppia.
Vuoden 1971 peruskartalle alueelle on merkitty yksi rakennus, joka on samalla kohtaa kuin maastossa havaittu sortunut rakennus. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Alueelta havaitut jäännökset liittyvät todennäköisesti 1900-luvulla paikalla sijainneeseen asutukseen. Tarkempaa ajankohtaa tilan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. On myös mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä on myös tätä vanhempia. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu kuitenkaan ennen vuotta 1846. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050097 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Källstrand Skrobb/Napper |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
374802.00000000 |
6682303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050097 |
Muinaisjäännösrekisterissä on ollut kohde nimellä Gammelgård (Vanhakartano)
Källstrand. Tämä on inventoinnin (2022) yhteydessä jaettu kahdeksi eri kohteeksi. Alueelle sijoittuu vuoden 1700-kartassa kaksi kylätonttia, molemmat tien luoteispuolelle. Näistä pohjoisemman alueella on edelleen vanha pihapiiri, jonka rakennukset lienevät
1900-luvun alusta tai 1800-luvulta. Tällä alueella lienee säilynyt varhaisempia kulttuurikerroksia ja rakenteita pihan alueella ja mahdollisesti myös rakennusten alla. Talot ovat siirtyneet tonttialueelle viimeistään 1600-luvun aikana, kun ne aiemmin ilmeisesti sijaitsivat samalla alueella kuin Sveins. Lounaisemmassa pihapiirissä on uudempia rakennuksia, mutta pihan koillisosassa voi olla säilynyt kulttuurikerroksia. Tonttirajat saattavat noudattaa edelleen olemassa olevia rajoja, mutta koska tästä ei ole
varmuutta, on sisällytetty molemmat kylätontit (Skrobb ja Napper) samaan rajaukseen. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050098 |
626 |
Ahveroisten Palokangas pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
423562.00000000 |
7048482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050098 |
Paikalla on iso, komea ja ehjä tervahauta. Halssi on. |
| metsakeskus.1000050099 |
297 |
Heinäjoki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
507817.00000000 |
6985668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050099 |
Salontiestä etelään erkanevan metsäautotien luoteispuolella, tiestä noin 30 metriä Heinäjoen ja Heinäsuon koillispuolella sijaitsee neljä viljelysröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat heinittyneellä hakkuuaukealla, joka on laikutettu ja jonne on istutettu kuusen taimia. Heinittymisen vuoksi röykkiöiden havaitseminen on hankalaa.
Röykkiöiden koko on halkaisijaltaan noin 2–3 metriä ja niillä on korkeutta noin 0,8 metriä. Röykkiöt 3 ja 4 ovat osaksi hajonneet. Röykkiöt 1 ja 2 ovat paremmin säilyneitä.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle paikalle on merkitty torppa sekä peltoalueita. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1971 peruskartalla alue on ollut asumatonta. Karttatarkastelun perusteella röykkiöt liittyvät todennäköisesti pitäjänkartalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050100 |
297 |
Kallio |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
507828.00000000 |
6988330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050100 |
Kallio -nimisen tilan länsipuolella, Salontien pohjoispuolella on tasainen, ilmeisesti vanha viljelysalue, joka nykyään kasvaa harvennettua kuusimetsää. Paikalla on kymmeniä viljelysröykkiöitä noin 100 x 100 metrin kokoisella alueella. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,8 metriä. Alue rajautuu ojiin, jotka ovat ilmeisesti vanhoja pelto-ojia.
Alueen itäpuolella oleva Kallion tila on ilmeisesti vielä asuinkäytössä. Vuoden 1972 peruskartalle röykkiöalueen itäpuolelle on merkitty Kallion tilan rakennuksia samoille kohdille kuin missä nykyisinkin on rakennuksia. Lisäksi röykkiöalueen länsiosaan on merkitty yksi rakennus. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Tarkempaa ajankohtaa tilan perustamiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole kuitenkaan perustettu ennen vuotta 1846. Röykkiöt liittynevät alueen 1900-luvun maankäyttöön. On myös mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä on myös tätä vanhempia. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050101 |
297 |
Melnaviita torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
508339.00000000 |
6985524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050101 |
Nimettömän metsäautotien länsipuolella, Kopakkasuon länsipuolella tiheässä kuusikossa sijaitsee rakennuksen pohja sekä useita viljelysröykkiötä. Rakennuksen pohja erottuu suorakulmaisen muotoisena painanteena, jonka mitat ovat noin 4 x 1,5 metriä. Syvyyttä painanteella on noin 0,5 metriä. Painannetta ympäröi matala maavalli. Painanne erottuu heikosti, sillä sen ympärillä kasvaa tiheää pajukkoa ja kuusikkoa. Rakennuksen pohja sijaitsee noin 75 metriä metsäautotieltä länsiluoteeseen.
Viljelysröykkiöt sijoittuvat rakennuksen pohjan ja tien väliselle, tiheästi nuorta kuusikkoa ja pajukkoa kasvavalle metsäkaistaleelle. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 3-4 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5-1,0 metriä. Röykkiöt ovat pääsääntöisesti sammaleen peittämiä. Tiheän kasvillisuuden ja sammalpeitteisyyden vuoksi röykkiöitä on hyvin hankala havaita.
Vuoden 1846 pitäjänkartalla kohdalle on merkitty Melnaviidan (tai Melnavirta, teksti epätarkka) torppa ja sen ympärille peltoalueita. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1971 peruskartalla alue on ollut asumatonta. Karttatarkastelun perusteella rakennuksen pohja sekä röykkiöt liittyvät todennäköisesti paikalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050102 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Storby Juun |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375500.00000000 |
6682800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050102 |
Storbyhyn kuuluneen Juunin vanhalla tonttialueella on nykyään kaksi rakennusta. Toinen, vanha asuinrakennus on aivan tien vieressä ja toinen hieman kauempana tiestä. Kauimmaista taloa on remontoitu laajasti, mutta se on yhä vanhalla paikallaan. Tämän
pihan edustalla on tehty todennäköisesti hiukan tasauksia, mutta nämä eivät välttämättä ole ulottuneet kovin syvälle. Kummankin rakennuksen ympäristössä saattaa siis olla säilynyt kulttuurikerroksia ja rakenteita. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050103 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Storby Niku |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375450.00000000 |
6682926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050103 |
Nikun tonttimaa on merkitty Ersin eteläpuolelle vuoden 1700 kartassa ja myös vuoden
1750 pitäjänkartassa. Vuoden 1774 kartassa sitä ei kuitenkaan enää ole samalla paikalla, vaan sille on merkitty pihapiiriä muita pohjoisemmas nykyisen Nikunmäen alueelle. Alue on kuitenkin merkitty rakennetuksi jälleen Senaatin kartassa ja sittemmin peruskartoilla. Tontilla on edelleen ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta peräisin oleva rakennus. Piha-alue lienee suurimmaksi osaksi säilynyt maan muokkaukselta. Heti pihapiirin eteläpuolella on tontti, jonka rakennukset on suurimmalta osin purettu. Tällä alueella myös maata saattaa olla muokattu enemmän. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050104 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Storby Röös |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375507.00000000 |
6682947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050104 |
Röösin tonttimaa on vuoden 1700 ja 1774 kartoilla merkitty Nikun ja Ersin taloja
vastapäätä kylätien itäpuolelle. Röös siirtyi 1700-luvulla nykyisen Nedre Röösin paikalle Sveinsin muutettua Pitkäjärven toiselle puolelle (ks. Gammelgård (Vanhakartano) Källstrand Sveins). Tonttimaan tienoilla on nykyisin vanhempi omakotitalo pihapiireineen. Piha-aluetta ei ole muokattu voimakkaasti, joten alueella voi hyvin olla säilynyt kulttuurikerroksia ja rakenteita. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050105 |
49 |
Brännbergsbacken |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
374173.00000000 |
6681663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050105 |
Rajamerkki Brännbergs Rå on merkitty niin Träskändan, Gammelgårdin kuin Bölsbyn ja
Skrakabyn 1770-luvun kartoille. Se näkyy myös Gammelgårdin vuoden 1700 kartalla.
Korkealla kallioisella mäellä erottuu halkaisijaltaan noin 2 metrin kivikehä. Suurin kivi lähes 1 x 1 m. Rajamerkin sisä- ja ulkopuolella kasvaa nuoria lehtipuun taimia. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050106 |
49 |
Råbacka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
373930.00000000 |
6683060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050106 |
Rajamerkki Råbacka visare on merkitty Gammelgårdin ja Skrakabyn 1770-luvun kartoille.
Se näkyy myös Skrakabyn vuoden 1699 kartalla. Sen lähellä on Bodomin, Skrakabyn ja Gammelgårdin välinen rajamerkki Råbacka rå.
Inventoinnissa havaittiin luonnonkiviä mahdollisesti osin hajonneessa muodostelmassa Viiskorvemäki-tien lounaispuolella, lähellä polun ja tien risteystä. Alue oli varsin heinikkoista ja oletetun rajamerkin reunalla kasvoi kookas puu. Jotakuinkin havainnon kohdalle on merkitty 1700-luvun kartoille Råbacka visare. Hieman luoteeseen on merkitty Råbacka rå. Alueelle on merkitty kylänrajoja hieman vaihtelevasti myös 1900-luvun peruskartoilla. Todennäköisimmin havaittu kivirakenne on Råbacka visaren kohdalla. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050107 |
626 |
Korhosenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435159.00000000 |
7063712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050107 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 metriä. Kapea halssi.
Kohdalle on aikaisemmin merkitty mahdollinen muinaisjäännös Matopajukonkallio 1 (tervahauta, joka havaittu lidar-aineistossa, mutta ei tarkastettu maastossa). |
| metsakeskus.1000050108 |
626 |
Vanhanahonniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433208.00000000 |
7054800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050108 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Halssi on. |
| metsakeskus.1000050109 |
626 |
Honkavuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441155.00000000 |
7058851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050109 |
Paikalla on korkeavallinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä. Halssi on. |
| metsakeskus.1000050114 |
290 |
Jonkerin Pyykönniemi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641750.00000000 |
7083836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050114 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050115 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Neppers |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
374747.00000000 |
6681866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050115 |
Neppers on siirtynyt Källstrandin alueelta nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen. Neppersin
alueella on rakennuksia senaatinkartassa. Tien varressa erottuu kiviaitaa, joka jatkuu päärakennukselle nousevan pihatien varressa. Päärakennuksen ja aidan välissä on kivikellari. Päärakennuksen eteläpuolella maassa erottuu myös joitakin kiviä, jotka voisivat olla peräisin varhaisemmasta rakennuksesta. Pihapiirissä on 1900-luvun alkupuolen ja sitä vanhempia rakennuksia. Pihapiirin pohjoispuolella on käytöstä jäänyt Neppersin huoltokoti, jonka alueella kulttuurikerroksia tuskin on säilynyt. Piha-alueella on todennäköisesti säilynyt kulttuurikerroksia ja rakenteita pääasiassa 1800-luvulta. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050116 |
49 |
Gammelgård rakuunantorppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
374690.00000000 |
6682397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050116 |
Lähelle Skrobbin tilaa on pitäjänkartassa vuodelta 1750 merkitty rakuunan torppa.
Vuoden 1774 kartalle ei varsinaista torpan paikkaa ole merkitty, mutta lähialueelle on merkitty rakuunan peltoja. Karttojen asemointi ei suoraan tuo selvyyttä torpan alkuperäisestä sijainnista. Ehdotettu rajaus sijaitsee lähellä Skrobbin tilaa pellon reunassa. Paikalla on hylätty vanha lautavuorattu hirsirakennus. Lähellä Skrobbia on sijainnut viimeistään 1845 rakennettu Lassebo-muonamiehen torppa ja vanhasta saunasta 1939 tehty Kallebo-niminen muonamiehen torppa. Näistä jompikumpi saattaa olla alun
perin ollut rakuunantorppa. Paikalla edelleen oleva rakennus voi olla jompikumpi näistä. Kuitenkin myös Carlbergin länsipuolella olevalle mäelle on merkitty 1930-lukujen topografisissa kartoissa kylmiä rakennuksia ja paikkana myös tämä olisi mahdollinen torpalle. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050117 |
49 |
Gammelgård sotilastorppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
375446.00000000 |
6683083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050117 |
Nykyisen Vanhankartanontien ja Isovaarintien risteykseen, sen pohjoispuolelle osuu
kartta-asemoinneissa kaksi sotilastorppaa vuoden 1750 pitäjänkartalla. Kohdalla on myös sopiva tila torpille vuoden 1774 Gammelgårdin kartassa, vaikka niitä ei siihen olekaan merkitty. Tähän karttaan on merkitty sotilaan peltoja pohjoisemmas, nykyisen golfkentän alueelle. Senaatinkarttaan ja edelleen vanhoille peruskartoille on merkitty kaksi vierekkäistä rakennusta edelleen käytössä oleville tonteille. Näistä koillisen puoleiseen on peruskarttoihin merkitty kauppa. Koillinen pihapiiri vaikuttaa muokatulta ja tasatulta, mutta
lounaisempi piha vaikuttaa pääosin rakentamattomalta, eikä nykyisten rakennusten rakentaminen ole todennäköisesti tuhonnut koko pihan kulttuurikerroksia. Alueella saattaa olla löydettävissä vielä sotilastorpan aikaisia kulttuurikerroksia. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050118 |
49 |
Lustigkulla |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
374675.00000000 |
6683354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050118 |
Senaatin kartassa näkyvä torpan paikka. Autioitunut, Espoon kaupungilta saadun tiedon mukaan rakennus on kesän aikana purettu. Inventointihetkellä pihapiirissä oli osin romahtanut asuinrakennus ja piharakennus sekä kivillä tuettuja pengerryksiä. Pihapiiri on villiintynyttä ja metsittynyttä, torpan itäpuolella on itään laskeva vanha peltoalue, joka on heinittynyt. Pihalla kasvaa tummaa tulikukkaa siellä täällä. Tulikukka voi viitata alueen varhaisempaan asuinkäyttöön. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050119 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Vesterkulla |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
374320.00000000 |
6681860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050119 |
Senaatin karttaan merkitty torpan paikka. Tontille on rakennettu kookas uudisrakennus,
mutta sen pohjoisosassa on edelleen mahdollisesti alkuperäinen torppa paikollaan. Vanhan rakennuksen lähiympäristössä voi olla säilynyt kulttuurikerroksia ja rakenteita. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050120 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Åkerbo |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
374280.00000000 |
6681790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050120 |
Senaatin karttaan merkitty torpan paikka. Paikalla lienee edelleen sama rakennus, joka on
merkitty Senaatin karttaan. Pihapiirissä ei ole moderneja rakennuksia. Hieman Åkerbosta kaakkoon on 1930-luvun topografisilla kartoilla merkitty torppa. Tällä paikalla on uudempi rakennus ja mahdolliset varhaisemmat kulttuurikerrokset ja rakenteet lienevät tuhoutuneet. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050121 |
49 |
Lambertinniitty |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
374718.00000000 |
6684019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050121 |
Maakiven päälle kasattu pieni kivikeko Gammelgårdsbäcken-puron länsipuolella etelään
laskevassa rinteessä. Mahdollisesti rajamerkki. Sijainti täsmää jotakuinkin Gammelgårdin vuoden1774 kartan tilusrajalinjaan. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050122 |
49 |
Pehtoorinmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
373362.00000000 |
6681176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050122 |
Pehtoorinmäen pohjoispuolella on kiviaita kohti pohjoista. Aita päättyy Pehtorintien
eteläreunassa olevaan kivipylvääseen, jossa on rautainen kiinnike. Mäen pohjoisreunalle on merkitty rajamerkki Kullobacka (Träskändan ja Bälsbyn välinen raja), mutta alueelta ei havaittu muuta kuin kiviaidan pätkä. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050123 |
49 |
Rajanummi vanha tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
373692.00000000 |
6683203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050123 |
Polkulinja kulkee Viiskorvenmäeltä Rajanummelle. Polkulinja noudattelee Senaatinkartalla näkyvää kylätien linjaa. Polku on merkitty peruskartalle. Polkulinjan luoteispää on hävinnyt. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050124 |
49 |
Vanhankartanontie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
374050.00000000 |
6681800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050124 |
Käytöstä jäänyt tieosuus Vanhankartanontiestä Haapaniemen kohdalla. Tielinja on
mennyt nykyisen tien pohjoispuolelta ja yhdistynyt nykyiseen Metsätorpantiehen. Käytöstä jääneellä osuudella on melko jyrkkä kallioinen mäki. Paikoin kallion pinnalla erottuu edelleen asfalttia. Oikaistu tielinja on otettu käyttöön 1960-luvulla. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050125 |
49 |
Vanha Röyläntie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
373283.00000000 |
6683423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050125 |
Käytöstä jäänyt tieosuus Röyläntiestä Torskullan kohdalla. Tielinja on mennyt nykyisen
tien itäpuolelta. Käytöstä jäänyt osuus erottuu edelleen maastossa, mutta on alkanut heinikoitua. Oikaistu tielinja on otettu käyttöön 1970-lukuun mennessä. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000050126 |
49 |
Nikunmäki |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
375605.00000000 |
6683752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050126 |
Kallioisella mäellä käytöstä jäänyt kivilouhos. Suurin louhosalue Niipperintien puoleisella
kallion reunalla. Louhittuja kohtia myös mäen päällä. Kalliossa ja lohkotuissa kivissä erottuu poranjälkiä. Tien lähellä poraukset jopa 1,5 metrin pituisia ja n. 4,5 cm leveitä. Kallion päällä porauksen leveys noin 3 cm. Osa louhoksesta on merkitty vuoden 1937 topografiseen karttaan. Louhos lienee 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. (Väisäenen 2022) |
| metsakeskus.1000050127 |
290 |
Koivula etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644413.00000000 |
7082999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050127 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050130 |
732 |
Ylinen Vaara-Hietajärvi 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
562565.00000000 |
7379218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050130 |
Kohteessa on Salpalinjaan liittyvä yksittäinen pesäke. Rakennelma on pyöreähkö jyrkkäreunainen 2 m x 1,7 m x 0,6 m kokoinen kuoppa, jonka lounaissivulta lähtee suora 5,5 m pitkä, 0,5 m leveä ja 0,4 m syvä käytävän jäännös lounaaseen. Rakennelman ympärillä on matala 1 m leveä maavalli.
2024: Kohde on kuvauksen mukainen ja säilynyt. Kohde rajattiin. |
| metsakeskus.1000050131 |
732 |
Marjavaara 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
573916.00000000 |
7406038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050131 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; 18 poteroa ja 2 suorakaiteenmuotoista pesäkettä. Torjuntasuunta on alarinteeseen koilliseen päin. |
| metsakeskus.1000050133 |
732 |
Marjavaara 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
573712.00000000 |
7406610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050133 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoiteita; 18 poteron jäännöstä ja 5 erikokoista pesäkettä. Rakennelmat sijoittuvat kaakko-luodesuuntaiseen, 70 m x 40 m kokoiseen koilliseen päin auki olevaan, länsilounaaseen päin levenevään muodostelmaan. |
| metsakeskus.1000050134 |
732 |
Marjavaara 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
573849.00000000 |
7406630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050134 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoiteita; 23 poteroa ja 7 puurakenteista pesäkettä. Poterot sijoittuvat kaakko-luodesuuntaisesti 150 m pitkään ketjumaiseen muodostelmaan, joka kaartaa molemmista päistään lounaaseen. Muodostelma on auki lounaaseen päin. Poteroiden lounaispuolella ylempänä rinteessä on 7 pesäkettä, luoteispäässä viisi ja kaakkoispäässä kaksi. Torjuntasuunta on alarinteeseen koilliseen päin. |
| metsakeskus.1000050135 |
732 |
Marjavaara 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
573938.00000000 |
7406984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050135 |
Kohteessa on tosen maailmansodan aikaisia poteroita. Poteroita on 7 kappaletta ja sijoittuvat pienen kumpareen reunoille. Osa poteroista ovat muodoltaan kaarimaisia, ja koostuvat kahdesta vierekkäisestä romahtaneesta yhden miehen poterosta. Osa on muodoltaan soikeita. |
| metsakeskus.1000050136 |
732 |
Kolvivaara 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
588105.00000000 |
7423643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050136 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteen jäännöksiä; 58 poteromaista rakennelmaa ja puiset tikkaat. Poterot on ryhmitetty kiertämään vaaran huippua pohjois-, itä- ja etelärinteellä, osa sijoittuu alapuolella jyrkkenevän rinteen reunalle ja osa hiukan ylemmäs. Suurin osa rakenteista sijoittuu alueen eteläpuoliskolle. Torjuntasuunta on pohjoiseen, itään ja lounaaseen. Rakenteet jatkuvat vaaran rinteellä lounaaseen yksityismaan puolelle.
Poterot ovat maaperän kivisyydestä johtuen kivirakenteisia. Joidenkin reunoille on myös laitettu pyöröhirret valleiksi. Poterot ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia, mutta tässä kaikista käytetään nimitystä potero. Osa rakennelmista koostuu vain muutamasta yhdelle sivulle suojaksi asetetusta kivestä tai kokonaisesta ladotusta kiviringistä, jonka keskellä on luonnonkuoppa tai tasainen kaivamaton maa. Osassa maata on kaivettu syvemmälle. Muutamat poteroista ovat huolellisemmin tehtyjä ja suurikokoisempia, muistuttaen pikemminkin ampumapesäkkeitä kuin poteroita. Yhteen poteroon liittyy maahan kaivettu käytävä/taisteluhauta. Poteroissa on useimmiten selvempi valli alarinteen puolella, toisinaan valli on tehty tasaisemmin koko poteron ympärille. Osassa on ampuma-aukko. Kohteesta löytyi lisäksi puiset tikkaat, jotka nojaavat mäntyyn. Kyseessä lienee tähystyspaikka. |
| metsakeskus.1000050138 |
946 |
Backholm |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
265036.00000000 |
7008420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050138 |
Maanomistajan mukaan kivikkoisella kohoumalla on vaikeahkosti havaittava puuton röykkiö. Ei tarkastettu maastossa. Ei ole tiedossa miksi kohde on lisätty peruskartalle, mutta ei muinaisjäännösrekisteriin. 1966 inventoitu kohde? Maanmittarin/maanomistajan oma tulkinta? Merkintä 1983 peruskartassa, mutta ei 1970. |
| metsakeskus.1000050139 |
288 |
Päiväkangas SW |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342096.00000000 |
7060055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050139 |
Tervahauta Kaustisen kunnassa sijaitsevalla yhteismaalla, halkaisija noin 20 m. Merkitty peruskartalle. Tervahauta sijaitsee äestetyllä metsäkuviolla ja maanmuokkaus tehty kovin lähelle. |
| metsakeskus.1000050141 |
609 |
Isopelto |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
208627.00000000 |
6844531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050141 |
Porin saaristotien ja Reposaaren maantien risteyksen koillispuolella on metsittynyttä peltoa.
Peruskartassa paikka on mainittu nimellä Isopelto. Vanhaa peltoa reunustavat paikoittain kiviaidat, joilla on pituutta kymmeniä metrejä ja korkeutta muutamasta kymmenestä sentistä jopa metriin. Kohdetta ei tulkittu muinaisjäännöskohteeksi. Lähistöllä on myös muutamia raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000050142 |
69 |
Lötäkänkangas lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
421110.00000000 |
7056303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050142 |
Vanhalla hakkuaukealla on pusikon peittämä tervahauta, noin 12 metriä halkaisijaltaan. Halssi on. |
| metsakeskus.1000050143 |
69 |
Rämenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424609.00000000 |
7059618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050143 |
Paikalla on tervahaudan jäännös. Puolet tervahaudasta tuhoutunut tien teossa - tasattu ja ajettu maata päälle. Puolikas on ehjä. |
| metsakeskus.1000050144 |
69 |
Juurikkaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
422288.00000000 |
7073912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050144 |
Hieno iso tervahauta, ojat vallin ympärillä. |
| metsakeskus.1000050145 |
69 |
Sauviinmäki lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418265.00000000 |
7073965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050145 |
Iso syvä tervahauta, valli polun reunalla, halssi on. |
| metsakeskus.1000050146 |
69 |
Tuunala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413564.00000000 |
7067942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050146 |
Paikalla on ehjä tervahauta, jossa halssi. |
| metsakeskus.1000050147 |
69 |
Hanhilamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414113.00000000 |
7065132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050147 |
Paikalla on ehjä tervahauta, jossa halssi. Pusikon peitossa. |
| metsakeskus.1000050148 |
69 |
Hautakangas etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415922.00000000 |
7062504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050148 |
Paikalla on ehjä tervahauta, jossa on halssi. |
| metsakeskus.1000050149 |
732 |
Aitalammit 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
595993.00000000 |
7404940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050149 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita - 24 korsumaista rakennelmaa, 29 poteroa ja kaksi kuoppajäännöstä. Korsuiksi nimettiin tässä kaikki suorakaiteen muotoiset suurehkot rakennelmat, mutta osa niistä voi olla myös muita linnoitteita, kuten ampumapesäkkeitä, tai varastokuoppia. Useista korsuista tai niiden lähiympäristöstä löydettiin lämmityslaitteen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000050150 |
704 |
Havumäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
237087.00000000 |
6718670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050150 |
Ruskonjoen äärellä olevalta mäeltä löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä hautapaikkaan viittaavia löytöjä nokisesta maasta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM29017, 29033. |
| metsakeskus.1000050151 |
704 |
Lähteenmäki 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
236643.00000000 |
6718252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050151 |
Ruskonjoen kaakkoisrannalla olevasta metsärinteestä löytyi metallinetsinnässä joulukuussa 2023 keihäänkärki (ILM29158). |
| metsakeskus.1000050152 |
680 |
Jokinen 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
236203.00000000 |
6717271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050152 |
Raisionjoen länsirannalta löytyi joulukuussa 2023 putkikirves, puukko ja kuonaa (Ilppari ILM 29134, 29135). |
| metsakeskus.1000050153 |
732 |
Aittalammit 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
595928.00000000 |
7405165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050153 |
Kohteessa on kahdeksan korsun jäännöstä. Korsut sijoittuvat rannansuuntaiselle alueelle, kahteen ryhmään kahdelle matalalle hiekkakumpareelle; korsut 1-3 lounais- ja 4-8 koillispuoleiselle. Kumpareiden välissä on tasainen puuton alue, josta löydettiin saksalainen sotilaan vyönsolki. Soljen löytöpaikan ympäristössä on lisäksi säilyketölkkejä. |
| metsakeskus.1000050154 |
889 |
Makkaraharju koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
507299.00000000 |
7205663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050154 |
Maastokartalle merkitty ja lidar-aineistossa erottuva tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja sen halssi suuntaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000050155 |
290 |
Hangassuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644734.00000000 |
7105469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050155 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 11 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava |
| metsakeskus.1000050156 |
297 |
Väliaho |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
508605.00000000 |
6988063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050156 |
Heti Salontien eteläpuolella, avarapohjaisessa kuusimetsässä sijaitsee useita viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitaa sekä isohko rakennuksen kivijalka noin 200 x 100 metrin kokoisella alueella. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1-5 metrin välillä. Kivijalan läheisyydestä havaittiin myös metalliromua.
Vuoden 1972 peruskartalle alueelle on merkitty Väliaho-niminen tila ja sen neljä rakennusta. Rakennuksista kolme sijaitsee heti Salontien eteläpuolella ja yksi tiestä noin 80 metriä etelään. Lisäksi tien pohjoispuolelle on merkitty myös yksi rakennus. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Tarkempaa ajankohtaa tilan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1846. Röykkiöt liittynevät alueen 1900-luvun maankäyttöön. On myös mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä on myös tätä vanhempia. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050157 |
710 |
Kalvön |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
298832.00000000 |
6652540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050157 |
Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Tammisaaren kirkosta noin 2,5 km lounaaseen Kalvön -saaren eteläkärjestä länteen 4,9 metrin väylän tuntumassa.
Puurunkoisen aluksen tasakeulainen ja tasaperäinen hylky, jonka pituus on 10 - 11 metriä ja leveys noin neljä metriä. Kyljet ovat limisaumaiset ja pohja on tasainen. Aluksessa on ollut ainakin osittainen sisäkarneeraus (keskiosassa). Rungon keskiosassa on kyljestä kylkeen ulottuva poikittainen palkki, jota on tuettu metallilla. Rautaosat ovat voimakkaasti korrodoituneet.
Aluksen käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta, mutta merihistorian tutkija Mikko Huhtamies pitää mahdollisena, että on kyse mutaproomusta, jolla on kuljetettu väylältä ruopattua mutaa. Mutaproomuja oli jokaisella kaupungilla, myös Tammisaarella. Saattaa olla kyseessä myös karjan, heinän tai muun kuljettamiseen käytetty kulkuväline tai kulkuväline, jota on käytetty talvisin jäällä; hylkyä kuvanneesta sukeltajasta näytti, että pohjaosaa ei ole rivetty tai tiivistetty ja pohjan pitkittäisillä sivuilla näytti olevan jonkinlaiset jalakset.
Kohde havaittiin Merenkulkulaitoksen Merenmittauksen luotauksessa 2008. Suomen meriarkeologinen seura ry tarkisti kohteen tammikuussa 2024 kuvaten ja mallintaen hylyn. Hylyn 3D-malli on osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi (shipwreck Kalvön Raasepori). |
| metsakeskus.1000050158 |
297 |
Rautiola |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
557029.00000000 |
6976478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050158 |
Vuoden 1777 Hätilän isojakokartasta (Calonius I.Charta öfwer Heikilä, skatle hemens ägor uti Ristawesi by lant, Hackarila, skatle hemans ägor, Lohilaxi by med endel av Sikaniemi, Rautiala Wäfäboch Leppäranda med the heres ägor.) paikannettu talonpaikka. Rautiolan nimi perustuu vuoden 1846 pitäjänkartalla olevaan tontin nimeen. Asuinpaikka näkyymyös tiluskartoilla 1874 ja 1924, hieman eri paikalla pitäjänkarttaan verrattuna.
Rautiolan rakennus (F) on todennäköisesti sijainnut Tomperinniemessä olevalla peltosaarekkeella. Tomperinniemen pellot olivat viljelyksessä inventoinnin 2022 aikaan, joten koekuoppia ei tehty eikä ilmeisesti myöskään peltosaareketta tarkastettu. |
| metsakeskus.1000050160 |
732 |
Kursu 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
550339.00000000 |
7405248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050160 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja parakkirakennuksen pohjia. Alueelta löydettiin 9 poteroa, 3 korsumaista rakennelmaa ja 5 parakkirakennuksen pohjaa. Parakit ja korsut sijoittuvat kumpareen laelle, poterot rinteeseen. Alueen pituus laensuuntaisesti eli luode-kaakkosuuntaisesti on n. 250 m ja leveys 150 m.
Parakin pohjat koostuvat useimmiten maa-aineksesta ja betonikuutioista tehdystä suorakaiteen muotoisesta jalasta. Korsuiksi nimettiin suuremmat suorakaiteenmuotoiset maahan kaivetut rakennelmat, ja poteroiksi pienemmät erimuotoiset kuopat. Osa korsuista ja poteroista voi olla myös esim. ampumapesäkkeitä. Alueella on raivattu räjähteitä; puissa on puolustusvoimien nauhamerkkejä. |
| metsakeskus.1000050161 |
290 |
Iettärinniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640565.00000000 |
7153366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050161 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Ortokuvissa näkyy, että kohteessa on ollut metsähoitoon ja maankäyttöön liittyviä toimenpiteitä, joka on mahdollisesti tuhonnut tervahautaa. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050162 |
732 |
Pahaselkä |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
555376.00000000 |
7427530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050162 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteiden jäännöksiä; kaksi korsua ja seitsemän poteroa. Korsut ja poterot 1 ja 2 sijoittuvat tien kaakkoispuolelle, ja poterot 3-7 tien luoteispuolelle tien suuntaisesti 80 m pituiselle ja 90 m leveälle alueelle. Torjuntasuunta on koilliseen päin. Ympäristössä on myös muita epäselviä kuoppia, joista osa voi olla poteroita. Lisäksi tien luoteislaidassa on kolme korsumaista kuoppaa, jotka kuitenkin luultavasti ovat maanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000050163 |
290 |
Vartius |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639688.00000000 |
7153302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050163 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050164 |
732 |
Kelloselkä 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
583099.00000000 |
7425007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050164 |
Kohteessa on 100 m pitkä, lounais-koillissuuntainen suora kaivanto. Kaivanto on leveydeltään 7-8 m ja 2-3 m syvä, ja sen molemmilla sivuilla on 5-6 m leveä valli. Kaivannon luoteispuoleinen rinne on hieman kaakkoispuoleista jyrkempi. Leikkaus on V-kirjaimen muotoinen. Rakenteen päällä kasvavat vanhimmat männyt ovat 60-70-vuotiaita. Kaivanto loppuu koillispäässään sähkölinjaan ja maantiehen. Tien pohjoispuolelta ei havaittu rakenteita. |
| metsakeskus.1000050165 |
732 |
Kelloselkä 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
583426.00000000 |
7424400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050165 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; yksi taistelu- ja yksi matalampi yhdyshauta ja niihin liittyviä pesäkkeitä, kaksi korsua, 27 poteroa ja yksi mahdollinen räjähdyskuoppa (kuoppa 1). Torjuntasuunta on koilliseen päin. Rakennelmat sijoittuvat n 300 x 110 m kokoiselle länsiluode-itäkaakkosuuntaiselle alueelle. |
| metsakeskus.1000050166 |
732 |
Kelloselkä 6 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
582562.00000000 |
7425062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050166 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; 9 erikokoista korsua, 3 poteroa tai muuta pesäkettä ja yhdyshauta. Rakennelmat sijoittuvat harjanteen päälle, etelärinteeseen ja rinteen juurelle 250 m pituiselle ja 60 m leveälle itä-länsisuuntaiselle alueelle. Rakennelmia on lisää yksityismaanpuolella idässä ja lännessä. Osaa korsuista on kaiveltu. |
| metsakeskus.1000050167 |
732 |
Aatsinginvaara 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
586813.00000000 |
7421520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050167 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita - 62 poteroa. Poterot on tehty joko kasaamalla kivistä niiden ympärille tai torjuntasuuntaan 0,5-1 m leveä valli, tai raivaamalla ne luonnonkivikkoon. Osassa valli ympäröi koko poteroa, osassa on valli ainoastaan torjuntasuunnan puolella. Osa poteroista on sammaleen peittämiä, osa erottuu selvemmin. Poterot sijoittuvat n. 200 m x 200 m kokoiselle alueelle, keskittyen alueen reunoille. |
| metsakeskus.1000050168 |
758 |
Kiimavaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
504432.00000000 |
7566323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050168 |
Kohde sijaitsee Kiimavaaran koillisosassa Lauttaoajan eteläpuolella, noin 3 m korkean hiekkatörmän yläpuolella. Alue on kuivaa hiekkakangasta ja puusto harvaa mäntymetsää. Rinteen reunalla maasto on paikoin hieman kosteampaa. Pyyntikuoppa on loivaraunainen, halkaisijaltaan noin 3 m ja 80 cm syvä. Kairauksessa todettiin pohjalta ja reunoilta selvä huuhtoutumiskerros, minkä perusteella kohde voi olla esihistoriallinen. |
| metsakeskus.1000050169 |
732 |
Halmeaho 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
590063.00000000 |
7432543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050169 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; 30 korsua, 2 pienempää pesäkettä ja 9 poteroa. Korsuiksi nimettiin suuremmat suorakaiteen tai neliön muotoiset hirsirunkoiset rakennelmat, poteroiksi pienemmät kuopat, ja pesäkkeiksi (mahdollisesti ampumapesäkkeitä) pari epäselvää tapausta. Osa korsuista voi olla todellisuudessa ampumapesäkkeitä.
Rakenteet sijoittuvat n. 350 x 190 m kokoiselle itä-länsisuuntaiselle alueelle. Korsut 22 ja 23 sijaitsevat alueen länsipuolella kulkevan tien länsipuolella, muut rakenteet ovat tien itäpuolisella kankaalla. Osaa korsuista on kaivettu myöhemmin. |
| metsakeskus.1000050170 |
288 |
Markjärvbäcken 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322920.00000000 |
7045106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050170 |
Inv. 2023: Tervahauta, halkaisija 16 metriä, suppilomainen ja pyöreähkö. Haudan syvyys ylärinteen vallin lakeen nähden 2,5 metriä. Valli on selvä, mutta suhteellisen matala, korkeudeltaan puolisen metriä. Mahdollinen halssi lounaaseen. Maaperä moreenia, jossa kasvoi kuusi- ja mäntytaimikkoa. Kohteessa paalu, jossa teksti FREDAD T.H.F. (=Terjärv hembygdsförening). |
| metsakeskus.1000050171 |
288 |
Markjärvbäcken 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
323474.00000000 |
7044805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050171 |
Inv. 2023: Epämääräisen pyöreähkö tervahauta tai hiilimiilu, halkaisija 20 metriä. Valli on alarinteessä ja sivuilla selvä, korkeudeltaan 1–2,5 metriä, ylärinteessä ei vallia. Halssia ei todettu. Paikalla on runsaasti hiiltä ja eläinten kaivamia kuoppia. Maaperä on moreenia, jossa kasvoi nuorehkoa havupuuvaltaista sekametsää. Pääkohteesta noin 30 metriä länteen sijaitsee kaksi vierekkäistä kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti tulisijan jäännöksiä. Suurempi on kooltaan 3 x 2,5 x 0,9 m ja pienempi 2,5 x 2,5 x 0,9 m. Röykkiöiden pohjakaava on pyöreähkön neliömäinen ja ne koostuvat nyrkin- ja päänkokoisista kivistä sekä hiilen- ja noensekaisesta maa-aineksesta. |
| metsakeskus.1000050172 |
732 |
Kierotharjut 1 |
10007 |
12014 |
13000 |
11042 |
27028 |
606840.00000000 |
7492731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050172 |
Kohteessa on Seitajärven partisaani-iskussa 7.7.1944 vangittujen Eliisi ja Valtteri Ollilan ja stm Matias Niirasen teloituspaikka sekä neuvostopartisaanien asemapaikka.
Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen jäännökset löytyivät 1963 kalastajan toimesta. Valtterin Ollilan jäännökset löytyivät vuonna 2005 pitkällisten etsintöjen jälkeen.
Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen teloistus- ja hautapaikat sijaitsevat eräänlaisen niemen päässä suolle laskevan rinteen juurella. Paikalla erottuu pohjoisempana 10 m x 10 m kokoinen rinteeseen kaivettu alue, jonka eteläpuolella 15 m etäisyydellä on kaksi muuta vierekkäistä kuoppaa.
Valtteri Ollilan teloituspaikka sijaitsee näistä 115 m etäisyydellä koillisessa vaaran rinteessä. Kohta on melko tasainen, ja se viettää loivasti luoteeseen. Paikalla erottuu 20 m x 10 m kokoinen alue, josta on poistettu humuskerros.
Partisaanien asemapaikka sijaitsee Valtterin teloituspaikasta 50 m etelään, Eliisin ja Matiaksen teloistuspaikasta 80 m itään. Loivaan rinteeseen puiden suojaan on tehty kuusi muutamasta kivestä koostuu vallirakennelmaa. Rakennelmat nimettiin tässä poteroiksi 1-6. Ne sijoittuvat 40 m x 30 m kokoiselle alueelle. Rakenteet on kuvattu alla. |
| metsakeskus.1000050172 |
732 |
Kierotharjut 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
606840.00000000 |
7492731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050172 |
Kohteessa on Seitajärven partisaani-iskussa 7.7.1944 vangittujen Eliisi ja Valtteri Ollilan ja stm Matias Niirasen teloituspaikka sekä neuvostopartisaanien asemapaikka.
Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen jäännökset löytyivät 1963 kalastajan toimesta. Valtterin Ollilan jäännökset löytyivät vuonna 2005 pitkällisten etsintöjen jälkeen.
Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen teloistus- ja hautapaikat sijaitsevat eräänlaisen niemen päässä suolle laskevan rinteen juurella. Paikalla erottuu pohjoisempana 10 m x 10 m kokoinen rinteeseen kaivettu alue, jonka eteläpuolella 15 m etäisyydellä on kaksi muuta vierekkäistä kuoppaa.
Valtteri Ollilan teloituspaikka sijaitsee näistä 115 m etäisyydellä koillisessa vaaran rinteessä. Kohta on melko tasainen, ja se viettää loivasti luoteeseen. Paikalla erottuu 20 m x 10 m kokoinen alue, josta on poistettu humuskerros.
Partisaanien asemapaikka sijaitsee Valtterin teloituspaikasta 50 m etelään, Eliisin ja Matiaksen teloistuspaikasta 80 m itään. Loivaan rinteeseen puiden suojaan on tehty kuusi muutamasta kivestä koostuu vallirakennelmaa. Rakennelmat nimettiin tässä poteroiksi 1-6. Ne sijoittuvat 40 m x 30 m kokoiselle alueelle. Rakenteet on kuvattu alla. |
| metsakeskus.1000050173 |
288 |
Markjärv 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324085.00000000 |
7045418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050173 |
Inv. 2023: Tervahauta, halkaisija on 14 metriä. Kaivettu kiviseen rinteeseen, laakea ja pohjakaavaltaan pyöreähkö. Valli suhteellisen matala, korkeus puolisen metriä. Mahdollinen halssi lounaaseen alarinteeseen. Merkitty paalulla, jossa teksti FREDAD T.H.F. (=Terjärv hembygdsförening). |
| metsakeskus.1000050174 |
288 |
Markjärv 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324234.00000000 |
7044673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050174 |
Inv. 2023: Pieni pohjakaavaltaan pyöreähkö tervahauta mäntytaimikossa, halkaisija 10 metriä ja syvyys metrin. Vallin korkeus puolisen metriä. Halssi länteen Markkisjärvelle. |
| metsakeskus.1000050175 |
758 |
Iso-oja etelä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
505441.00000000 |
7566615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050175 |
Kohde sijaitsee Iso-ojan eteläpuolella, Vt:n 4 luoteispuolella, Jorpulipääntien risteyksen kohdalla. Matalalla hiekkatasanteella on tiiviissä ryhmässä ainakin 10 ampuma-asemaa. Näistä neljä ovat mitoiltaan noin 11 m x 8 m, valleissa on molemmissa päädyssä noin 2 m leveä aukko. Kyse on mahdollisesti tykkiasemista. Kuusi rakennetta on ilmeisesti konekivääriasemia, niiden mitat valli mukaan lukien on noin 7 m x 5 m. Muut alakohteet ovat poteroita. Kolmessa tykkiasemassa on jonkun verran jäljellä puu- ja lautarakenteita vallin sisäpuolella. |
| metsakeskus.1000050176 |
288 |
Markjärvbacken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324602.00000000 |
7044460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050176 |
Inv. 2023: Tervahauta, laakea ja pohjakaavaltaan pyöreähkö, halkaisija 16 metriä. Valli matala ja leveä. Halssi suolle koilliseen. Maaperä moreenia ja puusto nuorta ja havupuuvaltaista. Merkitty paalulla, jossa lukee FREDAD T.H.F. (=Terjärv hembygdsförening).
Muuta: Inventoinnissa olevan kuvan perusteella halssiaukon kohdalla on luonnonkivistä ladottua seinämää. |
| metsakeskus.1000050177 |
288 |
Dalbacken 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
326488.00000000 |
7045521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050177 |
Inv. 2023: Tervahauta, laakea ja pohjakaavaltaan pyöreähkö, halkaisija 14 metriä. Valli on selvä, mutta matala. Halssi suolle lounaaseen. Kohde sijaitsee mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000050178 |
288 |
Särkjärv |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325500.00000000 |
7046234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050178 |
Inv. 2023: Tervahauta, laakea ja pohjakaavaltaan pyöreähkö, halkaisija 20 metriä. Valli leveä ja noin metrin korkuinen. Tervahauta sijaitsee havupuumetsässä kivisen rinteen yläosassa. Lounaaseen Särkijärvelle laskevassa halssissa todettu ladottua kiviseinämää. |
| metsakeskus.1000050179 |
288 |
Katabacken 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325335.00000000 |
7047498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050179 |
Inv. 2023: Tervahauta, suppilomainen ja pohjakaavaltaan pyöreähkö, halkaisija 12 metriä. Valli selvä ja noin metrin korkuinen, halssi länteen suolle. Kohde sijaitsee mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000050181 |
288 |
Katabacken 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325661.00000000 |
7047601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050181 |
Inv. 2023: Tervahauta, noin metrin syvyinen ja pohjakaavaltaan pyöreähkö, halkaisija 14 metriä. Valli selvä ja alarinteessä noin metrin korkuinen. Halssi koilliseen suolle. Kohde sijaitsi hakatussa kuusimetsässä ja säästetty jättämällä ympärille suojakannot. |
| metsakeskus.1000050183 |
288 |
Sågfors |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
324752.00000000 |
7050136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050183 |
Kiviaidat sijaitsevat Nybackantien varrella noin 150 metriä Klockarsforsenista koilliseen. Pohjoisempi rakenne on noin 90 ja eteläisempi noin 30 metriä pitkä. Aidat ovat noin metrin korkuisia ja neljä metriä leveitä. Paikalla on Teerijärven kylän Sågforsin / Gammelklockarsin tila sekä vuoden 1849 pitäjänkartalla että vuosina 1803–1839 laadituilla isojakokartoilla. Sågforsin tila on perustettu ilmeisesti vuonna 1752. |
| metsakeskus.1000050186 |
732 |
Saukkosuunvaara 2 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
596308.00000000 |
7458258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050186 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen Karhutunturin kenttävartion jäännös. Paikalla on 32 erikokoista korsumaista jäännöstä, korsuja yhdistävää yhdyshautaa ja kuusi siihen liittyvää pienempää pesäkettä, yksi poteromainen kuoppa ja kahdeksan muuta kuoppaa sekä kaksi epäselvää kämpän jäännöstä, jotka ovat linnoitteita vanhempia. Lisäksi alueella on saksalaisten lentokenttä. Yhteensä alueen koko on 450 x 230 m koillis-lounaissuuntaisesti. |
| metsakeskus.1000050188 |
732 |
Hautajärvi-Eksymäkangas |
10007 |
12005 |
13064 |
11042 |
27028 |
609794.00000000 |
7380111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050188 |
Kohteessa on jatkosodan aikaisen ns. sotapolun jäännös, joka on myöhemmin ollut käytössä rajavartijoilla.
Sotapolusta on säilynyt maastossa erottuvana 1730 m pituinen osa. Polku erottuu melko heikosti kapeana kulumana, ja sen varrella on ilmeisesti rajamiesten tekeviä pilkkoja. Rajavartijat ovat myös tehneet märempiin kohtiin pitkospuut, jotka ovat nyt lahoamassa. |
| metsakeskus.1000050189 |
732 |
Kelloselkä 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
583527.00000000 |
7424157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050189 |
Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; potero ja matalaa yhdyshautaa. Potero sijaitsee kohteen pohjoisosassa. Se on pitkänmallinen, mitoiltaan 1,5 x 0,5 x 0,5 m. Poteron eteläpuolella vajaan 40 m etäisyydeltä alkaa heikosti erottuva, mutkitteleva, 0,5 m leveä ja 0,5 m syvä yhdyshauta, joka jatkuu etelään yksityismaalle. Dokumentoidun pätkän pituus on 20 m. |
| metsakeskus.1000050190 |
732 |
Kelloselkä 5 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
583280.00000000 |
7424292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050190 |
Kohteessa on kuusi toisen maailmansodan aikaista poteron jäännöstä. Kohteen koillis- ja lounaispuolella rinteen juurella on lisäksi kaksi muuta kenttälinnoitekohdetta, Kelloselkä 3 ja 4. Poterot 1-3 sijoittuvat tien itäpuolelle ja poterot 4-6 länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000050191 |
758 |
Purnuvaara 3 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
502432.00000000 |
7565329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050191 |
Purnuvaaran luoteisrinteellä, Purnuvaarantien itäuolella on ison korsun jäännös. Sen pituus on 20 m ja leveys (valli mukaan lukien) 14 m). Kuopan syvyys on noin 0,5 m, sisäänkäynti on pohjoispäädyssä. Korsusta noin 60 m etelään on kulmikas yhdeltä sivulta avoin maavalli, todennäköisimmin potero, mitat noin 4 m x 4 m, vallin korkeus on noin 0,5 m. |
| metsakeskus.1000050194 |
297 |
Välimäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
509169.00000000 |
6987959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050194 |
Välimäki-nimisellä mäellä on röykkiöalue, joka koostuu useista kymmenistä viljelys/raivausröykkiöistä, useasta rakennuksen pohjasta sekä kiviaidasta. Röykkiöalue rajautuu kaakkoisreunassa kiviaidan jäännökseen, länsiosassa metsäkoneen ajouraan ja pohjoisessa alarinteeseen lähelle metsäautotietä. Alue on vanhaa kuusimetsää, jonka länsi- ja pohjoisosissa näkyy metsäkoneen jälkiä. Mäen kaakkoispuolella sijaitsee hakkuuaukea.
Röykkiöiden koko on halkaisijaltaan noin 1–5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,3–1,5 metriä. Osa röykkiöistä on ladottu luonnonkivien päälle. Kivet on löyhästi kasattu, ja niiden päällä on ohut kerros sammalta.
Mäen huipulta tavattiin peruskartalle merkityn rakennuksen kivijalka, joka on kooltaan 5 x 9 metriä. Kivijalan keskellä sijaistee uunin jäännös, joka on mitoiltaan 1,5 x 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin 2,3 metriä. Uunin ympärillä sijaitsee modernia esineistöä, kuten emalisia kulhoja. Lisäksi kivijalan yhteydessä on edelleen hirren kappaleita. Alueen itäosasta tavattiin toinen asumuksen pohja, joka on 1,6 metriä syvä kivijalan ympäröimä painanne. Painanteen mitat ovat noin 4 x 2 metriä.
Vuoden 1972 peruskartalla Välimäelle on merkitty kuusi rakennusta, joihin havaitut rakennuksen pohjat todennäköisesti liittyvät. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Vuoden 1846 pitäjänkartalla röykkiöalueen reunalta noin 200 metriä koilliseen on merkitty torppa. Alueelta havaitut jäännökset liittyvät todennäköisesti 1900-luvulla paikalla sijainneeseen asutukseen. On myös mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä on myös tätä vanhempia. Tarkempaa ajankohtaa tilan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu kuitenkaan ennen vuotta 1846. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050195 |
297 |
Junnunmäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
509281.00000000 |
6988243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050195 |
Salontien länsi- sekä itäpuolella, Junnunmäellä ja Junnunmäen etelä- sekä kaakkoispuolella sijaitsee useita satoja viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitoja sekä rakennuksien pohjia ja kuoppajäännöksiä. Näitä on myös Salontiestä kaakkoon lähtevän nimettömän metsäautotien pohjois- sekä eteläpuolella. Kuoppajäännökset ovat todennäköisesti kellarikuoppia tai muita säilytyskuoppia, osa voi olla myös nauriskuoppia. Alue kasvaa kuusimetsää. Röykkiöiden väliset alueet ovat pääsääntöisesti kivettömiä. Junnumäen koillispuolella sijaitsevalla Sahinmäellä sijaitsee myös useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä.
Alueen röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1,2–5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4–1,5 metriä. Osa röykkiöistä on taidokkaasti ladottuja ja osa on epämääräisempiä kasoja. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Osa röykkiöstä on ladottu maakivien päälle ja ympärille.
Rakennuksien pohjia havaittiin Salontiestä kaakkoon johtavan nimettömän metsäautotien pohjoispuolelta sekä Junnunmäen korkeimman kohdan kaakkoisrinteen läheisyydestä, Salontien luoteispuolelta. Kaikista suurin havaittu rakennuksen pohja oli kooltaan noin 11 x 7 metriä, joka on heti nimettömän metsäautotien pohjoispuolella. Sen ympärillä erottuu noin 1,5 metriä leveä kivistä ladottu kivijalka. Loput rakennuksien pohjat olivat kooltaan pienempiä, niiden koko vaihteli noin 6-2 metrin välillä.
Alueelta havaittiin eri mittaisia kiviaidan jäännöksiä aivan alueen koillisosasta sekä Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itä- sekä länsipuolelta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itäpuolelle on merkitty torppa ja sen ympärille peltoaluetta. Salontien länsipuolelle, Junnunmäelle ei ole merkitty kuin metsämaastoa. Vuoden 1972 peruskartalle Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen eteläpuolelle on merkitty peltoalueita sekä yksi rakennus. Junnunmäen koillispuolelle, Sahinmäelle on merkitty useampi rakennus. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla alueet ovat olleet asumatonta.
Karttatarkastelun perusteella osa alueelta havaituista röykkiöistä, aidoista, rakennuksien pohjista ja kuoppajäännöksistä voivat liittyä pitäjänkartalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin ja osa voi liittyä myös 1900-luvun lopun maankäyttöön. Ei ole myöskään pois suljettua, että osa näistä olisi myös pitäjänkarttaa vanhempia. Alueella on useita satoja kiviröykkiöitä ja ne voivat liittyä sekä peltoviljelyyn, kaskiviljelyyn tai muuten alueen raivaamiseen. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. |
| metsakeskus.1000050195 |
297 |
Junnunmäki |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
509281.00000000 |
6988243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050195 |
Salontien länsi- sekä itäpuolella, Junnunmäellä ja Junnunmäen etelä- sekä kaakkoispuolella sijaitsee useita satoja viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitoja sekä rakennuksien pohjia ja kuoppajäännöksiä. Näitä on myös Salontiestä kaakkoon lähtevän nimettömän metsäautotien pohjois- sekä eteläpuolella. Kuoppajäännökset ovat todennäköisesti kellarikuoppia tai muita säilytyskuoppia, osa voi olla myös nauriskuoppia. Alue kasvaa kuusimetsää. Röykkiöiden väliset alueet ovat pääsääntöisesti kivettömiä. Junnumäen koillispuolella sijaitsevalla Sahinmäellä sijaitsee myös useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä.
Alueen röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1,2–5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4–1,5 metriä. Osa röykkiöistä on taidokkaasti ladottuja ja osa on epämääräisempiä kasoja. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Osa röykkiöstä on ladottu maakivien päälle ja ympärille.
Rakennuksien pohjia havaittiin Salontiestä kaakkoon johtavan nimettömän metsäautotien pohjoispuolelta sekä Junnunmäen korkeimman kohdan kaakkoisrinteen läheisyydestä, Salontien luoteispuolelta. Kaikista suurin havaittu rakennuksen pohja oli kooltaan noin 11 x 7 metriä, joka on heti nimettömän metsäautotien pohjoispuolella. Sen ympärillä erottuu noin 1,5 metriä leveä kivistä ladottu kivijalka. Loput rakennuksien pohjat olivat kooltaan pienempiä, niiden koko vaihteli noin 6-2 metrin välillä.
Alueelta havaittiin eri mittaisia kiviaidan jäännöksiä aivan alueen koillisosasta sekä Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itä- sekä länsipuolelta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itäpuolelle on merkitty torppa ja sen ympärille peltoaluetta. Salontien länsipuolelle, Junnunmäelle ei ole merkitty kuin metsämaastoa. Vuoden 1972 peruskartalle Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen eteläpuolelle on merkitty peltoalueita sekä yksi rakennus. Junnunmäen koillispuolelle, Sahinmäelle on merkitty useampi rakennus. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla alueet ovat olleet asumatonta.
Karttatarkastelun perusteella osa alueelta havaituista röykkiöistä, aidoista, rakennuksien pohjista ja kuoppajäännöksistä voivat liittyä pitäjänkartalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin ja osa voi liittyä myös 1900-luvun lopun maankäyttöön. Ei ole myöskään pois suljettua, että osa näistä olisi myös pitäjänkarttaa vanhempia. Alueella on useita satoja kiviröykkiöitä ja ne voivat liittyä sekä peltoviljelyyn, kaskiviljelyyn tai muuten alueen raivaamiseen. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. |
| metsakeskus.1000050195 |
297 |
Junnunmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
509281.00000000 |
6988243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050195 |
Salontien länsi- sekä itäpuolella, Junnunmäellä ja Junnunmäen etelä- sekä kaakkoispuolella sijaitsee useita satoja viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitoja sekä rakennuksien pohjia ja kuoppajäännöksiä. Näitä on myös Salontiestä kaakkoon lähtevän nimettömän metsäautotien pohjois- sekä eteläpuolella. Kuoppajäännökset ovat todennäköisesti kellarikuoppia tai muita säilytyskuoppia, osa voi olla myös nauriskuoppia. Alue kasvaa kuusimetsää. Röykkiöiden väliset alueet ovat pääsääntöisesti kivettömiä. Junnumäen koillispuolella sijaitsevalla Sahinmäellä sijaitsee myös useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä.
Alueen röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1,2–5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4–1,5 metriä. Osa röykkiöistä on taidokkaasti ladottuja ja osa on epämääräisempiä kasoja. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Osa röykkiöstä on ladottu maakivien päälle ja ympärille.
Rakennuksien pohjia havaittiin Salontiestä kaakkoon johtavan nimettömän metsäautotien pohjoispuolelta sekä Junnunmäen korkeimman kohdan kaakkoisrinteen läheisyydestä, Salontien luoteispuolelta. Kaikista suurin havaittu rakennuksen pohja oli kooltaan noin 11 x 7 metriä, joka on heti nimettömän metsäautotien pohjoispuolella. Sen ympärillä erottuu noin 1,5 metriä leveä kivistä ladottu kivijalka. Loput rakennuksien pohjat olivat kooltaan pienempiä, niiden koko vaihteli noin 6-2 metrin välillä.
Alueelta havaittiin eri mittaisia kiviaidan jäännöksiä aivan alueen koillisosasta sekä Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itä- sekä länsipuolelta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen itäpuolelle on merkitty torppa ja sen ympärille peltoaluetta. Salontien länsipuolelle, Junnunmäelle ei ole merkitty kuin metsämaastoa. Vuoden 1972 peruskartalle Salontien ja nimettömän metsäautotien risteyksen eteläpuolelle on merkitty peltoalueita sekä yksi rakennus. Junnunmäen koillispuolelle, Sahinmäelle on merkitty useampi rakennus. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla alueet ovat olleet asumatonta.
Karttatarkastelun perusteella osa alueelta havaituista röykkiöistä, aidoista, rakennuksien pohjista ja kuoppajäännöksistä voivat liittyä pitäjänkartalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin ja osa voi liittyä myös 1900-luvun lopun maankäyttöön. Ei ole myöskään pois suljettua, että osa näistä olisi myös pitäjänkarttaa vanhempia. Alueella on useita satoja kiviröykkiöitä ja ne voivat liittyä sekä peltoviljelyyn, kaskiviljelyyn tai muuten alueen raivaamiseen. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. |
| metsakeskus.1000050196 |
297 |
Sahinmäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
509390.00000000 |
6988781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050196 |
Salontien luoteis- sekä kaakkoispuolelta, Sahinmäelllä ja sen rinteillä sijaitsee useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä sekä kiviaitoja. Sahinmäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee rakennuksen raunio, joka ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Sahinmäen alue kasvaa pääsääntöisesti kuusivaltaista metsää. Sahinmäen korkeimmalla kohdalla on pienialainen hakkuuaukea. Sahinmäen lounaispuolella sijaitsevalla Junnunmäellä sijaitsee myös viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitoja sekä rakennuksien pohjia ja kuoppajäännöksiä. Sahinmäen eteläpuolella on pienialainen ojitettu alue, jossa röykkiöitä ei havaittu, mutta niitä havaittiin vielä muutamia ojitusalueen lounaispuolelta, Junnunmäen koillispuoleisen rinteen alaosasta.
Alueen röykkiöiden halkaisija on 1-5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,5-2 metriä. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Kiviaitaa havaittiin Sahinmäen koillisrinteellä sekä Sahinmäen eteläpuolelta tasaisemmalta alueelta. Sahinmäen korkeimmalta kohdalta, Sahinmäelle johtavan metsäautotien päästä havaittiin 1900-luvun loppupuolelle ajoittuva sortunut rakennus. Rakennus on merkitty vuoden 1972 peruskartalle.
Vuoden 1792–1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Röykkiöalueen reunasta noin 250 metriä etelään on pitäjänkartalle merkitty torppa ja sen peltoalueita. Vuoden 1972 peruskartalle Sahinmäen korkeimmalle kohdalle on merkitty neljä rakennusta ja Sahinmäen kaakkoispuolelle, nykyisen Salontien itäpuolelle neljä rakennusta. Nykyiselle peruskartalle Salontien itäpuolelle on merkitty yksi rakennus, joka on uudehko virkistyskäyttöön tarkoitettu kota.
Suurin osa röykkiöistä ja kiviaidoista liittynee paikalla 1900-luvulla sijainneeseen asutukseen, mutta ei ole pois suljettua, että ainakin osa voisi olla myös tätä vanhempia. Röykkiöt voivat liittyä sekä peltoviljelyyn, kaskiviljelyyn tai muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050196 |
297 |
Sahinmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27009 |
509390.00000000 |
6988781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050196 |
Salontien luoteis- sekä kaakkoispuolelta, Sahinmäelllä ja sen rinteillä sijaitsee useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä sekä kiviaitoja. Sahinmäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee rakennuksen raunio, joka ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Sahinmäen alue kasvaa pääsääntöisesti kuusivaltaista metsää. Sahinmäen korkeimmalla kohdalla on pienialainen hakkuuaukea. Sahinmäen lounaispuolella sijaitsevalla Junnunmäellä sijaitsee myös viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitoja sekä rakennuksien pohjia ja kuoppajäännöksiä. Sahinmäen eteläpuolella on pienialainen ojitettu alue, jossa röykkiöitä ei havaittu, mutta niitä havaittiin vielä muutamia ojitusalueen lounaispuolelta, Junnunmäen koillispuoleisen rinteen alaosasta.
Alueen röykkiöiden halkaisija on 1-5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,5-2 metriä. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Kiviaitaa havaittiin Sahinmäen koillisrinteellä sekä Sahinmäen eteläpuolelta tasaisemmalta alueelta. Sahinmäen korkeimmalta kohdalta, Sahinmäelle johtavan metsäautotien päästä havaittiin 1900-luvun loppupuolelle ajoittuva sortunut rakennus. Rakennus on merkitty vuoden 1972 peruskartalle.
Vuoden 1792–1793 toimituskartalla ja vuoden 1846 pitäjänkartalla alue on ollut asumatonta. Röykkiöalueen reunasta noin 250 metriä etelään on pitäjänkartalle merkitty torppa ja sen peltoalueita. Vuoden 1972 peruskartalle Sahinmäen korkeimmalle kohdalle on merkitty neljä rakennusta ja Sahinmäen kaakkoispuolelle, nykyisen Salontien itäpuolelle neljä rakennusta. Nykyiselle peruskartalle Salontien itäpuolelle on merkitty yksi rakennus, joka on uudehko virkistyskäyttöön tarkoitettu kota.
Suurin osa röykkiöistä ja kiviaidoista liittynee paikalla 1900-luvulla sijainneeseen asutukseen, mutta ei ole pois suljettua, että ainakin osa voisi olla myös tätä vanhempia. Röykkiöt voivat liittyä sekä peltoviljelyyn, kaskiviljelyyn tai muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050197 |
297 |
Juurikkapuron torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
509473.00000000 |
6987198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050197 |
Nimettömän metsäautotien kääntöpaikan ympärillä sijaitsee viljely/raivausröykkiöalue, joka koostuu useammasta kymmenestä röykkiöstä, muutamasta kuoppajäännöksestä sekä rakennuksen pohjasta. Alue on kivikkoista mäen rinnettä ja tiheää kuusimetsää, jossa havainnointi on haasteellista.
Röykkiöiden koko on noin 1,2–4 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,4-1,2 metriä. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Kuoppajäännökset sijaitsevat alueen pohjois- sekä itäosassa ja ovat pääsääntöisesti suorakaiteen muotoisia. Kokoa niillä on noin 2,5 x 1,5 metriä ja syvyyttä noin 0,5 metriä. Kuoppien tarkoitus ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä, mutta ne voivat mahdollisesti olla nauriskuoppia tai muita säilytyskuoppia.
Kääntöpaikan keskellä sijaitsee rakennuksen kivijalka. Sen koko on noin 8 x 5 metriä. Sammaleen alta erottuu kivijalan kiviä. Kivijalan keskellä ja länsi- sekä pohjoispuolella kasvaa tiheää kuusikkoa, joka peittää sitä osakseen. Kivijalka erottuu parhaiten sen itäosasta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalla on sijainnut Juurikkapuron torppa ja sen ympärille peltoalueita. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1972 peruskartalla alue on ollut asumatonta. On hyvin todennäköistä, että kivijalka, röykkiöt ja kuopat liittyvät pitäjänkartalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin. Ei ole myöskään pois suljettua, että ainakin osa röykkiöistä tai kivijalka olisivat tätä vanhempia tai nuorempia. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. |
| metsakeskus.1000050197 |
297 |
Juurikkapuron torppa |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
509473.00000000 |
6987198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050197 |
Nimettömän metsäautotien kääntöpaikan ympärillä sijaitsee viljely/raivausröykkiöalue, joka koostuu useammasta kymmenestä röykkiöstä, muutamasta kuoppajäännöksestä sekä rakennuksen pohjasta. Alue on kivikkoista mäen rinnettä ja tiheää kuusimetsää, jossa havainnointi on haasteellista.
Röykkiöiden koko on noin 1,2–4 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,4-1,2 metriä. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Kuoppajäännökset sijaitsevat alueen pohjois- sekä itäosassa ja ovat pääsääntöisesti suorakaiteen muotoisia. Kokoa niillä on noin 2,5 x 1,5 metriä ja syvyyttä noin 0,5 metriä. Kuoppien tarkoitus ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä, mutta ne voivat mahdollisesti olla nauriskuoppia tai muita säilytyskuoppia.
Kääntöpaikan keskellä sijaitsee rakennuksen kivijalka. Sen koko on noin 8 x 5 metriä. Sammaleen alta erottuu kivijalan kiviä. Kivijalan keskellä ja länsi- sekä pohjoispuolella kasvaa tiheää kuusikkoa, joka peittää sitä osakseen. Kivijalka erottuu parhaiten sen itäosasta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalla on sijainnut Juurikkapuron torppa ja sen ympärille peltoalueita. Vuoden 1792-1793 toimituskartalla ja vuoden 1972 peruskartalla alue on ollut asumatonta. On hyvin todennäköistä, että kivijalka, röykkiöt ja kuopat liittyvät pitäjänkartalle merkittyyn torppaan ja sen peltoalueisiin. Ei ole myöskään pois suljettua, että ainakin osa röykkiöistä tai kivijalka olisivat tätä vanhempia tai nuorempia. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. |
| metsakeskus.1000050198 |
109 |
Tervaniemi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
358649.00000000 |
6761782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050198 |
Ilmoittajan mukaan kohde sijaitsee Hämeenlinnan Tervaniemessä Alajärven läheisyydessä olevan mäen päällä 120m korkeuskäyrällä. Kyseessä on ladottu kivikasa, jonka päällä on suunta/silmäkivi ja se lienee vanha rajamerkki. Latomuksen läheisyydessä on maamerkkinä muutama isohko siirtolohkare.
Paikalla ei ole tehty tarkastuskäyntiä. |
| metsakeskus.1000050199 |
297 |
Joppila |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
509605.00000000 |
6988010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050199 |
Salontiestä kaakkoon lähtevän metsäautotien pohjois-länsi- ja eteläpuolella, heinittyneellä hakkuuaukealla sijaitsee useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitaa sekä yksi mahdollinen kellarikuoppa. Hakkuuaukealla kasvaa pieniä kuusentaimia.
Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1,2–6 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5–1,5 metriä. Osa röykkiöistä on taidokkaasti ladottuja ja osa on epämääräisempiä kasoja. Alueen itä-luode- ja lounaisosissa on kiviaitaa, johon alue rajautuu. Kiviaitaa on myös alueelle johtavan metsäautotien pohjoispuolella tien vieressä. Mahdollinen kellarikuoppa havaittiin metsäautotien päästä noin 45 metriä kaakkoon. Paikalla on noin 1,5 metriä syvä ja noin 4,5 x 4,5 metrin kokoinen neliön muotoinen kuoppa.
Varsinkin pienempien röykkiöiden havaitseminen alueella on hankalaa, koska alue kasvaa heinää ja alueen maaperää on muokattu. Kiviaidat erottuvat hyvin maastosta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle paikalle on ilmeisesti merkitty Joppila -niminen tila ja sen peltoalueita. Kohdan merkintä on epätarkka, koska kohdan leikkaa kylienraja. Rajan itäpuolelle on tehty ilmeisesti myöhemmin merkintöjä, mutta rajan länsipuolelle ei. Pitäjänkartalle on merkitty myös torppa röykkiöalueen reunasta noin 150 metriä luoteeseen. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla ja vuoden 1972 peruskartalla kohdalle ei ole merkitty asutusta. Röykkiöt, kiviaidat ja mahdollinen kellarikuoppa liittyvät todennäköisesti 1800-luvun pitäjänkartalle alueelle merkittyyn asutukseen. Tarkempaa ajankohtaa Joppilan tilan ja torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella niitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja ne ovat autioitunut ennen vuotta 1971. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050199 |
297 |
Joppila |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
509605.00000000 |
6988010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050199 |
Salontiestä kaakkoon lähtevän metsäautotien pohjois-länsi- ja eteläpuolella, heinittyneellä hakkuuaukealla sijaitsee useita kymmeniä viljely/raivausröykkiöitä, kiviaitaa sekä yksi mahdollinen kellarikuoppa. Hakkuuaukealla kasvaa pieniä kuusentaimia.
Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1,2–6 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5–1,5 metriä. Osa röykkiöistä on taidokkaasti ladottuja ja osa on epämääräisempiä kasoja. Alueen itä-luode- ja lounaisosissa on kiviaitaa, johon alue rajautuu. Kiviaitaa on myös alueelle johtavan metsäautotien pohjoispuolella tien vieressä. Mahdollinen kellarikuoppa havaittiin metsäautotien päästä noin 45 metriä kaakkoon. Paikalla on noin 1,5 metriä syvä ja noin 4,5 x 4,5 metrin kokoinen neliön muotoinen kuoppa.
Varsinkin pienempien röykkiöiden havaitseminen alueella on hankalaa, koska alue kasvaa heinää ja alueen maaperää on muokattu. Kiviaidat erottuvat hyvin maastosta.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle paikalle on ilmeisesti merkitty Joppila -niminen tila ja sen peltoalueita. Kohdan merkintä on epätarkka, koska kohdan leikkaa kylienraja. Rajan itäpuolelle on tehty ilmeisesti myöhemmin merkintöjä, mutta rajan länsipuolelle ei. Pitäjänkartalle on merkitty myös torppa röykkiöalueen reunasta noin 150 metriä luoteeseen. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla ja vuoden 1972 peruskartalla kohdalle ei ole merkitty asutusta. Röykkiöt, kiviaidat ja mahdollinen kellarikuoppa liittyvät todennäköisesti 1800-luvun pitäjänkartalle alueelle merkittyyn asutukseen. Tarkempaa ajankohtaa Joppilan tilan ja torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella niitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja ne ovat autioitunut ennen vuotta 1971. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000050200 |
297 |
Ruunapuron torppa |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
509746.00000000 |
6986903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050200 |
Viitajärventiestä pohjoiseen erkanevan nimettömän metsäautotien pohjois- sekä eteläpuolella sijaitsee noin 30–40 viljely/raivausröykkiötä. Alue on suhteellisen tasaista ja kasvaa harvennettua kuusivaltaista metsää. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1–4 metrin välillä ja korkeutta niillä on noin 0,3-1 metriä. Osa röykkiöistä on tehty maakivien päälle ja ympärille. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle paikalle on merkitty Ruunapuron torppa ja sen ympärille pelto- sekä niittyalueita. Vuoden 1792–1793 toimituskartalla ja vuoden 1972 peruskartalla alue on ollut asumatonta. Tarkempaa ajankohtaa torpan perustamiselle tai autioitumiselle ei ole tiedossa. Karttatarkastelun perusteella sitä ei ole perustettu ennen vuotta 1792 ja se on autioitunut ennen vuotta 1971. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. Todennäköisesti ne liittyvät pitäjänkartalle merkityn Ruunapuron torppaan, mutta osa röykkiöistä voivat olla myös tätä vanhempia tai nuorempia. |
| metsakeskus.1000050201 |
758 |
Männistö |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
506266.00000000 |
7566583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050201 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 vanhan linjauksen eteläpuolella Männistön talon itä- ja eteläpuolella. Matalalla hiekkatasanteella on kuusi teltanpohjaa, mitoiltaan ne ovat noin 10 m x 8 m valleineen. Niitä ympäröivä valli on matala, korkeudeltaan 0,3 – 0,5 m. Alueella on jonkun verran metalliromua, mm. kamiinoiden jäänteitä.
Teltanpohjien koordinaatit ovat: 1) P 7566634, I 506277, 2) P 7566592, I 506274,
3) P 7566579, I 506265, 4) P 7566565, I 506245, 5) P 7566549, I 506229,
6) P 7566628, I 506244 |
| metsakeskus.1000050202 |
297 |
Tiirikkala |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
514855.00000000 |
6981923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050202 |
Lamperilantien pohjoispuolella, Tiirikkala -nimisen tilan luoteispuolella pienellä mäentömpäreellä sijaitsee noin 10-15 viljely/raivausröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija on noin 1-3 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,3-1 metriä. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Osa kivistä on kasattu maakivien päälle ja ympärille. Röykkiöitä on noin 105 x 50 metrin kokoisella alueella. Alue kasvaa kuusi- sekä mäntyvaltaista metsää.
Tästä alueesta noin 350 metriä itään havaittiin yksittäinen röykkiö (N 6981899 E 515268), joka on myös mitä ilmeisemmin viljely/raivausröykkiö. Sen halkaisija on noin 2,2 metriä ja korkeutta sillä on noin 1,4 metriä. Röykkiö sijaitsee kuusimetsässä noin 50 metriä Lamperilantiestä itään. Röykkiön läheisyydessä on modernia roskaa, ja lähistöllä kulkee metsäkoneen jälki. Noin 200 metriä röykkiön itäpuolella sijaitsee Pitkäkangas-niminen tila.
Vuoden 1846 pitäjänkartalle röykkiöalueen kohdalle on merkitty rakennus sekä peltoalueita. Vuosina 1777-1792 laaditulla Hirvilahden isojakokartalla kohdalle ei ole merkitty asutusta. Myöskään vuoden 1971 peruskartalla kohdalla ei ole ollut asutusta. Vanhalle peruskartalle peltoalueita on merkitty Lamperilantien eteläpuolelle, samalle kohdin missä ne sijaitsevat nykyisinkin. Yksittäisen röykkiön kohdalle on merkitty ainoastaan metsämaastoa. Vanhalla peruskartalla röykkiöstä noin 130 metriä itään ja Lamperilantien eteläpuolelle on merkitty peltoalueita. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. Todennäköisesti ne liittyvät pitäjänkartalle merkittyyn rakennukseen ja peltoalueisiin, mutta osa röykkiöistä voi olla myös tätä vanhempia tai nuorempia.
Vuosina 1777-1792 laaditulla Hirvilahden isojakokartalle röykkiöalueen eteläpuolelle on merkitty tielinja. Tielinjaus on merkitty myös vuoden 1846 pitäjänkartalle ja vuoden 1971 peruskartalle. Nykyinen Lamperilantie kulkee samalla kohtaa kuin isojakokarttaan merkitty tielinjaus ja on yhä käytössä. |
| metsakeskus.1000050204 |
758 |
Iso Tankavaara |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
506565.00000000 |
7563680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050204 |
Iso Tankavaaran laen eteläpuolella on toisen maailmansodan aikainen Schutzwall-puolustusrakennelmiin liittyvä kohde. Kivisellä tasanteella on kaksi teltan pohjaa, niiden ulkomitat ovat noin 10 m x 9 m, vallin leveys on 0,6 – 1 m ja korkeus noin 0,6 m. Teltanpohjien länsipuolella on kolme ampumasuojaa. Niissä on itäsivulla u-muotoinen 0,5 – 0,8 m korkea muuri. Rakenteet ovat sortuneet. |
| metsakeskus.1000050206 |
732 |
Karhujärvi Pitkäniemi 1 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
562917.00000000 |
7376776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050206 |
Kohteessa on halkaisijaltaan 20 cm paksu kelottunut mänty, jonka runkoon on kaiverrettu puukolla 1,5 m korkeudelle teksti:
MR.
-8 |
| metsakeskus.1000050208 |
732 |
Ylinen Vaara-Hietajärvi 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
562820.00000000 |
7379065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050208 |
Kohteessa on kämpän ja kahden kuopan jäännökset. Kämppä on jyrkänteen suunnan vastainen, eli pohjois-eteläsuuntainen, mitoiltaan 13 m x 7,5 m. Pohjoispäässä on tupa ja eteläpäässä väliseinän erottama talli. Tupa ja talli ovat samankokoiset. Rakennuksesta on jäljellä yksi tai kaksi turpeen peittämää hirsikertaa, ja osa hirsistä on hiiltynyt. Talliosa on huonommin säilynyt ja sen kohdalla kasvaa pusikkoa. Tallin ja tuvan lattia on hiukan kuopalla. Hirret ovat pyöröhirsiä, joihin on sahattu koirankaulasalvokset. Hirsien päistä osa on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Rakennuksen päällä on lisäksi yksi irtonainen halkaistu lauta, jossa on tehdastekoinen naula. Lauta on luultavasti peräisin kattorakenteista. Tuvan luoteisnurkalla on laakamaisista luonnonkivistä tehty piisin jäännös, joka on kooltaan 1,4 m x 1,4 m x 0,4 m. Rakennuksen päällä kasvaa 70-vuotiasta mäntyä. Kämpän pohjoisseinustalla piisin vieressä on 3 m x 1,5 m x 0,4 m kokoinen seinälinjan suuntainen kuoppa 1.
Kämpän itäpuolella harjanteen reunan lähellä on lisäksi toinen kuoppa 2. Se on kooltaan 1,4 m x 1,2 m x 0,5 m ja sen koillisreunalla on 20 cm korkea ja 1 m leveä valli. Kuoppa ja valli on kivinen. Kyseessä voi olla jonkinlainen varastokuoppa.
2024: Kohde on kuvauksen mukainen ja säilynyt. |
| metsakeskus.1000050209 |
732 |
Ylinen Vaara-Hietajärvi 4 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
562350.00000000 |
7379675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050209 |
Kohteessa on pilkkapuu. Kelottuvaan halkaisijaltaan n. 30-35 cm kokoiseen mäntyyn on kirveellä pilkat n. 1,5 m korkeudelle kaksi pilkkaa rungon molemmille puolille. Salmen- eli koillispuoleinen pilkka on kooltaan 5 cm korkea ja 3 cm leveä, niemen puoleinen on 15 cm korkea ja 5 cm leveä. Pilkat ovat osittain kasvaneet umpeen. Pilkoissa ei ole merkkejä. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva pilkkapuu, jonka käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
2024: Kohde on kuvauksen mukainen ja säilynyt. Männyn järvenpuoleiselle sivulle pilkan korkeudelle on lyöty teollinen naula. |
| metsakeskus.1000050210 |
732 |
Hietajärvi 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
556624.00000000 |
7378887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050210 |
Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös. Kohteessa on Hietajärven puretun uittotammen jäännökset. Tammesta on jäljellä turpeenpeittämä, melko heikosti erottuva 1-1,5 m leveä ja 110 m pitkä kivi-maavalli, jonka reunalla näkyy muutama sammaloitunut irtohirsi. Vedessä ei näy rakenteita. Alavirran puolella joen rannassa on kasa purettua puutavaraa. Paikallaan olevia tukirakenteita ei näy. Alavirran puolella tammen suuntaisesti kulkee vanha ajoura.
2024: Kohde kuvauksen mukainen. Alajuoksulla puutavarakasan vieressä purossa puurakenteita, jotka ehkä liittyvät patoon. |
| metsakeskus.1000050211 |
732 |
Hangasjoki 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
578622.00000000 |
7403780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050211 |
Kohteessa on erillisellä uittopalstalla oleva uittotammen jäännös. Ranta-alueella on leveimmillään 2-3 m kokoinen itäkoillis-länsilounaissuuntainen kivivalli. Valli on molemmilla rannoilla vain muutaman metrin pituinen, koska rantatörmät ovat hyvin jyrkät, eikä siten ole ollut tarvetta rakentaa niistä kovin pitkiä. Valliin on otettu maata rinteestä. Tammen puurakenteita ei ole purettu, vaan ne ovat lahonneet luonnostaan. Vedessä näkyy vielä pyöröhirsistä tehdyn rännin hirsirakenteita, jotka jatkuvat alavirran suuntaan. Rännin pohjalla on pari joen suuntaan nähden poikittaista hirttä, joihin pitkittäiset 9 m pitkät hirret on kiinnitetty puutapeilla. Salvokset on tehty sahalla. Koko rakennelman pituus joensuuntaisesti on 15 m. |
| metsakeskus.1000050213 |
732 |
Hangasjoki 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
577971.00000000 |
7403582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050213 |
Kohteessa on pukkimallisen uittotammen jäännös. Tammeen on kuulunut kaksi erillistä 20 m etäisyydellä toisistaan olevaa vallia. Idänpuoleinen on 50 m pitkä etelä-pohjoissuuntainen, leveimmillään 8 m kokoinen maavalli, jonka alavirranpuoleisella reunalla on lahoavia pystyriukuja ja vallin suuntaiset pyöröhirret. Vallia tukee alavirran puolelta vallin suuntaan nähden poikittaiset pyöröhirret (pukit). Rakenteen leveys tukirakenteet mukaan lukien on 40 m. Länsipuolella on toinen vastaavanlainen, etelä-pohjoissuuntainen, 30 m pitkä, 5 m leveä ja 1 m korkea maavalli, jossa on vastaavanlaisia tukirakenteita. Vedessä olevat rakenteet on purettu pois, ja purettua puutavaraa on kasattu vallien väliselle alueelle pohjoisrannalle. Hirsien salvokset on tehty sahalla. Alueella tammien ympärillä on lisaksi maanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000050214 |
732 |
Hangasjoki 3 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
577935.00000000 |
7404446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050214 |
Kohteessa on pukkimallisen uittotammen jäännös. Kohteesta tarkistettiin maastossa pohjoisrannan puoleinen osa. Tammen maavalli on 5 m leveä ja pohjoisrannalla 30 m pitkä, koko pituus on arviolta 80 m. Vallia tukee alavirran puolelta vallin suuntaan nähden poikittaiset pyöröhirret (pukit), joiden päissä on suurehkoista kivistä tehdyt kiviröykkiöt. Röykkiöiden päissä on pystyriukuja. Vedessä olevia rakenteita ei ole ainakaan kokonaan purettu; vedessä on jäljellä vielä muutamia rännin hirsiä, tosin osa vedessä olevista pystyhirsistä on sahattu poikki. Koko rakennelman leveys on joensuuntiasesti n. 30 m. |
| metsakeskus.1000050220 |
781 |
Joentarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
420736.00000000 |
6813355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050220 |
Vuonna 2020 yksityishenkilö ilmoitti löytäneensä kvartsi-iskoksen noin 15 cm syvyydestä hiekkamaasta, jonka johdosta alueellinen vastuumuseo teki kohteelle maastotarkastuksen kesäkuussa 2024.
Vuonna 2024 tehdyn maastotarkastuksen perusteella paikalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keijulahden koillispuolella Kirvesniementien molemmin puolin n. 82,5 m korkeustasolla ja hieman sen yläpuolella muinaisen Päijänteen rantatörmällä.
Maaperä on Kirvesniementien länsipuolella olevan ladon ympärillä sekoittunutta maankäytön vuoksi ja puusto sekametsää. Ladon länsipuolella olevan rantavallin päällä on terassi, jossa maaperä on peltomultakerroksen (15–25 cm) alla ilmeisen ehjää tumman ruskea kulttuurikerros. Puhdas pohjamaa on n. 50 cm syvyydessä. Tien vieressä olevan ladon länsipuolelle tehdyistä koekuopista havaittiin kvartsi-iskoksia ja yksi saviastian pohjapala. Löydölliset koekuopat olivat n. 25 m etäisyydellä ladon seinästä.
Kirvesniementien itäpuolella on vanha pelto, joka on nykyisin laitumena. Maaperä laitumella on 30 cm paksuisen peltomultakerroksen alla hiekkamaata.
Joentarhan muinainen rantatörmä on n. 260 m levyinen länsi-itä sunnassa. Kirvesniementiestä länteen on n. 200 m potentiaalista asuinpaikka-aluetta ja on todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu muinaisjäännösrajauksesta länteen. Lisäksi on mahdollista, että Kirvenniementien itäpuolella olisi säilynyt jäänteitä asuinpaikasta peltomultakerroksen alla. Tästä ei kuitenkaan saatu maastotarkastuksessa varmoja viitteitä, vaikka pintapoiminnassa havaittiinkin löytöjä. Asuinpaikan tarkempi tutkiminen ja rajaaminen vaatisi kattavamman arkeologisen kenttätutkimuksen. |
| metsakeskus.1000050224 |
202 |
Suuri rantatie 2 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
248862.00000000 |
6706464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050224 |
Suuri Rantatie on Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä, joka rakennettiin yhdistämään Turkua ja Viipuria. Tiestä käytetään usein myös nimitystä Kuninkaantie.
Kohde on historiallista tielinjaa noudattava, yhä käytössä oleva sorapintainen tie Tuorlan maatalousoppilaitoksen pohjoispuolella. Tieosuuden käytöstä pois jäänyt itäosa on kiinteä muinaisjäännös rekisteritunnuksella 1000028865. |
| metsakeskus.1000050225 |
202 |
Suuri rantatie 3 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
244285.00000000 |
6706274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050225 |
Suuri Rantatie on Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä, joka rakennettiin yhdistämään Turkua ja Viipuria. Tiestä käytetään usein myös nimitystä Kuninkaantie.
Kohde käsittää historiallisen tielinjan yhä käytössä olevat osuudet Kaarinan keskustataajaman pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000050227 |
257 |
Grundträsk Tvära |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357542.00000000 |
6663180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050227 |
Grundträskin kylän toinen talo, Tvära, on sijainnut 1704 - 1944 Grundträskin toisen talon, Rådikin kaakkoispuolella 80 m päässä, ojan itäpuolella ja vanhan tien eteläpuolella, aivan ojan varressa, Paikalla on siis ollut talo ja rakennuksia v. 1704 kartalta alkaen kaikissa vanhoissa kartoissa vuoteen 1944 saakka. Talo on parenteesin aikana hävitetty, eikä sen jälkeen paikalle ole enää uutta tehty.
Vanha tonttimaa on siis autioitunut 1944. Se on v. 1956 jälkeen ollut peltona ja niittynä. Inventoinnissa ei tehty koekuoppia paikalle eikä tutkittu, onko pellossa säilynyt kyntökerroksen alla mitään merkittävää tai tutkimusarvoista.
Kohde vaatii tarkempia tutkimuksia maankäytön muuttuessa.
Lisätieto: Vuoden 1776 kartalla (KA MHA U B21:1/1-5) paikalle on merkitty kaksi taloa, Gammeltvära ja Nytvära eli Nafvala. |
| metsakeskus.1000050228 |
732 |
Vilmajärvi 1 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
560918.00000000 |
7393349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050228 |
Kohteessa on 9x3,2 m mittainen, syvimmillään 60cm kokoinen kuoppa. Kuoppa on muodoltaan kaareva, ja nurkat ovat kulmikkaat. Kuopan luoteispuolella erottuu valli ja kuopan pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Kuoppa on paksukunttainen ja kuopassa kasvaa muutamia kuusentaimia.
Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä. Se voi olla toisen maailmansodan aikainen rakennelma, mahdollisesti vartioasema, tai muu 1900-luvulle ajoittuva rakennelma, esim. väliaikaisen majapaikan pohja. |
| metsakeskus.1000050229 |
732 |
Vilmalammit 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
561397.00000000 |
7393480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050229 |
Kohteessa on uittotammen jäännös. Kohde on koillis-lounaissuuntainen. Ylävirran puolella lähempänä puronsuuta on n. 40 m pitkä ja leveimmillään neljä metriä leveä maa-kivivalli ja alavirran puolella kymmenen metrin leveydeltä sitä tukevia rakenteita. Vallin alareunalla on nähtävissä siihen nojaavia pystypuita ja muutama säilynyt vallin suunnan vastainen tukihirsi, jotka tukevat vallia alavirran puolelta. Tukihirsien alapäässä on kiviröykkiöt, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2 metriä. Tukikiviröykkiöiden päässä on pystyriukuja. Kiviröykkiöitä on yhteensä kahdeksan kappaletta, neljä kummallakin puolella puroa. Vedessä on rännin hirsiä, jotka ulottuvat vallilta tukiröykkiöille asti - pohjalla on muutamia poikittaisia hirsiä, ja niiden päälle on asetettu puron suuntaisia pitkittäisiä hirsiä.
Kohteen lounaispuolella harjun reunassa ja koillispuolella rinteessä on pareittain yhteensä neljä maanottokuoppaa. Kuopat ovat pyöreähköjä ja jyrkkäreunaisia, halkaisijaltaan 6-8 m. Kohteen koillispuolella on heinikkoinen aukea tasanne. |
| metsakeskus.1000050230 |
732 |
Vilmalammit 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
561697.00000000 |
7393210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050230 |
Kohde on harjanteen reunaan rannan puolelle kaivettu kuoppa, jonka koillisnurkalla on kulkuaukko rantaan päin. Kohde on mitoiltaan 6 x 4 metriä ja syvyys on 1,3 metriä, vaihdellen kuitenkin eri kohdissa. Kulkuaukon leveys on kaksi metriä. Kuoppa on muodoltaan epämääräinen - se on luultavasti ollut alun perin suorakaiteen muotoinen, mutta myöhemmin kuitenkin romahtanut. Kuoppa on turvettunut ja pohjalla on suurehko pöytämäinen maakivi. Kuopan rannan puoleisessa osassa erottuu vallia.
Kohteen käyttötarkoitus on epäselvä. Se voi mahdollisesti olla toisen maailmansodan aikainen rakennelma, kuten vartioasema, tai muu 1900-luvulle ajoittuva väliaikainen majoituspaikka tms. |
| metsakeskus.1000050231 |
732 |
Vilmalammit 3 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
561902.00000000 |
7393198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050231 |
Kohteessa on kaksi kuoppajäännöstä. Kohteista suurempi kuoppa 1 on mitoiltaan 2,7x4,3x0,9 metriä ja muodoltaan suorakulmiota muistuttava. Kuopan pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Pienempi kuoppa 2 on hieman epämääräisempi, ja se sijaitsee kolmen metrin etäisyydellä kuoppa 1:n pohjoiskulmalta pohjoiseen. Pienemmän kuopan mitat ovat 1,5x1x0,5 metriä ja sen pohjoispuolella olevan vallin leveys on 0,5-1 metriä.
Kyseessä voi olla toisen maailmansodan aikainen vartioasema tms., tai kuopat voivat olla muita 1900-luvulle ajoittuvia rakennelmia, mahdollisesti majapaikan pohjia. |
| metsakeskus.1000050232 |
732 |
Ylimmäiset Vilmalammit 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
563970.00000000 |
7392860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050232 |
Kohteessa on uittotammi. Tammen maavalli on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, pituudeltaan 30 m ja leveydeltään leveimmillään rannassa 4-5 m. Sen alapuolella on tukirakenteita kahdeksan metrin leveydeltä. Vallin alareunassa erottuu tukipuina olleita pystyriukuja. Alavirran puolella on valliin suuntaan nähden poikittaisia tukihirsiä, ja niiden päässä tukikiviröykkiöt, jotka ovat halkaisijaltaan 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Kiviröykkiöitä on etelärannalla kaksi kappaletta. Purossa näkyy purkamattomia rännin hirsiä ja kiviä - pohjalla on muutamia virtaan nähden poikittaisia hirsiä, ja niiden päällä puron suuntaisia hirsiä.
Kohteessa todennäköisesti 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuva uittotammi. Lähialueella on ollut kylvöjä v. -39 ja -40, joten tammi voi liittyä 30-luvun hakkuisiin. Tietojen mukaan lampien pohjoispuolella on lisää vanhoja kämppiä ja yksi tammi.
Kohteen yläpuolella purossa on metalliverkkoa, joka on luultavasti jonkinlainen kalaeste, eikä liity tammeen. |
| metsakeskus.1000050237 |
732 |
Vilmajänkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
565088.00000000 |
7392256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050237 |
Kohteessa on mahdollinen kämpän pohja, jonka pituussuunta on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Kämpän pohja on kaivettu maahan ja pohjan ympärillä on noin yhden metrin levyinen maavalli. Kämpän pohjan sisämitat ovat 4,1x2,6x0,9 metriä ja kämppä on ulkomitoiltaan 6,4 x 5,4 metriä. Kämpän pohjalla ei näy piisin jäännöstä. Sisäseinässä on yhden pyöröhirren jäännös.
Kohteessa on todennäköisesti kyseessä 1900-luvun alkuun ajoittuvan kämpän pohja. Lähialueella on ollut kylvöjä v. -39 ja -40, joten kämppä voi liittyä 30-luvun hakkuisiin. |
| metsakeskus.1000050238 |
109 |
Lakeissuo |
10007 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
381301.00000000 |
6774913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050238 |
Valtatie 10:n varrella, tehdasalueen eteläpuolella sijaitsee Syrjäntaan taistelussa Pannujärven alueella käydyissä taisteluissa kaatuneille 11 saksalaissotilaalle omistettu hauta ja muistomerkki. Hautapaikka on aidattu n. 5 x 5 metrin alalta. Haudan keskellä on muistomerkki, jossa lukee: "Tämän kummun alla lepäävät Suomen vapauden puolesta 29.4.1918 voittajina kaatuneet saksalaiset sankarit: Yliluutnantti Paul Orlowski, Korpraali Josef Botojewicz, Sotilaat, Friedrich Otte, Freedrich Otte (Mednersen 1/2–95), Oscar Arnold, Karl Weber Kolme tuntematonta, jotka kuuluivat reservi Jääkäripatalj. 3.2 K.K.K, Karapiner Rikhart, Max Thomas. Patsaan pystyttivät vapauttajiensa muistoksi kiitolliset tuulokselaiset”. Syrjäntaan taisteluja koskevan kirjallisuuden (Kaloinen 1986: 137) mukaan muistomerkki on alun perin pystytetty 13.6.1920, saksalaissotilaiden haudan päälle. |
| metsakeskus.1000050239 |
859 |
Kosukangas |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27000 |
433181.00000000 |
7171429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050239 |
Avohakatulta ja mätästetyltä metsäkankaalta tavattiin siementen kylvön yhteydessä hopeakätkö. Kolikot olivat levinneet mätästyksen yhteydessä noin 270 x 170 cm laajuiselle alueelle. Alueelta nostettiin yhteensä 227 hopeakolikkoa, joista vanhin ajoitettu kolikko ajoittuu vuosiin 1535-1540 ja nuorimmat kolikot vuosiin 1591. Lisäksi kätköön kuuluu neljä esineen katkelmaa (rengas, koristeltu levyn katkelma sekä kaksi napin puolikasta) ja nahan pala. Löytöjen yhteispaino on noin 430 g.
Teoksessa Kautta sukupolvien: tosiasioita ja tarinoita Temmeksestä ja temmesläisistä (Temmeksen kotiseutuyhdistys 2004, Hanna Littow, s.291) kerrotaan Kosukankaalle piilotetusta hopeakätköstä. |
| metsakeskus.1000050239 |
859 |
Kosukangas |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
433181.00000000 |
7171429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050239 |
Avohakatulta ja mätästetyltä metsäkankaalta tavattiin siementen kylvön yhteydessä hopeakätkö. Kolikot olivat levinneet mätästyksen yhteydessä noin 270 x 170 cm laajuiselle alueelle. Alueelta nostettiin yhteensä 227 hopeakolikkoa, joista vanhin ajoitettu kolikko ajoittuu vuosiin 1535-1540 ja nuorimmat kolikot vuosiin 1591. Lisäksi kätköön kuuluu neljä esineen katkelmaa (rengas, koristeltu levyn katkelma sekä kaksi napin puolikasta) ja nahan pala. Löytöjen yhteispaino on noin 430 g.
Teoksessa Kautta sukupolvien: tosiasioita ja tarinoita Temmeksestä ja temmesläisistä (Temmeksen kotiseutuyhdistys 2004, Hanna Littow, s.291) kerrotaan Kosukankaalle piilotetusta hopeakätköstä. |
| metsakeskus.1000050241 |
257 |
Kuritans |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
356746.00000000 |
6664561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050241 |
Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1540. Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineessa tehdyn kylätietokannan mukaan kylä on tunnettu myös nimillä Kurteby, Kuritbacka, Carlsdal ja Loviselund (1933 Sofielund). Paikalla on ollut 1500-luvulta lähtien yksi verotalo.
Kylä on merkitty Samuel Broteruksen karttaan vuodelta 1704 (KA MHA U B21:21/1-3) autioksi (Kurita(n)s öda). Vuoden 1740 karttassa (KA MHA U B21:3/1-2) kylään on merkitty yksi talo, Kuritans. Kuninkaan kartastossa (1776–1806) paikalle on merkitty kylä nimeltä ”Carlsdal eller Kuritans”.
Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin Loviselundin nykyisen tonttimaan koillispuolelta rakennuksenperustuksia (muu kulttuuriperintökohde Loviselund (Kuritans)). Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä tehdyn arkistotutkimuksen perusteella paikalla on ollut 1900-luvun alussa ulkorakennus tai -rakennuksia.
Vuoden 1740-tiluskartan perusteella Kuritansin talon vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen tilakeskuksen länsi-lounaispuolella. Kohdetta ei ole vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä tarkastettu maastossa, joten sen sijainti on suuntaa antava.
Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000050242 |
257 |
Trehörnsråberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
355043.00000000 |
6665077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050242 |
Brunnibergetin ja Trehörnsråbergetin läpi kulkevan polun varrella havaittiin vuoden 2023 inventoinnissa kooltaan n. 4x4 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m oleva röykkiö. Röykkiön päällimmäiset kivet ovat kooltaan hieman isompia alempana oleviin verrattuna. Röykkiön keskellä on kuoppa. Sijaintinsa puolesta on epätodennäköistä, että rakenne olisi raivausröykkiö. |
| metsakeskus.1000050243 |
257 |
Fältensdik rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
354555.00000000 |
6661484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050243 |
Suon laidalla - suon puolella - on kiviröykkiö, kohdalla missa 1780 Munkkullan karttaan on merkitty rajapiste Fältensdyckmåsa No 3, Raja on Munkkullan, Strömsbyn ja Knoppsin vanhojen kylärajojen rajapiste. Se on samalla nimellä merkitty myös 1782 Strömsbyn karttaan sekä Knopsin ja Grundträskin 1776 karttaan pisteenä No 6. Rajapiste on käytöstä poistunut. 1961 peruskartan kylärajojen piste on tästä 60 m länteen aivan tien kupeessa. |
| metsakeskus.1000050244 |
257 |
Kittelberget 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
355863.00000000 |
6663466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050244 |
Paikalla on kiviröykkiö, noin 2 m halk ja puolen korkea. Pään kokoisia kiviä. Koh-dalla ei ole ollut vanhoilla kartoilla (isojaot ja peruskartat) rajaa, ei edes kiinteistön. Röykkiön funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa. Vastaavanlaisia on seudulla useita. 12 m etelään on maassa betoninen pyykki jossa pultti. |
| metsakeskus.1000050245 |
257 |
Kittelbergs rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
355846.00000000 |
6663177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050245 |
Kalliomäen huipulla on kallionykämän kupeessa kaatunut rajakivi. Isohko laakakiven murikka, pystyssä, mutta syrjällään kalliota vasten. Kivi on kolmen kylän rajalla: Strömsby, Smedsede ja Knopps. Rajapiste on merkitty Kittelberg nimisenä rajapisteenä 1704 Broteruksen karttaan ja 1782 Strömsbyn karttaan. Knopsin ja Grundträskin karttaan v. 1782 rajapiste on merkitty Knopsin ja Smedsin sekä Strömsbyn kylien rajapisteeksi numerolla 7. Kyläraja on samassa paikassa peruskartoilla. |
| metsakeskus.1000050247 |
535 |
Lähdekangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
406915.00000000 |
7097479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050247 |
Maanmittauslaitoksen 5 p aineistosta erottuva tervahauta. Kohde sijaitsee ojitetulla metsäalueella Lähdekankaan talosta itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050248 |
16 |
Notkonmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
408740.00000000 |
6786131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050248 |
Asikkalan Notkonmäestä tarkastettiin hiilihauta ja siihen liittyviä hiilikuoppia. Kohteet sijaitsevat Härkämeäentieltä poikkeavan nimeämättömän tien, joka vie Kukkamäkeen, pohjoispuolella. Sunnilleen niiltä kohdin, missä on maastokarttoihin merkitty luonnonsuojelualue tien itäpuolelle. Samalla kohtaa tien länsipuolella sijaitsee tuhoutunut tervahauta.
Hiilihauta 1 sijaitsee noin 210 metriä Tervahauta 1:stä länteen. Hiilihauta on pitkänomainen, ja se on avonainen koilliseen. Kairaamalla pohjalta tuli runsaasti hiiltä, mutta ei kuopan reunoilta.Koko pituudeltaan hiilihauta on noin 5,5 metriä ja leveydeltään 5,5 m. Itse kuoppa on pituudeltaan 3,4 m ja leveydeltään 1,4 m, se on noin metrin syvä. Kaakkois-lounais-luode reunat ovat selvästi havaittavissa ja niiden leveys vaihtelee noin 1–1,5 m.
Hiilihaudan lähellä on kaksi pienempää hiilikuoppaa, 1 ja 2. Hiilikuoppa 1 sijaitsee noin 35 metriä Hiilihauta 1 kaakkoon. Se on jyrkkäreunainen, kooltaan noin 160 x 160 cm ja 70 cm syvä. Hiilikuoppa 2 sijaitsee noin 15 m Hiilihauta 1:stä itään. Se on kooltaan 130 x 140 cm ja 40 cm syvä. Kuopan pohjalta kairattaessa ei havaittu hiiltä, toisin kuin hiilikuoppa 1, mutta reunoilta kairattaessa hiilikerros näkyi. Tämän kuopan merkitys jäi tarkastuksessa epäselväksi.
Alueelle jäi vielä runsaasti muita kuoppia, joiden tarkoitusta ei pystytty selvittämään. Alue on hyvä pitää mielessä tulevaisuuden inventointeja varten. Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä, tulee alue ja nämä kohteet inventoida tarkemmin. |
| metsakeskus.1000050250 |
16 |
Kiikarmäki 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
413976.00000000 |
6786779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050250 |
Kohteesta löytyy kolme hiilikuoppaa, joista isompi on rajatun alueen keskellä. Kaksi pienempää kuoppaa on isomman kuopan etelä- ja pohjoispuolella. Suurempi kuoppa on kooltaan noin 4,2 metriä pitkä rinteen reunan suuntaisesti ja noin 150 leveä. Selviä valleja ei ole havaittavissa. Kairaamalla kuopasta tuli nokea ja hiiltä. Alempana rinteellä oleva kuoppa onnoin kahden metrin päässä. Pienempi kuoppa on pyöreähkö, noin metrin halkaisijaltaan. Isomman kuopan pohjoispuolella oleva kuoppa on myös pyöreähkö noin metrin halkaisijaltaan. Tämän on hieman toista pikkukuoppaa huomaamattomampi.
Kuoppien tarkoitusta ei pystytty tarkastuksen aikana selvittämään ja siksi niitä on syytä pitää mahdollisina muinaisjäännöksinä. Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä, tulee niiden status arvioida uudelleen. |
| metsakeskus.1000050251 |
16 |
Vasikkahaankallio |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
414075.00000000 |
6789193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050251 |
Asikkalan Vasikkahaankallion lounaispuolelta metsästä, löytyy viisi pitkänomaista hiilihautaa, joiden pituus vaihtelee 3-5 metrin välillä. Leveydeltään kuopat ovat noin metrin. Syvin on noin 1 metriä syvä ja matalin vain 30 cm. Maakairalla kuopista tuli runsaasti hiiltä ja nokea. Kuopat ovat kahtena kokonaisuutena muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan. Kolme kuoppaa sijaitsee koillinen-lounaisuuntaisesti lähellä toisiaan. Lisäksi kaksi kuoppaa, Vasikkahaankallion rinteen juurella etelä-pohjoissuuntaisesti. |
| metsakeskus.1000050252 |
16 |
Ritavuori |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
421026.00000000 |
6794550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050252 |
Asikkalan Pulkkilanharjussa löytyy huvilan pihapiiristä vanha tienpohja. Huvilan on aikanaan rakennuttanut ministeri Heikki Ritavuori, jonka mukaan alue on myös nimetty. Pihapiiristä löytyvän vanhan tien kerrotaan olleen keskiaikaista perua, mutta käytön jatkuneen jopa 1970-luvulle asti, jolloin siitä on vielä kulkenut linja-auto.
Vanha tie erottuu maastosta hyvin tasaisena ja puuttomana alueena. Tietä reunustaa molemmin puolin nuoria kuusia. Tie päättyy hiekkarantaan, joka ympäröi pientä poukamaa. Toisessa päässä Talvitie yhtyy huvilan tiehen ja siitä Pulkkilantiehen.
Tien on pituudeltaan 42,5 metriä, ja se loppuu huvilan tiehen, joka on pituudeltaan (mitattuna tien kohdalta Pulkkilantielle) 25,5 metriä pitkä yhtyen Pulkkilantiehen. Tien leveys vaihtelee kahdesta metristä neljään metriin. Leveimmillään tie on sen rannan puoleisessa päässä, mistä sen leveys on myös hankalin hahmottaa. Kapein tie on noin puolessa välissä. Vähän ennen rantaa, tie laskee hieman, mutta muuten tie on melko tasainen.
Kohde tarkastettiin maastossa ja alueen historiaan tutustuttiin vanhojen karttojen, Pitäjänkarttojen ja Kuninkaankarttojen avulla, mutta tietä ei havaita vanhemmissa kartta-aineistoissa. Kohteesta ilmoittanut henkilö kuitenkin tiesi sen olevan keskiaiakaista perua ja nähneen tien jollakin vanhalla kartalla. Koska kyseistä karttaa ei tämän tarkastuksen aikana löydetty, ei voidan tien iästä saada varmuutta. Tien loppuminen poukaman rannalle kuitenkin viittaisi sen käytöstä vanhana talvitienä. Kohdetta on myös yleisesti kutsuttu talvitieksi. Tästä syystä kohdetta on syytä pitää muuna kulttuuriperintökohteena, mutta mikäli lisää tien historiaa valottavaa materiaalia tulee esiin, tulee statusta pohtia uudelleen. Viimeistään silloin, jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä. |
| metsakeskus.1000050253 |
142 |
Mikkola |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
456109.00000000 |
6762183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050253 |
Mikkolantien varressa Iitin Perä-Mankalassa, Kotojärven eteläpuolella Mikkolassa, sijaitsee kuoppa. Kohde sijaitsee noin 13 kilometriä Iitin kirkolta luoteeseen. Tarkempi sijainti on Mikkolantietä noin 1,1 kilometriä kohti Kotojärven Niemenkärkeä ja noin 150 metriä ennen Mikkolantien ja Kotaniementien risteystä. Kohde on heti tien vieressä metsän puolella, Mikkolantien länsipuolella. Kohteen takaa nousee kallio, joka kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti, joka tien itäpuolella taittuu itä-länsisuuntaiseksi.
Aivan tien vieressä oleva rakenne on muodoltaan neliö ja sen itä-etelä reuna kulkee aivan tien vieressä, on mahdollista, että jossain vaiheessa tien rakentaminen tai leventäminen on vaikuttanut kuoppaan ja tie on tehty osittain kulkemaan kuopan reunan päälle. Kuoppa on kooltaan noin 3 x 2,3 metriä. Se on syvyydeltään noin 1 metrin. Kuopan pohja maakairattiin, ja kairaus oli tasainen maa, ei havaittavissa pintamaan jälkeen kerroksia. Myöskään varsinaista huuhtoumaa ei pystytty havaitsemaan.
Kuoppaa ei havaittu missään kartta-aineistossa, eikä sen läheisyyteen olla merkitty muita rakennuksia. Viereinen pelto kuitenkin näkyy jo vanhoissa Pitäjänkartoissa vuodelta 1842. Pellot kuuluivat oletettavasti Mankalan tilaan, joka sijaitsi noin reilun kilometrin päässä lännessä Kymijoen varressa, Eskonlahden kohdalla. Nykyisin niillä kohdin on Eskola ja Ruuhala. Mikkolan pelloille ei kuitenkaan ole merkitty meneväksi tietä Mankalasta eikä nykyisen Mikkolantien kohtaan ole merkitty tietä, mikä voisi viitata siihen, että mahdollisesti maakellari on niiltä ajoin ja tehty kauempana tilasta olleita peltoja varten. |
| metsakeskus.1000050255 |
758 |
Iso Tankavaara 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
504830.00000000 |
7564522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050255 |
Rajapyykki sijaitsee Ison Tankavaaran luoteisosassa, Urho Kekkosen kansallispuiston rajasta noin 400 m kaakkoon. Maaperä on kivikkoinen. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Kultavaltauksen rajapyykki, joka koostuu keskuskivestä ja neljästä viisarikivestä. Keskuskiven päähän on kaiverrettu numero 2. Viisarikivien etäisyys toisistaan n. 1,5 m x 1,5 m, keskuskivi on noin 50 cm korkea. Rajamerkki ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. |
| metsakeskus.1000050256 |
758 |
Lauttaoja 3 |
10007 |
12018 |
13202 |
11006 |
27009 |
504430.00000000 |
7565055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050256 |
Kohde sijaitsee Tankavaaran pohjoispuolella, Ivalontien ja Lauttaojan itäpuolella. Kuivahko mäntykangas, maaperä kivistä moreenia. Kultavaltausten rajapaalu, joka sijaitsee metsätien itäpuolella, n. 1 m tiestä. Kivillä tuettu n. 1,5 m pitkä ja vajaa 10 cm halkaisijaltaan oleva pyöröpuu. Tolpan päässä on kaiverretut merkinnät, eteläpuolella X3500 ja pohjoispuolella X12400. Pohjoispuolelta tolppa on veistetty tasaiseksi kaiverruksen kohdalta. Tolpassa kasvaa jäkäliä. Kultavaltausten välinen rajapyykki, 1930-1950-luvuilta. |
| metsakeskus.1000050257 |
758 |
Purnuvaara 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
503929.00000000 |
7564488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050257 |
Kohde sijaitseen Purnuvaaran itärinteen alaosassa, noin 100 metriä valtatiestä 4 länteen. Puusto on nuorta sekametsää. Paikalla on pohjois-etelä suuntainen n. 220 m pitkä juoksuhauta. Sen vallit ja oja ovat enimmillään noin 2 m leveitä, ojan syvyys on enimmillään noin 1,5 m. Oja kapenee pohjoiseen. Juoksuhaudan länsipuolella sijaitsee noin 4 m x 3 m kokoinen ampuma-asema, jonka reunoilla on säilynyt hirsikertoja, pohjoispää on auki. |
| metsakeskus.1000050258 |
232 |
Santeri-torpan korpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
235280.00000000 |
6924146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050258 |
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 2002: Santeri-torpan korpi) tallennetun tiedon mukaan Santeri-torpan korveksi kutsutulla metsäalueella on ollut Santeri-nimisen miehen mökki ja pieni peltoalue vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Keruukortin mukaan Santeri-torpan korpi sijaitsee Rajanevan pohjoispuolella lähellä Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan välistä rajaa. Paikannimi on merkitty keruukartalla lähelle korkeusmallissa erottuvaa tervahautaa. Vuoden 1933 Kauhajoen pitäjänkartassa tervahaudan kohdalla on niitty ja sille johtaa metsätie.
Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000050259 |
232 |
Mustaisnevan kapulasilta |
10007 |
12005 |
13057 |
11006 |
27008 |
238020.00000000 |
6923981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050259 |
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1957: Kapulasilta) kirjatun tiedon mukaan Kapulasilta "on tehty vuoren 1870 vaiheilla niin jotta om pantu hirsi hirren vierehen, kariankulukutieksi meinattu, mutta karia om puronnu nevahan, jotta se silta ei oo toiminu". Vanhoissa ilmakuvissa näkyy mahdollinen kapulatien jälki Nimiarkiston paikkatiedon osoittamassa paikassa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050260 |
758 |
Jorpulipää |
10007 |
12011 |
13102 |
11042 |
27028 |
507016.00000000 |
7563414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050260 |
Kohde sijaitsee Jorpulipään pohjoisrinteellä, laajalla rakka-alueella. Paikalla on havaittu kolme isoa kivikehää, jotka ovat kooltaan noin 9 m x 8 m. Vallien leveys on noin metrin ja korkeus arviolta 0,6-0,8 m. Valleissa on yksi tai useampia aukkoja. Kohteet on havaittu drone-kuvista, eikä niitä ole tarkastettu paikan päällä. Hyvin mahdollisesti kohteet liittyvät Schutzwallin sotahistoriallisiin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000050261 |
935 |
Niisikko 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
535411.00000000 |
6717320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050261 |
Niisikontien varressa, tien eteläpuoleisella rinteellä, sijaitsee kaksi hiilihautaa. Läntinen hauta, hiilihauta 1, on halkaisijaltaan noin 5 m ja sen syvyys on 60 cm. Inventoinnin (2023) yhteydessä haudan reunaan kaivetusta koekuopasta paljastui kuntan alta noin 30cm paksuinen tumma kerros, joka sisälsi suuria hiilenpaloja.
Hiilihauta 2 sijaitsee edellisestä kohteesta noin 120 m päässä idässä. Hauta on osittain tuhoutunut, todennäköisesti viereisen Niisikontien rakentamisen yhteydessä. Haudan pohjoisleikkaus oli näkyvissä rinteen seinämässä ja siinä havaittu oli paksuudeltaan noin 30-40 cm. |
| metsakeskus.1000050264 |
599 |
Stormhagabacken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
307035.00000000 |
7055184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050264 |
Tervahauta Stormhagabackenin Ähtäväntien eteläpuolelle jäävällä osalla, halkaisija noin 16 m, halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000050265 |
927 |
Kirvelä 2 |
10001 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
360766.00000000 |
6704104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050265 |
V. 1773 kartalla paikalle on merkitty rakennus, ”hus”, v. 1805 isojakokartalla. V. 1840 pitäjänkartalla paikka on autio. Rakennus on piirrettynä pitkä ja kapea, ja se on piirretty samaan tyyliin kuin vuoden 1773 kartan sahan konttorin rakennus (såg skrivare rum).
Rakennus on kaksi kertaa sahan ”konttoria” pidempi. Mahdollisesti rakennus siis liittyy sahan toimintaan. Rakennus on sijainnut n. 200 kyynärää sahasta etelään eli n. 118.8 m.
Paikka sijaitsee pellolla, joka oli inventoinnin aikaan 2023 lähes kokonaisuudessaan viljalla eikä aluetta päästy tarkastamaan. Kohteen koordinaattipiste perustuu v. 1773 kartalta tehtyyn mittaukseen. |
| metsakeskus.1000050266 |
710 |
Snabbmossen |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
319544.88383067 |
6655622.18698198 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050266 |
Lidar-havainto, kohdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050267 |
678 |
Honkamaankaarto |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
406783.00000000 |
7148560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050267 |
Maastokartalle merkitty ja lidarissa esiintyvä mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050268 |
889 |
Jylheikönmetsä itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
493243.00000000 |
7190471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050268 |
LIDARK-aineistosta tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan halssi suuntaa pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050269 |
889 |
Haarasuo lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
493371.00000000 |
7191662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050269 |
LIDARK-aineistosta tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 19 metriä. Tervahaudan halssi suuntaa luoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050270 |
889 |
Haarasuo pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
494857.00000000 |
7192630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050270 |
Paikalla on alunperin laserkeilausaineiston perusteella todettu ja sittemmin maastossa varmennettu tervahauta, jonka kokonaishalkaisija (ulkoreunalta ulkoreunalle) on noin 9 metriä. Tervahaudan halssi on pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000050271 |
889 |
Isonsalmenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
501062.00000000 |
7196266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050271 |
LIDARK-aineistosta tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Tervahaudan halssi suuntaa noin etelään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050272 |
69 |
Laajalankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
412938.00000000 |
7065022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050272 |
Laajalan talon pohjoispuolella laserkeilausaineistosta erottuva anomalia, joka on mahdollinen tervahauta. Sijaitsee ajouran pohjoispuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050273 |
286 |
Hauklamminvuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493984.00000000 |
6783457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050273 |
Kohde sijaitsee Repoveden kansallispuistossa noin 300 metriä Haulamminvuoren pohjoispuolella. Alue on hiekka/hiekkamoreenipohjaista sammalpeitteistä kuusikkoa. Loivasti etelään viettävässä rinteessä on kuoppa, jonka keskiosa on neliskanttinen, sivun pituus 1,5 metriä. Kuopan syvyys on 1,5 metriä. Kuoppaa kiertää matala ja leveä valli, joka on alarinteen puolella 0,5 metriä korkea ja ylärinteen puolella lähes huomaamaton. Koko rakenteen halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 10 metriä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa paljastui nokista maata. Kyseessä vaikuttaisi olevan rännitön tervahauta, jossa terva on valutettu kuopan pohjalla olleeseen tynnyriin.
Tervahaudan pohjoispuolella on kolme matalaa painannetta. Kaksi niistä ovat vierekkäin ja kolmas noin 10 metriä niiden pohjoispuolella. Painanteet ovat halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puolisen metriä. Painanteet lienevät tervahaudan aikaisia, mutta ei ole selvää mikä niiden funktio on. Vastaavia painanteita inventoinnissa havaittiin Terrilahden tervahaudan (1000007313) vieressä. |
| metsakeskus.1000050273 |
286 |
Hauklamminvuori |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
493984.00000000 |
6783457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050273 |
Kohde sijaitsee Repoveden kansallispuistossa noin 300 metriä Haulamminvuoren pohjoispuolella. Alue on hiekka/hiekkamoreenipohjaista sammalpeitteistä kuusikkoa. Loivasti etelään viettävässä rinteessä on kuoppa, jonka keskiosa on neliskanttinen, sivun pituus 1,5 metriä. Kuopan syvyys on 1,5 metriä. Kuoppaa kiertää matala ja leveä valli, joka on alarinteen puolella 0,5 metriä korkea ja ylärinteen puolella lähes huomaamaton. Koko rakenteen halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 10 metriä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa paljastui nokista maata. Kyseessä vaikuttaisi olevan rännitön tervahauta, jossa terva on valutettu kuopan pohjalla olleeseen tynnyriin.
Tervahaudan pohjoispuolella on kolme matalaa painannetta. Kaksi niistä ovat vierekkäin ja kolmas noin 10 metriä niiden pohjoispuolella. Painanteet ovat halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puolisen metriä. Painanteet lienevät tervahaudan aikaisia, mutta ei ole selvää mikä niiden funktio on. Vastaavia painanteita inventoinnissa havaittiin Terrilahden tervahaudan (1000007313) vieressä. |
| metsakeskus.1000050273 |
286 |
Hauklamminvuori |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
493984.00000000 |
6783457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050273 |
Kohde sijaitsee Repoveden kansallispuistossa noin 300 metriä Haulamminvuoren pohjoispuolella. Alue on hiekka/hiekkamoreenipohjaista sammalpeitteistä kuusikkoa. Loivasti etelään viettävässä rinteessä on kuoppa, jonka keskiosa on neliskanttinen, sivun pituus 1,5 metriä. Kuopan syvyys on 1,5 metriä. Kuoppaa kiertää matala ja leveä valli, joka on alarinteen puolella 0,5 metriä korkea ja ylärinteen puolella lähes huomaamaton. Koko rakenteen halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 10 metriä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa paljastui nokista maata. Kyseessä vaikuttaisi olevan rännitön tervahauta, jossa terva on valutettu kuopan pohjalla olleeseen tynnyriin.
Tervahaudan pohjoispuolella on kolme matalaa painannetta. Kaksi niistä ovat vierekkäin ja kolmas noin 10 metriä niiden pohjoispuolella. Painanteet ovat halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puolisen metriä. Painanteet lienevät tervahaudan aikaisia, mutta ei ole selvää mikä niiden funktio on. Vastaavia painanteita inventoinnissa havaittiin Terrilahden tervahaudan (1000007313) vieressä. |
| metsakeskus.1000050274 |
286 |
Lojulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494298.00000000 |
6782519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050274 |
Tervahauta sijaitsee Lojukosken eteläpuolella, Hauklammilta Lojukoskeen tulevan puron pohjoispuolisessa rinteessä. Haudan ympäristö on hiekkapohjaista varttunutta sekametsää joka on haudan kohdalla lehtipuuvaltaista.
Tervahaudan keskiosa on suppilomainen ja vallin päältä mitattuna noin 8 metriä leveä ja noin 1,5 metriä syvä. Alarinteen puolella vallit ovat 1,5 metriä korkeat, mutta tasoittuvat ylärinteessä rinteen tasalle. Tervahaudan halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 14 metriä.
Kyseessä on rännihauta, jonka rännikaivanto on noin 4 metriä pitkä, alle metrin leveä
ja puolisen metriä syvä. Ränni johtaa etelään alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000050276 |
758 |
Hopiaoja 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
505397.00000000 |
7562978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050276 |
Hopiaojan itäpään pohjoisen haarauman länsipuolella on koilliseen loivasti kohoavassa rinteessä kaksi juoksuhautaa. Niistä läntisempi on noin 180 m pitkä, lounas-koillinen suuntainen ja enimmillään 1,5 m syvä ja 4 m leveä valli mukaan lukien. Lounaispää on suorempi, koilliseen kaivanto muuttuu mutkittelevammaksi. Itäisempi juoksuhauta sijaitsee suon reunalla töyrään päällä. Se on lähes itä-länsi suuntainen, 20 m pitkä ja n. 2,5 m syvä. |
| metsakeskus.1000050277 |
758 |
Hopiaoja 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
504950.00000000 |
7562850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050277 |
Iso- ja Pikku Tankavaaran välissä, Kultamuseon itäpuolella, virtaavasta Hopiaojasta koilliseen nousevalla rinteellä on puolustusvarustuksia. Alueella kasvaa mänty-kuusimetsää. Rinteessä Hopiaojan pohjoispuolella on kaksi noin 10 m x 7 metrin kokoista ampumasuojaa, joista pohjoisemmassa on jäljellä puurakenteita (P 7562900, I 504982). Niiden lähellä on pienempiä ampumasuojia/poteroita, joista yhdessä on säilynyt pohjalla lankutus. Lounaisin jyrkkäreunainen kuoppa on n. 5 m halkaisijaltaan ja lähes 2 m syvä, kuopassa on pystyssä pitkälle lahonneet tikkaat. Kohteessa on myös rautaromua. |
| metsakeskus.1000050278 |
853 |
Tammiranta |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27009 |
234501.00000000 |
6703612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050278 |
Rantakalliossa on hakkaus "E. S. MCMXVIII". Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050279 |
444 |
Rajamaa 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324491.00000000 |
6688963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050279 |
Maastokartalle merkitty tervahauta, kohde erottuu myös LIDAR-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050280 |
444 |
Rajamaa 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324114.00000000 |
6688841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050280 |
Maastokartalle merkitty tervahauta, alueella erottuu LIDAR-aineistossa useampia muodoltaan hieman epämääräisiä painanteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050285 |
257 |
Molnträsk |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
356209.00000000 |
6663042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050285 |
Kolme taisteluhautaa havaittiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuvassa rinnevarjosteessa Pilvi-järven pohjoispuolella. Ne käytiin tarkastamassa maastossa. Luoteisin hauta on n. 48 m pitkä, keskimmäinen n. 41 m ja kaakkoisin n. 78 m. Haudat on kaivettu hiek-kaiselle rinteelle. Paikoitellen hautojen yhteydessä on ampumasuojia ja suuria po-terokuoppia. Rakenteet ovat huonokuntoisia ja sortuneita. Kohteen rajaus on tehty laserkeilausaineiston ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000050286 |
257 |
Rönäs |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
354881.00000000 |
6663700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050286 |
Mäen maapohjaisella laella, siitä vielä korkeammalle kohoavan avokalliomaaston reunalla on maalla ja kivillä peitetty, maan päälle tehty bunkkeri tai vastaava betonirakennelma. Se näkyy maastossa sokeritoppamaisena kivi- ja maakumpuna, jossa ei ole minkäänlaista aukkoa, mutta yhdessä kohdin sieltä töröttää rautaputken pää. Laella on aukko rakennelman sisälle. Jäännös on vaarallinen. Aukko olisi hyvä sulkea.
Mäellä on siellä täällä parenteesin aikaa edeltävien talojen perustuksia. Mäen juurella, bunkkerin eteläpuolella n. 90 metrin päässä on maanalaista betonirakennetta. Alueella on vielä 1960-luvulla ollut rakennuskantaa. |
| metsakeskus.1000050287 |
50 |
Ansio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
230049.00000000 |
6801995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050287 |
Kohteeseen perehdyttiin vanhojen karttojen ja ilmakuvien avulla. Alueesta ei löydy 1700-luvun karttaa eikä rakennusta ole merkitty Kalmbergin kartastoon (1855–1856). Tila on merkitty vuoden 1904 senaatin karttaan, jolloin se sijoittui Peltomaantien länsipuolelle. Vuoden 1962 kartassa tilaan kuului asuinrakennus ja neljä piharakennusta. Tilan viimeiset rakennukset puretaan 2000-luvulla, jättäen jälkeensä yhden selkeästi erottuvan kivijalan, joka on kooltaan noin 9 x 6,5 metriä. |
| metsakeskus.1000050288 |
257 |
Knåppsby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357094.00000000 |
6663624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050288 |
Knåppsbyssä oli 1560-luvulla kolme maakirjataloa. Vuoden 1704 kartalla (KA MHA U B21:21/1-3) kylän talot on merkitty nykyisen Kabanovintien pohjoispuolella sijaitsevalle kylämäelle. Vuoden 1776 kartalle kolmen vanhemman talon lisäksi kylään on merkitty nykyisen Kabanovintien linjauksen eteläpuolelle Finnesin talo ja vanhimman kylätontin itäpuolelle Mattby.
Knåppsbyn vuoden 1704 kartalle merkitty tonttimaa on ollut asuttuna Porkkalan vuokrakaudelle saakka. Vuokrakaudelle kylätontilla olleet talot on tuhottu täydellisesti ja alue on tämän jälkeen rakennettu täysin uudelleen. Alueella mahdollisesti olleet vanhempaan asutukseen liittyvät jäännökset ovat todennäköisesti tässä vaiheessa tuhoutuneet kokonaan.
Myös Finnesin ja Mattbyn rakennuskanta on tuhoutunut vuokrakauden aikana, mutta uudisrakentaminen ei ole ollut yhtä mittavaa kuin vanhimmalla kylätontilla, joten alueille on voinut säilyä myös vanhempia kulttuurikerroksia tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000050292 |
433 |
Susikivennotko |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
361487.00000000 |
6732450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050292 |
Kivistä kasattu noin 27m pitkä kiviaita. Leveys vaihtelee 120-180cm välillä. Korkeus noin 60cm. Kohde on osittain vaurioitunut. Ilppari ILM28876.
Kohteella ei ole tehty maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000050294 |
233 |
Runkkuhittenneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
294765.00000000 |
7023830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050294 |
Paikalla on tehty LIDARK-hankkeen maastotutkimusta keväällä 2023. Runkkuhittennevan pohjoisosassa olevalla kivikkoisella mäellä on ainakin kolme kivilatomusta tai röykkiötä, joista osa hyödyntää rakenteessaan suurempia maakiviä.
Mahdollisesti pronssikautisia hautaröykkiöitä, mutta tarkemman kaivausdatan puuttuessa seudulta ajoitus ja funktio ovat epävarmoja. |
| metsakeskus.1000050294 |
233 |
Runkkuhittenneva |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
294765.00000000 |
7023830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050294 |
Paikalla on tehty LIDARK-hankkeen maastotutkimusta keväällä 2023. Runkkuhittennevan pohjoisosassa olevalla kivikkoisella mäellä on ainakin kolme kivilatomusta tai röykkiötä, joista osa hyödyntää rakenteessaan suurempia maakiviä.
Mahdollisesti pronssikautisia hautaröykkiöitä, mutta tarkemman kaivausdatan puuttuessa seudulta ajoitus ja funktio ovat epävarmoja. |
| metsakeskus.1000050296 |
233 |
Norrändan |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
277151.00000000 |
7022073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050296 |
Paikalla on tehty LIDARK-hankkeen maastotutkimusta 2023. LiDAR-aineistosta paikannetussa kohteessa on viiden, halkaisijaltaan noin 15-metristen hiilimiilujen ryväs, joiden keskeltä hahmottuu huomattavasti pienempi (halkaisija n. 6 metriä) rakenne. Viimeksi mainittu lienee sysikoiju tai hiilivarasto.
Vuosien 1945 ja 1982 ilmakuvissa paikalla on puustoa, eikä ilmakuvissa ole selviä merkkejä siitä, että miilunpoltto ajoittuisi 1900-luvulle. Miilut on mahdollisesti poltettu Kimon ruukin (n. 1700-1900) tarpeisiin. |
| metsakeskus.1000050298 |
777 |
Tallikunnas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613285.00000000 |
7235648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050298 |
Mahdollisesti tervahauta, halkaisija noin 9 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050302 |
139 |
Vittakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
437882.00000000 |
7269583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050302 |
Lidar 5p-aineistossa ja lidark-aineiston mukaan alueella sijaitsee tervahauta. Haudan halkaisija on noin 12,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050304 |
433 |
Itä-Punelia |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
347851.00000000 |
6729034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050304 |
Metallinetsinnän yhteydessä löytynyt kaksi kiviröykkiötä. Ilmoittaja kuvailee löytyä seuraavasti: "Itä-Punelia -tien varrella siirtolohkareen vieressä matala n. 1,5x2m kokoinen kiviröykkiö. N. 30-40m tästä kaakkoon toinen vastaava. Kivirakennelmien korkeus ~20-30cm. Halkaisija ~2m."
Maastokäynti tekemättä.
Ilppari ILM21731 |
| metsakeskus.1000050305 |
583 |
Kortelammit 1 |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
511383.00000000 |
7434406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050305 |
Pyhäjärveltä kaakkoon suuntautuvassa Soutaja-tunturin ja Pyhätunturin välisessä laaksossa Kortelammien välissä sijaitsevan mäntykankaan lounaisreunalla. Suon reunalla on etelä-pohjoissuuntainen perustus, jossa on kolme kuoppaa. Perustus on n. 6 x 2,5 m kokoinen, kuopat ovat toisissaan kiinni ja niitä ympäröivä valli on enimmillään n. 60 cm korkea, valli koostuu maasta ja sorasta, paikoin valli erottuu heikommin. Eteläisimmän kuopan läpimitta on vallin reunoista mitattuna n. 2 m, syvyys n. 50 cm. Keskimmäinen kuoppa on jotakuinkin samaa kokoluokkaa, syvyys on n. 60-70 cm. Pohjoisin kuoppa on läpimitaltaan n. 2-2,5 m vallin reunoista mitatattuna, syvyys on n. 60 cm, vallissa on aukko koillisessa. Keskimmäisen kuopan pohjalle tehtiin lapionpisto, jossa paljastui turvekerroksen alta sora. Kuoppien pintaa peittää paksu aluskasvillisuus. Päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Kysymyksessä voi olla kellarin perustus tai esimerkiksi jonkinlaisen väliaikaisen suojan perustus. Todennäköisimmin kysymys on historiallisen ajan jäänteestä. Vajaa 10 m pohjoiseen suolle laskevassa rinteessä on n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka syvyys on n. 50 cm, reunoilla erottuu valli. Kuopan kairauksessa tuli esiin reunoilta ja keskeltä turpeen alta n. 2-10 cm vahva huuhtoutumiskerros, mutta joissakin kairauspistoissa maannos oli epäselvä. |
| metsakeskus.1000050307 |
433 |
Komionsuo 1 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050307 |
Metallinetsijän löytämät kaksi samankaltaista kohdetta Komionsuon ympärillä. Löytäjä kuvailee kohdetta 1 seuraavasti "4 kuoppaa, halkaisijoiltaan metristä kahteen metriin. Kuoppa 1: 1x1m Kuoppa 2: 1,2x1,2m Kuoppa 3: 1,3x1,3m Syvyys reilu puoli metriä. Kuoppa 4: 2x2m"
Maastotarkastusta ei ole tehty.
Ilppari ILM22284. |
| metsakeskus.1000050308 |
433 |
Komionsuo 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050308 |
Metallinetsijän löytämät kaksi samankaltaista kohdetta Komionsuon ympärillä. Löytäjä kuvailee kohdetta 2 seuraavasti "Komionsuon länsireunalla 2 kuoppaa/painannetta samalla korkeuskäyrällä."
Maastotarkastusta ei ole tehty.
Ilppari ILM22284. |
| metsakeskus.1000050309 |
109 |
Peurasuo Kantola |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050309 |
Kiviröykkiö ja muuri paikalla, jossa on 1880-luvulla sijainnut Kantola niminen talo / tila.
Ilmoittaja kertoo seuraavaa: "Yksi kiviröykkiö ja hieman kauempana siitä mahdollinen kivimuurin pätkä metsäautotien itäpuolella, röykkiö melkein kiinni tieurassa. Kumpikin näkyy helposti metsäautotieltä. Paikka vaikuttaa pihapiirimäiseltä ja kasvaa särmäkuismaa, joka ei ole ympäröiville metsätyypeille ominainen. Kiviröykkiö n. 2,5 m x 1,5 m, korkeus enimmillään n. 1 m. Mahdollinen kivimuurin pätkä hieman pidempi, korkeus samaa luokkaa."
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000050311 |
834 |
Teuron kyläkoulun piha |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
333032.00000000 |
6751229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050311 |
Paikalla kivi, jossa kuppimaisia koloja. Löytäjä kuvailee kohdetta seuraavasti:
Suurehko keskeltä lohjennut kivi, jonka toisen puoliskon päällä havaittavissa kolmesta neljään tasapohjaista kuppia. Lisäksi kiven päällä on havaittavissa muutamia epämääräisiä matalampia kuppimaisia kohtia. Sijainti Tammelan Teuron kyläkoulun tontilla urheilukentän leikkikentän puoleisessa päässä.
Maastotarkastusta ei ole tehty.
Ilppari ILM27160 |
| metsakeskus.1000050312 |
694 |
Pyykinmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
380751.00000000 |
6731054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050312 |
Pyykinmäellä on rajaröykkiö ja siinä pystykivi keskellä. Kyseessä on Arolammin ja Vantaan kylien välinen rajamerkki, joka on merkitty 1794 Arolammen isojakokartalle nimellä Suonselänmäki. |
| metsakeskus.1000050314 |
433 |
Uusipelto louhos |
10007 |
12012 |
13000 |
11002 |
27000 |
360503.00000000 |
6734733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050314 |
Metallinetsinnässä löytynyt kiveen katkennut neliskanttinen kiila (Ilppari ILM26732).
Paikalla on tehty maastotarkastus vastuumuseon toimesta syksyllä 2024. Ilmoitetussa havaintopisteessä sijaitsee suurehko, osittain sammaloitunut kivenlohkare, josta on lohkottu kivimateriaalia. Kiven korkeus on noin 2,5-3 m ja sen halkaisija noin 3 m. Ilmoitukseen liitetyn kuvan mukainen rautakiila on edelleen kivessä kiinni. Paikalla ei ole merkkejä laaja-alaisemmasta louhostoiminnasta. |
| metsakeskus.1000050315 |
109 |
Siirin haudat |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
368086.00000000 |
6766116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050315 |
Maastossa kauemmas erottuvalla kumpareella useita viuhkamaisesti tehtyjä matalia kaivantoja. Todennäköisesti liittyvät tervanvalmistukseen, jota kohteen välittömässä läheisyydessä on aiemmin ollut. Kyseessä on tuolloin ns. rännihautoja, mutta painanteet voivat myös olla ns. ryssänhautoja, jolloin niihin olisi haudattu Suomen sodassa (1808-09) kaatuneita venäläisiä.
Löytäjä kertoo kohteesta: "Kohde sijaitsee vanhassa, louhikkoisessa kuusimetsässä. Kohteen välitön ympäristö on vehreämpää ja tasaisempaa maastoa kuin muu metsäalue ympärillä. Kohde erottuu metsässä jo sadan metrin päähän erilaisuutensa vuoksi. Kohde on kumpare, jossa on 9kpl painaumia. Painaumat ovat pituudeltaan vaihtelevia n. 200-350cm pitkiä, n. 150cm leveitä ja n. 50cm syviä. Painaumat sijoittuvat pienehkölle kumpareelle viuhkamaisesti, tasaisin välein aseteltuna. Siirin kivi, suuri siirtolohkare, on n. 200m pohjoiseen ko. kumpareesta."
Maastotarkastusta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000050316 |
609 |
Kirkkokallio 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227262.00000000 |
6834500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050316 |
Mahdollinen hautaröykkiö. Kohdetta ei tarkastettu toistaiseksi. |
| metsakeskus.1000050318 |
165 |
Tyryntori |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381342.00000000 |
6759220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050318 |
Paikalla tervahautoja ja hiilimiilu. Löytäjä mainitsee seuraavat havainnot:
1. Rännihauta
2. Hiilimiilun pohja rännihaudasta pohjoiseen
3. Kuoppa miilusta pohjoiseen
4. Kuoppa Tyryntori-tien ja ajouran risteyksessä
Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta.
Ilppari ILM27063 |
| metsakeskus.1000050319 |
165 |
Piirilä |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
380240.00000000 |
6759470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050319 |
Matalalla harjanteella noin 2015-20 tehdyn hakkuualueen reunassa on kolmen maakuopan itäkoillis-länsilounais -suuntainen rivistö. Kellarikuopiksi tulkittavat kuoppajäänteet liittynevät Piirilän talon viljelyshistoriaan. Piirilä on merkitty peltoineen 1890-luvun senaatinkartalle. Osin nelikulmaisen hahmonsa säilyttäneet pitkänomaiset kuopat ovat 3,5-5 metriä pitkiä, 2-2,5 metriä leveitä ja 60-80cm syviä ja ne ovat toisistaan noin 7-10 metrin välein. Kairanäytteessä läntisimmässä sekoittunutta maannosta ja muissa pinnassa 30 cm kerros hiilensekaista maannosta. Kansalaisilmoituksen mukaan näistä noin 60 metriä etelälounaaseen olisi lisäksi neljäs hiilimiiluksi epäilty kuoppa, mutta havainto tulkittiin 2024 tarkastuksessa luontaiseksi painaumaksi. |
| metsakeskus.1000050320 |
834 |
Haippo |
10007 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
317312.00000000 |
6736337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050320 |
Kuppikivi sijaitsee noin 20 metriä Torronsuosta etelään, heti suon yli jatkuvan polun länsipuolella. Noin metrin levyisessä tasaisessa kivessä on yksi iso kuppi. Perimätiedoissa on ilmoittajan mukaan puhuttu uhrikivestä, mutta tarinoiden iästä ei ole tietoa. Etualalla on kuin askelmina kaksi pienempää laakakiveä. Paikalla on peruskartassa merkki lähteestä, joka on ilmoittajan (ILM27522) mukaan osan vuodesta kuivana. Vuoden 2025 tarkastuksessa tilanne kivellä oli muuttumaton. Polun itäpuolella oli syvä lammikko, joka viitannee peruskartalle merkittyyn lähteeseen.
Paikan eteläpuolella on 1800-luvun lopulla sijainnut tila / torppa Talpia-Haippo, joka on sittemmin autioitunut ja kadonnut. Talpia-Haippo ja Torronsuon yli johtava polku näkyy 1800-luvun lopun senaatinkartalla, mutta ei sitä vanhemmilla kartoilla. |
| metsakeskus.1000050321 |
732 |
Pahaoja 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
559013.00000000 |
7391662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050321 |
Kohteessa on uittotammen jäännös. Ainoastaan joen itäpuolella olevat rakenteet käytiin tarkistamassa. Tammen maa- ja kiviaineksesta tehty koillis-lounaissuuntainen valli on itärannalla 30 pituinen ja leveimmillään joen rannassa 13 m leveä. Valli kapenee kauemmas rannasta mentäessä niin, että 5 m etäisyydellä se on enää 7 m leveä. Valliin on otettu maa-ainesta vallin alapuolelta. Alajuoksun puolella rantaa näkyy vallia tukevia puurakenteita. Vallin reunassa kulkee vallin suuntainen vaakahirsi. Vallin alapuolelta vallia tukee vallin suunnan vastaisia hirsiä, jotka vallin kohdalla kiinnittyvät salvoksilla vallin reunan pystyhirsiin. Hirsiä on käsitelty sekä sahalla että kirveellä. Tukihirsien toisessa päässä on halkaisijaltaan 1,5-2,5 m kokoisia kiviröykkiöitä. Itärannalla näitä on 4 kappaletta. Joen kohdalla on jäljellä runsaasti joen suuntaisia rännin hirsiä, joiden alla joen pohjassa on poikkihirsiä, joihin pitkittäiset hirret on kiinnitetty puutapeilla. Rännin pituus on 24 m. |
| metsakeskus.1000050322 |
732 |
Pahaoja 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
559062.00000000 |
7391690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050322 |
Kohteessa on tammikämpän jäännös. Kämpän tupaosan mitat ovat 7,2 m x 7 m. Rakennuksen koillissivulla on mahdollisesti ollut talliosa. Tallista erottuu enää pari hirttä ja tasainen alue, johon on kerätty korjuujätettä. Noin 6,8 m pitkän talliosan mukaan lukien koko rakennuksen pituus on 13,8 m, ja rakennus on koillis-lounaissuuntainen.
Kohde ajoittuu viimeistään 1900-luvun puoliväliin, mutta on vaikuttaisi puuston perusteella olevan vanhempi. V. 1963 topografiseen karttaan kämppää ei ole enää merkitty. |
| metsakeskus.1000050325 |
732 |
Kumpuselkä 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
562188.00000000 |
7390604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050325 |
Kohteessa on kaksipäisen kämpän jäännös. Toisessa päässä on luultavasti tupa ja toisessa talli. Rakennuksen pitkä sivu on eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen. Talliosa on luultavasti rakennuksen pohjoisluoteen puoleinen pää ja tupa eteläkaakonpuoleinen pää. Rakennuksen kokonaismitta on 14,4x7,4 metriä, josta talli on 8,1 metriä ja tupa 6,3 metriä pitkä. Kämppä ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle. |
| metsakeskus.1000050326 |
732 |
Pitkälampi 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
562323.00000000 |
7387672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050326 |
Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammen maavalli on pohjoisluode-itäkaakkosuuntainen, pituudeltaan 30 m ja leveimmillään puron rannassa 4 m. Tukirakenteita on kahdeksan metrin leveydeltä alavirran puolella lännessä.
1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammi. |
| metsakeskus.1000050327 |
732 |
Pyhäjärvi 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
575627.00000000 |
7411003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050327 |
Kohteessa on purettu pukkimallinen uittotammi. Tammen maavalli on luode-kaakkosuuntainen, n. 75 m pitkä ja rannassa 8 m leveä. Kaakkoisrannalla alavirran puolella tammen vallia on jäljellä puisia tukirakenteita.
1900-luvun alkupuolelle ajoittuva uittotammen jäännös. |
| metsakeskus.1000050328 |
732 |
Pitkäjärvi 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
611475.00000000 |
7375150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050328 |
Kohteessa on purettu rajavartiomaja, josta on jäljellä yhdestä vajaasta pyöröhirsikerrasta koostuva sammaleen peittämä 5,9x5,7 metrin kokoinen hirsikehikko, jonka päällä kasvaa nuoria puuntaimia. Pohjan pitkä sivu on luodekaakkosuuntainen. Majanpohjan päällä on muutama purettu pyöröhirren pätkä, sahalautaa ja pieni kamiina ja kämpän pohjassa on useita pieniä kuoppia. 28 m etäisyydeltä majasta kaakkoon metsän reunalla on lisäksi 2,1x1,5 metrin kokoinen matala riukurakennelma.
Kainuun rajavartiosto rakennutti majan v. 1948. Maja on sijainnut Kainuun ja Lapin rajavartioston rajalla. |
| metsakeskus.1000050329 |
732 |
Ylimmäinen Karhukoski 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
552111.00000000 |
7416693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050329 |
Kohteessa on kämppä ja kaksi muuta rakennuksen jäännöstä. Rakennukset sijoittuvat akean piha-alueen reunoille. Pihan eteläosassa on kämpän jäännös. Se on mitoiltaan 13,8x6,3 metriä ja pidempi sivu on itä-länsisuuntainen. Kämpän pohjoisseinällä 3-4 m etäisyydellä itäpäädystä on luonnonlaakakivistä tehty piisin jäännös. Laajan piha-aukion luoteisnurkalla on kahden rakennuksen jäännökset. Eteläisemmästä rakennus 1:stä erottuu 2,5x2,9 metrin kokoinen neliönmuotoinen sammaleen peittämä valli, jossa keskellä on painauma. Toisesta rakennuksesta ei ole jäljellä rakennuksen pohjaa, mutta paikalla on kiviröykkiö, joka on mahdollisesti saunan kiuas. |
| metsakeskus.1000050330 |
732 |
Nälkämäjärvi 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
543521.00000000 |
7406257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050330 |
Kohteessa on kämpän jäännös. Pihapiirillä on kämpän, kaivon, maakellarin, pienen piisillisen rakennuksen ja kahden kuopan jäännökset. Piha-alue erottuu heinikkoisena aukiona, jota ympäröi koivikko. |
| metsakeskus.1000050331 |
732 |
Huhtavaara 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
544926.00000000 |
7402712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050331 |
Kohteessa on rankorakenteisen kämpän jäännös. Kämppä on mitoiltaan 3,8 m x 2,6 m, ja sen harja ja pitkä sivu on pohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntainen. Materiaalina on käytetty sahalautaa ja paksumpaa lankkua sekä teollisia nauloja. Kämpän pohjoisluoteispäädyssä on irtonaiset ovenkarmit, joiden perusteella ovi on ollut 1,4 m korkea ja 0,65 m leveä. Kämpän sisällä on hella. Katossa on katteena lautaa, jonka alla on pahvia. 1960-luvulle ajoittuva kämppä. Kämppä on voinut toimia poro- tai metsästyskämppänä. |
| metsakeskus.1000050332 |
732 |
Huhtavaara 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
544891.00000000 |
7402693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050332 |
Kohteessa on kämpän jäännökset. Alueella on kolme rakennuksen jäännöstä ja yksi kuoppajäännös.
Alueen luoteiskulmalla oleva kämppä 1 on mitoiltaan 11 m x 10 m. Sen pitkä sivu on pohjois-eteläsuuntainen. Kämpän länsisivulla on kaksi väliseinän erottamaa samankokoista piisillistä tupaa, ja itäsivulla on piisitön osa, luultavasti talli. Etelänpuoleisen tuvan piisi on rakennuksen lounaisnurkassa. Pohjoispuoleisen tuvan piisi on rakennuksen luoteisnurkassa.
Kämppä 1:n itäpuolella n. 10 m etäisyydellä oleva rakennus 1 on mitoiltaan 10 m x 6,7 m oleva pyöröhirsinen kämpän tai tallin jäännös.
Rakennusmateriaalien ja puuston perusteella kämppä 1 on mahdollisesti vanhempi, 1900-1930-luvuille ajoittuva kämppä, ja rakennus 1 ja 2 uudempia, 1930-1950-luvuille ajoittuvia kämppä- ja tallirakennuksia.
Rakennus 2 sijaitsee rakennus 1:n eteläpuolella n. 10 m etäisyydellä. Se on luultavasti kämpän tai tallin jäännös. |
| metsakeskus.1000050334 |
732 |
Vuotoslampi 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
554936.00000000 |
7438456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050334 |
Kohteessa on samalla kohtaa joessa olevaan uittotammeen liittyvän tammikämpän ja siihen kuuluvan saunan jäännökset.
Alueen pohjoisosaan sijoittuva kämppä on 23,6 m x 5,3 m kokoinen, etelä-pohjoissuuntainen pyöröhirsirakennus. Se jakautuu ainakin kolmeen osaan. Rakennuksen eteläpäädyssä on kaksi piisillistä huonetta, joista päätyhuone on 7,7 m pitkä ja pohjoisempi 5,9 m pitkä.
Kämpästä n. 45 m etäisyydellä eteläkaakossa on pienemmän rakennuksen, saunan, jäännös. Se on mitoiltaan 4,4 m x 4,3 m ja etelä-pohjoissuuntainen.
Kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle. |
| metsakeskus.1000050335 |
165 |
Isomäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380892.00000000 |
6758638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050335 |
Kohteessa rännihautoja ja kuoppia. Löytäjä kertoo seuraavat havainnot:
1. Kaksi rännihautaa. 2. Kuusi kuoppaa rivissä. 3. Isomäen laella iso kuoppa.
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000050336 |
165 |
Lätinsuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
381320.00000000 |
6758342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050336 |
Hiilimiiluja ja mahdollinen rännihauta. Löytäjä mainitsee seuraavat havainnot:
1. Hiilimiilun pohja. 2. Hiilimiilun vieressä itäpuolella mahdillisesti rännihauta. 2. Edellisen eteläpuolella n. 30 m mahdollinen hiilimiilun pohja.
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000050337 |
946 |
Kvivesberget |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
268866.00000000 |
7016432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050337 |
Inv. 2023: Kvivesbergetin lounaisosassa sijaitsevan avokallion korkeimman kohdan tuntumassa. Noin 50 m pitkä lounais-koillissuuntainen kivirivi, pääosin on ladottu 2-4 n. 40-50 cm:n kokoista kiveä vierekkäin tasavälein. Kivien pinnalla kasvaa jäkäliä ja sammalia. Kohde ei sijoitu millekään vanhalle rajalinjalle tai nykyiselle tilarajalle. Latomukset tulkittiin riukuaidan tukikiviksi, itse aidan jäänteet ovat ajan kuluessa lahonneet ja hävinneet. Kysymys voi olla karja- tai lammasaitauksesta, jälkimmäiseen voi viitata koillispuolinen maastonimi ’Fårhagen’. Silmämääräisesti arvioiden kohde voi olla n. 100 vuotta vanhakin. |
| metsakeskus.1000050338 |
165 |
Rajalammi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381828.00000000 |
6758483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050338 |
Kohteessa kaksi valmistuspaikkaa, joista toisessa yksi tervahauta ja toisessa yksi tervahauta ja ryhmä kuoppia kumpareella. Kuoppia kymmenkunta ja keskimäärin nämä ovat 1,5-2 m pitkiä ja 0,5 m syviä.
Maastotarkastus suorittamatta.
Ilppari ILM27115 |
| metsakeskus.1000050339 |
165 |
Sammaljärvi |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
381175.00000000 |
6757260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050339 |
Kohteessa useita toistensa läheisyydessä sijaitsevia hiilimiiluja ja tervahauta sekä joitakin toistaiseksi tarkemmin määrittelemättömiä kuoppia.
Löytäjä ilmoittaa havainneensa 3 hiilimiilua, yhden tervahaudan ja kaksi keskittymää kuoppia.
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000050340 |
165 |
Syväoja |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361982.00000000 |
6742900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050340 |
Paikalla on karttoihinkin merkitty rinteessä oleva tervahauta. Vieressä pienempiä kaivantoja.
Vieressä sijaitseva Syväojan tila on ollut 1800-lopulla nimeltään Hyväoja. Tervahauta mahdollisesti on ollut Hyväojan oma valmistuspaikka.
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000050341 |
109 |
Suttenhaka 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
375090.00000000 |
6774260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050341 |
Noin puolen hehtaarin alueella sijaitsee kymmenisen ajoittamatonta kiviröykkiötä. Mahdollisesti viljelyraunioita.
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000050342 |
700 |
Hunkkaanniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589168.00000000 |
6802975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050342 |
Laserkeilausaineiston perusteella Ihalanniemen eteläosassa on mahdollinen tervahauta lounaaseen laskevan rinteen keskivaiheilla. Rakenteen halkaisija vallin päältä päälle on noin 10 metriä.
Kohdetta ei ole maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000050344 |
729 |
Vihtarinkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
406712.00000000 |
6940361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050344 |
Ison maakiven (6 x 6x 3m) lounaiskärjessä on heikko kulmalinjahakkaus kiven päällä. Hakkaus on V-kirjaimen mallinen. Kivi on Multian ja Saarijärven rajalla, juuri ja juuri Saarijärven puolella rajaa. Rajapiste on merkitty tälle paikalle 1840-luvun pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000050346 |
777 |
Särkisuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581496.00000000 |
7216685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050346 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava, |
| metsakeskus.1000050347 |
620 |
Karvosenkangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547924.00000000 |
7220487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050347 |
Kohteessa on LIDARK-aineiston perusteella kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1, halkaisija 17,3 metriä.
Tervahauta 2, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000050351 |
91 |
Villinginsalmi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
393846.00000000 |
6670440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050351 |
Sijaintipaikka on Helsingin itäisessä saaristossa Villinginsalmessa Villingin länsipuolella ja Jollaksen itäpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 16 metriä ja leveys on noin 6 metriä. Hylyn runko on lähes pohjois-eteläsuunnassa vajonneena syvälle pohja-ainekseen. Rungon rakenteet ovat auenneet pohjalle matalaksi, pumpunputki ja peräsimen varsi kohoavat pohjasta korkeimmalle, noin kahden metrin korkeuteen pohjasta. Styyrpuurin kyljen yläosa nousee pohjasta siten, että tiheä kaaritus on näkyvissä. Aluksen voidaan päätellä olleen limisaumainen. Puuaines on mahdollisesti havupuuta. Hylyssä ei ole näkyvissä merkkejä koneesta tai takilasta. Hylyssä on joitakin astioita, joiden oletetaan olevan peräisin 1920-1940-luvuilta.
Hylky havaittiin Liikenneviraston tilaamassa Meritaidon luotauksessa 2014. Suomen meriarkeologinen seura ry teki tarkistussukelluksen hylylle tammikuussa 2024 kuvaten ja 3D-mallintaen hylyn. Seuran hylkyraportti on osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/porvariskuningas-1. |
| metsakeskus.1000050352 |
638 |
Kuninkaanlähde |
10007 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
420935.00000000 |
6695443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050352 |
Kuninkaantien pohjoispuolella ja vanhan linjauksen eteläpuolella sijaitsee lähde suuren kiven juurella. Se tunnetaan Kuninkaan lähteenä.
2024: Kuninkaanlähde on pieni lähde kallioseinämän juurella. Noin 1,5 metriä korkea luoteis-kaakkosuuntainen kallioseinämä on lähteen kohdalla pystysuora ja voimakkaasti halkeillut. Kalliosta on irronnut pari kivenlohkaretta, jotka sijaitsevat lähteen lounaispuolella. Kallion päällä ja sen juurella kasvaa suurehkoja kuusia. Lähde sijaitsee aivan kallioseinämän juurella
olevassa syvennyksessä, sen lounaispuolella. Inventointiaikaan lähteen halkaisija oli metrin
verran ja vettä valui siitä ohuena vanana kohti lounasta ja Kuninkaantietä. |
| metsakeskus.1000050354 |
785 |
Nokkala |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
486070.00000000 |
7160665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050354 |
Kolme peräkkäistä hiilimiilua, jotka on tunnistettu LIDARK-hankkeen yhteydessä. Hiilimiilujen halkaisijat vaihtelevat 8-11 metrin välillä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050355 |
149 |
Malmskyan 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339096.00000000 |
6662377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050355 |
Malmskyan-niminen peltoalue Rådkilan eteläpuolella Inkoon Rannikkotien ja siitä Nygrannasin kohdalla etelään erkanevan hiekkatien eteläpuolella. Hiekkatien toisella puolella metsäinen alue sekä joitakin puuistutuksia. Kohteesta lounaaseen peltoaluetta halkovan notkelman toisella puolella sijaitsee Malmskyan (mj 1000000046), tunnettu kivikautinen asuinpaikka. Kohde on ollut käyttöaikanaan saari.
Laajahko etelään ja kaakkoon viettävä peltoalue joka oli viljelykäytössä, mutta ei vielä kylvetty inventointiajankohtana. Asuinpaikka sijoittuu topografisesti selvästi rajautuvalle peltokumpareelle, josta löytyi pintapoiminnassa melko runsaasti kvartsi-iskoksia ja –esineitä sekä poikkeuksellisen taidokkaasti isketty, läpikuultavasta vaaleanruskeasta piistä valmistettu n. 4 cm pitkä kaavin. Idässä ja etelässä iskoksia löytyi aina kumpareen juurelta asti. Lännessä asuinpaikan erottaa aiemmin tunnetusta Malmskyanin asuinpaikasta kapea mutta syvä ’salmi’, jonka pohjalta ei tullut löytöjä, joten kohdetta on perusteltua pitää omana kokonaisuutenaan. Kohteen pohjois- ja koillispuolella kulkee hiekkatie, jonka takana maasto nousee ja muuttuu kallioiseksi, mutta etenkin luoteispuolella on jonkin verran tasaista metsäistä maastoa, jonka
alueelle asuinpaikka saattaa jatkua. |
| metsakeskus.1000050356 |
49 |
Nupurböle Nupuri Gammal öde |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
367099.00000000 |
6680476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050356 |
Isojakokarttaan 1778-1783 on lähelle Nuuksion ja Nupurin rajaa olevalle Häst åkerin pellon ja niityn alueelle on kirjattu gammal öde åker. Nimi viittaa usein autioituneeseen kylän/tilan paikkaan. Nupurbölen talo ei tiettävästi ole vaihtanut paikkaa, mutta aivan varma tästä ei voi olla. Tilan ei kuitenkaan tiedetä olleen autiona.
Kyse saattaisi kuitenkin olla asutusluetteloita vanhemmasta asutuksesta, joka on kuulunut Gumbölen kylään. Vanha myllyn paikka on sijainnut varsin lähellä paikkaa. Alue on lähes kaikissa vanhoissa kartoissa peltona, mutta joihinkin karttoihin on kohouman kohdalle merkitty viljelemätön alue. Historiallisissa ilmakuvissa paikalla näkyy muusta pellosta erottuvia läikkiä.
Paikka oli metsittynyttä peltoa, jonka eteläosassa oli selkeä terassimainen kohouma. Savinen maasto nousi edelleen kohti etelää ja nykyistä asutusta. Puron ympäristö pohjoisosassa on selvästi matalampaa ja savista. Aluetta kairattiin ja havainnoitiin maastoa mahdollisten rakenteiden varalta. Paikalla käytiin jo kesäkuussa, mutta kasvillisuuden vuoksi todettiin, että alue on syytä tarkastaa myös sen lakastuttua. Kesäkuussa kummun
pohjoisreunalta, melko jyrkästä kohdasta havaittiin kiviröykkiö (n 2,5 x 2 m), joka liittynee pellon raivaukseen.
Tämän voi katsoa tukevan ajatusta, että aivan koko alue ei ole ollut peltona. Hieman etäämmällä kaakossa havaittiin kummun päällä joitakin kiviä. Syksyllä havaittiin kummun pohjoisreunassa kolme kiveä, jotka vaikuttivat hieman muodostavan kulman, näistä yksi oli kuitenkin jäänyt puiden väliin ja noussut ylös. Näistä noin 5 m lounaaseen erottui myös kiviä. Vieressä kulki kuitenkin myös oja, joten kivet ovat voineet päätyä pintaan ojasta.
Lähelle merkityn Nupuri 2 kivikautisen irtolöytöpaikan kuvauksessa todetaan taltan löytyneen tontista länteen olevan jyrkän rinteen alta peltotöissä. Kuvaus sopii tähän samaan peltoalueeseen. Aluetta kairattaessa maaperä oli alavilla osilla varsin savista, mutta kummun kohdalla hieman hiekkaisempaa. Vaikka alue on pääasiassa ollut peltona, on kiviröykkiön tuntumassa ilmeisesti pieni alue vähemmän muokattua maata. On mahdollista,
että paikalla on ollut historiallisen ajan varhaisempi, mahdollisesti keskiaikainen tilan paikka ja samalla alueella saattaa olla myös kivikautinen asuinpaikka. Nämä ovat kuitenkin voineet hajota myöhemmissä peltotöissä. Alueen statuksen tarkempi selvittäminen edellyttäisi koetutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050357 |
785 |
Nokkala 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
485786.00000000 |
7160498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050357 |
Lidar-aineineistossa ja vinovalovarjosteessa erottuvat kaksi vierekkäistä tervahautaa, joita ei ole tarkastettu maastossa. Itäisemmän ja isomman tervahaudan halkaisija on noin 17,5 m. Tämä tervahauta leikkaa mahdollisesti läntisemmän, pienemmän tervahaudan, jonka halkaisija on noin 15 m. |
| metsakeskus.1000050358 |
49 |
Nupurböle Nupuri kiinalaisparakki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
367290.00000000 |
6679740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050358 |
Nupurin alueella on tiedetty olleen niin sanottu kiinalaisparakki osoitteessa Vanhatie 5. Kyse on I maailmansodan linnoitustöihin liittyneisiin metsähakkuihin tuotujen kiinalaisten siirtotyöläisten asutusparakista vuodelta 1917. Sen paikan tiedettiin olleen ns. Lundenin torpan alapuolella. Parakkia kuvaillaan alueen kulttuuriperintöselvityksessä seuraavasti: Asuinparakin pohjamitat olivat n. 10 x 30 metriä. Parakki oli rakennettu mullasta, risuista, turpeesta, pitkistä oljista ja riuuista ja siinä oli maalattia. Kantaviin ja -tukirakenteisiin käytettiin koivunrunkoja, katto- ja seinämateriaalin sidontaan ohuempia puuriukuja. Sivuseinät olivat vain metrin korkuiset, loppuosa oli kattoa. Katettu sisäänkäynti sijaitsi toisessa päädyssä. Ikkunat, kolme kummallakin sivulla, olivat noin 4 metrin korkeudella maasta. Parakki oli pystyssä vielä kesällä 1918, mutta purettiin kohta sen jälkeen. Parakin on oletettu tuhoutuneen myöhemmissä maan muokkauksissa.
Inventoinnissa mäen ja hoidetun pihapiirin välisessä metsässä havaittiin suorakaiteen muotoinen, valleilla reunustettu rakennuksen pohja. Kyseessä on varsin suurella varmuudella tuhoutuneen kiinalaisparakin pohja. Vallien koko oli arviolta 25 x 10 metriä. Vallit olivat noin 130 cm leveät ja 60-80 cm korkeat. Vallin molemmissa päädyissä erottuu aukot. Vallien päällä kasvoi kuusia ja koivuja.
Parakin ja Nupurintieltä tulevan käytöstä poistetun tielinjan välissä erottui myös pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 3 metrinen kivikasa. Kyse voi olla jostakin parakkiin liittyvästä rakenteesta tai muusta raivauksesta. Vanhatien eteläpuolella taas on ilmeisesti sijainnut parakkiin liittynyt hevostalli. |
| metsakeskus.1000050359 |
49 |
Gumböle Albacka torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
367112.00000000 |
6679188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050359 |
Gumbölen kartanolle kuuluneen Ahlbackan torpan paikka on säilynyt Turunväylän pohjoispuolella. Se sijaitsee osoitteessa Rintinkaari 6. Alueella on pystyssä vanhoja rakennuksia ja alueen eteläosa on säästynyt uudemmalta rakentamiselta. Pihapiirissä maan alla erottuu joitakin kiviä, jotka voivat olla peräisin varhaisemmista rakennuksista. Torpan ajoitus on kuitenkin epävarma. Alueen kulttuuriympäristöselvityksen tietojen mukaan torppa on rakennettu 1910 ja kaksi hirsirakenteista eläinsuojaa 1890-luvulla. Albackan torpan paikka on merkitty karttoihin vasta 1900-luvun alussa isojaon täydennyskartassa, sen sijaa sen eteläpuoliset Norrkulla ja Kärräng näkyvät jo 1700-luvun lopun isojakokartalla sekä senaatinkartalla. Todennäköisesti Albacka on näitä selvästi nuorempi, mutta koska vanhojen karttojen asemointi on epävarmaa, on mahdollista, että paikalla olisi jo aiemmin ollut asutusta. |
| metsakeskus.1000050361 |
149 |
Eriksberg |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
341383.00000000 |
6663845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050361 |
Kohde sijaitsee korkean kallion eteläpään lähes korkeimmalla kohdalla. Kalliolla kasvaa sammalta ja jäkälää. Notkelmissa kasvaa varpukasvujen lisäksi mäntyä ja katajaa. Kohteelta on hyvä näkyvyys ympäristöön ja tielle 51.
Kohde on terävähköistä kivistä muodostettu kivikehä, jonka halkaisija on noin viisi metriä. Kehän itä/kaakko reunalla on kulkuaukko. Kulkuaukon vieressä on yksi suuri kivi (1,5 m x 0,7 m), muut kehän muodostavat kivet ovat pienempiä (30 cm x 40 cm, 60 cm x 40 cm ja 20 cm x 20 cm). Kivirakenne on leveimmillään 1,5 m, ja kapeimmillaan yhden kiven (0,5 m) levyinen. Valli on romahtanut osin sisään päin. Kehän kivet on aseteltu löyhästi ja epäselkeästi. Niiden välissä ei ole maata. Luoteisreuna on jäänyt osittain kasvuston alle. Kairalla kehän keskeltä tuli noin 5 cm multaa, jonka alla oli kallio.
Mahdollisesti alun perin pronssikautinen röykkiö, jota on ehkä parenteesin aikana muokattu.
Rakenteen ympäristössä ei näkynyt siitä pois heitettyjä tai vieritettyjä kiviä, mutta ne on myös voitu vierittää niin kauas alas jyrkänteeltä, että niitä ei voi enää havaita. Kohteelta olisi hyvä tähystää läheistä tietä 51. Toisaalta kaikki muut alueelta inventoidut parenteesin aikaiset linnoitteet on tehty betonista, mistä ei tällä kohteella ole mitään jälkiä. |
| metsakeskus.1000050362 |
710 |
Bakskogen 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
306233.32053085 |
6657283.90743723 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050362 |
Lidar-tarkastelussa havaittu mahdollinen hiilimiilu. Tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000050363 |
49 |
Gumböle Nupurin rakuunan torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
367332.00000000 |
6679575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050363 |
Nupurin rakuunantorpan paikka on merkitty 1700-luvun lopun Hagströmin karttaan Vanhatie 4 tienoille.
Myöhemmissä kartoissa torpan paikka näyttää häviävän ja vain pohjoispuolinen sotilastorpan paikka säilyy asuttuna. Oletetun torpan paikan kohdalla on hylätty rakennus, jonka ympärillä on runsaasti osin hajonneita betonikivijalkoja. Alue on heinikoitunutta ja siinä kasvaa runsaasti muun muassa nokkosta. Samalla alueella on sijainnut I maailmansodan linnoitustöihin liittyneiden hakkuiden vuoksi paikalle asutettujen kiinalaisten metsätyöläisten hevostalli. Tien vieressä mahdolliset rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset lienevät lähes kokonaan tuhoutuneet myöhemmässä rakentamisessa. Hieman etelämpänä pellolla voi kuitenkin olla säilynyt torppaan liittyviä rakenteita ja kiinalaistallin jäänteitä. Vuoden 1944 ilmakuvassa melko lähellä tietä erottuu jotakin rakentamisen jälkiä ja nämä saattavat liittyä tähän tallirakennukseen. Kyse voi olla myös jostakin muusta toiminnasta. Paikalle tehdyissä koepistoissa ja kairauksissa ei havaittu selkeitä merkkejä kummastakaan, mutta niihin liittyvien maan alle kaivettujen rakenteiden säilyminen myös peltoalueella on mahdollista. Tien pohjoispuolella erottuu pieni pätkä pengerrettyä tietä sekä epäselviä kiviraivauksia. On mahdollista, että alueella on ollut joitakin kevytrakenteisia rakennuksia, mutta kivikot voivat liittyä myös kohdalla olleen peltoalueen raivaukseen. Ympäristössä on myös varsin runsaasti maataloustyökaluja, piikkilankaa ja erilaista muuta metalliroskaa. Vuoden 2021 kulttuuriympäristöselvityksessä mainitaan vanhatie 3 ja 4 kohdalla tien pohjoispuolella mahdollisesti vuodelta 1900 peräisin oleva talousrakennukset. Tällaisia ei kuitenkaan vanhemmilla peruskartoilla näy, joten tässä vaiheessa jää epäselväksi, mistä rakennuksista on kyse. |
| metsakeskus.1000050364 |
49 |
Gumböle Nupurin sotilastorppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
367224.00000000 |
6679740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050364 |
Nupurin sotilastorpan paikka on merkitty 1700-luvun lopun Hagströmin karttaan. Myöhemmissäkin kartoissa sotilastorpan alue säilyy asuttuna. Sotilastorpan alkuperäistä tarkkaa sijaintia on vaikea määritellä, mutta todennäköisimmin se lienee sijainnut Vanhatie 5 kiinteistöllä. Todennäköisin sijainti on lähellä nykyistä vanhempaa rakennusta, mutta mitään selkeitä jälkiä varhaisemmista rakennuksista alueella ei ole havaittu. Pihapiiriä ei kuitenkaan ole kiinteistön länsipuoliskolla muokattu kovinkaan voimakkaasti, joten tällä alueella on voinut säilyä kulttuurikerroksia ja rakenteita. Itäosassa sen sijaan sijaitsee uudehko asuinrakennus ja aluetta on muutenkin muokattu voimakkaammin. Vanhemman rakennuksen edustan pienellä peltoalueella tehtiin pintapoimintaa, samoin tien toisella puolella olevalla pienellä peltoalueella. Lähinnä pohjoispuoliselta pellolta havaittiin piiposliinia, posliinia, lasiastian pala ja yksi pieni punasavikeramiikka-astian pala. Nämä on valokuvattu, mutta niitä ei luetteloitu tai otettu talteen, sillä pellon kerros oli hyvin sekoittunut.
Kyseessä on ruotulaitoksen torppa NyIR MajC090 Nupurböle
Nylands infanteriregemente, Majorens / Premiermajorens kompani, Esbo, Nyland. Sotilaat olivat:
Johan Nupp / Nybergh 1711-20.2.1740
Isac Söderling 20.2.1740-4.12.1741 Död i fält
Daniel Danielsson Nordlin / Norling 0.12.1741-5.12.1745
Henric Norström 16.12.1745-1.5.1753 till Ingå kompani
Eric Strömdahl 19.2.1754-27.1.1763
vakant 27.1.1763-21.10.1767
Johan Gustaf Witting 21.10.1767-18.8.1770 Död
Gustaf Adolph Kulman 25.3.1771-9.1.1772
Matts Träskman 9.1.1772-9.5.1777 rymde
Mårten Elg 1.5.1778-1786 rymde
Henric Käck 1789-26.6.1795
vakant för Krigsakademin 26.6.1795-1806
Gustaf From 1806-1809 Död i fält |
| metsakeskus.1000050365 |
49 |
Gumböle Rintinmäki torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
367694.00000000 |
6679459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050365 |
Torpan paikka on merkitty jo 1700-luvun lopun Hagströmin karttaan. Mahdollisesti se on merkitty myös kuninkaankartaston karttaan. Senaatinkartalla ja venäläisessä topgrafikartassa torppa on nimetty Kärrängiksi ja se sijaitsee nykyisten Nupurintie 11b ja 13 tuntumassa. 1700-luvun kartalla Kärräng on kuitenkin nykyisen Turunväylän eteläpuolella ja vuoden 1909 isojaon täydennyskartassa samaa torppaa kutsutaan nimellä Kärräng torp. Sekaantumisen välttämiseksi ja alkuperäisen nimen puuttuessa torppa on nimetty peruskartalla olevan maastomerkinnän mukaan. Kyse on Gumbölen kartanon torpan paikasta. Oletetun torpan paikan kohdalla on kaksi vanhempaa rakennusta, jotka ovat 1900-luvun alkupuolen asussa. Näistä kaakkoisempi on hylätty ja osittain romahtanut, mutta luoteisempi vaikutta olevan käytössä. Luoteisen pihapiirin (Nupurintie 13) luoteisosaan on rakennettu uudisrakennus ja sen alue on muokattua.
Viljan mukaan luoteinen rakennus on rakennettu viimeistään 1800-luvun lopulla ja sen on 1886 vuokrannut Emil Hellström. Vanhempien rakennusten ympäristössä maastoa e ole muokattu voimakkaasti ja vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita saattaa olla löydettävissä. Vilja kuitenkin toteaa, että 1906 rakennuksen pohjoispuolelle rakennettiin lisäosa, jossa toimi puusepänverstas. Alueella oli myös jo purettuja piharakennuksia.
Kaakkoisemman rakennuksen (Nupurintie 11b) lautavuorauksessa on vuosiluku 1928. Vuorauksen alla on kuitenkin hirsirakennus, jossa näyttäisi olleen punamulta. Rakennus on myös paikoillaan jo vuoden 1909 isojaon täydennyskartassa. Tämän rakennuksen pihassa on puretun piharakennuksen (näkyy vuoden 1950 ilmakuvassa ja vuoden 1958 peruskartassa) perustus sekä pihapiirin itäpuolella sammaloitunut raivattu kiviröykkiö.
Puretun piharakennuksen paikalla erottuu kairatessa tiilimurua ja kiviä. Alueella on myös melko modernia rakennusjätettä. Kiviröykkiö on noin 3 x 3,5 kokoinen ja sen takana kaakossa on moderni pihapiiri, jossa rakentaminen on tuhonnut mahdolliset varhaisemman asutuksen jäljet. |
| metsakeskus.1000050366 |
49 |
Gumböle Vanhatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27005 |
367492.00000000 |
6679631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050366 |
Vanha Gumbölestä Nuuksioon kulkenut tielinja erottuu Nupurintien (tie 110 koillispuolella kahdessa eri kohdassa.
Osittain tielinjaa kulkee edelleen käytössä oleva nimetön kylätie. Tielinja jatkuu Nupurintien länsipuolella edelleen käytössä olevan Vanhatienä. Tielinja erottuu tasaisena, noin 3,5 m leveänä, heinikkoisena ja harvempipuustoisena väylänä maastossa. Tien erottuvasta linjasta otettiin GPS-pisteitä. Paikoin tien kohdalla kulkee nykyään kävely- ja pyörätie. Tien eteläosassa havaittiin sillan paikka (Rintinmäen silta), joka on dokumentoitu omana kohteenaan. Tielinja näkyy jo 1700-luvun kartoissa, mutta linjaus lienee ollut sama jo aiemmin.
Tielinja erottuu vielä vuoden 1950 ilmakuvassa, mutta se on merkitty pelkkänä kärrytienä tai polkuna jo vuode 1958 peruskarttaan 2041 10. |
| metsakeskus.1000050367 |
49 |
Nupurböle (Nupuri) mäkitupa |
10007 |
12001 |
13206 |
11006 |
27000 |
366909.00000000 |
6680398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050367 |
Nupurbölen mäkituvan paikka on Nupurintien (tie 110) ja Brobackantien risteyksessä, risteyksen koillispuolella, mäen päällä. Paikka löytyy Erkki Härön Espoon rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman selvityksestä numerolla 234. Nykyään rakennukset on kuitenkin purettu. Härö pitää tilaa torppana tai työväenasuntona, joka olisi rakennettu 1800-luvulla. Eklundh taas pitää kohdetta mäkitupana. Kohde näkyy kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuoden 1958 peruskartassa. Vuoden 1926 kartassa näkyy ilmeisesti kyseisen talon talousrakennus.
Rakennus erottuu kyllä myös vuosien 1944 ja 1950 ilmakuvassa. Rakennusvuosi jää kuitenkin epäselväksi. Rakennus on merkitty vielä vuoden 1990 peruskarttaan, mutta vuoden 1996 ilmakuvassa se näyttää kadonneen.
Alueella erottuu selkeä tasanne ja sen pohjoispuolella kiviä, jotka lienevät peräisin kivijalasta. muutamassa kohdassa kiviä on säilynyt muutamia päällekkäin. Laajaa yhtenäistä kivijalkaa ei havaittu, mutta alue on varsin heinikkoinen. Pihan luoteispuolella oli erittäin runsaasti kaatopaikkajätettä ja jonkinlainen pieni pengerrys.
Ajoitus vaatii koetutkimuksen. |
| metsakeskus.1000050368 |
785 |
Nuojuankangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
486242.00000000 |
7160904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050368 |
LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistettu tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja sen halssi suuntaa pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000050369 |
49 |
Nupuri hevosrautatie |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
366958.00000000 |
6679891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050369 |
Nupurin hevosrautatie liittyy I maailmansodan aikaisiin metsätöihin alueella. Rata kulki Nupurista Espoon asemalle. Koska rata oli hyvin kevytrakenteinen, on sen linjaus suurimmaksi osaksi kadonnut maastosta. Linjaa ei missään vaiheessa merkitty virallisille kartoille, joten esitys linjasta Lohikosken kirjassa perustuu arvioon.
Vanhantien kaakkoispuolella vaikuttaa kuitenkin erottuvan matala pengerrys, joka saattaisi olla kyseinen linja. Alue on kuitenkin ollut peltona eikä ole varmuutta, ettei kyse ole vain pellon reunan penkereestä. |
| metsakeskus.1000050370 |
49 |
Rintinmäen silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27005 |
367918.00000000 |
6679216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050370 |
Kivistä kasattu silta, joka on Gumbölen Vanhantien linjalla. Siltä on kylätieosuuden ja nykyisen Nupurintien välissä, kohdassa, joka ei ole enää nykyisin käytössä olevaa tielinjaa. Tien itäpuolelta katsoen erottuu luonnonkiviä, joista siltaa on kasattu. Siltarumpu on kuitenkin betonia, joten siltaa on muokattu ajan saatossa. Paikalla voi kuitenkin olla säilynyt myös vanhempaa siltarakennetta, sillä silta on merkitty jo senaatinkarttaan. |
| metsakeskus.1000050371 |
710 |
Lammansmossen |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
310296.76492102 |
6659728.49108984 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050371 |
Lidar-tarkastelussa havaittu mahdollinen hiilimiilun pohja. Tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000050372 |
686 |
Korsun Väärä |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
484669.00000000 |
6963603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050372 |
Paikalla on havaittu vuonna 2006 liistekatiska. Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000050374 |
149 |
Rådkila 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
339511.00000000 |
6663503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050374 |
Kohde on havumetsässä, metsätien vieressä. Rakenne on kokonaan sammaleen peitossa, joten yksittäisten kivien kokoa on vaikea päätellä. Aluskasvillisuutena on varpukasvuja ja rakenteen keskellä kasvaa mänty sekä pieni kuusi. Rakenteen pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu kallioisemmaksi. Koillispuolella on kosteikkoa.
Kohde on pyöreähkö röykkiömäinen kivirakenne, jonka keskellä on kuoppa. Ulkohalkaisija on noin 5 metriä, ja sisällä oleva kuoppa on noin metrin syvä. Rakenne kohoaa selkeästi esille ympäröivästä maastosta. Rakenteen kaakkoisreunalta puuttuu kiviä, joten kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen kulkuaukko. Aukko on melko kapea ja se levenee ylöspäin. On myös mahdollista, että kiviä on poistettu samassa yhteydessä kuin röykkiön keskellä oleva kuoppa on syntynyt. Rakenteen kivet ovat sammalen peitossa. Rakenteen keskeltä
kairatessa paksun humuskerroksen alla oli tiivistä silttiä. Kairassa ei ollut lainkaan hiiltä.
Ulkonäön puolesta kohde muistuttaa pronssikautista hautaröykkiötä, mutta sen ollessa kokonaan sammalen ja varpujen alla, on vaikea sanoa varmasti.
Kohde sijaitsee noin 28 metriä mpy eli alue on ollut pronssikaudella maalla ja melko lähellä rantaa. Alueen korkeimmalla kohdalla se ei ole ollut. Vanhoissa kartoissa alueelle ei
ole merkitty mitään. Paikka on myös epätodennäköinen millekään parenteesiin liittyvälle rakenteelle, eikä röykkiö muistuta mitään linnoitetta. Kohteen tarkempi ajoittaminen ja tunnistus vaatisi kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050375 |
149 |
Prästängsbergen |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
339193.00000000 |
6660851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050375 |
Laaja kallioalue, jossa pitkittäisiä, porrasmaisia kalliopaljastumia. Kohde sijaitsee kahden tällaisen paljastuman väliin jäävässä syvänteessä, pienen jyrkänteen juurella, lähellä kallioalueen korkeinta kohtaa mutta ei aivan sen laella. Kallioiden väliin on kasautunut luonnollista kivikkoa. Ympäristö on melko karua, kuivaa havumetsäkangasta, jossa kasvaa suhteellisen vanhaa metsää. Paikoin näkyy kelopuita. Notkelma on hieman kosteampaa, sammaleista maastoa. Kallioilla kasvaa runsaasti jäkälää.
Kallioseinämän läheisyydessä sijaitsee kaksi luontaiseen kivikkoon tehtyä kraatterimaista kuoppaa, joita ympäröi matalat kivivallit. Kuoppa A on muodoltaan pyöreähkö (halkaisija 2,0 m, syvyys 80 cm), kuoppa B taas soikeahko (halkaisija 1,5 m E-W ja 1,2 m N-S, syvyys 70 cm). Kuopat sijaitsevat toisistaan 4,0 m etäisyydellä. Kuoppien seinämissä näkyvien kivien keskikoko on n. 40 x 20 x 20 cm ja kaikki kivet ovat vahvasti sammaloituneita.
Kuopat ovat selvästi ihmisen tekemiä, mutta ympäristössä ei ole mitään merkkejä mistään historiallisen ajan ihmistoiminnasta. Kallioisuutensa vuoksi alue on syrjäistä ja melko vaikeakulkuista, eivätkä kivikkoon tehdyt kuopat vaikuta liittyvän esim. sota-ajan tai parenteesin aikaisiin rakenteisiin. Varteenotettavimmalta selitykseltä tuntuisi siksi, että ne liittyvät aikaan, jolloin kallioalue oli merenrantaa tai pieni rannikon tuntumassa sijaitseva saari, ja että kuopat esihistoriallisia. Yksi mahdollinen selitys on, että ne ovat ruuan varastointiin tarkoitettuja ns. rakkakuoppia. Kuoppien sijainti, mitat ja muoto vastaavat aiemmin tunnettuja rakkakuoppia. |
| metsakeskus.1000050376 |
91 |
Gumböle Norrberget kivirakenne |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
397404.00000000 |
6682216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050376 |
Rapuojantien itäpäästä 160 metriä etelään kallioharjanteen itälaidalla sijaitsee kaksi lähekkäistä rakennetta, jotka saattavat liittyä toisiinsa.
Inventoinnissa 2022–23 havaittu eteläisempi rakenne on 2 x 3 m kokoinen kuoppa, josta johti matala kaivanto/polku itä-koilliseen. Rakenne on vajaan metrin syvä ja seinämät koostuvat maasta ja kookkaista kivistä.
Tästä noin 5 m pohjoiseen sijaitsi ulkomitoiltaan noin 5 m (N-S) x 4,5 m kokoinen kivirakenne, jonka seinät oli kasattu vaihtelevan kokoisista, mutta pääasiassa melko kookkaista kivistä laastitta. Itäseinä on 1,7–1,8 m paksu. Eteläseinä noin 1 m paksu ja sisäänkäynti (aukko) oli eteläseinän länsilaidalla. Hieman romahtanut pohjoisseinä oli vajaat 1 m paksu. Länsiseinänä oli hyödynnetty porrasmaista kallionreunaa, jonka päällä on ainakin yksi kivikerros. Rakenteen sisään muodostui noin 2 x 3 merin kokoinen ja vajaan merin syvä tila, jonka pohjalle on putoillut kiviä.
Kivirakenteen pohjoispuolelle muodostuu 2 x 3 m kokoinen matala kuopanne, mahdollisesti luonnollinen kuoppa kallion kupeessa. Tuulenkaato on sotkenut tämän kuopanteen itälaidan, missä on saattanut olla myös kiviä/kiviseinämää. Katto- tai muita rakenteita ei havaittu, rakenteen peitti paksu sammal.
Kohde on rajattu maastossa havaittujen rakenteiden perusteella. Kyseessä saattaa olla jonkinlainen kellari tai pieni rakennus. Rakenteesta tulee myös mieleen jonkinlainen puolustusvarustus, mutta sellaisesta ei liene kyse. |
| metsakeskus.1000050377 |
91 |
Gumböle – Storträsket -metsätie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
397785.00000000 |
6682208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050377 |
Gumbölen historiallisesta kylästä on kulkenut polku tai tie koilliseen Gumbölen ja Sotungin rajalla sijaitseville kylän niityille. Tien linjaus näkyy 1600-luvun lopun lopulla Gumbölen kylää kuvaavalla kartalla pelto- ja niittylohkojen välisenä väylänä. 1780-luvun kartalla tämä skogsväg kulkee samojen pelto- ja niittylohkojen välistä Gumbölen pohjoisosan kautta Storträsket eteläpuolelta Sotungin kylän rajalle kylän kaukoniityille.
Tien Porvoonväylän ympäristössä sijaitseva osuus on säilynyt paikalliskäytössä Porvoonväylän rakentamiseen asti. Porvoonväylän rakentamisen jälkeen se on jäänyt ulkoilupoluksi ja satunnaiseen käyttöön. Porvoonväylän pohjoispuolella se näkyy vielä avoimena kivipenkereisenä tienpohjana, mutta kapenee polku-uraksi pohjoisempana. Kohde on rajattu kivipenkereisestä kohdasta pohjois-koilliseen, missä kulkuväylä erottuu. |
| metsakeskus.1000050378 |
564 |
Nauruanoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445071.00000000 |
7246657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050378 |
Kohde sijaitsee Nauruanojan varressa kuusimetsässä. Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 12 m. Valli on noin 2 m leveä ja 0,5 m korkea. Hautapainanne on keskeltä 120 cm syvä. Luoteen puolella oleva halssi erottuu matalana painanteena. Mitoiltaan se on noin 5 x 2 x 0,5 m. Halssi jatkuu suoraan ojan reunalle. Tervahaudan pohjalta havaittiin 20 cm hiilensekaista nokista hiekkaa. Tämän alla on tervan kovettama hiekkakerros. Tervahaudan ympärillä on kuoppia ja painanteita. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000050379 |
564 |
Isokankaan laita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445895.00000000 |
7246173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050379 |
Kohde sijaitsee Isokankaan lounaisreunalla 250 metriä asumuspainannekohteesta Isokankaan laki (1000027675) länsiluoteeseen. Paikka on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kohdalla on loivapiirteinen lounaaseen pistävä niemi.
Paikalle kaivetusta koekuopasta löydettiin kaksi kvartsi-iskosta. Löytöpaikan lähiympäristöön tehdyistä koekuopista ei saatu lisää löytöjä. Koekuopasta 30 m etelään ja 35 m lounaaseen alarinteestä löydettiin ajouralta muutamia iskoksia. Näistä selkeämmät olivat läntisemmän keskittymän kohdalta.
Maaperä kohdalla on hiekkaista. Paikka tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi. Löytöjä tehtiin melko vähän, joten kyse voi olla lyhytaikaisesta toiminnasta tai sitten varsinainen asuinpaikka on jossain lähialueella. Paikka sijoittuu samalle tasolle viereisen kohteen Isokankaan laki kanssa ja on mahdollisesti samanaikainen.
Kankaan lounaisreunalla on useita loivapiirteisiä rantaterasseja. Erityisesti alempana maaperä on hiekkaa. Ylempänä maa on kivisempää. Mäen laelle kaivettiin joitain koekuoppia ja laki oli hyvin kivistä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että kivikautinen toiminta keskittyy alemmaksi lounaisrinteeseen. |
| metsakeskus.1000050380 |
91 |
Gumböle Qvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
398669.00000000 |
6681674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050380 |
Kohde sijaitsee Porvoonväylän eteläpuolella Gumbölenpuron varrella Stora Dammen -lammesta vajaat 300 metriä länteen. Kohde on merkitty 1600- ja 1700-luvun luvun historiallisiin karttoihin. Vuonna 1753 mainitaan Gumbölessä olleen kaksi jalkamyllyä. Kirjallisissa lähteissä mainitaan, että toinen Gumbölen myllyistä sijaitsi Kvarnforsenissa, Kvarnängenin luona, Träskisrännan-nimisessä purossa, joka laskee Storträsketistä. Mylly on ilmeisesti ollut käytössä vielä 1830-luvulla.
Historiallisten karttojen perusteella myllynpaikka on sijainnut niittyalueen pohjoispuolella. Alueella, missä metsä muuttui tasaisemmaksi ja avoimemmaksi alueeksi, havaittiin avointa kohtaa ja jonkinlainen kivirakenne. Kivirakenteesta pintakiven alta löytyi tynnyrinhana (tinaa) ja tunnistamaton kuparisekoitteinen esine, jotka ovat ehkä sijoitettu paikalle myöhemmin. Esineet ovat mahdollisesti viime vuosisatojen materiaalia; KM KM46007: 1–2.
Joen länsilaidalla havaittiin kuoppa, jonka suuaukko on puroa kohti. Kuopan halkaisija oli 3,5 metriä ja syvyyttä vajaa metri. Kuopan reunoilla oli palle. Tämän pohjoispuolella oli toinen epämääräisempi kuoppa. Yläjuoksun suunnalla oli hyvin kivisiä alueita, kivikasoja, joiden tulkinta vaatisi lisätutkimusta. Kohde on rajattu maastossa havaittujen rakenteiden ja havaintojen perusteella.
Etelään päin maasto muuttui kallioisesta kuusivaltaisesta metsästä avarampaan tasaisempaan lehtometsään (vanha niitty). Gumbölenpuro virtaa pohjoisempana syvässä kurussa, jonka penkereet muodostuvat paikoin valtavasta kivilouhikosta. |
| metsakeskus.1000050381 |
564 |
Hautakaarrot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
447447.00000000 |
7246920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050381 |
Hongikonsuon eteläreunalla, noin 1,9 km itä-pohjoisreunassa metsäautotien varressa. Puusto on havupuuvaltaista, mutta tervahaudan ympärillä ja päällä kasvaa erittäin tiheästi nuorta lehtipuuta, lähinnä koivua.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on 15 metriä ja vallin leveys kauttaaltaan noin 3 metriä. Syvyyttä haudalla on arviolta 1,2 metriä ja vallin korkeus vaihtelee 30–60 cm. Halssi on kooltaan 2 x 6 metriä ja se laskee koilliseen, josta jatkuu eteenpäin suolle matalana ojana. Tervahaudalta noin 15 metriä itäkaakkoon havaittiin 1 x 1 metrin kokoinen kuopanne, joka voi liittyä siihen. Lähistöltä ei havaittu muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000050382 |
91 |
Östersundominpuron mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
399300.00000000 |
6681736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050382 |
Kirjallisuudessa mainitaan, että Östersundomissa oli kaksi jalkamyllyä jo vuonna 1586. Östersundomin kartanosta noin 550 metriä länsi-luoteeseen on nykyisessä Östersundominpurossa 1700-luvulle ajoittuvan kartan perustella sijainnut mylly.
Paikalla purossa on kalliotöyräässä virtauksen kuluttama kouru. Paikan lounaispuolella puron yli kulkee nykyään lankkusilta ja rannoille on kasattu kiviä sillan kohdalla. Ympäristössä on kivikokoumia. Mylly on mitä ilmeisemmin sijainnut ympäristössä, missä vesi syöksyy kallioportaalta alas. Puron pohjoislaidalla havaittiin kalliopintaan hakattu rengasmainen hakkaus. Tällaiset hakkaukset saattavat liittyä rajapaikkoihin, mutta renkaaseen ei liittynyt rajakulmaa. Paikalla ei kulje rajaa eikä sijaitse kiintopisteitä. Hakkauksella lienee muu merkitys. Myllynpaikka on rajattu virtapaikan ympäristöön, missä on tasaisempaa aluetta. Kohde vaatiii tarkempaa tutkimusta. |
| metsakeskus.1000050383 |
564 |
Saunaperkaus |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
444576.00000000 |
7244132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050383 |
Kohde sijaitsee maantien eteläpuolella Latvakankaan etelälaidalla (oik. Lalvakangas ks. Kylmänen 1961; Turpeinen 1979). Kohteen itäpuolelta kulkee tieura.
Paikalla on kokonaishalkaisijaltaan noin 16 m tervahauta. Hautapainanne on noin 9 m halkaisijaltaan. Vallit ovat noin 3 m leveät. Pohjoispuolella valliin on kaivettu kaivinkoneella suurehko kuoppa, josta on ilmeisesti otettu soraa tien pohjaan. Halssi on selkeäpiirteinen ja osoittaa etelään. Se on mitoiltaan noin 6 x 1 x 0,8 m.
Tervapirtti 1 on kiukaan kaakkoispuolella noin 10 metrin päässä. Noin 2 m tervapirtin kiukaasta länteen on toinen mahdollinen kiuas (tervapirtti 2). Noin 30 m tervahaudan laidasta kaakkoon on kaivo. Alakohteiden tarkemmat tiedot on merkitty alakohteiden kuvauksiin.
Perimätiedon mukaan saunaperkauksena tunnetulla paikalla on ollut sauna (NA Kylmänen 1961). Eteläpuolisella suoalueella on voinut olla suoniittyjä. Isojakokartoilla paikoille ei tosin ole näitä merkitty. Vaikuttaa joka tapauksessa todennäköiseltä, että nimi liittyy löydettyihin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000050385 |
564 |
Poika-Martimo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
444166.00000000 |
7243381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050385 |
Tervahauta sijaitsee hankealueen länsirajan läheisyydessä Poika-Martimon eteläpuolella. Haudalta on jokirantaan vajaa 20 m. Paikka on hakattu vähän aikaa sitten.
Tervahauta on suuri ja selväpiirteinen. Vallit ovat hyvin korkeat noussen noin 150 cm ympäröivästä maastosta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 18 m ja vallit ovat 4 m leveät. Selkeästi erottuva halssi osoittaa luoteeseen. Se on noin 7 m pitkä ja 1 m leveä. Syvyyttä on edelleen noin 1 m. Halssin kaivanto alkaa selvästi tervahaudan puolelta. Vallille on tässä kohdalla kasattu tervan kovettaman hiekan kappaleita. Mahdollisesti tervahaudan putki on tukkeutunut, ja halssi on siksi kaivettu auki. Tämä selittäisi myös halssin pituutta ja syvyyttä. Ilmeisesti työ on kuitenkin jäänyt kesken. Tervahaudan pohjalta havaittiin 20 cm nokista hiilensekaista hiekkaa, jonka alta tuli vastaan tervan kovettama maakerros.
Noin 15 m vallilta eteläkaakkoon on hiilikasa. Kasa on selkeän suorakulmainen ja mitoiltaan 3 x 2,5 m. Kasa on alueella yleistä tyyppiä, missä hiilet ovat ehkä olleet jonkinlaisessa kehikossa. Tervahautaan mahdollisesti liittynyttä pirttiä ei löydetty. Sellainen on todennäköisimmin sijainnut jokitörmällä. Poika-Martimo on kuitenkin ruopattu ja jokivarsi on täynnä maakasoja. |
| metsakeskus.1000050386 |
564 |
Kaupinoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
444726.00000000 |
7243349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050386 |
Kohde sijaitsee tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä Kaupinojan pohjoispuolisella töyräällä. Kohteen pohjoispuolella on aikanaan tehty matala metsäauraus valliin saakka. Tervahaudan pohjoispuolitse kulkee myös talvitien ura.
Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 15 m ja vallit ovat noin 3 m leveät. Ne nousevat noin metrin korkeudelle ympäristöstään. Vallin ulkolaidalla on kuoppia. Tervahaudan pohjalta havaittiin 20 cm hiilisen noensekaisen hiekan kerros ja sen alta tervan kovettama hiekka. Halssi on suoraan etelään ojalle päin. Maa sen edustalla on jo kosteaa. Halssi on selväpiirteinen ja mitoiltaan noin 4 x 1 m. Tervahaudan valli levenee halssin kohdalle. Oja on melko pieni, mutta tynnyrit on voitu mahdollisesti uittaa sitä myöten. Tulva-aikaan on voitu ehkä hyödyntää venettäkin. |
| metsakeskus.1000050387 |
564 |
Kotaselkä itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
448647.00000000 |
7243736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050387 |
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 17 metriä. Valli on noin 3 m leveä. Se on korkeimmillaan
80 cm haudan pohjoisreunalla, kun taas itäpuolella se madaltuu tuskin havaittavaksi. Halssi on mitoiltaan 8 x 2 m ja osoittaa pohjoiseen.
Tervahaudan lounaispuolella noin 10 m vallista on suuri 4 x 3 m hiilikasa. Noin 20 m haudasta kaakkoon on sammutuskaivo. Hirret ovat mahdollisesti sortuneet kaivon pohjalle, koska reunoilla niitä ei voinut havaita. Noin metrin syvyydessä kaivossa tuntuu puurakenteita. Kaivo on mitoiltaan noin 2 x 2 metriä ja se oli havainnointihetkellä täynnä vettä.
Nimiarkiston tietojen mukaan alue ei ole Lalvakangas, vaan kangas on osa Kotaselkää (Kylmänen 1961). Tähän viittaa myös pitäjänkartan ”Kotaselkä” -merkintä kankaan länsipäässä (pitäjänkartta 1846b). Kotaselässä on perimätiedon mukaan ollut tervahauta (Kylmänen 1961). Tieto voi viitata nyt löydettyyn kohteeseen. |
| metsakeskus.1000050388 |
564 |
Kaupinkangas länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445176.00000000 |
7242595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050388 |
Kohde sijaitsee Poika-Martimon länsipuolella. Toisella puolen jokea on Kaupinkangas. Jokivarressa on kohdalla pieni mökki ja sauna. Tervahauta sijaitsee niille tulevan tieuran ja joen välissä, harvassa kuusikossa.
Tervahauta on loivapiirteinen ja keskipainanne on vaivoin havaittavissa. Vallit ovat erityisesti halssin puolella suhteellisen korkeat, mutta loivapiirteiset ja leveät. Vallin leveys on noin 4 m ja korkeus 0,5–1 m. Rakenteen kokonaishalkaisija on 19–20 m. Matala halssisyvennys on joen puolella. Se on noin 2 m pitkä ja 0,5 m leveä. Halssista joelle päin on pieni kosteampi painanne, jonka takana korkeampi rantatöyräs. Mökki ja sauna on rakennettu tälle töyräälle. On varsin mahdollista, että tervapirtti on alkujaan sijainnut jommankumman kohdalla. Sauna on suoraan halssin kohdalla jokirannassa. Tervahaudan eteläpuolella noin 2 m vallista on suuri hiilikasa. Se on halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan noin 1 m. |
| metsakeskus.1000050389 |
564 |
Siliäaro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446382.00000000 |
7241776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050389 |
Kohde sijaitsee Poika-Martimon etelärannalla Äijänsuon kohdalla. Nimiarkiston tietojen mukaan tällä kohdalla oleva jokivarsiniitty tunnetaan Siliäarona (Kylmänen 1961).
Tervahauta on harvassa metsässä jokivarteen rakennetun mökin pihapiirin reunalla 45 m joesta etelään. Noin 10 m halssin suulta joelle päin on tervapirtin kiuas. Tervahauta on suuri ja selväpiirteinen. Kokonaishalkaisija on 24 m. Vallit ovat 5 m leveät ja 1 m korkeat. Pohjalle tehtiin koepisto, jossa havaittiin 30 cm mustaa nokista hiekkaa, kivi ja tervan kovettaman hiekan kappale. Niiden alla oli kova pikimaakerros.
Halssi osoittaa koilliseen. Se on selväpiirteinen ja melko suorakulmainen. Halssin mitat ovat noin 5 x 1 x 1 m. Valli levenee hieman halssin kohdalle. Halssin jatkona on kapea noin 20 m oja, joka kauempana muuttuu poluksi.
Jokirannassa on kohdalla matala pudas. Haudan pohjoispuolella oleva kiuas on hyvin säilynyt (ks alakohteet). Noin 2 m tervahaudan vallista lounaaseen on pieni nokimaakasa. Ympäristössä on lisäksi joitain painanteita. |
| metsakeskus.1000050390 |
564 |
Äijänperkaus |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446996.00000000 |
7242033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050390 |
Kohde sijaitsee Poika-Martimon pohjoispuolella nimettömällä kankaalla Äijänsuon kohdalla. Kohteen eteläpuolella on Äijänperkauksena tunnettu puronvarsiniitty (NA Kylmänenn1961).
Paikalla on suuri selkeäpiirteinen tervahauta ja useita siihen liittyviä rakenteita. Ne sijaitsevat matalalla mäntyä kasvavalla kankaalla. Ympäristö on melko soista. Tervanpolttopaikka on rakenteiltaan harvinaisen monipuolinen ja hyvin säilynyt. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan 23 m vallien ollessa noin 5 m leveät. Vallin korkeus ympäristöstä on noin 1 m. Halssi osoittaa länsilounaaseen. Rakenne on laidoiltaan selkeä ja halssi jatkuu koko vallin lävitse. Mitoiltaan se on noin 5 x 1 x 0,7 m. Halssin jatkona on suon laitaan päin noin 10 m pituinen kapea kuivausoja.
Tervahaudan vallista 10 m pohjoiseen löydettiin tervapirtin kiuas. Kiukaasta 5 m pohjoiseen löydettiin juomavesikaivo. Suurempi sammutusvesikaivo löytyi 8 m tervahaudan vallilta itäkoilliseen. Tervahaudan ympäristössä on useita hiilikasoja. Tarkemmat tiedot näistä rakenteista löytyy alakohteiden kuvauksista. |
| metsakeskus.1000050391 |
564 |
Puurosuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446345.00000000 |
7240746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050391 |
Kohde sijaitsee Kotilansuon koillispuolisessa rämemaastossa pienellä noin 20 x 20 m kalliosaarekkeella. Viereinen Kotilansuon lahti tunnetaan Puurosuona (NA Kylmänen 1961).
Keskelle kallioista saareketta oli kaivettu yksi laikutuskuoppa. Tästä nousseesta kivisestä maasta havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia. Näiden määrän ja ulkomuodon perusteella kyse ei ole koneella rikkoutuneesta kvartsista. Löytöpaikalta 5 m etelään löydettiin lisäksi joitain paloja kvartsia. Paikan luonnetta pyrittiin selvittämään avaamalla pieni koekuoppa mätästyskuopan kaakkoispuolelle. Paikalla oli hyvin ohut nokinen hiekkakerros ja savikiven tuntuinen kalliopinta. Myös mätästyskuopan pohjoispuolelta poistettiin turvetta koekuopan alalta. Pinnalta löytyi pari rikotun kvartsin murenta, muttei selviä iskoksia. Koekuoppa päätettiin jättää kuitenkin kaivamatta pohjaan, sillä kerrosten paikalla katsottiin olevan hyvin ohuita ja pienialaisia. Paikka kannattaisi siksi tutkia kerralla kokonaisuudessaan.
Vierestä havaittu noki voi viitata paikalla pidetyn tulta. Kohta on luonnollinen leiripaikka ympäröivän maaston ollessa rämettä ja turvepohjaista kosteaa kangasta. Tulenpito voi siksi liittyä myös paikan myöhäisempään käyttöön. Maastossa näkyi jälkiä harvasta laikutuksesta, joka pääosin oli kiertänyt pienen kalliosaaren. Löytöpaikalta 200 m itään on suon keskellä korkea saari, jonka selkeät rantaterassit sopisivat hyvin esihistoriallisen ajan asumiseen. Kivikaudella paikan ollessa saari, kvartsien löytöpaikka on sijainnut mantereen puolella tätä kohti työntyvällä niemellä. Inventoinnissa jälkiä asuinpaikoista ei saarelta onnistuttu kuitenkaan löytämään.
Kohde rajattiin kalliosaarekkeen topografian mukaan. Kyse on mahdollisesti kivikautisesta lyhytaikaisesta leiripaikasta. |
| metsakeskus.1000050392 |
564 |
Kaukaetelä |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
446739.00000000 |
7240655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050392 |
Kohteet sijaitsevat Kaukaetelä-nimisen suon pohjoispuolella kahdella pienellä kalliosaarekkeella. Eteläpuolinen suokaistale lienee muodostanut aikanaan kapean merenlahden tai saaren ja mantereen välisen salmen. Itäisemmältä kalliosaarekkeelta havaittiin vaatimaton kivilatomus ja tulenpidon jälkiä. Kostean turvepohjaisen kankaan keskellä oleva saareke oli noin 20 m halkaisijaltaan. Kallion päältä havaittiin ohuen jäkäläkerroksen alta liuskeiseksi rapautunutta kalliota noin 100 x 80 cm:n alueella. Rapautuminen on oletettavasti seurausta tulesta, joka on keskittynyt varsin pienelle alalle.
Heti rapautuneen kallion lounaispuolella oli matala kivilatomus. Melko suorakulmainen latomus on suunnaltaan pohjoiskoillisesta etelälounaaseen. Mitoiltaan se on 3 x 2 m. Kivet ovat suoraan kalliolla yhdessä kerroksessa. Kooltaan ne ovat pääosin noin 20 cm, mutta mukana on suurempiakin aina 50 cm:iin asti. Rakenne ei ole erityisen selkeäpiirteinen, mutta arvioitiin ihmisen tekemäksi, koska kivet ovat kalliopinnalla, kivikeskittymä poikkeaa ympäröivästä alueesta ja tulenpidon jäljet viittaavat ihmistoimintaan alueella.
Edelliseltä paikalta 70 m länteen havaittiin kalliosaarekkeen laelta ohuen jäkäläkerroksen alta kallion pinnalta rikkoutuneen kvartsiitin siruja. Palat eivät olleet varmoja iskoksia. Löytöpaikka on kuitenkin erikoinen, sillä sirut ovat kallion pinnalla. Kallio on suon keskellä, joten alueella ei ole metsätalouskäyttöä. Kallion päällä löytöpaikan vieressä oli epämääräinen kasa kiviä, joista suurin sopi hyvin istuinkiveksi. Paikkaa ei kaivettu laajemmin, sillä kerrokset ovat kohdalla olemattoman ohuita. Noin 8 x 4 m kalliosaareke on aikanaan sijainnut aivan veden äärellä. Vieressä on toinen vastaava kallio, jolta ei kuitenkaan tehty löytöjä. |
| metsakeskus.1000050392 |
564 |
Kaukaetelä |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
446739.00000000 |
7240655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050392 |
Kohteet sijaitsevat Kaukaetelä-nimisen suon pohjoispuolella kahdella pienellä kalliosaarekkeella. Eteläpuolinen suokaistale lienee muodostanut aikanaan kapean merenlahden tai saaren ja mantereen välisen salmen. Itäisemmältä kalliosaarekkeelta havaittiin vaatimaton kivilatomus ja tulenpidon jälkiä. Kostean turvepohjaisen kankaan keskellä oleva saareke oli noin 20 m halkaisijaltaan. Kallion päältä havaittiin ohuen jäkäläkerroksen alta liuskeiseksi rapautunutta kalliota noin 100 x 80 cm:n alueella. Rapautuminen on oletettavasti seurausta tulesta, joka on keskittynyt varsin pienelle alalle.
Heti rapautuneen kallion lounaispuolella oli matala kivilatomus. Melko suorakulmainen latomus on suunnaltaan pohjoiskoillisesta etelälounaaseen. Mitoiltaan se on 3 x 2 m. Kivet ovat suoraan kalliolla yhdessä kerroksessa. Kooltaan ne ovat pääosin noin 20 cm, mutta mukana on suurempiakin aina 50 cm:iin asti. Rakenne ei ole erityisen selkeäpiirteinen, mutta arvioitiin ihmisen tekemäksi, koska kivet ovat kalliopinnalla, kivikeskittymä poikkeaa ympäröivästä alueesta ja tulenpidon jäljet viittaavat ihmistoimintaan alueella.
Edelliseltä paikalta 70 m länteen havaittiin kalliosaarekkeen laelta ohuen jäkäläkerroksen alta kallion pinnalta rikkoutuneen kvartsiitin siruja. Palat eivät olleet varmoja iskoksia. Löytöpaikka on kuitenkin erikoinen, sillä sirut ovat kallion pinnalla. Kallio on suon keskellä, joten alueella ei ole metsätalouskäyttöä. Kallion päällä löytöpaikan vieressä oli epämääräinen kasa kiviä, joista suurin sopi hyvin istuinkiveksi. Paikkaa ei kaivettu laajemmin, sillä kerrokset ovat kohdalla olemattoman ohuita. Noin 8 x 4 m kalliosaareke on aikanaan sijainnut aivan veden äärellä. Vieressä on toinen vastaava kallio, jolta ei kuitenkaan tehty löytöjä. |
| metsakeskus.1000050393 |
564 |
Ponnonmaa |
10007 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
448137.00000000 |
7241452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050393 |
Ymmyrkäissuon lounaispuolella. Kohdalla on ympäristön matalapiirteisestä kankaasta ja rämeestä kohoava pienialainen kalliokumpare. Niittysaunan kiuas sijaitsee keskellä kalliokohoumaa. Se on kooltaan noin 150 x 60 x 50 cm.
Kiukaan ympärillä jäkälän alla on vielä paikoin jäljellä aavistuksen lahoa puujäännöstä ilmeisesti rakennuksen hirsistä. Saunarakennus on ollut itälänsisuuntainen kiukaan ollessa sen luoteisnurkassa. Rakennuksen mitat ovat arviolta 6 x 4 m.
Kohde tarkastettiin paikallisen asukkaan tietojen perusteella; hänelle paikan oli näyttänyt hänen isänsä. Rakennuksesta oli jäljellä ainoastaan kiuas jo miehen lapsuudessa. Sen sijaan Ponnonmaan etelälaidalla Kiviojan lähellä olleesta niittysaunasta oli tällöin vielä seinärakenteitakin jäljellä. Inventoinnissa sitä ei kyetty paikallistamaan. Tietojen perusteella löydetty sauna olisi voinut olla käytössä 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000050395 |
149 |
Rådkila 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
339705.00000000 |
6663293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050395 |
Kohde sijaitsee metsässä, pellon laidalla. Paikalla kasvaa mäntyjä, katajaa ja koivua. Maassa kasvaa sammaleen lisäksi ruohoa ja varpuja.
Kohde on melko pyöreä matala kiviröykkiö. Halkaisija on leveimmillään 2,5 m ja kapeimmillaan 2,1 m. Kehän muodostavat kivet ovat eri kokoisia (halkaisijaltaan 20 cm:stä 60 cm:iin). Tarkempaa muotoa rakenteesta tai sen sisältä on vaikea arvioida, sillä rakenne on suurelta osin sammalen ja aluskasvillisuuden alla. Kairalla rakenteen keskeltä sekä ympäriltä tuli pintamaan jälkeen multaa. Säännöllisempi kuin alueelta raivausröykkiöiksi tulkitut kohteet. Mahdollisesti rautakautinen röykkiö. Kohteen tarkempi tunnistus ja ajoitus vaatii kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050396 |
149 |
Rådkila 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
339604.00000000 |
6663261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050396 |
Kohde sijaitsee peltosaarekkeella, jolla kasvaa kuusia, mäntyjä, koivua ja katajaa. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja heinästä. Ympäröivä pelto on kesannolla.
Kohde on peltosaarekkeen kaakkoisreunalla. Saarekkeen koko eteläreunalla on nähtävissä matala kivivalli tai -röykkiö. Alue on noin 7,5 m pitkä. Sen pohjoispuolella on noin 1,5 m vyöhykkeenä kiviä, jotka ovat aluskasvillisuuden peitossa. Tämän vyöhykkeen pohjoispuolella kauempana saarekkeen reunasta on näkyvillä mahdollinen matala kiviröykkiö. Sekin on suurelta osin varpujen ja pienten kuusentaimien alla, joten sen koko ja luonne ovat epävarmoja. On myös epävarmaa ovatko kaikki pienellä alueella olevat kivet osa
samaa ilmiötä, vai onko paikalla sekä rautakautinen kohde että pellolta myöhemmin raivattuja kiviä. Matalan mahdollisen röykkiön lähellä kairassa ja lapionpistossa on 15 cm pintamaata ja sen alla vaalea hiekka, jossa oli selkeä hiilikerros. Osassa kivien ulkopuolelta otetuissa kairauksissa on nähtävissä hiiltä heti pintamullan alapuolella, mutta samanlaista hiilistä hiekkakerrosta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000050397 |
149 |
Boställsberget 2 |
10002 |
12005 |
13185 |
11006 |
27008 |
343517.00000000 |
6663864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050397 |
Kohde sijaitsee Boställsbergetin laella sen länsipäässä hieman laen korkeimmasta kohdasta länteen. Perustus on rakennettu luonnolliseen kallion notkelmaan. Alue on kallion laella ja melko puuton. Muutama nuorempi koivu, mänty ja paju kohteen lähellä. Kohteen kivet ovat sammaleen ja jäkälän peitossa.
Rakenne koostuu särmikkäistä kivistä, jotka ovat mahdollisesti olleet hirsirakenteiden perustana. Notkelman ympärille on muodostunut U-muodossa noin 2 metrin päähän notkelmasta pienempien kivien muodostama matala valli. Valli on selkeä, muodoltaan neliskanttinen ja osittain sortunut alarinteeseen. Idässä ei erotu vallia. Vallin on 11,0 m leveä (E-W) ja 12,0m pitkä (N-S), max. 2,9 m leveä (länsiosassa) ja max. 40 cm korkea.
Idässä ei erotu vallia.
Vallin kiviaines ei ole jääkauden kasaamaa vaan se on teräväsärmäistä, pienehköä ja louhitun näköistä ainesta. Kivissä ei porausjälkiä. Kiviaines koostuu erikokoisista kivistä: keskimäärin ne ovat 15x15x20 cm kokoisia, suurimmat ovat n. 60x20x30 cm kokoisia ja pienimmät soraa.
Vallin kaakkoispuolella todettiin kallioon kiinnitetty, taottu rautakoukku, jossa oli vielä ujutettuna pujottua rautavaijeria tai rautalankaa, jossa vaijerin pää ollut kiinni.
Rakenteelle ei ole helppo antaa varmaa tulkintaa, mutta se vaikuttaa jonkinlaisen puisen rakennuksen perustukselta. Sijainti korkealla kalliolla ja osittain kallionotkelman päällä ei sovi asumukseen, riiheen tai vastaavaan. Koska rakenne sijaitsee korkean kallion reunalla, josta aukeaa hyvä näköala, ja koska alueella tiedetään Kalmbergin kartan perusteella kulkeneen
vanha lennätinlinja, tuntuisi luontevalta liittää se vanhaan lennätintorniin, josta on säilynyt ainoastaan perustus. Kalliossa havaittu koukku ja vaijeri on saattanut kuulua lennätintornin tukirakenteeseen.
Lisätietoja:
Kalmbergin kartastossa (R VII, List 8, 1855) Degerbyn optinen lennätinasema on merkitty Telegrafbergetin ja Boställsbergetin muodostaman kallioalueen länsipäähän. |
| metsakeskus.1000050399 |
106 |
Sonninmäki 2 |
10007 |
12002 |
13022 |
11006 |
27027 |
381811.00000000 |
6721845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050399 |
Sonninmäen koilliskulmassa, lähellä Uudenmaankatua ja Puolimatkan koulua, havaittiin tarkkuusinventoinnissa historialähteistä tunnetun Puolimatkan joukkohaudan jäännös. Ky-seiselle kohdalle vuoden 1918 taisteluiden jälkeen haudatut vainajat on mahdollisesti kaikki siirretty uuteen hautapaikkaan. Alue on ollut puuaidalla aidattu vielä 1920-luvulla.
Maaperässä havaittiin hyvin matala ja suorakaiteen muotoinen painauma. Painauman kohdalla maaperä oli pehmeämpää kuin ympäristössä ja myös aluskasvillisuus poikkesi ympäröivästä maastosta. Painauma oli noin 2,5 x 4 metrin kokoinen ja syvyyttä sillä oli noin 20 cm. |
| metsakeskus.1000050400 |
889 |
Uunivaara koillinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
509879.00000000 |
7190305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050400 |
Kohde sijaitsee Utosjoen pohjoispuolella, noin 1 km Utajärven Uunivaaran korkeimmalta kohdalta koilliseen. Maasto on hiekkaista jäkäläkangasta, joka viettää loivasti koilliseen ojitetulle suoalueelle. Ylempänä kankaan korkeimmalla kohdalla maaperä muuttuu kiviseksi moreeniksi. Suota reunustaa melko tasainen terassimainen muinaisranta.
Paikalla on pyöreä 2,2 x 0,5 metrin kokoinen, vallillinen kuoppa, joka tulkittiin pyyntikuopaksi. Kairanäytteestä kuopan pohjalta saatiin n. 40 cm tummanharmaa kerros. Vallissa saman värinen kerros oli 5–8 cm, jonka jälkeen tuli vastaan likaista kellanruskeaa hiekkaa. Kankaalla kairanäytteestä tuli vain 1 cm huuhtoutumiskerros, jonka jälkeen kellertävää hiekkamaannosta.
Kuopasta noin 14 m itään on toinen, kooltaan 1,5 x 1 x 0,2 m oleva, kuoppa. Siinä oli 3–4 cm paksu huuhtoutumiskerros. Heti kuntan alla oli hiiltä, mutta koepisto oli tyhjä. Tämä kuoppa lienee luontainen.
Lähistölle pieneen 0,5 m kokoiseen painanteeseen tehtiin vielä yksi koekuoppa. Myös se oli löydötön. Kuoppa oli rikastumiskerrokseen asti harmaata hiekkaa, joka tulkittiin tulvakerrokseksi. |
| metsakeskus.1000050401 |
889 |
Saukko-oja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509666.00000000 |
7190788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050401 |
Kohde sijaitsee Utajärven Uunivaaran pohjoispuolella kulkevan Saukko-ojan varressa, noin
2,3 km Ylilammilta itään.
Tervahauta on alle 10 m luonnonpurosta ja se on kooltaan 10 m (kokonaishalkaisija 18 m) ja 1,5 m syvä. Valli on puron puolella 4 m korkea, mutta sivuilta vain n. 70 cm korkea ja vastakkaisella puolella hädin tuskin näkyvä. Valli on täynnä ketunkoloja. Halssi on pohjoiseen,
mutta se on eläinten tuhoama.
Tervahaudan itäpuolella on 3 x 4 x 0,6 m kokoinen kuoppa, jossa oli vain 1 cm paksu huuhtoutumiskerros ja muuten kairanäyte oli puhdas. |
| metsakeskus.1000050402 |
149 |
Grevars-Brasis |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
341167.00000000 |
6663616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050402 |
Bunkkeri sijaitsee tien 51 (Inkoon rannikkotie) vieressä sen pohjoispuolella osoitteessa Halvdelsvägen 68–34. Bunkkerin itä- ja länsipuolilla on peltoja. Bunkkerin sisäänkäynti on kapealla kaistaleella maata, jolla kasvaa nurmea ja mäntyjä. Maan alla linnoite ulottu todennäköisesti laajalle.
Kyseessä on Porkkalan parenteesin aikainen bunkkeri, jonka neuvostoliittolaiset räjäyttivät lähtiessään vuonna 1956. Kohde on kaivettu esiin ja lievästi entisöity yhteistyössä Degerbyn kyläyhdistyksen kanssa vuonna 1999. Paikalla on usean auton parkkipaikka, opastaulu ja bunkkeriin on oven sisäpuolelle rakennettu puinen katselulava, josta näkee räjäytetyn bunkkerin sisäosia. Bunkkerissa on myös valot.
Ehdotettu aluerajaus ei kata koko maanalaista rakennetta, vaan ainoastaan vähän maan päälle erottuvaa kumpua laajemman alueen. |
| metsakeskus.1000050405 |
106 |
Hevosmäki puolustusvarustukset |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
380783.00000000 |
6721027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050405 |
Alueella sijaitsee yhteensä 68 kaivantoa, jotka on sijainnin, rakentamistavan, maastonmuotojen, maatumisasteen sekä historiallisen taustamateriaalin perusteella ajoitettu ja määritelty vuoden 1918 sisällissodan aikaisiksi taistelukaivannoiksi.
Alueet on jaettu alakohteiksi, joista kaksi sijaitsee Sonninmäellä ja alueet 3-26 Nikinharjulla. |
| metsakeskus.1000050406 |
149 |
Halvdels Högberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
341096.00000000 |
6664126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050406 |
Kohde sijaitsee peltosaarekkeella, peltojen keskellä. Peltojen länsipuolella on kallioista. Läheinen ympäristö on metsämaastoa. Saarekkeella kasvaa vanhahkoja kuusipuita, sekä katajaa.
Kivirakenne 1 sijaitsee peltosaarekkeen keskellä ja sen mitat ovat maan päälle näkyvien kivien perusteella 2 m x 2 m. Rakenteen ulkoreunalla kairatessa näkyi pintamaan jälkeen maannosta, jonka seassa oli hiiltä, jonka jälkeen sekoittunutta hiesua.
Kivirakenne 2 sijaitsee edellisen vieressä pohjoisen puolella. Se on vallimainen rakenne, jonka mitat ovat 3,5 m x 2,5 m. Kairan perusteella valli muodostuu sammalen alla olevista kivistä. Rakenteiden välissä pintamaan ja mullan alla oli likaista hiekkaa kunnes kallio tai isoja kiviä tuli vastaan noin 20–25 cm syvyydessä.
Peltosaarekkeen itäisellä reunalla on erikokoisia kiviä rakenteen kaltaisesti (rakenne 3). Kivet ovat suurilta osin isojen kuusenoksien alla, joten mahdollisen rakenteen tulkinta on haastavaa. Pinnalle näkyvät kivet ovat kokoluokkaa 30 cm x 25 cm, 30 cm x 40 cm ja 50 cm x 30 cm. On mahdollista, että kivet on vain siirretty pellosta.
Degerbyn tiluskartassa 1768–1769 (KA MHA U B12:15/1-5) kartassa saarekkeella on kolme rakennusta, eli rakenteet ovat todennäköisesti ainakin 1700-luvun puolesta välistä. Vuoden 1855 kartassa peltosaarekkeen itäreunalla on rakennus, jolloin mahdollisen rakenteen 3 kivet saattaisivat liittyä kyseiseen rakenteeseen. Tämä on kuitenkin epävarmaa. |
| metsakeskus.1000050408 |
149 |
Kasaberget |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
345286.00000000 |
6664153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050408 |
Kasabergetin laella. Kallion korkeimmalla kohdalla kahdesta kivirakenteesta muodostunut kokonaisuus.
Rakenteet ovat muutaman metrin päässä toisistaan. Rakenteessa särmikkäitä kiviä n. 70 cm pituudelta. Näyttävät ympäristöstä kerätyiltä, ja ne on aseteltu karkeasti rakennettuun mutta tarkoituksenmukaiseen rakennelmaan. Rakenteesta löytyi taotulta näyttäviä 20–30 cm pituisia nauloja.
Länsipuolisen kivirakenteen päällä halkaisijaltaan n. 30–40 cm mänty. Kaksi kaatunutta
puuta, halkaisijaltaan noin 20 cm, on vaurioittanut rakennetta. Paikoitellen kaksi kerrosta kivirakennetta. Ei kovin selkeä, mutta varmuudella todettavissa ihmisen rakentamaksi. Rakenteen itämuuri on 6,5 m pitkä, 1,5 m leveä, 50 cm korkea. Länsimuuri on 5 m pitkä, 1 m leveä, 70 cm korkea. Länsimuurin puolivälistä erkanee lännen suuntaan 1,5 m pitkä, 1 m leveä ja 50 cm korkea uloke. Itä- ja länsimuurien välinen etäisyys on 4 metriä. Länsimuurilta löytyi yksi naula ja yksi vaarna sekä kaksi muuta metalliesinettä. Naulan pituus 25 cm. Vaarnan pituus 27 cm. |
| metsakeskus.1000050410 |
149 |
Kolaberget |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
340290.00000000 |
6663299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050410 |
Inkoon Rantatietä reunustavan pellon keskellä sijaitseva heinikkoinen kalliosaareke, jossa muutamia puita. Peltosaarekkeen länsilaidalla olevan kummun alla on betonirakenne, josta nykyisellään on näkyvissä oviaukko. Oviaukko on kummun itäpuolella. Bunkkerin ovelta johtaa käytävä yhteen huoneeseen, joka on kooltaan n. 15 m². Huoneen seinässä on tähystys- ja ampuma-aukko, josta näkyvyys Inkoon Rantatielle.
Sisätilassa on romahtanutta tiili- ja betonirakennetta. Kohdetta ei mitattu tarkasti. Kummun halkaisija on silmämääräisesti mitattuna n. 10 metriä. Kumpu on melko hyvin maastoutunut, eikä sitä erota helposti kauempaa muusta maastosta. Parenteesin aikainen linnoite. |
| metsakeskus.1000050412 |
149 |
Lyktan |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
340562.00000000 |
6662767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050412 |
Heinikkoisen aukion alla Degerbyntien vieressä tien pohjoispuolella, tien ja pihan väliin jäävällä aukiolla Stubbölen kylän piha-alueen välittömässä läheisyydessä. Aukion laidalla muutama isohko havupuu ja koivu.
Maan alle jäävä suurehko betonirakenteinen bunkkeri, jossa oletettavasti useampia huoneita. Kattaa suuren alueen maan alla. Sisällä huoneita ja käytäviä, suurin nähty huone n. 20 m². Bunkkerin länsilaidalla länteen suuntautuva oviaukko maanpinnan alapuolella. Maanomistaja kaivauttanut sisäänkäynnin esiin muutama vuosi sitten. Siellä täällä aukiolla aukkoja kivien lomassa sekä ilma-aukkoja heinikon keskellä. Maan pinnalle erottuvan alueen halkaisija kaakkois-luoteis-suunnassa 25 metriä mitattuna sisäänkäynnille johtavan kuopan
reunalta. Uloin osa saattaa ulottua myös Degerbyntien eteläpuolelle, mutta siitä ei ole varmuutta, eikä sitä ole sisällytetty ehdotettuun aluerajaukseen. Aluerajaus ei välttämättä kata koko maan alla olevaa linnoitetta. |
| metsakeskus.1000050413 |
149 |
Rådkila 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
339756.00000000 |
6663329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050413 |
Kohde sijaitsee lähinnä mäntyä ja kuusta kasvavassa metsässä. Kohde on lähellä pellon laitaa, ja siitä on hyvät näkymät tielle nro 51. Alue on kallioista. Linnoitus rajoittuu korkean kallion länsi-, etelä- ja kaakkoisrinteiden juurelle niin, että korkeampi kallio nousee selustassa.
Kohde on Porkkalan vuokra-ajan eli parenteesin aikainen linnoitekokonaisuus. Siihen kuuluu taisteluhautoja, mahdollisia suojahuoneita tai varastoja ja konekivääriasemia. Alue on melko suuri ja kalliota kiertävät taisteluhaudat ovat kymmeniä metrejä pitkiä. Alueen kaakkoisreunalla taisteluhaudan yhteydessä sen selustan puolella on kalliossa syvänne, jossa on mahdollisesti romahtanutta kivirakennetta. Jos näin on, voisi siinä olla jonkinlainen kallioon louhittu suoja. Tulkinta on kuitenkin hyvin epävarma. On myös mahdollista, että kyseessä on vain luonnollinen ilmiö. Aivan kokonaisuuden kaakkoiskulmassa on konekivääriasema.
Eteläsivun keskellä on konekivääriasema. Eteläsivulla taisteluhautojen takana on suuria kuoppia, jotka ovat todennäköisesti olleet suojahuoneita tai varastoja. Länsireunalla linnoitteessa on vain matala valli ja taisteluhautaa, jonka varrella on ainakin kaksi tähystysasemaa tai vastaavaa. Ihan taisteluhaudan pohjoispäässä on jäänteitä rikkoutuneesta konekivääriasemasta. Kaira uppoaa taisteluhautojen valleihin hyvin, joten kyseessä näyttävät olevan puhtaasti maasta muotoillut vallit. Linnoitteen taustalla olevalla kalliolla ei näy rakenteita. |
| metsakeskus.1000050415 |
149 |
Rävberget rajakivi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
338849.00000000 |
6660649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050415 |
Rajakivi. Suorakaiteen muotoinen kivilatomus, jonka välistä nousee kolmion muotoinen pystykivi. Eteläsivussa kaiverrettu numero 2. Kolmion numeron vastainen kärki osoittaa pohjoiseen. Koko: Eteläreuna itä-länsisuunnassa 144 cm, itäreuna pohjois-eteläsuunnassa 125 cm, korkeus 45 cm. Pystykivi nousee rakenteesta 36 cm. Pystykiven sivu 22 cm.
Lisätietoja: Kyseessä todennäköisesti Innanbäckin ja Strömsin kylien välisen rajan merkki, nykyinen kiinteistöraja kulkee hyvin lähellä |
| metsakeskus.1000050416 |
149 |
Rävberget rajakivi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
339027.00000000 |
6660540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050416 |
Rajakivi sijaitsee avohakkuun reunalla kalliopohjalla, matalan kallion päällä, n. 50 metriä soratiestä itään. Ympärillä sekametsää, mutta ei puita aivan lähellä. Kartion muotoinen muokkaamaton luonnonkivi. Nostettu pystyyn ja tuettu muutamalla kivellä, nämä sammaloituneet. Pystyyn nostetun kiven päällä jäkälää. Korkeus 71 cm. Leveys 36 cm.
Lisätietoja: Kyseessä todennäköisesti Innanbäckin ja Strömsin kylien välisen rajan merkki, nykyinen kiinteistöraja kulkee hyvin lähellä |
| metsakeskus.1000050417 |
91 |
Skinnarfors rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
402354.00000000 |
6683009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050417 |
Helsingin Östersundomissa, alueen itäosassa, Porvoonväylästä n. 70 metriä etelään, kallion päällä havaittiin Skinnarfors rå -nimellä tunnettu rajamerkki. Raja on tuotu esiin vuoden 1557 raja-asiakirjassa, (rågångshandlingen) . Kyseessä on vanha rajapaikka Östersundomin ja Immersbyn kylien välillä. Nykyään se sijaitsee Helsingin ja Sipoon kuntien rajalla. Eteläpuolella on teollisuusalue.
Rajamerkki koostuu karkeasti neliön muotoon kasatuista isoista kivistä, joiden päälle on asetettu suuri pyöreä lohkare. Lohkareessa ei näy merkintöjä. |
| metsakeskus.1000050418 |
91 |
Manskog rajamerkki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
402214.00000000 |
6682484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050418 |
Helsingin itäosassa, Östersundomissa, Porvoonväylästä 520 m etelään Fallbäckenin puron etelärannalta havaittiin rajamerkki, joka koostui muutamista pienemmistä (n. 30 cm) kivistä, joiden keskellä seisoi steelamaisesti litteä kivi, joka saattaisi olla rajakivi. Rajamerkki sijaitsee metrin päässä Fallbäckenin purosta. Kyseessä on todennäköisesti ns. yksikivinen pyykki, joita voitiin käyttää paikoissa, joissa isot rajapyykit olisivat olleet haitallisia maanmittausohjesäännön (MO) 1848 mukaan.
Paikka on nykyään Helsingin ja Sipoon rajapaikka. Rajamerkin iästä ei ole varmuutta, mutta se on rajapaikkana 1900-luvun alun isonjaon järjestelyn kartalla. Östersundomilla ja sen itäpuolisella kylällä Immersbyllä oli kiistoja rajasta ja tämä rajamerkki saattaa liittyä vanhempaankin rajankäyntiin, siksi kohteen lajiksi on ehdotettu kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000050419 |
149 |
Solbergån |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
343358.00000000 |
6663920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050419 |
Degerbyn itäpuolella Inkoon Rantatien eteläpuolella oleva joen mutka Boställsbergetin luoteispuolella. Joen pohjoispuolinen siltarumpu maatalon pihassa, vanha tielinja kulkee pihan läpi tai vierestä. Joen toisella puolella vanha tie kääntyy jyrkästi etelään. Kaakkoispuolella Boställsberget, pohjoispuolella peltoa. Joenrannassa lehtometsän vesakkoa. Sillan vieressä on grillipaikka. N. 70 metrin päässä joenjuoksua etelään on moderni silta.
Siltarakenteet joen molemmin puolin. Rakenteet tehty karkeasti lohkotuista kivistä. Molemmilta puolilta löytyi yksi porausjälki. Laastia ei juurikaan näy. Molemmilla puolilla on kivirakenteen pintaa vahvistettu myöhemmillä betonisilauksilla. Rakenteen toisella laidalla ladottuja kiviä. Pohjoispuolisessa siltarakenteessa puurakenteen jäänteitä, jotka ovat ehkä peräisin kaiderakenteesta. Eteläpuolisessa rakenteessa kasvaa halkaisijaltaan n. 30 cm mänty ja vesakkoa. Rakenteen koko: Eteläreunan leveys 4 m, pituus 5,5 m.
Pohjoisreunan leveys 5 m, pituus 5,5 m, korkeus 2,5 m. Pituus joen yli rakenteen reunasta toiseen reunaan 5 m.
Vuosien 1768–1769 pitäjänkartassa samalla kohtaa näkyy silta. Mahdollisesti samalla paikalla on siis ollut silta viimeistään 1700-luvulta lähtien. Siltaa on varmasti korjattu useamman kerran, mutta osa rakenteista tai ainakin rakennuskivistä voi olla vanhaa perua. |
| metsakeskus.1000050420 |
91 |
Skogängsholmen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
399772.00000000 |
6683955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050420 |
Östersundomin pohjois-osassa sijaitsee rajamerkki, jotka on vanha Östersundomin ja Sotungin kylien välinen rajapaikka. Kohde sijaitsee noin 500 metriä Knutersintien länsipuolella.
Historiallisissa lähteissä 1600-luvulla mainittu Skogängsholmen -niminen rajapaikka sijaitsee rinteen päällä. Rajamerkki on mitoiltaan 2,5 m x 2 x metriä. Muoto on hieman epäselvä, mutta kivirakennelma on kuitenkin suorakulmainen. Tämä rajamerkki sijoittuu kohtaan, jossa pohjoisesta etelään kulkeva raja muuttaa suuntaa jyrkästi lounaaseen päin. Päälle kaatunut puu on saattanut vahingoittaa kohdetta.
Kohde on nykyään Helsingin ja Vantaan rajalla. Muita rajapaikan nimiä: Engesholm 1690, Holm Rån 1690, Skogängsholm Rå 1760, Skogkärrs holma 1781, Skogängsholmen 1781.
Tästä rajamerkeistä noin 20 metriä pohjoiseen rinteen alaosassa sijaitsee toinen rajamerkki, joka on mahdollisesti nuorempi ja se on luetteloitu muuksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000050421 |
290 |
Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637781.00000000 |
7116545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050421 |
Kohteessa on maastokartta-merkinnän mukaan tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Lidar-kuvissa näkyy suurehko kuoppa. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050423 |
149 |
Stubböle bro |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
339754.00000000 |
6662882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050423 |
Inkoon Rannikkotien (tie 51) kaakkoispuolella jokilaaksossa. Alue pääasiassa viljelyskäytössä olevaa peltoa, jota halkoo Torbackajoki. Jonkin verran ympäröivää puustoa. Noin 20 metriä kohteesta viereisen maatilan iso punainen varastorakennus.
Osittain sortunut graniitista rakennettu silta, jota korjattu betonilla. Päälle rakennettu puinen, nyt jo huonokuntoinen kävelysilta. Sillan kaikki puuosat lahoamassa. Toinen puoli sillasta kokonaan romahtanut. Romahtaneesta osasta kasvaa mäntyä ja koivua. Sillalle johtaa Jokilaaksontieltä lähes kokonaan maa-aineksen peittoon jäänyt asfalttitie. Sillan korkeus veden pinnasta 3,5 m. Sillan alkuperäinen leveys 6 m ja pituus 16 m.
Lisätietoja:
Ingarskilajoen ylittävä siltapaikka sijaitsee Suuren rantatien linjauksella. Tie on jäänyt joen molemmin puolin pois maantiekäytöstä. |
| metsakeskus.1000050429 |
149 |
Stubböleängarna |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
340582.00000000 |
6661615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050429 |
Metsäalueen reunassa Stenvikintien varrella Stubböleängarna-nimisen peltoalueen eteläpuolella.
Kohtalaisen aukea paikka, havumetsää, melko tasainen kohta. Kohteelta aukeaa näkymä peltoaukealle lounaaseen. Kohteen ja pellon välissä kulkee Stenvikintie.
Neuvostoliiton vuokra-aikaan liittyvä bunkkeri, johon pääsee sisään ainoastaan toisessa päässä maantasolla olevan pyöreän betonista valetun tähystysaukon kautta, halkaisijaltaan n. 1,5 m, syvyys 1,6 m. Tässä aukossa paljon eläinten luita sekä kiviä. Bunkkerin varsinainen suuaukko löytyy bunkkerin kaakkoispuolelta n. 10 metrin päästä. Se sijaitsee maakuopan reunalla, eikä sen luo pääse, koska kuopassa kasvaa tiheälti puita. |
| metsakeskus.1000050432 |
91 |
Bergudd råsten |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
399270.00000000 |
6683727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050432 |
Reilun kilometrin päässä Knutersintiestä länteen, 1,5 km Porvoonväylältä pohjoiseen sijaitsee rajamerkki, joka on sijainnut kolmen kylän rajapisteessä: Sotunki, Gumböle ja Östersundom.
Rajamerkki koostuu korkeahkosta (1 m) kuutiomaisesta kivilatomuksesta, jonka päälle on asetettu viisarikivi, jossa ei erotu merkintöjä. Merkki sijaitsee suuren siirtolohkareen länsipuolella. Rajapaikka on ollut tunnettu 1600-luvulta. Rajapaikan muita nimiä: 1781 Mösskärrs rå, 1772 Mossakärrs rå ja 1933 ja 1964 Ängsholms rå. Kohde on mykyään Helsingin ja Vantaan rajalla. Se on myös Sipoonkorven kansallispuiston luonnonsuojelualueen raja. Tämän johdosta sen kohdalla kansallispuiston merkkitolppa. |
| metsakeskus.1000050433 |
91 |
Kvarnkärrsvisare |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
398955.00000000 |
6682438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050433 |
Itäisessä Helsingissä, noin 500 metriä Stora Dammen-lammesta pohjoiseen, Porvoonväylän pohjoispuolella käytiin tarkastamassa Gumbölen ja Östersundomin kylien välinen vanha rajamerkki. Kyseessä on ns. viisarikivi, joka ilmaisee rajan suunnan. Paikalla on kaksi n. 20 metriä pitkää viisarikiveystä, jotka sijaitsivat noin 10 metrin päässä toisistaan. Raja on linjattu melko tarkalleen pohjois-eteläsuuntaisesti erikokoisista luonnonkivistä. Kiveyksen leveys vaihtelee 20 cm – 100 cm. Paikoitellen kiviä oli kasattu runsaamminkin toistensa päälle ja toisissa kohdissa kivet olivat hieman toisistaan irrallaan.
Viisarikiveykset sijaitsevat jyrkän rinteen keskivaiheilla 25–35 metrin korkeuskäyrien välillä. Rajakivien itäpuolella, laakson pohjalla kulkee pieni joki/puro, joka virtaa Stora Dammeniin. Kohde erottuu maisemasta hienosti ja on säilynyt melko hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000050434 |
91 |
Östersundom kartano kiviaita |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
400038.00000000 |
6682147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050434 |
Östersundomin kartanosta 350 metriä pohjoiseen, ratsastustilan kupeessa sijaitsevan omakotitalon luoteispuolelta alkaa kiviaita, joka koostuu yksittäisistä tai päällekkäin kasatuista lohkotuista kivipaasista ja luonnonkivistä, joita on sijoitettu riviin säännöllisin välimatkoin. Kivipaasien yläpäissä ja paikoin kyljissäkin on rautatappi tai rautalenkkejä, joiden läpi paikoitellen kulkee paksu rautalanka.
Aidan pituus on noin 150 metriä ja se ’katkeaa’ Porvoonväylään. Porvoonväylän eteläpuolella kivetys loppuu pieneen kivilatomukseen, sen koko on n. 2.5 x 1.2 x 0.6 m. Porvoonväylän pohjoispuolella havaittiin olevan samantyyppisiä kiviä, joten on mahdollista, että kiviaita on ennen Porvoonväylän rakentamista jatkunut yhtenäisenä linjana vielä Porvoonväylän kohdalla.
Kohde on alkujaan tarkastettu 1997 ja sen on arveltu liittyvän rajalinjaan, joka näkyy v. 1873/1909 venäläisellä topografisella kartalla.
Kohdalla ei vaikuta kulkevan rajaa historiallisten karttojen perusteella, mutta aitalinjan paikkeilla on kulkenut 1800/1900-luvun taitteessa polku. Kiviaita liittynee Östersundomin kartanon tai sen torppien toimintaan, ja se on jäänyt maisemalliseksi elementiksi maastoon. Aita on varsin vaikuttava rakennelma maastossa. |
| metsakeskus.1000050445 |
418 |
Hämeenlinna-Akaa-Tammerkoski Ahonperä |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
327125.00000000 |
6812634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050445 |
Hämeenlinnasta Akaan kautta Tammerkoskelle johtaa todennäköisesti rautakaudelta periytyvä Hiidentie. Tätä tietä pidetään Hämeen paikallisteistä vanhimpana ja merkittävimpänä. Tie yhdisti Sydän-Hämeen Satakuntaan. Tie oli jo 1500-luvulla varustettu kestikievarein. Tien merkitys on ilmeisesti hieman vaihdellut, sillä 1750-luvulla tietä sanottiin vain vaivoin kärryillä kuljettavaksi sivutieksi.
Vuosina 1776–1805 laaditulle kuninkaankartastolle ja vuodelle 1842 kirjatulle pitäjänkartalle merkitty tielinja näkyy vuonna 1955 otetussa ilmakuvassa oikaistun Tampereentien länsipuolelle jääneenä sivutienä. Sivutieksi jäänyt osuus on nykyisin poistunut käytöstä ja suurimmaksi osaksi tuhoutunut viimeistään Kiillontien teollisuuskiinteistön ja tielinjan poikki itä-länsi-suunnassa kulkevan voimajohtolinjan rakentamisien maansiirroissa. Tienpohjaa on säilynyt maastossa neljässä osassa, jotka ovat leveydeltään noin 6 m. |
| metsakeskus.1000050448 |
889 |
Pikku-Syvä |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
475041.00000000 |
7163073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050448 |
LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistetut kaksi tervahautaa, joita ei ole tarkastettu maastossa. Eteläisemmän ja isomman tervahaudan halkaisija on noin 27 m ja sen halssi suuntaa itään. Pienemmän tervahaudan halkaisija on noin 10 m ja sen halssi suuntaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000050449 |
494 |
Suolahti |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
474385.00000000 |
7164585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050449 |
LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistetut ja lidar-aineistossa havaittavat tervahaudat, joita ei ole tarkastettu maastossa. Tervahautoja on yhteensä neljä, joista kolme sijaitsee rykelmässä. Rykelmässä sijaitsevien tervahautojen halssit suuntaavat koilliseen ja niiden halkaisijat ovat noin 20,5 m, 18,5 m ja 11 m. Neljäs tervahauta sijaitsee noin 150 metriä keskimmäisestä tervahaudasta luoteeseen. Tämän tervahaudan halkaisija on noin 11 m ja sen halssi suuntaa itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000050450 |
755 |
Tallbacka torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
349365.00000000 |
6666223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050450 |
Paikalle on merkitty vuoden 1765 karttaan (KA MHA U B44:14/1-2) torppa ja Suuresta rantatiestä pohjoiseen haarautuva tielinjaus. Vuoden 1853 kartassa (KA MHA U B45a:4/4-9) paikalla on Tallbackan tila.
Kohde on paikannettu historiallisten karttojen avulla ja sen sijainti on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000050451 |
934 |
Pikku-Heiti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
345657.00000000 |
7014746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050451 |
Inventointi 1894:
Vimpelin Sääksjärvenkylässä, Tuomaalan numerolla, Heitin talon takapuolella olevalla kankaalla kerrotaan olevan suuri joukko hirvenkuoppia. Kunkin kuopan äyräällä kasvaa iso mänty, johon sanottiin otuksien itseänsä hinkanneen ja siitä kuoppaan pudonneen.
Tarkastus 2024:
Kuvauksen mukaisessa paikassa erottuu 2 m korkeusmallissa mahdollinen pyyntikuoppaketju kapealla soiden välisellä harjanteella, noin 200 metrin matkalla. Korkeusmallissa näkyvien kuoppien kaakkoispuolella on vanha hiekanottoalue, mutta korkeusmallin perusteella kuopat eivät vaikuta hiekanoton koekuopilta. Maastotarkastuksessa havaittiin kaksi koskematonta pyyntikuoppaa, yksi ajouran alle jäänyt pyyntikuoppa ja yksi epävarma pyyntikuoppa, jossa oli ketunkolo. Kaikkien kuoppien halkaisija oli n. 3 m. Läntisimpien eli koskemattomina säilyneiden kuoppien syvyys on n. 0,5 m, niistä seuraava itään on syvyydeltään noin 1 m ja itäisin syvyydeltään yli metrin. Itäisimmän kuopan reunat ovat jyrkät ja eroosion vaivaamat, ja kuopan seinämässä on ketunkolo. Kahden kuopan reunalla todettiin maanäytekairalla kaksoismaannos, päällimmäisen huuhtoutumiskerroksen ollessa n. 5 cm paksu. Koskemattomien kuoppien pohjalta kairattiin n. 25 cm paksu huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000050452 |
765 |
Huuhtikangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598955.00000000 |
7094662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050452 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 18,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050453 |
765 |
Huuhtikangas 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598626.00000000 |
7094888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050453 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050454 |
765 |
Huuhtipuro 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598154.00000000 |
7095433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050454 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050455 |
765 |
Huuhtipuro 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598037.00000000 |
7095610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050455 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050456 |
139 |
Särkijärvi 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
448430.00000000 |
7287698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050456 |
Lidar 5p-aineistossa havaitut kaksi vallillista kuoppaa Särkijärven kankaan pohjoisreunalla. Kuopat sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppien halkaisijat ovat 3,5 metriä, ja vallin kanssa halkaisijat ovat noin 8-8,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050457 |
106 |
Juvankoski |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
387828.00000000 |
6719088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050457 |
Palojoen itärannalla Juvankosken eli Lustmannin kosken tienoilla on kivikkoisessa maastossa selvästi erottuva, noin 50 cm korkea ja noin 4 x 4 metrin kokoinen kiviröykkiö. Röykkiö on kasattu luonnollisesti lohkoutuneista kivistä (halkaisijaltaan noin 40–60 cm), joita on useammassa kerroksessa. Röykkiö on sammaloitunut. Alue on luontaisesti kivikkoista, joten röykkiön ulkorajojen määrittely on epätarkkaa. Röykkiön keskellä on yksi pystykiveksi tulkittava kivi. Röykkiössä on myös muita terävästi lohkoutuneita kiviä pinnalla.
Röykkiö sijaitsee historiallisen läänin ja pitäjän rajakulmalla, joka on merkittynä sekä 1700-luvun lopun kartoille että 1800-luvun pitäjänkartoille ja Senaatin kartoille. Rajamerkin länsipuoli on Hyvinkään kylää (Hyvinge By) Nurmijärven pitäjässä, Uudenmaan läänissä, kun taas merkin itäpuoli on Erkylän aluetta (Ärkylä By) Janakkalan pitäjässä, Hämeen läänissä. |
| metsakeskus.1000050458 |
106 |
Kivimäki 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
385197.00000000 |
6719562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050458 |
Kivimäen luoteispäässä on vanhalla VR:n tontilla/yhteismaalla kolme laajaa maa-aineksen ottoaluetta, joista yhden reunoilta erottui kolme yksittäistä suoja- tai taistelukaivantoa (puolustusvarustusta). Kaivannot A, B ja C ovat sekä rakentamistapansa että maatumisas-teensa perusteella tyypiteltävissä sotahistoriallisiksi puolustusvarustuksiksi. Varsinkin niiden ympärille kasatut maavallit tukevat tätä päätelmää.
Kaivannot voivat liittyä sisällissotaan, mutta niiden tarkempi ajoitus jää avoimeksi. |
| metsakeskus.1000050459 |
106 |
Kivimäki 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
385265.00000000 |
6719460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050459 |
Kivimäen lounaispuolella sijaitsevat kaivannot ovat rakentamistapansa ja sijaintinsa puolesta selviä sotahistoriallisia suojakaivantoja. Kaikki aukeavat länteen, mäen alarinteeseen. Kohtei-den tarkempi ajoitus on vaikeaa, mutta niiden rakentamistapa sekä maatumisaste ovat sa-manlaiset kuin Kivimäki 1:n suojakaivannoilla. Kohteet voivat liittyä sisällissotaan tai myö-hempiin sotilaallisiin tapahtumiin Kivimäellä. |
| metsakeskus.1000050460 |
765 |
Räkkärinaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598729.00000000 |
7094013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050460 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050464 |
678 |
Talkkunamaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
393338.00000000 |
7154150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050464 |
Vinovalovarjosteessa (0,5p) erottuva ja peruskartalle merkitty tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050466 |
765 |
Olkiniemi 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599875.00000000 |
7093440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050466 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050467 |
765 |
Ryökölehto |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600311.00000000 |
7092597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050467 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,4 metriä. Tarkastettava |
| metsakeskus.1000050469 |
765 |
Taival |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601292.00000000 |
7092580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050469 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050470 |
765 |
Kalliopuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601213.00000000 |
7092938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050470 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050471 |
765 |
Kiisula |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601046.00000000 |
7093467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050471 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa. Tervahauta 1 halkaisija 13,5 metriä. Tervahauta 2, ks. alakohteet. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050480 |
167 |
Pataluoto 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
645038.00000000 |
6945305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050480 |
Pielisjokeen laskevan puron itäpuolella, uimarannan pohjoispuolella on kangasmetsässä maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kaksi mahdollista tuliasemakuoppaa. Linnoitteita on osin täytetty ja ne erottuvat maastossa varsin huonosti. Välittömästi kohteen eteläpuolella sijaitsee Pataluodon kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000050482 |
564 |
Niskala mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
434183.00000000 |
7233292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050482 |
Vuoden 1846 pitäjänkartalle (3511 05) merkitty vesimyllyn paikka Onkamonojan pohjoisosassa, nykyisen Onkamontien eteläpuolella. Pitäjänkartan ja 5p lidaraineiston perustella tielinjaa ja siltaa on siirretty 1900-luvulla noin 30 metriä kohti pohjoista.
Maastotarkastuksessa myllystä ei havaittu maan pinnalle erottuvia rakenteita. Vanhan tienpohjan ja sillan havaittiin sijaitsevan kohdassa 7233298/434187 ja 7233294/434198. Tiestä ja sillasta on nähtävissä maastossa uoman länsipuolella 8m pitkä ja 4 metriä leveä, suorakaiteen muotoinen kivistä rakennettu alue, joka on 30-50 cm korkea. Kiviä on rakenteen reunoilla nähtävissä 1-2 kiviriviä rinnakkain, ja yksi kivikerta. Alue muodostaa ympäristöään korkeamman kummun. Vastaava on havaittavissa uoman toisella puolella. Pitäjänkartan mukaan mylly olisi sijainnut sillan eteläpuolella.
Vanhan sillan paikan pohjoispuolella koordinaatissa 7233306/434183 sijaitsee kivikasa, joka on joko siltarakenteen purkuun liittyvää tai sillan purkuun liittyvä rakenne. Kivikasa on halkaisijaltaan 6-7 metriä, ja se on 70 cm korkea. Se muodostuu kooltaan 50-90 cm kivistä. |
| metsakeskus.1000050483 |
564 |
Mikankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
434322.00000000 |
7232075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050483 |
Peruskartalle merkitty ja lidar 5p-aineistossa erottuva tervahauta. Haudan kokonaishalkaisija on noin 22 metriä ja sen halssi suuntaa pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050484 |
837 |
Nurmi Palo 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
336843.00000000 |
6827739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050484 |
Kohde sijaitsee rantakoivikossa. Rajamerkki koostuu noin 0,7 m korkeasta ja 0,6 m leveästä pystyyn asetetusta lohkotusta kivestä, jota tukee ladottu kivirakenne. Ladotussa kivirakenteessa on noin neljä suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuvaa kivikertaa. Kivet ovat osittain peitossa ja sammaloituneet. Alueella kulkee Oskari-palvelun mukaan Nurmen isojakokartoilla 1792 (Florin) ja 1905 (Borgenström) Palon kylän Hempuran talon ulkopalstaniitty. Rajamerkki on mahdollisesti 1792 isojakokartalla näkyneen rajan aikainen. Rajamerkin rakenteen perusteella rajamerkki on vanhempi kuin kohde Nurmi Palo 2. |
| metsakeskus.1000050485 |
765 |
Pehkola |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597533.00000000 |
7089351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050485 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050486 |
837 |
Partola 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
337849.00000000 |
6827682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050486 |
Paikalla on Partolan ja Nurmen kylien välisen rajan rajamerkki, joka on merkitty isojakokarttaan 1792 (Nurmi) ja 1764 (Partola). Rajamerkki on kiviraunio, jonka koko on noin 1,4 m x 1,4 m ja korkeus noin 0,2 metriä. Raunion keskellä on 0,8 m korkea pystykivi, jonka leveys on 0,5 m paksuus 0,3 m. Röykkiössä on kaksi kerrosta kiviä. Paikalla kasvaa nuorta kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000050487 |
837 |
Partola 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
337953.00000000 |
6827663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050487 |
Paikalla on Partolan ja Nurmen kylien välisen rajan rajamerkki, joka on merkitty isojakokarttaan 1792 (Nurmi) ja 1764 (Partola). Paikalla on hajonnut kiviraunio, jonka koko on noin 1,2 m x 1,2 m ja korkeus noin 0,3 metriä. Kivet ovat sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000050488 |
837 |
Partola 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
338179.00000000 |
6827733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050488 |
Paikalla on Partolan ja Nurmen kylien välisen rajan rajamerkki, joka on merkitty isojakokarttaan 1792 (Nurmi) ja 1764 (Partola). Rajamerkki sijaitsee noin 4 metriä pellon laidasta pohjoiseen. Kiviraunion koko on noin 1,2 m x 1,2 m ja korkeus noin 0,3 m. |
| metsakeskus.1000050490 |
837 |
Aromäki |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
336011.00000000 |
6826542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050490 |
Metsäsaarekkeessa on kaksi lounas-koillinen suuntaista kivipengerrystä. Pengerryksistä kaakonpuoleinen on pituudeltaan noin 20 metriä ja luoteenpuoleinen noin 21 metriä. Korkeutta pengerryksillä on noin 1 metri ja niissä on noin 6 kerrosta kiviä. Pengerrysten välillä on moreenimaata, jossa kasvaa sekametsää. Vuoden 1953 peruskartalla kohteen kohdalla kulkee kärrytie. |
| metsakeskus.1000050492 |
765 |
Kolmisopenlampi pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596295.00000000 |
7088680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050492 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050493 |
837 |
Nurmi 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
336293.00000000 |
6826448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050493 |
Kiviaita, jonka länsipäässä on kiviröykkiö. Kiviröykkiön koko on noin 3 m x 3 m. Röykkiön korkeus on noin 0,5 metriä. Röykkiö koostuu luonnonkivistä, joiden koko vaihtelee 20 cm – 40 cm välillä. Röykkiön itäpuolella on noin 10 metriä pitkä kiviaita, jonka leveys on 1,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kohteen pohjoispuolella on vanhaa peltoa, joten kyseessä on pellolta nostetuista kivistä tehty viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.1000050494 |
837 |
Lauritanhuanhaara |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
336490.00000000 |
6827508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050494 |
Paikalla on kiviraunio, jonka pituus on noin 4 metriä ja leveys 1,5 metriä. Rakenteen korkeus vaihtelee 0,4 – 0,6 metrin välillä. Kivien halkaisija on 40 – 60 cm ja niitä on 2-3 kerrosta. Rakenne muistuttaa kiviaitaa. Peruskarttojen perusteella rakenteen lounaispuolella on ollut peltoa 1950-luvulla. Todennäköisesti kyse on pellonlaitaan kootusta viljelyrauniosta. |
| metsakeskus.1000050495 |
765 |
Kolmisopenlampi luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595965.00000000 |
7088742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050495 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050496 |
837 |
Nurmi Palo 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
336865.00000000 |
6827752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050496 |
Kohde sijaitsee rantakoivikossa. Rajamerkki koostuu noin 0,35 m korkeasta ja 0,7 m leveästä lohkotusta kivestä, joka nojaa toiseen kiveen. Kiveen on kaiverrettu numero 174. Rajamerkin kivet ovat sammaloituneet. Merkin itäpuolella maa kohoaa ja alue on voimakkaasti ojitettua nuorta istutettua koivumetsää. Rajamerkki näkyy vuoden 1905 isojakokartalla (Borgenström) numeroituna pyykiksi 174. Rajamerkki on ulkonäkönsä puolesta nuorempi kuin Nurmi Palo 1 rajamerkki. |
| metsakeskus.1000050498 |
765 |
Kolmisopenlampi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595923.00000000 |
7088569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050498 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050500 |
765 |
Kolmisopenlampi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596186.00000000 |
7088134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050500 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050501 |
765 |
Koivupuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598122.00000000 |
7090016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050501 |
Peruskartassa on tervahauta -merkintä. Ei näy Lidar-kuvissa. Mahdollisesti tuhoutunut metsähakkuissa. Ortokuvissa näkyy äestyksen tai muun maanmuokkaamisen jälkiä, joka kuitenkin näyttäisi kiertävän mahdollista tervahautaa. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050502 |
694 |
Saarenmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
375390.00000000 |
6734010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050502 |
Nykyisellä kiinteistörajalla koivumetsikössä sijaitsee n. 2 x 2 x 1,5 m kokoinen röyk
kiömäinen rajamerkki. Keskellä on kolme pystykiveä, jossa yhdessä pystykivessä
on erotettavissa numero 6. Rajamerkin juurella on ilmeisesti viisarikivi, joka osoit
taa länteen. Vuoden 1857 isojakokartalla rajapisteen nimi on Saarenmäki. Raja on
Hiivolan, Kernaalan ja Herajoen kylien välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000050503 |
694 |
Hanhi-Syrjä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
373872.00000000 |
6734445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050503 |
Riutan urheilupuiston lenkkipolun varrella sijaitsee n. 1,5 x 1,5 x 1 m kokoinen raja
merkki. Rajamerkin kivet ovat ladottu 3–4 kerrokseen ja siinä on kaksi pystykiveä,
joissa ei ole erotettavissa numeroita. Vuoden 1857 isojakokartalla rajapisteen nimi
on Hanhi-Syrjä. Raja on Kernaalan, Hiivolan ja Kormun kylien välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000050505 |
694 |
Kirveskallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
377363.00000000 |
6737976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050505 |
Kallion päälle johtavan polun lounaispuolella sijaitsee rajamerkki. Rajamerkissä on
yksi kivikerros ja se on n. 1 x 1 x 0,5 m kokoinen, jonka keskellä on pystykivi. Raja
piste on vuoden 1784 Ryttylän isojakokartalla. Rajapiste on Ryttylän, Tervakosken
ja Herajoen kylien välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000050506 |
694 |
Kunauskivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
369267.00000000 |
6730951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050506 |
Suuri, suurimmilta osin sammaleen peitossa oleva siirtolohkare, joka on ainakin 4 x
4 x 3 m kokoinen. Kivestä ei löytynyt merkintöjä niiltä kohdin, kun kivi ei ole sammaleen peitossa. Kivi on kolmen kylän ja pitäjän välinen rajapiste, joka on 1700-luvun kartoissa nimellä - Cunauskivi rå - ja se merkitty myös 1691 Brotheruksen kartalle Cuhnaus waha nimellä. |
| metsakeskus.1000050508 |
694 |
Arolampi-Herajoki tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
378380.00000000 |
6729788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050508 |
Hylätty linjaus vanhasta Arolampi-Herajoki tiestä, joka on merkitty 1691 kartalle viitteellisesti, Kuninkaankartalle 1796-1805 päätienä sekä tarkemmin 1792 Arolammin isojakokartalle. Tieosuus näkyy 1945 kartalla ja 1936 ilmakuvassa uuden oikaisun eteläpuolella, ja linjaus on siis hylätty päätienä 1930-luvun alussa tai aiemmin. Tie on ollut lyhyen aikaan sivutienä autoliikenteen piirissä, jolloin tiepohjaa on jossain määrin paranneltu. Pellon kohdalla tie on tyystin hävitetty ja maastossa siitä erottuu 300 ja 120 metrin mittaiset hylätyt osuudet. |
| metsakeskus.1000050509 |
694 |
Tervakoskentie, Riihiviita |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
376150.00000000 |
6741822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050509 |
Kuninkaan kartastossa 1776-1805 merkittävänä tienä esitetty historiallinen tielinjaus, jota on parannettu viime vuosina metsänhakkuun takia. Tienpohja päättyy pohjoisessa pari sataa metriä ennen pitäjän (kylien) rajaa eikä siitä pohjoiseen tai luoteeseen ole maastossa vähäisintäkään merkkiä vanhasta tiestä. Polkuja on, mutta ne kulkevat kivien välistä, eikä mikään niistä olisi ollut kärryillä kuljettavissa. Tie on merkitty 1784 Ryttylän isojakokartalle kuvauksella "Wäg till Tervakoski".
Ilmeisesti kyse on ollut polusta tai ratsutiestä. Kuninkaankartalle se lienee merkitty isojakokartan perusteella merkittävämpänä tienä. Nykyiset metsätiet eivät
kuvaa vanhan tien rakennetta ja olemusta. Pääosin metsätienä tai polkuina nykykartalla näkyvä tielinjaus asemoitiin vuoden 2023 yleiskaavatason inventoinnissa isojakokartan perusteella vajaan 1,5 km matkalla. Tielinjauksen historiallisen hahmonsa säilyttäneitä osuuksia ei ollut mahdollista rajata tarkemmin, joten niiden määrittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050511 |
272 |
Herlevinharju 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
346309.00000000 |
7071261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050511 |
Kohde sijaitsee Herlevinharjun keskivaiheilla. Tervahaudan halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 9,5 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. Viereinen metsätie kulkee haudan länsipuolen yli. Alue on harvahkoa mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000050512 |
272 |
Uudenhaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344335.00000000 |
7073350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050512 |
Tervahauta sijaitsee Uudenhaudankankaan itäreunassa, kankaan pohjoisosassa. Sen halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu itäkoilliseen. Heti tervahaudan länsipuolitse kulkee ajopolku, ja sen koillispuolitse menee metsäkoneen ajoura. Tervahaudan päällä ja itäpuolella kasvaa tiheää nuorehkoa sekametsää, seassa myös varttuneempia puita, tervahaudan länsipuolella taas on parimetristä vesakkoa. |
| metsakeskus.1000050513 |
694 |
Hiivola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
373755.00000000 |
6732820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050513 |
Viimeistään keskiajalta periytyvän Hiivolan kylän historiallinen kylätontti on paikannettu 1691 kartan perusteella. Nykyinen rakennustilanne vanhan tonttimaan alueella on sama kuin 1954 peruskartalla. Hirvijärventie on kulkenut tonttimaan itäreunalla, mäenkumpareen länsireunalla, kun se nykyään kulkee kumpareen itäreunaa. Senaatinkartalla tonttimaan eteläosassa on kaksi rakennusta, muutoin sama tilanne kuin peruskartalla. Peltokuvio tonttimaan ympärillä on ollut 1691 lähes sama kuin 1954 kartalla ja edelleenkin. Tonttimaa on siksi helppo paikantaa peltojen väliin ja kumpareen länsipuolelle.
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin vanhan tonttimaan alue varsin vähän muokatuksi (paitsi rakennusten kohdilla), erityisesti kartanontien pohjoispuolella. Vanhan tonttimaan alue vaikuttaisi olevan arkeologisessa mielessä ehjää - maan käyttö nykyisten rakennusten
ulkopuolella on ilmeisesti ollut vähäistä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu todennäköisimmin säilynyt osuus tonttimaasta. |
| metsakeskus.1000050515 |
694 |
Retkioja Santamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375140.00000000 |
6726770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050515 |
Tien länsipuolella tien suunnassa laskevassa rinteessä on tervarännihauta. Pyöreä pieni vallillinen suppilomainen kuoppa, halkaisija n. 4 m, kuopan eteläsivu alarinteen
puolella on auki, josta pitkä ränni alarinteeseen. Kuopassa kuntan alla nokea ja kekäleitä, samoin rännissä. Kyseessä on tervahaudan ja tervarännin välimuoto, rännihauta |
| metsakeskus.1000050516 |
694 |
Metsola 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375196.00000000 |
6727334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050516 |
Paikka sijaitsee Riihimäen asemalta 8,9 km etelään.
Paikalla on hyvin säilynyt kaunis pieni tervahauta, josta halssi länteen, alarinteeseen. Tervahauta on rakennettu kumpareen laen länsireunalle. Vallissa aukko länteen, josta rännihalssi. Haudan halkaisija n. 9 m vallin ulkoreunoilta. |
| metsakeskus.1000050517 |
272 |
Lähdenevanoja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344355.00000000 |
7072827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050517 |
Kohde sijaitsee Lähdenevanojan ja pienen puron haarassa näiden välissä, Lähdenevanojan
kaakkoisrannalla, n. 170 m. koilliseen siitä, missä Ylihaara virtaa Lähdenevanojaan. Paikalta tavattiin tervahaudan lisäksi kiuas (alakohde), n. 30 m tervahaudasta koilliseen. Tervahaudan halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 19 m, ja halssi suuntautuu länteen kohti Lähdenevanojaa. Purojen rannoilla kasvaa vanhaa kuusimetsää, tervahaudan ja kiukaan välissä on niittyinen aukeampi alue. |
| metsakeskus.1000050517 |
272 |
Lähdenevanoja 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
344355.00000000 |
7072827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050517 |
Kohde sijaitsee Lähdenevanojan ja pienen puron haarassa näiden välissä, Lähdenevanojan
kaakkoisrannalla, n. 170 m. koilliseen siitä, missä Ylihaara virtaa Lähdenevanojaan. Paikalta tavattiin tervahaudan lisäksi kiuas (alakohde), n. 30 m tervahaudasta koilliseen. Tervahaudan halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 19 m, ja halssi suuntautuu länteen kohti Lähdenevanojaa. Purojen rannoilla kasvaa vanhaa kuusimetsää, tervahaudan ja kiukaan välissä on niittyinen aukeampi alue. |
| metsakeskus.1000050518 |
694 |
Metsola 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374808.00000000 |
6727915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050518 |
Paikka sijaitsee Riihimäen asemalta 8,5 km lounaaseen.
Etelä-pohjois-suuntaisen moreeniharjanteen eteläpäässä on ehjä ja hyvin säilynyt rännitervahauta. Pyöreä vallillinen, suppilomainen kuoppa, halkaisija n. 7m , josta aukko alarinteeseen etelään - halssiränni. tervahaudan pohjalla kuntan alla kekälettä ja nokea. |
| metsakeskus.1000050519 |
272 |
Lähdenevanoja 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
344267.00000000 |
7072718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050519 |
Kohde sijaitsee lähdenevanojan ja Ylihaaran välisessä kiilassa, Lähdenevanojan sekä sen ylittävän metsäautotien välissä. Kohteessa on kaksi kalakellaria. Toinen kellareista on merkattu alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000050520 |
272 |
Häntäkangas itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342282.00000000 |
7073013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050520 |
Kohde sijaitsee Häntäkankaan isäosassa, kankaan etelärinteessä Myllynkivikangasta vastapäätä. Kohteessa on kaksi tervahautaa ja viitteitä kolmannesta, joka olisi tuhoutunut uusia rakennettaessa. Myöskin pienempi, itäisempi tervahauta on ilmeisesti suurempaa vanhempi, ja suurempi on rakennettu osin sen luoteisen vallin päälle. Molemmilla tervahaudoilla on hyvin jykevät kivestä kylmämuuratut halssit, joskaan pienemmän halssi ei ole säilynyt yhtä hyvin kuin suuremman. Kolmanteen tervahautaankin viittaavat lähinnä
halssimaisen jykevän kivirakennelman jäänteet pienemmän tervahaudan kaakkoispuolella. Tervahautojen luoteispuolella sijaitsee suuri, pyöreä kivikkoinen painauma, joka muotonsa puolesta olisi voinut olla myös tervahaudan jäännös, mutta sen kuopan sisäpintakin on kivikkoa, ja se vaikuttaa kuitenkin luonnolliselta.
Varsinaisissa kohdekoordinaateissa sijaitsee suurempi tervahauta, jonka halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 13,5 m; halssi suuntautuu etelään. |
| metsakeskus.1000050521 |
272 |
Peitsonhauta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340050.00000000 |
7073387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050521 |
Kohde sijaitsee Peitsonhauta-nimisessä paikassa, Isoharjun eteläpuolella Häntäkankaannevalle
viettävässä rinteessä. Tervahaudan halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudan ympärillä kasvaa hyvin rehevää ja vesakkoista sekametsää, haudan päällä myös hyvin suuria puita. |
| metsakeskus.1000050522 |
272 |
Hama 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342579.00000000 |
7075884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050522 |
Kohde sijaitsee aivan Haman vanhan torpanpaikan länsi- ja luoteispuolella. Kohteessa on kaksi tervahautaa, joista suurempi on Haman pohjoispuolisen mäen etelärinteessä, ja pienempi (alakohde) taas Haman länsilounaispuolisen pienemmän mäen koillisrinteessä. Suuremman tervahaudan ympäristö on niittyistä nuorta kuusen kasvatusmetsää, kun taas pienen tervahaudan ympäristö on mänty- ja koivuvesakkoa. Varsinaisissa kohdekoordinaateissa sijaitsee suurempi tervahauta. Sen halkaisija on n. 23 m, kuopan halkaisija n. 16 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000050523 |
272 |
Sammalhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340512.00000000 |
7078916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050523 |
Kohde sijaitsee itsensä mukaan nimetyllä paikalla, Sammalkankaan etelärinteessä. Kohteessa on
tervahaudan lisäksi, metsätien toisella puolen, pilkkapuu (alakohde). Viereinen metsätie leikkaa tervahaudan lounaista vallia, ja myös sen itäpuoli on vahingoittunut viereiseen maa-aineksenottoalueeseen liittyvän toiminnan seurauksena, joten sen alkuperäisiä mittoja oli vaikea arvioida tarkkaan. Säilyneen osan halkaisija on n. 17 m, ja kuopan halkaisija on leveimmillään n. 13 m, halssi suuntautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000050524 |
765 |
Heikkisenpuro 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598647.00000000 |
7088984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050524 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050525 |
765 |
Heikkisenpuro 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598235.00000000 |
7088748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050525 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050526 |
694 |
Retkioja Mustikkamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375275.00000000 |
6728498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050526 |
Paikka sijaitsee Riihimäen asemalta 7,8 km lounaaseen.
Kallioisenmäenkumpareen eteläreunalla on matalan rinteen päällä pieni ränniterva
hauta, suppilomainen ja vallillinen kuoppa, halkaisija 3-4 m ja siitä rännihalssi etelään.
Paikalla on nyt hakkuuaukko, joka laikutettu. Hauta on metsänhoidon hieman
runtelema mutta erotettavissa. Risukkoa ja heinikkoa. |
| metsakeskus.1000050527 |
765 |
Kantoluoma |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597844.00000000 |
7088255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050527 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050528 |
61 |
Retkioja Kippakallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375531.00000000 |
6728562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050528 |
Paikka sijaitsee Riihimäen asemalta 7,8 km lounaaseen.
Aiemman 2002 tehdyn inventointitiedon perusteella paikalla pitäisi olla 4 tervahautaa. Vuoden 2023 inventoinnissa havaittu vain yksi tervahauta. Paikalla on matalavallinen suppilomainen kuoppa, halkaisija noin 4 m, siitä aukko länsiluoteeseen josta pitkä rännihalssi. Tervahauta näreikön peitossa, hakkuualueen reunamilla. Tervahaudan pohjoispuolella on korkeahko, 15 x 10 m laajuinen maanläjityskasa ja luoteispuolella mökki ja tasattu pihamaa (josta ilmeisesti läjityskasa peräisin). Muut aiemmin havaitut haudat lienevät jääneet kasan ja mökin alle. |
| metsakeskus.1000050529 |
694 |
Kytöjärvi Vatsia |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373822.00000000 |
6726979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050529 |
Paikka sijaitsee Riihimäen asemalta 9,8 km lounaaseen.
Paikalla on Väliojan laaksoon laskevan harjanteen kapea pää tien itäpuolella. Harjanteen laen päässä on suppilomainen kuoppa, halkaisija muutaman metrin ja siitä
kaivettu ränni alarinteeseen itään. Rännissä ja kuopassa hiiltä ja kekälettä ja palaneen saven kikkareita. Kyseessä on rännihauta - tervahaudan ja rännihaudan välimuoto, pieni tervahauta, josta pitkä ja leveä ränni alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000050530 |
765 |
Hiidenportintie |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596964.00000000 |
7088125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050530 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050531 |
694 |
Arolampi, eteläinen kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
379846.55093891 |
6730203.84167921 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050531 |
Keskiajalta periytyvä Arolammin kylä on edelleen asuttu. Vuoden 1784 isojakokartalla tonttimaa on kolmessa osassa A, B ja C. Näistä kaksi pohjoisempaa A ja B ovat siinä määrin rakennettuja ja nykyaikaisen maankäytön piirissä, että ne on katsottava tuhoutuneiksi. Eteläisimmän tontin C länsiosat ovat historiallisten ilmakuvien ja karttojen perusteella säilyneet modernilta maankäytöltä. Todennäköisimmin säilynyt kylätontin osa on rajattu vuoden 2023 yleiskaavatasoisen inventoinnin havaintojen perusteella. Pääosin nykyiseen pihapiiriin kuuluvalla alueella voi olla säilyneenä kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita tai kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000050532 |
272 |
Sikopirtti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338731.00000000 |
7077268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050532 |
Kohde sijaitsee Morsiankankaan ja Järvikankaan välisen kangasalueen koillisrinteessä rämeen reunassa, hieman koilliseen paikannimestä Sikopirtti. Kohteen koillispäädyssä on tervahauta. Sen halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 14 m. Halssi lienee suuntautunut
etelään tai luoteeseen, mutta tämä puoli tervahaudasta on pahoin vahingoittunut. Tämän lisäksi kohteessa on kahdeksan pystymiilua (alakohteet), lievästi mutkittelevassa jonossa tervahaudasta lounaaseen, niin että kauimmaisin on n.100 m päässä tervahaudasta.
on n. 100 m päässä tervahaudasta. Miilut ovat kaikki halkaisijaltaan n. 9–10 m ja vaihtelevan hyvin säilyneitä. Lounaisimmat ovat pääosin paremmassa kunnossa. Useiden miilujen päällä on parimetrinen hiilikasa. Alue on avohakattu, ja sen maata muokattu melko voimakkaasti, mikä selittää kohteen vahingot. Välittömästi ylärinteeseen tästä kohteesta sijaitsee Sikopirtti 2, Virityksen torpan jäännökset. |
| metsakeskus.1000050535 |
272 |
Sikopirtti 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338696.00000000 |
7077247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050535 |
Kohde sijaitsee Morsiankankaan ja Järvikankaan välisen kangasalueen koillisrinteessä rämeen reunassa, hieman koilliseen paikannimestä Sikopirtti. Kohteessa on sijainnut torppa nimeltä Viritys, ja tästä torpasta tavattiin merkkeinä vielä kolmen rakennuksen jäänteet. Varsinaisissa kohdekoordinaateissa on itse torpan pohja, ehkä 5 m x 5 m kiviperustus, jonka koillisnurkassa on tulisijan jäännös. Heti tämän itäpuolella on toinen rakennuksen pohja, ja sen metsätöissä vahingoittunut kiuas. Hieman kauempana, n. 40 m torpasta
lounaaseen, on kolmas rakennuksen pohja, sekä kivistä ladotun uunin jäännös (alakohteet). Alue on vastikään avohakattu, ja sen yhteydessä maata on muokattu myös voimakkaasti, minkä tähden alueelta ei kovin kauaa etsitty muita rakenteiden jäännöksiä, vaikka niitä varmaan voisikin olla säilynyt – maasto oli hyvin vaikeakulkuista, ja laajalti kasvava pitkä heinä peitti pienemmät maaston yksityiskohdat alleen. |
| metsakeskus.1000050536 |
272 |
Vanhahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325841.00000000 |
7079097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050536 |
Kohde sijaitsee Vanhahaudan ja Karjamaanperän paikannimien maastokarttamerkintöjen (1:10
000) välisellä alueella, n. 400 m edellisestä etelään ja n. 300 m jälkimmäisestä pohjoiseen, metsätien pohjoispuolella. Tervahaudan halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 9,5 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on pääosin vaihtelevaa vesakkoa. |
| metsakeskus.1000050538 |
272 |
Leukunjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
326835.00000000 |
7080583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050538 |
Kohde sijaitsee etelään viettävässä rinteessä n. 80 m Leukunjärven pohjoisreunasta luoteeseen.
Tervahaudan halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu etelään. Kohteen ympäristö on vaihtelevan ikäistä, vesakkoista, havupuuvaltaista metsää, jossa kulkee lukuisia etenkin pohjois–eteläsuuntaisia metsäkoneen ajouria – tervahauta on kahden sellaisen välissä. |
| metsakeskus.1000050539 |
272 |
Kivikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
349151.00000000 |
7067842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050539 |
Tervahauta sijaitsee kapean Kivikangaan loivan länsilounaisen rinteen yläpäässä. Sen halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 14 m, ja halssi suuntautuu länsilounaaseen. Alueella kasvaa lehtipuuvaltaista, vesakkoista nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000050540 |
272 |
Uudenlampinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
347564.00000000 |
7071790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050540 |
Tervahauta sijaitsee Uudenlampinkankaasta luoteeseen rämeelle työntyvällä kallioisella
niemekkeellä. Sen halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa mäntyvoittoista, vesakkoista sekametsää. |
| metsakeskus.1000050541 |
272 |
Sikokallio itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324404.00000000 |
7081428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050541 |
Kohde sijaitsee suunnilleen maastokartan (1:10 000) paikkanimimerkintöjen Sikokallio ja Säkkijärvi välissä, n. 430 m ensimmäisestä itään ja jälkimmäisestä länteen, kaarevan luode–kaakko–itäsuuntaisen harjanteen länsiosassa, sen lounaisrinteessä. Tervahaudan halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 10 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahauta on parimetristä mäntyvaltaista vesakkoa tai metsää kasvavan vanhan avohakkuualueen ja varttuneemman kuusivaltaisen metsän rajalla. |
| metsakeskus.1000050542 |
286 |
Inkeroisten lauttaranta skanssi |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
490888.00000000 |
6728275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050542 |
Kymijoen itärannalla, veneliuskan vieressä sijaitsevan 1800-luvulla rakennetun puutalon pihassa on ilmakuvien ja nykyisten pinnanmuotojen perusteella säilynyt pieni osa 1700-luvun skanssia. Skanssin vallituksia on mahdollista hahmottaa paremmin vielä vuoden 1941 ilmakuvassa, joka on ajalta ennen paikalla nykyään sijaitsevan kentän tasaamista.
Kyseessä on pienialainen 1700-luvun kohde. Skanssi ja Inkeroisten lauttaranta -niminen silta-kohde kuuluvat yhtä aikaa rakennettuun kokonaisuuteen. Sillan ja skanssin toteutunutta rakennetta tai suunnitelmaa kuvaavat mittakaavapiirrokset ovat Ruotsin sota-arkistossa. |
| metsakeskus.1000050543 |
272 |
Dalagärdsbacken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
320506.00000000 |
7079358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050543 |
Kohde sijaitsee Kettukorven, Tienansuon ja Dalagärdsbackenin välissä, kohti Tienansuolle
johtavaa, pohjoiseen virtaavaa ojaa viettävässä rinteessä. Tervahaudan halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 8 m, ja halssi suuntautuu itään. Ympäristö on tiheää parimetristä vesakkoa. |
| metsakeskus.1000050544 |
272 |
Sikokallio itä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
324481.00000000 |
7081404.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050544 |
Kohde sijaitsee suunnilleen maastokartan (1:10 000) paikkanimimerkintöjen Sikokallio ja Säkkijärvi välissä, n. 500 m ensimmäisestä itään ja 330 m jälkimmäisestä länteen, kaarevan luode–kaakko–itäsuuntaisen harjanteen laella, etelärinteen tuntumassa. Kohteesta havaittiin kolme pyyntikuoppaa itä–länsisuuntaisessa jonossa. Varsinaisissa kohdekoordinaateissa on läntisin kuoppa, muut on merkitty alakohteina. Kaikki kolme kuoppaa ovat pyöreitä, suppilomaisia, halkaisijaltaan n. 2 m, ja n. 50 cm syviä. Niissä oli kairausnäytteessä havaittavissa huuhtoutumiskerros (paljoa sitä syvemmälle ei kairaa melko kivisessä maassa helposti saanutkaan). Ympäristö on varttunutta mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000050545 |
272 |
Haukkasklubben |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308724.00000000 |
7080309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050545 |
Kohde sijaitsee Haukkasklubben-mäen luoteisrinteessä, n. 70 m Kärrkullan talosta länsiluoteeseen. Tervahaudan halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 8,5 m, ja halssi suuntautuu luoteeseen. Mäntyäkasvava mäki on hyvin kivikkoinen ja siellä on runsaasti isoja siirtolohkareita. Näitä on käytetty myös tervahaudan rakenteissa. |
| metsakeskus.1000050553 |
430 |
Pitäjänkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
291708.00000000 |
6758077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050553 |
Historiallinen rajamerkki, suuri luonnonkivi, joka sijaitsee Korven kylän maiden länsikulmassa. Rajapisteen nimenä 1700-luvun isojakokartoissa on Läpikivi (”Läpi Kivi”, ”Läpikivi”). Isojakokartat ovat vanhimmat kartat, joihin kylän rajat on merkitty, mutta koska lähiseudun kaikki kylät ovat syntyneet jo keskiajalla, ovat niiden rajatkin todennäköisesti muotoutuneet jo silloin.
Pitäjänkivi sijaitsee laajan savitasangon keskellä. Ympäristö on ollut jossain määrin
soistunutta, mutta nykyisin alue on ojitettua ja suureksi osaksi pelloksi raivattua. Pitäjänkivi on pohjanmuodoltaan pyöreähkö, noin kahden ja puolen metrin läpimittanen ja kaksi metriä korkea kivi, jolla on terävä, jokseenkin pohjoisesta etelään suuntautuva harja. Länsi- ja itäsivut laskevat jyrkkinä viistopintoina. Pohjoispäässä on kolmiomainen pystysuora pinta. Myös eteläpäässä on pystypintoja. Kiven pinnoilla ei havaittu hakkauksia tai muita ihmistoiminnan jälkiä. |
| metsakeskus.1000050554 |
240 |
Satamankangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
392477.78299751 |
7285260.73014664 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050554 |
Satamankankaan pohjoisosassa sijaitsee koillis-lounaissuuntainen pääosin hyvin säilynyt 2. maailmansodan aikainen saksalainen taisteluhauta ja todennäköinen ilmatorjuntakonekiväärin tuliasema. |
| metsakeskus.1000050555 |
272 |
Tiirakari |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
303824.00000000 |
7085470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050555 |
Sijaintipaikka on Kokkolan sisäsaaristossa Ykspihlajanlahdella pienestä Tiirakari -nimisestä saaresta noin 170 metriä koilliseen.
Pienveneen hylky pohja-ainekseen uponneena. Hylky on kooltaan noin 6 x 2 metriä. Vene sijaitsee Ykspihlajan alueelle tyypillisellä hienojakoisella savipohjalla. Vene on pohjassa köli alaspäin pohjois-etelä suuntaisesti ja siitä on selkeämmin näkyvillä länsipuolen kylkeä sekä keula- ja peräosaa. Länsipuolen laita nousee noin 30 cm pohja-aineksesta, itäpuolisko on hautautuneena dyynimäiseen savimuodostelmaan.
Vene on rakenteeltaan limisaumainen ja sen puuaines on erittäin kulunutta. Havaintojen perusteella kyseessä on todennäköisesti pieni purjevene, joka vaikuttaa mahdollisesti tyypiltään Perämeren alueen hyljeveneeltä. |
| metsakeskus.1000050556 |
440 |
Arbutus |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
289840.00000000 |
7095970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050556 |
Pahoin hajonnut/purettu rautarakenteinen alus ja sen osia Kopprgrundet -nimisen matalan saaren länsipuolella. Kahdella erillisellä vedenalaisella alueella suurempia pohjan osia osittain sekavasti läjittyneenä. Pohjassa nähtävillä teräslevyä, muotorautoja sekä erilaisia tunnistettavia laivan osia. Laivan pohjaosien päällä ilmeisesti ahtojäiden liikuttelemaa kevyempää kiviainesta. Lisäksi matalassa vedessä ja rantakivien välissä kuivalla maalla pienempiä teräsosia. Urheilusukelluskerho Kokkolan Merisaukoilta saadun tiedon mukaan syvemmällä on edelleen nähtävillä laivan peräsimen jäänteet.
Hylky on norjalainen höyrylaiva Arbutus, joka oli matkalla etelästä Raaheen kunnes se ajoi karille 21.9.1909 Nygrundissa Olavinsaarten lähellä (nykyinen Koppargrundet). Laivan kapteenin antaman meriselityksen mukaan paikalliset saaristolaiset ryöstelivät irtaimistoa vartyioinnista huolimatta. Haaksirikkoutunut alus huutokaupattiin Kokkolan Ykspihlajan pakkahuoneella 25.11.1909. Hylyn osti Weljekset Friisein konepaja Oy, joka purki alusta vuosina 1910-1913.
Vedenalaisten hylynosien välittömässä läheisyydessä on rantakalliohin kiinnitettynä kolme kappaletta järeitä rautarenkaita. Näitä on mahdollisesti käytetty laivan purkamistöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000050563 |
564 |
Poutalankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
446493.00000000 |
7174569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050563 |
Peruskartalle merkitty ja lidar-aineistossa (0,5p) erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050564 |
859 |
Poutalankangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
446353.00000000 |
7174388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050564 |
Peruskartalle merkitty ja lidarissa (0,5p) erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050565 |
859 |
Palokangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
446557.00000000 |
7174869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050565 |
Peruskartalle merkitty ja lidarissa (0,5p) erottuvat 4 tervahautaa. Tervahaudat muodostavat noin 40 metrin pituisen jonon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050569 |
581 |
Tuomisto |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
298126.00000000 |
6878538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050569 |
Parkanon valtionpuiston sisällä olevan Parkanon kylän enklaavin rajan taitepisteen
kohdalla Jaakkolankylässä havaittiin n. 50 x 50 cm kokoinen kivilatomus, jonka
keskellä oli pystykivi. Raja on ollut olemassa ainakin vuodesta 1838 asti. Paikalla
on kuitenkin tehty paljon muutoksia rajoihin, ja vuonna 1959 laaditulla peruskartalla
taitepiste on osa Parkanon valtiopuiston ja Parkanon kylien välistä rajaa. Alueella,
jossa merkki sijaitsee, on tehty hakkuuta ja maassa näkyi metsäkoneiden uria. On
myös mahdollista, että merkki on moderni, kenties 1900 luvulta |
| metsakeskus.1000050572 |
205 |
Jokikangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499089.00000000 |
7111455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050572 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 18,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050573 |
205 |
Jokikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499016.00000000 |
7111499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050573 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050574 |
205 |
Pöytälehto luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498189.00000000 |
7111018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050574 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050575 |
139 |
Antinaapa 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
424651.00000000 |
7270682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050575 |
5p laserkeilausaineistossa ja lidark-aineistossa erottuva tervahauta.
Kohde tarkastettiin vuonna 2024. Kohde on maastossa huonosti erottuva tervahauta. Halkaisija on noin 11 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Halssin pituus on 7 metriä, leveys 60 cm ja syvyys 30-100 cm. Tervahaudan keskuskuoppa on vain noin 30-40 cm syvä, ja vallit ovat korkeintaan 50 cm korkeat. Keskuskuoppa on hyvin laakea. Tervahaudan vallin ulkopuolella on useita pieniä kuoppia. Tervahaudan kuopassa ja vallissa kasvaa mäntyjä. Kuopan keskelle tehdyssä kairauksessa havaittiin paksu hiili- ja nokikerros.
Tervahaudan koillispuolella on kiuas. |
| metsakeskus.1000050576 |
139 |
Antinaapa 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
424272.00000000 |
7271441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050576 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuvat neljä asumuspainannetta, jotka tarkastettiin vuonna 2024. Asumuspainanteet sijaitsevat Antinaapan pohjoispuolella olevan niemen pohjoisosassa hiekkaisessa maaperässä.
Alueella on neljä painannetta, joiden koot vaihtelevat 4-7 metrin välillä. Painanteista tavattiin vaihtelevasti kulttuurikerrosta ja hiiltä. Tarkemmat tiedot painanteista on viety alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000050577 |
139 |
Antinjärvi 5 |
10001 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
424736.00000000 |
7270948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050577 |
Lidar 5p -aineistossa erottuva mahdollinen esihistoriallinen asumuspainne harjanteen päällä. Koko noin 8,5 x 4 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050578 |
710 |
Trastbackaskogen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
311963.00000000 |
6660180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050578 |
Noin 50 x 50 x 15 cm pystyssä oleva kivilaaka.
Kohta on Domargårdin kylän (aikaisemmin Degerbyn) ja entisen Snappertunan pitäjän Kurbyn kylän välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000050579 |
710 |
Domargård VII |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
312404.00000000 |
6660673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050579 |
Peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen eteläosaan, kivikkoiseen hiekkamoreenimaahan tehtiin koekuoppa. Pintakerroksessa oli noin 15 cm sekoittunutta peltomaata. Tämän alapuolella oli lohkeilleiden kivien sekainen kerros tummanruskeassa maassa. Tätä kerrosta ei tulkittu muinaisjäännökseksi, vaan maanmuokkauksen, raivauksen tms. aiheuttamaksi häiriintyneeksi kerrokseksi. Kiven sekaista kerrosta poistettiin noin 10 cm, joka jälkeen maa tummeni ja kerroksesta löytyi runsaasti rautakauden keramiikkaa. Kaivaminen lopetettiin siihen. Kohdan alustava tulkinta on rautakautinen tulisija, siis oletettavasti asuinpaikkaa osoittava.
Tästä noin 10 m pohjoiseen todettiin epämääräinen matala latomus tai röykkiö, koko noin 4 x 3 m, korkeus noin 30 cm. Ulkoisen rakenteensa puolesta kyseessä saattaa olla rautakautinen hauta. |
| metsakeskus.1000050579 |
710 |
Domargård VII |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
312404.00000000 |
6660673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050579 |
Peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen eteläosaan, kivikkoiseen hiekkamoreenimaahan tehtiin koekuoppa. Pintakerroksessa oli noin 15 cm sekoittunutta peltomaata. Tämän alapuolella oli lohkeilleiden kivien sekainen kerros tummanruskeassa maassa. Tätä kerrosta ei tulkittu muinaisjäännökseksi, vaan maanmuokkauksen, raivauksen tms. aiheuttamaksi häiriintyneeksi kerrokseksi. Kiven sekaista kerrosta poistettiin noin 10 cm, joka jälkeen maa tummeni ja kerroksesta löytyi runsaasti rautakauden keramiikkaa. Kaivaminen lopetettiin siihen. Kohdan alustava tulkinta on rautakautinen tulisija, siis oletettavasti asuinpaikkaa osoittava.
Tästä noin 10 m pohjoiseen todettiin epämääräinen matala latomus tai röykkiö, koko noin 4 x 3 m, korkeus noin 30 cm. Ulkoisen rakenteensa puolesta kyseessä saattaa olla rautakautinen hauta. |
| metsakeskus.1000050580 |
710 |
Domargård VIII |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
312499.00000000 |
6660689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050580 |
Pellolla olevan kalliosaarekkeen eteläosasta heti pintaturpeen alla on särmikkäitä kiviä ja nokimaata, jonka seassa on rautakauden keramiikkaa ja palaneen luun siruja. Havaintojen ja sijainnin perusteella kyseessä on polttokenttäkalmisto. |
| metsakeskus.1000050584 |
710 |
Domargård XI |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
312625.00000000 |
6660802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050584 |
Peltojen ympäröimällä, osin maan ja kivien peittämällä kalliosaarekkeella havaittiin kaksi selvästi lapiolla kaivettua, noin 30 cm syvyistä, halkaisijaltaan alle 50 cm kuoppaa. Kuopat oli kasvillisuudesta ja maatumisesta päätellen kaivettu v. 2023 aikana. Suurella todennäköisyydellä kyseessä olivat metallinilmaisinharrastajien tekemät kuopat.
Toisesta kuopasta kaivettua maata tutkittiin kaivauslastalla. Siinä oli runsaasti palaneilta vaikuttavia, rapautuneita kiviä. Maata tutkittiin vain hieman, seasta löytyi useita kappaleita rautakauden keramiikkaa. Polttokenttäkalmiston sijaan kohde voi olla myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000050587 |
710 |
Domargård XIII |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
312327.00000000 |
6660795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050587 |
Peltoalueelta löytyi vuonna 2023 pellon pinnasta pieni kappale rautakauden keramiikkaa. Vuonna 2024 kohteessa tehtiin tarkkuusinventoinnin aikana koekuopitusta ja aiemman löytöpisteen kohdalle kaivetussa koekuopassa oli kyntökerroksen alaisessa hietamaassa hiilisyyttä ja 1600–1700-luvuille ajoittuva ruotsalainen äyri. Hiilisyys voi liittyä myös rahaa aiempaan aikaan, keramiikan perusteella rautakauteenkin. Hiiltä oli myös alueen toisessa koekuopassa. |
| metsakeskus.1000050587 |
710 |
Domargård XIII |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
312327.00000000 |
6660795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050587 |
Peltoalueelta löytyi vuonna 2023 pellon pinnasta pieni kappale rautakauden keramiikkaa. Vuonna 2024 kohteessa tehtiin tarkkuusinventoinnin aikana koekuopitusta ja aiemman löytöpisteen kohdalle kaivetussa koekuopassa oli kyntökerroksen alaisessa hietamaassa hiilisyyttä ja 1600–1700-luvuille ajoittuva ruotsalainen äyri. Hiilisyys voi liittyä myös rahaa aiempaan aikaan, keramiikan perusteella rautakauteenkin. Hiiltä oli myös alueen toisessa koekuopassa. |
| metsakeskus.1000050588 |
710 |
Oxhagakärret |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
312919.00000000 |
6660660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050588 |
Sänkipellon pinnasta löytyi vuoden 2023 inventoinnissa yksi kappale kuonamaiseksi palanutta savea ja nokeentunut kivi. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa löytöpaikasta 80 m päähän tehdyssä koekuopituksessa paljastui kyntökerroksen pohjalla ja kyntökerroksen alaisessa maassa vahvaa hiilisyyttä sekä paikoin rapautuneita kiviä sekä todennäköisesti metallinvalmistukseen liittyvää kuonaa. Kyntökerroksen pohjalta löytyi myös 1 pieni pala rautakauden tyypin keramiikkaa.
Alueen tuntumasta alkaa Läppträsketin kosteikko, jossa saattaa olla säilyneenä orgaanisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000050588 |
710 |
Oxhagakärret |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
312919.00000000 |
6660660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050588 |
Sänkipellon pinnasta löytyi vuoden 2023 inventoinnissa yksi kappale kuonamaiseksi palanutta savea ja nokeentunut kivi. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa löytöpaikasta 80 m päähän tehdyssä koekuopituksessa paljastui kyntökerroksen pohjalla ja kyntökerroksen alaisessa maassa vahvaa hiilisyyttä sekä paikoin rapautuneita kiviä sekä todennäköisesti metallinvalmistukseen liittyvää kuonaa. Kyntökerroksen pohjalta löytyi myös 1 pieni pala rautakauden tyypin keramiikkaa.
Alueen tuntumasta alkaa Läppträsketin kosteikko, jossa saattaa olla säilyneenä orgaanisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000050588 |
710 |
Oxhagakärret |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
312919.00000000 |
6660660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050588 |
Sänkipellon pinnasta löytyi vuoden 2023 inventoinnissa yksi kappale kuonamaiseksi palanutta savea ja nokeentunut kivi. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa löytöpaikasta 80 m päähän tehdyssä koekuopituksessa paljastui kyntökerroksen pohjalla ja kyntökerroksen alaisessa maassa vahvaa hiilisyyttä sekä paikoin rapautuneita kiviä sekä todennäköisesti metallinvalmistukseen liittyvää kuonaa. Kyntökerroksen pohjalta löytyi myös 1 pieni pala rautakauden tyypin keramiikkaa.
Alueen tuntumasta alkaa Läppträsketin kosteikko, jossa saattaa olla säilyneenä orgaanisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000050588 |
710 |
Oxhagakärret |
10002 |
12016 |
13000 |
11033 |
27000 |
312919.00000000 |
6660660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050588 |
Sänkipellon pinnasta löytyi vuoden 2023 inventoinnissa yksi kappale kuonamaiseksi palanutta savea ja nokeentunut kivi. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa löytöpaikasta 80 m päähän tehdyssä koekuopituksessa paljastui kyntökerroksen pohjalla ja kyntökerroksen alaisessa maassa vahvaa hiilisyyttä sekä paikoin rapautuneita kiviä sekä todennäköisesti metallinvalmistukseen liittyvää kuonaa. Kyntökerroksen pohjalta löytyi myös 1 pieni pala rautakauden tyypin keramiikkaa.
Alueen tuntumasta alkaa Läppträsketin kosteikko, jossa saattaa olla säilyneenä orgaanisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000050590 |
734 |
Heinässuo 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
280688.00000000 |
6680165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050590 |
Neljä hiilimiilun pohjaa suoalueen eteläreunalla. Viides miilunpohja 80 metrin päässä pienen harjanteen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000050593 |
732 |
Vuotoslampi 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
554788.00000000 |
7438502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050593 |
Kohteessa on uittotammen jäännös. Kohde tarkistettiin itärannan osalta. Vedessä olevat rakenteet on purettu, ja hirsiä on kasattu tammen eteläpuolelle rantaan. Tammen valli on tehty kivi- ja maa-aineksesta. Se on leveimmillään rannassa 6 m ja kapenee päihin 2 m levyiseksi. Itärannalla vallia on 85 m pituudelta. Sen koko pituus on ilmakuvasta arvioiden 230 m ja valli on eteläkaakko-länsiluodesuuntainen. Alavirranpuolella vallia on tukirakenteina vallin suunnan vastaisia pyöröhirsiä (pukkeja), joiden päässä on luonnonkiviröykkiöt ja pystyriukuja. Pukkihirsiä ja tukiröykkiöitä on asetettu 5 m-10 m välein. Tukirakenteen leveys on yhteensä 8,5 m. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan n. 2 m ja 0,4 m korkeita. |
| metsakeskus.1000050595 |
732 |
Vanttuvaara 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
551770.00000000 |
7435416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050595 |
Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kämppä on mitoiltaan 23,4 m x 7,9 m ja se on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Kämpän molemmissa päissä on piisilliset 6,2 m pituiset huoneet, joiden välissä on 11,9 m pitkä kylmä osa. Länsiluoteispäädyn huoneen luonnonkivipiisi sijaitsee huoneen länsilounaisnurkassa. Se on mitoiltaan 1,9 m x 2,3 m x 0,6 m. |
| metsakeskus.1000050596 |
732 |
Pahaselkä 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
555446.00000000 |
7427498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050596 |
Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle tai puolivälin tienoille ajoittuva kämpän jäännös. Kämppä on pyöröhirsinen, 5,5 m pitkä ja 5 m leveä. Rakennus on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Rakennuksen rungosta on jäljellä viisi hirsikertaa. Kämpän pohjoisluoteisnurkassa on luonnonkivistä tehdyn piisinjäännös, joka on n. 1,5 m x 1,5 m x 1 m kokoinen.
Kauempaa kämpästä rinteen päältä n. 40-50 m etelälounaaseen on romahtaneen kaivon ja lautarakennelman jäännös. Näistä lännenpuoleinen kaivo on puurakenteinen, neliönmuotoinen, mitoiltaan 1,1 x 1,05 x 2 m. Lautarakennelma on mahdollisesti käymälän tai muun pienen lautarakennelman tai puulaatikon jäännös. |
| metsakeskus.1000050597 |
732 |
Koutelonkuusikko 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
559977.00000000 |
7435032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050597 |
Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvia metsätyökämppiä.
Kämppä 1 sijoittuu alueen kaakkoisosaan joen rantaan. Sijaintinsa perusteella se voi olla saunarakennus. Kämppä 1 on mitoiltaan 7,7 m x 7,6 m ja luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksen rungosta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa. Kämppä 1:n länsinurkassa on 3,3 m x 3,6 x 1,7 m kokoinen piisinkiviröykkiö.
Kämppä 1:n itäkoillispuolella on piisittömän rakennuksen, mahdollisesti tallin tai muun ulkorakennuksen, jäännös. Talli on mitoiltaan 11,1 m x 8,8 m ja pitkä sivu on itäkoillis-länsilounaissuuntainen.
Tallin itäkoillispuolella pihan koillisosassa on toisen kämppärakennuksen, kämppä 2:n jäännös. Kämppä 2 on kolmihuoneinen, mitoiltaan 24,5 x 10 m ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa. Länsilounaishuoneessa on irtonainen hella, ja itäkoillishuoneen länsiluoteisnurkalla on pyöreää luonnonkiveä 2,5 m x 2,5 x 0,2 m kokoisella alueella. Kyseessä voi olla uunin paikka. Kämppä 2:n päällä on lisäksi ruoteina käytettyjä riukuja, joissa on teollisia nauloja.
Pihan luoteiskulmalla on kolmannen piisillisen rakennuksen jäännös. Kämppä 3 on kolmihuoneinen, mitoiltaan 20,5 m x 9,5 m ja koillis-lounaissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa. Keskimmäisen huoneen koillispuoleisen sisäseinän keskivaiheilla on 2 m x 3 m kokoinen piisinkiviröykkiö. Myös lounaishuoneen ja keskimmäisen huoneen väliseinän kohdalla kämpän ulkopuolella on kivikasa.
Lisäksi pihapiirin reunoilla kiertää aitauksen jäännös. Aita kulkee rakennusten nurkasta nurkkaan. Osittain se on jo lahonnut näkymättömiin, osittain se erottuu hyvin maastosta. Aita on enimmäkseen riukuaitaa, jossa paalujen väli on n. 2 m. Riuku-aidan aidakset on kiinnitetty paaluihin teollisilla nauloilla. |
| metsakeskus.1000050598 |
732 |
Näätäkumpu 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
565458.00000000 |
7444747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050598 |
Kohteessa on 1960-lle tai 1970-luvun alkuun ajoittuva siirrettävään metsätyökämppään liittyvän tallin jäännös. Kohteessa on rankorakenteisen rakennuksen jäännös, joka ulkonäön perusteella vastaa 1960-luvulla Tuntsan nokisavotassa käytettyjä kahden hevosen talleja. Paikalla ollut metsätyökämppä on ilmeisesti siirretty pois, eikä sen paikka erotu.
Talli on melko hyvässä kunnossa. Sen seinät ovat vielä pystyssä, mutta katto on romahtanut. Talli on 4,5 m pitkä ja 3,3 m leveä, luode-kaakkosuuntainen. Harjakorkeus on 2,25 m. |
| metsakeskus.1000050599 |
732 |
Kanniston ristikuusi |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
560126.00000000 |
7434436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050599 |
Kohde on Juho Kanniston kuolinpaikalle tehty muistomerkki. Informantin kertoman mukaan Juho Kannisto oli kuusamolainen kulkukauppias, joka Kelloselästä hiihtäessään eksyi tuiskussa ja löytyi myöhemmin kuolleena kuusen juurelta. Tähän kuuseen tehtiin myöhemmin muistomerkki. Muistomerkki on ollut paikalla ainakin 1970-luvulta lähtien, jolloin informantti on käynyt paikalla.
Muistomerkki on kuuseen runkoon 1,7-1,8 m korkeudelle naulattu 29 cm leveä ja 6-8 cm korkea lauta, johon on kaiverrettu muistokirjoitus pölkkykirjaimilla:
TÄHÄN KUOLI JUHO KANNISTO 10.12.1927 †
KUUSAMOSTA
Tekstin vasemmalla puolella lautaan päähän on naulattu laudasta sahattu ympyrä, jossa on luku 19. Lauta on siis voinut olla alunperin muussa käytössä. Kyltin takapuolella näkyy osa tekstistä: LOYVETTY - mahdollisesti löydetty. Laudan suojaksi puuhun on kiinnitetty laudoista tehty pieni katosmainen lippa. Kuusi on elävä ja halkaisijaltaan n. 20 cm. Alue on pusikkoista, joten kohde erottuu melko heikosti. |
| metsakeskus.1000050602 |
732 |
Kurinharju 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
572091.00000000 |
7428645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050602 |
Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan uittotammen jäännös. Tammesta on jäljellä sammaleen peittämä maa- ja kiviaineksesta tehty 6 m leveä valli, jonka reunassa alajuoksunpuolella on pystyriukuja. Muita säilyneitä puurakenteita ei näy. Kanavan kaivaminen on tehty ilmeisesti vasta tammen rakentamisen jälkeen, koska v. 1971 topografisessa kartassa Kurinjoki on vielä luonnontilassa. |
| metsakeskus.1000050603 |
732 |
Kurinharju 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
571536.00000000 |
7429395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050603 |
Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös. Tammesta on jäljellä 6 m leveä, itärannalla 100 m pituinen maa-kivivalli sekä puurakenteita. Valli on lounais-koillissuuntainen ja arviolta yhteensä 140 m pitkä. Lisäksi tammen koillispäässä olevan kumpareen rinteessä on neljä halkaisijaltaan 10-20 m kokoista maanottokuoppaa. |
| metsakeskus.1000050604 |
831 |
Niemisenlahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
561428.00000000 |
6780125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050604 |
Kohde sijaitsee Niemisenlahden pohjoisrannalla matalassa vedessä. Kyseessä on puinen hylky, joka makaa järven pohjassa kölillään. Ilmoittaja kutsuu kohdetta lotjaksi. Kohteesta on ilmoituksessa kaksi viistokaikukuvaa, joissa hylky vaikuttaa varsin ehjältä. |
| metsakeskus.1000050605 |
732 |
Husujänkä 1 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
575918.00000000 |
7413034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050605 |
Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan niittyladon jäännös. Vuoden 1963 kartan perusteella paikalla on ollut myös toinen niittylato vajaan 200 m etäisyydellä itäkaakossa ojan varressa, mutta sen jäännöksiä ei onnistuttu paikantamaan. Lato on pyöröhirsinen, 4,6 m leveä ja 5 m pitkä ja eteläpohjoissuuntainen. Ladosta on jäljellä 12 hirsikertaa. |
| metsakeskus.1000050607 |
139 |
Jänespalo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
451780.00000000 |
7290262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050607 |
Lidark-aineistossa ja lidar 5p -aineistossa esiintyvä tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudan halssi suuntaa luoteeseen. Tervahaudasta noin 25 metriä luoteeseen sijaitsee mahdollinen tervapirtin pohja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050608 |
139 |
Välikangas 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
450869.00000000 |
7288642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050608 |
Lidark-aineistossa ja lidar 5p -aineistossa erottuva hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050609 |
139 |
Hautakangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433965.00000000 |
7261806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050609 |
Kohde sijaitsee Hautakankaan korkeimman harjanteen itäreunalla.
Tervahauta on halkaisijaltaan 18-metrinen ja 1,3 metriä syvä. Halssi suuntaa itään. Pituutta halssilla on 5 metriä ja syvyyttä 0,35 metriä. Haudan keskeltä paljastuu runsas hiilikerros. |
| metsakeskus.1000050610 |
139 |
Ylipäänkoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
430926.00000000 |
7264844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050610 |
Olhavajoen itärannalla Ylipäänkosken kohdalla on n. 600 metrin matkalla joen suuntainen ja 12 pyyntikuopan muodostama kokonaisuus. Eteläisimmät osat kohteesta ovat pienillä harjanteilla olevia neljän kuopan jonoja, pohjoisempi osa muodostuu kahdesta kuoppaparista.
Pyyntikuopat ovat lidar 5p-aineistosta mitaten halkaisijaltaan noin 4-6 metrisiä. Kuopista on kairattu esiin podsol-maannos.
Kohde on vaurioitunut. Ortokuvan perusteella pohjoisista kuoppapareista eteläisempi vaikuttaisi vaurioituneen vuonna 2021 toteutetun maaperän muokkauksen yhteydessä. Eteläisempiä neljän kuopan jonoja koskee toukokuussa 2023 tehty metsänkäyttöilmoitus, joka ei sisällä maanmuokkausta. |
| metsakeskus.1000050611 |
139 |
Numerokangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
435385.00000000 |
7257933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050611 |
Kolmesta kivikkokuopasta muodostuva kohde sijaitsee Numerokankaan pohjoispäässä, suohon rajautuvan itä-länsisuuntaisen kivikon länsilaidalla. Rakkakuoppien koot on ilmoitettu alakohteissa. Rakkakuoppa 1 ja 2 sijaitsevat toisistaan 17,5 metrin etäisyydellä toisistaan ja kuopat 2 ja 3 10 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000050612 |
139 |
Suittisuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
433795.00000000 |
7262594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050612 |
Kolmesta asumuspainanteesta muodostuva kohde sijaitsee laajan, Hautakangas-nimisen, rantavoimien muokkaaman hiekkakankaan pohjoisella, Suittisuohon työntyvällä haarakkeella.
Asumuspainanteet sijaitsevat 17- 40 metrin etäisyydellä toisistaan. Kaksi eteläisintä asumuspainannetta ovat soikeita ja kooltaan noin 15 x 9 metrisiä ja pohjoisin on halkaisijaltaan noin 10 metrinen, pyöreä painanne. Pohjoisimman painanteen vallissa on oviaukot pohjoiskoillisessa ja etelälounaassa. Asumuspainanteiden tarkemmat koot on ilmoitettu alakohteissa.
Kaikista painanteista on kairattu esiin podsol-maannos. Eteläisimpään painanteeseen kaivetusta koekuopasta löytyi palanutta kiveä, mikä yhdessä alakohteiden ulkoisten piirteiden kera antaa olettaa niiden olevan asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000050613 |
139 |
Rytisaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
434801.00000000 |
7259652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050613 |
Rytilammen koillispuolella sijaitsevan Rytisaaren koillisosassa on kankaan lakikivikon korkeimman kohdan koillispuolella on noin 7 metrin päässä toisistaan kaksi mahdollista kivikkokuoppaa. Kangas laskee kohteen koillispuolella jyrkästi suohon.
Eteläisempi kivikkokuopista (kuoppa 1) on halkaisijaltaan 2,5-metrinen ja 0,3 metriä syvä. Siitä 7 metriä luoteeseen sijaitseva pohjoisempi kivikkokuoppa (kuoppa 2) on hieman selkeämmin erotettavissa, halkaisijaltaan 2,5-metrinen ja 0,4 metriä syvä. Pohjoisemmasta kivikkokuopasta tuli kairatessa esiin podsolimaannos. |
| metsakeskus.1000050614 |
139 |
Pieni Temppelikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435582.00000000 |
7263472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050614 |
Pyöreä, halkaisijaltaan 8-metrinen halssillinen tervahauta on 0,6 metriä syvä. Noin 3,5 metriä pitkä ja 40 cm syvä halssi suuntaa länsilounaaseen tervahaudan keskustasta katsoen. Kairatessa vastaan tulee runsas hiilikerros. |
| metsakeskus.1000050616 |
689 |
Mäkelä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
620623.00000000 |
6808436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050616 |
Historiallinen rajamerkki, jonka perustana on pyöreähkö, sammaloitunut kasa kiviä. Perustuksen halkaisija on noin 1,2 metriä ja korkeus noin 30 cm. Kasan keskellä on hieman kumossa oleva viisarikivi, jonka korkeus on noin 35 cm. Paikalla on kulkenut Uudenkaupungin rauhassa (1721) määritelty Ruotsin ja Venäjän välinen rajalinja. Kyseinen raja näkyy myös pitäjänkartassa (v. 1852). |
| metsakeskus.1000050617 |
689 |
Heinäharju |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
620714.00000000 |
6808258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050617 |
Historiallinen rajamerkki, jonka kivistä kasatun neliskulmaisen perustuksen halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Perustuksen keskellä on viisarikivi, jonka korkeus noin 40 cm.
Viisarikiven molemmille puolille on kaiverrettu numero ”8”. Paikalla on kulkenut Uudenkaupungin rauhassa v. 1721 määritelty Ruotsin ja Venäjän välinen rajalinja. Kyseinen raja näkyy myös pitäjänkartassa (v. 1852). |
| metsakeskus.1000050618 |
689 |
Purpotinpolvi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
621473.00000000 |
6807773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050618 |
Laikonkankaan entisen ratapihan pohjoispuolella, metsätieltä itään on useita kenttälinnoitteiden jäänteitä. Alueella on ainakin yksi, laaja ja pyöreä puolijoukkueteltan pohja ja sen läheisyydessä U:n muotoisia kaivantoja, sekä neliskulmaisia että suorakaiteen muotoisia kuoppia. Paikalla kasvaa avointa havumetsää, jonka alueella eri kokoiset kuopat ovat selkeästi havaittavissa. Alueen eteläosassa on nuorta taimikkoa, jonka alueella havainnointimahdollisuudet olivat huonommat. |
| metsakeskus.1000050619 |
689 |
Purpotinpolvi 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
621769.00000000 |
6807372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050619 |
Laikonkankaan entisen ratapihan itäpuolella, Purpotinpolven metsäalueella sijaitsee korsunpohja. Paikalla olevan kuopan halkaisija valleineen on noin 11,5 metriä. Vallien leveys on noin 2,5-3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Kuopan syvyys on arviolta noin 2 metriä. Kuopassa kasvaa nuoria kuusia, jotka peittävät sen lähes täysin. |
| metsakeskus.1000050620 |
689 |
Purpotinpolvi 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
622034.00000000 |
6807354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050620 |
Laikonkankaan entiseltä ratapihalta itään, tien 3991 varressa, sijaitsee korsunpohja. Paikalla on noin puolen metrin korkuisten vallien ympäröimä kuoppa, jonka syvyys on noin 2,5-3 metriä. Kuopan halkaisija valleineen on noin 12 metriä. Kuopassa kasvaa nuoria puun taimia ja ympäristö on nuorta mäntytaimikkoa. Ks. sijainti Kartta 12. |
| metsakeskus.1000050621 |
689 |
Miettiläntie |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
622168.00000000 |
6806894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050621 |
Tien 3991 länsipuolella, noin 44 metriä tiestä länteen sijaitsee korsunpohja. Paikalla on laaja,
vallien ympäröimä kuoppa. Kohteen halkaisija on noin 12,5 metriä valleineen. Vallien leveys on
3-4 metriä ja niiden korkeus on noin 0,6 metriä. Kuopan syvyys on noin 3 metriä. Kuopassa
kasvaa muutama kuusi ja nuoria puun taimia ja ympäristö on nuorta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000050622 |
689 |
Kuusikko |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
622418.00000000 |
6806652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050622 |
Laikonkankaan ja tien 3991 itäpuolella, Kuusikon talon luoteispuolisella metsäalueella,
nimettömän hiekkatien molemmin puolin sijaitsee lukuisia kenttälinnoitteiden jäänteitä.
Suurin osa kaivannoista sijoittuu tien pohjoispuolelle, loivan mäenrinteen pohjoisosaan.
Paikalla on muutaman metrin kokoisia U:n muotoisia kuoppia valleineen, pyöreitä
tasapohjaisia kuoppia (puolijoukkuetelttojen pohjia) valleineen, joiden halkaisija on noin 8-10 metriä ja useita muita eri kokoisia pienempiä ja suurempia kaivantoja. Kaikkien kaivantojen vallit ovat kiven ja maan sekaisia. Paikalla on pääosin avointa mäntymetsää, joten havainnointimahdollisuudet olivat hyvät. Pieni osa alueen luoteispuolella on nuorta istutusmetsää, jonka alueella havainnointimahdollisuudet olivat heikohkot. |
| metsakeskus.1000050623 |
689 |
Laikonkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
621761.00000000 |
6806678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050623 |
Laikonkankaalla, vanhan ratapihan länsipuolella havaittiin yksittäinen pyöreähkö
korsukuoppa. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää, eikä maastokartalla näkyvää polkua ole
maastossa havaittavissa. Korsukuopan halkaisija on noin 11 metriä valleineen. Vallien leveys on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Kuopan syvyys on noin 2 metriä. |
| metsakeskus.1000050624 |
689 |
Laikonkangas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
621958.00000000 |
6806587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050624 |
Laikonkankaalla, vanhan ratapihan eteläpuolella havaittiin yksittäinen pyöreähkö
korsukuoppa. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää, eikä maastokartalla näkyvää polkua ole
maastossa havaittavissa. Korsukuopan halkaisija on noin 12 metriä valleineen. Vallien leveys on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kuopan syvyys on noin 2,5 metriä ja sen pohjalla
kasvaa suuri kuusi. |
| metsakeskus.1000050625 |
689 |
Laikonkangas 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
621833.00000000 |
6806189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050625 |
Laikonkankaan eteläosassa, ja eteläisemmän Laikonlammen itäpuolella, noin 75 metriä tiestä
nro 3991 luoteeseen havaittiin yksittäinen, iso korsukuoppa. Kuoppa on soikeahko ja sen
halkaisija on valleineen noin 14 metriä. Vallien korkeus on noin 60 cm ja leveys noin 4 metriä.
Kuopan syvyys on noin 3 metriä ja siinä kasvaa puita. Ympäröivä maasto on nuorehkoa
mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000050626 |
689 |
Laikonlammit |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
621519.00000000 |
6806196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050626 |
Eteläisemmän Laikonlammen koillis- ja itälaidalla, rinteessä ja rantaterassin päällä havaittiin
useita kenttälinnoitteiden jäänteitä. Alueella on muutamia pyöreitä, tasapohjaisia kuoppia,
joissa on vallit reunoilla. Niiden halkaisija on noin 8-9 metriä ja suuaukko on lammelle päin.
Kuopan pohjalle tehtiin koepisto, jossa sammaleen alla oli sekoittuneen oloista
hiekkamoreenia, joka muuttui puhtaaksi noin 10 cm:n syvyydessä. Alueella on myös useita
muita eri muotoisia ja kokoisia kuoppia, neliskulmaisia, pyöreitä ja U:n muotoisia, kokojen
vaihdellessa puolen metrin kokoisesta muutamaan metriin. Alueella on myös pari suurempaa,
todennäköisesti korsukuoppaa. Valtaosa kohteista sijoittuu Laikonlammen koillisreunalle ja
osa Laikonlammen itäreunalle, joka rajattiin omaksi alueekseen. Myös Laikonlammen
länsipuolella näkyy rinnevarjosteen mukaan olevan useita korsumaisia kuoppia. Niitä ei
kuitenkaan tarkastettu tässä inventoinnissa, koska ne jäivät inventointialueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000050627 |
595 |
Murtokoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
492178.00000000 |
7005673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050627 |
Kohde sijaitsee Pankajoen varressa Murtokosken vieressä. Rannat ovat kohdalla melko matalat ja kasvavat kuusikkoa. Paikalla on leveä uittokanava, jolla on oikaistu joen mutkaa. Kanava on suorareunainen ja leveydeltään noin 4 m. Pituudeltaan se on noin 20–30 m. Laidalla on maavallia. |
| metsakeskus.1000050628 |
595 |
Kortesuma |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
492157.00000000 |
7005491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050628 |
Kohde sijaitsee Pankajoen varressa. Ympäristö on melko rehevää kuusta ja koivua kasvavaa rantametsää. Rannat ovat kohdalla melko matalat. Paikalla on uittokanava, jolla on oikaistu joen länteen tekemä mutka. Kanava on noin 2 m leveä ja noin 70 m pitkä. Yläpäästään se on tukittu kivistä ja maasta kasatulla padolla. Kanavaa reunustaa maavalli. Nimiarkistosta ei löydetty tietoja paikannimestä. Todennäköisesti puiden sumautuminen mutkaan on alkujaan johtanut myös kanavan rakentamiseen. |
| metsakeskus.1000050629 |
595 |
Louhela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
492310.00000000 |
7004667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050629 |
Louhelan talo on merkitty paikalle isojakokarttaan (Hjelmman 1866) ja pitäjänkarttaan (1845–47b). Talonpaikka on edelleen käytössä. Kohde rajattiin isojakokartan ja 1949 ilmakuvan pohjalta.
Talolta jokirantaan isojakokartalle piirretyn polun päässä on musta piste, joka voisi mahdollisesti kuvata myllynpaikkaa. Maastotarkastuksessa jälkiä rakenteista ei kuitenkaan löydetty. Saman polun varressa rannan lähellä on pieni lähde, josta havaittiin laudoista kootusta rakenteesta (kohdassa N 7004411 E 492023). Lähde on nähtävästi ollut talon käytössä. |
| metsakeskus.1000050631 |
595 |
Alamökki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
496899.00000000 |
7001726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050631 |
Paikka sijaitsee 500 m Katajamäen talosta koilliseen. Vaaran rinteeseen suonotkon laitaan perustettu talo on merkitty isojakokarttaan (Henelius 1873) ja pitäjänkarttaan (1845–47b). Tilan pellot ovat jakokartalla hyvin vaatimattomat vain noin 12 aaria. Tila on ehkä vastikään perustettu. Vuoden 1949 ilmakuvassa paikalla näkyy vielä kolme rakennusta sekä vajaan hehtaarin kokoinen peltoalue. Vuoden 1973 peruskartalla ei näy enää rakennuksia.
Inventoinnin aikaan paikka oli vastikään hakattu ja äestetty. Paikalta löydettiin kuitenkin yksi kaakko-luode-suuntainen suhteellisen ehjä rakennuksen kivijalka ja sen sisällä suurehko noin 3 x 3 x 1,3 m kokoinen kivi- ja romukasa. Ilmakuvaan 1949 vertaamalla voidaan sanoa, että kyseessä on talon päärakennuksen
jäänteet. Kivijalka on noin 6 x 8 m kokoinen ja ladottu siististi luonnonkivistä.
Tila on mahdollisesti perustettu 1800-luvulla ja kohtuullisen hyvin säilynyt. Sitä voitaisiin pitää muuna kulttuuriperintökohteena. Kohde on rajattu vuoden 1949 ilmakuvan perusteella. |
| metsakeskus.1000050632 |
297 |
Seiväsmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498373.00000000 |
6997609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050632 |
Rännihauta sijaitsee melko jyrkässä rinteessä Seiväsmäen kaakkoislaidalla. Ympäristö on mäntyvaltaista sekametsää.
Mitoiltaan rakenne on 6 x 1 x 1 m. Molemmilla reunoilla on matalat metrin levyiset vallit. Rakenne on luode-kaakkosuuntainen. Keskelle kaivetusta koekuopasta havaittiin ohut osittain hiilensekainen huuhtoutumiskerros. Paksuutta tällä oli 3–5 cm. Kerroksen alta tuli esiin hiilensekaista hiekkaa ja tervan kovettama ruskea hiekkamaa. Tervahaudan alapäästä havaittiin turpeen alta joitain pieniä kiviä. |
| metsakeskus.1000050633 |
297 |
Seiväsmäki 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
498227.00000000 |
6997565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050633 |
Kohde sijaitsee Seiväsmäen länsipäässä lähellä Kankaisenmäen tietä. Tienluoteispuolelta noin 20 m päässä tiestä löydettiin 2,5 x 1,8 m kuoppa. Syvyyttä kuopalla oli noin 50 cm. Kuopan eteläpuolella oli matala valli. Tästä 170 m lounaaseen on toinen kuoppajäännös (Seiväsmäki 4). Kuopan funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.1000050634 |
297 |
Seiväsmäki 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
498562.00000000 |
6997886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050634 |
Kohde sijaitsee Seiväsmäen luoteisreunalla. Alue on mäntyvaltaista. Maaperä on hiekkaa tai hiekkamoreenia.
Paikalla on loivapiirteinen soikeahko kuoppa. Kuopan halkaisija on 2–3 m ja syvyys
60 cm. Ympärillä on matala valli. Pohjalle tehdystä koepistosta havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuoppa sijaitsee noin 15 m leveällä terassilla
rinteessä. Kaakkoispuolella on melko jyrkkä rinne, jonka päällä on kivilouhikkoa. Luoteen puolella on alempana suoalue. Paikka on lähiympäristössä luontainen kulkutie ja soveltuisi hyvin pyyntikuopalle. Metsäkone on ajanut kuopan yli. |
| metsakeskus.1000050635 |
297 |
Seiväsmäki 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
498167.00000000 |
6997409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050635 |
Kohde sijaitsee Seiväsmäen länsipäässä lähellä Kankaisenmäen tietä. Kuoppajäännös sijaitsee noin 30 m tien kaakkoispuolella. Paikalla on pyöreähkö halkaisijaltaan 2,5 m kuoppa. Syvyyttä kuopalla on 80 cm.
Kuoppa muistuttaa kohdetta Seiväsmäki 2. Ympäristö on mäntyä kasvavaa hiekkaharjua. Harju kapenee kohdalla ja päättyy ennen Huosiaispuroa. |
| metsakeskus.1000050636 |
777 |
Saarivaara koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572095.00000000 |
7240143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050636 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050637 |
433 |
Nummistenjoki |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
363725.00000000 |
6735997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050637 |
Nummistenjoessa on ollut mylly mahdollisesti jo keskiajalla, varhaisimmat karttalähteet myllypaikasta ja siihen liittyvästä padosta ovat 1700-luvulta. Nykyinen maastossa näkyvä pato on mitä ilmeisimmin rakennettu tai ainakin suurelta osin muokattu vuonna 1929. Padon keskiosa on vaarassa romahtaa ja sen purku ja kosken ennallistus on suunnitteilla kalojen vaellusesteen poistamiseksi. Vuoden 2023 inventoinnin tulosten perusteella padon pohjois- ja eteläpuoliset kuivalla maalla olleet tukiosat, jotka ovat samalla toimineet kulkuväylänä padolle, katsotaan muuna kulttuuriperintökohteena säilytettäväksi jäänteeksi padosta. Eteläpuolella suurista lohkotuista ja luonnonkivistä koostuva rakenne jatkuu rannasta reilut 15 metriä lounaaseen, pohjoispuolella ainakin 7 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000050639 |
837 |
Pyhällönpuiston tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
324803.00000000 |
6826517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050639 |
Nykyisestä kävelytiestä erkaneva kapeahko tienpohja, joka on tuettu kivillä kolmesta suunnasta. Tasapintainen maa- ja kivirakenne, korkeus n. 80 - 100 cm, leveys n. 5,5 - 6 m, pituus n. 15 m. Tien reunassa on sammaloitunutta kivireunusta/pengertä xx kerroksessa. Kivet ovat ladottuja. Rakenteen pohjoiospää on suoralinjainen ja sen pohjoispuolella on vetinen maa-ala. Rakenteen länsipuolella n. 25-30 metrin etäisyydessä sijaitsee Pyhällön lähde, jota on käsitelty ja maastoa muokattu lähimenneisyydessä. Alueen maapohja on rakenteen pohjoispuyolella kosteaa ja vetistä.
Lentävänniemen alueella on sijainnut 1900-luvun alussa torppia, joiden välillä on kulkenyt teitä. Mäntylän ja Suomensaaren välinen tie on kulkenut historiallisen kartan asemoinnin perusteella samalla linjalla kuin tienpohjan jäännös.
Tienpohjan kaakkoispuolella on nuori, kookkaista kivilohkareista tehty penger, joka tukee ja reunustaa kävelytietä |
| metsakeskus.1000050640 |
614 |
Teurolampi |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
545366.00000000 |
7334957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050640 |
Kohde havaittu 5p-kartoituksessa malminetsintäalueelta. Todennäköinen pystymiilu. |
| metsakeskus.1000050641 |
614 |
Takkuperänlehto |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
547148.00000000 |
7335502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050641 |
Kohde havaittaiin malminetsintäalueelta 5p LiDAR-aineistosta. 4 maatuneen oloista kuoppaa jonossa. Ainakin osassa vaikuttaa olevan ympärysvalli. Halkaisijat (valli ml) ~ 4-5 m luokkaa. Kyseeseen voivat tulla myös mm. tuliasemat. Kohde tulee kuitenkin tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050642 |
614 |
Takkuperänlehto 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
547562.00000000 |
7335446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050642 |
Kaksi kuoppaa, joiden ympärillä vaikuttaa olevan ympärysvalli. Halkaisija (valli ml.) ~ 5-6 m. Kuopat asettuvat linjaan kohteen Takkuperänlehto kanssa. Mahdollisesti pyyntikuoppia tai tuliasemia. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050643 |
614 |
Takkuperänlehto 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
547968.00000000 |
7335201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050643 |
Kohde havaittu malminetsintäalueella 5p LiDAR-aineistosta. Kaukokartoituksessa havaittiin 4 ympärysvallillista kuoppaa. 17.9.2024 kohde tarkastettiin alueelle tulevan metsänkäytön johdosta, jolloin 3/4 kuopista todettiin olevan pyyntikuoppia yhden ollessa moderni kaivanto. |
| metsakeskus.1000050644 |
614 |
Kellariniemi Norkonsuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
548094.00000000 |
7334854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050644 |
Kohde on havaittu malminetsintäalueelta 5 p LiDAR-aineistosta. Paikalla on mahdollisesti hiilimiilu (pystymiilu). Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050645 |
445 |
Utö länsipuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
181735.00000000 |
6640683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050645 |
Sijaintipaikka on Utön länsipuolella Västra fjärdenillä noin 40 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen purjelaivan hylky, jonka pituus on noin 26 metriä. Rungon leveys keulassa on 5,5 metriä ja perässä 4,8 metriä. Hylyn ylimmät kohdat ovat noin 34 metrin syvyydessä. Kohtalaisen ehjä ja muodossaan pysynyt runko on kallistuneena styyrpuurin puolelle yli 45 astetta. Laiva on tasaperäinen. Kansi on pääosin ehjä ja siinä on kolme ruumanluukkua. Keulassa olevan ankkuripelin takana on pienin luukku (koko 150- 80 cm), kaksi muuta ovat isompia. Kansilautoja on kuitenkin irronnut sekä paapuurin puolelta että perästä. Kannella on isokokoinen vinssilaite. Alus on ollut kolmimastoinen. Mastot ovat kaatuneet pohjaan styyrpuurin puolelle. Keulan molemmin puolin pohjassa on ankkurit. Rungon paapuurin puolella pohjassa on hylystä irronneita lautoja, samoin hylyn perän takana useiden metrien laajuisella alueella. Koneesta tai apukoneista ei ole viitteitä. Hylyssä on metalliosia ja vaijeria. Lastina on ollut ilmeisesti ainakin puutavaraa. Alus vaikuttaa olevan peräisin 1800-luvun jälkipuolelta, mutta tarkkaa ajoitusta tai aluksen nimeä ja alkuperää ei tunneta.
Hylky havaittiin kaapelihankkeen takia tehdyssä luotauksessa 2018. Hylylle on tehty tarkastussukelluksia 2021-2023 hylkyä kuvaten ja videokuvaten (H2O ry ja Kupla ry). Hylyn kansitasoa on 3D-mallinnettu. |
| metsakeskus.1000050647 |
614 |
Miilulampi |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
554423.00000000 |
7335123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050647 |
Kohde sijaitsee lähellä aluetta, johon on haettu malminetsintälupaa. Hakemuksesta lausuttaessa kiinnitettiin huomiota läheisen lammen nimeen. Uteliaisuudesta alue tarkastettiin 5p LiDARista. Paikalla vaikuttaisi olevan n. 15,5 x 13,3 m kokoinen lamamiilu. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050648 |
620 |
Taivallahti 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
513800.00000000 |
7176957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050648 |
Yksittäinen asuinpaikkavalli, kivirakennelma, kivikossa Taivallahden kaakkoispuolella kohoavalla matalalla harjanteella. Mitoiltaan n. 11 x 8 metriä, noin 0,6 metriä syvä ja sen keskiakseli on koillis-lounaissuuntainen.
Viranomaisille Ilppari-ilmoitus 29322 |
| metsakeskus.1000050650 |
620 |
Hakoniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
514089.00000000 |
7177525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050650 |
Puokiojärveen etelässä pistävän Hakoniemen lakikivikossa on kaksi muodoltaan soikeaa asuinpaikkavallia.
Paremmin säilynyt koillinen asuinpaikkavalli 1 on muodoltaan soikea, mitoiltaan 8,5 x 7,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,8 metriä. Siitä 48 metriä lounaaseen sijaitseva asuinpaikkavalli 2 on myös muodoltaan soikea ja on mitoiltaan 7 x 6 metriä ja noin 0,6 metriä syvä.
Kohteista lounaisempi on vahingoittunut verrattain pahasti sen päältä liikkuneen metsäkoneen takia.
asuinpaikkavallin 2 sijaintitieto, ks. alakohteet.
Viranomaisille Ilppari-ilmoitus 29321. |
| metsakeskus.1000050651 |
620 |
Lautinjärvi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511986.00000000 |
7181379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050651 |
Kohde sijaitsee Lautinjärven luoteispuolella, Lautinjärven ja Piltunginjärven välisellä kuivalla mäntykankaalla. Paikalla on noin 1,1 km pitkä ja kaikkiaan 35 alakohdetta käsittävä pyyntikuoppaketju.
Kohteen pyyntikuopat ovat suurimmillaan 6-8 metrisiä ja muodoltaan varsin laakeita, mitä voidaan pitää merkkinä niiden huomattavasta iästä. Lisäksi kankaalta paikannettiin LiDAR-visualisoinneista 17 sellaista kuoppaa, jotka todettiin maastotarkastuksessa moderneiksi tai esim. tuulenkaadoiksi.
kaikki tarkastetut kohteet kairattiin podsolimaannoksen toteamiseksi. Kohteen pohjoisosassa kymmenkunta pyyntikuoppaa sijaitsee hiljattain hakatulla alueella, missä liikkunut metsäkone on mullostanut joitain kuopista. Aivan pohjoisin viiden kuopan rykelmä on kärsinyt myös maapohjan muokkauksesta äestämällä.
Aluerajaus tehty ilppari-ilmoituksen antaman karttaliitteen perusteella.
Viranomaisille ilppari-ilmoitus 29314 |
| metsakeskus.1000050653 |
678 |
Kiviniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405071.00000000 |
7152528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050653 |
Valtatien 88 pohjoispuolella, alueella kulkevan metsäautotien itäpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 15 metrin kokoinen tervahauta. Sen vallin leveys on noin 3 metriä. Syvyyttä tervahaudan keskeltä vallin yläreunaan on noin 1,5-2 metriä. Halssiaukko aukeaa koilliseen. Sen pituus on noin 5 metriä, leveys 1,5 metriä ja syvyys 2 metriä.
Tervahaudan päällä kasvaa suuria mäntyjä. Se erottuu selvästi MML:n korkeusmallista ja on
merkitty myös peruskarttaan. Tervahaudasta noin 10 metriä luoteeseen metsäautotien länsipuolella tiheän taimikon reunassa sijaitsee kuoppa (ks. alakohde). Kuopan keskelle tehdystä lapion pistosta havaittiin mustaa maata sekä hiiltä. Kyseessä voi olla hiilimiilu tai jokin tervahautaan liittyvä kaivanto.
Alueella on useita kuoppia sekä kaivantoja, jotka osa todettiin moderneiksi hiekanottokuopiksi tai muiksi kaivannoiksi. eivätkö ne kuulu muinaisjäännösalueeseen. |
| metsakeskus.1000050654 |
678 |
Kiviniemi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
404980.00000000 |
7152591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050654 |
Valtatien 88 pohjoispuolella, aivan Roppatien itäpuolella sijaitsee kaksi kuoppaa harvennetussa mäntykangasmetsässä. Luoteisempi kuoppa on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja sen ympärillä on vallimaista rakennetta. Vallin leveys on noin 2 metriä. Kuopan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 1,3 metriä.
Kuoppa on merkitty peruskarttaan tervahautana, mutta se ei maastotarkastuksen perusteella vaikuttanut tervahaudalta. Kuopan pohjalle tehtiin lapiolla pisto, josta ei havaittu tervahaudalla tyypillistä mustaa maata tai hiiltä. Myöskään huuhtoutumiskerrosta ei havaittu tai se oli niin ohut, että sitä ei selvästi erottanut. Pistosta ei tavattu mitään löytöjä.
Edellä mainitusta kuopasta noin 22 metriä kaakkoon havaittiin toinen kuoppa, joka oli halkaisijaltaan noin 5 metriä. Kuopan ympärillä ei erotu selvää vallia. Kuopan syvyys on noin 0,7 metriä. Kuopan keskellä tehdystä lapion pistosta havaittiin ohut huuhtoutumiskerros sekä sen alta ruskeaa hiekkaa. Pistosta ei tavattu mitään löytöjä.
Molempien kuoppien kohdalla kasvaa melko jykeviä mäntyjä. Kummankin kuopan funktio jäi inventoinnin yhteydessä kuitenkin epäselväksi. Varsinkin kaakkoisempi kuoppa vaikutti ehjän huuhtoutumiskerroksen perusteella melko vanhalta. Kuoppiin tehdyistä pistoista ei kuitenkaan saatu mitään esimerkiksi kivikautisiin asumuspainanteisiin viittavia merkkejä. Alueella on useita erilaisia kuoppia ja kaivantoja, joista muut vaikututtavat muotonsa ja olemuksensa perusteella olevan melko moderneja kaivantoja. |
| metsakeskus.1000050656 |
858 |
Hyrylän varuskunnan harjoituspaikka |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
391737.00000000 |
6696761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050656 |
Hyrylän varuskunnan vanhan ortodoksihautausmaan ympäristö on ollut varuskunnan harjoitusalueena ja siellä sijaitsee useita maahan kaivettuja puolustusvarustuksia, kuten taisteluhautoja. |
| metsakeskus.1000050657 |
751 |
Maksniemi Parsiala 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27005 |
397000.00000000 |
7285141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050657 |
Kohde sijaitsee Simon keskustasta länteen Maksniemen länsiosassa vielä 1730-luvun alussa mereen etelään työntyvän niemen kärjen eteläosasta pohjoiseen.
Maksniemen asutus on ollut olemassa viimeistään uuden ajan alussa, sillä vuoden 1548 verotietojen mukaan kylässä oli 5 asukasta. Vuoden 1608 verollepanoa tehdessä kylässä oli 9 verotaloa, joista kaksi oli uudistaloja ja kaksi nihtien asuttamaa tilaa. Suomen 1560-luvun asutuksen kartastossa Maksniemen kylän alueelle on merkitty kahdeksan tilaa. Näin näyttäisi siltä, että pääosa tiloista periytyisi 1500-luvun puolelta.
Kohteessa on ollut vuoden 1736 kartan mukaan tilan asuintontti, joka on merkitty numerolla 1. Kyseessä on vuoden 1725 tilaluettelon tila nro 1 Parsiainen. 1800-luvulla tila tunnetaan nimellä Stor-Parsiala ja Isoparsiala. 1900-luvulla paikan nimi on ollut Sassi. Asutuksen yleisluettelon ja rippikirjojen antaman tiedon perusteella paikalla on ollut Parsiala-niminen tila, joka lienee syntynyt jo 1560-luvulle tultaessa ja jonka asukkaat ovat tiedossa 1630-luvulta alkaen. Asutuksen yleisluettelossa tila on merkitty nimellä Parsiala 2, joka kirjattiin myös muinaisjäännösrekisteriin tilan nimeksi.
Karttojen ja ilmakuvien antaman tiedon tarkastelun perusteella 1700-luvun kartalla merkitystä tonttimaasta on voinut säilyä ainakin pienellä alueella tontin luoteisosassa vanhempia asutuskerrostumia entisen pellon alueella. Osa tontin kerrostumista on kuitenkin todennäköisesti kadonnut myöhemmän asuin- ja tierakentamisen vuoksi. Koska vanhemmat historialliset kartat eivät ole mittatarkkoja, tarkastelun antama tieto ei ole täysin luotettavaa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisteriin vuoden 1736 kartan tontin laajuuden mukaan.
Tontin tietämillä on ollut maatilan rakennuksia vielä 1900-luvulla, mutta ne on purettu pois vuosien 1998 ja 2004 välillä.
Tiedot perustuvat arkistotutkimukseen, eikä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050657 |
751 |
Maksniemi Parsiala 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
397000.00000000 |
7285141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050657 |
Kohde sijaitsee Simon keskustasta länteen Maksniemen länsiosassa vielä 1730-luvun alussa mereen etelään työntyvän niemen kärjen eteläosasta pohjoiseen.
Maksniemen asutus on ollut olemassa viimeistään uuden ajan alussa, sillä vuoden 1548 verotietojen mukaan kylässä oli 5 asukasta. Vuoden 1608 verollepanoa tehdessä kylässä oli 9 verotaloa, joista kaksi oli uudistaloja ja kaksi nihtien asuttamaa tilaa. Suomen 1560-luvun asutuksen kartastossa Maksniemen kylän alueelle on merkitty kahdeksan tilaa. Näin näyttäisi siltä, että pääosa tiloista periytyisi 1500-luvun puolelta.
Kohteessa on ollut vuoden 1736 kartan mukaan tilan asuintontti, joka on merkitty numerolla 1. Kyseessä on vuoden 1725 tilaluettelon tila nro 1 Parsiainen. 1800-luvulla tila tunnetaan nimellä Stor-Parsiala ja Isoparsiala. 1900-luvulla paikan nimi on ollut Sassi. Asutuksen yleisluettelon ja rippikirjojen antaman tiedon perusteella paikalla on ollut Parsiala-niminen tila, joka lienee syntynyt jo 1560-luvulle tultaessa ja jonka asukkaat ovat tiedossa 1630-luvulta alkaen. Asutuksen yleisluettelossa tila on merkitty nimellä Parsiala 2, joka kirjattiin myös muinaisjäännösrekisteriin tilan nimeksi.
Karttojen ja ilmakuvien antaman tiedon tarkastelun perusteella 1700-luvun kartalla merkitystä tonttimaasta on voinut säilyä ainakin pienellä alueella tontin luoteisosassa vanhempia asutuskerrostumia entisen pellon alueella. Osa tontin kerrostumista on kuitenkin todennäköisesti kadonnut myöhemmän asuin- ja tierakentamisen vuoksi. Koska vanhemmat historialliset kartat eivät ole mittatarkkoja, tarkastelun antama tieto ei ole täysin luotettavaa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisteriin vuoden 1736 kartan tontin laajuuden mukaan.
Tontin tietämillä on ollut maatilan rakennuksia vielä 1900-luvulla, mutta ne on purettu pois vuosien 1998 ja 2004 välillä.
Tiedot perustuvat arkistotutkimukseen, eikä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050657 |
751 |
Maksniemi Parsiala 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
397000.00000000 |
7285141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050657 |
Kohde sijaitsee Simon keskustasta länteen Maksniemen länsiosassa vielä 1730-luvun alussa mereen etelään työntyvän niemen kärjen eteläosasta pohjoiseen.
Maksniemen asutus on ollut olemassa viimeistään uuden ajan alussa, sillä vuoden 1548 verotietojen mukaan kylässä oli 5 asukasta. Vuoden 1608 verollepanoa tehdessä kylässä oli 9 verotaloa, joista kaksi oli uudistaloja ja kaksi nihtien asuttamaa tilaa. Suomen 1560-luvun asutuksen kartastossa Maksniemen kylän alueelle on merkitty kahdeksan tilaa. Näin näyttäisi siltä, että pääosa tiloista periytyisi 1500-luvun puolelta.
Kohteessa on ollut vuoden 1736 kartan mukaan tilan asuintontti, joka on merkitty numerolla 1. Kyseessä on vuoden 1725 tilaluettelon tila nro 1 Parsiainen. 1800-luvulla tila tunnetaan nimellä Stor-Parsiala ja Isoparsiala. 1900-luvulla paikan nimi on ollut Sassi. Asutuksen yleisluettelon ja rippikirjojen antaman tiedon perusteella paikalla on ollut Parsiala-niminen tila, joka lienee syntynyt jo 1560-luvulle tultaessa ja jonka asukkaat ovat tiedossa 1630-luvulta alkaen. Asutuksen yleisluettelossa tila on merkitty nimellä Parsiala 2, joka kirjattiin myös muinaisjäännösrekisteriin tilan nimeksi.
Karttojen ja ilmakuvien antaman tiedon tarkastelun perusteella 1700-luvun kartalla merkitystä tonttimaasta on voinut säilyä ainakin pienellä alueella tontin luoteisosassa vanhempia asutuskerrostumia entisen pellon alueella. Osa tontin kerrostumista on kuitenkin todennäköisesti kadonnut myöhemmän asuin- ja tierakentamisen vuoksi. Koska vanhemmat historialliset kartat eivät ole mittatarkkoja, tarkastelun antama tieto ei ole täysin luotettavaa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisteriin vuoden 1736 kartan tontin laajuuden mukaan.
Tontin tietämillä on ollut maatilan rakennuksia vielä 1900-luvulla, mutta ne on purettu pois vuosien 1998 ja 2004 välillä.
Tiedot perustuvat arkistotutkimukseen, eikä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050657 |
751 |
Maksniemi Parsiala 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
397000.00000000 |
7285141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050657 |
Kohde sijaitsee Simon keskustasta länteen Maksniemen länsiosassa vielä 1730-luvun alussa mereen etelään työntyvän niemen kärjen eteläosasta pohjoiseen.
Maksniemen asutus on ollut olemassa viimeistään uuden ajan alussa, sillä vuoden 1548 verotietojen mukaan kylässä oli 5 asukasta. Vuoden 1608 verollepanoa tehdessä kylässä oli 9 verotaloa, joista kaksi oli uudistaloja ja kaksi nihtien asuttamaa tilaa. Suomen 1560-luvun asutuksen kartastossa Maksniemen kylän alueelle on merkitty kahdeksan tilaa. Näin näyttäisi siltä, että pääosa tiloista periytyisi 1500-luvun puolelta.
Kohteessa on ollut vuoden 1736 kartan mukaan tilan asuintontti, joka on merkitty numerolla 1. Kyseessä on vuoden 1725 tilaluettelon tila nro 1 Parsiainen. 1800-luvulla tila tunnetaan nimellä Stor-Parsiala ja Isoparsiala. 1900-luvulla paikan nimi on ollut Sassi. Asutuksen yleisluettelon ja rippikirjojen antaman tiedon perusteella paikalla on ollut Parsiala-niminen tila, joka lienee syntynyt jo 1560-luvulle tultaessa ja jonka asukkaat ovat tiedossa 1630-luvulta alkaen. Asutuksen yleisluettelossa tila on merkitty nimellä Parsiala 2, joka kirjattiin myös muinaisjäännösrekisteriin tilan nimeksi.
Karttojen ja ilmakuvien antaman tiedon tarkastelun perusteella 1700-luvun kartalla merkitystä tonttimaasta on voinut säilyä ainakin pienellä alueella tontin luoteisosassa vanhempia asutuskerrostumia entisen pellon alueella. Osa tontin kerrostumista on kuitenkin todennäköisesti kadonnut myöhemmän asuin- ja tierakentamisen vuoksi. Koska vanhemmat historialliset kartat eivät ole mittatarkkoja, tarkastelun antama tieto ei ole täysin luotettavaa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisteriin vuoden 1736 kartan tontin laajuuden mukaan.
Tontin tietämillä on ollut maatilan rakennuksia vielä 1900-luvulla, mutta ne on purettu pois vuosien 1998 ja 2004 välillä.
Tiedot perustuvat arkistotutkimukseen, eikä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050657 |
751 |
Maksniemi Parsiala 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27009 |
397000.00000000 |
7285141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050657 |
Kohde sijaitsee Simon keskustasta länteen Maksniemen länsiosassa vielä 1730-luvun alussa mereen etelään työntyvän niemen kärjen eteläosasta pohjoiseen.
Maksniemen asutus on ollut olemassa viimeistään uuden ajan alussa, sillä vuoden 1548 verotietojen mukaan kylässä oli 5 asukasta. Vuoden 1608 verollepanoa tehdessä kylässä oli 9 verotaloa, joista kaksi oli uudistaloja ja kaksi nihtien asuttamaa tilaa. Suomen 1560-luvun asutuksen kartastossa Maksniemen kylän alueelle on merkitty kahdeksan tilaa. Näin näyttäisi siltä, että pääosa tiloista periytyisi 1500-luvun puolelta.
Kohteessa on ollut vuoden 1736 kartan mukaan tilan asuintontti, joka on merkitty numerolla 1. Kyseessä on vuoden 1725 tilaluettelon tila nro 1 Parsiainen. 1800-luvulla tila tunnetaan nimellä Stor-Parsiala ja Isoparsiala. 1900-luvulla paikan nimi on ollut Sassi. Asutuksen yleisluettelon ja rippikirjojen antaman tiedon perusteella paikalla on ollut Parsiala-niminen tila, joka lienee syntynyt jo 1560-luvulle tultaessa ja jonka asukkaat ovat tiedossa 1630-luvulta alkaen. Asutuksen yleisluettelossa tila on merkitty nimellä Parsiala 2, joka kirjattiin myös muinaisjäännösrekisteriin tilan nimeksi.
Karttojen ja ilmakuvien antaman tiedon tarkastelun perusteella 1700-luvun kartalla merkitystä tonttimaasta on voinut säilyä ainakin pienellä alueella tontin luoteisosassa vanhempia asutuskerrostumia entisen pellon alueella. Osa tontin kerrostumista on kuitenkin todennäköisesti kadonnut myöhemmän asuin- ja tierakentamisen vuoksi. Koska vanhemmat historialliset kartat eivät ole mittatarkkoja, tarkastelun antama tieto ei ole täysin luotettavaa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisteriin vuoden 1736 kartan tontin laajuuden mukaan.
Tontin tietämillä on ollut maatilan rakennuksia vielä 1900-luvulla, mutta ne on purettu pois vuosien 1998 ja 2004 välillä.
Tiedot perustuvat arkistotutkimukseen, eikä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050659 |
614 |
Peräkangas |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
571064.00000000 |
7322184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050659 |
Kohde havaittu 5p-aineistosta malminetsintäalueelta. Paikalla vaikuttaisi olevan kaksiosainen piisillinen kämppä. Se on kämpälle hiukan epätyypillisessä paikassa, joten sen luonnetta ei varmuudella voida LiDAR-aineistosta tulkita. Kohde tulee tarkastaa maastossa sen luonteen varmistamiseksi. |
| metsakeskus.1000050660 |
402 |
Palometsä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525155.00000000 |
7034708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050660 |
Paikalla sijaitsee maanmuokkauksessa pahasti vaurioitunut tervahauta. Tervahauta erottuu heikosti ympäristöstä, koska aluetta on metsänhoidon yhteydessä muokattu ja alueella kasvaa nykyään tiheää nuorta kuusi- ja koivutaimikkoa. Tervahaudan pohjoispuolella kulkee metsäkoneen ajoura.
Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan kuoppa ei erotu enää kovinkaan selkeästi maastosta, mutta tervahaudan vallit erottuvat suhteellisen hyvin. Vallien leveys on noin 4 metriä. Halssi on ilmeisesti ollut etelään, jossa erottuu vielä heikosti pieni halssiura. Tervahaudan keskeltä otetusta kairauksesta havaittiin noin 25 cm paksu ruskean hiekan ja mustan noen sekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000050661 |
402 |
Rasimäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
525228.00000000 |
7032923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050661 |
Rasimäeltä tavattiin yhteensä yli 100 ihmisen tekemää kiviröykkiötä, kaksi rakennuksen pohjaa sekä kiviaidan jäännös. Röykkiöt painottuvat mäen rinteelle, lakialueella röykkiöitä on vähemmän. Röykkiöitä on melko tasaisesti mäen jokaisella rinteellä.
Halkaisijaltaan röykkiöt ovat noin 1–5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,4-1,5 metriä. Suurin osa röykkiöistä on muodoltaan pyöreähköjä. Mäen länsirinteellä on kaksi vallimaista röykkiötä, joiden koko on noin 10 x 3 x 0,5 metriä, jotka erottuvat muodoltaan muista. Pääsääntöisesti röykkiöt ovat sammaleen peitossa ja ne on rakennettu noin 20-30 cm läpimittaisista kivistä. Röykkiöt ovat hyvin todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
Toinen rakennuksen pohjista sijoittuu lakialueen länsiosaan ja toinen lakialueen itäosaan. Lännessä sijaitseva rakennuksen pohja on kooltaan noin 9 x 5 metriä. Siitä erottuu kaksi huonetta, joiden välissä on noin 1 metrin levyinen ja 0,3 metrin korkuinen maavalli. Pohja on 0,6 metriä syvä lukuun ottamatta aivan sen koillispäätyä, josta se on noin 1,7 metriä syvä. Koillispäässä on ilmeisesti sijainnut maakellari tms. Alueen itäosassa sijaitseva rakennuksen pohja on kooltaan noin 7 x 7 x 0,6 metriä. Sen ympärillä on selvät maavallit, joiden leveys on noin 1,5 metriä ja korkeutta noin 0,2 metriä.
Raivatuista kivistä rakennettu kiviaidan jäännös sijaitsee alueen koillisreunassa. Se on noin 20 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 0,8 metriä korkea. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Maa alueella on varsin tasaista ja vähäkivistä. Alueella kasvaa jykevää harvennettua kuusimetsää. Osa kuusista kasvaa röykkiöiden ja rakennuksen pohjien päällä. Rasimäen laki on myös vahvasti pusikoitunut.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty ainoastaan metsää. Vuoden 1973 peruskartalla Rasimäen laella on sijainnut yksi rakennus sekä etelään laskevalla rinteellä pieni peltoalue. Näin suuri määrä röykkiöitä olisi tuskin raivattu pienestä peltoalueesta, joten on hyvin todennäköistä, että röykkiöt liittyvät tätä aikaisempaan kaskiviljelyyn alueella. Kummatkaan nyt tavatuista rakennuksen pohjista eivät sijaitse samalla kohtaa kuin rakennus, joka on merkitty vuoden 1973 peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000050662 |
402 |
Hiekkala |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
529485.00000000 |
7027823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050662 |
Kiiskilän ja Hiekkalan tilojen väliseltä mäeltä tavattiin noin 15–20 ihmisen kasaamaa röykkiötä, kiviaidan jäännös sekä kolme rakennuksen pohjaa. Alueen luoteispuolella kulkee Kiiskilän tilan peltotie. Alue on tasaista sekä kivetöntä ja kasvaa nykyään harvennettua kuusimetsää.
Pienimmät röykkiöistä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 5 metriä. Matalimmat röykkiöt ovat korkeudeltaan noin 0,5 metriä ja korkeimmat noin 1 metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen muodoltaan pyöreitä ja sammaleen peitossa. Röykkiöt ovat hyvin todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
Kaksi rakennuksen pohjista sijaitsevat alueen keskiosassa. Molemmissa erottuu sammaleen alta kivijalan kiviä. Suurempi näistä on kooltaan noin 6 x 5 metriä. Kivijalan leveys on noin 2,2 metriä ja korkeutta noin 0,2 metriä. Keskellä kivijalkaa erottuu noin 0,5 metrin syvyinen painanne. Pienempi rakennuksen pohja on kooltaan noin 6 x 4 metriä. Kivijalan leveys on noin 1,2 metriä ja korkeutta sillä on myös noin 0,2 metriä. Keskellä erottuva painanne on syvyydeltään noin 0,3 metriä.
Suurin rakennuksen pohja sijaitsee alueen pohjoisosassa. Se on kooltaan noin 6 x 7 metriä. Tässäkin erottuu sammaleen peittämä kivijalka, jonka leveys on noin 1 metriä. Pohja erottuu ympäristöstä noin 0,5 metriä korkeana kumpareena. Jäännöksen kaakkoisreunassa erottuu romahtanut kiukaan tai uunin jäännös, joka on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja noin 0,4 metriä korkea.
Alueen luoteisosassa sijaitsee kiviaidan jäännös, joka on noin 17 metriä ja noin 1,5 metriä leveä. Sen korkeus on noin 0,4 metriä. Kiviaita on ilmeisesti kasattu raivatuista kivistä ja on enimmäkseen sammaleen peitossa.
Alueelta tavattiin muutamia suorakaiteen muotoisia, noin 2 x 1 metrin kokoisia ja noin 0,6 metrin syvyisiä kuoppia, jotka voivat olla esimerkiksi nauriskuoppia.
Lisäksi tavattiin yksi ovaalinmuotoinen latomus, joka oli pituudeltaan noin 10 metriä ja leveimmillään noin 4,5 metriä. Latomuksen reunoilla kiertää yksirivinen kivikehä ja sen kaakkois- sekä luoteispäihin on kasattu kiviä röykkiömäiseen kasaan. Latomuksen keskiosassa ei ole kiviä vaan se on tasainen alue. Latomuksen tarkempi funktio ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä, mutta liittynee jollain tavalla kaskiviljelyyn tai asumiseen.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty ilmeisesti niittyä. Kaskiviljelyssä on ollut yleistä, että viljelyn jälkeen alue jäi niitettäväksi ahoksi ja sen jälkeen metsälaitumeksi. Vuoden 1973 peruskartalle alueelle on merkitty metsää. |
| metsakeskus.1000050662 |
402 |
Hiekkala |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
529485.00000000 |
7027823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050662 |
Kiiskilän ja Hiekkalan tilojen väliseltä mäeltä tavattiin noin 15–20 ihmisen kasaamaa röykkiötä, kiviaidan jäännös sekä kolme rakennuksen pohjaa. Alueen luoteispuolella kulkee Kiiskilän tilan peltotie. Alue on tasaista sekä kivetöntä ja kasvaa nykyään harvennettua kuusimetsää.
Pienimmät röykkiöistä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 5 metriä. Matalimmat röykkiöt ovat korkeudeltaan noin 0,5 metriä ja korkeimmat noin 1 metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen muodoltaan pyöreitä ja sammaleen peitossa. Röykkiöt ovat hyvin todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
Kaksi rakennuksen pohjista sijaitsevat alueen keskiosassa. Molemmissa erottuu sammaleen alta kivijalan kiviä. Suurempi näistä on kooltaan noin 6 x 5 metriä. Kivijalan leveys on noin 2,2 metriä ja korkeutta noin 0,2 metriä. Keskellä kivijalkaa erottuu noin 0,5 metrin syvyinen painanne. Pienempi rakennuksen pohja on kooltaan noin 6 x 4 metriä. Kivijalan leveys on noin 1,2 metriä ja korkeutta sillä on myös noin 0,2 metriä. Keskellä erottuva painanne on syvyydeltään noin 0,3 metriä.
Suurin rakennuksen pohja sijaitsee alueen pohjoisosassa. Se on kooltaan noin 6 x 7 metriä. Tässäkin erottuu sammaleen peittämä kivijalka, jonka leveys on noin 1 metriä. Pohja erottuu ympäristöstä noin 0,5 metriä korkeana kumpareena. Jäännöksen kaakkoisreunassa erottuu romahtanut kiukaan tai uunin jäännös, joka on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja noin 0,4 metriä korkea.
Alueen luoteisosassa sijaitsee kiviaidan jäännös, joka on noin 17 metriä ja noin 1,5 metriä leveä. Sen korkeus on noin 0,4 metriä. Kiviaita on ilmeisesti kasattu raivatuista kivistä ja on enimmäkseen sammaleen peitossa.
Alueelta tavattiin muutamia suorakaiteen muotoisia, noin 2 x 1 metrin kokoisia ja noin 0,6 metrin syvyisiä kuoppia, jotka voivat olla esimerkiksi nauriskuoppia.
Lisäksi tavattiin yksi ovaalinmuotoinen latomus, joka oli pituudeltaan noin 10 metriä ja leveimmillään noin 4,5 metriä. Latomuksen reunoilla kiertää yksirivinen kivikehä ja sen kaakkois- sekä luoteispäihin on kasattu kiviä röykkiömäiseen kasaan. Latomuksen keskiosassa ei ole kiviä vaan se on tasainen alue. Latomuksen tarkempi funktio ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä, mutta liittynee jollain tavalla kaskiviljelyyn tai asumiseen.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty ilmeisesti niittyä. Kaskiviljelyssä on ollut yleistä, että viljelyn jälkeen alue jäi niitettäväksi ahoksi ja sen jälkeen metsälaitumeksi. Vuoden 1973 peruskartalle alueelle on merkitty metsää. |
| metsakeskus.1000050663 |
402 |
Pahalampi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
531583.00000000 |
7026807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050663 |
Lapinlahdentien eteläpuolella, Pahalammen koillispuolella on ainakin noin 30 ihmisen kasaamaa kiviröykkiötä, kolme rakennuksen pohjaa sekä kiviaidan jäännöksiä. Alue on tasaista sekä kivetöntä ja kasvaa nykyään harvennettua kuusimetsää. Alueen läpi kulkee polku koillis-lounas suunnassa.
Pienimmät röykkiöistä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 5 metriä. Matalimmat röykkiöt ovat korkeudeltaan noin 0,4 metriä ja korkeimmat noin 1 metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen muodoltaan pyöreitä ja sammaleen peitossa.
Alueen pohjoisosasta havaittiin yksi rakennuksen pohja ja alueen länsiosasta kaksi rakennuksen pohjaa. Pohjoisessa oleva rakennuksen pohja on kooltaan noin 7 x 5 metriä. Sen keskellä erottuu noin 1 metrin syvyinen kuoppa, jonka koko on 4 x 2 metriä. Seinälinjat erottuvat maavallina, jonka korkeus on noin 0,3-0,6 metriä. Vallien päällä kasvaa suuria kuusia.
Toinen alueen länsiosassa sijaitseva, kaikista suurin rakennuksen pohja on kooltaan noin 13 x 9 metriä. Rakennuksen pohjan koillisnurkassa erottuu sortunut kiuas tai uuni, jonka halkaisija on noin 1,8 metriä ja korkeutta sillä on noin 0,8 metriä. Seinälinjat erottuvat maavallina, joiden leveys on noin 1,2 metriä ja korkeutta noin 0,3 metriä. Toinen lännessä sijaitseva rakennuksen pohja on kooltaan noin 8 x 6 metriä. Reunoilla erottuu kivijalkaa. Kivijalan kiviä on osaksi näkyvillä sammaleen alla. Kivijalalla on korkeutta noin 0,4 metriä.
Alueen länsiosassa sekä kaakko- ja itäosassa on raivatuista kivistä koottujen kiviaitojen jäännöksiä. Lännessä kiviaitaa on noin 40 metrin matkalla, kaakossa noin 25 metrin matkalla ja idässä 43 metrin matkalla. Kiviaitojen leveys on noin 1,5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,8 metriä. Kiviaidan kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty peltoa sekä yksi asuinrakennus. Vuoden 1973 peruskartalle alueelle on merkitty yksi pieni peltolohko ja alueen länsipuolelle rakennuksia sekä peltoja. Nykyisin alueella ei ole enää peltoja, mutta länsipuolen rakennukset sijaitsevat samalla paikalla.
Alueella sijaitsevat röykkiöt ovat todennäköisesti eri ikäisiä viljelys- ja/tai kaskiröykkiöitä. Vuoden 1973 peruskarttaan merkitty peltolohko on melko pieni. Näin suuri määrä viljelysröykkiöitä tuskin on raivattu niin pienestä pellosta ja osa alueen röykkiöistä sijaitsevat noin 100 metrin päässä 1973 peruskarttaan merkitystä peltolohkosta. Vuoden 1846 pitäjänkarttaan merkitty peltoalue on laajempi ja on mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä ovat tältä ajalta. Alue muistuttaa hyvin paljon lähialueen tunnettuja kaskiviljelyalueita, joten ei ole pois suljettua, että osa röykkiöistä olisi kaskiröykkiötä. |
| metsakeskus.1000050664 |
402 |
Päivärinta |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
529405.00000000 |
7028928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050664 |
Lohimäeltä, Päivärinta ja Lohialanko nimisten tilojen väliseltä metsäkankaalta havaittiin kolme ihmisen tekemää kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat kooltaan noin 2 x 1,5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,2-0,5 metriä. Lisäksi paikalta havaittiin mahdollinen kiviaidan jäännös, joka on ilmeisesti romahtanut. Kiviaidan jäännöksellä on pituutta noin 7 metriä ja leveyttä 2 metriä ja korkeutta 0,4 metriä. Kyseessä voi olla myös viljelysröykkiöt, jotka ovat sortuneet.
Vuonna 1846 laaditulla pitäjänkartalla röykkiöiden pohjoispuolelle on merkitty Lohimäen -nimisen tilan peltoja. Vuoden 1973 Lohimäen pellot ovat siirtyneet pohjoisemmaksi, mutta Päivärinta -nimisen tilan pohjoisin peltolohko on ollut röykkiöiden eteläpuolella. Näin ollen kyseessä on todennäköisesti viljelysröykkiöistä, jotka liittyvät alueella suoritettuun peltoviljelyyn. |
| metsakeskus.1000050667 |
402 |
Sopenmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
530384.00000000 |
7026808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050667 |
Rajamerkki sijaitsee Sopenmäki -nimisen tilan viljelysalueen lounaispuolella, noin 450 metriä Lapinlahdentieltä lounaaseen. Rajamerkin pohjoispuoli on vanhasta kuusimetsästä koostuvaa jyrkkää rinnettä ja eteläpuoli tiheää nuorta istutusmetsää.
Rajamerkki koostuu nelikulmaisesta kivijalustasta ja teräväkulmaisesta viisarikivestä. Jalusta on mitoiltaan noin 1 x 1 metriä ja viisarikivi halkaisijaltaan 0,4 metriä. Rajamerkki on osin hajonnut ilmeisesti maankäytön yhteydessä, osa jalustan kivistä on poissa paikoiltaan. Rajamerkin kohdalla kulkevaa kiinteistönrajaa on ajettu metsäkoneella, rajamerkin viereen on myös kaatunut pieni puu.
Vuonna 1846 laaditulla pitäjänkartalla kohdalla on ollut Lapinlahden ja Varpaisjärven pitäjien rajan taitekohta. Raja on merkitty myös vuoden 1973 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000050668 |
402 |
Kolmikannansuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
532369.00000000 |
7025367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050668 |
Rajamerkki sijaitsee nykyisellään noin 480 metriä metsäautotieltä etelälounaaseen. Rajamerkki koostuu kivijalustasta, joka on osin hajonnut ja levinnyt. Jalustan mitat ovat noin 1,5 x 1,5 metriä. Jalustan keskellä sijaitsee teräväreunainen viisarikivi, joka on halkaisijaltaan noin 0,5 metriä. Rajamerkki on osittain sammaloitunut, ja sen päällä kasvaa pieni kuusi. Ympäristössä näkyy paljon maankäytön merkkejä. Rajamerkin pohjois- ja itäpuoli on laikutettua hakkuuaukeaa, jonne on istutettu nuorta metsää.
Vuonna 1846 laaditulla pitäjänkartalla kohdalla on ollut Lapinlahden ja Varpaisjärven pitäjien rajan taitekohta. Raja on merkitty myös vuoden 1973 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000050669 |
678 |
Kitinlampi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
405206.00000000 |
7151631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050669 |
Peruskartalle merkitty ja heikosti lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050670 |
678 |
Kitinlampi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
405361.00000000 |
7151770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050670 |
Peruskartalle merkitty ja heikosti lidarissa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050673 |
732 |
Aatsinginvaara 1 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
587185.00000000 |
7421002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050673 |
Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva merkkipuu. Kohteen tarkempi ajoitus ja käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Puu on kelottunut mänty, joka on katkennut latvastaan 6 m korkeudelta. Kelo on halkaisijaltaan n. 40 cm. Kelon runkoon 1,6 m korkeudelle on kaiverrettu puukolla selällään olevaa K-kirjainta muistuttava merkki. |
| metsakeskus.1000050674 |
732 |
Halmeaho 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
590152.00000000 |
7432588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050674 |
Kohteessa on asuinrakennus ja siihen liittyviä rakennelmia sekä pieni pelto. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-70-lukujen vaihteeseen. Kohteessa on asuinrakennus, johon liittyy toisen rakennuksen jäännös 1 ja kuoppajäännös. Rakennuksen sijoittuvat vanhan ojitetun pellon pohjoispuolelle. Pelto on kooltaan n. 120 m x 65 m, itäkoillis-länsilounaissuuntainen.
Asuinrakennus sijoittuu pihan luoteiskulmalle. Rakennus on poltettu. Päärakennus on 6,5 x 7,9 kokoinen ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen.
Asuinrakennuksen eteläpuolella on toisen mahdollisen rakennuksen epäselvä jäännös (rakennus 1). Siitä on jäljellä itä-länsisuuntaisena 4,5 m pitkä valli, jossa on tiiltä.
Asuinrakennuksen itäpuolella n. 15 m etäisyydellä on pyöreä halkaisijaltaan 2 m kokoinen ja 1 m syvä, sammaleen peittämä kuoppa. |
| metsakeskus.1000050675 |
732 |
Siikajärvi 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
555180.00000000 |
7376391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050675 |
Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan uittotammen jäännös. Tammesta on jäljellä luode-kaakkosuuntainen maavalli ja pari maanottokuoppaa. Maa- ja kiviaineksesta tehty valli on leveimmillään rannassa 5 m, ja kapenee n. 2-3 m leveäksi parin metrin etäisyydellä rannasta. Vallin on kaakkoisrannalla 110 m pituinen, ja sen yhteispituus on arviolt a 140 m. Luoteisrannalla rakenne voi tosin jatkua arvioitua pitemmällekin. Kaakkoisrannallakin vallin päädyn paikka on vähän epäselvä, koska valli mataloituu ja kapenee ja sitä peittää paksu turvekerros. Vallin kaakkoispäässä ja kaakkoisrannalla alavirranpuolella on kaksi maanottokuoppaa.
2024: Kohde on kuvauksen mukainen, eikä siinä havaita muutoksia. 5p LiDAR-aineiston perusteella rajaustakaan ei ole syytä tarkistaa. |
| metsakeskus.1000050676 |
732 |
Kalliojärvi 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
553201.00000000 |
7374048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050676 |
Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös. Tammen maa-kivivalli on leveimmillään rannasta 5 m leveä, ja etelärannalla vajaa 30 m pitkä. Etelärannalla valli on etelä-pohjoissuuntainen, mutta palstan muodon ja maaston perusteella se mahdollisesti kaartaa pohjoisrannalla luoteeseen päin. Tammen arvioitu kokonaispituus on n. 80 m. Vallin eteläpäässä on maanottokuoppa. Vedessä näkyy tammeen kuuluvia kiviä, mutta puurakenteet on purettu tai ne ovat lahonneet. |
| metsakeskus.1000050677 |
732 |
Alimmainen Suoltijoki 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
591652.00000000 |
7466129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050677 |
Kohteessa on Suoltijoen pirtin aikaisen ns. ylätammen jäännös. Suoltijoen ylä- ja alatammet rakennettiin v. 1953. Niiden väliin uittoväylän oikaisemiseksi ja tasoittamiseksi tehtiin kanava ja alue ruopattiin. Kanavasta käytettiin nimeä Suezin kanava.
Tammi on huonokuntoisena purettu. Kohteesta on jäljellä molemmilla rannoilla maapenkka. Se on koillis-lounaissuuntainen ja päästä päähän mitattuna arviolta 60 m pitkä. |
| metsakeskus.1000050678 |
732 |
Alimmainen Suoltijoki 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
591486.00000000 |
7466456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050678 |
Kohde on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Mahdollisesti kyseessä on v. 1933 kartassa näkyvä kämppä. Osa kämppään liittyvistä rakennelmista on voinut tuhoutua Suoltijoen pirtin rakennuksen yhteydessä. Kohde on kuitenkin selvästi vanhempi kuin Suoltijoen pirtti.
Kämppä on 10,8 m x 15,6 m kokoinen ja kaakko-luodesuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joihin on tehty syvä lovi hirren yläpuolelle ja matalampi alapuolelle. Kämpän luoteispäässä on piisillinen 5,9 m pitkä tupaosa, joka jakaantuu kahteen osaan. Koillissivun huoneessa luonnonkivistä tehdyn piisin jäännös sijoittuu pohjoisnurkalle ja lounaissivun huoneen piisi länsinurkalle. Pohjoisnurkan piisi on mitoiltaan 2,1 m x 1,8 m x 0,7 m ja länsinurkan 2,2 m x 2 m x 1 m. |
| metsakeskus.1000050679 |
732 |
Norovuotsonvaara 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
579458.00000000 |
7452047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050679 |
Kohteessa on metsätyökämpän jäännös, joka ajoittunee 1900-luvun puolivälin tienoille. Mahdollisesti paikalla on ollut siirrettävä kämppä. Paikalta löytyi talli, vesipasa, rakennuksen pohja ja kolme kuoppajäännöstä. Pihapiiri on melko avoin.
Alueen kaakkoisnurkalla on 11 m x 8,3 m kokoinen, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen rakennuksen pohja. Rakennus on ilmeisesti siirretty pois tai se on palanut. Kyseessä voi olla kämpän paikka, mihin viittaa jäännöksen lähellä oleva kamiinan jäännös.
Alueen luoteisosassa on pyöröhirsirakenteisen tallin jäännös. Talli on mitoiltaan 8,8 m x 8 m. Siitä on jäljellä yksi hirsikerta, joiden päällä on romahtaneita katon hirsiä ja riukuja. |
| metsakeskus.1000050680 |
732 |
Palo-Ritavaara 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
577581.00000000 |
7454511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050680 |
Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Rakennus 1 on mahdollisesti kämppä ja 2 talli, ja rakennus 4 käymälä tai vajarakennus. Lisäksi alueella on saunan ja aitauksen jäännös. Pihapiirin reunalla oleva rakennus 3 voi olla muita rakennuksia vanhempi kämppä sitä peittävän puuston iän ja muiden rakennusten salvoksista eroavan salvosrakenteen perusteella. ELY-keskuksen inventointiaineiston mukaan kohde ajoittuu 1940-luvulle. |
| metsakeskus.1000050681 |
732 |
Maltiojoki 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
576960.00000000 |
7455440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050681 |
Kohteessa on 1960-70-luvun vaihteeseen ajoittuva savotan pääpirtin paikka. Paikalla on jäljellä useita rakennuksenjäännöksiä ja muita rakennelmia. |
| metsakeskus.1000050682 |
889 |
Ojanperä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
465225.00000000 |
7184648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050682 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Halkaisija noin 9 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050683 |
889 |
Ojanperä 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
465564.00000000 |
7184477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050683 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Halkaisija noin 14,5 metriä ja halssi suuntaa pohjoisluoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050684 |
889 |
Leirikeskus |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
465163.00000000 |
7186389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050684 |
Lidark-hankkeessa tunnistetut kolme tervahautaa. Tervahaudat sijaitsevat vierekkäin muodostaen jonon. Keskimmäinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 16,5 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Koillisin tervahauta 2 on halkaisijaltaan 15 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. Lounaisin tervahauta 3 on halkaisijaltaan noin 10,5 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050685 |
732 |
Pitkänkoskenmännikkö 1 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27008 |
575113.00000000 |
7452920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050685 |
Kohteessa on paliskuntien välistä esteaitaa, jolla on estetty porojen kulkeminen toisen paliskunnan alueelle. Perkka-aita ajoittunee 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkupuolelle. Riukuaita on nuorempaa, ajoittuen luultavasti aikaisintaan 1900-luvun puolivälin tienoille. Verkkoaita taas on nuorta, ja ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun loppuun tai 2000-luvun puolelle.
Alueella kulkee kolmenikäistä paliskuntien välistä esteaitaa - vanhinta lahoavaa perkka-aitaa, nuorempaa riukuaitaa, ja käytössä olevaa tai vasta käytöstä poistunutta verkkoaitaa. Perkka-aitaa dokumentoitiin 1,32 km matkalta. Aita kaartaa Pitkänkoskenmännikön läpi etelästä koilliseen. Aidaksina on käytetty pyöröhirsiä ja tukipuina l. perkkoina kapeampia kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä. Aidashirsien alapuolelle on tehty kirveellä koirankaulasalvos, ja perkat on asetettu hirsikertojen väliin salvoskohtiin niin, että ne tukevat aitaa kunnan rajan puolelta. Aidassa ei ole käytetty nauloja. Aidashirsiä on enimmillään neljä hirsikertaa, ja perkat on asetettu 3,5-4 m välein. Paikoitellen perkojen ja aidaksien välinen risteyskohta on luonnonkivien päällä. Metsätien kohdalla aidassa on aukko, mutta muuten se erottuu melko yhtenäisenä.
Riukuaita kulkee perkka-aidan kaakkoispuolella samansuuntaisesti 0-12 m etäisyydellä. Osittain riukuaita on tehty perkka-aidan kohdalle.
Alueella on lisäksi verkkoaidan paaluja, joissa ei ole verkkoa. Verkkoaita kulkee välillä perkka-aidan luoteispuolella, välillä kaakkoispuolella, mutta mukailee kuitenkin samaa rajalinjaa. Paalut on tehty elävistä puista, jotka on katkaistu sahalla. |
| metsakeskus.1000050686 |
889 |
Väänäsenoja 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
470267.00000000 |
7185156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050686 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä ja halssi suuntaa pohjoisluoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050687 |
889 |
Väänäsenoja 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
470431.00000000 |
7185077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050687 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Halkaisija noin 15,5 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050688 |
732 |
Paunuksenselkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
579392.00000000 |
7454401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050688 |
Kohteessa on kahden metsätyökämpän jäännökset. Kämpät ovat rakenteiden samankaltaisuuden perusteella mahdollisesti samanikäisiä, ja ajoittunevat 1900-luvun alkupuolelle.
Kämppä 1 on mitoiltaan 7,8 m x 4,5 m, ja se on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Kämpän pohjoiskoillispäässä on 4,8 m pitkä tupaosa, jonka itäkoillisnurkassa on 1,6 m x 1,3 m x 0,7 m kokoinen luonnonkivipiisin jäännös.
Kämppä 2 on samantyyppinen tuvan ja tallin yhdistelmä kuin kämppä 1. Se on pyöröhirsinen, mitoiltaan 10,3 m x 4,5 m kokoinen, ja etelä-pohjoissuuntainen. Tuvan hirret ja kaakkoisnurkan luonnonkivisen piisinjäännös ovat sammaleen peittämät; piisi erottuu 1,6 m x 1,6 m x 0,9 m kokoisena mättäänä. |
| metsakeskus.1000050689 |
889 |
Pikkuniitty |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
472583.00000000 |
7183465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050689 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä ja halssi suuntaa luoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050690 |
732 |
Paunuksenselkä 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
579340.00000000 |
7454615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050690 |
Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan niittyladon jäännös. Lato on 4,7 m x 4,7 m kokoinen. Siitä on jäljellä neljä osittaista kapeaa pyöröhirsikertaa, katon kurkiriuku ja sahalautakatetta. |
| metsakeskus.1000050691 |
732 |
Paunuksenselkä 3 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
579432.00000000 |
7454618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050691 |
Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. ELY-keskuksen inventoinnin tietojen mukaan kämppä on ollut Veitsiluoto Oy:n hakkuilla v. 1946-1954 käytetty savottakämppä.
Kohteessa oleva kämppä on ilmeisesti palanut tai purettu. Runko on lähes kokonaan sammaleen peittämä, ja pyöröhirsikertoja on jäljellä arviolta kaksi. Kämppä on 6,7 m pitkä ja 5,5 m leveä, länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Sen itäkoillisnurkassa on 2,7 m x 2 m kokoinen luonnonkivipiisinjäännös.
Kämpän lounaispuolella 5 m etäisyydellä on toinen paremmin säilynyt rakennus. Mahdollisesti kyseessä on talli. Rakennuksesta on jäljellä viisi pyöröhirsikertaa. |
| metsakeskus.1000050692 |
732 |
Paunuksenselkä 4 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
579378.00000000 |
7454840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050692 |
Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan niittyladon jäännös. Ladon katto on romahtanut, mutta seinät ovat vielä pystyssä. Lato on mitoiltaan 3,8 m x 3,8 m ja sen harja on itä-länsisuuntainen. Lato on tehty kapeasta pyöröhirrestä, ja hirsikertoja on jäljellä 11. |
| metsakeskus.1000050693 |
732 |
Paunuksenselkä 5 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
580034.00000000 |
7455563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050693 |
Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan siirrettävän savottakämpän jäännös. Kämppä on purettu. Siitä on jäljellä pihan kaakkoispäässä 21,5 m x 8,1 m kokoinen koillis-lounaissuuntainen pohja. Pohja koostuu maavallista, jonka keskellä kuoppia ja päällä muutamia pelkkahirsiä. Kämpän koillispäässä on hella ja lähellä keskilinjaa koillispään puolella on lämmityskattila, jonka sisäosa on muurattu tiilestä.
Kämpän luoteispuolella erillisellä pienellä aukiolla, jonne johtaa polku, on pyöröhirsirakennuksen jäännös. Kyseessä on mahdollisesti talli. Se on 8,6 m x 7,7 m kokoinen. |
| metsakeskus.1000050694 |
732 |
Nilihaara 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
582934.00000000 |
7457750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050694 |
Kohteessa on länsipuolella olevaa parakkikämppää vanhempi, 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan kämpän jäännös. Kämppään on voinut kuulua muita osia tai erillisiä rakennuksia, mutta ne ovat voineet tuhoutua alueen myöhemmässä käytössä; kämpän pohjoisluoteispäädyssä on voinut olla talliosa, mutta se on mahdollisesti jäänyt polun alle eikä siten enää erotu.
Kämppä on 10 m x 6,2 m kokoinen ja eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen. Kämpässä on kaksi piisillistä huonetta. Seinät erottuvat sammaleen peittäminä valleina, eikä hirsiä näy. |
| metsakeskus.1000050695 |
732 |
Niilihaara 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
582897.00000000 |
7457739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050695 |
Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan parakkimallisen savottakämpän jäännös.
Alueen itäpäässä on purettu parakkikämpän pohja. Siitä on jäljellä 15 m x 8 m kokoinen itäkoillis-länsilounaissuuntainen maavalli, jonka päällä on pelkkahirsiperustus ja sahalautaa.
Kämpän länsilounaispuolella on pyöröhirsisen rakennuksen, mahdollisesti tallin jäännös. Se on mitoiltaan 8,2 m x 9,4 m. |
| metsakeskus.1000050696 |
732 |
Isojänkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
585473.00000000 |
7459449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050696 |
Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan savottakämpän jäännös ja puu, jossa on luultavasti kämpänaikaisia merkkejä.
Kämppä on 14,6 m x 7,7 m kokoinen ja länsilounas-itäkoillissuuntainen. Rakennuksen länsilounaispäässä on 8 m pitkä talliosa ja itäkoillispäässä piisillinen tupa. Rakennuksesta on jäljellä pari sammaleen peittämään pyöröhirsikertaa. Tuvan luonnonkivipiisin jäännös sijaitsee väliseinän vieressä tuvan etelälounaisnurkalla. Laakakivestä koostuva röykkiö on mitoiltaan 2,5 m x 2,7 m x 1,3 m.
Lisäksi kämpän eteläkaakkoispuolella 3 m etäisyydellä piisistä on kelottuva halkaisijaltaan 50 cm paksu mänty, jonka rungossa 1,5-1,9 m korkeudella on neljä eripaksuista veistettyä puutappia, joista yhdessä näkyy kaiverrusta. Osa näistä on hyvin ohuita. |
| metsakeskus.1000050697 |
889 |
Siira |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
472416.00000000 |
7183299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050697 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050698 |
889 |
Terwo |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
471833.00000000 |
7183901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050698 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050699 |
889 |
Paawola |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
471378.00000000 |
7183932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050699 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050700 |
889 |
Oksela |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
471097.00000000 |
7184597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050700 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050701 |
889 |
Korhonen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470725.00000000 |
7184509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050701 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050702 |
889 |
Wäänänen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470317.00000000 |
7184903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050702 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050703 |
889 |
Merilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469422.00000000 |
7184564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050703 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050704 |
889 |
Piirala 1 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
468382.00000000 |
7184174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050704 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050705 |
889 |
Piirala 2 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
468416.00000000 |
7184225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050705 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050706 |
889 |
Roinila 2 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
467914.00000000 |
7184354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050706 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050707 |
889 |
Järvelä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
466160.00000000 |
7186193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050707 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050708 |
889 |
Ojala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
465041.00000000 |
7185121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050708 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050709 |
889 |
Wimbari |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
465461.00000000 |
7186431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050709 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050710 |
889 |
Myllyniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
464376.00000000 |
7186817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050710 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee hiljattain autioitunut tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050711 |
889 |
Pyhänniska 2 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
463981.00000000 |
7187005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050711 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050712 |
889 |
Viitaniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
463702.00000000 |
7187784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050712 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050713 |
889 |
Pelkonen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
463242.00000000 |
7189166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050713 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050714 |
889 |
Kocko |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
463073.00000000 |
7189661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050714 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050715 |
889 |
Kassinen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
462521.00000000 |
7190557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050715 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Alueella sijaitsee edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050716 |
889 |
Suorsa |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
465988.00000000 |
7185387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050716 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Nykyisin alue on autioitunut. Inventoinnissa 2022 alue tarkastettiin maastossa. Kohta on metsittynyttä entistä peltoa. Ei
havaintoja muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000050717 |
889 |
Tuppurainen |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
465081.00000000 |
7186196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050717 |
Vuoden 1773 kartalle (Haxell) ja vuoden 1850 pitäjänkartalle merkitty talonpaikka. Vuoden 1773 kartassa taloja ei ole nimetty, nimet ovat pitäjänkartalta. Nykyisin alue on autioitunut. Vuoden 2022 inventoinnissa kohde tarkastettiin maastossa. Kohta on metsittynyttä entistä peltoa. Ei havaintoja muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000050718 |
946 |
Kallestorpet |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
270488.00000000 |
7006720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050718 |
Inv. 2022: Uunin jäännös ja lohkokiviä. Alue on kauttaaltaan täynnä itä-länsi-suuntaisia vanhoja pelto-ojia. Suunnilleen keskellä vanhaa peltoaluetta on muutaman aarin kokoinen ojittamaton alue. Sillä havaittiin uunin jäännös, kooltaan 2 x 3 m, korkeudeltaan 50 cm. Sen pinnassa oli havaittavissa tiiliä ja vieressä suorakaiteen muotoisia lohkokiviä – rakennuksen perustuskiviä. Vuoden 1969 peruskartassa (1333 12 - 2311 03) alueella ei ole peltoja tai asutusta. Alue on kuitenkin merkitty pensaikoksi ja niityksi ja kohteesta pari sataa metriä itään on merkitty kaksi latoa. Kyseisellä kartalla kohdan nimenä on "Kalles gräftlandet", kuokkamaa. Vuoden 1845 Vöyrin pitäjänkarttaan kohdalle tai lähitienoolle ei ole merkitty asutusta tai peltoja.
Kyseessä lienee siis nuorehko, lyhytaikainen asutus jostain 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun puolivälin seuduilta.
Muuta: Kytösauna? |
| metsakeskus.1000050719 |
889 |
Myllyahon torppa |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
464245.00000000 |
7187337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050719 |
Vuoden 1850 pitäjänkartalla Myllyahon talo n. 400 metriä pohjoiseen. V. 1773 (Haxell) karttaan merkitty asutuksen kohta tarkastettiin maastossa. Metsittynyttä entistä peltoa – ei merkkejä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000050721 |
732 |
Naruskajärvi-Kullajärvi 1 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
598729.00000000 |
7478932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050721 |
Kohteessa on kruunuleimapuita. Puut ovat kelottuneita tai eläviä vanhoja mäntyjä ja kuusia. Alue voi ainakin luoteisosassa jatkua tien lounaispuolelle. Kaakkoisosassa tien lounaispuolella ei havaittu leimapuita. Inventoitu alue on järvien ja tien suuntainen, n. 2,7 km pitkä ja leveimmillään 250 m. Puissa on 1,5-2 m korkeudella pilkat, joihin on lyöty leimat. Alueella on myös leimaamattomia samanikäisiä puita. Arviolta leimapuita on muutamia satoja. |
| metsakeskus.1000050723 |
732 |
Naruskajärvi 7 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
599069.00000000 |
7478681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050723 |
Kohteessa on merkkipuu, jonka kaiverrus ajoittuu v. 1930. Naruskajärven alueelta on löytynyt myös muita puita, joista osa kuoresta on poistettu samalla tavalla, joten kuorinta on voitu tehdä ennen nimikirjoitusta. Kohteessa on kelottuva mänty, josta on poistettu kirveellä kuori 45 cm leveydeltä, 55 cm-1 m korkeudelta juuresta mitattuna, ja kaiverrettu kirjoitus:
VEIKKO
SAARINIE (tai Saarine)
1930 |
| metsakeskus.1000050724 |
732 |
Kullajärvi 4 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
598242.00000000 |
7479840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050724 |
Kohteessa on merkkipuu, jossa vuosiluvun 1950 lisäksi on voinut olla jotain muitakin merkkejä. Puussa on voinut olla vuosiluvun lisäksi muitakin merkkejä, jotka on sahattu pois. 45 cm paksu kelottuva mänty, jonka yhdeltä sivulta kuori on kuroutunut pois juuresta 1,5 m korkeudelle asti, 20 cm leveältä kaistaleelta. Kurouman yläosaan on kaiverrettu puukolla 1950. Vuosiluvun alta kuivaa kelopuuta on sahattu pois moottorisahalla. |
| metsakeskus.1000050726 |
732 |
Tuore Vuonneloselkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
604923.00000000 |
7480689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050726 |
Kohteessa on poltetun kämpän jäännös. Kämppä on pyöröhirsinen ja mitoiltaan 4,8 m x 6,5 m. Pitkä sivu on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Kämpästä on jäljellä kaksi hiiltynyttä hirsikertaa. Kämpän pohjoiskoillisnurkassa on kamiina. Mahdollisesti kyseessä on vanha porokämppä tai muu autiokämppä, joka ajoittuu 1900-luvun puoliväliin. |
| metsakeskus.1000050727 |
732 |
Peuraselkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
606954.00000000 |
7486494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050727 |
Kohteessa on v. 1935-1936 rakennettu metsätyökämppä ja siihen kuuluva talli, jotka ovat olleet käytössä 1900-luvun puoliväliin asti. ELY-keskuksen inventoinnin mukaan kämpän on rakennuttanut Eino Raatikka työmaa-asunnoksi v. 1935-1936.
Kämppä ja talli on purettu, ja niistä erottuu maastossa pohjat. Tien varressa kämpän kaakkoispuolella on rakennuksista purettuja hirsiä. Pohjoiskoillispuoleinen rakennus on kämppä ja etelälounaispuoleinen talli. Kämppä on mitoiltaan 6,4 m x 6,6 m, ja sen pitkä sivu on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen.
Talli erottuu hiukan heikommin. Se on mitoiltaan 5,2 m x 6,5 m ja itäkaakko-länsiluodesuuntainen. |
| metsakeskus.1000050729 |
732 |
Saihoselkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
614997.00000000 |
7496817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050729 |
Kohteessa on ollut Kemi Oy:n Tuntsan nokisavottaan liittyvä Saihoselän parrukämppä, joka on siirretty pois. Kämppä on ELY-keskuksen inventoinnin tietojen mukaan rakennettu 1960-1961. Se on ollut käytössä 60-luvun lopulle, minkä jälkeen poromiehet ovat käyttäneet sitä satunnaisesti.
Kämpän pihapiiri erottuu n 120 m x 50 m kokoisena etelä-pohjoissuuntaisena aukiona. Aukion keskellä itälaidalla on kämpän jäännös ja luoteiskulmassa korven laidalla saunan jäännös. Pihan reunoilla on myös muita epäselvempiä rakennuksen paikkoja, mm. alueen pohjoispäässä. Lisäksi pihapiirissä on kämpän aikaisia kamiinoita, tynnyreitä ja muuta purettua tavaraa. |
| metsakeskus.1000050731 |
732 |
Kattilaselkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
615057.00000000 |
7496577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050731 |
Kohteessa on porokämpän puretun porokämpän paikka. Kohteelle johtaa vanha tienura päätieltä. Kämpästä on jäljellä 4,8 m x 6,2 m kokoinen itäkaakko-länsiluodesuuntainen maavalli. ELY-keskuksen inventoinnin tietojen mukaan porokämppä on rakennettu v. 1954-1955. Se on siirretty v. 1980 Peurahaaraan, jossa se paloi v. 2000. |
| metsakeskus.1000050734 |
732 |
Papulampi 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
619699.00000000 |
7515856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050734 |
Kohteessa on Kemi Oy:n Tuntsan nokisavottaan liittyvä Papulammen parakkikämppä. Kohde ajoittuu 1960-luvulle. Kohde sijaitsee hieman eri paikassa kuin nokisavotan kämppien paikkoja merkitsevässä kartassa (Haataja 1993: kartta 2, s. 19). Luultavasti kyseessä on kuitenkin sama kämppä. Paikalla on ollut parakkikämppä ja asuntovaunuja (Haataja 1993: kartta 2, s. 19). Alueelta löydettiin pienen rakennuksen, luultavasti kämpän tai muun lämpimän rakennuksen, pohja sekä puuvajan, jätekaivon ja laiturin tai sillan jäännökset. |
| metsakeskus.1000050735 |
78 |
Hanko avomeri |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
260688.00000000 |
6621914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050735 |
Sijaintipaikka on Hangon läntisen selän eteläosassa avomerellä Hankoniemestä kauas lounaaseen savipohjalla noin 53 metrin syvyydessä.
Metallirunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 45 metriä. Luotauskuvasta arvioituna leveys on noin 13 metriä ja runko kohoaa pohjasta noin 5 metrin korkeudelle. Runko makaa pohjassa kölillään keula lounaaseen osoittaen. Runko on säilynyt muodossaan melko hyvin, mutta perä on vaurioitunut. Laiva on mahdollisesti painunut pohjaan perä edellä. Perä on uponnut pohjasaveen. Hylyn rungossa ei ole havaittu niittejä, joten runko lienee hitsattu. Ruumanluukkuja on kaksi ja lastina on lautatavaraa. Aluksessa on perähytti, jonka katolla on ohjaushytin jäännös ja korsteeni. Hylyssä on jäljellä ankkuripeli ja vinssilaite. On mahdollista, että alus on ollut rakennettu vasta toisen maailmasodan jälkeen. Hylyn identifikaatiota tai tarkkaa ajoitusta ei kuitenkaan ole tiedossa.
Hylky havaittiin Liikenneviraston tilaamassa merenpohjan luotauksessa 2010 sekä SubZone Oy:n tekemässä viistokaikuluotauksessa 2014. Hylyn ensimmäinen visuaalinen tarkastus tehtiin 2014 (Immi Wallin, SubZone). Barlius -ryhmä teki tarkastussukelluksen kohteelle kesäkuussa 2023 (ks. liitteenä oleva raportti). |
| metsakeskus.1000050736 |
71 |
Isovuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
425777.00000000 |
7114310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050736 |
Isovuoren pohjoispuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 15 m kokoisen laakean tervahaudan jäännös. Tervahauta erottuu myös MML:n korkeusmallista, joskaan ei tyypillisenä tervahaudan näköisenä ilmiönä vaan ”pelkkänä” kuoppana.
Tervahaudassa ei ole selkeitä valleja. Sen syvyys on noin metri. Epämääräinen halssiaukko aukeaa pohjoisluoteeseen, kohti hakkuuaukeaa. Tervahautaa peittää paksu sammal ja varvikko, lisäksi sen päällä kasvaa havupuita ja katajaa. |
| metsakeskus.1000050738 |
977 |
Kurunsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
384532.00000000 |
7114709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050738 |
Inventointialueen itäosasta, Kurunsaari nimisen kohouman keskiosasta, tavattiin muhkean sammalkerroksen peittämä kiviröykkiö. Röykkiön päällä kasvaa mänty, jonka rungon paksuus tyvestä on noin 40 cm. Röykkiön muoto on kutakuinkin pyöreä ja sen halkaisija on noin 1,6 m. Korkeutta röykkiöllä on noin 70 cm. Vuoden 1955 peruskartalla paikka on metsämaata (tuolloin metsäalueen nimi on ollut Karunsaari), samoin kuin vuoden 1843 pitäjänkartalla.
Röykkiön luoteislaitaa puhdistettiin pieneltä alalta sammaleesta. Sammaleen alta paljastui useampia kiviä, joiden keskimääräinen halkaisija oli noin 35 cm. Kiviä tuntui olevan sammaleen peittämänä enemmänkin.
Röykkiön ajoitusta tai käyttötarkoitusta ei inventoinnin keinoin saatu selville. Kaskiröykkiöt esiintyvät ryhmissä, joten sellaiseksi se sopisi huonosti. Hautaröykkiöksi sen muoto ja koko on erikoinen ja sijainti suorastaan poikkeuksellinen.
Kohteelle laadittiin aluerajaus, joka perustuu maastohavaintoihin ja GPS-mittaukseen. |
| metsakeskus.1000050739 |
615 |
Siurua Isomaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475706.00000000 |
7259286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050739 |
Kohde sijaitsee Mertajoen pohjoispuolella Isomaasta etelään ja Isosta Pukasuosta lounaaseen. Paikalla kasvaa kuusivaltaista sekametsää.
Paikalla oleva tervahauta (A) on kokonaishalkaisijaltaan 20 m. Vallit ovat 4 m leveät. Tervahaudan pohjalta havaittiin 15 cm nokimaakerros, jonka alla oli tervan kovettama maa. Halssi on lounaaseen. Halssipainanne yltää tervahaudan vallin läpi. Tervahaudan valli levenee halssin kohdalla ja painanne on noin 4 m pitkä vallien kohdalla. Tästä halssi jatkuu vielä 5 m matalien vallien reunustamana ojana. Tämän päästä lähtee kapea kuivausoja, joka jatkuu pitkälle alarinteeseen.
Tervahaudan ympäristössä oli joitain painanteita. Noin 10 metriä vallin reunasta luoteeseen on kiuas. Ympäröivä maasto on kosteaa ja kiukaan vieressä on aavistuksen korkeampi hieman kasvustoltaan poikkeava alue, joka voi olla tervapirtin kohta. Kiuas olisi tämän lounaisnurkassa.
Kiukaasta 7 m länteen on halkaisijaltaan noin metrisen hiilikasan pohja. Toinen suuremman hiilikasan pohja on tervahaudan vallilta 10 m länteen. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000050740 |
615 |
Tervasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473187.00000000 |
7261908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050740 |
Kohde sijaitsee Mertajoen länsipuolella Tervasaari-nimisen kankaan pohjoispäässä. Paikalla on tervahauta ja kiuas. Tervahauta on halkaisijaltaan 17 m ja vallin leveys on 3 m. Pohjalta havaittiin 20 cm kerros noensekaista hiekkaa, jonka alla oli tervan kovettama maakerros.
Halssi on itään. Vallissa on sen kohdalla selvä painanne. Mahdollisesti tervaputkea on myöhemmin kaivettu esiin tai sitten halssi on aikanaan jatkunut vallin alle. Varsinainen halssi tästä itään on noin 5 m pitkä. Tervahaudan valli levenee kohdalla ja jatkuu matalina valleina halssia reunustaen. Halssin leveys on noin metrin. Tervahaudan lounaispuolella on laajempi painanne.
Tervahaudan reunasta 20 m luoteeseen on tervapirtin pohja (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000050742 |
615 |
Siurua Petäjäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465778.00000000 |
7264137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050742 |
Kohde sijaitsee vanhan linjan varressa Petäjäkangas-nimisen kankaan pohjoisosassa Kalliosuontieltä etelään. Alue on harvaa mäntymetsää kasvavaa puolukkakangasta.
Paikalla suuri tervahauta. Kokonaishalkaisijaltaan tämä on 24 m ja valli on 5–6 m leveä. Vallit ovat melko loivat mutta rakenne erottuu ympäristöstään hyvin jo pelkästään kokonsa vuoksi. Tervahaudan pohjalta havaittiin 20 cm nokimaata ja alta tervan kovettama kerros. Halssi on pohjoiseen rämettä kohden. Vallissa on kohdalla painanne. Halssi on mitoiltaan 7 x 1 x 1 metriä. Tätä reunustavat matalat vallit.
Tervahaudan reunasta noin 20 m luoteeseen on huomattavan suuri tervapirtin kiuas. Tervahaudan koillispuolella noin 10 m halssin suulta itään on hiilikasa (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000050743 |
564 |
Ketolansuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
460014.00000000 |
7266989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050743 |
Kohde sijaitsee Vitmaojan itärannalla Ketolansuon eteläpuolella Hepokoskelta Siuruanjokivarresta tulevan harjanteen päässä. Harvaa mäntymetsää kasvava harjanne jatkuu ojalle saakka.
Paikalla on soikeahko kuoppa. Mitoiltaan tämä on noin 2 x 1 x 0,3 m. Pohjalla näytti olevan
huuhtoutumiskerros, mikä viittaa kuopan korkeaan ikään. Pinnalta turpeen seasta havaittiin
joitain moderneja lasinsiruja.
Alueella on ollut myöhäisempää toimintaa. Tieuran eteläpuolella on toinen jyrkkärajaisempi kuoppa, joka tulkittiin soranottokuopaksi. Ympäristöstä löydettiin metallinpaljastimella joitain moderneja löytöjä.
Paikka on sijaintinsa puolesta sopiva sekä esihistoriallisen että historiallisen ajan toiminnalle. Harju on osa Siuruanjoelta Oijärvelle kulkevaa ketjua, mikä toimii luontaisena kulkureittinä soisempien alueiden keskellä. Paikalta koilliseen Kettukankaalta tunnetaankin useita pyyntikuoppakohteita (esim. Kettukangas E).
Kohde arvioitiin sijainnin ja huuhtoutumiskerroksen perusteella muinaisjäännökseksi. Kuopan käyttötarkoitus jäi epävarmaksi. |
| metsakeskus.1000050744 |
564 |
Hirvasvaara pohjoinen |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
448887.00000000 |
7268285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050744 |
Kohde sijaitsee laajan Hirvasvaaran pohjoisosassa, lännessä virtaavan Vaaraojan ja itäpuolella turvatuotantoalueen vieritse kulkevan Viitasuontien välissä. Mäen korkeimmalla kohdalla n. 180 m pitkän kapean rakan pohjoisosassa on avorakassa luontainen syvempi alue, jonka länsi-pohjois-itäreunoilla on muinainen massiivinen rantavalli.
Avorakassa on n. 20 m pitkä, n. 0,5-07 m korkea ja n. 1-1,5 m leveä valli, joka on koottu n. 20-50 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Valli on selvästi ihmisen tekemä ja mm. kivien pintakasvillisuuden perusteella se ei ole syntynyt lähihistoriassa, vallin länsipuolella ja sen vieressä on sen sijaan lähihistoriassa koottuja matalampia valleja/kivirivejä ja kivikasoja.
Rantavallissa ja rakassa on myös joitakin röykkiömäisiä rakenteita ja joitakin rakkakuoppia, joiden kiviä on osin liikuteltu lähihistoriassa. Rakassa havaittiin yksi luontainen ruusukvartsikivi. Kohde voi olla esihistoriallinenkin, topografiassa on joitakin jätinkirkoillekin ominaisia piirteitä. Kohde sijaitsee hankealueen ulkopuolella, sen luoteisreunasta n. 70 m pohjoiseen; kohde kartoitettiin yleispiirteisemmin. |
| metsakeskus.1000050745 |
564 |
Hirvasvaara 2 |
10007 |
12016 |
13198 |
11006 |
27000 |
448895.00000000 |
7268217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050745 |
Laajan Hirvasvaaran pohjoisosassa lännessä virtaavan Vaaraojan ja itäpuolella turvatuotantoalueen vieritse kulkevan Viitasuontien välissä. Mäen korkeimmalla kohdalla n. 180 m pitkän kapean rakan keskiosassa on kolmiomittaustornin kolme tukiröykkiön jäännöstä, ne ovat muodoltaan lähinnä neliöitä, n. 2 m halkaisijoiltaan ja n. 40-70 cm korkeita, niiden päällä ja vieressä on jäljellä lahonneen mittaustornin jäännöksiä, yhdessä röykkiössä on jäljellä hirsiperustusta. Kohde sijaitsee hankealueen ulkopuolella, sen luoteisreunasta n. 10-25 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000050746 |
564 |
Järvisuo itä |
10007 |
12018 |
13202 |
11006 |
27000 |
448453.00000000 |
7266728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050746 |
Hirvasselän pohjoispuolella ojittamattoman suon itäreunalla on kaksi puista rajamerkin jäännöstä. Eteläisempi rajamerkki sijaitsee nykyisellä rajalinjalla. Se koostuu kolmesta peräkkäinen olevasta n. 70 cm pitkästä ja n. 10 cm paksusta päistään teroitetuista paaluista. Pohjoisempi rajamerkki sijaitsee nykyisellä tilarajalla ja vuoden 1966 peruskartalle merkityllä Tannilan ja Karjalankylän kylärajalla. Rajamerkki koostuu n. 1,2 m pitkästä riu’usta ja sen ympärillä neliöön asetusta neljästä paalusta, joista kolme on lähes kokonaan lahonnut, keskellä on myös pieni kivi. |
| metsakeskus.1000050749 |
272 |
Umpisuonmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324985.00000000 |
7081874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050749 |
Tervahauta sijaitsee Umpisuonmäen länsirinteessä metsäpolun varrella. Haudan läpimitta on noin 14 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050750 |
272 |
Lehtisalo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
346909.00000000 |
7065045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050750 |
Mahdollinen tervahauta Peuranevan ja Vionojan välimaastossa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050751 |
236 |
Tuoretmaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329618.00000000 |
7059858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050751 |
Mahdollinen tervahauta. Vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050752 |
236 |
Takakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329332.00000000 |
7059091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050752 |
Tervahauta sijaitsee Takakankaan etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 16 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050753 |
236 |
Särkkisenkangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329491.00000000 |
7058044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050753 |
Tervahauta sijaitsee Särkkisenkankaan itärinteessä. Haudan läpimitta on noin 16 metriä. kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050754 |
236 |
Särkkisenkangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329386.00000000 |
7057733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050754 |
Tervahauta sijaitsee Särkkisenkankaan lounaisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 17 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050755 |
236 |
Hepokangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329571.00000000 |
7058505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050755 |
Tervahauta sijaitsee Hepokankaan kaakkoisrinteessä Alisärkkisentien länsipuolella. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050756 |
236 |
Pohjakorvenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330108.00000000 |
7057569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050756 |
Tervahauta sijaitsee Pohjakorvenkankaalla metsäautotien itäpuolella. Haudan läpimitta on noin 23 metriä, halssi on haudan länsireunalla. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050757 |
272 |
Hyttikangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352328.00000000 |
7054378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050757 |
Tervahauta sijaitsee Hyttikankaan länsiosassa. Haudan läpimitta on noin 11 metriä. hyttikankaan metsäautotie kulkee haudan kaakkoisreunasta. Kohde vaatii maastotarkastuksen. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000050758 |
272 |
Hyttikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352927.00000000 |
7054319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050758 |
Tervahauta sijaitsee Hyttikankaan itäosassa, pienen peltotilkun luoteispuolella. Haudan läpimitta on noin 16 metriä. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000050760 |
980 |
Ylöjärvi-Kuru-Ruovesi Mäkelä |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
319572.00000000 |
6838953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050760 |
Tienpohja on noin 50 m pitkä ja 6 m leveä. Sen luoteisreunalla on oja. Koe-pistossa, joka tehtiin tien kaakkoispäätyyn, oli soraa, ja tien ympäröivä alue on savea. Jäännöksen päällä ja ympärillä kasvaa tiheää nuorta metsää.
Ylöjärvi-Kuru-Ruovesi tie on merkitty ensimmäistä kertaa vuonna 1763 laaditulla iso-jakokartalla. Sen varrella sijaitsee kuitenkin useita 1500-luvun alun maakirjoissa mainittuja kyliä, jotka periytynevät keskiajalle. |
| metsakeskus.1000050762 |
980 |
Karjulankoski 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
330971.00000000 |
6865868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050762 |
Kohteen Karjulankoski 1 myllynpaikalta noin 100 m alavirtaan löytyi jokiuomasta selvä patokiveys, joka ulottuu joen poikki rannasta rantaan likimain itä-länsisuunnassa. Sen pituus on 5–6 m ja leveys metrin luokkaa. Ainakin kuudessa kivessä on poranreikä ja kahdessa muussa kivessä on kiinni lenkkipäinen rautavarras, yhdessä lohkokivessä poranjälki. Historiallisen lähdeaineiston perusteella arvioituna kyseessä on 1800-lopulle tai 1900-luvun alun vaiheille ajoittuvan padon jäännökset. Aiemmasta padosta tms. paikalla olleesta rakenteesta tai rakennuksesta ei inventoinnissa saatu mitään näyttöä.
Tästä padosta kymmenkunta metriä ylävirtaan on mahdollista patokiveystä, tai ainakin kivet näyttävät muodostavan padon (N 6865876 ja E 330964). Siitä ei löytynyt mitään vastaavanlaisia rakenteenosia – poranjälkiä ja -reikiä tai rautavartaita – kuin edellä kuvatusta padosta.
Jokiuomasta länteen löytyi kallioon louhittu pitkänomainen kaivanto (alakohde). |
| metsakeskus.1000050763 |
980 |
Karjulankoski 3 |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
330920.00000000 |
6866028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050763 |
Nykyisestä maantiesillasta noin 30 m pohjoiseen sijaitsee pato, joka on rakennettu 1930-luvun lopulla. Kyseessä on betonista valmistettu ja raudoitettu patorakennelma, jonka pituus on noin 22 m. Sen länsiosassa on pyöreä juoksutusaukko, johon on liitetty juoksutusputki. Putki, joka lepäsi betonitukien päällä, johti veden sähkölaitokselle. Pato vaikuttaa huonokuntoiselta.
Vuonna 1914 Karjulan alakosken myllyn yhteyteen rakennettiin sähkölaitos. Sitä kunnostettiin myöhemmin, ja v. 1938 aloitettiin laitoksen laajennustyöt. Niiden yhteydessä Karjulan yläkoski padottiin. Uusi voimala valmistui viimeistään 1939 ja oli aktiivikäytössä ainakin 1950-luvun jälkipuoliskolle saakka. |
| metsakeskus.1000050767 |
614 |
Naumanjoki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
556294.00000000 |
7343104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050767 |
Kohde havaittiin malminetsintäalueelta. Paikalla on 5p-aineiston perusteella piisillinen nelikulmainen hirsikämpän jäännös, jonka mitat ovat n. 6 x 6 m. Piisi halkaisijaltaan noin 2 m ja sijaitsee kämpän kaakkoisnurkassa, oviaukko todennäköisesti niin ikään kaakkoissivulla. Todennäköisesti kyseeseen tulee 1900-luvun alkupuolen savottakämppä. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050768 |
441 |
Toitinsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527136.00000000 |
6753065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050768 |
Tervahauta sijaitsee Vipusuon ja Toitinsuon välisellä kuusimetsäkankaalla. Tervahaudan syvyys on 0,5 metriä ja halkaisija 9 metriä. Rakenteeseen ei liity näkyvää halssia. Haudan pohjoispuolella sijaitsee kaksi kuoppaa, jotka voivat olla mahdollisia tervapirtin jäännöksiä.
Inventointiajankohtana vuonna 2022 tervahauta oli aluskasvillisuuden peitossa, mutta sen muoto oli silti helposti erotettavissa maastosta. |
| metsakeskus.1000050769 |
441 |
Imelävuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526372.00000000 |
6749164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050769 |
Tervahauta sijaitsee Matolamminsuon ja Pitkäsuon välisellä kuuseimetsää kasvavalla kankaalla. Tervahauta on halkaisijaltaan 14 metriä valleineen. Sen syvyys on 1.5 m. Haudan lounaispuolella on kivistä kylmämuurattu halssi sekä kaksi suorakaiteen muotoista painaumaa. Kohteen ympärillä on oja. Vallin leveys 3–4 m. |
| metsakeskus.1000050770 |
545 |
Högåsen etelä |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
219993.00000000 |
6952013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050770 |
Tervahauta, merkitty peruskartalle, läpimitta noin 15 metriä. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050771 |
441 |
Kangaslampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
525956.00000000 |
6752576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050771 |
Kohde on Salpalinjan Hamina – Taavetti -osuuteen kuuluva puolustusvarustus. Taistelukaivanto sijaitsee Luumäen kirkolta n 10 km länteen ja Kangaslammesta n. 130 m pohjoiseen. Kyseessä on n. 250 m pitkä taistelukaivanto, joka kulkee harjanteen itäreunassa pohjois-etelä suuntaisesti. Varustus on n. 1–1.5 m syvä ja n. 1 m leveä. Taistelukaivannossa on paikoitellen ampuma-aukkoja, jotka on suunnattu itään.
Kangaslammen pohjoispään kosteikossa, ojan länsipuolella, on lisäksi säilynyt kivistä rakennettua panssariestettä n. 15 metrin matkalla. Lisäksi pohjoiseen, metsässä on kiviä jonossa, mutta panssariesteen voi katsoa tältä osin olevan puutteellinen. |
| metsakeskus.1000050772 |
82 |
Parola Eskola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
356457.00000000 |
6778737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050772 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin uunin jäännös maakumpareen itälaidalla, kooltaan noin 3 x 5,5 m, korkeudeltaan 60 cm, tiilen siruja sisältävä. Kumpareen ja uuninjäännöksen itäpuolella on tasanne, joka vaikuttaa ainakin osaksi koneellisesti tasatulta. Samoin vaikuttaa siltä, että kumpareelle on raivattu koneellisesti maata. Laserkeilausaineistossa uunin jäännöksen eteläpuolella erottuu kaksi vierekkäistä kuoppaa, joiden luonneta ei risukkoisessa maastossa saatu selvitettyä. Vanhojen karttojen perusteella on oletettavaa, että kyseessä on Lepaan kylän Parola-nimisen kylänosan kahdesta talosta eteläisempään taloon (Eskola) liittyvä uuninjäänne. |
| metsakeskus.1000050773 |
82 |
Suotaala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
356967.00000000 |
6782816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050773 |
Kartta-aineiston mukaan (Kjellman 1762–67) määritetty Suotaalan kylätontti. Kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa 1483 ja siellä on asutusluetteloiden mukaan ollut 1539 kaksi ja 1560-luvulla jo 13 taloa. Tonttimaa on nykyisin osin asuttu, osin peltoa ja osin rakentamatonta piha- ja varastointialuetta. Kylätontin alueella voi olla säilyneenä kiinteitä muinaisjäännösrakenteita ja kulttuurikerroksia. Aivan lähituntumassa sijaitsee lukuisia rautakautisia muinaisjäännöksiä ja irtolöytöjä, joiden perusteella on syytä olettaa kylätontilla olleen asutusta jo rautakaudella. Säilyneiden osien tarkempi määritteleminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050774 |
441 |
Kangaslampi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
525967.00000000 |
6751734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050774 |
Salpalinjan Hamina – Taavetti-osuuteen kuuluva puolustusvarustus sijaitsee Kangaslammen etelärannalla, Luumäen kirkolta 10,2 kilometriä länteen. Lammen etelärannalla on lyhyt 2-rivinen kivistä tehty panssarieste, josta on säilynyt n. 10 metriä. Lisäksi panssariesteen länsi- ja lounaispuolen mäenharjanteella on kaksi maahan kaivettua ja osittain kallioon louhittua taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000050775 |
614 |
Surmanharju |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
554540.00000000 |
7328937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050775 |
Paikalla on LiDARK-hankkeessa paikannettu n. 14 m halkaisijaltaan oleva pystymiilu. Kohde on lisätty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä sen sijoituttua malminetsintäalueelle. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050776 |
441 |
Ritaniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
525736.00000000 |
6751361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050776 |
Salpalinjan länsi-itä-suuntainen panssariestekivikko sijaitsee Ritaniemen ja Tuurlammen välisellä suoalueella. Suolla on panssariestettä n 27 metriä. Panssarieste loppuu idässä ojaan, jonka vastarannalla on yksittäisiä panssariesteen jäänteitä. Este on pääosin kaksirivinen. |
| metsakeskus.1000050777 |
441 |
Mustasaari |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
525441.00000000 |
6750765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050777 |
Salpalinjaan kuuluva panssariestekivikko, joka kulkee Iso Roukkulammen pohjoisrannalta pohjoiskoilliseen ja kääntyy pisteessä N 6750765 E 525441 länsiluoteeseen. Esteen pituus on n 250 metriä ja leveys vaihtelevasti 2–3 kiviriviä. |
| metsakeskus.1000050778 |
441 |
Hoikka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525098.00000000 |
6751549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050778 |
Tervahauta sijaitsee Luumäen kirkolta 11,2 kilometriä länteen. Paikka on Polvenmaantien varrella, Lakiasuon turvetuotantoalueelle johtavasta tiestä itään. Hauta on halkaisijaltaan 13 metriä ja syvyydeltään n. 1,5 m. Vallien leveys 1,5 m. Tervahaudan pohjalle tehtiin koepistoja, joista löytyi runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000050779 |
82 |
Lepaa Krouvi |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
356192.00000000 |
6778016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050779 |
Vuoden 1997 inventoinnissa (Taivainen 1997 A, 5–6) havaittiin rakennuksen pohja, joka on tulkittavissa vuoden 1730 karttaan merkityn krouvin jäännökseksi. Vuoden 2023 inventoinnin karttatarkastelussa krouvin paikka hahmotettiin vuoden 1730 melko suuripiirteisen kartan ohella myös tarkemmalla vuoden 1763 Suontaan kylän kartalla, jolle merkitty Stiernsunds Krogen paikantuu varsin selkeästi tälle mäelle, vaikkakin rantaviivaa tarkastellen siltä ei ensisilmäyksellä näyttäisi. Krouvi on myös merkitty 1761 Lövendahlin yleiskartassa tälle kohtaa. |
| metsakeskus.1000050780 |
441 |
Moitjärvensuo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
525507.00000000 |
6749558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050780 |
Moitjärvensuon koillispuolisella mäellä on Salpalinjan puolustusasemia. Laserkeilausaineiston perusteella alueella on taistelukaivantoja.
Kohdetta ei ole maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000050781 |
82 |
Lepaa Tiilisali |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
356207.00000000 |
6778061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050781 |
Vuoden 1997 inventoinnissa todettu tiilenvalmistuspaikka. Perimätieto ajoittaa kohteen 1700–1800-luvuille ja paikalliset tuntevat kohteen nimellä ”Tiilisali”. Paikalla on suurehko U-muotoinen vallitus, jonka vallit koostuvat isoista lohkareista, maasta ja tiilimurskasta. |
| metsakeskus.1000050784 |
732 |
Nilihaaranharju 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
579199.00000000 |
7457473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050784 |
Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännökset. Rakennukset on purettu. Paikalta löydettiin puretun kämpän, tallin, saunan ja vajan tai muun pienen rakennuksen jäännökset. Lisäksi pihaa kiertää lahonnut riukuaita, joka erottuu paikoitellen pihan pohjoisluoteis- ja itäkoillisreunoilla.
Kämppärakennus sijaitsee tien laidassa alueen luoteisosassa. Se on osittain tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä. Kämpästä on jäljellä 15 m x 8 m kokoinen itäkoillis-länsilounaissuuntainen pohja, joka jakautuu kahteen samankokoiseen osaan. Kämpän itäkoillispään keskellä on neliönmuotoinen sementistä valettu uuninpohjalaatta, ja kämpän ulkopuolella on lämmityslaitteiden osia.
Kämpän itäkoillispuolella rannassa on toinen rakennuksen jäännös, joka on ilmeisesti talli. Tallista on jäljellä yhdestä pyöröhirsikerrasta koostuva 8 m x 7,7 m kokoinen pohja, jonka pitkä sivu on itäkoillis-länsilounaissuuntainen.
Tallin pohjoispuolella loivassa ylärinteessä on rankorakenteisen pienen rakennuksen, mahdollisesti vajan tai käymälän, jäännös. Rakennus on mitoiltaan 2,4 m x 2,4 m, ja sen pohjalla on 0,5 m syvä kuoppa.
Alueen eteläpäässä tien ja joen välissä on saunan jäännös. Se on osittain tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä. Saunasta on jäljellä yhdestä hirsikerrasta koostuva turpeen peittämä kehikko, joka on mitoiltaan 4,4 m x 4,8 m ja itä-länsisuuntainen. |
| metsakeskus.1000050785 |
732 |
Tarpomoiva 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
579573.00000000 |
7459353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050785 |
Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös ja siihen liittyviä piharakennuksia. Alueelta löydettiin kämpän, tallin, saunan ja käymälän jäännökset ja seitsemän kuoppajäännöstä. Kaikki rakennukset käymälää lukuun ottamatta on purettu. Lisäksi pihan eteläpäästä löytyi hieman lahoavaa riukuaidan jäännöstä.
Kämpästä on jäljellä 23 m x 8,5 m kokoinen länsilounas-itäkoillissuuntainen pohja. Pohjassa on kolme turpeen peittämää pyöröhirsikertaa. Nurkissa hirsien alla on kivet. Kämpän molemmissa päädyissä on metallinen sementtilaatan päällä oleva lämmitysuuni, jonka sisällä on tiiltä.
Alueen koillisnurkalla suolle laskevassa rinteessä on vielä pystyssä oleva lahoava käymälä.
Pihan luoteisnurkalla joenrannassa, jyrkän rinteen juurella on saunan jäännös. Se on mitoiltaan 4,3 m x 4 m ja luode-kaakkosuuntainen, lisäksi kaakkoispäässä on epäselvä 2 m pitkä osa, mahdollisesti kuisti tai eteinen.
Pihan eteläpäässä niemen kärjessä suon laidalla on tallin jäännös. Tallin pohja on mitoiltaan 16 m x 7 m ja itä-länsisuuntainen. |
| metsakeskus.1000050786 |
732 |
Maltio Kepperinoja 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
582655.00000000 |
7464552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050786 |
Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan siirrettävän metsätyökämpän jäännös. Alueelta löytyi puretun kämpän ja saunan jäännökset sekä kaksi kaivoa, pitkospuut ja purettuja kuljetusta varten kokoon kasattuja kattoristikoita. Kämppä ja kaivo 1 sijoittuvat avoimelle piha-alueelle, muut rakennelmat pihan reunalle.
Kämppä sijaitsee alueen keskellä. Kämppä on purettu ja poltettu, mutta siitä on jäljellä selkeästi erottuva pohja. Pohja on mitoiltaan 25 m x 8,5 m ja koillis-lounaissuuntainen. Kämpän koillissivulla lähellä koillispäätyä kaakkoissivulla on puurakenteinen neliönmuotoinen kaivo 1, mitoiltaan 1,1 m x 1,2 m.
Kaivo 2 sijaitsee kämpän kaakkoispuolella puustoisen alueen reunalla. Kaivo voi olla jätekaivo, tai ainakin se muistuttaa aikaisemmin löydettyjä jätekaivoja. Kaivo on tehty kapeista pelkkahirsistä, ja se on neliönmuotoinen ja mitoiltaan 2 m x 2 m.
Kaivo 2:n lounaispuolelta pihan reunalta lähtee rantaan päin kaakkoon n. 40 m pitkät pitkospuut, jotka risteävät saunalle. Sauna on n. 6 m x 3,8 m kokoinen ja koillis-lounaissuuntainen.
Pihan koillisnurkalta löytyi lisäksi 18 ehjää katon harjaristikoita, jotka on kaiketi kerätty paikalle kämpän purkamisen jälkeen odottamaan siirtoa. |
| metsakeskus.1000050787 |
732 |
Ylimmäinen Taviselkä 2 |
10007 |
12001 |
13005 |
11006 |
27009 |
597713.00000000 |
7469483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050787 |
Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin tai sen jälkeiseen aikaan ajoittuvan harjakodan jäännös. Ei ole tiedossa liittyykö kota moottorikelkkareittiin, tosin se vaikuttaa vanhemmalta.
Kota on tehty puolikkaista pyöröhirsistä. Se on 2,4 m pitkä ja 2,3 m leveä, ja nykyinen harjakorkeus on 1,4 m, mikä luultavasti vastaa melko hyvin alkuperäistä. Harja on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Kodan katto ja etuseinä ovat romahtaneet, takaseinä on vielä pystyssä. |
| metsakeskus.1000050790 |
563 |
Korkiakangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402717.00000000 |
7124783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050790 |
Laserkeilausaineistossa erottuva mahdollinen tervahauta, joka on merkitty myös peruskartalle. Tunnistettu Maanmittauslaitoksen 5 p laserkeilausaineistosta. Mahdollinen tervapirtti tai tervahautaan liittyviä kuoppakohteita tervahaudan kaakkoispuolella. Kohteelle on laadittu ohjeellinen aluerajaus laserkeilausaineiston perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050793 |
564 |
Alakiiminki Haara |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
447562.00000000 |
7224389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050793 |
Vuoden 1776 isojakokartalle merkitty talonpaikka. Alueella on edelleen tilakeskus. |
| metsakeskus.1000050794 |
564 |
Kangaslamminpalo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
455124.00000000 |
7223051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050794 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050797 |
233 |
Porre Saarenmäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
292915.00000000 |
7015084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050797 |
Alahärmän Porren Saarenmäki on Vuosnevaan raivatun peltoaukean keskellä kohoava mäki, jolla on ryhmäkylämäistä mäkiasutusta. Mäen asukkaan mukaan Saarenmäessä olisi ollut asutusta jo 1700-luvulla. Kalmbergin karttaan vuodelta 1856 paikalle on merkitty kaksi torppaa. Torpat on lohkottu Porren kantatalosta itsenäisiksi 1920-luvulla. Mäellä kerrotaan olleen mm. käsityöläisten (suutari, räätäli, seppä) mäkitupia. Yhä käytössä olevan rakennuskannan lomassa on useita rakennusten jäännöksiä (ks. alakohteet) ja mäen poikki johtavaa raittia reunustaa huolellisesti ladottu kiviaita. |
| metsakeskus.1000050797 |
233 |
Porre Saarenmäki |
10007 |
12001 |
13206 |
11006 |
27007 |
292915.00000000 |
7015084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050797 |
Alahärmän Porren Saarenmäki on Vuosnevaan raivatun peltoaukean keskellä kohoava mäki, jolla on ryhmäkylämäistä mäkiasutusta. Mäen asukkaan mukaan Saarenmäessä olisi ollut asutusta jo 1700-luvulla. Kalmbergin karttaan vuodelta 1856 paikalle on merkitty kaksi torppaa. Torpat on lohkottu Porren kantatalosta itsenäisiksi 1920-luvulla. Mäellä kerrotaan olleen mm. käsityöläisten (suutari, räätäli, seppä) mäkitupia. Yhä käytössä olevan rakennuskannan lomassa on useita rakennusten jäännöksiä (ks. alakohteet) ja mäen poikki johtavaa raittia reunustaa huolellisesti ladottu kiviaita. |
| metsakeskus.1000050797 |
233 |
Porre Saarenmäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
292915.00000000 |
7015084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050797 |
Alahärmän Porren Saarenmäki on Vuosnevaan raivatun peltoaukean keskellä kohoava mäki, jolla on ryhmäkylämäistä mäkiasutusta. Mäen asukkaan mukaan Saarenmäessä olisi ollut asutusta jo 1700-luvulla. Kalmbergin karttaan vuodelta 1856 paikalle on merkitty kaksi torppaa. Torpat on lohkottu Porren kantatalosta itsenäisiksi 1920-luvulla. Mäellä kerrotaan olleen mm. käsityöläisten (suutari, räätäli, seppä) mäkitupia. Yhä käytössä olevan rakennuskannan lomassa on useita rakennusten jäännöksiä (ks. alakohteet) ja mäen poikki johtavaa raittia reunustaa huolellisesti ladottu kiviaita. |
| metsakeskus.1000050797 |
233 |
Porre Saarenmäki |
10007 |
12001 |
13206 |
11006 |
27008 |
292915.00000000 |
7015084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050797 |
Alahärmän Porren Saarenmäki on Vuosnevaan raivatun peltoaukean keskellä kohoava mäki, jolla on ryhmäkylämäistä mäkiasutusta. Mäen asukkaan mukaan Saarenmäessä olisi ollut asutusta jo 1700-luvulla. Kalmbergin karttaan vuodelta 1856 paikalle on merkitty kaksi torppaa. Torpat on lohkottu Porren kantatalosta itsenäisiksi 1920-luvulla. Mäellä kerrotaan olleen mm. käsityöläisten (suutari, räätäli, seppä) mäkitupia. Yhä käytössä olevan rakennuskannan lomassa on useita rakennusten jäännöksiä (ks. alakohteet) ja mäen poikki johtavaa raittia reunustaa huolellisesti ladottu kiviaita. |
| metsakeskus.1000050797 |
233 |
Porre Saarenmäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
292915.00000000 |
7015084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050797 |
Alahärmän Porren Saarenmäki on Vuosnevaan raivatun peltoaukean keskellä kohoava mäki, jolla on ryhmäkylämäistä mäkiasutusta. Mäen asukkaan mukaan Saarenmäessä olisi ollut asutusta jo 1700-luvulla. Kalmbergin karttaan vuodelta 1856 paikalle on merkitty kaksi torppaa. Torpat on lohkottu Porren kantatalosta itsenäisiksi 1920-luvulla. Mäellä kerrotaan olleen mm. käsityöläisten (suutari, räätäli, seppä) mäkitupia. Yhä käytössä olevan rakennuskannan lomassa on useita rakennusten jäännöksiä (ks. alakohteet) ja mäen poikki johtavaa raittia reunustaa huolellisesti ladottu kiviaita. |
| metsakeskus.1000050797 |
233 |
Porre Saarenmäki |
10007 |
12001 |
13206 |
11006 |
27009 |
292915.00000000 |
7015084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050797 |
Alahärmän Porren Saarenmäki on Vuosnevaan raivatun peltoaukean keskellä kohoava mäki, jolla on ryhmäkylämäistä mäkiasutusta. Mäen asukkaan mukaan Saarenmäessä olisi ollut asutusta jo 1700-luvulla. Kalmbergin karttaan vuodelta 1856 paikalle on merkitty kaksi torppaa. Torpat on lohkottu Porren kantatalosta itsenäisiksi 1920-luvulla. Mäellä kerrotaan olleen mm. käsityöläisten (suutari, räätäli, seppä) mäkitupia. Yhä käytössä olevan rakennuskannan lomassa on useita rakennusten jäännöksiä (ks. alakohteet) ja mäen poikki johtavaa raittia reunustaa huolellisesti ladottu kiviaita. |
| metsakeskus.1000050799 |
441 |
Paromäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
525319.00000000 |
6749825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050799 |
Laserkeilausaineiston perusteella rinteellä on taistelukaivanto.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050800 |
893 |
Svedjekärret |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283334.00000000 |
7031717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050800 |
Inv. 2023: Tervahauta sijaitsee Dalalandintieltä etelään kääntyvän metsäautotien päässä, Svedjekärretin pellon luoteispuolella. Tervahauta on laakea, halkaisijaltaan noin 20 metriä ja syvyydeltään yhden metrin. Siinä on tuplavalli, jonka leveys on yhteensä noin 5 metriä. Halssi suuntaa kaakkoon loivaan alarinteeseen kohti peltoa. Tervahaudan keskiosassa kasvaa kuusi ja vallin päällä eri ikäistä kuusta, koivua ja haapaa. Halssin ja vallin pellon puoleisella reunalla sijaitsee isokokoisia kiviä, jotka lienevät pellolta raivattuja. Pohjalle tehtiin lapionpisto, josta erottui hiiltynyt maakerros.
Muuta: Potentiaalinen radiohiiliajoituskohde. |
| metsakeskus.1000050801 |
893 |
Storkärret |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
281425.00000000 |
7030808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050801 |
Noin 150 metriä Kampasbergintieltä pohjoiseen sijaitsee tervahauta, joka on halkaisijaltaan 18 metriä ja syvyydeltään 1,8 metriä. Ulkoreunalla erottuu valli, joka on leveydeltään noin 3,5 metriä. Halssi on pitkänmallinen kaivanto, joka laskee alarinteeseen kohti itää. Tervahaudan päällä kasvaa reilusti kuusta. Välittömästi tervahaudan eteläpuolella näkyy metsäkoneen jälki, joka on väistänyt kohteen. Pohjalla kasvavaan kuuseen on laitettu merkintänauhaa. Tervahaudan vallilta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltynyttä kerrosta. Noin 15 metriä vallin reunalta kaakkoon sijaitsee tervasaunan pohja, joka näkyy suorakulmaisena painanteena. Painanteen mitat ovat 5 x 2,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Painanteen keskiosa on koholla, ja siinä havaittiin kairalla kiviä. Kyseessä on mahdollisesti rauenneen kiuasuunin jäännös.
Muuta: Potentiaalinen radiohiiliajoituskohde. |
| metsakeskus.1000050806 |
614 |
Naumanjoki 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
555678.00000000 |
7343318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050806 |
Kohde havaittiin tarkasteltaessa 5p aineistoa. Kohde sijaitsee malminetsintäalueella. Paikalla vaikuttaa olevan suurehko kämpän pohja, joka ilmenee vallien ympäröimänä nelikulmaisena kuoppana suon laidassa. Piisi ei visualisoidu LiDAR-aineistossa. Kyseessä voi olla talli, mutta ympäristössä ei havaita toista selkeää hirsirakennuksen jäännöstä. On mahdollista että piisi on romahtanut niin, ettei se visualisoidu kaukokartoituksessa.
Kohteen mitat (valli ml) ovat noin 14 x 11 m. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050807 |
614 |
Koppelomurto |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
557597.00000000 |
7343926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050807 |
Kohde havaittiin 5 p aineistosta. Se sijaitsee malminetsintäalueella.
Paikalla vaikuttaa olevan kämpän raunio. Sen ympäristössä on runsaasti muita kuoppia, jotka liittyvät lähellä kulkevaan tieuraan. Kämppä kuitenkin poikkeaa näistä selkeästi. Sen ympärille visualisoituu hirsikehikon raunio. Kämpän eteläkulmassa on havaittavissa piisi. Oviaukko vaikuttaisi olevan kämpän itäsivulla. Kämpän mitat ovat n. 5,6 x 5,1 m. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000050808 |
614 |
Salmilampi |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555241.00000000 |
7344082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050808 |
Kohde havaittiin tarkasteltaessa malminetsintäaluetta 5 p LiDARissa. Paikalla vaikuttaa olevan yksittäinen vallillinen pyyntikuoppa. Se sijaitsee tyypillisessä paikassa, notkelmassa kapealla maakannaksella soiden välissä. Muodoltaan se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan (valli ml) n. 8,7 m. Kuopan pohjoispuolelta kulkee mönkijäura, joka on voinut osittain vahingoittaa vallin pohjoissivua. Kohteen luonne tulee varmistaa maastotarkastuksella. |
| metsakeskus.1000050813 |
678 |
Palonkylä |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
381121.00000000 |
7172978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050813 |
Vuonna 2021 tehty yleisöilmoitus (ILM20518) Palonkylän kankaan koillisrinteellä sijaitsevasta kivirakenteesta, joka sijaitsee pienellä kivirakalla. Kuvauksen mukaan alueella on 3 x 3 metrin kokoinen kivilatomus, jossa on oviaukko alarinteeseen pohjoiseen päin. Kuvien perusteella alueella on mahdollisesti keskuskuopallinen röykkiö tai rakkakuoppa.
2024: Alueella on soikeanmallinen rakkakuoppa, joka on tehty mäen itäreunalla sijaitsevalle kivirakalle. Rakka jatkuu pitkälle kuopan pohjoispuolella. Rakkakuoppaa ympäröi jykevä kivivalli. Valleineen mitattuna rakkakuopan koko on noin 5 x 3 metriä. Kuopan syvyys on vallin reunalta mitattuna noin 0,5 metriä. Kuopan keskellä kasvaa kourallinen nuoria kuusia. Vallin pohjoisosassa havaittiin ilmoituksessa mainittu oviaukko sekä lautoja, jotka lienevät toimineet jonkinlaisena penkkinä lähiaikoina. |
| metsakeskus.1000050817 |
893 |
Gammeldalabacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281194.00000000 |
7029988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050817 |
Inv. 2023: Gammeldalabacken -nimisen kallioalueen luoteiskärjessä sijaitsee kaksi röykkiötä. Alueella kasvaa harvaa ja varttunutta männikköä.
Luoteisempi, röykkiö 1 kooltaan noin 8 x 4 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,3 metriä. Röykkiön luoteispäässä erottuu halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kuoppa.
Kaakkoisempi, röykkiö 2 on kooltaan noin 10 x 6 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,3 metriä. Röykkiön päällä kasvaa mäntyjä. Vaikuttaa, että röykkiötä on jonkin verran kaiveltu tai se on sortunut sen keskiosasta. |
| metsakeskus.1000050818 |
564 |
Kalimeenharju pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
442833.00000000 |
7213857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050818 |
Peruskartalle merkitty ja lidar 5p -aineistossa erottuva tervahauta. Haudan halkaisija on noin 14 metriä ja sen yli on ajettu metsätyökoneella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050819 |
893 |
Gammeldalabacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281273.00000000 |
7029916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050819 |
Inv. 2023: Gammeldalabacken-nimisen kallioalueen luoteisosassa sijaitsee peruskartalle merkitty röykkiö. Röykkiön koko on noin 6 x 3 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,2 metriä. Röykkiön kaakkoispuolella, noin 5 metrin päässä avokalliolla on myös kiviä harvakseltaan levällään noin 4 metrin kokoisella alueella. Paikalla on voinut sijaita toinenkin röykkiö, joka ei kuitenkaan ole enää selvästi erotettavissa maastossa. Röykkiön päällä, sen itäreunalla kasvaa pieni kuusi. Alueella kasvaa pääsääntöisesti varttunutta ja harvennettua männikköä.
Röykkiöstä noin 100 metriä luoteeseen sijaitsee kohde Gammeldalabacken 1 ja noin 80 metriä etelään Gammeldalabacken 3. |
| metsakeskus.1000050820 |
893 |
Gammeldalabacken 3 |
10001 |
12012 |
13000 |
11002 |
27000 |
281293.00000000 |
7029838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050820 |
Inv. 2023: Gammeldalabacken -nimisen kallioalueen luoteisosassa, avokallion länsipuolella alarinteessä sijaitsee kaksi erillistä kivilatomusta. Toinen näistä on rakennettu maakiven päälle lieriömaiseen muotoon terävistä laakakivistä. Latomuksella on korkeutta noin 0,6 metriä ja leveyttä noin 0,8 metriä. Kivet ovat kooltaan noin 0,3 x 0,4 metriä. Tästä noin 4 metriä länteen on laitettu pystyyn kolme melko suurta laakamaista kiveä. Niiden koko on noin 0,6 x 0,3 metriä. Kivet ovat rivissä noin 5 metrin pituisella alueella. Latomuksien tarkempi funktio ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä. Ne ovat kuitenkin selvästi ihmisen tekemiä. Lieriönmuotoinen latomus voisi viitata esimerkiksi rajamerkkiin, mutta kohdalla ei vanhoilla tai nykyisellä kartalla ole rajoja. Osa kivistä on melko teräviä ja pääsääntöisesti hyvin laakamaisia muodoltaan.
Huomioitavaa: Ladottu merkki tuskin kovin vanha ja inventoinnin kuvista päätellen paikka voisi olla lähinnä rakennuskivien kotitarvelouhos ja suojelustatukseltaan ehkä muu kulttuuriperintökohde. Lohkomisesta ja käytetystä tekniikasta kertovia jälkiä tulisi vielä etsiä. |
| metsakeskus.1000050824 |
893 |
Sandgrävarna |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
281562.00000000 |
7029108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050824 |
Inv. 2023: Kohde sijaitsee ojitetulla suoalueella noin 500 metriä Harabergintieltä itään. Rajamerkkinä toimii kivilatomus, josta ei erotu viisarikiveä. Latomuksen mitat ovat noin 1 x 1 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Rajamerkki on mahdollisesti hajonnut, sillä sen muoto on epäselkeä. Kohde on merkitty maastossa aurausviitalla. Vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalla on ollut Munsalan pitäjän, Alahärmän pitäjän ja Överjeppon kylän rajan taitekohta. Nykyisin paikalla kulkee Uudenkaarlepyyn ja Kauhavan kunnanraja sekä kiinteistöjen raja. |
| metsakeskus.1000050826 |
768 |
Pöllänlampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
575322.00000000 |
6850802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050826 |
Sulkava-Imatra -tien vieressä pienen soistuvan lammen itäpuolella olevalle mäelle Pöllänlammen luoteispuolelle on keväällä 1940 kaivettu taisteluhautaa ja muutamia poteroita. Asemat kaivoi 6. Prikaati, joka oli majoitettuna Vilkaharjulle, ja joka käytti asemia harjoituksissaan. |
| metsakeskus.1000050827 |
768 |
Valkealampi |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
575100.00000000 |
6851772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050827 |
Valkealammen pohjoispään tasalla on Vilkaharjun poikki molemmin puolin Sulkavan-Imatran -tietä nelirivistä kiviestettä. Este jatkuu alhaalla Valkealammen soistuneessa pohjukassa ja sen länsipuolella mäen rinteessä. Esteen lisäksi vihollisen etenemistä olisivat vaikeuttaneet jyrkät kalliot ja syvät supat. |
| metsakeskus.1000050832 |
297 |
Savikosken vesisaha |
10001 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
500999.00000000 |
6972172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050832 |
Savikosken vesisahan perusti Karttulan Virmasvenen koillisrannalla sijaitsevan Savikosken partaalle majuri Gustav Aminoff. Se sai senaatin privilegiot lokakuussa 1841. Se oli Karttulan ensimmäinen teollisuuslaitos.
Saha oli kaksiraaminen ja alussa sen sahausoikeus oli 5000 tukkia vuodessa. Sahan yhteydessä toimi myös vesimylly vuosina 1841-1956. Mylly sijaitsi aluksi joen itärannalla, mutta siirrettiin joen länsirannalla sijainneen sahan yhteyteen. Savikoski siirtyi jo vuonna 1845 viipurilaisen kauppahuone Rosenius & Sesemannin omistukseen, joka laajensi sahan toimintaa. Kauppahuoneen konkurssin jälkeen 1885 saha siirtyi sahanhoitajan omistukseen ja vuonna 1890 sahan palon jälkeen edelleen hänen leskelleen, jonka aikana saha toimi yksinkertaisena kotitarvesahana. Toiminta jatkui myyntisahana taas 1900- luvun puolella ja myllyn yhteyteen rakennettiin vuonna 1919 pieni sähkölaitos, josta myytiin sähköä myös Karttulan kirkonkylään. Savikosken saha, mylly ja tila siirtyivät Savikoski Osakeyhtiölle vuonna 1924, joka lopetti toiminnan alueella 1956.
On mahdollista, että alueella on säilynyt 1800-luvun saha- ja myllytoimintaan liittyviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000050833 |
148 |
Viljaniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11042 |
27000 |
494065.00000000 |
7619756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050833 |
Huom: kohteen tiedot ovat osin virheelliset ja päivitetään vuoden 2024 aikana. Oikeellisia tietoja tarvittaessa voi laittaa palautetoiminnon kautta pyynnön asiassa.
Kohde sijaitsee Hammasjärven (Pännijävri) länsirannalla Viljaniemi (Valjaanjarga)-nimisen niemenkärjen luoteispuolella.
Paikalla sijaitsee Viljaniemen tila, joka on on edustava esimerkki saamelaisesta erämaa-asutuksesta. Rakennukset ajoittuvat 1940-luvulle ja sitä nuoremmiksi. Rakennuksia ympäröivä niitty on ollut aidattu ja aidan jäänteitä on yhä nähtävillä kentän pohjoisreunalla.
Metsähallitus on inventoinut aluetta ja havainnut niittyalueen ulkopuolella ilmeisesti kellarirakenteita sekä yhden merkkipuun (ks. alakohteet). Kellarirakenteet liittynevät 1940-luvulla perustettuun tilaan ja merkkipuu siihen kytkeytyvään kulkureittiin. Viljaniemen kohdetta ei ole rajattu muinaisjäännösrekisteriin, vaan keskikoordinaatti osoittaa vuonna 1948 paikalle rakennettua asuinrakennusta.
Tila on rakennettu mahdollisesti vanhalle kentällä. Kentät liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön, tarkemmin asumisen ja olemisen synnyttämiin jäännöksiin. Ne ovat ympäröivästä luonnosta selkeästi erottuvia asuinpaikkoja, joilla on muun muassa tulisijojen, latomusten ja rakennusten jäännöksiä sekä erilaisia kuoppajäännöksiä.
Alueella ei ole ilmeisesti tehty inventoinnin yhteydessä esimerkiksi koekuopitusta tai kairausta maanpinnan alaisten kulttuurikerrosten tai muiden jäänteiden selvittämiseksi, joten kentän olemassaolosta, luonteesta ja sijaintipaikasta ei ole arkeologisia havaintoja tai tietoja. Sen selvittäminen, onko paikalla kenttä ja miten laaja se on, edellyttänee arkeologista tarkkuusinventointia kajoavin menetelmin. |
| metsakeskus.1000050833 |
148 |
Viljaniemi |
10007 |
12001 |
13008 |
11042 |
27000 |
494065.00000000 |
7619756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050833 |
Huom: kohteen tiedot ovat osin virheelliset ja päivitetään vuoden 2024 aikana. Oikeellisia tietoja tarvittaessa voi laittaa palautetoiminnon kautta pyynnön asiassa.
Kohde sijaitsee Hammasjärven (Pännijävri) länsirannalla Viljaniemi (Valjaanjarga)-nimisen niemenkärjen luoteispuolella.
Paikalla sijaitsee Viljaniemen tila, joka on on edustava esimerkki saamelaisesta erämaa-asutuksesta. Rakennukset ajoittuvat 1940-luvulle ja sitä nuoremmiksi. Rakennuksia ympäröivä niitty on ollut aidattu ja aidan jäänteitä on yhä nähtävillä kentän pohjoisreunalla.
Metsähallitus on inventoinut aluetta ja havainnut niittyalueen ulkopuolella ilmeisesti kellarirakenteita sekä yhden merkkipuun (ks. alakohteet). Kellarirakenteet liittynevät 1940-luvulla perustettuun tilaan ja merkkipuu siihen kytkeytyvään kulkureittiin. Viljaniemen kohdetta ei ole rajattu muinaisjäännösrekisteriin, vaan keskikoordinaatti osoittaa vuonna 1948 paikalle rakennettua asuinrakennusta.
Tila on rakennettu mahdollisesti vanhalle kentällä. Kentät liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön, tarkemmin asumisen ja olemisen synnyttämiin jäännöksiin. Ne ovat ympäröivästä luonnosta selkeästi erottuvia asuinpaikkoja, joilla on muun muassa tulisijojen, latomusten ja rakennusten jäännöksiä sekä erilaisia kuoppajäännöksiä.
Alueella ei ole ilmeisesti tehty inventoinnin yhteydessä esimerkiksi koekuopitusta tai kairausta maanpinnan alaisten kulttuurikerrosten tai muiden jäänteiden selvittämiseksi, joten kentän olemassaolosta, luonteesta ja sijaintipaikasta ei ole arkeologisia havaintoja tai tietoja. Sen selvittäminen, onko paikalla kenttä ja miten laaja se on, edellyttänee arkeologista tarkkuusinventointia kajoavin menetelmin. |
| metsakeskus.1000050833 |
148 |
Viljaniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11002 |
27000 |
494065.00000000 |
7619756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050833 |
Huom: kohteen tiedot ovat osin virheelliset ja päivitetään vuoden 2024 aikana. Oikeellisia tietoja tarvittaessa voi laittaa palautetoiminnon kautta pyynnön asiassa.
Kohde sijaitsee Hammasjärven (Pännijävri) länsirannalla Viljaniemi (Valjaanjarga)-nimisen niemenkärjen luoteispuolella.
Paikalla sijaitsee Viljaniemen tila, joka on on edustava esimerkki saamelaisesta erämaa-asutuksesta. Rakennukset ajoittuvat 1940-luvulle ja sitä nuoremmiksi. Rakennuksia ympäröivä niitty on ollut aidattu ja aidan jäänteitä on yhä nähtävillä kentän pohjoisreunalla.
Metsähallitus on inventoinut aluetta ja havainnut niittyalueen ulkopuolella ilmeisesti kellarirakenteita sekä yhden merkkipuun (ks. alakohteet). Kellarirakenteet liittynevät 1940-luvulla perustettuun tilaan ja merkkipuu siihen kytkeytyvään kulkureittiin. Viljaniemen kohdetta ei ole rajattu muinaisjäännösrekisteriin, vaan keskikoordinaatti osoittaa vuonna 1948 paikalle rakennettua asuinrakennusta.
Tila on rakennettu mahdollisesti vanhalle kentällä. Kentät liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön, tarkemmin asumisen ja olemisen synnyttämiin jäännöksiin. Ne ovat ympäröivästä luonnosta selkeästi erottuvia asuinpaikkoja, joilla on muun muassa tulisijojen, latomusten ja rakennusten jäännöksiä sekä erilaisia kuoppajäännöksiä.
Alueella ei ole ilmeisesti tehty inventoinnin yhteydessä esimerkiksi koekuopitusta tai kairausta maanpinnan alaisten kulttuurikerrosten tai muiden jäänteiden selvittämiseksi, joten kentän olemassaolosta, luonteesta ja sijaintipaikasta ei ole arkeologisia havaintoja tai tietoja. Sen selvittäminen, onko paikalla kenttä ja miten laaja se on, edellyttänee arkeologista tarkkuusinventointia kajoavin menetelmin. |
| metsakeskus.1000050833 |
148 |
Viljaniemi |
10007 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
494065.00000000 |
7619756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050833 |
Huom: kohteen tiedot ovat osin virheelliset ja päivitetään vuoden 2024 aikana. Oikeellisia tietoja tarvittaessa voi laittaa palautetoiminnon kautta pyynnön asiassa.
Kohde sijaitsee Hammasjärven (Pännijävri) länsirannalla Viljaniemi (Valjaanjarga)-nimisen niemenkärjen luoteispuolella.
Paikalla sijaitsee Viljaniemen tila, joka on on edustava esimerkki saamelaisesta erämaa-asutuksesta. Rakennukset ajoittuvat 1940-luvulle ja sitä nuoremmiksi. Rakennuksia ympäröivä niitty on ollut aidattu ja aidan jäänteitä on yhä nähtävillä kentän pohjoisreunalla.
Metsähallitus on inventoinut aluetta ja havainnut niittyalueen ulkopuolella ilmeisesti kellarirakenteita sekä yhden merkkipuun (ks. alakohteet). Kellarirakenteet liittynevät 1940-luvulla perustettuun tilaan ja merkkipuu siihen kytkeytyvään kulkureittiin. Viljaniemen kohdetta ei ole rajattu muinaisjäännösrekisteriin, vaan keskikoordinaatti osoittaa vuonna 1948 paikalle rakennettua asuinrakennusta.
Tila on rakennettu mahdollisesti vanhalle kentällä. Kentät liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön, tarkemmin asumisen ja olemisen synnyttämiin jäännöksiin. Ne ovat ympäröivästä luonnosta selkeästi erottuvia asuinpaikkoja, joilla on muun muassa tulisijojen, latomusten ja rakennusten jäännöksiä sekä erilaisia kuoppajäännöksiä.
Alueella ei ole ilmeisesti tehty inventoinnin yhteydessä esimerkiksi koekuopitusta tai kairausta maanpinnan alaisten kulttuurikerrosten tai muiden jäänteiden selvittämiseksi, joten kentän olemassaolosta, luonteesta ja sijaintipaikasta ei ole arkeologisia havaintoja tai tietoja. Sen selvittäminen, onko paikalla kenttä ja miten laaja se on, edellyttänee arkeologista tarkkuusinventointia kajoavin menetelmin. |
| metsakeskus.1000050834 |
581 |
Ristiharju |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
286355.00000000 |
6892300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050834 |
LIDAR-kuvissa erottuu kolme selkeää ja yksi mahdollinen tervahauta vierekkäin; myös maastokartassa on Tervahaudat-merkintä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050835 |
976 |
Vähäkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369592.00000000 |
7370679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050835 |
Tervahauta halkaisijaltaan noin 15,5 metriä. Halssi johtaa kohti etelää. |
| metsakeskus.1000050837 |
678 |
Käppäläisenmäki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
410402.00000000 |
7146785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050837 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteaineistossa (0,5p) erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050838 |
536 |
Korvolantien silta |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
308263.00000000 |
6820008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050838 |
Lohkokivistä rakennettu ojan ylittävä sillanjäännös Korvolantien länsipäässä. Rikkoutuneen sillan rakenteita on Korvolantien pohjoiseen, rataa kohti kääntyvän mutkan länsipuolella oja-alueella. |
| metsakeskus.1000050839 |
140 |
Kanamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498687.00000000 |
7052822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050839 |
Kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000050840 |
422 |
Kotaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
649929.00000000 |
7009601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050840 |
Kotaniemen keskivaiheilla, noin 105 metriä Kotaniemen kivikautisen asuinpaikan (1000002554) kaakkoispuolella erottuu halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta. Kohde on merkitty myös peruskartalle.
Tervahautaa ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050842 |
777 |
Honkavaara 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575781.00000000 |
7217540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050842 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050843 |
777 |
Honkavaara 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575883.00000000 |
7217366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050843 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050844 |
146 |
Kuivistonsuo |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
712466.00000000 |
6996099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050844 |
Lidar-korkeusmallissa 19.3.2024) erottuva rakenne, mahdollinen tervahauta tai rakennuksen perustus. Kohteen tarkempi määrittäminen ei ole mahdollista ilman maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000050847 |
140 |
Lehdonmäki 2 |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
497731.00000000 |
7052688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050847 |
Mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000050848 |
140 |
Nikkilänmäki |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
498043.00000000 |
7051916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050848 |
Historiallisen ajan kivirakenteita. |
| metsakeskus.1000050849 |
140 |
Pääskyniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
499095.00000000 |
7050356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050849 |
Mahdollinen matala, maansekainen röykkiö Pääskyniemeen johtavan tien eteläpuolella, niemen korkeimman kohdan muodostavan moreeniharjanteen länsirinteessä. |
| metsakeskus.1000050850 |
151 |
Tönijärvenhauta |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
220913.00000000 |
6897166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050850 |
Inventointi 2023:
Paikalla on halkaisijaltaan kahdeksanmetrinen tervahauta, jonka vallit molemmilla puolilla kuoppaa ovat noin 2 metriä leveät. Haudan syvyys on 0,7 metriä. Halssi on haudan länsipuolella. Halssin puoleinen reuna on ladottu kivistä. Halssin leveys on noin 1,5–2 metriä ja pituus noin 2 metriä. Kohteen päällä kasvaa sekametsää, mutta ympäristö on mäntymetsää. Kohteen itäpuolella maasto on kallioinen.
Seinäjoen museoiden huomioita:
Kotuksen Nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1980: Tönijärvenhauta) merkityn tiedon mukaan tervahaudan nimi on Tönijärvenhauta, ja se on sijainnut Tervahaudanmäellä Tönijärven talon eteläpuolella. Tönijärvenhaudassa on kerrottu poltetun tervaa vielä 1900-luvun alkupuolella. Nimiarkiston pistemäinen sijainti on n. 100 m liian pohjoisessa, mutta kyseessä lienee sama tervahauta. Tervahauta erottuu metsän keskellä puuttomana aukeana vuoden 1957 ilmakuvassa, minkä perusteella Nimiarkiston tieto 1900-luvun alkupuolen tervanpoltosta pitää paikkansa. Tervahaudan alkuperäinen rakentamisaika ei ole tiedossa. On mahdollista, että tervaa on poltettu samassa haudassa useita kertoja pitkänkin ajan kuluessa. |
| metsakeskus.1000050851 |
615 |
Romelampi 3 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
525171.00000000 |
7277874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050851 |
Kruunun leimakirveellä leimattu vanha mänty. 2 kpl kruunuleimoja päällekkäin puun kyljessä. Leimapuu sijaitsee Syötteen kierros -reitin varrella, eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000050852 |
615 |
Romelehto |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
525661.00000000 |
7277688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050852 |
Romelehto on kuusta ja haapaa kasvava alue. Leimapuut sijaitsevat länteen laskevalla rinteellä. Kohteessa on kaksi mäntyä, joissa on Metsähallituksen leimat. Eteläisemmässä leimapuussa 1 on yksi leima, pohjoisemmassa leimapuussa 2 on kolme leimaa.
Leimapuut, jotka jääneet kaatamatta savotassa. Savotoita oli tällä alueella leimaluetteloiden mukaan 1920-1930-lukujen vaihteessa. |
| metsakeskus.1000050853 |
615 |
Syötekangas 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
525494.00000000 |
7278320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050853 |
Kohde sijaitsee Syötekankaalta Pärjänjokea kohti laskeutuvassa, havupuita, sammalta, mustikkaa ja puolukkaa kasvavassa metsässä. Kohteessa on Metsähallituksen kruunuleimalla leimatuista seitsemästä leimapuusta muodostuva leimikko. Puissa on yhteen pilkkaan lyötynä 1-3 kruunuleimaa.
2023: Nyt havaittiin 9 leimapuuta, joskaan ei niin pohjoisesta kuin aiemmin oli rajattu. Yksi myös Syötekangas maakuoppien läheltä. Aiemmin alueena rajattu kohde on vaihdettu monipistekohteeksi puiden sijainnin mukaan. |
| metsakeskus.1000050855 |
82 |
Suontaka yläkylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355193.00000000 |
6778063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050855 |
Suontaan kylä mainitaan ensi kertaa historiallisissa lähteissä 1400-luvun alussa, mutta alueen asutus periytyy viimeistään rautakaudelta. Nykyisen Suontaan kartanon alueelta ja lähistöltä tunnetaan erittäin runsaasti rautakautisia löytöjä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä. 1600-luvulla Suontaka oli alueen suurimpia kyliä. Lars Forsellin vuoden 1691 maakirjakartan mukaan Suontaan kylä on kaksiosainen. Öfra by (yläkylä) on sijoittunut mäenkumpareelle nykyisten kartanorakennusten ympärille. Rakennusten pihapiirissä on ollut myöhempien karttojen ja 1900-luvun ilmakuvien perusteella suhteellisen paljon maankäyttöä, mutta rippeitä vanhan kylätontin kulttuurikerroksista on voinut säilyä paikoittain. |
| metsakeskus.1000050855 |
82 |
Suontaka yläkylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
355193.00000000 |
6778063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050855 |
Suontaan kylä mainitaan ensi kertaa historiallisissa lähteissä 1400-luvun alussa, mutta alueen asutus periytyy viimeistään rautakaudelta. Nykyisen Suontaan kartanon alueelta ja lähistöltä tunnetaan erittäin runsaasti rautakautisia löytöjä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä. 1600-luvulla Suontaka oli alueen suurimpia kyliä. Lars Forsellin vuoden 1691 maakirjakartan mukaan Suontaan kylä on kaksiosainen. Öfra by (yläkylä) on sijoittunut mäenkumpareelle nykyisten kartanorakennusten ympärille. Rakennusten pihapiirissä on ollut myöhempien karttojen ja 1900-luvun ilmakuvien perusteella suhteellisen paljon maankäyttöä, mutta rippeitä vanhan kylätontin kulttuurikerroksista on voinut säilyä paikoittain. |
| metsakeskus.1000050856 |
272 |
Nurilankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342625.00000000 |
7063102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050856 |
Tervahauta sijaitsee Nurilankankaan kaakkoisrinteessä hiekkaisessa maastossa. Haudan koko läpimitta on noin 20 metriä. Halssi sijaitsee haudan kaakkoisreunassa nevalle päin, sen pituus on noin 6 metriä. Haudan päällä kasvaa harvakseltaan mäntyä, koivua ja kuusta. Tervahaudan sisällä on useita mäyrän kaivamia kaivantoja, joista osa on hyvinkin tuoreita. Suurin kaivannoista on tervahaudan halssissa, josta on kaivettu iso kasa hiekkaa halssin päähän. Hiekan joukossa on hiiltä ja tervan palasia. |
| metsakeskus.1000050860 |
399 |
Karoonpalli 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
236068.00000000 |
6987719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050860 |
Inv. 2023: Sähkölinjakäytävän ja metsäalueen reunalla sijaitsee pyöreänmallinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 3,5 metriä. Röykkiö koostuu päänkokoisista kivistä, jotka ovat osin sammaloituneita, mutta erottuvat vielä selkeästi. Röykkiön muoto näyttää vahingoittuneen luultavasti sähkölinjan rakentamisen yhteydessä, ja kohteen päältä on levinnyt kiviä reunoille. Röykkiön länsilaidalle on pidetty nuotiota. Sijaintinsa ja ulkomuotonsa perusteella röykkiö on todennäköisesti varhaismetallikautinen hautaröykkiö. Noin 110 metriä röykkiön etelä-kaakkoispuolella sijaitsee tunnettu kohde Karoonpalli, joka muodostuu kymmenistä varhaismetallikautisista hautaröykkiöistä. Kohteiden välillä sähkölinjalla ei kuitenkaan ole näkyvissä röykkiöitä. Noin 300 metriä röykkiön koillispuolella sijaitsee keittokuoppakohde Karoonpalli 2. |
| metsakeskus.1000050863 |
710 |
Harabastumalmen 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296665.00000000 |
6652196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050863 |
LIDAR-aineiston perusteella paikalla on 1 tai useampia hiilimiiluja ja niihin liittyviä muita kuoppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050864 |
710 |
Harabastumalmen 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296778.00000000 |
6652426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050864 |
LIDAR-aineiston perusteella paikalla on halkaisijaltaan 15-20 metrin suuruinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050865 |
710 |
Harabastumalmen 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296838.00000000 |
6652108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050865 |
LIDAR-aineiston perusteella paikalla on halkaisijaltaan noin 15 metrin suuruinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050866 |
426 |
Pärnävaarantie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
630963.00000000 |
6948701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050866 |
Kohde sijaitsee tasaisessa mäntymetsässä Pärnävaarantien eteläpuolella, laajan vanhan hiekanottokuopan pohjoispuolella. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kahdeksan metrinen hiilimiilu sekä sen ympärille kaivettuja ilmanottokuoppia. Alueella kulkeva lenkkipolku ei ole vahingoittanut muinaisjäännöstä, jonka voidaan todeta säilyneen hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000050867 |
609 |
Tuorsniementien silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27008 |
219139.00000000 |
6827826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050867 |
Tuorsniementie ylittää Lattomerenojan (Suntinoja) Länsiväylän kiertoliittymän koillispuolella ja nykyisen sillan vierellä näkyvissä on vanha yksiholvinen, pois käytöstä jäänyt kivisilta. Sillassa on betonikansi ja kaidetta ovat kannattaneet betonitolpat. Tuorsniementien linjaus on vanha ja johtanut kaupungista kohti Tuorsniemen rusthollia, nykyistä Pruukinmäkeä, jossa 1700-luvun lopulta alkaen toimi Tuorsniemen lasitehdas. Lattomerenojan ylittävä silta näkyy v. 1904 kartassa suunnilleen samalla paikalla kuin nykyinenkin silta. Tietä on oikaistu ja peruskarttojen perusteella uusi silta otettu käyttöön 1970-luvulla. Todennäköisesti samaan aikaan ojan uomaa on ruopattu ja oikaistu niin, että vanha silta on jäänyt tarpeettomaksi, eikä oja enää virtaa sen alitse.
Sillan ikää on vaikea päätellä. Jo Tuorsniemen isojakokartassa vuodelta 1770 on merkittynä Lattomerenojan yli kulkeva silta suunnilleen samalle paikalle. Sillan paikka onkin varsin vanha. Kuitenkin yksiholvinen kivisilta on todennäköisesti peräisin 1800-luvulta. Museoviraston ohjeen mukaan vain keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoon liittyvät rakenteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuorsniementien silta viedään muinaisjäännösrekisteriin kulttuuriperintökohteena. |
| metsakeskus.1000050869 |
436 |
Mustosennevan kangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
412961.00000000 |
7182244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050869 |
Arkistotutkimus 2024: Lidar-aineistossa erottuva, mahdollisesti neljän asumuspainanteen muodostama kokonaisuus. Painanteiden koot vaihtelevat noin 6–10 x 3,5–4 metrin välillä. Kohde liittyy mahdollisesti viereisellä kiinteistöllä sijaitsevaan kivikautiseen asuinpaikkaan Mustosenneva luode (436010008).
Maastotarkastus 2024: tarkastuksessa paikalla todettiin olevan neljä peräkkäistä asumuspainannetta (asumuspainanteet 1-4), joiden ympärillä on vallit. Painanteiden päältä oli poistettu puusto alueella tehdyn hakkuun aikana ja yhden painanteen yli on ajettu koneella. |
| metsakeskus.1000050870 |
98 |
Rauteela |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
420645.00000000 |
6756248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050870 |
Inventoinnissa 2023 löydetty pyöreä rakenne/kuoppa, joka sijaitsee peltojen väliin jäävän kivikkoisen metsäsaarekkeen itäreunassa, noin 50 metriä kaakkoon Nostavantien ja Vähäjoentien risteyksestä. Kuopan halkaisija on 240 senttimetriä ja syvyys länsireunassa 70 senttimetriä ja itäreunassa 40 senttimetriä. Kuopan reunoille oon aseteltu halkaisijaltaan noin 30 – 90 senttimetrin kokoisia luonnonkiviä päällekkäin. Kuoppa suippenee pohjalle, jossa on pienialainen tasainen alue, halkaisijaltaan noin 50 senttimetriä.
Kuopan pohjalle ja länsireunaan tehdyistä lapionpistosta ei tullut löytöjä, pohjan maaperä on hietaa. Rakenteen perusteella kyseessä on osittain kivetyn kellarikuopan jäänteet. Maatumisasteen perusteella kyseessä on historiallisen ajan rakenne, 1900-luvun alusta. |
| metsakeskus.1000050873 |
927 |
Kopunsuo |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
349205.00000000 |
6691096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050873 |
Kopunsuon länsilaidalla sijaitseva mahdollinen ensimmäisen maailmansodan aikainen juoksuhauta. Kohde on paikannettu Lidar-aineiston perusteella ja sen sijainti ja laajuus ovat suuntaa antavia. Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000050874 |
927 |
Kalkkilantien pää |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
349960.00000000 |
6691434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050874 |
Valtatie 25:n ja Kalkkilankujan välisellä harjurinteellä sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikainen juoksuhauta. Alueella on vielä 1950-luvun ilmakuvissa nähtävissä laajempi, yli 500 metriä pitkä juoksuhautakokonaisuus, josta suurin osa lienee tuhoutunut soranotossa. Jäljellä mahdollisesti vielä kappale kokonaisuuden pohjoispäätyä.
Inventointihavainnot 2024: Paikalla on melko hyväkuntoinen, maarakenteisen taisteluhaudan jäännös. Puutavara on viety pois, jos varustus on ollut aikoinaan valmis. Hauta katkeaa etelässä hiekkakuoppaan ja pohjoisessa Kalkkilantien päähän, josta se ilmeisesti on jatkunut pohjoiseen missä se on jäänyt talojen ja pihojen hävittämäksi. Kopunsuon kaakkoispuoli (1000053665) -niminen kiinteä muinaisjäännös on alun perin yhtenäisen taistelukaivannon eteläpää. |
| metsakeskus.1000050876 |
256 |
Rajaneva 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393741.00000000 |
7030908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050876 |
Paikalla on kalliomäkien väliseen kapeaan laaksoon tehty tervahauta jossa halssi länteen suohon. Haudan reunat liki kalliosta kallioon (kalliot sammalpeitteisiä). |
| metsakeskus.1000050877 |
256 |
Pönkänkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394393.00000000 |
7031962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050877 |
Tervahauta on pyöreä. Sen halkaisija on n. 16 m ja syvyys 1,8 m. Maasto on kuivaa kivikkokangasta ja sekametsää. Hauta on kumpareen reunalla ja halssi on itään. Kohde sijaitsee Mustikkanevan itäpuolella, n. 1,5 km Karkausjärvestä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000050878 |
256 |
Rajaneva 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393506.00000000 |
7030660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050878 |
Paikalla on tervahauta, halkaisija 12 m, halssi pohjoispuolen purolaaksoon. |
| metsakeskus.1000050879 |
256 |
Kolisevankangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394007.00000000 |
7030631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050879 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 18 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000050880 |
256 |
Kolisevanpurosta etelään |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394360.00000000 |
7030321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050880 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 15 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000050881 |
740 |
Punkaharju asema |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
625853.00000000 |
6849870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050881 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautaa valtatien 14 (Savonlinnantie) ja Kauppatien välisellä hiekkaharjanteella Punkasalmen vanhasta asemasta noin 100 m itään. Taisteluhauta on todennäköisesti jatkunut pohjoiseen ja koilliseen, mutta tuhoutunut myöhemmässä hiekanotossa. Pieni pätkä taisteluhautaa saattaa olla jäljellä hiekkakuopan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000050882 |
256 |
Pitkänpirtinkangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392618.00000000 |
7031642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050882 |
Paikalla on ehjä, korkeavallinen tervahauta, halkaisija 14 m, halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000050883 |
256 |
Pitkänpirtinkangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392726.00000000 |
7031874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050883 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 20 m, halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000050884 |
256 |
Vihiaho |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393209.00000000 |
7029059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050884 |
Paikalla on ehjä tervahauta, syvä keskuskuoppa, halkaisija 15 m, halssi kaakkoon. |
| metsakeskus.1000050885 |
256 |
Iso-Sääksneva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
390117.00000000 |
7025997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050885 |
Paikalla kaksi tervahautaa, idänpuoleisessa on pitkä pohjois-luoteeseen suuntautuva halssioja, sen halkaisija 14 m, lännenpuoleinen halkaisija 12 m, syvä keskuskuoppa, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000050886 |
256 |
Takakangas |
10007 |
12015 |
13000 |
11042 |
27000 |
390082.00000000 |
7025948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050886 |
Tien vieressä on iso kelomänty, juurelta noin 70 cm halk. Puussa pilkka jossa kaksi kruunuleimaa (Pilkka jossa kaksi viisikulmaista merkkiä). Uittoyhtiön leimakirveen leimoja. |
| metsakeskus.1000050887 |
734 |
Fiulmaakarin mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
295780.00000000 |
6695202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050887 |
Fiulmaakarin mylly sijaitsee 1,4 km Muurlan kirkolta kaakkoon lähellä Kaukolantien ja Rapasuontien risteystä. Nykyinen myllyrakennus on vuodelta 1897, mutta se ei ole paikan ensimmäinen mylly. Myllyojan varrella näkyy useita myllyjä sekä vuoden 1780 isojakokartassa, vuoden 1844 pitäjänkartassa että vuoden 1878 Senaatinkartassa. Muurlan kotiseutuyhdistys on kunnostanut myllyn, joka kuulunut Pyölin kylälle, ja esittelee sitä ryhmille sopimuksen mukaan.
Lisäksi Myllyojassa pienen sillan kaakkoispuolella havaittu runsaasti pyöreitä kiviä sekä kolme hirttä. Siltaa lähin hirsi pistää esiin Myllyojan eteläpenkasta noin kolmen metrin päässä sillasta. Siitä on näkyvillä noin 40 cm. Hirren ympärillä on luonnonkiviä, jotka muodostavat Myllyojan molemmat penkat. Tästä hirrestä noin
kolmen-neljän metrin päässä kaakossa näkyy kaksi Myllyojan penkan suuntaista hirttä, joista toinen näkyy penkan seinämässä ja toinen on sen vieressä Myllyojan pohjalla.
Joitain kymmeniä metrejä pienestä sillasta luoteeseen Myllyojassa on suuria kulmikkaita kiviä, jotka on asetettu niin, että ne ovat Myllyojan molemmin puolin ja vesi virtaa niiden muodostamasta kapeammasta väylästä. Sekä hirret että kivet todennäköisesti liittyvät vanhoihin myllypatoihin. Kulmikkaat kivet saattaisivat
myös olla vanhan myllyn perustuskiviä, mutta ehkä todennäköisemmin kuitenkin kuuluvat patorakenteisiin. Rakenteiden jäänteet ajoittuvat todennäköisesti 1800-luvulle, mutta erityisesti kivirakenne voi olla myös vanhempi. |
| metsakeskus.1000050888 |
738 |
Kilinkankare |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
263319.00000000 |
6698200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050888 |
Mäen etelärinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautisia metalliesineitä (Ilppari ILM29422, 29423). |
| metsakeskus.1000050889 |
263 |
Koskenjoki |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
479073.00000000 |
7060680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050889 |
Osmanginjärvestä Paloisjärven kautta Kiuruveteen virtaavaan Koskenjokeen on merkitty 1800-luvun pitäjänkarttaan (3323 06) ja Kuopion lääninkarttaan kaksi myllyä. Koskenjoen kylänjoenvarsiasutus on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Virtaukseltaan voimakkaan joen voi olettaa soveltuneen myllytoimintaan. Kasvillisuus on joen varressa erittäin runsasta ja rannat paikoitellen vaikeakulkuiset. Myllyrakenteista ei ole havaittavissa mitään merkkejä.
Uoman muokkauksesta uittoa varten kertovat seinämiksi järjestetyt metalliniiteillä tuetut kivilohkot joenmutkan itärannalla. Säilyneen kivisuisteen pituus on noin 3-4 metriä ja korkeus noin pari metriä. |
| metsakeskus.1000050890 |
297 |
Suovun mylly ja saha |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
516857.00000000 |
6977869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050890 |
Sahinkosken varrella - Vanhansahansaaressa - on ollut 1700-luvun puolesta välistä 1830 luvulle sahalaitos ja myllyjä. Palosenjokeen keskelle erämaata perustettiin vesisaha, mahdollisesti jo vuonna 1754. 1830- luvulla sahatoiminta siirrettiin Kallaveden rantaan Suovunkoskelle. 1700- luvun yleiskartoilla on merkinnät myllystä ja sahasta, mm. yleiskartassa vuodelta 1788 on merkitty Sahinjoen alajuoksulle ”Suovun mylly”.
Vanhansahan saari on luonnonsuojelualuetta kuten myös koko joen muut varret. Vanhansahansaaren luontopolun sillat on tehty vanhojen pato- tms. rakenteiden päälle. Pohjoisemman uoman kivirakenteiden alueelta havaittiin vuoden 2022 inventoinnissa myös puisen neulapadon jäänteitä. Jokialue on toiminut myöhemmin uittoreittinä ja uomaa on muokattu sekä uiton että myöhemmin uittolaitteiden purun yhteydessä. |
| metsakeskus.1000050890 |
297 |
Suovun mylly ja saha |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
516857.00000000 |
6977869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050890 |
Sahinkosken varrella - Vanhansahansaaressa - on ollut 1700-luvun puolesta välistä 1830 luvulle sahalaitos ja myllyjä. Palosenjokeen keskelle erämaata perustettiin vesisaha, mahdollisesti jo vuonna 1754. 1830- luvulla sahatoiminta siirrettiin Kallaveden rantaan Suovunkoskelle. 1700- luvun yleiskartoilla on merkinnät myllystä ja sahasta, mm. yleiskartassa vuodelta 1788 on merkitty Sahinjoen alajuoksulle ”Suovun mylly”.
Vanhansahan saari on luonnonsuojelualuetta kuten myös koko joen muut varret. Vanhansahansaaren luontopolun sillat on tehty vanhojen pato- tms. rakenteiden päälle. Pohjoisemman uoman kivirakenteiden alueelta havaittiin vuoden 2022 inventoinnissa myös puisen neulapadon jäänteitä. Jokialue on toiminut myöhemmin uittoreittinä ja uomaa on muokattu sekä uiton että myöhemmin uittolaitteiden purun yhteydessä. |
| metsakeskus.1000050890 |
297 |
Suovun mylly ja saha |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
516857.00000000 |
6977869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050890 |
Sahinkosken varrella - Vanhansahansaaressa - on ollut 1700-luvun puolesta välistä 1830 luvulle sahalaitos ja myllyjä. Palosenjokeen keskelle erämaata perustettiin vesisaha, mahdollisesti jo vuonna 1754. 1830- luvulla sahatoiminta siirrettiin Kallaveden rantaan Suovunkoskelle. 1700- luvun yleiskartoilla on merkinnät myllystä ja sahasta, mm. yleiskartassa vuodelta 1788 on merkitty Sahinjoen alajuoksulle ”Suovun mylly”.
Vanhansahan saari on luonnonsuojelualuetta kuten myös koko joen muut varret. Vanhansahansaaren luontopolun sillat on tehty vanhojen pato- tms. rakenteiden päälle. Pohjoisemman uoman kivirakenteiden alueelta havaittiin vuoden 2022 inventoinnissa myös puisen neulapadon jäänteitä. Jokialue on toiminut myöhemmin uittoreittinä ja uomaa on muokattu sekä uiton että myöhemmin uittolaitteiden purun yhteydessä. |
| metsakeskus.1000050890 |
297 |
Suovun mylly ja saha |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
516857.00000000 |
6977869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050890 |
Sahinkosken varrella - Vanhansahansaaressa - on ollut 1700-luvun puolesta välistä 1830 luvulle sahalaitos ja myllyjä. Palosenjokeen keskelle erämaata perustettiin vesisaha, mahdollisesti jo vuonna 1754. 1830- luvulla sahatoiminta siirrettiin Kallaveden rantaan Suovunkoskelle. 1700- luvun yleiskartoilla on merkinnät myllystä ja sahasta, mm. yleiskartassa vuodelta 1788 on merkitty Sahinjoen alajuoksulle ”Suovun mylly”.
Vanhansahan saari on luonnonsuojelualuetta kuten myös koko joen muut varret. Vanhansahansaaren luontopolun sillat on tehty vanhojen pato- tms. rakenteiden päälle. Pohjoisemman uoman kivirakenteiden alueelta havaittiin vuoden 2022 inventoinnissa myös puisen neulapadon jäänteitä. Jokialue on toiminut myöhemmin uittoreittinä ja uomaa on muokattu sekä uiton että myöhemmin uittolaitteiden purun yhteydessä. |
| metsakeskus.1000050893 |
710 |
Långledet torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
300875.00000000 |
6657328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050893 |
Langledet-purouoman länsirannalla, Aronsbergetin itäpuolella puron varressa on kallioiden välissä laaksomainen hiekkamoreenipohjainen tasanne. Sen pohjoisreunalla on rakennuksen pohja: maapenkat (3 x 4m) ja keskellä kiukaan jäänne. Siitä n. 30m etelään, tasanteen eteläpäässä on toinen rakennuksen pohja ja kiuas. Näiden välissä tasanteen länsreunalla, rinteessä on kellarikuoppa. Jäänteet ovat hyvin arkeologisoituneita mutta säilyneitä. Paikkaa ei
ole merkitty isojakokartalle 1765 eikä Kuninkaankartalle joten jäänteet ovat 1700-
lukua nuorempia. |
| metsakeskus.1000050894 |
710 |
Aronsberget |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
300178.00000000 |
6657318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050894 |
Aronsbergetin länsiosan huipulla kaksi kivilouhospaikkaa kallion laella. Ympärillä jätekivikasoja. |
| metsakeskus.1000050898 |
922 |
Koivukuja |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
306549.00000000 |
6802612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050898 |
Maastokartan mukaan paikalla sijaitsee tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050899 |
734 |
Ruojakuoppa 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
272898.00000000 |
6681785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050899 |
Kaksi kookasta, halkaisijaltaan lähes 20 m hiilimiilun pohjaa ojan varressa Hummeltien itäpuolella. Erottuvat maastossa selkeinä pyöreähköinä valleina. Lähempänä tietä oleva miilu huonommin säilynyt. |
| metsakeskus.1000050901 |
734 |
Poramäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292737.00000000 |
6694440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050901 |
Hyväkuntoinen, halkaisijaltaan n. 15 m ja korkeudeltaan reilun metrin korkuinen hautaröykkiö, jonka keskellä laajahko kuopanne ja reunoilla kaksi kaivelukuoppaa. Noin metrin päässä röykkiön eteläreunasta pieni yksinkertainen, todennäköisesti moderni kivikehä.
Ilmeisesti sama röykkiö, josta Appelgren piirsi kuvan vuonna 1885 (piirros 98) ja esitti kuuluvaksi Toramäen röykkiöryhmään, joka sijaitsee 300 m luoteeseen. Samoin V. J. Kallion 1912 ottama valokuva 45 esittänee tätä rauniota. |
| metsakeskus.1000050902 |
109 |
Syrjäntausta |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
387427.00000000 |
6772514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050902 |
Lammin Syrjäntaustan kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa 1440-luvulla. Keskiajalta periytyvän ryhmäkylän luonteensa säilyttänyt kylätontti on edelleen tiiviisti asuttu. 1840-luvun pitäjänkartalla ja 1776-1805 Kuninkaan kartastossa kylänpaikka sijoittuu karkeasti ottaen nykyiselle kohdalleen, mutta tarkempi arkisto- ja kartta-analyysi sekä maastotarkastus puuttuu. Tonttimaan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä voi olla säilyneenä kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita tai kulttuurikerroksia.
Vuonna 2024 valvonnassa kaivetuista kaapeliojista tai niiden vierustoilta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä tai muista suojeltavista arkeologisista jäännöksistä. |
| metsakeskus.1000050903 |
290 |
Hoikanaho 3 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
623256.00000000 |
7106088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050903 |
Kohde sijaitsee Nurmestien länsipuolella, Hoikanahon eteläreunassa.
Vuoden 2011 inventointiraportin mukaan kohteessa on panssariestekiviä on epämääräisessä rivissä. "Jussin ja Maijan myllystä" kerrottiin, että kivet on tuotu paikalle esteen rakentamista. varten, mutta sitä ei koskaan ehditty tekemään.
Raportin kohdekuvauksen karttaliitteen mukaan panssariestekivirivi on lounais-koillis -suuntainen ja mahdollisesti noin 30-40 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000050907 |
922 |
Suonolan kylä |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
304189.00000000 |
6801185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050907 |
1500-luvun maakirjoissa Suonola mainitaan seitsemän talon kylänä. Historiallisen kylänpaikan alustava sijainti on merkitty kartalle isojakokartan (1783,1838) mukaan. Kylänpaikka esiintyy myös 1800-luvun pitäjänkartassa ja Kuninkaan kartaston kartassa. Ainakin osa kylänpaikasta on autioitunut.
Vuoden 2024 sähkömaakaapelin kaivuun tarkkuusinventoinnissa koekuopista havaittiin tyypillisiä historiallisen ajan asutukseen liittyviä löytöjä (tiilenpaloja ja -muruja, nokea ja hiiltä, lasitettua punasavikeramiikkaa, palanutta savea).
Kyseisistä koekuopista ei, eikä myöskään maanpäältä niiden ympäristöstä, havaittu ehjiä
rakenteita. Havainnot ovat ennemminkin paikalle levitettyä tai levinnyttä asutusjätettä, kuin
ehjää kulttuurikerrosta ja ne liittyvät mitä ilmeisimmin koekuoppien kohdalla tai niiden
välittömässä olleeseen historiallisen ajan asutukseen |
| metsakeskus.1000050910 |
710 |
Hasselbacka |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
301469.00000000 |
6656660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050910 |
Sonabackkärrbergetin etelärinteellä avoimella kalliolla on pieni kiviraunio. Kokonsa perusteella (1 ,5 x1,5 m) se lienee rajamerkki, ellei "huvikseen" kasattu.
Kohteen ohi on kulkenut tie vielä 1950-luvulla ja latomus voi liittyä myös siihen. |
| metsakeskus.1000050911 |
257 |
Nydalsviken |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
354267.00000000 |
6673457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050911 |
Nydalsvikenin länsirannalla, suon vieressä korkean kallion päällä pienialainen kivilatomus jossa yksi laakamainen pystykivi. Paikalla kallio laskee hieman ja maa on multaista.
Kokonsa ja rakenteensa puolesta latomus muistuttaa enemmän rajamerkkiä kuin hautaröykkiötä. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatiman Wohlsin kylän kartan perusteella kohde on kuulunut keskiaikaisperäisen Wohlsin (Vols) kylän maihin (KA MHA U B21:18/1-2), eikä sen kohdalla ole kulkenut kartoitettuja kylän rajoja.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000050912 |
935 |
Ruissaaren puolustusvarustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
528688.00000000 |
6701794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050912 |
Kohde koostuu kahdesta kallioon louhitusta toisen maailmansodan aikaisesta taisteluhaudasta (alakohteet 1-2). Rakenteet sijaitsevat Ruissaaren länsiosassa sijaitsevan niemen etelä- ja pohjoisrannoilla.
Taisteluhauta 1: Noin 2 m syvä ja 30 m pitkä kallioon louhittu taisteluhauta. Taisteluhauta on n. 1-1,5 m leveä. Lounaan puolella on länsiluoteeseen merelle osoittava, mahdollisesti tykin ampuma-aukko. Taisteluhaudan rakenteissa on käytetty betonia.
Taisteluhauta 2: Noin 2 m syvä ja 30 m pitkä kallioon louhittu taisteluhauta. Lounaan puolella on länsiluoteeseen merelle osoittava, mahdollisesti tykin ampuma-aukko. Taisteluhaudan rakenteissa on käytetty betonia. Hauta sijaitsee noin 120 m eteläkaakkoon taisteluhaudasta 1. |
| metsakeskus.1000050913 |
908 |
Lumiainen |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
346439.00000000 |
6787678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050913 |
Pellolta on huhtikuussa 2022 löytynyt metallinetsinnässä spiraalipäinen ketjunkannatin ja voimakkaansti sulanut pyöreän kupurasoljen katkelma. Ilppari ILM29447, 29449. |
| metsakeskus.1000050915 |
257 |
Keskustan urheilupuisto |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
358070.00000000 |
6668429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050915 |
Kirkkonummen yleisurheilukentän ja Uimahallin välillä olevan metsäisen mäen huipulla on kasvillisuuden peitossa arviolta 3x4 metriä laaja ja 0,8 metriä korkea kohouma. Esillä näkyy useita melko pieniä vihreän sammaleen peittämiä kiviä. Kohde on voimakkaan kasvillisuuden peittämä, joten tarkkaa laajuutta ja muotoa on vaikea hahmottaa. Se on koholla oleva pieni kumpare, saattaa olla neliskulmainen. Se on suunnilleen mäen huipulla, mutta toisaalta rinteen reunalla. Ainoastaan esillä olevien sammaloituneiden kivien avulla voi hahmottaa, että kyse voi olla jostakin rakenteeesta.
Mahdollisesti rakennuksen jäänne (riihi?) tai parenteesiajan rakenne. Mäen vieressä länsipuolella kulkee Gesterbyntie.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000050916 |
400 |
Luolinmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
206768.00000000 |
6761687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050916 |
Kohde sijaitsee Luolinmäen itäreunalla tilusten 400-420-1-18 ja 400-420-2-20 rajalla, moreenipohjaisella maalla. Kyseessä on loivasti itäkaakkoon viettävässä rinteessä, rinteen alataitteen lähellä olevasta kivirakenteesta jonka pituus on hieman vajaa 20 m. Rakenteen leveys on 1,5–2 m ja se koostuu sammalpeitteisistä irtokivistä.
Kiviä on paikoitellen vierekkäin ja etenkin rakenteen keskikohdassa myös useassa kerroksessa. Molemmissa päädyissä rakenne koostuu lähinnä yksittäisistä jonoon asetetuista kookkaista kivistä.
Sijainnin perusteella kyse on todennäköisestä raja-aidasta. Rakenne sijaitsee yhä käytössä olevalla rajalinjalla. Siitä noin 15 m pohjoiskoilliseen on pystyssä lohkomalla tehty kivinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000050916 |
400 |
Luolinmäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
206768.00000000 |
6761687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050916 |
Kohde sijaitsee Luolinmäen itäreunalla tilusten 400-420-1-18 ja 400-420-2-20 rajalla, moreenipohjaisella maalla. Kyseessä on loivasti itäkaakkoon viettävässä rinteessä, rinteen alataitteen lähellä olevasta kivirakenteesta jonka pituus on hieman vajaa 20 m. Rakenteen leveys on 1,5–2 m ja se koostuu sammalpeitteisistä irtokivistä.
Kiviä on paikoitellen vierekkäin ja etenkin rakenteen keskikohdassa myös useassa kerroksessa. Molemmissa päädyissä rakenne koostuu lähinnä yksittäisistä jonoon asetetuista kookkaista kivistä.
Sijainnin perusteella kyse on todennäköisestä raja-aidasta. Rakenne sijaitsee yhä käytössä olevalla rajalinjalla. Siitä noin 15 m pohjoiskoilliseen on pystyssä lohkomalla tehty kivinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000050918 |
777 |
Hakojärvi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572708.00000000 |
7199028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050918 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050919 |
400 |
Kairittu 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
209598.00000000 |
6756752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050919 |
Esineistön ja sijainnin perusteella rautakautinen kalmistoalue. |
| metsakeskus.1000050920 |
777 |
Sikalampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572586.00000000 |
7199599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050920 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050921 |
777 |
Ristiniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572467.00000000 |
7198329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050921 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050922 |
400 |
Kairittu 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
209267.00000000 |
6756593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050922 |
Esinelöytöjen ja sijainnin perusteella rautakautinen kalmistoalue. |
| metsakeskus.1000050923 |
777 |
Hakojoki itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572616.00000000 |
7197723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050923 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050927 |
935 |
Ruissaaren puolustusvarustukset 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
529348.00000000 |
6702097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050927 |
Toisen maailmansodan aikainen taisteluhauta, joka on osittain tuhoutunut modernissa maankäytössä. |
| metsakeskus.1000050928 |
846 |
Punamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
227344.00000000 |
6954633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050928 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisella metsäkankaalla noin 650 metriä Närvijoentien eteläpuolella. Heti sen itäpuolella kulkee pienempi metsäautotie. Tervahauta on pienehkö, muodoltaan suppilomainen ja syvä. Halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys 1,6 metriä. Valli on paksuudeltaan 2 metriä, tosin tervahaudan luoteispuolella valli on hävinnyt luultavasti maanmuokkauksen myötä. Myös itään aukeava halssi on epäselvä ja luultavasti tuhoutunut metsäautotien tekemisen myötä. Tervahaudan keskiosa on säilynyt aukeana ja sammaleen peittämänä. Vallilla kasvaa harvakseltaan kuusta. Pohjan keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin modernia roskaa, kuten musta jätesäkki ja puujätettä. Reunemmalta tehdyssä pistossa havaittiin hiilen sekaista maata. Noin 10 metriä tervahaudan lounaispuolella on iso moderni kaivanto. |
| metsakeskus.1000050929 |
290 |
Polvikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616725.00000000 |
7110502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050929 |
Peruskarttaan on merkitty neljä tervahautaa. Lidar-kuvissa näkyy selkeät kuopat. LIDARK-aineisto ei tunnista niitä tervahaudoiksi tai miiluiksi, vaikka lähialueella on runsaasti LIDARK-aineiston tunnistamia tervahautoja. Kuopat ovat kuitenkin todennäköisesti tervahaudan pohjia.
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa.
tervahauta 1: halkaisija noin 10 metriä.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000050931 |
846 |
Tierunneva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
227702.00000000 |
6952205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050931 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee koillis-lounaissuuntaisen mäenharjanteen päällä mäntykankaalla. Tervahauta on iso ja syvä. Halkaisija on noin 22 metriä ja syvyys keskikohdasta mitattuna 2 metriä. Valli on leveydeltään 3–4 metriä. Halssikaivanto on noin 7 metriä pitkä, ja se laskee alarinteeseen kohti koillista. Pohja on tiheästi pajukon ja muun kasvillisuuden peitossa. Vallin päällä kasvaa jokusia mäntyjä. Myös vallia on paikoin hankala erottaa kasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.1000050933 |
846 |
Tierunneva 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
227548.00000000 |
6952504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050933 |
Inventointi 2023:
Rajamerkki sijaitsee harvaan kasvavalla mäntykankaalla. Rajamerkki koostuu sammaloituneesta kivijalustasta ja sen päälle asetetusta viisarikivestä. Jalusta on neliskulmaisen muotoinen ja mitoiltaan noin 1,5 x 1,5 metriä. Viisarikiven mitat ovat arviolta 0,5 x 0,8 metriä. Lisäksi rajamerkki on merkitty kepillä. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1845 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalta on kulkenut Hårå byn ja Kronobyn eli kruununmaan välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1971 peruskarttaan. Raja on nykyään kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000050935 |
738 |
Jyllinkankare 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
261980.00000000 |
6696775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050935 |
Metallinetsinnässä löytynyt kohde (Ilppari ILM29462). |
| metsakeskus.1000050939 |
408 |
Manookivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
297860.00000000 |
6979637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050939 |
Inventointi 1982:
Manookivi on gneissinen siirtolohkare, joka on pohja-alaltaan lähinnä kolmion muotoinen, sivultaan n. 3 m ja korkeudeltaan n. 1,5 m, sijaitsee Lapuan Alanurmon kylän Ruhan kylänosassa Seinäjoki - Lapua -maantiestä 800 m kaakkoon ja Ruhan asemarakennuksesta kartalta mitattuna 1950 m kaakkoon. Manookivestä kerrotaan saadun karjaonnea.
Kiven rinnakkaisnimi Kaisankivi (ks. Kotus, Nimiarkisto 1985: Manookivi) saattaa viitata karjan suojelijaan, Pyhään Katariinaan eli Pyhään Kaisaan. |
| metsakeskus.1000050940 |
609 |
Evestenkinaukee |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
223341.00000000 |
6837314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050940 |
Tarkastamaton ilmoitus rakennuksen perustasta ja kellarinjäännöksestä. Noin 2 m korkea luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka, josta puuttuu osa. Näkyvissä 2 oven paikkaa ja 2 ikkuna-aukkoa. Perustuksen koko noin 10x7 m. Lisäksi vieressä kellarin jäänteet, kooltaan n. 2x2 metriä.
Venäläisessä topografikartassa (1907) paikalle on merkitty torppa. Ilmakuvassa vuodelta 1946 näkyy hyvin kuvaillun kaltainen rakennuksen perusta ja sitä ympäröivä vielä avoin pihamaa. Rakennus lienee siirretty pois joitakin vuosia aikaisemmin. |
| metsakeskus.1000050941 |
261 |
Ruoppapalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
441110.00000000 |
7548709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050941 |
Paikalla on hirsikehikko, joka voi olla vanhan puretun kämpän raunio. Kohteen ilmoittivat malminetsintägeologit, jotka löysivät sen kartoitustöidensä yhteydessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta. |
| metsakeskus.1000050942 |
69 |
Kopsankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413757.00000000 |
7073263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050942 |
Paikalla on tervahaudan pohja, halkaisija n. 18 m. Tervahaudan itäreuna on hieman vaurioitunut maanotossa. Itäreunalla olevan halssin kohdalle tervahaudan valliin on pystytetty tilusrajakivi. |
| metsakeskus.1000050943 |
69 |
Kopsankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
412887.00000000 |
7072649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050943 |
Paikka sijaitsee Haapajärven kirkosta 4,8 km luoteeseen.
Paikalla on maan päälle tehdyn matalan tervahaudan pohja. Halkaisija n. 13 m. |
| metsakeskus.1000050945 |
445 |
Södergård |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
244276.00000000 |
6700296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050945 |
Kirjalan Södergårdin alueella on sijainnut Södergård frälse hemman vuoden 1781 isojakokartan mukaan (A78:30/1-4 Kirjala). Paikalla on tontti myös pitäjänkartassa ja vielä 1900-luvun puolivälin peruskartoissa tontilla on rakennuksia. |
| metsakeskus.1000050946 |
445 |
Riihipellontie |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
244048.00000000 |
6699966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050946 |
Kirjalassa, Saaristontien ja Riihipellontien väliin jäävän pienen peltoalueen eteläreunassa on pyöreä kivistä ladottu kellarikuoppa. Kuoppa on pyöreä ja rakenteen
halkaisija on kokonaisuudessaan noin 11 metriä. Kuoppaa reunustaa kivien ja maan sekaiset vallit, joiden leveys on 1,1-1,4 metriä ja korkeus noin 50-70 cm. Kuopan syvyys on noin 1,2 metriä ja sisäosan halkaisija noin kolme metriä. Kellarin pohjoisreunan vallissa on noin 30 cm levyinen ”ränni” ladottujen vallin kivien keskellä. Keskelle tehdyn koepiston mukaan maannos on puhdasta mullansekaista hiesumaata. |
| metsakeskus.1000050948 |
445 |
Korsberget |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
242603.00000000 |
6696559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050948 |
Rajamerkki Varvsvikenin etelärannalla mereen laskevan kalliojyrkänteen luoteispuolella, Söderbyn ja Muddaisten kylien rajalla. Rajamerkki on merkitty
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto karttaan ”A78:53/1-8 Muddais Isojako” (1777) nimellä ”Korsberget”. Rajamerkki näkyy myös kartassa ”A78a:5/1-5 Norrby; Isojako Norrbyn ja Söderbyn kylässä” (1779-1785), mutta sillä ei ole nimeä.
Kyseessä on metrin korkuinen ja 0,8 metriä leveä pystykivi. Kivessä ei ole havaittu merkintöjä. |
| metsakeskus.1000050949 |
445 |
Sysilax Mellangård |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
238045.00000000 |
6693616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050949 |
Paraisten keskustan lounaispuolella on sijainnut Sysilahden historiallinen kylä. Kylä näkyy vuoden 1794 isojakokartassa (A78:89/1-3 Sysilax). Kylän tonttimaista A (Upgård - Westergård) ja B (Upgård - Östergård) ovat sijainneet nykyisen Västergårdin alueella ja tonttimaat C (Mellangård) ja D (Nedergård) noin 100 metriä niiden kaakkoispuolella.
Tonttimaat C ja D sijoittivat voimajohtolinjan läheisyyteen. Alueen itäosa (tontti D) on jäänyt asfaltoidun tien ja teollisuusalueen alle, mutta tontti C on heinittynyttä, vanhan tilan autiota pihapiiriä. Paikalla sijaitsee asumaton, puinen päärakennus sekä muutamia huonokuntoisia ulkorakennuksia. Rakentamattomana säilyneellä alueella voi olla jäänteitä vanhemmasta asutuksesta.
Kohteen länsipuolisella pellolla on tehty huhtikuussa 2025 metallinetsintää, jonka vanhin selkeästi ajoitettava löytö on Adolf Fredrikin tai Kustaa III:n 1 äyri hopearahaa (ILM34531). |
| metsakeskus.1000050950 |
445 |
Storskogen |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
246486.00000000 |
6691138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050950 |
Syvä ja pyöreä kuoppa Lemlahdensaarella, Lemlahden ja Gåsterbölen välisellä metsäalueella. Kuopan syvyys on noin 3 metriä ja halkaisija noin 4 metriä. Kuoppaa
reunustaa loivat vallit, joiden leveys on noin 1,4 metriä ja korkeus noin 30-50 cm. Kuoppa on hyvin symmetrinen ja vaikuttaa lähinnä ansakuopalta tai sudenkuopalta. Vanha Källvikin ja Gestenbölen kylien välinen tie on kulkenut kuopan ohi sen molemmin puolin. Tielinja näkyy Qvidjan isojakokartassa (A78:71/48-49 Qvidja) ja pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000050952 |
445 |
Bäckviken |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
248334.00000000 |
6692225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050952 |
Lemlahdensaaren itäosassa Gästerbölessä Bäckvikenin länsirannalla avokalliolla ja
sen eteläpuolella sijaitsee ainakin viisi röykkiötä ja noin 50 metriä kiviaitaa, joka muodostaa noin 300 neliömetrin aidatun alueen etelärinteeseen. Rakenteet on koottu luonnonkivistä ja maata kivien välissä ei juurikaan ole. Röykkiöitä saattaa olla useampiakin, mutta alueella on tehty metsätöitä ja hakkuujäte saattaa peittää osan rakenteista. Lisäksi alueella oli ajettu metsäkoneella. Kohteessa ei havaittu nuoremmasta rakentamisesta kertovia löytöjä, kuten tiiliä.
Mäen etelärinteeseen on koottu luonnonkivistä ja luontaisesti paikalla sijaitsevien isompien kivien väliin kiviaita, jonka leveys on 1–2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kiviaidan eteläosa on leveämpi (noin 2 m) kuin pohjoinen. Erityisesti aidan itäosassa on suurehkoja luonnonkiviä. Kiviaitojen rajaama alue on kaakko – luode suuntainen (pituus n. 20–25 m) ja leveys (lounas – koillinen) noin 10–15 metriä, tosin kiviaita puuttuu luoteispäädystä. Aitauksen länsi (luoteis-) kulmassa ja eteläkulmassa vaikuttaisi olevan kulkuaukko.
Aitaus voisi liittyä maanviljelyyn tai karjanhoitoon ja röykkiöt rakennuksiin. |
| metsakeskus.1000050952 |
445 |
Bäckviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
248334.00000000 |
6692225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050952 |
Lemlahdensaaren itäosassa Gästerbölessä Bäckvikenin länsirannalla avokalliolla ja
sen eteläpuolella sijaitsee ainakin viisi röykkiötä ja noin 50 metriä kiviaitaa, joka muodostaa noin 300 neliömetrin aidatun alueen etelärinteeseen. Rakenteet on koottu luonnonkivistä ja maata kivien välissä ei juurikaan ole. Röykkiöitä saattaa olla useampiakin, mutta alueella on tehty metsätöitä ja hakkuujäte saattaa peittää osan rakenteista. Lisäksi alueella oli ajettu metsäkoneella. Kohteessa ei havaittu nuoremmasta rakentamisesta kertovia löytöjä, kuten tiiliä.
Mäen etelärinteeseen on koottu luonnonkivistä ja luontaisesti paikalla sijaitsevien isompien kivien väliin kiviaita, jonka leveys on 1–2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kiviaidan eteläosa on leveämpi (noin 2 m) kuin pohjoinen. Erityisesti aidan itäosassa on suurehkoja luonnonkiviä. Kiviaitojen rajaama alue on kaakko – luode suuntainen (pituus n. 20–25 m) ja leveys (lounas – koillinen) noin 10–15 metriä, tosin kiviaita puuttuu luoteispäädystä. Aitauksen länsi (luoteis-) kulmassa ja eteläkulmassa vaikuttaisi olevan kulkuaukko.
Aitaus voisi liittyä maanviljelyyn tai karjanhoitoon ja röykkiöt rakennuksiin. |
| metsakeskus.1000050953 |
445 |
Bäckviken 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
248233.00000000 |
6692328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050953 |
Gästerbyn kylän kaakkoispuolella, Bäckvikenille vievän peltotien varressa useita
röykkiöitä. Kaksi röykkiöistä (1 ja 6) on pyöreitä ja ne koostuvat pelkästään kivistä. Neljä röykkiöistä (2-5) on kiven- ja maansekaisia ja niiden päällä kasvaa suuria puita. Kivien koko vaihtelee 0,2-0,6 m välillä. Kyseisellä paikalla sijaistee peltoa vuoden 1706 tiluskartalla (A78:71/7-8 Qvidja), sekä vuoden 1804 isojakokartalla (A78:71/43-47 Qvidja). Vuoden 1968 peruskartalla alueen eteläosassa, röykkiön 6 paikkeilla on ulkorakennus. Röykkiöt liittyvät mitä todennäköisimmin peltoviljelyyn. Röykkiöstä 6 havaittiin muutama rautanaula metallinilmaisimella ja röykkiön 5 sivustalta ruostunut rautalevyn kappale. Tien varrella kasvaa paikoin hyvin tiheää katajikkoa, joiden alla saattaa olla röykkiöitä, joita ei v. 2023 inventoinnissa
havaittu. |
| metsakeskus.1000050955 |
738 |
Haanniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
251517.00000000 |
6690934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050955 |
Haanniemen kylä sijaitsee Sauvon lounaisosassa, Haanniementien ja Pikku-Karjalantien risteysalueella. Kylässä on viisi taloa vuoden 1775 isojakokartan (A29:5/1-6 Haanniemi/ Handby) mukaan, joista kolme sijaitsee vierekkäin voimajohtolinjan lähialueella ja kaksi yksittäistä taloa hieman kauempana Haanniementien varressa. Inventoinnissa 2023 voimajohtolinjan lähellä sijaitsevalle kylätontille tehtiin aluerajaus isojakokartan mukaan. Kylän alue on yhä pääosin asuttu ja pihapiirit hoidettuja. Alueella voi kuitenkin olla säilyneitä kerrostumia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000050956 |
738 |
Stappåkersby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
252170.00000000 |
6690703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050956 |
Stappåkerbyn kylä on sijainnut Sauvon Haanniemessä. Kylä näkyy Haanniemen isojakokartalla (A29:5/1-6 Haanniemi / Handby), jossa kylässä on kolme taloa. Alue on yhä pääosin asuttu, mutta eteläosa on peltoa. Alueella voi olla säilyneitä historiallisen ajan kulttuurikerroksia tai rakenteita. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2023 inventoinnissa maastossa, koska se sijaitsi inventointialueen ulkopuolella. Aluerajaus perustuu isojakokarttaan. Kohteen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii kohdennettuja tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000050957 |
738 |
Knutinens (Nuuttiniemi) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
256594.00000000 |
6687282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050957 |
Sauvon lounaisosassa, Nuuttiniemenlahden pohjoisrannalla on sijainnut Knutinensin kylä, joka on mainittu asutuksen yleisluettelossa 1542. Vuoden 1698 tiluskartan selitteen mukaan kyseessä on säteritila (A29:23/1-2 Nuuttiniemi / Knutsnäs). Vuoden 1775 isojakokartassa (A29:18/1-4 Lomminen / Lämmis) paikalla sijaitsee Knutsnäs rusthåll, samoin kun 1800-luvun pitäjänkartassa.
Vuonna 2023 inventoinnissa talon pihapiirin länsipuolelle sijoittuva voimajohdon linjaus tarkistettiin maastossa, eikä selkeitä linjalle sijoittuvia rakenteita havaittu. Voimajohtopylvään rakentamisen yhteydessä maastoa on ilmeisesti jonkin verran muokattu. Nuuttiniemen asuttua pihapiiriä ei tarkastettu. On mahdollista, että pihapiirissä on säilynyt arkeologisesti merkittäviä kerrostumia. Aluerajaus on tehty vanhojen karttojen perusteella. |
| metsakeskus.1000050960 |
444 |
Särkijärvi soldattorp |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316092.00000000 |
6680039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050960 |
Särkijärven kylän isojakokarttaan vuodelta 1765 (KA MHA U B17a:19/2-3) on Särkijärven länsirannalle, nykyisen Karjalohjantien linjausta noudattavan tien itäpuolelle merkitty sotilastorppa. Vuoden 1920 uudistuskartassa tontille on merkitty useita rakennuksia, joista useimmat ovat olemassa vielä 1930-luvun lopulla. Vuoden 1937 ilmakuvassa erottuu yhden puretun rakennuksen, todennäköisesti parituvan perustus.
Tarkastuskäynnillä kiinteistöltä paikannettiin hyvin säilynyt mutta voimakkaasti ruohottunut luonnonkivistä koottu kivijalka, jonka eteläosassa on erotettavissa matala uunikumpare ja keskiosassa porraskivi. Tontin koillis- ja itäreunaa kiertää paikoin melko vanhan näköinen kiviaita. Pihapiirin itäreunalla on todennäköisesti viljelyyn raivattua tasaista alueetta, kiviaidan ulkopuolella kellarikuoppa.
Kiinteistöllä on edelleen yksi osin romahtanut hirsirakennus, jonka kivestä ja tiilestä muurattu uuni vaikuttaa vanhalta. Kohde on melko hyvin säilynyt 1700-luvun lopun - 1900-luvun alun torppariasutusta edustava kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000050961 |
421 |
Karhulampi |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392753.00000000 |
7033409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050961 |
Paikalla on ehjä tervahauta hakkuu-aukolla, nuoren koivikon peitossa, jyrkkäreunainen ja syvä keskuskuoppa n. 5 x 5 m , halkaisija 13 m, halssi etelään. Haudassa ketunpesä. |
| metsakeskus.1000050962 |
421 |
Porraslammintie 35 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392016.00000000 |
7031930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050962 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 13 m, halssi etelään. |
| metsakeskus.1000050963 |
832 |
Valkinkangas pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
574939.00000000 |
7252798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050963 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja lidar 5p aineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 10 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050964 |
935 |
Santasaari |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
529827.00000000 |
6704518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050964 |
Toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia Santasaaren lounais- ja itärannoilla. |
| metsakeskus.1000050965 |
494 |
Soppinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
475984.00000000 |
7162764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050965 |
Peruskarttaan merkitty ja LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistettu tervahauta, jonka halssi suuntaa koilliseen. Halkaisija noin 10,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050966 |
935 |
Otusteininvuori |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
522725.00000000 |
6704204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050966 |
Kaksi II maailmansodan aikaista taisteluhautaa, jotka sijaitsevat Vähä-Harvajan niemen luoteispuolella, Pohjoisselän itärannalla, Otusteininvuoren länsipuolella. |
| metsakeskus.1000050968 |
49 |
Träskändan kauppapuutarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373367.00000000 |
6680097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050968 |
|
| metsakeskus.1000050968 |
49 |
Träskändan kauppapuutarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
373367.00000000 |
6680097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050968 |
|
| metsakeskus.1000050969 |
747 |
Itäluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
243468.00000000 |
6873536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050969 |
Tervahauta, halkaisijaltaan noin 12-15 m.
Kohde tarkastettu 28.5.2024
Kohde sijaitsee asutuksen ja peltojen läheisyydessä sijaitsevaan metsäalueeseen, joka pääasiallisesti mäntyvaltaista sekametsää. Tarkemmin kohde on metsäalueella sijaitsevan kalliopaljastuman itäisellä puolella. Lähiympäristössä on useampia kalliopaljastumia syvemmällä metsässä. Kohteesta 35 m itään kulkee nimeämätön metsätie, joka haarautuu lähistöllä kulkevasta itäluomantiestä.
Tervahauta sijaitsee metsäalueella olevalla kallionpaljastumalla ja tarkemmin tämän kalliopaljastuman itäisellä osalla. Tervahaudan halssi on haudasta itään. Halssille on kulkenut ränni tervahaudan kivisen rinnuksen lävitse, rinnus ja siihen kuuluva muu kivivalli säilyneet todella hyvin ja ovat selvästi nähtävissä.
Tervahaudan halkaisija on noin 15 m ja sen vallien paksuus noin 2,70 m. Haudan kuoppa on noin 1,60 m syvä vallilta mitattuna. Haudan kivirinnuksen korkeus on noin 1,50 m. |
| metsakeskus.1000050970 |
765 |
Riihisuo 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570297.00000000 |
7133202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050970 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050971 |
935 |
Vähä-Harvajanniemen varustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
523783.00000000 |
6703793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050971 |
Vähä-Harvajan niemen koillisrannalla on lyhyt, kasvillisuuden peittämä taisteluhauta. Taisteluhauta on länsi-itä-suuntainen ja sen länsipäädyssä on korsunpohja. |
| metsakeskus.1000050972 |
710 |
Slätmossen |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
313572.00000000 |
6670557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050972 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kaksiosainen kohde. Pienen mäen etelärinteellä, noin 60 m mpy, sijaitseva kuoppa, jonka mitat ovat 2-3 x 3-4 metriä ja syvyys noin 50-100 cm. Tästä kuopasta hieman lounaaseen on neliömäinen kuopanne, jonka selkeimmin erottuva pohjoisreuna on noin 10 metrin mittainen. Kuopassa on runsaasti hiiltä ja nokea.
Kyse saattaisi olla jonkinlaisesta hiilimiilusta tai soistuneesta ympäristöstä päätellen malmin pasustuskuopasta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050973 |
290 |
Koivumäki pohjoinen 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642490.00000000 |
7120927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050973 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 11 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050974 |
290 |
Koivumäki pohjoinen 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642566.00000000 |
7120900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050974 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050975 |
893 |
Jätteberget 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
277415.00000000 |
7028042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050975 |
Inv. 2013. Kallioalueen korkeimmalla kohdalla sijaitsee pitkänomainen röykkiö. Röykkiö muodostuu 25-40cm läpimittaisista kivistä. Röykkiö on 10,5 m pitkä ja 3,5m leveä ja korkeimmillaan noin 45cm. Röykkiö on pohjois-etelä–suuntainen. Ympärillä oleva maasto on kivikkoista avokallioaluetta, joka on paksulti rahkasammalen ja jäkälän peittämä. Puusto on matala-kasvuista männikköä ja aluskasvillisuus puolukka-variksenmarja-kanerva. |
| metsakeskus.1000050977 |
257 |
Hjärpens |
10002 |
12005 |
13062 |
11006 |
27000 |
353226.00000000 |
6667460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050977 |
Överbyntietä noudattelevan Suuren rantatien pohjoispuolella, pohjoiseen kääntyvän pihatien risteyksessä sijaitsee noin 80-90 cm korkea kivipaasi johon hakattu kaksi tilannimeä tai lyhennettä joista ylimmäisenä KUSA, alemmasta ei varmuutta (mahdollisesti kirjaimet S.N.O).
Kivi sijaitsee tiealueen reunaa pitkin kulkevan ojan pohjoisella penkalla ja on kallistunut voimakkaasti ojaan päin.
Kyseessä on todennäköisesti historiallinen tienpitovastuun rajamerkki, ns. väghållningsten, johon on merkitty todennäköisesti Kirkkonummen Överbyn Kusansin tilan ja toisen tunnistamattoman tilan (Sjundby?) tienpitovastuun raja. Merkintöjen tyylin perusteella kivi voisi ajoittua 1700-1800-luvuille, mutta itse tienpidon raja voi olla huomattavasti tätä vanhempi, etenkin kun välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kirkkonummen ja Siuntion välinen raja.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde, kohde tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050986 |
423 |
Kahasvuori |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
252989.00000000 |
6716321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050986 |
Metallinetsinnässä löytynyt kallioalueelta kaksi dirhemiä (ILM25207). |
| metsakeskus.1000050988 |
423 |
Vaihelanmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
248218.00000000 |
6715986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050988 |
Metallinetsinnässä löytynyt mahdollinen vanhemman rautakauden kalmisto (ILM29386). |
| metsakeskus.1000050990 |
765 |
Satolampi etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586140.00000000 |
7116505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050990 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000050991 |
208 |
Riuttakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343629.00000000 |
7107245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050991 |
Laserkeilausaineistosta erottuva mahdollinen tervahauta. Sijaitsee Riuttakankaan lounaislaidalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000050996 |
935 |
Parrio |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
538929.00000000 |
6703095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050996 |
Isohko, kooltaan 10 x 5 metriä oleva painanne Parrion saaren pohjoispuolella olevan kallioharjanteen päällä. Paikallisen asukkaan mukaan painanne liittyy toisessa maailmansodassa käytyihin Virolahden saariston taisteluihin. Ampumasuunta painanteessa on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000050997 |
893 |
Suckholmshällan |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
278952.00000000 |
7027340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050997 |
Inv. 2013. Kyseessä on avokalliolla sijaitseva ladotuista kivistä tehty suorakaiteen muotoinen rakennelma. Latomuksen koko on noin 3 m x 2 m. Rakenteen korkeus on noin 0,8 m. Lato-muksen valli on melko kapea ja jyrkkä ja sen keskellä on avokallio näkyvissä. Valli muodostaa ikään kuin tyhjän huonemaisen tilan. Rakenteen keskellä kasvaa mänty. Latomuksesta noin 10 m luoteeseen sijaitsee metsästysmaja. Rakenne tuo mieleen lähinnä pyyntisuojan. Kohteen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella sen ikää ei voida päätellä. Rakenteen melko hyvä kunto voisi viitata lähinnä historialliselle ajalle osuvaan ajoitukseen. Kohde vastaa olemukseltaan kohdetta Suckholmhällan 2 ja ne todennäköisesti liittyvät samaan kokonaisuuteen tai toimintaan.
Huomioitavaa: Varttunut mänty kalliopohjalla ei ehkä ole kasvanut rakenteen sisään, vaan se on tehty puun ympäri. Mahdollinen nuorehko ampumasuoja. |
| metsakeskus.1000050998 |
423 |
Pränikkälä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
254924.00000000 |
6718646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050998 |
Pränikkälä on ns. suomalaisen oikeuden kylä. Kylästä on kirjallisissa lähteissä tieto jo vuodelta 1374, jolloin turkulainen Johannes Kölnare lahjoitti siellä sijaitsevan tilansa tuomiokirkon Pyhän Bartolomeuksen alttarin perustamista varten. Tila oli edelleen kirkolla vuonna 1515. Vuonna 1540 kylässä oli kuitenkin kaksi verotilaa. Jaakola eli Isotalo kuului 1630-luvulla Hans Ramsayn läänityksiin ja oli vuodesta 1644 Turun akatemian palkkatila. Se oli isovihaan asti saman suvun viljelyksessä. Vähätalo oli aluksi samankokoinen kuin Isotalo, mutta se jakautui vuonna 1598 kahteen osaan – yhdistyäkseen jälleen vuonna 1635 toisen puoliskon autioiduttua. Talo suoritti ratsupalvelusta 1640-luvulla lähtien, mutta päätyi lopulta Loukinaisten rusthollin augmentiksi. 1700-luvun puolivälissä tila halottiin uudestaan Mikolaksi ja Tuomolaksi. Mikola ostettiin perinnöksi vuonna 1792. Jaakolaan yhdistettiin sittemmin Mikolan tila ja Tuomolan vanha tontti jäi Mikolan pihapiiriksi. Molemmilla tonteilla on vielä vanhaa maatilojen rakennuskantaa, osin varsin huonokuntoisina.
Mikolan tontilla rakennuskantaa on osin tiheämmin, mutta molemmilla tonteilla vaikuttaisi olevan myös alueita, joilla vanhempien rakenteiden ja kulttuurikerrosten säilyneisyys on mahdollinen. |
| metsakeskus.1000050999 |
893 |
Suckholmshällan 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
278987.00000000 |
7027457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000050999 |
Inv. 2013. Avokalliolla sijaitseva ladottu kivirakenne. Rakenteen koko on noin 2 x 2 m ja korkeus 0,8 m. Rakenne tuo mieleen lähinnä pyyntisuojan. Kohteen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella sen ikää ei voida päätellä. Kohde saattaa olla esihistoriallinen, tosin sen melko hyvä kunto voisi viitata ennemminkin sen nuoreen ikään. Kohde vastaa olemukseltaan kohdetta Suckholmhällan ja ne todennäköisesti liittyvät samaan kokonaisuuteen tai toimintaan. |
| metsakeskus.1000051001 |
935 |
Santion varustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
539508.00000000 |
6703323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051001 |
Santion saaren länsirannasta 60 metrin päässä kulkee lounais- koillis-suuntainen taisteluhauta. Ampumasuunta taisteluhaudassa on länteen kohti merta. Taisteluhaudan eteläpäässä on korsu. |
| metsakeskus.1000051002 |
946 |
Svindalsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
278099.00000000 |
7027955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051002 |
Inv. 2013. Kyseessä on pieni röykkiö joka sijaitsee avokalliolla kallion reunalla. Röykkiö koostuu 20-40cm kivistä. Kohde on melkein kokonaan jäkälien ja sammalen peitossa. Röykkiön koko on: 2,5m x 2m. Korkeimmillaan n. 30-40cm. Kohde sijaitsee kallioalueen itälaidalla kalliomuodostuman reunalla ja arvioitu ihmisen tekemäksi sijainnin perusteella. |
| metsakeskus.1000051005 |
893 |
Sandgrävarna |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
281381.00000000 |
7028949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051005 |
Inv. 2013. Sandgävarna nimisen avokallion länsiosassa sijaitseva röykkiö on koottu luoteislaidalle. Muodoltaan se on pitkänomainen latomus, jonka kaakkoispäässä on suorakaiteen muo-toinen kolo. Kolo muistuttaa hieman paasiarkkuhautaa, tosin sen koko on ainoastaan ehkä 0,7 x 0,4 m. Röykkiön pituus noin 7 m, leveys 2 m ja korkeus 0,5 m. Kohteen ympäristössä avokalliolla kasvaa lähinnä harvaa männikköä. Kohteen länsipuolella on ojitettua suota, jonka ojaleikkaus paljasti hiekkamaaksi.
Huomioitavaa: Inventoinnin kuvien perusteella aukon eteläseinämän muodostaa yksi pystyyn käännetty kivilaaka ja muilta osin on käytetty suurempia kiviä asettelemalla tasaisemmat sivut rajaamaan aukkoa. Olisiko nuotiopaikka, joka tehty luonnolliseen, mutta kajotttuun kivikkoon? Lännessä Sommarvägsbackenilla metsästysmaja ja tällä Hirvinevan alueella vielä lännempänä Suckholmshällan-nimisellä kalliolla pari mahdollista ampumasuojaa. |
| metsakeskus.1000051006 |
698 |
Rumatmaat |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408606.00000000 |
7367860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051006 |
Paikalla on havaittu harjanteen päällä mahdollinen pyyntikuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Ilmoituksen tekijät ovat Mawson Oy:n malminetsintägeologeja. |
| metsakeskus.1000051008 |
149 |
Ekbacka |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
324559.00000000 |
6668170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051008 |
Paikalla on matalan kalliokynnyksen päällä sijaitseva suorakaiteenmuotoinen kivilatomus. Se on kooltaan 5 × 1,5 metriä, ja se on ladottu 0,1–0,7 metrin kokoisista kivistä. Kivet ovat pääosin luonnonkiviä, mutta joukossa on myös yksittäisiä lohkokiviä. Latomus on koillis-lounaissuuntainen ja ladottu siten, että se tasoittaa kalliokynnyksen pohjoispuolella loivasti laskevaa avokalliota. Lähiympäristössä on kallion päällä yksittäisiä irtokiviä.
Noin 40 metriä latomuksesta pohjoiseen sijaitsee pienehkö kivilouhos. Kalliota on louhittu noin 30 metrin matkalla, ja noin metrin korkuisen kallioleikkauksen edustalla on jonkin verran erikokoisia lohkokiviä. Kallioleikkauksessa ja lohkokivissä ei havaittu porareikiä.
Latomuksen funktio ja tarkempi ikä ovat tuntemattomia. Sen kohdalla on kulkenut tieura, joka näkyy vuosien 1870–1871 topografisessa kartassa ja erottuu vielä vuoden 1937 ilmakuvassa. Latomus voi olla tiepohjaan liittyvä rakenne tai se voi liittyä sen pohjoispuolella olleeseen louhostoimintaan. |
| metsakeskus.1000051008 |
149 |
Ekbacka |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
324559.00000000 |
6668170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051008 |
Paikalla on matalan kalliokynnyksen päällä sijaitseva suorakaiteenmuotoinen kivilatomus. Se on kooltaan 5 × 1,5 metriä, ja se on ladottu 0,1–0,7 metrin kokoisista kivistä. Kivet ovat pääosin luonnonkiviä, mutta joukossa on myös yksittäisiä lohkokiviä. Latomus on koillis-lounaissuuntainen ja ladottu siten, että se tasoittaa kalliokynnyksen pohjoispuolella loivasti laskevaa avokalliota. Lähiympäristössä on kallion päällä yksittäisiä irtokiviä.
Noin 40 metriä latomuksesta pohjoiseen sijaitsee pienehkö kivilouhos. Kalliota on louhittu noin 30 metrin matkalla, ja noin metrin korkuisen kallioleikkauksen edustalla on jonkin verran erikokoisia lohkokiviä. Kallioleikkauksessa ja lohkokivissä ei havaittu porareikiä.
Latomuksen funktio ja tarkempi ikä ovat tuntemattomia. Sen kohdalla on kulkenut tieura, joka näkyy vuosien 1870–1871 topografisessa kartassa ja erottuu vielä vuoden 1937 ilmakuvassa. Latomus voi olla tiepohjaan liittyvä rakenne tai se voi liittyä sen pohjoispuolella olleeseen louhostoimintaan. |
| metsakeskus.1000051009 |
208 |
Järvineva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344900.00000000 |
7104885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051009 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051010 |
208 |
Hangaskatko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345655.00000000 |
7104293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051010 |
Mahdollinen tervahauta, joka erottuu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051011 |
149 |
Hyssjebackberget |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
324602.00000000 |
6666428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051011 |
Kansalaisilmoituksen perusteella tunnettu kohde. Hyssjebackbergetin pohjoispuolella hiekkaisella kumpareella on havaittavissa hiilestä ja noesta mustaksi värjäytynyttä maata. Kumpareella on useita kuoppia. Kohde on mahdollinen ainakin osittain tuhoutunut hiiliilu.
Lidarkuvassa ei koordinaattien kohdalta erotu hiilimiiluksi tunnistettavaa kohdetta. Koordinaateista noin 40 metriä kaakkoon erottuu kaksi kuoppaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051012 |
710 |
Flatun |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
315151.00000000 |
6668499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051012 |
Kansalaisilmoituksen perusteella tunnistettu kohde. Ilmoittajan mukaan esiintyy vanhoissa kartoissa nimellä "Heimos mågen".
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051013 |
976 |
Kivilehto |
10001 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
398968.00000000 |
7370049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051013 |
Keskelle hakkuualuetta on jätetty pystyyn ainakin 500-vuotias mänty. Sen kyljessä on kirveellä hakattu taulu, jossa on kirjoitusta. Pilkka on halkeillut, eikä kirjaimista näytä muodostuvan selkeitä sanoja. Kirjoitusta on neljällä rivillä, ja niiden puolivälissä kulkee selkeä poikkiviiva. Puu on pitkälle kylettynyt pilkan kohdalta, millä perusteella pilkka voi hyvinkin olla jopa 150-vuotias. Kylettymisen alla voi olla lisää kirjaimia. Kaikki merkit näyttävät kirjaimilta eikä puussa ole vuosilukua. Muualla Ylitornion pilkoissa on havaittavissa yksityiskohta, että erityisesti 1800-luvun pilkoissa on kirjoitusrivejä eroteltu toisistaan vaakaviivoin.
Ympäristö: Kaitajärven luoteispuolella, soiden keskellä, on kivikkoinen nyppylä nimeltään Kivilehto. Metsätie kulkee Kivilehdon kaakkoisreunalla. Vajaa 100 metriä tieltä kasvaa suuri mänty, jonka kyljessä on kaiverruksia. Alue on hakattu 1980-luvun puolivälissä. Alue on ilmeisesti äestetty. Taimikko on harvaa ja maaperä karua. |
| metsakeskus.1000051015 |
538 |
Himilänpelto |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
233041.00000000 |
6730713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051015 |
Isoniityntien ja ojan väliseltä peltokaistaleelta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä rautakautisia metalliesineitä (Ilppari ILM29545). |
| metsakeskus.1000051016 |
791 |
Moottorirata |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457321.00000000 |
7132052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051016 |
Tervahauta sijaitsee ympäröivistä soista kohoavalla Kettukalliontien ja moottoriradan välisellä kapealla hiekkakankaalla noin kuuden metrin etäisyydellä tien länsireunasta. Paikalla on lounaaseen loivasti laskeva rinne, jolla kasvaa mäntymetsää.
Tervahauta on ehjä ja sen halkaisija on noin 12 metriä. Syvyyttä sillä on keskikohdalla noin metri. Halssi on suunnattu alarinteeseen kohti lounasta. Tervahaudan ympäristössä on muutamia pieniä hiekanottokuoppia, jotka liittynevät tervahaudan rakentamiseen. Tervahauta on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000051017 |
791 |
Iso-Mankinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456991.00000000 |
7141574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051017 |
Kohde sijaitsee Kestilän kirkolta 10 km luoteeseen. Paikka sijaitsee Iso-Mankinen -nimisen hiekkakankaan itäpäässä, kangasmetsän keskellä, Pönkitiestä 400 metriä itään. Paikalla on vinovalovarjosteessa heikosti, maastossa hyvin erottuva tervahauta.
Tervahauta on ehjä ja hyvin säilynyt. Halkaisijaltaan tervahauta on silmämääräisesti arvioiden n. 8 metriä ja muodoltaan se on jyrkkä. Vallit ovat hyvin kapeat, vain 1 metriä leveät. Haudan syvyys on n. 1 metrin. Tervahaudan halssi on n. 10 metriä pitkä, on muodoltaan koukerteleva ja laskee itään, kohti vanhaa suota. |
| metsakeskus.1000051018 |
791 |
Iso-Mankinen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456935.00000000 |
7141666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051018 |
Kohde sijaitsee Kestilän kirkolta 10 km luoteeseen. Tervahauta sijaitsee Iso-Mankinen -nimisen hiekkakankaan itäreunalla loivassa rinteessä lähellä kankaan ja suon rajapintaa. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 m ja keskellä syvyyttä on reilu metri. Halssi on suunnattu itään kohti suota. Tervahauta on säilynyt ehjänä. Sen länsipuolella noin 8 metrin päässä vallista on 1x1m keko palaneita kiviä, jotka ovat paljastuneet metsäkoneen ajettua niiden yli. Kyseessä voi olla tervapirtin uunin jäännökset. |
| metsakeskus.1000051019 |
791 |
Jousineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453207.00000000 |
7137757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051019 |
Paikka sijaitsee Pulkkilan kirkolta 12,7 km koilliseen, Ryngynkankaan turvetuotantoalueen pohjoispuolella, turvetuotantoalueelta Honkakankaalle johtavan metsätien varrella.
Paikalla on maastokarttaan merkitty tervahauta. Tervahauta on halkaisijaltaan n. 13 metriä ja syvyydeltään n. 1,5 metriä. Tervahaudan halssi on syvä mutta huonosti säilynyt ja se laskee kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000051020 |
791 |
Perälä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
455882.00000000 |
7133985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051020 |
Kohde sijaitsee Kestilän kirkolta 9,8 km länsilounaaseen. Tervahauta sijaitsee Hautakankaan koillisosassa avohakkuualueella. Sen ympäristössä on useita maa-aineksenottokuoppia. Maaperä alueella on soraa ja hiekkaa.
Tervahaudan halkaisija on noin 11 m ja sen syvyys keskellä on noin 1 m. Tervahauta on osittain vaurioitunut, sillä sen yli on ajettu metsäkoneilla ja sen pintaosat ovat kärsineet äestyksestä. Myös pohjoiseen kohti suota suunnattu halssi on vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000051021 |
791 |
Kortteikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454143.00000000 |
7136646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051021 |
Kohde sijaitsee Kestilän kirkolta 11 km länteen. Tervahauta sijaitsee Majakankaan länsiosassa kaakkoon viettävällä ja sekametsää kasvavalla rinteellä. Sen kaakkois- ja itäpuolella kulkee noin 8 metrin päässä metsätie. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä ja sen syvyys keskeltä noin 2 m. Sen halssi on pituudeltaan 5 m ja suuntautuu etelään. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000051022 |
791 |
Pakopirtinkangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
458217.00000000 |
7135219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051022 |
Vanha rajakivi sijaitsee Kestilän kylästä länteen, Hirvirimmen luonnonsuojelualueesta välittömästi etelään kuivalla hiekkakankaalla. Kivi on korkeudeltaan 1 m ja pohjoiseteläsuuntainen. Kivestä on heikosti erotettavissa kaiverrus ”60”.
Rajamerkin kohdalla kulkee v. 1846 pitäjänkartalla Kestilän kylän ja kruunun maiden välinen raja, joka kulkee rajamerkin suuntaisesti. v. 1957 peruskartalla rajamerkki sijaitsee kiinteistörajan taitteessa. Kyseessä voi olla vain kiinteistöraja, mutta rajakiveen kaiverrettu numero ei vastaa peruskartoille merkityn kiinteistön numeroa. |
| metsakeskus.1000051023 |
791 |
Iso-Mankinen 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
457033.00000000 |
7141576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051023 |
Kohde sijaitsee Kestilän kirkolta 10 km luoteeseen. Rajamerkki sijaitsee Iso-Mankinen -nimisen kankaan länsireunalla paikassa, jossa mäntymetsäinen kangasmaasto rajautuu suohon. Se on muodoltaan neliö 1 x 1 m ja korkeutta sillä on noin puoli metriä. Rajamerkki on ladottu luonnonkivistä ja sen keskellä on 30 cm korkea pystykivi.
Rantsilan pitäjänkartalla vuodelta 1846 rajamerkki sijaitsee Sipolan kylän ja kruununmaiden välisen rajapisteen läheisyydessä. Rajamerkin kohdalla sijaitsee rajapiste myös vuoden 1957 peruskartalla (karttalehti 3412 11), valtionmaan ja Pulkkilan kylän välissä. |
| metsakeskus.1000051024 |
791 |
Ryngynkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
451529.00000000 |
7136993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051024 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kestilän kirkolta 14 km länteen, Ryngynkankaan koillisreunalla. Ryngynkangas on suuri ja sangen tasainen hiekkainen kangas, joka on ollut asuinpaikan käytön aikaan mesoliittisen kivikauden loppupuolella saari. Asuinpaikan kohdalla on ollut pieni koilliseen työntyvä niemi, jonka molemmilla puolilla havaittiin runsaasti kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä tulen rapauttamia kiviä paikoissa, joissa maanpinta oli rikki. Alueella kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka rajautuu koillisessa suohon ja lounaassa hiekkakuoppaan. Paikalla on nyt useita hiekkakuoppia ja paikoin pintamaasta kuorittua aluetta. Hiekkakuoppien ympäristössä on monin paikoin jäljellä ehjää maastoa ja asuinpaikkaa. Alueen läpi kulkee turvetuotantoalueelle vievä tie. Kivikautisia löytöjä havaittiin runsaasti tien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan kaikilla reunoilla sekä kuopasta nostetuissa hiekkakasoissa. Hiekkakuopan ympärillä on jäljellä koskematonta hiekkakangasta, johon tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa halkovan tien kaakkoispuolella on pintamaasta kuorittua aluetta, jossa havaittiin olevan runsaasti kivikautisia löytöjä. Löydöt jatkuvat kaakossa hiekkakuopan reunalla sijaitsevalle suurelle tervahaudalle saakka noin 90 metrin etäisyydelle tiestä. Hiekkakuoppien ja suon välissä on jäljellä ehjää kangasmaastoa ja asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000051024 |
791 |
Ryngynkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
451529.00000000 |
7136993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051024 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kestilän kirkolta 14 km länteen, Ryngynkankaan koillisreunalla. Ryngynkangas on suuri ja sangen tasainen hiekkainen kangas, joka on ollut asuinpaikan käytön aikaan mesoliittisen kivikauden loppupuolella saari. Asuinpaikan kohdalla on ollut pieni koilliseen työntyvä niemi, jonka molemmilla puolilla havaittiin runsaasti kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä tulen rapauttamia kiviä paikoissa, joissa maanpinta oli rikki. Alueella kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka rajautuu koillisessa suohon ja lounaassa hiekkakuoppaan. Paikalla on nyt useita hiekkakuoppia ja paikoin pintamaasta kuorittua aluetta. Hiekkakuoppien ympäristössä on monin paikoin jäljellä ehjää maastoa ja asuinpaikkaa. Alueen läpi kulkee turvetuotantoalueelle vievä tie. Kivikautisia löytöjä havaittiin runsaasti tien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan kaikilla reunoilla sekä kuopasta nostetuissa hiekkakasoissa. Hiekkakuopan ympärillä on jäljellä koskematonta hiekkakangasta, johon tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa halkovan tien kaakkoispuolella on pintamaasta kuorittua aluetta, jossa havaittiin olevan runsaasti kivikautisia löytöjä. Löydöt jatkuvat kaakossa hiekkakuopan reunalla sijaitsevalle suurelle tervahaudalle saakka noin 90 metrin etäisyydelle tiestä. Hiekkakuoppien ja suon välissä on jäljellä ehjää kangasmaastoa ja asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000051024 |
791 |
Ryngynkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
451529.00000000 |
7136993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051024 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kestilän kirkolta 14 km länteen, Ryngynkankaan koillisreunalla. Ryngynkangas on suuri ja sangen tasainen hiekkainen kangas, joka on ollut asuinpaikan käytön aikaan mesoliittisen kivikauden loppupuolella saari. Asuinpaikan kohdalla on ollut pieni koilliseen työntyvä niemi, jonka molemmilla puolilla havaittiin runsaasti kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä tulen rapauttamia kiviä paikoissa, joissa maanpinta oli rikki. Alueella kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka rajautuu koillisessa suohon ja lounaassa hiekkakuoppaan. Paikalla on nyt useita hiekkakuoppia ja paikoin pintamaasta kuorittua aluetta. Hiekkakuoppien ympäristössä on monin paikoin jäljellä ehjää maastoa ja asuinpaikkaa. Alueen läpi kulkee turvetuotantoalueelle vievä tie. Kivikautisia löytöjä havaittiin runsaasti tien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan kaikilla reunoilla sekä kuopasta nostetuissa hiekkakasoissa. Hiekkakuopan ympärillä on jäljellä koskematonta hiekkakangasta, johon tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa halkovan tien kaakkoispuolella on pintamaasta kuorittua aluetta, jossa havaittiin olevan runsaasti kivikautisia löytöjä. Löydöt jatkuvat kaakossa hiekkakuopan reunalla sijaitsevalle suurelle tervahaudalle saakka noin 90 metrin etäisyydelle tiestä. Hiekkakuoppien ja suon välissä on jäljellä ehjää kangasmaastoa ja asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000051024 |
791 |
Ryngynkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
451529.00000000 |
7136993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051024 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kestilän kirkolta 14 km länteen, Ryngynkankaan koillisreunalla. Ryngynkangas on suuri ja sangen tasainen hiekkainen kangas, joka on ollut asuinpaikan käytön aikaan mesoliittisen kivikauden loppupuolella saari. Asuinpaikan kohdalla on ollut pieni koilliseen työntyvä niemi, jonka molemmilla puolilla havaittiin runsaasti kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä tulen rapauttamia kiviä paikoissa, joissa maanpinta oli rikki. Alueella kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka rajautuu koillisessa suohon ja lounaassa hiekkakuoppaan. Paikalla on nyt useita hiekkakuoppia ja paikoin pintamaasta kuorittua aluetta. Hiekkakuoppien ympäristössä on monin paikoin jäljellä ehjää maastoa ja asuinpaikkaa. Alueen läpi kulkee turvetuotantoalueelle vievä tie. Kivikautisia löytöjä havaittiin runsaasti tien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan kaikilla reunoilla sekä kuopasta nostetuissa hiekkakasoissa. Hiekkakuopan ympärillä on jäljellä koskematonta hiekkakangasta, johon tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa halkovan tien kaakkoispuolella on pintamaasta kuorittua aluetta, jossa havaittiin olevan runsaasti kivikautisia löytöjä. Löydöt jatkuvat kaakossa hiekkakuopan reunalla sijaitsevalle suurelle tervahaudalle saakka noin 90 metrin etäisyydelle tiestä. Hiekkakuoppien ja suon välissä on jäljellä ehjää kangasmaastoa ja asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000051031 |
257 |
Räfsö 4 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
360523.00000000 |
6653141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051031 |
Räfsön Skräckesvikenin rannalla, kallioisella tasanteella sijaitsee kaksi lohkokivistä koottua kivilatomusta. Skräckesvikenin ranta-alue on luonnostaan melko kivikkoinen, mutta latomukset erottuvat säännöllisen muotonsa ja niissä käytettyjen lohkokivien vuoksi selvästi ihmisen tekeminä. Latomukset sijaitsevat rannassa olevalle mökkirakennukselle johtavan tien eteläpuolella.
Läntisempi latomuksista on muodoltaan lähinnä pyöreä ja muodoltaan kumpumainen, sen alaosa on voimakkaasti ruohottunut. Rakenteen halkaisija on noin 1,2 metriä, korkeus noin 0,4 metriä. Rakenteessa käytettyjen kivien koko vaihtelee kymmenestä neljäänkymmeneen senttiin.
Toinen latomus sijaitsee noin 4 metriä edellisestä itään. Muodoltaan lähinnä nelisivuinen, kooltaan noin 2 x 1,5 metrinen latomus on koottu vasten suurehkoa maakiveä ja rakenteessa on käytetty sekä lohko- että luonnonkiveä. Muodoltaan rakenne muistuttaa pientä nelisivuista uuninperustusta, jonka suuaukko avautuu kohti itäkoillista.
Molemmat rakenteet on koottu kalliopohjalle, eikä paikalla havaittu merkkejä laajempaan rakennukseen viittaavista perustuksista tai nurkkakivistä. Kyse on todennäköisesti jonkinlaisten ulkotulisijojen perustuksista jotka voivat liittyä kalastukseen tai muuhun saarella 1600-1800 -luvuilla olleseen toimintaan. |
| metsakeskus.1000051031 |
257 |
Räfsö 4 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
360523.00000000 |
6653141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051031 |
Räfsön Skräckesvikenin rannalla, kallioisella tasanteella sijaitsee kaksi lohkokivistä koottua kivilatomusta. Skräckesvikenin ranta-alue on luonnostaan melko kivikkoinen, mutta latomukset erottuvat säännöllisen muotonsa ja niissä käytettyjen lohkokivien vuoksi selvästi ihmisen tekeminä. Latomukset sijaitsevat rannassa olevalle mökkirakennukselle johtavan tien eteläpuolella.
Läntisempi latomuksista on muodoltaan lähinnä pyöreä ja muodoltaan kumpumainen, sen alaosa on voimakkaasti ruohottunut. Rakenteen halkaisija on noin 1,2 metriä, korkeus noin 0,4 metriä. Rakenteessa käytettyjen kivien koko vaihtelee kymmenestä neljäänkymmeneen senttiin.
Toinen latomus sijaitsee noin 4 metriä edellisestä itään. Muodoltaan lähinnä nelisivuinen, kooltaan noin 2 x 1,5 metrinen latomus on koottu vasten suurehkoa maakiveä ja rakenteessa on käytetty sekä lohko- että luonnonkiveä. Muodoltaan rakenne muistuttaa pientä nelisivuista uuninperustusta, jonka suuaukko avautuu kohti itäkoillista.
Molemmat rakenteet on koottu kalliopohjalle, eikä paikalla havaittu merkkejä laajempaan rakennukseen viittaavista perustuksista tai nurkkakivistä. Kyse on todennäköisesti jonkinlaisten ulkotulisijojen perustuksista jotka voivat liittyä kalastukseen tai muuhun saarella 1600-1800 -luvuilla olleseen toimintaan. |
| metsakeskus.1000051033 |
837 |
Puolimatkan tiilitehdas |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27026 |
329860.00000000 |
6822566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051033 |
Puolimatkan tiilitehdas perustettiin vuonna 1890. Vuonna 1895 tehtaassa oli jo 40 työntekijää ja tuotanto oli lähes 700 000 tiiltä (Rasila 1984: 100, 101). Kyseessä on vanhin Kalevan alueella toimineista tiilitehtaista.
Tampereen asemakartassa 1942 kuvatun Puolimatkan tiilitehtaan kiinteistön itäosassa sijaitsee nykyisin Kalevan uimahalli (Tampereen uintikeskus) ja eteläosassa kerrostaloja Pellervonkadun pohjoispuolella. Länsiosassa sijaitsee puistoa (Kiovanpuiston itäosa).
Vuoden 1946 ilmakuvasta päätellen varsinainen tehdasrakennus on sijainnut puistoalueella. Maan pinnalle ei erotu tehtaasta mitään merkkejä. Kyseessä on ollut noin 70 x 20 metriä laaja, matalahko harjakattoinen rakennus. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tämän rakennuksen perustuksia on säilynyt maan alla. Tehtaan mahdollisilla raunioilla on kulttuuriperintöarvoa.
Tehdasalueen muissa osissa on v. 1946 ilmakuvasta ja historiallisista valokuvista päätellen (esim. Tampereen museot 31:1) sijainnut riveissä pitkiä ja kapeita puukatoksia (oletettavasti kuivauslatoja), joiden mahdollisten jäännösten kulttuuriperintöarvo ei liene suuri. |
| metsakeskus.1000051034 |
257 |
Sepänkannas - Kittelberg |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
355820.00000000 |
6663364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051034 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Paikalla neljä lähes itä-länsisuunassa rivissä olevaa erillistä lyhyttä taisteluhautaa.
Kittelbrgetin laen eteläpuolella n. 150 m etäisyydellä. Kaivantoalueen pituus on noin 73 m. Itäisin kaivanto alkaa kallionnokasta, idästä 2. haudan edessä noin 4 m luoteeseen on 1,5 x 1,5 m ja 0,5 m korkea kivikasa todennäköisesti kaivannosta ja lähiympäristöstä kerättynä. Haudat on kaivettu loivaan hiekkaiseen painanteeseen ja tuliasemien ampumasuunta on lounaaseen. 3. kaivanto on peittynyt kunnan toteuttaman kuntopolun alle. Jokaisessa kaivannossa on keskellä isompi suojakaivanto ja sen molemmilla sivuilla on lyhyet yhdyshaudat tuliasemiin. Rakenteet ovat huonokuntoisia ja sortuneita, vielä 2000 luvun alussa isoissa noin 2,5 x 2,5 m kooltaan olevissa suojakaivannoissa oli havaittavissa tukilautoja. Läntisintä kaivanto on puuston osalta avoin, muut kaivannot ovat puuston alla. |
| metsakeskus.1000051039 |
69 |
Rauturäme |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
416990.00000000 |
7074651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051039 |
Mahdollinen tervahauta, joka erottuu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051040 |
69 |
Kaustinhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
416704.00000000 |
7074462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051040 |
Vehkapuhdon pohjoispuolella, Suopellon ja Rauturämeen välisellä matalalla, hiekkaisella harjanteella sijaitsee Kaustinhauta niminen tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 18 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan etelä- ja itäpuolitse kulkevat melko runsaasti käytetyn oloiset polut. Alueella kasvaa nuorehkoa tuoreen kankaan mänty- ja kuusimetsää, tervahaudan päällä myös nuoria lehtipuita ja katajaa. |
| metsakeskus.1000051042 |
69 |
Tikkasenräme |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431266.00000000 |
7070145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051042 |
Laserkeilausaineistosta tunnistettu mahdollinen tervahautakohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051044 |
69 |
Teerisuonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
428851.00000000 |
7069340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051044 |
Laserkeilausaineistosta havaittu tervahauta. Tervahaudan halkaisija noin 18 metriä, halssi lounaaseen. Lähiympäristössä vanhaa pienimuotoista maa-aineksenottoa. |
| metsakeskus.1000051045 |
405 |
Metsokangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
566666.00000000 |
6746402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051045 |
Puolustusvarustus sijaitsee Metsokankaan ja Taikinasaarensuon alueella n 2 km matkalla. Alueella on pitkä, lähes yhtenäinen taisteluhautojen ketju sekä runsaasti muita kaivantoja.
Kohde on havaittu laserkeilausaineistosta. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000051046 |
837 |
Rantamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
335316.00000000 |
6824512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051046 |
Röykkiö on Niihaman siirtolapuutarha-alueesta noin 500 m itään sijaitsevalla Näsijärven
rantakiinteistöalueella. Röykkiö sijaitsee Näsijärven rannasta noin 70 m etelään sekametsässä kallion laella. Maasto laskee jyrkästi kalliolta järvelle päin ja röykkiöltä on suora näkymä järvelle. Röykkiö on ovaalin muotoinen noin 2 x 1.7 x 0.4 m kooltaan ja siinä on 1–2 luonnonkivikertaa, jotka ovat sammaleen peitossa. Suurin osa kivistä on 20–30 cm ja suurimmat kivet noin 50 cm halkaisijaltaan. Metallinpaljastimella etsittäessä röykkiön keskikohta antaa heikkoa signaalia raudalle, joka voi myös olla kaiku alla olevasta kalliosta. |
| metsakeskus.1000051047 |
69 |
Nimetönräme 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
430372.00000000 |
7068823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051047 |
Laserkeilausaineistosta erottuu kolme hiilimiilua Nimetönrämeen itäpuolella, Töröläntien mutkan eteläpuolella. Tarkastuksen aikana alueelta tavattiin kolme hiilimiilua, joista kaksi eteläisintä erottuu heikosti maastosta. Hiilimiilujen ympäristö on erittäin kaivettua, ympäristöstä on mahdollisesti otettu maata hiilimiilujen rakentamiseen.
Hiilimiiluja kairatessa niiden alueilla havaittiin olevan yli 15-20 cm paksu hiili-ja nokikerros ja paikoin likaista sekoittunutta maata. Rakenteissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Hiilimiilujen keskellä on selkeästi erottuvat painanteet, reunat ovat muuta rakennetta korkeammalla. Selkein valli on kuitenkin pohjoisimmalla hiilimiilulla, joka vaikuttaa halssittomalta tervahaudalta.
Miilujen päällä kasvaa 80-100 vuotiaita mäntyjä ja koivuja. Maasto on sekametsää, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta. |
| metsakeskus.1000051048 |
626 |
Autio |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
434315.00000000 |
7061949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051048 |
Mahdollinen autioitunut asuinpaikka. Paikan nimi Autio viittaa varhain autioituneeseen asuinpaikkaan. Paikka on sen niminen jo vuoden 1964 peruskartassa. Vuoden 1846 pitäjänkartastossa alueelle ei ole merkitty asutusta. Laserkeilausaineistosta erottuu mahdollinen neliönmuotoinen talonpohja. Pohjan koko on noin 9 x 9 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051049 |
738 |
Haavisto 4 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
264094.00000000 |
6697563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051049 |
Peltosaarekkesta löytyi vuonna 2023 viikinkiaikainen miekan ponsi ja rautaveitsi (Ilppari ILM29160, 29163). Tarkastuksessa paikalta ei tehty kalmistoon viittaavia havaintoja, mutta mäen laella on mahdollisesti ohutta kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000051050 |
738 |
Haavisto 5 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
263985.00000000 |
6697520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051050 |
Sauvonjoen etelärannalla olevan mäen laelta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä kaksi kupurasolkea (ILM29579, 29589).
Tarkastuksessa mäen laelta havaittiin polttokenttäkalmistoon viittaavaa nokimaakerrosta ja kiveystä sekä koekuopasta keramiikkaa ja palanutta luuta. Nokista maata esiintyy myös mäen rinteillä. |
| metsakeskus.1000051051 |
976 |
Kiimavuoma |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
403421.00000000 |
7371485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051051 |
Kiimavuoman luoteispuolella, suon keskellä, on kuivempi nyppylä, jossa kasvaa rehevää sekametsää. Mäennyppylän lounaisreunassa on metsätyökämpän raunio.
Nyppylä kohoaa hieman kämppärakennuksen takana. Maastonmuotoja onkin käytetty rakentamisvaiheessa hyväksi siten, että takaseinä muodostuu pitkälti maasta. Rakennusta on edelleen pystyssä paikoin jopa 10 hirsikertaa.
Kämppärakennus on ollut ulkomitoiltaan 8x5 metrinen. Se on ollut jaettu kahteen erilliseen tilaan, joista tallipäädyksi tulkittu huone voi olla myös myöhempi lisäys. Rakennuksen luoteispäädyssä on varsinainen majoitustila, kaakkoispäädyssä talli. Tallipääty on tehty laudoista, asuinpääty tukevista hirsistä. Hirret ovat salvosten kohdalla tasamittaiset ja sahatut. Huolellisesti viimeistellyt oviaukot niin asuinhuoneeseen kuin talliinkin ovat alarinteen puolella. Huoneen oven vieressä on ollut ikkuna, josta on edelleen jäljellä
lasia. Ovipielen toisella puolella, ulkoseinällä, on puinen huopakatteinen puulaatikko, joka on romahtanut. Tallipuolen sisärakenteet ovat tuhoutuneet.
Rakennuksessa on käytetty kattohuopaa, rautanauloja, ikkunalasia ja muuta suhteellisen modernia rakennusmateriaalia. Toisaalta vaikutelmaksi jää se, että kämppärakennusta olisi paranneltu ja korjailtu sen käytön aikana. |
| metsakeskus.1000051052 |
738 |
Haavisto 6 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
263856.00000000 |
6697333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051052 |
Sauvonjoen varrella olevasta metsäniemekkeestä löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä keihäänkärki ja miekan ponsi (Ilppari ILM29161, 29162). Tarkastuksessa paikalta havaittiin tummaa maata, mutta kohteen luonne ei toistaiseksi ole selvillä. |
| metsakeskus.1000051053 |
738 |
Myllykallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
264062.00000000 |
6699201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051053 |
Metallinetsinnässä keväällä 2024 löytynyt kalmisto (Ilppari ILM29586, ILM29591). |
| metsakeskus.1000051054 |
738 |
Haavisto 7 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
264268.00000000 |
6697122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051054 |
Jyrkästä mäenrinteestä on löytynyt keväällä 2024 metallinetsinnässä putkikirves (Ilppari ILM29590). Tarkastuksessa rinteestä havaittiin pesäkkeellisiä nokimaaesiintymiä. Kohteen luonne ei toistaiseksi selvillä.
100 metriä edellisestä etelään löytyi kesällä 2024 palanutta luuta, puukko ja viskari (ILM31225, 31227) |
| metsakeskus.1000051055 |
257 |
Sepänkannas - Kittelberg SE |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
355894.00000000 |
6663346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051055 |
Paikalla on kiviröykkiö, kalliorinteen tasanteella, pääosin kasvillisuuden peitossa. Noin 2 m halk ja etelän puoleiselta sivulta noin 1,5 m korkea. Pään kokoisia kiviä, osa sileäksi hioituneita ja osa särmikkäitä. Lähistöllä ei ole kaivuukuoppia, mistä kivet olisi nostettu. Ylimpien kerrosten alla on pieni onkalo latomuksen sisälle.
Kohde saattaa liittyä sen pohjoispuolella sijaitsevaan Porkkalan vuokrakauden aikaiseen taisteluhautakokonaisuuteen Sepänkannas-Kittelberg. Kohteen länsipuolella sijaitsevan kosteikon länsireunan poikki on vuoden 1956 ilmakuvan perusteella kulkenut jonkinlainen tieyhteys, jonka suojaksi taisteluhaudat on todennäköisesti tehty. Samassa ilmakuvassa erottuu kivilatomuksen tienoilla epäselviä merkkejä maanmuokkauksesta tai kaivuusta.
Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051059 |
837 |
Tammerkoski 11 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27008 |
327755.00000000 |
6822454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051059 |
Tammerkosken pohjassa, Hämeensillan ja alavoimalaitoksen välisellä alueella uoman länsiosassa on katkonainen kivivalli, jossa on hirsijäännöksiä. Rakenteen kokonaispituus on noin 100 metriä ja leveys noin 4 – 5 metriä. Rakenne on tosin keskiosiltaan tuhoutunut kosken muokkaus ja ruoppaustöissä, joten siitä on havaittavissa eteläinen noin 25 metriä pitkä rakenne sekä pohjoinen noin 30 metriä pitkä rakenne. Niiden välissä rakenne on todennäköisesti tuhoutunut noin 30 metrin matkalta kosken pohjan muokkaustöiden tuloksena. Kivivallien kivet ovat kookkaita luonnokiviä, joista isoimmat ovat kooltaan jopa 2 metriä leveitä ja 0,5 m paksuja. Todennäköisesti rakenteissa on myös hyödynnetty kalliopohjaa. Kiviä tukeneita hirsirakenteita on paikoittain näkyvissä.
Kyseessä on Tammerkosken alajuoksun tehtaiden vesiruuhille vettä johtaneen johdinpadon jäänteet. Rakenne on purkamisen ja uoman ruoppaamisen johdosta rikkoutunut, mutta maastossa edelleen hyvin näkyvä. Johdinpadot purettiin 1930-luvulla alavoimalaitoksen rakentamisen ja kosken perkaamisen yhteydessä. Kosken uoman länsipuolinen johdinpato on piirrettynä karttoihin viimeistään vuonna 1878. Pato muodosti parin Verkatehtaan johdinpadolle ja se palveli kosken länsipuolisen teollisuuden vesiruuhien vedentarvetta. |
| metsakeskus.1000051064 |
935 |
Vanhasaaren varustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
541604.00000000 |
6704818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051064 |
Rajavyöhykkeellä sijaitsevalla Vanhasaarella on toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Varustukset sijoittuvat suurimmaksi osaksi saaren pohjoisrannalle. Vanhasaaren linnoitteet koostuvat kymmenestä poterosta ja kolmesta taisteluhaudasta. |
| metsakeskus.1000051069 |
946 |
Storsanden, Vöyri ja Isokyrö |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
263116.00000000 |
7000494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051069 |
Inv. 2022: Kohde on Vöyrin ja Isonkyrön vanhalla pitäjänrajalla ja nykyisellä kunnanrajalla sijaitseva rajamerkki, jonka kohdalla itäkoillisesta tuleva raja kääntyy länsiluoteeseeseen. Rajapiste on merkitty Isonkyrön vuoden 1758 pitäjänkarttaan (Brander 1758) numerolla 8. Karttaan ei liity selitettä, jossa numeroitujen kohteiden nimet on esitetty, joten rajapisteestä siihen aikaan käytetty nimi ei ole tiedossa. Vöyrin vuoden 1845 pitäjänkarttaan (lehti 1333 08+05 Vöyri) rajapisteen viereen on kirjoitettu rajapisteen nimi, jonka alku on ilmeisesti ”Su…”. Nimi on Isonkyrön puolella rajalinjaa, joten osa sanasta ja pisteen numero ovat leikkautuneet pois pitäjänkarttaa koottaessa. Koska kohteelle ei käytettävissä olevista lähteistä ole löytynyt vanhaa nimeä, on nimeksi tässä valittu lähin peruskartalla oleva paikannimi eli kohteen luoteispuolella olevan mäen nimi Storsanden. Vöyri muodostettiin itsenäiseksi kirkkopitäjäksi 1500-luvun alussa ja erottautui jo 1500-luvun alkupuolella muusta Kyröstä erilliseksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi (nimismies- ja käräjäkunnaksi) myös maallisen hallinnon kannalta. (Luukko 1987, 186–187, 384) Vöyrin ja Kyrön välisen rajan muuttumisesta tällä kohdalla sen jälkeen ei ole tietoa, joten paikalla on todennäköisesti ollut rajapiste ainakin 1500-luvulta asti, ja kohdetta on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä.
Paikalla havaittiin viisi rajojen merkintään liittyvää jäännöstä a-e, katso alakohteet. Ilmoitetut koordinaatit perustuvat GPS-mittauksiin. Ne eivät välttämättä ole aivan tarkkoja (arvioitu tarkkuus luokkaa 5 m), mutta kartalle tulostettuna antavat kuitenkin oikeansuuntaisen kuvan kivilatomusten sijainnista suhteessa toisiinsa ja rajapisteeseen. |
| metsakeskus.1000051071 |
946 |
Välimäki, Vöyri ja Isokyrö |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
263765.00000000 |
7000827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051071 |
Inv. 2022: Kohde on Vöyrin ja Isonkyrön vanhalla pitäjänrajalla ja nykyisellä kunnanrajalla sijaitseva rajamerkki, jonka kohdalla idästä tuleva raja kääntyy länsilounaaseen. Rajapiste on merkitty Isonkyrön vuoden 1758 pitäjänkarttaan (Brander 1758) numerolla 9 (kartta kohteen 21 kuvauksessa). Karttaan ei liity selitettä, jossa numeroitujen kohteiden nimet on esitetty, joten rajapisteestä siihen aikaan käytetty nimi ei ole tiedossa. Vöyrin vuoden 1845 pitäjänkarttaan (lehti 1333 08+05 Vöyri) rajapiste on merkitty numerolla 16. Sen viereen on kirjoitettu rajapisteen nimi, jonka alku on ilmeisesti ”Flaka…”. Nimi on Isonkyrön puolella rajalinjaa, joten osa sanasta on leikkautunut pois pitäjänkarttaa koottaessa. Koska kohteelle ei käytettävissä olevista lähteistä ole löytynyt vanhaa nimeä, on nimeksi tässä valittu lähin peruskartalla oleva paikannimi eli kohteen kaakkoispuolella olevan mäen nimi Välimäki. Vöyri muodostettiin itsenäiseksi kirkkopitäjäksi 1500-luvun alussa ja erottautui jo 1500-luvun alkupuolella muusta Kyröstä erilliseksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi (nimismies- ja käräjäkunnaksi) myös maallisen hallinnon kannalta. (Luukko 1987, 186–187, 384) Vöyrin ja Kyrön välisen rajan muuttumisesta tällä kohdalla sen jälkeen ei ole tietoa, joten paikalla on todennäköisesti ollut rajapiste ainakin 1500-luvulta asti, ja kohdetta on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Paikalla on idästä länteen mitaten noin 3 m pitkä ja 2 m leveä kivilatomus, joka pohjoisen puolelta on noin 60 cm korkea ja notkelmaan laskevassa rinteessä eteläreunalla lähes metrin korkuinen. Latomus on tasalakinen ja sen reunat ovat jyrkät. Latomus on kokonaan sammalturpeen peitossa. Latomuksen laella näyttää olleen viisi pystykiveä, joista neljä on edelleen paikoillaan. Latomuksen itäpäässä ja keskellä olevat pystykivet osoittavat itään lähtevän rajan suunnan. Keskellä ja länsipäässä olevat pystykivet osoittavat vastaavasti rajapyykistä länsilounaaseen lähtevän linjan suunnan. Rajamerkin pohjoisreunalla keskikiven kohdalla on neljäs pystykivi. Viiden, ilmeisesti alun perin keskikiven kohdalla eteläreunalla ollut pystykivi näyttää olevan kaatuneena latomuksen eteläreunan alla. Se on lähes kokonaan sammalturpeen peitossa. Vain länsipää pistää esiin turpeesta. Pystykivissä ei havaittu mitään merkintöjä. Kivet ovat kuitenkin suurelta osin jäkälän peitossa, eikä jäkälää poistettu, joten sen alla saattaa olla hakkauksia, joita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000051074 |
608 |
Hiidenmäki III |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232940.00000000 |
6846517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051074 |
Tervahauta sijaitsee Hiidenmäen länsipuoliskolla. Se on rakennettu kaivautumalla rinteen ylätasanteelle siten, että rakenteen halssi on valmistunut alarinteeseen tervahaudan pohjoispuolelle. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Ympäristö on kuusivaltaista metsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa yksittäisiä koivuja ja kuusia. |
| metsakeskus.1000051077 |
739 |
Ahvenlammentie 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536200.00000000 |
6784174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051077 |
Ahvenlammentien kääntöpaikalta 20 m länteen on tervahauta pienen mäennyppylän päällä. Haudan halkaisija vallilta vallille on n 8 m. Haudan kaakkoissivulla on erillinen tervanlaskukuoppa. |
| metsakeskus.1000051078 |
739 |
Ahvenlammintie 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
536260.00000000 |
6784206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051078 |
Ahvenlammentien viertä kulkevassa vesiuomassa on ollut vesimylly. Mylly on merkitty Peltoinlahden kylää kuvaavaan vuoden 1779 verollepanokarttaan ja vuoden 1847 pitäjänkartastoon. Nykyisin uoman länsirannalla kulkee Ahvenlammentie ja itärannalla on rivitaloja, joiden tontti ja piha-alue kattaa myös uoman.
Paikalla olleesta padosta on jäljellä kivikeskittymää kohdassa, jossa leveämpi uoma laskee pohjoiseen puroksi. Itärannalta pato vaikuttaa puretun ja sen ympäristöä eli nykyistä piha-aluetta on muokattu. Länsirannalla, Ahvenlammentien ja uoman välissä, on muutaman metrin matkalla jäljellä patomaista rakennetta. Tämän päällä on pienialainen tasanne, joka saattaa olla osittainen jäännös varsinaisen myllyrakennuksen sijaintikohdasta. Entisen padon kohdalle on rakennettu pieni ylikulkusilta rivitalolta Ahvenlammentielle. |
| metsakeskus.1000051078 |
739 |
Ahvenlammintie 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
536260.00000000 |
6784206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051078 |
Ahvenlammentien viertä kulkevassa vesiuomassa on ollut vesimylly. Mylly on merkitty Peltoinlahden kylää kuvaavaan vuoden 1779 verollepanokarttaan ja vuoden 1847 pitäjänkartastoon. Nykyisin uoman länsirannalla kulkee Ahvenlammentie ja itärannalla on rivitaloja, joiden tontti ja piha-alue kattaa myös uoman.
Paikalla olleesta padosta on jäljellä kivikeskittymää kohdassa, jossa leveämpi uoma laskee pohjoiseen puroksi. Itärannalta pato vaikuttaa puretun ja sen ympäristöä eli nykyistä piha-aluetta on muokattu. Länsirannalla, Ahvenlammentien ja uoman välissä, on muutaman metrin matkalla jäljellä patomaista rakennetta. Tämän päällä on pienialainen tasanne, joka saattaa olla osittainen jäännös varsinaisen myllyrakennuksen sijaintikohdasta. Entisen padon kohdalle on rakennettu pieni ylikulkusilta rivitalolta Ahvenlammentielle. |
| metsakeskus.1000051079 |
739 |
Piklampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
537132.00000000 |
6783824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051079 |
Piklammen koillispuolella mäellä on maahan kaivettuja puolustusvarustuksia (taisteluhautoja ja poteroita), jotka ulottuvat mäen luoteisrinteeltä mäen laelle ja etelärinteelle. Kohteen ajoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000051080 |
739 |
Haposuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535508.00000000 |
6782173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051080 |
Selkäkankaan eteläreunassa, Haposuolle laskevassa rinteessä on tervahauta. Rakenteen halkaisija vallilta vallille on n 12 metriä.
Tarkastusajankohtana vuonna 2024 alueella oli tehty hakkuut ja tervahauta oli lähes kokonaisuudessaan hakkuujätteen peitossa. Kohteen yli oli ajettu metsäkoneilla ja rikkoutuneesta vallista oli paljastunut mustaa hiiliä sisältänyttä maata. |
| metsakeskus.1000051083 |
785 |
Pyöriäsuo etelä 3 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
490265.00000000 |
7156891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051083 |
Lidar-aineistossa esiintyvä kuoppa, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä. |
| metsakeskus.1000051084 |
785 |
Pyöriäsuo lounas |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
489844.00000000 |
7156975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051084 |
Lidar-aineistossa esiintyvä kuoppa, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä. |
| metsakeskus.1000051085 |
785 |
Pyöriäsuo lounas 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
489795.00000000 |
7157015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051085 |
Lidar-aineistossa esiintyvä kuoppa, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kuopan halkaisija noin 2,5 metriä. |
| metsakeskus.1000051087 |
777 |
Pieni-Kianta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597075.00000000 |
7212576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051087 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051088 |
925 |
Autio |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
513488.00000000 |
7080504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051088 |
Kuohunmäen ja Vanhan Kuohunmäen lakien välissä sijaitsee kolmas mäenlaki, jolla nykyään on paikannimenä Autiolehto – tämän mäen laen itäpuolella on sijainnut talo, jonka sijainnilla on yhä nimenä Autio. Paikalta tavattiin kolmen rakennuksen perustukset. Näistä kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsee oletettu vanha päärakennus – n. 7 m x 6 m kiviperustukset (jopa hieman yli 1 m korkeat), luoteisnurkassa romahtanut kiviuuni. Näiden rakennusten jäännösten lisäksi paikalta kartoitettiin kolme kellaria, yksi mahdollinen eläinten juomapaikka, yhdeksän kiviaidan osaa ja 21 viljelyröykkiötä. Inventoinnissa keskityttiin etenkin kartoittamaan alueen rajat, joten pienempiä ja runsaslukuisempia jäännöksiä, etenkin viljelyröykkiöitä, on alueella luultavasti huomattavasti enemmän kuin tässä on alakohteina listattu.
Vuoden 1974 peruskartalle on alueelle merkitty kaksi peltoa – yksi keskeiselle, kiviaitojen
ympäröimälle alueelle, jolla vanha päärakennus ja yksi toinen rakennuksen jäännös sijaitsevat, ja toinen idemmäs, Kuohunpuron varteen, alueelle, jolta ei inventoinnissa havaittu muita rakenteita kuin tuon pellon reuna- ja sarkaojia. Pelloille on merkitty myös kaksi kylmää rakennusta – läntisen suuremman pellon keskelle rakennus samalle kohtaa kuin nyt havaittu rakennuksen jäännös, alakohde 2-2, ja toinen itäisen pellon länsilaidalle, paikalle josta ei nyt tavattu mitään merkkejä rakennuksesta. Alueen läntisin osa, jolta tavattiin rakenteita, mäen laella ja siitä kaakkoon, on kartalla merkitty taimikoksi. Historiallisessa ilmakuvassa vuodelta 1955 tilanne on melko lailla sama kuin 19 vuotta myöhemmin – siinä näkyvät samat pellot ja samat kaksi rakennusta. Alueen läntisessä osassa on yksi selkeä metsäaukea, mutta viljelyröykkiöitä ja muutamia kiviaidan osia sijaitsee myös alueilla, jotka jo tuolloin ovat olleet tiheämmin metsittyneitä. Lisäksi vanhan päärakennuksen paikka on havaittavissa ilmakuvasta – itse rakennus ei ole pystyssä, mutta sen sijainnissa, joka tuolloin on ollut keskellä läntisempää peltoaluetta, kasvaa varttuneita puita. Kohdetta ei ole merkitty pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000051089 |
746 |
Ukonvuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362583.00000000 |
7098069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051089 |
Tervahauta sijaitsee kivikkoisessa maastossa. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää haapaa ja koivua.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 19 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli erottuu pohjoisessa ja lännessä. Tervahaudan valli on noin 5 metriä leveä. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,8 metriä. Tervahaudan pohjan kuopan halkaisija on noin 9 metriä. Tervahaudan halssia ei erota maastosta tai kyseessä voi olla myös halssiton tervahauta. Tervahauta sijaitsee törmän reunalla, jossa maasto laskee etelään. Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000051090 |
746 |
Koskikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361167.00000000 |
7096950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051090 |
Tervahauta sijaitsee kaakkoisrinteessä kivikkoisessa maastossa. Kivet on raivattu tervahaudan pohjoispuolelle metsätien viereen. Tervahauta erottuu melko selkeästi ympäristöstään, sillä alue on vähäpuinen. Alueella ja tervahaudan päällä kasvaa nuorta sekametsää.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 1,5 metriä leveä. Vallin korkeus on ylärinteen puolella noin 0,3 metriä ja alarinteen puolella noin 0,6 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan vallissa on halssin kohdalla kaivanto, jonka leveys on noin 0,8 metriä ja syvyys on noin 0,3 metriä. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,2 metriä ylärinteen puolella ja noin 1,0 metriä alarinteen puolella. Tervahaudan halssi suuntautuu länteen Polekoskea kohti. Halssi on noin 4 metriä pitkä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
Tervahaudasta noin 8 metriä etelään on suuri siirtolohkare. Lohkareen ja tervahaudan välissä on pyöreä noin 1,0 m halkaisijaltaan oleva ja 0,6 m syvä kaivanto. Kuopan pohjalle tehtiin kairauksia, joissa ei ollut huuhtoumakerrosta eikä hiiltynyttä maata. Kuoppa ei vaikuta olevan kovin vanha. |
| metsakeskus.1000051092 |
925 |
Kurvilanmäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
511996.00000000 |
7084190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051092 |
Kurvilanmäen lakialueelta havaittiin runsaasti asutukseen ja maataloustoimintaan viittaavia
jäännöksiä. Alueelta kartoitettiin kolmen navetan tai muun karjasuojaksi tulkitun rakennuksen jäännökset, yksi todennäköinen kiuas, kaksi kellaria (joista toinen selkeä maakellari, toinen voisi olla myös suuremman rakennuksen osa), yksi suuri kiviröykkiö, joka voisi olla romahtanut rakennuksen jäännös tai kiviaidan osio,tai vain hyvin suuri viljelyröykkiö, neljä selkeää kiviaidan osaa, sekä 34 viljelyröykkiötä (joista yksi tosin voisi
ehkä olla myös uunin jäännös).
Varsinaisen kohteen koordinaateissa on navetan tai muun jykevärakenteisen karjasuojan jäännös – n. 5 m x 5 m suorakulmainen kiviaitaus, lounaiselta sivultaan avoin; rakenteen muurit ovat n. 1,7 m paksut ja 1,5 m korkeat.
Lakialuetta halkovan kurun länsipuolisella mäennyppylällä kasvoi niin korkeata ja tiheää aluskasvillisuutta, ettei sitä saatu tarkastettua. Valitettavasti kyseessä on myös todennäköisin alue talon päärakennuksen sijainnille, joka jäi siis nyt löytämättä.
Inventoinnin ensisijaisena tavoitteena oli muutenkin kartoittaa alueen rajat, joten läheskään kaikkia viljelyröykkiöitä ei ehditty kartoittaa. Jo pelkkien suorien näköhavaintojen perusteella niitä on kymmenittäin lisää, lidar- ja ortokuva-aineiston pohjalta arvioituna mahdollisesti jopa satoja. Kohdetta, saati edes mitään viitteitä siitä, ei ole merkitty sen enempää vanhoihin peruskarttoihin kuin pitäjänkarttaankaan, eikä siitä ole saatavilla myöskään vanhoja
ilmakuvia. |
| metsakeskus.1000051093 |
762 |
Viitamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514399.00000000 |
7084407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051093 |
Viitamäen länsinurkassa, lounaaseen viettävässä rinteessä on tervahauta. Sen halkaisija on n. 17 m ja kuopan halkaisija n. 10 m; halssi on suunnattu lounaaseen. Tervahaudan yli on ajettu metsäkoneella, ja alue on laajalti metsäaurattua, ja näistä aiheutuneiden vaurioiden vuoksi tervahautaa on hieman hankala havaita maastossa. Parhaiten säilyneissä vallin osissa oli kairausnäytteissä paksulti hiiltä. |
| metsakeskus.1000051096 |
832 |
Yökumpu 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
548313.00000000 |
7282870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051096 |
Ympäristön kuvaus
Maakuoppa sijaitsee Yökummun länsiosassa, Ohtaojaa kohti laskevalla rinteellä. Paikalla on kuusivaltainen sekametsä.
Kuvaus
Paikalla on laakea, vallillinen maakuoppa. Sen sisäosan halkaisija on noin kolme metriä ja vallien leveys hieman yli metrin. Vallien päältä katsoen kuopan syvyys on 20-30 cm. Länsilounaslaidalle tehdyssä koepistossa on kaksoismaannos, ylin huuhtoutumiskerros on nähtävillä. Keskelle tehdyssä koepistossa samanlainen huuhtoutumiskerros, ja syvemmällä punertavaa ja tiiviiksi pakkautunutta hiekkamaata. Kohteen kokonaishalkaisija on noin 5 metriä. Päällä ei kasva puita. Vierestä kulkee kapea polku, joka voi olla eläinten polku. Ulkomuoto muistuttaa esimerkiksi kodanpohjaa, mutta oviaukon paikkaa ei tässä voi havaita. |
| metsakeskus.1000051098 |
832 |
Hirvipalo itä |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
558442.00000000 |
7292726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051098 |
Ympäristön kuvaus
Maakuoppa sijaitsee Hirvipalon koillisrinteen alaosassa, Vesikkokorvensuon luoteispuolella. Alueella kasvaa kuusta ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista.
Kuvaus
Koillis-lounassuuntaisen kuopan koko on 2 x 0,7 m, ja syvyys noin 0,4 m. Kuoppa on koillispäässä matalampi kuin lounaispäässä. Maa on päätynyt kuopan koillispuolelle keoksi. Huuhtoutumiskerrosta ei havaittu. Kuoppa voi hyvin liittyä kaskeamiseen, joka on alueella jatkunut aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Todennäköinen sadon varastointiin liittyvä kuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000051099 |
615 |
Keskituore |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
523451.00000000 |
7280696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051099 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Keskituoreen laesta noin 175 metriä lounaaseen, lounaaseen viettävällä rinteellä, Alue on kuusimetsää, jossa kasvaa siellä täällä iäkkäitä koivuja. Aluskasvillisuus sammalta, mustikkaa ja hieman vähemmän puolukkaa.
Kuvaus
Paikalla on maastossa selkeästi erottuva, pitemmältä sivultaan rinteen myötäinen kuoppa. Sen koko on noin 90 x 150 cm, syvyys ylärinteen puolella 80 cm, alarinteen puolella 40 cm. Reunat ovat melko jyrkät. Pohjaan tehdyn koepiston perusteella on hankala arvioida sen ikää. Pohjalla oli harmaan hiekkamaan seassa nyrkkiä pienempiä särmikkäitä/laattamaisia kiviä eikä profiilia saanut selvästi esille. Vastaavanlaisia kuoppia löytyy usein kaskialueilta, jolloin ne voivat olla sadon varastointia varten tehtyjä, kuten nauriskuoppia. |
| metsakeskus.1000051100 |
739 |
Selkäkankaantie 2 |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
536114.00000000 |
6782698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051100 |
Selkankankaantien eteläpuolella Haposuolle laskevan notkelman yläpäässä on syvä kuoppajäännös. Kuoppa on muodoltaan hieman kuusikulmiomainen ja poikkileikkaukseltaan suppilomainen. Sen halkaisija vallilta vallille on n. 7 metriä ja syvyys yli 2 metriä. Syvyydestään huolimatta kuoppa vaikuttaa iäkkäältä ja sen muodot pyöristyneiltä. Kuopan valli on levinnyt tasaisen pehmeästi kuopan ympärille, samoin kuopan sisäosa on reunoiltaan pyöristynyt. Kuoppa on täysin sammaloitunut eikä kohdan kasvillisuus silmämääräisesti poikkea muun kankaan sammal- ja varpukasvillisuudesta. Koillispuolen vallilla kasvaa mänty, joka kokonsa perusteella lienee jo 100 vuoden ikään ehtinyt. Kuoppa voisi olla petojen pyyntiin tarkoitettu ansakuoppa, sudenkuoppa. |
| metsakeskus.1000051101 |
615 |
Selkävaara 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
523634.00000000 |
7283069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051101 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Selkävaaran länteen laskevan rinteen alaosassa. Paikalla on kuusimetsää, ja aluskasvillisuus muodostuu varvuista ja sammalista.
Kuvaus
Paikalla on kaksi maakuoppaa, joista toisen koko on noin 1,5 x 0,5 m. Syvyys noin 60 cm. Itäpäässä kuopan reunat ovat epämääräisemmät kuin toisessa päässä. Siellä kuopan reunat laajenevat hieman, jolloin leveys päässä hahmottuu noin 1,5 m leveänä. Kuopassa on huuhtoutumiskerros. Heti pohjoispuolella on muitakin kuoppia 3 kpl, mutta ne vaikuttavat
nuoremmilta, vaikkakin ovat täysin sammalen peittämiä. Niissä ei ole selvää huuhtoutumiskerrosta. Niiden ulkopuolella on ympäristöstä erottuva vaaleampi sammalkerros.
Kolmen metrin päässä pitkänomaisesta kuopasta koilliseen on toinen maakuoppa, kooltaan noin 1,5 x 1 m. Syvyys on noin 30 cm ja huuhtoutumiskerros on pohjaan tehdyssä koepistossa. Muissa kuopissa paikalla maa on hieman löyhempää eikä selkeää huuhtoutumiskerrosta ole muodostunut.
Vastaavia kuoppia, erityisesti pitkänomaisia maakuoppia on usein vanhoilla kaskialueilla, jolloin ne on usein tulkittu sadon varastointikuopiksi. |
| metsakeskus.1000051102 |
832 |
Välivaara lounas |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
556165.00000000 |
7292749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051102 |
Ympäristön kuvaus
Maakuoppa sijaitsee Välivaaran lounaisrinteessä, tuoreella kankaalla. Paikalla kasvaa kuusimetsä ja siellä täällä kasvaa haapaa.
Kuvaus
Kohde on havaittu ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kohde vanhalla kaskimaalla. Huuhtoutumiskerrosta ei muodostunut eli on historialliselta ajalta. Ilmeisesti naurishauta tai ruisauma.
Vuonna 2023 kuopan kooksi mitattiin 1,8 x 1 m ja syvyys 0,4-0,5 metriä. Reuna on hieman loivempi pohjoisreunalla, tosin eteläreunalla kasvaa haapa, joka voimistaa kuopan reunaa. Kuoppa voi hyvin liittyä kaskeamiseen, joka on alueella jatkunut aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Koepistoa ei nyt tehty, mutta aiemman tiedon perusteella huuhtoutumiskerrosta ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000051103 |
832 |
Lohivaara |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
536193.00000000 |
7295669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051103 |
Ympäristön kuvaus
Tervahauta sijaitsee Lohivaaran etelärinteessä, sen vaaran laelta noin 560 metriä etelälounaaseen. Paikalla on mäntyvaltainen sekametsä. Eteläpuolella noin 15 metrin päässä on polku. Tervahaudan päällä kasvaa arviolta lähemmäs sadan vuoden ikäisiä mäntyjä ja vallilla on yksi kelo.
Kuvaus
Tervahaudan halkaisija vallin päältä vallin päälle on noin 7 metriä, kokonaishalkaisija noin 10 metriä. Sen syvyys on noin 0,5 m. Alarinteeseen eli lähes etelään suuntaavan halssin pituus on 3 metriä ja leveys 1,2 m, ja syvyys tervahaudan valliin nähden 1,2 m. Halssiaukon vastapuolella, tervahaudan takana on kaksi vierekkäistä, luultavasti ilmanottoon liittyvää kuoppaa. Luoteisempi on noin 1,5 m pitkä ja 60 cm leveä, koillisempi 2,8 m pitkä ja noin 50 cm leveä. Myös halssin vieressä kummallakin puolella on kuopat. |
| metsakeskus.1000051104 |
615 |
Tunturioja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536559.00000000 |
7278652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051104 |
Ympäristön kuvaus
Kuusimetsä, aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Haudan päällä kasvaa enemmän mäntyjä kuin lähiympäristössä. Ne ovat vielä kasvamassa pituutta, ja ovat arviolta alle 100-vuotiaita.
Kuvaus
Maastossa selkeästi erottuva tervahauta. Vallin korkeimmalta kohdalta halkaisija 7,5 m, ulkoreunalta noin 10,5 m. Sisäosa syvä, noin metrin. Halssi suuntaa alarinteeseen, koilliseen. Kaivannon pituus on 6 metriä ja sen leveys on hieman yli metrin, alarinteen puolella 0,7 m. Halssin syvyys on noin 1,4 metriä. Haudassa vaikuttaa poltetun tervaa kahteen otteeseen, sillä korkeimman vallin ulkopuolella vaikuttaisi olevan loivempipiirteinen valli / tervahaudan pohja. Haudan reunoja kiertää melko yhtenäinen kaivanto. Ulkopuolella vallin korkeus on enimmillään noin 0,8 m. Lounaispuolella ainakin kaksi luultavasti tervahaudan rakentamiseen liittyvää kaivantoa. |
| metsakeskus.1000051105 |
762 |
Pappilanmäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
513117.00000000 |
7087995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051105 |
Pappilanmäen laella on aikanaan sijainnut torppa viljelysmaineen. Paikalla on nykyään myöhäisempiä, mahdollisesti käytössä olevia vapaa-ajan rakennuksia. Paikalta kartoitettiin vanhan talon päärakennuksen pohja ja uunin jäännös, rakennuksen perustukset ja kellarikuoppa nykyisen puuliiterin alla, syrjemmässä sijainneen pienemmän rakennuksen pohja ja uuni, kuusi maakellarin jäännöstä, suuren kiviröykkiön jäännös, lähde, 6 matalan kiviaidan osuutta alueen reunamilla, muuhun kohteeseen nähden ulkonevalla sijainnilla kiviaidan osio, jonka toisessa päädyssä resentiltä kivilatomukselta vaikuttava kiviaitamainen rakenne sekä maakuoppa, ja lopuksi kymmeniä viljelyröykkiöitä. Viljelyröykkiöitä on alueella vielä luultasti satoja lisää.
Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsee vanhan päärakennuksen pohja ja uunin jäännös. Uunin jäännös on n. 3 m halkaisijaltaan ja n. 1,5 m korkea kiviröykkiö, tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Rakennuksen tarkkoja mittoja ei saatu selville, sillä nykyinen
mökki vaikuttaa sijaitsevan osin sen perustusten pohjoispuolen päällä (talon perustuskiviä on saatettu käyttää uudemman mökin perustuksiin), ja talonpohjan eteläpuoli on tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Tasatun alueen koosta päätellen talo olisi kuitenkin voinut olla kooltaan jopa 9,5 m x 7,5 m laajuinen.
Pappilanmäellä ei ole selkeää, ympäröivää kiviaitaa. Kiviaidan jäänteitä havaittiin paikoin alamäestä, aivan alueen ulkoreunamilta, mutta nämä olivat kaikki matalia ja kapeita, hädin tuskin aidaksi kutsuttavia rakenteita. Ainoa selvä, jykevämpirakenteiden kiviaidan osio on yksittäinen, lyhyehkö pätkä aitaa viljelysmaiden ulkopuolella, alueen koillisnurkassa, joka vaikuttaa reunustaneen talolle luoteesta johtanutta kärrypolkua, ja johon on sittemmin kajottu.
Lähempänä taloa on kiviaitojen sijaan runsaasti melko suuria viljelyröykkiöitä (halk. noin 2-2,5 m, korkeus runsaan metrin), jotka muodostavat usein tiheitä rivejä ja reunustavat kulkuväyliä. Nämä röykkiörivit näyttävät esim. lidar-vinovalovarjosteessa samankaltaisilta kuin suuremmat kiviaidat.
Vuoden 1974 peruskartassa paikalle on merkitty kaksi kylmänä olevaa rakennusta. Kumpikaan ei sijaitse minkään nyt havaitun vanhemman rakennuksen jäännöksen paikalla, ja vaikka ne sijaitsevat kahden uudemman ulkorakennuksen sijainnin lähellä, vaikuttavat ne liian suurilta ollaakseen myöskään samat rakennukset kuin nykyään. Paikan kahden nykyisen mökin ikiä on vaikeampi arvioida, sillä esim. niiden katot ja ovet on selvästi tehty tai uusittu hiljattain, mutta ne on rakennettu selvästi vanhemmista hirsistä, ehkä paikalla aiemmin seisseiden rakennusten hirsistä. Kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että 1974 kartalla näkyvät rakennukset eivät vastaa sen enempää paikan nykyisiä rakennuksia, kuin etenkään havaittuja vanhempien rakennusten jäännöksiä, jotka sijaitsevat aivan eri paikoissa.
Pitäjänkartalle ei kohdetta ole merkitty. Kirjallisuuslähteiden mukaan Pappilanmäelle perustettiin torppa vuonna 1895. |
| metsakeskus.1000051105 |
762 |
Pappilanmäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
513117.00000000 |
7087995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051105 |
Pappilanmäen laella on aikanaan sijainnut torppa viljelysmaineen. Paikalla on nykyään myöhäisempiä, mahdollisesti käytössä olevia vapaa-ajan rakennuksia. Paikalta kartoitettiin vanhan talon päärakennuksen pohja ja uunin jäännös, rakennuksen perustukset ja kellarikuoppa nykyisen puuliiterin alla, syrjemmässä sijainneen pienemmän rakennuksen pohja ja uuni, kuusi maakellarin jäännöstä, suuren kiviröykkiön jäännös, lähde, 6 matalan kiviaidan osuutta alueen reunamilla, muuhun kohteeseen nähden ulkonevalla sijainnilla kiviaidan osio, jonka toisessa päädyssä resentiltä kivilatomukselta vaikuttava kiviaitamainen rakenne sekä maakuoppa, ja lopuksi kymmeniä viljelyröykkiöitä. Viljelyröykkiöitä on alueella vielä luultasti satoja lisää.
Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsee vanhan päärakennuksen pohja ja uunin jäännös. Uunin jäännös on n. 3 m halkaisijaltaan ja n. 1,5 m korkea kiviröykkiö, tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Rakennuksen tarkkoja mittoja ei saatu selville, sillä nykyinen
mökki vaikuttaa sijaitsevan osin sen perustusten pohjoispuolen päällä (talon perustuskiviä on saatettu käyttää uudemman mökin perustuksiin), ja talonpohjan eteläpuoli on tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Tasatun alueen koosta päätellen talo olisi kuitenkin voinut olla kooltaan jopa 9,5 m x 7,5 m laajuinen.
Pappilanmäellä ei ole selkeää, ympäröivää kiviaitaa. Kiviaidan jäänteitä havaittiin paikoin alamäestä, aivan alueen ulkoreunamilta, mutta nämä olivat kaikki matalia ja kapeita, hädin tuskin aidaksi kutsuttavia rakenteita. Ainoa selvä, jykevämpirakenteiden kiviaidan osio on yksittäinen, lyhyehkö pätkä aitaa viljelysmaiden ulkopuolella, alueen koillisnurkassa, joka vaikuttaa reunustaneen talolle luoteesta johtanutta kärrypolkua, ja johon on sittemmin kajottu.
Lähempänä taloa on kiviaitojen sijaan runsaasti melko suuria viljelyröykkiöitä (halk. noin 2-2,5 m, korkeus runsaan metrin), jotka muodostavat usein tiheitä rivejä ja reunustavat kulkuväyliä. Nämä röykkiörivit näyttävät esim. lidar-vinovalovarjosteessa samankaltaisilta kuin suuremmat kiviaidat.
Vuoden 1974 peruskartassa paikalle on merkitty kaksi kylmänä olevaa rakennusta. Kumpikaan ei sijaitse minkään nyt havaitun vanhemman rakennuksen jäännöksen paikalla, ja vaikka ne sijaitsevat kahden uudemman ulkorakennuksen sijainnin lähellä, vaikuttavat ne liian suurilta ollaakseen myöskään samat rakennukset kuin nykyään. Paikan kahden nykyisen mökin ikiä on vaikeampi arvioida, sillä esim. niiden katot ja ovet on selvästi tehty tai uusittu hiljattain, mutta ne on rakennettu selvästi vanhemmista hirsistä, ehkä paikalla aiemmin seisseiden rakennusten hirsistä. Kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että 1974 kartalla näkyvät rakennukset eivät vastaa sen enempää paikan nykyisiä rakennuksia, kuin etenkään havaittuja vanhempien rakennusten jäännöksiä, jotka sijaitsevat aivan eri paikoissa.
Pitäjänkartalle ei kohdetta ole merkitty. Kirjallisuuslähteiden mukaan Pappilanmäelle perustettiin torppa vuonna 1895. |
| metsakeskus.1000051106 |
433 |
Haudanmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
344398.00000000 |
6741338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051106 |
Paikalla havaittu mahdollinen hautavajoama ja hirsiä. Kohteen alapuolella oleva pelto on nimetty isojakokartassa 1792 ”Haudan alusta Peldo”. Kohde on kapeahkolla mäenkaistaleella Vojakkalantien ja pellon välissä.
Kohde tulee tarkastaa maastossa. Lisätietoja: ILM29548. |
| metsakeskus.1000051107 |
615 |
Latva-Kouvanjärvi 2 |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27009 |
532879.00000000 |
7296296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051107 |
Ympäristön kuvaus
Jyrkästi Latva-Kouvanjärveen laskeutuva kivikkoinen rinne.
Kuvaus
2000: Vanha kalkinpolttopaikka. Paikalla on kaksi kalkkiuunia ja rakennuksen jäänteet. Kalkinpolttopaikka on vuokrattu Metsähallitukselta vuonna 1907. Kalkkia käytettiin peltojen parannusaineeksi ja muuraustarpeiksi.
2023: Koordinaattipisteessä on 5 x 6 metrin laajuinen ja 2 m syvä kaivanto järveen laskevan rinteen alaosassa. Tämä voi olla myös paikka, josta kalkkikiveä on louhittu. Toista kalkkiuunia ei nyt löytynyt maastosta. |
| metsakeskus.1000051108 |
615 |
Rytivaara |
10007 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
532118.00000000 |
7295226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051108 |
Ympäristön kuvaus
Pohjoisempi kuoppa sijaitsee Rytivaaran laella. vuokratuvan liiterin/WC:n pohjoispuolella. Paikalla kasvaa koivua ja kuusta. Eteläisempi sijaitsee Rytivaaran heinäladon eteläpuolella, juuri nykyisen pihapiirin ulkopuolella. Paikalla kasvaa lehtipuita ja kuusta.
Kuvaus
Pohjoisempi kuoppa: paikalla on jyrkkäreunainen, 4 x 5 metrin kokoinen ja noin 1,5 m syvä kuoppa. Eteläreunalla on 1,5 m leveä aukko. Kuopan reunalla on noin 1,5 m leveät vallit. Heti kuopan lounaispuolella lienevät maasta kaivetut, sammaloituneet kivet.
Eteläisemmän kuopan koko on 2,7 x 1,4 m ja syvyys 1,3 m. Sitä ympäröivät vallit ovat noin metrin leveät.
Kuopat ovat luultavasti maakellareita, tosin eteläisempi saattaa olla myös vanha kaivo. |
| metsakeskus.1000051109 |
832 |
Pyhitys 2 |
10007 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
559711.00000000 |
7297278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051109 |
Kohde sijaitsee Pyhitykselle nousevan polun eteläpuolella, sekametsässä. Kohteelta avautuu näkymä Pyhityksen itäpuolella olevalle Kostonjärvelle. Kohteessa on maakiven päällä, sen reunoilla olevien kolmen pikkukiven varassa noin 3 x 1,5 x 1,5 metrin kokoinen,
tasapohjainen kivenlohkare. Isojen kivien laajat pinnat ovat samansuuntaiset. Päällimmäinen kivi ulottuu maakiven ylitse, muodostaen sen itäpuolelle noin metrin mittaisen lipan. Kohteen yhteydessä ei ole havaittavissa merkkejä ihmistoiminnasta, ellei sellaisiksi lasketa kannatinkivien sijoittumista maakiven reunoille ja isojen kivien yhdensuuntaisia suuria pintoja. Syötteen alueelta on dokumentoitu ja kulttuuriperintökohteeksi merkitty kuitenkin useita pöytäkiviä, jotka ovat luonteeltaan Pyhityksen kiveä todennäköisemmin luontaisia.
2023: Kohde on ennallaan. Kivi kiinnittää selvästi nykyaikana(kin?) huomiota, sillä sen pohjoispuolelta kulkevalta retkeilypolulta eroaa pieniä polkuja kiven luokse. Nimetty Pyhitys 2 pöytäkiveksi (aiemmin Pyhitys pöytäkivi), sillä alueella on muitakin Pyhitys-nimisiä kohteita. |
| metsakeskus.1000051110 |
224 |
Nyhkälänharju |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
347474.00000000 |
6714273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051110 |
Karkkilan keskustassa sijaitsevalla Nyhkälänharjulla sijaitsevat I maailmansodan aikaiset linnoitteet kulkevat molemmin puolin harjun lakea. Taisteluhaudoissa on erotettavissa useita haudan linjasta ulos pistäviä ampuma-asemia, lisäksi taisteluhautojen keskelle jäävällä lakialueella on useita suurempia säännöllisen muotoisia kaivantoja (koko noin 6 x 8 metriä tai suurempi), jotka liittynevät varustuskokonaisuuteen.
Osa taisteluhaudoista ja muista varustuksista on kulunut matalaksi harjulla risteilevän ulkoilureitistön kohdalla. Harjun koillispäässä varustustusten reunoja on syönyt myös jyrkkien sorarinteiden luonnollinen eroosio. Kohde on kuitenkin kokonaisuutena hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000051111 |
615 |
Latva-Kouvanjärvi 1 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
532891.00000000 |
7296268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051111 |
Ympäristön kuvaus
Kallioinen ja pieni eteläiseen Latva-Kouvanjärveen länsirannalla työntyvä korkea niemeke, jonka edustalla on pieni saari. Ympäristössä kasvaa sammalta.
Kuvaus
Paikalla on nykyään lähes huomaamaton, sammaloitunut kalkkikiviröykkiö (5 x 3 m) kallion päällä. Alueella on muuallakin irtonaista kalkkikiveä siellä täällä sammalen alla. Kalkinottopaikka on vuokrattu Metsähallitukselta vuonna 1907. |
| metsakeskus.1000051112 |
615 |
Latva-Kouvanjärvi 3 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
532889.00000000 |
7296284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051112 |
Ympäristön kuvaus
Sekametsä, Latva-Kouvaan laskeva rinne, aivan järven rannalla pienen niemekkeen pohjoislaidalla.
Kuvaus
Rakennuksen pohja, jonka järven puoleinen seinä tukeutuu laakeisiin kivilaattoihin. Tämän päädyn nurkissa on vielä 3-4 hirsikertaa jäljellä. Rakennuksen sisätilan koko on 4,8 x 5 m. Rakennuksessa on kirveellä katkaistut hirret ja nurkissa on koirankaulasalvos. Kivijalka on järven puolella noin metrin korkuinen. Kalkinpolttopaikka on vuokrattu Metsähallitukselta vuonna 1907. Rakennuksessa ei vaikuta olevan uunin paikkaa, eli sitä lienee käytetty lähinnä kalkin varastointiin, mutta luultavasti myös väliaikaisena majoituspaikkana. |
| metsakeskus.1000051113 |
935 |
Toropovanvuoren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
539679.00000000 |
6710856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051113 |
Laaja louhosalue Toropovanvuoren koillisalueella. Louhosalueelle tehtiin aluerajaus maastotarkastuksen 6.5.2025 perusteella. Tukena käytettiin lidar5p aineistoa. Rajattu alue on käytännössä melko yhtenäistä louhosaluetta, joka koostuu lukuisista erillisistä ja erikokoisista louhoksista.
Toropovan vuoren louhokset ovat levittäytyneet Hailniemen luoteiskulmassa olevan kalliokouhouman rinteille. Louhoksilla on käytetty etupäässä vakokiilamenetelmää, ja ne ovat olleet ilmeisesti Hailniemen vankileirin käytössä vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla (Raunio 1965). Vuoren itäpuolella olevalta laakealta kalliolta on myös laajalta alalta irrotettu pintakiveä paikoin jopa 2―3 metrin paksuudelta. Vakokiilauksen jälkien lisäksi havaittavissa on jonkin verran ohuen poran jälkiä. Pohjoisrannalla on ainakin yhden lastauslaiturin ja kivikarsinan rauniot. |
| metsakeskus.1000051115 |
935 |
Rääntiö |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
541965.00000000 |
6708210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051115 |
Röykkiö sijaitsee Rääntiön saaren länsirannalla. Röykkiö on pohja-alaltaan noin 5 x 6 m ja 1,5 m korkea. Röykkiö on koottu noin 70-90 cm kokoisista, työstämättömistä kivistä.
Röykkiö on kovin sammaloitunut, mikä viittaa sen olevan vanha, mutta inventoinnin puitteissa sen ajoitusta ei pystytty määrittämään. Sijaintinsa perusteella kyseessä ei ole raivausröykkiö. Kohteen funktion ja ajoituksen selvittäminen vaatii laajempaa tutkimusta. |
| metsakeskus.1000051117 |
935 |
Ruissaaren louhokset 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
529330.00000000 |
6701659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051117 |
Kohde sijaitsee Ruissaaren etelänpuoleisen rannan tuntumassa. Kallionlaella, polun ympärillä on kivilouhos. Kalliolta löytyy esimerkiksi kivipöytiä sekä runsaasti lohkottuja kiviä. Kallionlaelta kohde jatkuu lounaaseen rantaa kohti, johon on mahdollisesti kuljetettu kiviä. Myös rannassa on louhittuja kiviä, joista löytyy porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000051121 |
935 |
Tinkanen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
528175.00000000 |
6707426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051121 |
Kiviaita sijaitsee Tinkasen (ent. nimi Järvenkylä) kylä eteläpuolella olevan peltoaukean länsireunalla. Kiviaita on koottu kookkaista lohkareista pellon suuntaisesti. Kiviaidan pituus on noin 90 m.
Kiviaita on todennäköisesti rakennettu aikaisintaan 1850-luvun alkupuolella, milloin Järvenkylän maita on lohkottu isojaossa. Kiviaita voi olla myös vasta 1900-luvun alussa rakennettu, milloin Järvenkylän maita on viimeksi lohkottu. |
| metsakeskus.1000051124 |
615 |
Jaaskamonvaara |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
527333.00000000 |
7288771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051124 |
Ympäristön kuvaus
Kuopat sijaitsevat Jaaskamonvaaran lounaisrinteen alaosassa, 60-100 metrin päässä kansallispuiston rajasta. Kuopan 1 alueella on hieman muuta ympäristöä avoimempi paikka. Alueella kasvaa kuusia sekä paikoittain myös haapoja. Niitä on erityisesti kuoppien 3-5 vieressä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista (mustikka) ja sammalista.
Kuvaus
Kohde muodostuu viidestä kuopasta. Kaksi pohjoisinta kuoppaa on lähes vierekkäin ja etelämpänä on kolmen kuopan muodostama ryhmä. Kuoppien koot halkaisijat ovat 2-5 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Tarkemmat tiedot kuopista alakohteissa.
Kuoppien käyttötarkoitus ei selvinnyt inventoinnissa. Paikkaa tutkittiin aiempaa tarkemmin inventoinnin jälkeen ilmakuvista, ja vuoden 1961 ilmakuvalla kuoppien 1 ja 2 alueelle näyttäisi johtavan luoteen suunnalta polku. Mikäli vielä 1900-luvun puolivälissä paikalle johtava polku liittyy kuoppiin jollain tavalla, on huuhtoutumiskerros muodostunut kuoppiin verraten äkkiä eivätkä kuopat ole niin iäkkäitä miltä ne vaikuttavat. |
| metsakeskus.1000051125 |
832 |
Pyhitys 5 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
559600.00000000 |
7298458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051125 |
Ympäristön kuvaus
Maakuoppa sijaitsee Pyhityksen koillisrinteen juurella. Pyhityksen laesta noin 1150 metriä pohjoiseen. Vuosien 1965 ja 1987 välillä kaivettuun ojaan pohjoispuolella on noin 7 metriä matkaa. Paikalla on sekametsää.
Kuvaus
Maakuopan koko on 2,5 x 1,4 m, ja syvyys noin 80 cm. Pitempi sivu on itä-länsisuuntainen. Kuopan ympärillä on noin 1,7 metrin levyiset vallit, jossa on vanha kanto. Pohjalle tehdyssä koepistossa näkyy heikosti alle sentin paksuinen huuhtoutumiskerros.
Toinen LIDARK-havainto on tästä noin 70 metriä kaakkoon, mutta se vaikutti luontaiselta kuopalta. |
| metsakeskus.1000051126 |
615 |
Rytivaara 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
532118.00000000 |
7295135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051126 |
Alueella on rakennuksen pohjia ja erilaisia maakuoppia. Itäisempi rakennuksen pohja näkyy vuoden 1961 ilmakuvalla ja toinen havaittiin inventoinnissa.
Ympäristön kuvaus
Kuopat: Rytivaaran avoin pihapiiri, aitan ja heinäladon läheisyydessä.
Rakennukset: Rakennusten pohjat sijaitsevat niityllä, Rytivaaran avoimen pihapiirin keskellä.
Kuvaus
Kuoppa 1: suurempi kuoppa on mahdollinen vinttikaivo.
Kuoppa 2: mahdollisesti vinttikaivo tai pieni maakellari.
Kuoppa 3: funktio epäselvä.
Tarkemmat kuoppien tiedot on alakohteissa.
Rakennusten jäännösten kuvaukset alakohteissa. Itäisempi (rakennus 1) on vielä vuonna 1961 käytössä ollut mahdollinen talousrakennus ja läntisempi lienee asuinrakennus 1900-luvun puoliväliä edeltävältä ajalta.
5p laserkeilausaineiston perusteella rakennusten pohjia on alueella enemmänkin. Ne sisältyvät aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000051127 |
832 |
Lohivaara 2 |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
535843.00000000 |
7295706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051127 |
Vuoden 1971 peruskarttaan on paikalle merkitty polku, ja myös inventointiaikaan polku oli selkeästi näkyvillä. Se on jatkunut Pääojan toiselle puolelle Kouvanvaaran eteläpuolelle ja johtanut Latva-Kouvaan.
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lohivaaran etelärinteen alaosan tasaisella alueella, Pääojan pohjoispuolella. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista.
Kuvaus
Paikalla on kolme pilkkapuuta: keskimmäinen on kuusi ja laitimmaiset mäntyjä. Niissä ei erotu kaiverruksia. Mäntyjen pilkat ovat kyljettyneet niin, että niissä on vain pitkä arpi.
Pilkat ovat toimineet ja toimivat edelleen polun merkkinä. |
| metsakeskus.1000051148 |
832 |
Pyhitys 3 |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
560347.00000000 |
7297098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051148 |
Ympäristön kuvaus
2010: Kohde sijaitsee kansallispuiston ja metsätalouden maiden rajalla koivu- ja kuusimetsässä Pyhityksen juurella. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kuvaus
2010: Paikalla on vanha koivu, jonka itä- ja lounaispuolelle on tehty kirveellä pilkat. Itäpuolen pilkassa on kolme kirveen veistoa ja luonaispuolen pilkassa kirveen veistoja on näkyvissä neljä. Puu on pilkkojen teon jälkeen kasvanut vielä paksuutta noin 10 cm ja pilkat ovat kasvaneet osin umpeen.
2023: Kohde on ennallaan. Nykyinen punainen, metallinen rajamerkki sijaitsee puusta vain muutaman metrin päässä. |
| metsakeskus.1000051149 |
615 |
Sotivaara 4 |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
522144.00000000 |
7286422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051149 |
Ympäristön kuvaus
Pilkkapuut sijaitsevat noin 450 metriä lounaaseen Sotivaaran laesta. Paikalla kasvaa kuusivaltainen metsä.
Kuvaus
Koordinaattipisteissä havaittiin kaksi pilkkapuuta, joista toisessa, itäisemmässä oli useampia pilkkoja ja siksak-tyyppinen kaiverrus. Kummatkin puut ovat keloja.
Pilkat lienevät olleet polun merkkinä. |
| metsakeskus.1000051150 |
290 |
Kalettomanvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
621009.00000000 |
7091036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051150 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051151 |
832 |
Kiusauskorpi 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
552640.00000000 |
7290511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051151 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Mämmiojan pohjoispuolella, Kiusauskorven koillispuolella tai koillisosassa. Ojan varsi on lehtomaista kangasta. Rakennusten välissä ja niiden länsipuolella on hieman avoimempaa aluetta kuin muualla. Pihapiirin länsipuolella maasto nousee hieman ja on aavistuksen kuivempaa kangasta kuin rakennusten kohdalla. Rakennusten päällä kasvaa kuusia ja koivuja.
Kuvaus
2000: Kolme rakennusta. Suurkämppä.
2023: Paikalla havaittiin kahden rakennuksen jäännökset. Pohjoisempi rakennus on kaakko-luoteissuuntainen ja sen sisätilan koko on noin 8,5 x 13,5 metriä. Vain valtaosin
sammaleella peittyneet alimmat hirret, joita on katkottu sekä kirveellä että sahalla, ovat jäljellä rakennuksesta. Parhaiten on säilynyt pohjoisnurkka.
Eteläisemmästä, heikommin havaittavasta rakennuksesta saatiin mitattua lähinnä itäseinän pituus, joka oli 8 metriä ja siinä oli vielä pari hirsikertaa jäljellä. Vanhasta ilmakuvasta mitattuna rakennuksen koko on ollut noin 8 x 11 metriä.
Vuoden 1959 ilmakuvalla paikalla erottuu varmasti kaksi purettua rakennusta, kolmannesta ei ole varmuutta. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1965 peruskartalle, mutta vuoden 1987 kartalla paikalle on merkitty kaksi katkoviivaista rakennusta, jotka ovat hieman eri paikassa ja eri suuntaisesti kuin ilmakuvalla näkyvät.
Savottakämppä, josta havaittiin mahdollisesti päärakennus ja talli, mutta ei selvinnyt, kumpi on kumpi, sillä tulisijaa tai kamiinan jäännöksiä ei paikalla ollut. Savottakämppien yhteydessä on ollut joskus myös sauna, joka saattoi nyt jäädä etsinnöistä huolimatta havaitsematta |
| metsakeskus.1000051152 |
202 |
Pontelanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
253646.00000000 |
6706777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051152 |
Mäeltä löytyi keväällä 2024 metallinetsinnän yhteydessä rautakauden tyypin saviastian paloja ja nokista maata (Ilppari ILM29723). Tarkastuksessa paikalta havaittiin hyvin tummaa, nokista kulttuurikerrosta, josta löytyi saviastian paloja. Paikoin kulttuurikerrosta peittää moderni nokinen täyttömaakerros, jonka seassa runsaasti tiiltä ja roskaa. Mäen kaakkoisosassa on vanhaa puutarhakasvillisuutta.
Kohteen luonteen varmentaminen edellyttää tarkempia tutkimuksia, mutta selvien kalmistohavaintojen puuttuessa kohde vaikuttaa asuinpaikalta. |
| metsakeskus.1000051156 |
475 |
Rainemossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221132.00000000 |
6971134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051156 |
Inv.2023: Kohde sijaitsee Rainemossen kaakkoispuolella, Norrbackin tilalta lounaaseen johtavasta metsäautotiestä noin 100-150 metriä etelään. Alueelta havaittiin kolme röykkiötä. Eteläisin, röykkiö 1, on näistä suurin ja näyttävin. Sen halkaisija on noin 5 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,4 metriä. Röykkiön kivet ovat sammaleen peitossa. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan 1,5 metriä oleva matala kuoppa. Röykkiöstä noin 80 metriä pohjoiseen kohti metsäautotietä havaittiin kaksi röykkiötä, joista toinen, röykkiö 2 on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja noin 0,25 metriä korkea. Röykkiö 3 on pienin ja sen halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeutta noin 0,2 metriä. Röykkiö 1 sijaitsee kivikkoisella luode-kaakkosuuntaisen harjanteen kaakkoispäässä. Röykkiöt 2 ja 3 sijaitsevat maastosta ympäristöään korkeampana erottuvan alueen (noin 15 x 8 m) kohdalla. Röykkiöt ovat mahdollisesti hautaröykkiöitä.
Kohteesta noin 320 metriä etelälounaaseen sijaitsee pronssikautinen hautaröykkiökohde Pörtom-Storstenrösbacken. |
| metsakeskus.1000051158 |
202 |
Seppälä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
252580.00000000 |
6705792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051158 |
Peltosaarekkeesta löytyi keväällä 2024 metallinetsinnässä C-tyypin kirves merovingiajan lopulta tai viikinkiajan alkupuolelta (Ilppari ILM29724). Löytöpaikka on merovingi-viikinkiajan rantaviivan tuntumassa. Esine löytyi syvältä tummasta hiekkamaasta, ja paikalla sijaitsee todennäköisesti kiinteä muinaisjäännös. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051158 |
202 |
Seppälä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
252580.00000000 |
6705792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051158 |
Peltosaarekkeesta löytyi keväällä 2024 metallinetsinnässä C-tyypin kirves merovingiajan lopulta tai viikinkiajan alkupuolelta (Ilppari ILM29724). Löytöpaikka on merovingi-viikinkiajan rantaviivan tuntumassa. Esine löytyi syvältä tummasta hiekkamaasta, ja paikalla sijaitsee todennäköisesti kiinteä muinaisjäännös. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051161 |
10 |
Hiirosautio |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
345800.00000000 |
6951545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051161 |
Inventointi 2016:
Töysän kylässä numeroa 22 on Hopialammen ja Kylkiäisen välissä olevalla mäellä nykyään nimenä Hiirosautio. Nimeä ei löydy vuoden 1962 peruskartasta. Nimi johtuu selvästi viereisen järven nimestä Hiironen, joka mainitaan vuonna 1738 nimellä Hironen Iärfwi ja vuosina 1802- 1804 nimellä Hiironen järvi. Huutoniemen talolla mainitaan Hiiro-niminen torppa (Hiiro Torp) ainakin jo vuonna 1854. Nimi on yliviivattu rippikirjassa 1854–1861 ja sen yläpuolelle on kirjoitettu Lassila. Asukkaat ovat samat vuoteen 1878 asti, mutta jo vuonna 1875 Lassilassa asuu uusi torppari perheineen. Lassilan torppa on olemassa ainakin vielä vuonna 1910. Hiiro- ja Lassila-nimiä ei löydy vuoden 1962 peruskartasta eikä nykykartasta. Luultavaa on, että Hiiron torpan paikka on sama kuin nykyinen Hiirosautio, mutta nimi Hiirosautio on sijoitettu nykykartalla väärään paikkaan, koska kyseinen mäki
ei ole viljelykelpoinen. Isojakokartassa (1802–1804) olevista tiluskuvioista ei löydy mitään
asuinpaikkaa, autio-nimeä tai asutukseen viittaavaa nimeä Hiirosen läheltä.
Tarkastus 2023:
Autioitunut torpanpaikka on Hiirosaution mäen itäreunassa, Kylkiäisen rannasta n. 100 metrin päässä. Paikalla on asuinrakennuksen jäännös, josta on näkyvissä kivijalka (5 x 5 m) ja sen luoteisnurkassa oleva nurkkakiuas/-uuniröykkiö (3 x 3 m). Asuinrakennuksen jäännöksestä reilut kymmenen metriä länteen on hiekasta ja kivistä koostuva turpeen peittämä kumpu (5 x 5 x 1 m), joka saattaa olla uunin jäännös. Asuinrakennuksen jäännöksen eteläpuolella n. 10-40 m päässä on viisi röykkiötä, joista yksi yhtyy noin 5 m pitkään ja 2 m leveään kiviaitaan. Viimeksi mainittu röykkiö (3 x 2 m) saattaa olla uunin/kiukaan raunio, mutta muut vaikuttavat lähinnä raivausröykkiöiltä. Ks. alakohteet. Vuoden 2016 inventoinnissa on käyty läpi vain mäen lakialue, joten torpanpaikka on jäänyt löytymättä. Vuoden 1954 ilmakuvassa torpanpaikka on täysin metsittynyt, minkä perusteella torpanpaikka on autioitunut viimeistään 1900-luvun alussa. Kohde on erittäin hyvin säilynyt historiallinen autiotontti.
Armas Luukon mukaan Hiiroinen -niminen uudisviljelijä Ähtäristä tunnetaan jo vuodelta 1567 (ks. Etelä-Pohjanmaan historia 2, s. 247). Jos Hiironen-järven nimi periytyy jo tuolta ajalta, kuten vanhojen karttojen perusteella voi varovasti olettaa, saattaa Hiirosautio olla asuinpaikkana 1800-luvun asiakirjalähteitä huomattavasti vanhempi.
TIETOJEN PÄIVITYS KESKEN 04/2024. |
| metsakeskus.1000051162 |
489 |
Rivinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
549354.00000000 |
6725839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051162 |
Kavalanjärven lounaispuoleisella lähes tasaisella hiekkakankaalla sijaitsee 3 hiilihautaa noin 230 m matkalla. Kohteet ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan 2,5-4 m kuoppia, syvyydeeltään 40-50 cm. Niitä kiertävät noin 1-1,5 m reunavallit, korkeudeltaan max 20 cm, jotka ovat paikoin selviä, paikoin epäselviä. Kahden hiilihaudan reunavalleihin tehdyistä koepistoista havaittiin inventoinnin yhteydessä selkeä, noin 5 cm vahvuinen podsolimaannos, millä perusteella haudat lienevät runsaasti yli 100 vuoden ikäisiä. |
| metsakeskus.1000051163 |
489 |
Tyllinjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
541944.00000000 |
6727124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051163 |
Kohde sijaitsee Tyllinjärven pohjoisrannalla sijaitsevalla pellolla, joka rajautuu koillisessa kivikkoiseen alueeseen. Lounaan suuntaan peltorinne jyrkentyy. Kaakkoon peltoalueen maaperä muuttuu hienojakoisemmaksi (hiesua ja savea) ja peltoalueen jälkeen kaakossa kivikoksi.
Kesannolla olevan lounaaseen viettävän peltoalueen pinnassa havaittiin inventoinnin yhteydessä useilla kohdin palaneen luun kappaleita eläinten käytävien suilla. Sen takia alueelle tehtiin yhteensä 8 koekuoppaa. Kaikissa koekuopissa kyntökerros oli 10-25 cm paksuinen -hiekan, soran, saven ja orgaanisen maan sekainen. Kaakkoisosassa, jossa löytöjä ei koekuopista tullut, maa on kyntökerroksen alla häiriintymätöntä hietaa, hiesua ja savea. Luoteisosassa, josta esihistoriallista asuinpaikkaa osoittavat löydöt ovat, maaperä on kyntökerroksen alla hiekkaa tai soransekaista hiekkaa. Tällä alueella löydöt tulivat pääasiassa kyntökerroksen alapuolisesta kulttuurikerroksesta. Koekuopista talletetut löydöt olivat palanutta luuta, kvartsia ja keramiikkaa.
Kohteen muinaisjäännösrajaus on tehty muinaisjäännöshavaintojen, maaperän ja topografian perusteella, olettaen, että kyseessä on pyyntikulttuuriasuinpaikka. |
| metsakeskus.1000051164 |
498 |
Käkiniva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353149.00000000 |
7506528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051164 |
Tervahauta sijaitsee Muonionjoen itäpuolella noin 180 metriä rannasta. Tervahaudan koillispuolella on vanhaa peltoaluetta. Haudasta noin 35 länteen sijaitsee toinen tervahauta. Molemmat tervahaudat on merkitty peruskarttaan.
Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys noin 2 metriä haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, alarinteeseen kohti Muonionjokea. Halssin pituus on noin 5 metriä. Tervahaudan kohdalla kasvaa suurehkoja mäntyjä sekä pienempää koivua. Tervahaudan pohjalle on kerätty runsaasti puiden oksia.
Toinen tervahauta on kuvattu alakohteen kohdalla.
Tervahaudat on paikannettu vuoden 1995 inventoinnissa, jolloin on todettu niiden olevan suuria ja hyvin säilyneitä. |
| metsakeskus.1000051165 |
205 |
Rimpikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490693.00000000 |
7121592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051165 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 21,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051166 |
489 |
Alaniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536418.00000000 |
6732455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051166 |
Tervahauta sijaitsee hakkuuaukiolla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 m. Haudan halssi osoittaa lounaaseen. Tervahauta on laikutusten vaurioittama. |
| metsakeskus.1000051167 |
205 |
Lämpsänneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491576.00000000 |
7121232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051167 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051168 |
927 |
Kourlan säteri |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
354363.00000000 |
6703575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051168 |
Kourlan kylässä oli 1500-luvun puolivälissä kaikkiaan 8 verotaloa, joiden määrä 1570-luvulle tultaessa putosi neljään. Vuonna 1600 yksi kylän talollisista, Carl Claesson sai talolleen verovapauden ratsupalvelusta vastaan. Carl Claessonin poika Jacob Claesson Skoo aateloitiin vuonna 1640 (Jacob Hästesko-Fortuna), ja vuonna 1949 hän sai läänityksenä Kourlan rälssitilan, josta näin tuli säteri.
Kourlan rälssitalo mainitaan autiona rälssitilojen luettelossa vuodelta 1678. Säteritarkastusten luettelossa Kourlan säteri ei vuonna 1734 ollut vaaditussa kunnossa, vuosina 1780-1792 sen mainitaan olleen jossain määrin rappiolla ja vuonna 1800 joltisessakin kunnossa. Vuonna 1768 Kourla päätyi useiden omistajanvaihdosten jälkeen Toll-suvun haltuun.
Säterin päärakennus on Samuel Broteruksen vuodelta 1709 peräisin olevaan karttaan (KA MHA U B52:1/1) sekä vuoden 1725 karttaan (KA MHA U B52:1/2-3) merkitty noin 200 metriä nykyisestä Kourlan kartanon päärakennuksesta luoteeseen sijaitsevalle alueelle. Myöhemmin, kartanon siirryttyä nykyiselle paikalleen, vanhan säterin paikalla on sijainnut kartanon talousrakennuksia. Nykyinen rpäärakennus on peräisin 1820-luvulta, mutta pihapiirissä sijaitsee tätä vanhempi sivurakennus jonka on arveltu olevan peräisin 1770-luvulta.
Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella ja sen sijainti on suuntaa antava, kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051169 |
205 |
Haarapuron Hautakangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496372.00000000 |
7117505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051169 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051170 |
146 |
Pyynperseenaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
713423.00000000 |
6966769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051170 |
Pyynperseenahon alueella kulkevan metsätien kääntölenkin pohjoispuolella erottuu Lidar-korkeusmallissa (23.4.2024) useita kuoppia ja kaivantoja. Rakenteet voivat muotonsa puolesta olla tervahautoja tai hiilimiiluja, mutta kohteen tarkempi määrittäminen vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000051172 |
146 |
Pyynperseenaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
713218.00000000 |
6966926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051172 |
Pyynperseenahon pohjoispuolella olevalla metsäkankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa (23.4.2024) ainakin kolme pyöreää ja reunavallillista kuoppaa. Muotonsa puolesta rakenteet voivat olla tervahautoja tai hiilimiiluja, mutta kohteen tarkempi määrittäminen edellyttää maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000051173 |
146 |
Purola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
712703.00000000 |
6967041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051173 |
Purolan tilan pohjoispuolella erottuu Lidar-korkeusmallissa ainakin yksi tervahaudalta vaikuttava rakenne. Lisäksi paikalla on nähtävissä muutamia muita kuoppia. Havainnot sijoittuvat Viinivaarantien kummallekin puolen. Kohteen tarkempi määrittäminen ei ole mahdollista ilman maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000051174 |
205 |
Iso Löytösuo kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491970.00000000 |
7116543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051174 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051175 |
489 |
Kaitaisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542647.00000000 |
6727025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051175 |
Asuinpaikka sijaitsee itään viettävällä hiekkamoreenirinteellä sijaitsevalla muinaisella rantaterassilla, joka on leveydeltään noin 10 m. Terassille tehdystä koekuopasta löytyi noin 15 cm vahvuisen sekoittuneen pintamaakerroksen alta noin 20 cm paksuinen oranssinruskea kerros, jossa oli runsaasti palaneen luun hippuja - ilmeisesti kivikautista kulttuurikerrosta. Noin 20 m säteelle tehdyistä kolmesta koekuopasta ei tullut löytöjä. Mahdollisesti säilynyttä kulttuurikerrosta on jäljellä muutamien kymmenien neliömetrin alalla.
Kohde on suureksi osaksi toisen maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten tuhoama ja osa säilyneistä kivikautisista kerroksista sijaitsee taisteluhautojen vallien alla.
Kohteen rajaus on arvioitu topografian ja säilyneiden osien perusteella. |
| metsakeskus.1000051176 |
146 |
Talasaho |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
712855.00000000 |
6968528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051176 |
Talasahon tilan pohjoispuolella olevalla metsäkankaalla erottuu Lidar-korkeusmallissa (23.4.2024) noin 15 hiilimiilua. Rakenteet on kaivettu tiiviiseen rykelmään Leppärinteentien pohjoispuolelle, ja kohde vaikuttaa hyvin säilyneeltä ja näyttävältä.
Miilujen itäpuolella, noin 100 metrin päässä erottuu kolme maakuoppaa, jotka saattavat liittyä alueen toisen maailmansodan aikaisiin taisteluihin. Toisaalta kaivannot saattavat olla tuoreempia, alueen nykyasutukseen liittyviä jäännöksiä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000051177 |
146 |
Halla-aho |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
713921.00000000 |
6965364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051177 |
Halla-ahon metsäkankaan alueella olevan kääntölenkin pohjoispuolella, noin 87 metrin päässä tiestä erottuu Lidar-korkeusmallissa kaksi hiilimiilua tai tervahautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051178 |
489 |
Muhikontie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536176.00000000 |
6734300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051178 |
Tervahauta sijaitsee Muhikontien koillispuolella sijaitsevalla lounaaseen viettävällä rinteellä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 17 m. Kohde on merkitty MML:n karttapohjille. |
| metsakeskus.1000051179 |
205 |
Hanhiaro 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493936.00000000 |
7119201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051179 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051180 |
146 |
Iso-Kiimakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
714250.00000000 |
6966214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051180 |
Iso-Kiimakankaan eteläkärjessä olevan metsätien kääntölenkin länsipuolella, noin 20 metrin päässä tiestä erottuu Lidar-korkeusmallissa (23.4.2024) muutamia hiilimiiluja tai tervahautoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastosa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051181 |
146 |
Iso-Kiimakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
714250.00000000 |
6966214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051181 |
Iso-Kiimakankaan eteläkärjessä olevan metsätien kääntölenkin länsipuolella, noin 20 metrin päässä tiestä erottuu Lidar-korkeusmallissa (23.4.2024) muutamia hiilimiiluja tai tervahautoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051182 |
927 |
Olkkalanjoki myllynpaikat |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
354411.00000000 |
6703933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051182 |
Olkkalanjoen rantaan on joen molemmille rannoille merkitty myllynpaikat Kourlan tiluskarttoihin vuosilta 1709 (KA MHA U B52:1/1) ja 1725 (KA MHA U B52:1/2-3). Vuoden 1909 isojakokarttaan mylly on merkitty joen pohjoisrannalle, lähemmän Sahalahtea nykyisen Olkkalankujan linjauksen itäpuolelle missä on aiemmin kulkenut myös siltayhteys joen yli.
Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella ja sen sijainti ja aluerajaus ovat suuntaa antavia. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatii maastotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051183 |
146 |
Iso-Kiimakangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
714334.00000000 |
6966572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051183 |
Iso-Kiimakankaan itäpään alueella erottuu Lidar-korkeusmallissa noin 20 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051184 |
146 |
Iso-Kiimakangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
714535.00000000 |
6965960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051184 |
Iso-Kiimakankaan itäpuolella olevalla metsäsaarekkeella erottuu Lidar-korkeusmallissa (23.4.2024) halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen lähempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051185 |
489 |
Juurikkojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545875.00000000 |
6736874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051185 |
Laakea, halkaisijaltaan noin 20 m tervahauta, jonka halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000051186 |
205 |
Hanhiaro pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494433.00000000 |
7120054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051186 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 18,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051187 |
762 |
Kumpumäentie |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
525529.00000000 |
7077505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051187 |
Tien varrella, pohjoisreunalla on järeä ja korkea mänty, jonka metrin paksuisen rungon itäpuolella ydin on paljaana ja siinä on puuytimeen kaiverrettuja erilaisia merkintöjä. Tie tekee paikalla pienen kaarroksen, ilmeisesti puun takia. Tie on siten ilmeiseesti pilkkapuuta nuorempi. Tie on 1973 peruskartalla, mutta ei 1844 pitäjänkartalla. Periaatteessa mänty voi olla jopa 500 vuotias, yleisesti männyt tiettävästi ovat 200-300 vuotiaita vanhimmillaan. Pilkat voivat siis hyvinkin olla 100-200 vuotiaita. |
| metsakeskus.1000051188 |
762 |
Kolkanpuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531299.00000000 |
7076755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051188 |
Paikalla on isohko tervahauta, halk 18 m.
Sen eteläpuolella on nelisivuinen matala kaivanto, jossa paksulti hiiltä ja tiilenmuruja. Se voisi olla tiilentekopaikka – tiilimiilun jäännös, joka tiedetään täällä olleen 1920-luvun lopusta alkaen vielä 1930 luvulle. Tiilenpoltto paikalla on aloitettu, kun pohjoispuolella oleva Ypylinmäki on perustettu ja silloin talollinen teki itselleen paikalla tiiliä. Tiilet ovat melko huonolaatuista, vaaleaa, karkeaa tiiltä, mutta kuitenkin riittävän kovaa ja käyttökelpoista.
Tervahaudan itäpuolella on kaivanto, joka voisi olla savenottopaikka.
Viereinen Kolkanpuro on vuonna 2022 entistetty (se on 1900-luvulla perattu uittoa varten), joten sen varrella ei ole jälkiä vanhasta ihmistoiminnasta. Viereiseen koskipaikkaan on rakennettu luonnonpato ja muuta uutta kiveystä. |
| metsakeskus.1000051188 |
762 |
Kolkanpuro 1 |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
531299.00000000 |
7076755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051188 |
Paikalla on isohko tervahauta, halk 18 m.
Sen eteläpuolella on nelisivuinen matala kaivanto, jossa paksulti hiiltä ja tiilenmuruja. Se voisi olla tiilentekopaikka – tiilimiilun jäännös, joka tiedetään täällä olleen 1920-luvun lopusta alkaen vielä 1930 luvulle. Tiilenpoltto paikalla on aloitettu, kun pohjoispuolella oleva Ypylinmäki on perustettu ja silloin talollinen teki itselleen paikalla tiiliä. Tiilet ovat melko huonolaatuista, vaaleaa, karkeaa tiiltä, mutta kuitenkin riittävän kovaa ja käyttökelpoista.
Tervahaudan itäpuolella on kaivanto, joka voisi olla savenottopaikka.
Viereinen Kolkanpuro on vuonna 2022 entistetty (se on 1900-luvulla perattu uittoa varten), joten sen varrella ei ole jälkiä vanhasta ihmistoiminnasta. Viereiseen koskipaikkaan on rakennettu luonnonpato ja muuta uutta kiveystä. |
| metsakeskus.1000051189 |
762 |
Kolkanpuro 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
531254.00000000 |
7076659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051189 |
Paikalla on puron äärellä pieni tervahauta, halk 9 m. Halssi purolle. Maastokarttaan kohdalle on merkitty Tiiliraana. Se sijaitsee tästä n. 80-90 m pohjoiskoilliseen (Kolkanpuro 2). |
| metsakeskus.1000051190 |
762 |
Nuotiosuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
531886.00000000 |
7076495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051190 |
Paikalla on ison nelisivuisen hiilimiilun pohja, tasanne jota ympäröi matala vallit, kuopat ympärillä (josta maata miilun peitteeksi). Pohjalla paksulti nokea ja kekäleitä. Miilu on kaatuneiden puiden peittämä. |
| metsakeskus.1000051191 |
762 |
Suuriaho |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
532540.00000000 |
7075526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051191 |
Paikalla on aivan vierekkäin - kiinni toisissaan - kaksi suuren hiilimiilun pohjaa. Niiden halkaisija on 20 m. Miilut erottuvat maastossa matalina kumpareina joissa ympärillä matalat vallit ja vallien ulkoreunoilla oja tai kuoppia. Miilun pohjalla heti turpeen alla hiilen kekäleitä. |
| metsakeskus.1000051192 |
734 |
Nummilanmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
295471.00000000 |
6694001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051192 |
Halkaisijaltaan n. 12 m hiilimiilun pohja. Tästä n. 6 m etelään toinen pienempi miilunpohja. |
| metsakeskus.1000051193 |
734 |
Karlstedtinsuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296051.00000000 |
6693184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051193 |
Halkaisijaltaan 15 m hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.1000051194 |
762 |
Löytölänmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530966.00000000 |
7074691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051194 |
Paikalla on iso, noin 20 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa on halssi ilmeisesti pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.1000051196 |
762 |
Viidankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528807.00000000 |
7072707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051196 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 14 metriä oleva tervahauta, jossa on pitkä halssioja länteen. |
| metsakeskus.1000051197 |
762 |
Löytölänpuro |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
527222.00000000 |
7072155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051197 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, halkaisija 12 m ja ympärillä oja, josta on otettu maata miiluun. Miilu erottuu mastosta pyöreänä matalana ja tasalakisena kumpareena, jota ympäröivät ojamaiset kaivannot. |
| metsakeskus.1000051199 |
710 |
Nybacka 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
283792.00000000 |
6655390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051199 |
Senaatin kartastossa 1872 näkyvä torpan paikka. Maastotarkastuksessa paikka jää pienelle raivaamattoman oloiselle alueelle peltojen ja metsitettyjen peltojen väliin Nitlaxvikeniin laskevan loivan rinteen yläreunaan. Metallinilmaisinta käytettäessä ei saatu alueelta signaaleja. Lyhyessä maastotarkastuksessa löytyi mahdollinen uunin raunio. Kohteen muinaisjäännöslajin selvittäminen vaatisi lisäselvityksiä. Alue on todennäköisesti ollut Pädarsin tilan maita. |
| metsakeskus.1000051201 |
743 |
Tupasaari |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
282523.00000000 |
6985341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051201 |
Tupasaari on metsäinen kaksoissaareke suomaaston keskellä Ylistaron Kaukolan kylässä. Paikalla on joitakin asumuksen pohjia muistuttavia, sammaloituneita painaumia. Paikallisten asukkaiden mukaan mäellä on ollut asumus myöhemminkin (isonvihan jälkeen). Kerrotaan myös, että Tupasaaressa olevaan lähteeseen olisi joskus hukkunut kasakka. (Lähde: Kalervo Mielty. Kovien kokemusten kansaa. Elämää Kyrönmaalla isonvihan aikaan) |
| metsakeskus.1000051202 |
564 |
Matikka |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
424065.00000000 |
7203935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051202 |
Vuoden 1764/1788 isojakokartalta paikannettu Matikan (isojakokartalla nro 19, kantatilan r:no 12) talotontti, joka sijoittuu Oulunsalon Karhuojan alueelle Hailuodontien länsipuolelle. Karhuojantien varrella sijaitsevan talotontin alue lienee ollut pitkään viljelyksessä, nykyisin se on rakentamatonta aluetta. Kohteen paikannus ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000051210 |
402 |
Rantametsä |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
546783.00000000 |
7028997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051210 |
Metallinetsimellä tehty rautakautinen löytö, soikea kupurasolki, Ailion J-tyyppiä. Löydetty noin 17 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.1000051211 |
498 |
Jokivaara |
10007 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
369862.00000000 |
7506855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051211 |
Kohde sijaitsee jokijärveen laskevassa vaaran rinteessä. Paikalla kasvaa mäntyjä ja kuusia ja kohteen vierestä kulkee vanha tie järven rantaan.
Kohteessa on kahden kämpän rauniot (rakennus 2 alakohteena).
Rakennus 1: Kohteessa on 3 x 3,5 metrin kokoisen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Rakennuksesta on viisi hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvottu. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja niiden välissä on kunttriive. Päällä kasvaa koivu. |
| metsakeskus.1000051213 |
489 |
Multamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545026.00000000 |
6736822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051213 |
Puron länsilaidalla on halkaisijaltaan n. 20 m tervahauta. Halssi osoittaa itään. |
| metsakeskus.1000051214 |
489 |
Vallanjärvi Tervakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527028.00000000 |
6723085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051214 |
Vallanjärven pohjoispuolella olevalla, loivasti etelään viettävällä hiekkakankaalla sijaitsee 4 vaihtelevan kokoista tervahautaa, hiilikasa sekä 6 muuta kaivantoa. |
| metsakeskus.1000051215 |
498 |
Kuerjoki |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
369578.00000000 |
7507285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051215 |
Uittopato eli tammi on 2 metriä leveä ja metrin korkuinen rakennelma, jonka alajuoksun puolinen osa on ladottu kivistä ja yläjuoksun puolelle on kasattu maata. Alajuoksun puolella on maahan iskettyjä pystypuita. Pato on noin 70 metriä pitkä. Joen kohdalta pato on avattu ja joen pohjassa näkyy padon kiviä.
Kohde sijaitsee Kuerjoen molemmin puolin soistuneella jokirannalla.
Pato on merkitty 1930 luvun karttaan. |
| metsakeskus.1000051216 |
498 |
Kuerjoki 2 |
10007 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
369601.00000000 |
7507104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051216 |
Kohde sijaitsee Kuerjoen länsirannalla, metsän ja jokirantasuon välisellä niittyalueella, jossa kasvaa katajaa ja mäntymetsää. Kohteessa on neljä kämpän raunion rakennusta, jotka ovat todennäköisesti metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. (ks. alakohteet)
Rakennus 1: Koko 8 x 11 metriä, rakennelmasta on jäljellä maatunut, alin hirsikerta. Sisällä kasvaa tasainen heinäkenttä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. |
| metsakeskus.1000051224 |
626 |
Vainionpää |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
444005.00000000 |
7071543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051224 |
Maastokartalle merkitty, lidar-aineistossa havaittava ja LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051226 |
236 |
Timprunkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342717.00000000 |
7053472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051226 |
Tervahauta sijaitsee Kortelammista lähtevän Kortelampinojan itäpuolella mäenrinteessä. Haudan läpimitta on noin 24 metriä ja halssi on rakennettu haudan länsireunalle. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000051227 |
236 |
Haukkaneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341733.00000000 |
7050486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051227 |
Tervahauta sijaitsee Vissaveden tekojärven koillispuolella kangassaarekkeella. Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi on rakennettu haudan lounaisreunalle. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000051231 |
297 |
Hussonmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
553186.00000000 |
6978770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051231 |
Vinovalovarjostekartalla havaittu rengasmainen anomalia, todennäköisesti tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051232 |
297 |
Luokkimäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
554170.00000000 |
6979075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051232 |
Vinovalovarjostekartalla ja lidar 5p-aineistossa havaittu rengasmainen anomalia, todennäköisesti tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051235 |
777 |
Lakkaräme |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
586077.00000000 |
7200883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051235 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on miilu. Halkaisija 15,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051240 |
489 |
Korpela |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
548912.00000000 |
6721128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051240 |
Noin 190 m päässä kohti etelää Hiiriharjun ja Villasiinpolven kivikautisista asuinpaikoista sijaitsee asumuspainanne, joka on kooltaan n. 4x4 m ja syvyydeltään n. 5 cm. Painanteen keskellä kasvaa kaksi kuusipuuta. Sen eteläiselle
vallille inventoinnin yhteydessä kaivetuista 2:sta koekuopasta löydettiin saviastioiden paloja.
Kahdessa palassa oli kampaleimoja, ja kolmannessa kuoppakoristelua. Läntisemmässä kuopassa havaittiin lisäksi kovaa rautasaosteista anturamaata. Painanne sijaitsee n. 15–20 m korkeudella mpy tasaisella rantatörmällä. Sen ympärillä oli 4
halkaisijoiltaan n. 1,5 x 1,5 m olevia matalia kuopanteita, jotka poikkesivat muuten
tasaisesta maastosta. Luoteisimpaan kuopanteeseen tehtiin koekuoppa, josta ei
tullut löytöjä tai merkkejä kulttuurikerroksesta.
Alueen muinaisjäännösrajaus on tehty maastohavaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000051242 |
489 |
Rivinkangas 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
549728.00000000 |
6725591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051242 |
Kavalanjärven eteläosan lounaispuolella, hiekkakankaalla, sijaitsee toisen maailmansodan puolustusvarustuksia. Luoteisemmalla alueella on 5 telttakuoppaa, halk.
5 m. Kaakkoisemmalla alueella on yksi korsukuoppa, yksi telttakuoppa sekä taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000051243 |
489 |
Huuhankoski |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
546443.00000000 |
6736426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051243 |
Alueella on taisteluhautaa ja yksittäinen telttakuoppa lännempänä. |
| metsakeskus.1000051245 |
489 |
Suurikanlahti |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
538697.00000000 |
6729022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051245 |
Alueella on taisteluhautaa. Kohteen rajaus on tehty osittain maastohavaintojen, osittain lidar-aineiston pohjalta tehdyn viistovalomallinnoksen perusteella. |
| metsakeskus.1000051254 |
608 |
Etelämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
237374.00000000 |
6854934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051254 |
Tervahauta sijaitsee Etelämäen tilan koillispuolisessa metsässä itä-länsisuuntaisen metsäautotien pohjoispuolella. Se on rakennettu rinteen ylätasanteelle siten, että rakenteen halssi on valmistunut alarinteeseen tervahaudan eteläpuolelle. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja vallien korkeus noin puoli metriä ympäröivästä maastosta.
Tervahaudan ympäristö on kuusivaltaista sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa yksittäisiä koivuja ja kuusia. Tervahaudan pohjoislaidalla olevasta tuulenkaadosta oli inventointihetkellä havaittavissa runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000051256 |
608 |
Tervametsä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238444.00000000 |
6852849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051256 |
Tervahauta sijaitsee Tervametsän kiinteistön alueella Pikkuvalkärven itäpuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja vallien korkeus noin puoli metriä ympäröivästä maastosta. Tervahaudan halssi on rakenteen eteläpuolella, mistä on havaittavissa myös jäänteitä rakenteen kiveyksestä. Tervahaudan ympäristö on sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa eri ikäistä puustoa. |
| metsakeskus.1000051259 |
608 |
Valkamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240288.00000000 |
6848131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051259 |
Tervahauta sijaitsee Valkamaan tilan pohjoispuolella Karikorventieltä kohti länttä erkanevan peltotien pohjoispuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja vallien korkeus noin puoli metriä ympäröivästä maastosta. Tervahaudan piipun jäänteet on havaittavissa rakenteen koillispuolella. Tervahaudan ympäristö on sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa eri ikäistä puustoa. |
| metsakeskus.1000051260 |
52 |
Purmoniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
314395.00000000 |
7037249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051260 |
Purmoniemessä kerrotaan olevan "muinaisen tuvan tila". Väinö Tuomaalan mukaan niemi on kuulunut Purmon pitäjäläisille. Vielä 1860-luvulta on tieto Purmoniemen asukkaasta. (Kotus, nimiarkisto 1951: Purmoniemi). Purmoniemessä on "joskus ollu kalaäijä, Purmolta kotoisin" (Kotus, nimiarkisto 1983: Purmoniemi).
Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000051261 |
608 |
Lähdekytö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240935.00000000 |
6847441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051261 |
Tervahauta sijaitsee Lähdekytön tilan pohjoispuolella Karikorventien itäpuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 9 metriä ja vallien korkeus noin puoli metriä ympäröivästä maastosta. Tervahaudan halssin jäänteet on havaittavissa rakenteen lounaispuolella. Tervahaudan ympäristö on sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa nuorta koivua. |
| metsakeskus.1000051263 |
224 |
Massakoski 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
348054.00000000 |
6713565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051263 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus, taisteluhauta.
Kohde on paikannettu Karkkilan ruukkimuseolta saatujen tietojen ja Lidar-aineistojen perusteella. Kohteen laajuus on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051264 |
224 |
Massakoski 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
348070.00000000 |
6713381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051264 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus, taisteluhauta.
Kohde on paikannettu Karkkilan ruukkimuseolta saatujen tietojen ja Lidar-aineistojen perusteella. Kohteen laajuus on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051265 |
224 |
Pitkälä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
348066.00000000 |
6712724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051265 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus, taisteluhauta.
Kohde on paikannettu Karkkilan ruukkimuseolta saatujen tietojen ja Lidar-aineistojen perusteella. Kohteen laajuus on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051266 |
91 |
Puropuiston myllynpaikka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27005 |
384869.00000000 |
6679421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051266 |
Länsi-Pakilan etelärajalla Haaganpuron uoman länsirannalla heti Papinmäentien pohjoispuolella sijaitsee vesimyllyn jäänteet. Uoman itäreunalla ei rakenteita ole havaittavissa.
Paikalla on uoman suuntainen pyöreistä ja lohkotuista luonnonkivistä suoraan linjaan ladottu kiveys (pituus 8,4 m, korkeus 2–3 kivikertaa eli 50–60 cm). Kiveys on miltei nykyisen puron suuntainen ja sen korkeussijainti seuraa puron reunan topografiaa.
Kiveyksen eteläpää on noin 3 metrin päässä Papinmäentien sillasta. Kiveys päättyy sillan lähellä ”pieneen kuoppaan”, joten on mahdollista, että kiveyksen eteläpää on vaurioitunut myöhemmissä töissä. Kiveyksen pohjoispää vaikuttaa koskemattomalta. Täällä kiveys nähtävästi jatkuu maan ja kasvillisuuden peittämänä noin 90-asteen kulmassa poispäin puron uomasta. Tämä näkyy pinnan muodoissa noin 1½ metrin matkan.
Topografiaa seuraava kiveys on tulkittavissa myllynpaikan reunaltaan kivetyksi uomaksi. Osalla kiveyksestä on voinut olla merkitystä myös myllyrakennuksen perustana, mutta kiveys on kaikkiaan varmasti ollut myllyrakennusta laajempi.
Myllyä ei ole merkittynä karttoihin, joten sitä voi olettaa kartoituksia vanhemmaksi. Keskiaikaisen kylän myllynpaikka voi hyvin ajoittua myös keskiajalle. Puropuiston myllynpaikalla on todennäköisesti sijainnut Pakilan kylän mylly, jonka mahdollinen käyttöaika on ollut keskiajalta 1600-luvulle. Tyypiltään se on oletettavasti ollut jalkamylly.
Todennäköisesti kyseessä on Pakilan kylän mylly, joka mainitaan jo vuoden 1589 myllyluettelossa. Myllynpaikan hylkääminen liittyy mahdollisesti 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun kehitykseen, jossa jauhatusta keskitettiin tullimyllyihin, jollainen oli kylän läheisyydessä Helsingin Vanhankaupunginkoskella. |
| metsakeskus.1000051270 |
791 |
Mäntyniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434492.00000000 |
7130896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051270 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella mäntykankaalla noin 350 metriä Mäntyniementieltä länteen. Tervahauta on pieni ja muodoltaan suppilomainen. Sen läpimitta on noin 8 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Valli on matala ja leveydeltään noin 2,5 metriä. Halssiaukko osoittaa länteen.
Tervahaudan ympäristö on aukeaa ja kohde erottuu maastossa hyvin. Vallin päällä kasvaa mäntyjä, keskiosassa pieni kuusi ja pihlaja. Noin 140 metriä tervahaudasta etelään kulkee sähkölinja. Tervahautaan tehtiin lapiolla koepisto, jossa havaittiin hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000051272 |
791 |
Punikinneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434949.00000000 |
7130476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051272 |
Tervahaudan halkaisija on noin 24 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 7,0 metriä leveä ja korkeus on noin 0,6 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna.
Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,3 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu itään. Halssi on noin 10,0 metriä pitkä, tosin halssi muuttuu noin 5,0 metrin jälkeen ojamaiseksi kaivannoksi. Tervahaudan ympärille on tehty ojakaivanto, jonka syvyys on noin 0,3 metriä ja leveys noin 0,3 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
Tervahauta erottuu hyvin ympäristöstään, sillä tervahauta on merkitty kulttuurikannoilla. Alueella kasvaa harvennettua nuorta sekametsää. Useat metsäkoneen jättämät urat halkovat tervahaudan ympäristöä. |
| metsakeskus.1000051273 |
791 |
Niemiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436018.00000000 |
7131294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051273 |
Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 20,0 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3–4 metriä leveä 2,0 metriä korkea alarinteeltä mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta ylärinteeseen on noin 1,7 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään. Halssi on noin 7,0 metriä pitkä. Tervahaudan ympärille on tehty ojakaivanto, jonka syvyys on noin 0,2 metriä ja leveys noin 0,3 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
Tervahaudasta noin 3,0 metriä länteen sijaitsee rinteessä noin 4,0 metriä halkaisijaltaan oleva kaivanto, joka todennäköisesti on syntynyt maanoton yhteydessä.
Metsätien ja tervahaudan välissä sijaitsee äestetty hakkuualue. Tervahauta erottuu hyvin ympäristöstään, sillä alue on merkitty osittain katkotuilla kulttuurikannoilla. Alueella ja tervahaudan päällä kasvaa harvaa ja melko nuorta mäntymetsää. Useat metsäkoneen jättämät
urat halkovat tervahaudan ympäristöä. |
| metsakeskus.1000051274 |
791 |
Visurinräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437056.00000000 |
7132478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051274 |
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 24,0 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 8,0 metriä leveä ja korkeus on noin 0,6 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 2,0 metriä. Tervahaudan vallia on kaivettu halssin kohdalta noin 1,5 metrin matkalta noin 1,0 metrin syvyisesti. Kaivannon kohdalla on runsaasti hiiltä. Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen. Halssin pituus on noin 8,0 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
Tervahaudasta noin 4,0 metriä länteen rinteessä sijaitsee laajahko noin 4,0 metriä leveä kaivanto, joka todennäköisesti on syntynyt maanoton yhteydessä.
Tervahauta erottuu melko hyvin ympäristöstään, sillä alueella ja tervahaudan päällä kasvaa tukevaa sekametsää. Muuten alueella kasvaa nuorehkoa hoidettua sekametsää. Useat metsäkoneen jättämät urat halkovat tervahaudan ympäristöä. |
| metsakeskus.1000051275 |
791 |
Ahonkangas 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
437220.00000000 |
7133811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051275 |
Pienen harjanteen päällä hiekkaisella mäntykankaalla havaittiin tunnistamaton kuoppajäännös. Kuoppa on muodoltaan kulmikas, jyrkkäreunainen ja syvä, mitoiltaan noin 4 x 4 metriä. Syvyydeltään kuoppa on noin 1,8 metriä. Keskiosan viereen tehtiin koekuoppa (n. 25 x 25 cm), josta havaittiin ohut huuhtouma (n. 5 cm), sekä sekoittuneempaa ruskeaa hiekkaa. Koekuopasta ei havaittu löytöjä. Ympäristössä on havaittavissa jonkin verran pienempiä tunnistamattomia painaumia, ei kuitenkaan selkeää useamman kuopan muodostelmaa. Inventoinnin perusteella kohde todettiin tunnistamattomaksi kuoppajäännökseksi. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa, mutta varmuudella sitä ei pystytty tunnistamaan. |
| metsakeskus.1000051276 |
791 |
Jyletaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437416.00000000 |
7131109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051276 |
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3 metriä leveä ja korkeus on noin 0,8 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 0,6–0,8 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu länteen. Halssi on noin 10,0 metriä pitkä, tosin halssi
muuttuu noin 5,0 metrin jälkeen ojamaiseksi kaivannoksi. Tervahaudan ympärille on tehty pistemäinen ojakaivanto. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
Tervahauta erottuu huonosti ympäristöstään, sillä alueella ja tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä sekametsää. Lisäksi tervahaudan päälle on kaatunut suuri kuusi ja kelo, ja tervahaudan pohjalla kasvaa useita katajia. |
| metsakeskus.1000051277 |
791 |
Koivunmaankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437447.00000000 |
7129421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051277 |
Suppilon muotoinen tervahauta on rakennettu loivalle mäenrinteelle aukealla mäntymetsällä. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja syvyys yläreunalta mitattuna 1,7 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin 4 metriä. Vallin ulkoreunalla erottuu katkoviivamaista kaivantoa, joka on tehty tervahaudan ympärille. Halssiaukko osoittaa alarinteeseen kohti etelää.
Kohde erottuu hyvin ympäristöstään. Vallin päällä kasvaa jokunen mänty ja tervahaudan keskiosassa katajaa. 10 metriä tervahaudan länsipuolella kulkee metsäautotie ja 5 metriä kohteen edustalla erottuu metsäkoneen jälki. Tervahaudan keskiosaan tehtiin koepisto, jossa erottui selkeästi hiiltä. |
| metsakeskus.1000051278 |
791 |
Ahonkanags 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437877.00000000 |
7133577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051278 |
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 19 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 4,0 metriä leveä ja korkeus on ylärinteessä noin 1,6 metriä ja alarinteessä noin 2,5 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,6 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu pohjoiseen.
Halssin pituus on noin 7 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu hyvin ympäristöstään, sillä tervahaudan päällä kasvaa vesakkoa. Muuten alueella kasvaa tukevaa hoidettua mäntymetsää.
Tervahaudasta 8 metriä länteen sijaitsee tervapirtin pohja. |
| metsakeskus.1000051279 |
791 |
Pitkäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438207.00000000 |
7132419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051279 |
Tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla, jossa ympärille on kasvatettu hiljattain uutta mäntymetsää. Etäisyys metsäautotieltä on noin 300 metriä itään. Tervahauta erottuu hieman korkeampana kohtana muuten tasaisessa maastossa. Kohde on myös merkitty maastossa kulttuurikannoilla. Tervahaudan kohdalta on jätetty istuttamatta männyntaimia. Kohteen päällä kasvaa hieman nuorta koivua ja katajaa.
Tervahaudan läpimitta on noin 14 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin neljä metriä. Halssiaukko on pituudeltaan kuusi metriä ja osoittaa kohti itää. Tervahaudan keskiosaan tehtiin lapiolla koepisto, jossa havaittiin hiiltä ja nokea. |
| metsakeskus.1000051280 |
791 |
Lehtikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438554.00000000 |
7131443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051280 |
Tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla noin 425 metriä Lehtikankaantieltä kaakkoon. Kohde on merkitty peruskartalle, ja se on säilynyt hyvin, vaikka ympäristöä on muokattu. Halssissa näkyy kuitenkin pieniä vaurioitumisen merkkejä. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta koivua, ympärille on istutettu vastikään männyntaimia.
Tervahauta on muodoltaan korkeareunainen ja suppilomainen. Kohteen halkaisija on noin 14 metriä ja syvyys 1,7 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Halssiaukko erottuu vaurioista huolimatta, ja se osoittaa luoteeseen. Halssia on näkyvillä noin 5 metriä. Tervahaudan keskiosaan tehtiin maakairalla koepisto, jossa erottui hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000051281 |
791 |
Ketunpesäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438918.00000000 |
7130567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051281 |
Pieni ja suppilomainen tervahauta sijaitsee tasaisella mäntykankaalla noin 130 metriä metsäautotieltä länteen. Haudan läpimitta on noin 12 metriä ja syvyys 1,7 metriä. Valli on säilynyt selkeäpiirteisenä ja on leveydeltään kolme metriä. Halssiaukko osoittaa länteen.
Kohde erottuu hyvin harvaan kasvavalla ja kuivalla kankaalla. Vallin päällä kasvaa muutamia mäntyjä, sekä pieni katajapensas. Tervahaudan länsipuolella lähimaastossa erottuu metsäkoneen jälkeä, mutta siitä huolimatta kohde on hyvin säilynyt. Keskiosaan tehtiin lapiolla koepisto, jossa erottui hiiltynyt maakerros. |
| metsakeskus.1000051283 |
791 |
Karkulehdonräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439790.00000000 |
7129410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051283 |
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 18,0 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3,0 metriä leveä ja korkeus on noin 1,2 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,5 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu itään. Halssi on noin 7,0 metriä pitkä. Tervahaudan pohjalle tehtiin kairaus, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros.
Tervahauta erottuu hyvin ympäristöstään, sillä ympäröivällä alueella on tehty metsän harvennusta. Tervahaudan päällä kasvaa nuorehkoa sekametsää, taimikkoa ja katajaa. Aivan tervahaudan etelävallin ohitse kulkee metsäkoneen jättämä ura. |
| metsakeskus.1000051284 |
791 |
Mustikkakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440318.00000000 |
7131780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051284 |
Tervahauta sijaitsee noin 260 metriä Lehtikankaantien eteläpuolella. Kohteen vierestä kulkee metsäkoneen tekemä polku ja pohjoispuolella sijaitsee hakkuuaukea. Tervahaudan itäpuolella kasvaa tiheästi istutettua mäntymetsää. Alue on yleispiirteiltään tasaista.
Tervahauta on muodoltaan syvä ja suppilomainen. Sen läpimitta on noin 18 metriä ja syvyys kaksi metriä. Valli on matala, mutta jykevä, leveydeltään noin 4–5 metriä. Halssiaukko osoittaa lounaaseen. Vallin päällä kasvaa isohkoja mäntyjä, sekä koivua ja katajaa. Vallin ulkopuolella näkyi modernia roskaa, kuten lastulevyä ja lattiamattoa. Tervahaudan keskiosaan tehtiin maakairalla koepisto, jossa erottui runsaasti hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000051285 |
791 |
Murtokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440472.00000000 |
7128901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051285 |
Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä ja syvyys yläreunalta mitattuna 1,9 metriä. Tervahaudan reunoilla erottuu tuplavalli, joka on yhteensä noin neljä metriä leveä. Halssiaukon pituus on noin seitsemän metriä ja suunta lounaaseen. Kohde on metsittynyt vahvasti, ja etenkin sen keskiosassa kasvaa runsaasti nuorta koivua, kuusta ja haapaa.
Tervahauta sijaitsee metsäkankaalla noin 10 metriä vierestä kulkevan metsätien itäpuolella. Noin 80 metriä tervahaudasta koilliseen sijaitsee hakkuuaukea, itäpuolella ojitettua aluetta. Maasto on tasaista, mutta tervahauta on rakennettu hieman ympäristöään korkeammalle kohdalle. Tervahaudan keskiosaan tehtiin lapiolla koepisto, josta erottui hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000051286 |
791 |
Niemiahonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441464.00000000 |
7128728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051286 |
Tervahauta on kooltaan pienehkö, läpimitaltaan noin 10 metriä ja syvyydeltään 1,7 metriä. Valli erottuu selkeästi ja on leveydeltään noin 2,5 metriä. Halssi on pituudeltaan 5 metriä ja laskee alarinteeseen lounasta kohti. Tervahauta on metsittynyt voimakkaasti, ja sen päällä kasvaa erityisesti nuorta koivua, mäntyä ja haapaa. Vallilla kasvaa myös muutamia jykevämpiä mäntyjä.
Tervahaudan keskiosasta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltynyttä maata. Tervahaudan ympäristö on tasaista sekametsää. Viisi metriä kohteen itäpuolella kulkee pieni metsätie. Länsipuoli on ojitettua. |
| metsakeskus.1000051287 |
791 |
Hoikkanokka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
442213.00000000 |
7130622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051287 |
Tervahauta sijaitsee noin 100 metriä Kissakankaantieltä pohjoiskoilliseen tiheästi kasvavalla metsäkankaalla. Muodoltaan tervahauta on jyrkkäreunainen ja syvä. Sen halkaisija on noin 16 metriä ja vallin leveys 3 metriä. Halssi laskee koilliseen ja erottuu pitkänä ojamaisena kaivantona. Pohjalla on paikoin tervahaudan rakentamisessa käytettyä kiveystä näkyvillä. Pohjalla kasvaa myös useita kuusia.
Tervahaudan ympäristö koostuu tiheästä sekametsästä, sekä nuoresta istutusmetsästä. Vanha voimajohtolinja sijaitsee 60 metriä kohteen eteläpuolella. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui runsas hiilensekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000051288 |
791 |
Vanhanmajankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440981.00000000 |
7129724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051288 |
Pieni umpeenkasvanut tervahauta sijaitsee harvennetulla mäntykankaalla noin 175 metriä lähimmältä metsäautotieltä itään. Lusikkaperän puolelta peltotieltä etäisyyttä tervahaudalle on noin 450 metriä luoteeseen. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallin leveys on 2,5 metriä ja korkeus noin metrin. Tervahaudan muoto on kumparemainen: korkean ja paksun vallin keskellä sijaitsee matala pohja. Halssi osoittaa kohti lounasta. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista hiekkaa.
Noin 25 metriä tervahaudan keskiosasta luoteeseen sijaitsee suorakaiteen mallinen painanne, joka on mahdollinen tervapirtin pohja. |
| metsakeskus.1000051288 |
791 |
Vanhanmajankangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
440981.00000000 |
7129724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051288 |
Pieni umpeenkasvanut tervahauta sijaitsee harvennetulla mäntykankaalla noin 175 metriä lähimmältä metsäautotieltä itään. Lusikkaperän puolelta peltotieltä etäisyyttä tervahaudalle on noin 450 metriä luoteeseen. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallin leveys on 2,5 metriä ja korkeus noin metrin. Tervahaudan muoto on kumparemainen: korkean ja paksun vallin keskellä sijaitsee matala pohja. Halssi osoittaa kohti lounasta. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista hiekkaa.
Noin 25 metriä tervahaudan keskiosasta luoteeseen sijaitsee suorakaiteen mallinen painanne, joka on mahdollinen tervapirtin pohja. |
| metsakeskus.1000051295 |
224 |
Terävänsyrjänharju |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
348631.00000000 |
6712942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051295 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus, taisteluhauta.
Kohde on paikannettu Karkkilan ruukkimuseolta saatujen tietojen ja Lidar-aineistojen perusteella. Kohteen laajuus on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051296 |
224 |
Myllykoski 1 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
346859.00000000 |
6713902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051296 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus, taisteluhauta.
Kohde on paikannettu Karkkilan ruukkimuseolta saatujen tietojen ja Lidar-aineistojen perusteella. Kohteen laajuus ja säilyneisyys on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051297 |
224 |
Myllykoski 2 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
346688.00000000 |
6713846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051297 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus, mahdollisia ampuma-asemia.
Kohde on paikannettu Karkkilan ruukkimuseolta saatujen tietojen ja Lidar-aineistojen perusteella. Kohteen laajuus ja säilyneisyys on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051298 |
927 |
Kokkokallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
351324.00000000 |
6693972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051298 |
Kokkokallion itäreunalle tehty kalliohakkaus, jossa kaksi nimeä ja alemman nimen alla venemäinen kuvio. Kirjasintyylin perusteella hakkaus ajoittunee 1800-1900-luvuille.
Kokkokallion laen silokalliopinnoissa saattaa olla myös muita vastaavia hakkauksia. Tarkastuksen yhteydessä alemmalta terassilta, läheltä kallion reunaa havaittiin osittainen kukkakuviota muistuttava hakkaus, joka todennäköisesti nuorempi.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde, tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051298 |
927 |
Kokkokallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
351324.00000000 |
6693972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051298 |
Kokkokallion itäreunalle tehty kalliohakkaus, jossa kaksi nimeä ja alemman nimen alla venemäinen kuvio. Kirjasintyylin perusteella hakkaus ajoittunee 1800-1900-luvuille.
Kokkokallion laen silokalliopinnoissa saattaa olla myös muita vastaavia hakkauksia. Tarkastuksen yhteydessä alemmalta terassilta, läheltä kallion reunaa havaittiin osittainen kukkakuviota muistuttava hakkaus, joka todennäköisesti nuorempi.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde, tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051301 |
403 |
Pihlajaperkkiö |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
329735.00000000 |
7020787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051301 |
Inventointi 2023:
Paikalla on rajapyykki, laonnut viisarikivi, jonka koko on noin 35 x 20 cm. Viisarikivi on kaatuneena maassa eikä sen ympärillä ole enempää kiviä. Viisarikivi on osaksi sammaleen peitossa. Rajamerkki paikannettiin vuonna 1845 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Lammin ja Hanhikankaan kylien välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1954 peruskartalle. Nykyään kohdalla on kiinteistörajojen taitekohta. |
| metsakeskus.1000051304 |
837 |
Vanamonpolku |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
319911.00000000 |
6823423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051304 |
Kaksi 1890-luvulla rakennetun Porin radan varressa Tampereen Tesomalla sijaitsevaa kipinäaitaa, radan pohjois- ja eteläpuolella. Pohjoispuolella sijaitsevan aidan pituus n. 50 m, eteläpuoleisen n. 30 m, korkaus n. 0,8 m. Eteläpuoleinen aita on paikoitellen heikosti maastossa havaittava. |
| metsakeskus.1000051305 |
791 |
Lehtomäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
445177.00000000 |
7123920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051305 |
Lidar 5p aineistossa erottuva ja Lidark-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Halkaisija 8,5 metriä ja halssi suuntaa etelälounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051306 |
444 |
Lehmälammi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
314932.00000000 |
6679371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051306 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde.
Etelään-kaakkoon laskevassa metsärinteessä sijaitseva matala, lähes maantasainen ja melko tiiviin oloinen kivilatomus, pääasiassa pientä, pyöreähköä luonnonkiveä. Laajuus noin 4 x 4,5-5 metriä, kalliopohjalla.
Historiallisen kartta-aineiston ja ilmakuvien perusteella kallioisen rinteen juurella on vielä 1900-luvun puolivälissä ollut pieni pelto tai niittyala, jonka pohjoisreunalle latomus sijoittuu. Kyse voi siis olla raivausröykkiöstä. Kohde on tarkastatteva maastossa. |
| metsakeskus.1000051310 |
297 |
Venesaari |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
569912.00000000 |
7002331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051310 |
Mahdollinen vedenkorkeusmerkki Vuotjärven Venesaaren länsilaidalla. (Viranomaiskäyttöön ILM28366). |
| metsakeskus.1000051311 |
288 |
Luktabacken SW |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325862.00000000 |
7069814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051311 |
LIdarin avulla tunnistettu tervahauta Luktabackenin länsisivua kulkevan Jolkkaträsketin metsätien länsipuolella. Haudan läpimitta noin 17 m. Halssi epävarma, mutta aukeaa mahdollisesti lounaaseen. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051315 |
748 |
Kaakkurilampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
392108.00000000 |
7190433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051315 |
Maastokartalle merkitty ja lidar-aineistossa havaittava mahdollinen tervahauta. Rakenteen kokonaishalkaisija on noin 11 metriä ja keskuskuopan halkaisija on noin 6,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051316 |
691 |
Pieni Heinäjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405537.00000000 |
7043439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051316 |
Tervahauta sijaitsee Pienen Heinäjärven pohjoispuolisella mäennyppylällä. Sen halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 14 m, ja halssi suuntautuu länteen. Alueella kasvaa hyvin nuorta mäntyvaltaista sekametsää, tervahaudan päällä myös varttuneempia puita. |
| metsakeskus.1000051317 |
626 |
Kalmokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
425375.00000000 |
7046489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051317 |
Tervahauta sijaitsee Kalmokankaan luoteisen laen lounaisreunalla. Sen halkaisija on n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6,5 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen. Tervahautaa ympäröivän matalan ojamaisen rakenteen ulkopuolella on lisää vallimaisen rakenteen jäänteitä, joten paikalla saattaa olla aiemmin sijainnut suurempi tervahauta. Alue kasvaa avohakkuun jäljiltä parimetristä, mäntyvaltaista vesakkoa, ja maanpinta on monin paikoin metsätöissä muokkaantunutta. |
| metsakeskus.1000051318 |
626 |
Kalmokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
425603.00000000 |
7046262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051318 |
Tervahauta sijaitsee Kalmokankaan kaakkoisosassa, kankaan harjannemaisen korkeamman
osuuden lounaisrinteessä. Sen halkaisija on n. 10 m, kuopan halkaisija n. 6 m, halssi suuntautuu etelään.
Tervahautaa ympäröivän matalan ojamaisen rakenteen ulkopuolella on lisää vallimaisen rakenteen jäänteitä, joten paikalla saattaa olla aiemmin sijainnut suurempi tervahauta. Tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorta mäntyvaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000051319 |
626 |
Ristimäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457499.00000000 |
7052303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051319 |
Tervahauta sijaitsee Pykäläkankaan ja Ristimäen välissä, jälkimmäisen länsirinteen juurella. Sen
halkaisija on n. 13 m, kuopan halkaisija n. 7,5 m, halssi suuntautuu länteen. Tervahaudan ympäristössä kasvaa vaihtelevan ikäistä kuusivaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000051320 |
626 |
Lintumäki Koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458051.00000000 |
7053785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051320 |
Tervahauta sijaitsee Lintumäen pohjoispuolisen pienemmän kallioisen mäen koillisrinteessä
jyrkähkön törmän päällä, n. 125 m Pirkonpurosta länteen. Sen halkaisija on n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6m, halssi suuntautuu itäkoilliseen. Alue törmän päällä on metsäaurattua ja kivikkoista. Ympäristössä kasvaa nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000051321 |
626 |
Rättälä 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
460122.00000000 |
7057958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051321 |
Noin 200 m itään Präättälän vanhasta talonpaikasta, hyvin loivasti itään viettävästä rinteestä, lehto- tai niittymäistä aluskasvillisuutta kasvavalta harvalta koivumetsäalueelta tavattiin kaksi viljely- tai raivausröykkiötä. Varsinaisen kohteen koordinaateissa, vain muutama metri itään johtavan ajopolun eteläpuolella, sijaitsee n. 1,8 m x 1,2 m laajuinen ja n. 40 cm korkea umpeen kasvanut röykkiö, joka koostuu halkaisijaltaan 10–40 cm kivistä. Tästä vajaa 40 m pohjoiskoilliseen sijaitsee toinen röykkiö, alakohde 12-2. |
| metsakeskus.1000051326 |
626 |
Rättälä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
460187.00000000 |
7058076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051326 |
Tervahauta sijaitsee n. 250 m itään Prättälän vanhasta talonpaikasta, koilliseen viettävässä
rinteessä. Sen halkaisija on n. 12 m, kuopan halkaisija n. 6,5 m, halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudan luoteispuolta leikkaa vanha metsäkoneen ajojälki tai vastaava, ja tervahaudan valli on tältä puolelta vaurioitunut. Heti tervahaudan länsipuolella sijaitsee jonkinlainen maakuopan ja epämäärisen kivirakenteen yhdistelmä, joka voisi olla vaurioitunut tervapirtin kiuas ja mahdollisesti osa sen pohjaa, mutta se voi myös olla jotain muuta, esim. vaurioituneesta tervahaudan vallista syrjään työnnettyä kiviainesta. Tervahaudan ympäristössä kasvaa kuusivaltaista lehtomaisen kankaan sekametsää. |
| metsakeskus.1000051328 |
626 |
Ikosenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
461212.00000000 |
7059541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051328 |
Tervahauta sijaitsee Ikosenkankaan kaakkoisosassa, Sikosuon pohjoispuolella. Sen halkaisija on n. 18 m, kuopan halkaisija n. 10,5 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Lidar-rinnevarjostekuvassa näkyy toinen rakenne n. 10 m tervahaudasta kaakkoon, mutta kyseessä on vain tervahaudan rakentamiseen liittyvä suurehko L:n muotoinen kuoppa (n. pitkä sivu n. 8 m, lyhyempi sivu n. 4 m, syvyys 50 cm) sekä sen viereinen kumpare. Tervahaudan ympäristössä kasvaa varttunutta kuusivaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000051341 |
273 |
Hangasvaaranniitty |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27009 |
379433.12900929 |
7436702.49125458 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051341 |
Kohde sijaitsee Nimetön nimisen vaaran juurella olevalla rinteellä joka laskee pohjoiseen suohon. Maasto on kivistä tuoreen kankaan mäntymetsää.
Pohjoisesta, suosta etelään, rinteeseen kulkeva poroaita. Pohjoisin piste on veräjältä. Halkaistuista pyöröpuista tehty aita, joka on kiinnitetty nauloilla pyöreisiin pysty puihin, jotka on isketty maahan. Pystypuut on kahden puolen teroitettu yläpäästä. Aidassa on myös rautalankaa. Aita näkyy vuoden 1954 ja 1968 historiallisissa ilmakuvissa. |
| metsakeskus.1000051342 |
626 |
Ahveroisen Palokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
423406.00000000 |
7047635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051342 |
Kohde sijaitsee Ahveroisten Palokankaan länsiosassa, loivassa koilliseen viettävässä rinteessä sijaitsevalla ympäristöään hieman syvemmällä tasanteella. Paikalla on kaksi tervahautaa, joista varsinaisissa kohdekoordinaateissa sijaitsee suurempi, halkaisijaltaan n. 18 m; tervahaudan kuopan halkaisija on n. 11 m, ja sen halssi viettää kohti syvempää tasannetta (näennäisesti ylärinteeseen), lounaaseen. Pienempi tervahauta (alakohde 6-2) on heti sen luoteispuolella, niin että niiden vallit ovat luoteis/lounaisreunoiltaan osin yhteneväiset. Tervahautojen ympäristössä kasvaa varttunutta kuusimetsää, muualla alueella metsä on pitkälti nuorempaa ja maasto kivikkoista. |
| metsakeskus.1000051344 |
687 |
Kuoppasärkkä |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
582966.00000000 |
7028522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051344 |
Mahdollinen raudanvalmistupaikka, lidarissa soikeahko vallimainen rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051345 |
273 |
Hangasvaaranniitty 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
379022.79237496 |
7437490.97477698 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051345 |
Kohde sijaitsee Hangasvaaranniitty nimisen suon länsipuolella sijaitsevan lammen rannalla josta on matkaa noin 40 metriä lännessä kulkevalle hiekkatielle. Kohteessa on hiekkakangas jossa kasvaa mäntyä.
Kohteessa on 7 x 6 metrin kokoinen rakennuksen pohja, jonka pitkät sivut kulkeneet kaakosta luoteeseen. Kämppä on ilmeisesti purettu. Jäljellä on vain seinien paikalla näkyvä matala suorakaiteen muotoinen maavalli. Länsiseinän vieressä on metrin syvyinen ja levyinen kuoppa. Pohjoispuolella 30 metrin päässä on heinäaukea, jossa on mahdollisesti ollut talli tai poroaita. |
| metsakeskus.1000051346 |
687 |
Nauvunniemi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
582033.00000000 |
7031736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051346 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka, peruskartalla merkintä tervahauta. Lidarissa pyöreänsoikea vallimainen rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051347 |
687 |
Hyttipuro |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
578432.00000000 |
7017818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051347 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka, lidarissa soikea vallirakenne, jonka vieressä kaksi puolikaaren muotoista vallia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051348 |
687 |
Valkeisenkangas |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
575738.00000000 |
7019483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051348 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Lidarissa soikea vallimainen rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051349 |
687 |
Autiokoski |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
574858.00000000 |
7019844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051349 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Lidarissa soikea vallimainen rakenne. Kohdetta ei ole tarastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051350 |
927 |
Isosuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
352339.00000000 |
6684227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051350 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde.
Kivistä ladottu neliön muotoinen rakennelma, osittain sammaloitunut. Keskellä pystyyn nostettu kivi. Päälle kaatunut puu ja pystyyn nostetun kiven ympärillä hieman piikkilankaa. Kallioisella vanhalla metsäalueella. Korkeus maan pinnalta 50-80 cm ja sivujen leveys 160-170 cm.
Rajamerkki liittyy Vihdin ja Siuntion väliseen rajalinjaan. Rajapistettä ei mainita esimerkiksi Siuntion Övitsbyn (Yövilän) kylän vuoden 1769 kartassa mutta rajapiste on todennäköisesti ollut jo tuolloin olemassa. |
| metsakeskus.1000051351 |
687 |
Ruokosuo |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
571203.00000000 |
7030944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051351 |
Mahdollinen raudanvalmistupaikka, varjostekartalla soikehako vallimainen kuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051352 |
751 |
Petejäkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
414437.00000000 |
7286993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051352 |
Tervahauta halkaisijaltaan noin 15.5 metriä. |
| metsakeskus.1000051353 |
751 |
Vilminperä |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
415633.00000000 |
7288443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051353 |
Tervahauta halkaisijaltaan noin 10,6 metriä. |
| metsakeskus.1000051354 |
687 |
Matalalahti |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
555821.00000000 |
7042262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051354 |
Mahdollinen raudanvlamistuspaikka. Vinovalovarjosteessa soikeahko vallimainen rakenne. Lukkarisen vuoden 1939 raportissa nimellä Joutensalmi. |
| metsakeskus.1000051355 |
687 |
Hyttikangas |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
561706.00000000 |
7039905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051355 |
Mahdollinen raudanvalmistupaikka. Vinovalovarjosteessa soikea vallimainen rakenne lähellä tietä. Lukkarisen 1939 raportissa mainitaan olevan pieni laitos, joka sijaitsee rannasta 600-700 metriä suosaarekkeella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051356 |
687 |
Lapinsuo |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
565972.00000000 |
7045123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051356 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Vinovalovarjosteessa soikea rengasmainen rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051357 |
687 |
Ahonpää |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
564532.00000000 |
7044366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051357 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Vinovalvovarjosteessa soikeahko vallirakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051359 |
687 |
Palokangas |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
569817.00000000 |
7032314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051359 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka Korpijärven eteläpään itärannalla. Vinovalovarjosteessa rengasmainen vallirakenne. Lukkarisen vuoden 1939 raportissa nimellä Sirviön niitty. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051360 |
687 |
Lapinjärvi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
566439.00000000 |
7044390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051360 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka Lapinjärven länsirannalla. Vinovalovarjosteessa rengasmainen vallirakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051361 |
687 |
Pajaharju |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
564960.00000000 |
7054911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051361 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka, vinovalovarjosteessa soikeahko valllimainen kuopanne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051362 |
710 |
Sjöäng 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
304714.00000000 |
6663644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051362 |
Suurista luonnonkivistä koottu, hieman pitkänomainen röykkiö kallion päällä.
Kohteen koko ja tarkempi sijainti tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051363 |
687 |
Hyttisärkkä |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
576625.00000000 |
7047147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051363 |
Mahdollinen raudanvlamistuspaikka. Vinovalovarjosteessa soikea vallimainen rakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051364 |
927 |
Palokosken saha |
10001 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
352500.00000000 |
6683926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051364 |
Palokosken saha perustettiin vuonna 1733 Haimoon sahan omistajien Bengt Sederströmin ja Henric Johan Kreijn toimesta. Palojärvestä laskevassa Palokoskessa sijaitsi vuonna 1740 laaditun kartan (KA MHA U B52:16/2-3) perusteella ylimpänä kaksi patoa ja niiden välinen patoallas, alemman padon alapuolella vesisaha. Vesisahan alapuolella, hieman Palojoen ylittävän sillan pohjoispuolella, sijaitsi lisäksi Härköilän kylälle kuulunut vesimylly, jonka kerrotaan vuonna 1740 olleen vanha ja osin romahtanut.
Kohteen paikannus ja aluerajauksen laajuus perustuu historiallisiin karttoihin ja on suuntaa antava, kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000051365 |
687 |
Jokiniemi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
576505.00000000 |
7048704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051365 |
Mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Vinovalovarjosteessa soikeahko vallien ympäröimä kuopparakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051366 |
687 |
Venäjänkangas |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
565874.00000000 |
7046231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051366 |
Mahdollinen miilupohjallinen raudanvalmistuspaikka, rengasmainen anomalia vinovalovarjostekartalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051367 |
768 |
Linnanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
567491.00000000 |
6859459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051367 |
Lohnajärven pohjoisrannalla sijaitsevan Linnaniemen rannasta n. 180 pohjoiseen
on jyrkähkörinteinen harjanne, jonka tasainen laki noin 90-91 m korkeustasolla on
laajuudeltaan 150 x 60 m. Mäenharjanteen etelä-kaakkoisreuna on jyrkkä. Mäen
laen keskellä, hieman enemmän lounaassa, on koillisen törmän äärellä kaksi
laakeaa, kivikautista asumuspainannetta. Ne sijaitsevat noin 10-15 m törmän reunalta. Painanteet ovat vierekkäin 8 m etäisyydellä toisistaan. Painanteiden koko on noin 8 x 6 m. Niihin tehdyistä koekuopista löytyi palanutta luuta, keramiikkaa ja pii-iskos. Keramiikka on karkeasekoitteista tyypillistä kampakeramiikkaa.
Painanteet sijoittuvat Muinais-Saimaan korkeimman rannan äärelle, jolloin ne ajoittuvat noin 4000 eKr. Korkein ranta on alueella 87-88,5 m mpy tasolla.
Painanteet: 6859457 E 567484, N 6859463 E 567498 |
| metsakeskus.1000051368 |
687 |
Simunanlahti |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
565516.00000000 |
7038891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051368 |
Mahdollinen miilupohjallinen raudanvalmistuspaikka, vinovalovarjosteessa rengasmainen kuopparakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051369 |
687 |
Hiekkaniemi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
566025.00000000 |
7036951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051369 |
Mahdollinen miilupohjallinen raudanvalmistuspaikka. Vinovalovarjosteessa soikeahko vallien ympäröimä kuopparakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051370 |
687 |
Viilekelampi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
555251.00000000 |
7031746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051370 |
Mahdollinen miilupohjallinen raudanvalmistuspaikka. Vinovalovarjosteessa kuoppa, jonka toisella puolella puolikaaren muotoinen vallirakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051371 |
687 |
Kipomäki |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
556591.00000000 |
7037802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051371 |
Mahdollinen miilupohjallinen raudanvalmistuspaikka. Vinovalovarjosteessa rengasmainen vallirakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051372 |
768 |
Linnanniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567283.00000000 |
6859381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051372 |
Lohnajärven pohjoisrannalla sijaitsevan Linnaniemen lounaiskärjen rannasta noin 240 m ja kärjen länsipuolella olevan Kataalahden rannasta 110 m koilliseen on matala harjanne, kooltaan 110 x 40 m. Harjanteen etelä-lounaisjuurella on muinaisen Saimaan rantatörmä. Harjanteen itä-kaakkoispäässä havaittiin tuulenkaadossa kvartsi-iskoksia. Lännempänä ei koekuopissa havaittu mitään. Maaperä paikalla on hiekkaa. Harjanteen itäpäässä on siis kivikautinen asuinpaikka. Löytökohdan länsipuolella on harjanteella hiilihauta (kohde nro 5).
Asuinpaikka sijaitsee 88-87 m korkeustasolla ja sen alapuolinen törmän juuri on 86
m mpy tasolla. Sen perusteella paikka ajoittuu 3600-3300 eKr. |
| metsakeskus.1000051373 |
768 |
Linnaniemi 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
567267.00000000 |
6859398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051373 |
Lohnajärven pohjoisrannalla, Kataanlahdesta 121 m koilliseen, matalan ja pienen
harjanteen keskellä on hiilihauta, jonka halkaisija on 3,5 m. Hiilihaudan
etelä-kaakkoispuolella on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000051374 |
768 |
Tervakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566874.00000000 |
6859724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051374 |
Lohnajärven luoteispään koillisrannasta 170 m itään, Lohnajärventiestä etelään
erkaantuvan mökkitien risteyksen eteläpuolella 50 m on tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 m. Halssi länteen. |
| metsakeskus.1000051375 |
615 |
Keihäshetteensuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
519246.00000000 |
7302621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051375 |
Lidark-aineistossa tunnistettu ja lidar 5p-aineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051377 |
202 |
Etelävuori 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
256532.00000000 |
6708035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051377 |
Etelävuoren lounaiskärjestä löytyi keväällä 2024 metallinetsinnän yhteydessä palanutta luuta laakakiven alta (Ilppari ILM29820). Paikalla on kallion päällä suppea-alainen kiveys, joka saattaa olla hautaröykkiön jäänne. Kallion ympäristössä ei kuitenkaan ole mahdollisesta röykkiöistä vieritettyjä irtokiviä, joten jos paikalla on nykyistä suurempi kivirakenne ollut, on sen kivet viety purettaessa muualle. |
| metsakeskus.1000051378 |
16 |
Kangasviita |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
425153.00000000 |
6784218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051378 |
Korkeimman mäen alla, hieman kaakkoon laskevalla rinteellä sijaitsee halkaisijaltaan n. 1.3 m myllynkiven teelmä. Kiven ympärillä on neljä suurempaa kivilohkaretta. Myllynkiven ympäristössä ei ole viitteitä myllystä taikka kivilouhoksesta. |
| metsakeskus.1000051379 |
608 |
Anttila 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
242665.00000000 |
6857263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051379 |
Tervahaudat sijaitsevat Anttilan tilan länsipuolisessa metsässä rinteisillä paikoilla.
Itäisen tervahaudan vallit ovat noin metrin korkeat ja 1,5 metriä metriä leveät. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10 metriä. Tervahaudan halssi on rakenteen eteläpuolella, mistä on havaittavissa myös jäänteitä rakenteen kiveyksestä. Tervahaudan ympäristö on sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa nuorta puustoa.
Läntinen tervahauta on muodoltaan epämääräisempi, sillä sen poikki on ajettu metsätyökoneella ja tervahaudan valleja rikkoo ajourat. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 metriä. Sen halssi on rakenteen lounaispuolella kohti alarinnettä. Tervahaudan ympäristö on nuorta sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa nuorta puustoa. Terrvahaudan halkaisevista ajourista on havaittavissa runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000051380 |
608 |
Hakovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
242740.00000000 |
6857482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051380 |
Tervahaudat sijaitsevat Hakovaaran tilan kaakkoispuolisessa metsässä noin 20 metriä Petkeleentieltä etelään.
Läntisen tervahaudan vallit ovat 0,5m korkeat ja 1,5m leveät, ja niistä on havaittavissa suuria kiviä. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8 metriä. Tervahaudan halssi on suunnattu alarinteeseen rakenteen eteläpuolelle. Rakenteen pinta on paikoin vaurioitunut, mikä on paljastunut runsaasti hiiltä.
Itäisen tervahaudan vallit ovat 1m korkeat ja 1,5m leveät, ja niistä on havaittavissa sammaleen peittämä kiveys. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10 metriä. Tervahaudan halssi on suunaattu alarinteeseen rakenteen lounaispuolelle.
Alueen metsä on pääasiassa nuorta kuusta, joka peittää myös molemmat rakenteet hankaloittaen rakenteiden havainnointia. |
| metsakeskus.1000051381 |
214 |
Saarueenlahti |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
244985.00000000 |
6858268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051381 |
Saarueenlahden tila sijaitsee Kankaanpään ja Pomarkun rajalla Porintien pohjoispuolella. Tilalle vie Porintieltä metsätie, jonka molemmin puolin on havaittavissa rakennusten perustuksia. Tien itäpuolelle jäävät 11x5m laajuinen perustus sekä kaivon paikka. Tien läsipuolelta on havaittavissa 6x5m laajuinen perustus.
Tilan rakennusten rakennusaika ei ole tiedossa, mutta tila ei liene kovin vanha. Rakennukset ovat havaittavissa vuoden 1948 ilmakuvassa. Tien itäpuolella oleva rakennus puretaan perusteella välillä 1955-1970, mahdollisesti tilan lohkomisen yhteydessä vuonna 1957, ja länsipuolella oleva rakennus välillä 1986-1995. Tilalla on ollut myös muuta rakennuskantaa, joista ei kuitenkaan havaittu jälkiä inventoinnin aikana.
Rakennusten yhteydestä maan pinnalta on havaittavissa Karhulan lasitehtaan valmistamia lasipulloja. |
| metsakeskus.1000051382 |
608 |
Keskumäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
233621.00000000 |
6844893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051382 |
Tervahauta sijaitsee Ruokejärven länsipuolella kohoavan Keskumäen etelärinteessä. Rakenteen pohjoispuolelta kulkee metsäautotie ja sen eteläpuolelle, rinteen alle, ollaan rakentamassa uutta soratietä. Tervahauta asettuu tasanteella siten, että sen halssi on suunnattu alarinteeseen rakenteen eteläpuolelle.
Tervahaudan vallit ovat noin 2m leveät ja rakenteen sisähalkaisija on noin 10m. Koska tervahauta on rakennettu rinteeseen, sen rinteenpuolinen valli on lähes 2m korkea kun taas pohjoispuolinen valli on korkeudeltaan alle 0,5m. Alarinteen vallin kiveys on nähtävissä sammaleen alta.
Alue oli inventointihetkellä varsin hiljattain hakattua. Tervahaudan välittömään läheisyyteen oli jäänyt jonkin verran korkeita mäntyjä, mutta rakenteen sisällä oleva puusto oli lähinnä nuorta kuusta. |
| metsakeskus.1000051383 |
608 |
Ainola |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
234804.00000000 |
6844292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051383 |
Kohde sijaitsee Lehtikankaan tilan pohjoispuolella, noin 140 metriä pohjoiseen Ruokejärven tieltä. Kohde on kolmelta ilmansuunnalta kiviaidoin rajattu tasainen alue, joka on halkaisijaltaan 35-40 metriä. Alueelle ei ole merkitty rakennuskantaa tai muuta käyttötarkoitusta 1900-luvun karttoihin, mutta kiviaitojen ympäröimä puuton alue on havaittavissa vuoden 1950 ilmakuvassa.
Kiviaidan etelä- ja länsisektorit ovat korkeudeltaan yli metrin. Pohjoispuolinen kiviaita on alle metrin korkea ja jää suurelta osin nuoren puuston peittoon. Kiviaidassa on joitain aukkoja, mutta se on suurelta osin ehyt. Kivetyksen jäänteitä on havaittavissa myös rakenteen itäsektorilta, mutta varsinaista aitaa tällä puolella ei ole. |
| metsakeskus.1000051384 |
441 |
Kotkaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
545194.00000000 |
6759441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051384 |
Pienikokoinen, pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 metrin laajuinen hiilimiilu metsässä Kotkaniemen pysäköintialueen itäpuolella. Kohteen valliin tehdyssä kairauksessa havaittiin hiiltä. |
| metsakeskus.1000051385 |
768 |
Vasikkakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568021.00000000 |
6859850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051385 |
Lohnajärven koillispään Ruotepuronlahdesta, Lampisenjoen suusta 270 m pohjoiskoilliseen, jyrkän rinteen juurella olevalla kapealla terassilla, on tervahauta, halkaisijaltaan n. 16 m, syvä keskuskuoppa ja halssi etelään törmällä. Sen alapuolella kosteassa metsässä on toinen, hieman pienempi tervahauta. |
| metsakeskus.1000051386 |
768 |
Valkealampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566735.00000000 |
6860694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051386 |
Valkealammen pohjoispuolella, Yhdystien pohjoispuolella, on tervahauta, halkaisija
n. 13 m, halssi etelään. |
| metsakeskus.1000051387 |
276 |
Väärämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
652170.00000000 |
6950824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051387 |
Siprintien varressa, noin 15 metrin päässä sen itäpuolella erottuu Lidar-korkeusmallissa (10m, 10.5.2024) halkaisijaltaan arviolta 16 metrinen tervahauta, jossa on selkeät ympärysvallit.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051388 |
768 |
Valkealampi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
566826.00000000 |
6860683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051388 |
Valkealammen pohjoispuolella, Yhdystien eteläpuolella, on loivassa rinteessä kaksi
hiilihautaa 20 m etäisyydellä toisistaan: N 6860682 E 566825 ja N 6860689 E
566846. Itäisempi halkaisijaltaan 2,5 m ja läntisempi 2 m. |
| metsakeskus.1000051389 |
768 |
Musta-Olhavi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
564654.00000000 |
6861209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051389 |
Musta-Olhavi -lammen länsipuoleisella kankaalla, metsäteiden risteyksen pohjoispuolella ja pohjoiseen menevän metsätien länsilaitamilla, on halkaisijaltaan n. 2 m kokoinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000051391 |
768 |
Murtonen Itä |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
564437.00000000 |
6861055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051391 |
Murtosen eteläpään koillispuolella, rannasta 230 m koilliseen ja Salmen talosta 300 m pohjoiseen tasaisella kankaalla on rautahytti. Kivistä rakennettu hytin pohja näkyy ruohuttuneena kumpuna, jonka ympärillä on runsaasti rautakuonaa. Kumpareen itäpuolella on kuopanne, jossa kivistä vallia. Alue oli paikalla 2019 käytäessä hakattua ja hiljattain laikutettua metsää. Laikutus hieman runnellut hytin laitamia. |
| metsakeskus.1000051392 |
768 |
Murtonen Salmi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564525.00000000 |
6860879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051392 |
Murtosen itäpuolella, Salmen talosta 140 m pohjoiskoilliseen, metsätien itäpuolella
iso tervahauta, halkaisija noin 18 m. Syvä keskuskuoppa. Ei halssia. |
| metsakeskus.1000051393 |
768 |
Murtonen Pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563471.00000000 |
6861579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051393 |
Murtosen pohjoispään koillispuolella, rannasta n. 180 m on tervahauta, halkaisija 12 m, halssi kaakkoon. Hauta on tiheän näreikön ja heinän peittämä. |
| metsakeskus.1000051394 |
768 |
Hirmutjoki Itä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562924.00000000 |
6861750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051394 |
Tervahauta Murtosen luoteispäähän laskevan Hirmujoen suusta 400 pohjoisluoteeseen ja Hirmujoen mutkasta 290 m koilliseen. Halkaisija 12 m, halssi kaakkoon. |
| metsakeskus.1000051396 |
768 |
Hirmutjoki Itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562869.00000000 |
6861767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051396 |
Murtosen luoteispäähän laskevan Hirmujoen suusta 390 m pohjoisluoteeseen ja Hirmujoen mutkasta 250 m koilliseen on pieni laakea kumpare, jonka etelä-
itärinteestä koekuopasta ja metsätieuran pinnasta sekä koekuopasta kumpareen laelta, hiilihaudan itäpuolelta, löytyi keramiikan muruja, kvartseja ja luuta. Itäpuolella on laikutettua metsämaata, josta ei havaintoja. Maaperä paikalla on hiekkaa. Kumpareen luoteisreunalla on isohko hiilihauta, joka on osin tuhonnut kivikautista asuinpaikkaa. Muutoin paikka on ehjä. Paikka rajautuu selkeästi kumpareelle ja on siten suppeahko. Alaraja on n. 87,5 m ja laki 89 m. Siten asuinpaikka ajoittuu heti Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan n. 4000-3900 eKr. |
| metsakeskus.1000051397 |
768 |
Hirmutjoki Itä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562808.00000000 |
6861792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051397 |
Murtosen luoteispäähän laskevan Hirmujoen suusta 500 m pohjoisluoteeseen ja
Hirmujoen mutkasta 230 m koilliseen, koilliseen menevä metsätie nousee kapean
harjanteen laelle, jonka lounaispäässä, metsätien kaakkoispuoleisessa ojassa on
kvartseja ja palanutta luuta sekä punertavaa likamaata. Noin 6 m tiestä kaakkoon,
harjanteen laen reunamilla, koekuopasta tuli myös kvartseja ja luuta. Tien luoteispuolella ei ole mitään merkkejä asuinpaikasta. Paikka rajautuu selkeästi topografian ja löytöhavaintojen perusteella.
Alaraja on 89 m ja laki 89,5 m mpy. Saimaan korkeimman rannan yläpuolella, joten ajoittuu 4100–4000 eKr. |
| metsakeskus.1000051398 |
768 |
Hirmutjoki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
560992.00000000 |
6862338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051398 |
Hiilihauta Melasesta Murtoseen laskevan Hirmujoen keskivaiheilla joen pohjoisrannan
törmällä. Hiilihauta on hieman vahingoittunut metsämaan laikutuksessa |
| metsakeskus.1000051399 |
768 |
Kaislanen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563461.00000000 |
6859310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051399 |
Kaislasen itäpäästä, jokisuun rannasta 115 m koilliseen on loivasti rannan suuntaan viettävä tasainen alue, jonka itä-koillispuolella on kallio, lounaispuolella matala rantatörmä ja pohjoispuolella ylemmäksi nouseva törmä. Tasanteen kaakkoisosasta löytyi koekuopasta varhaista asbestikeramiikkaa, kvartsia ja luuta ja siitä 23 m luoteeseen tehdystä kuopasta kvartsiydin. Maaperä alueella on hiekkaa.
Paikka on vanhaa kaskea ja se erottuu melkoisen hyvin maannoksen pinnassa. Alueella on lukuisia kaskiraunioita.
Aivan keramiikan löytökohdan vieressä on maantasainen n. 2 x 2 m kokoinen kiveys. Samanlaisia on alueella muuallakin muutama tavanomaisten kaskiraunioiden lisäksi. Kiveys voi silti liittyä kivikauteen.
Paikan rajaus on arvio, joka perustuu topografiaan ja löytökoekuoppiin. Tämän paikan pohjoispuolella, korkeamman törmän päällä, on toinen kivikautinen asuinpaikka (Kaislanen 2).
Keramiikan löytökorkeus on n. 88,6 m, kvartsin 88,2 m mpy. Oletettu asuinpaikan alaraja on n. 87,3 m mpy tasolla. Asuinpaikka ajoittuu heti Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan n. 4000-3800 eKr. Korkeudet ovat laserkeilausaineistosta. |
| metsakeskus.1000051400 |
768 |
Kaislanen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563450.00000000 |
6859353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051400 |
Rantaan laskevan rinteen laella, laen reunamilta koekuopasta kvartsi-iskoksia.
Kvartsien löytökorkeus on n. 91 m mpy ja oletettu asuinpaikan alaraja n. 90 m mpy. Asuinpaikka sijoittuu Muinais-Saimaan korkeimman rannan yläpuolelle ja ajoittuu siten
n. 4100-4000 eKr. |
| metsakeskus.1000051401 |
768 |
Kaislanen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563234.00000000 |
6859466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051401 |
Alemman törmän päällisen löytökohdan korkeus on 87,8 m ja alemman törmän
juuren taso 87 m. Ylempi löytökorkeus on 90,5 m ja sen alapuolisen törmän juuren
taso n. 89 m mpy.
Muinais-Saimaan korkeimman rannan taso on alueella n. 87,5-89 m mpy, jossa alempi korkeus on määritetty Saimaan korkeimman rannan törmien juurien perusteella ja ylempi korkeus on arvio mm. kalliomaalausten ja asuinpaikkakorkeuksien perusteella. Tämän alueen (ja myös Lohnajärven) asuinpaikkojen korkeustasojen perusteella voi siis todeta, että käsitys, että Saimaa on noussut nopeasti ja lyhytaikaisesti vielä runsaan metrin korkeimman törmänsä yläpuolelle, pitää paikkansa (Jussila 1992 ja 1999).
Asuinpaikan alempi osa ajoittuu heti Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan n. 4000-3800 eKr. ja ylempi osa Vuoksen puhkeamisen aikaan ja hieman ennen sitä n. 4100-4000 eKr. |
| metsakeskus.1000051402 |
768 |
Kaislanen 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563289.00000000 |
6859473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051402 |
Kaislasen kaakkoispään rannasta n. 87 m koilliseen, törmän reunalla rinteen laella,
on hyvin säilynyt tervahauta, halkaisijaltaan n. 9 m. Haudassa on korkeahkot vallit ja
syvä keskuskuoppa. Ei halssia. Kyse on ns. vanhanmallisesta tervahaudasta, josta
terva on nostettu lippoamalla. |
| metsakeskus.1000051403 |
768 |
Kaislanen 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
563323.00000000 |
6859443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051403 |
Kaislasen kaakkoispään rannasta n. 84 m koilliseen, rinteen laen reunalla, on hiilimiilun pohja, halkaisija n. 4 m. |
| metsakeskus.1000051404 |
768 |
Kaislanen 6 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
563405.00000000 |
6859368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051404 |
Kaislasen kaakkoispään koillisrannalla on lukuisia kaskiraunioita rannasta 70-160 m etäisyydellä. Kaskirauniot ovat rantaan laskevassa rinteessä ja rinteen laen
reunamilla, luoteis-kaakko suunnassa 190 m matkalla n. 70 m leveydellä. Raunioita havaittiin kaikkiaan 28. Muutama raunio on maantasainen ja nelisivuinen n. 2 x 2 m kokoinen. Muut rauniot ovat erikokoisia, halkaisijaltaan n. 1,2-2 m, pyörteitä ja pitkulaisia ja eri korkuisia. Kaikki ovat sammalpeitteisiä ja hyvin ladottuja.
Alueen hienohiekkaisessa maaperässä on pinnassa maannos, joka viittaa kaskeamiseen: n. 10 cm paksu vaaleanharmaankellertävä kerros kellertävän maannoksen B-kerroksen päällä. Pinnan vaaleampi kerros on selvästi noen sekainen sekoittunut kerros, joka on tyypillinen karhitulle kaskimaalle.
Vanhoissa kartoissa alueelle ei missään paikannu asutusta lähelle kiviraunioita.
Lähin vanha talonpaikka on Halmeniemi n. 600 m koilliseen v. 1781-1810, 1838,
1847 ja 1919 ja 1973 (Salmela-niminen talo) kartoilla. Kyse on siis hyvin säilyneestä vanhasta kaskimaasta, jossa on myös kaksi kivikautista asuinpaikkaa (Kaislanen 1 ja Kaislanen 2). |
| metsakeskus.1000051405 |
768 |
Kaislanen 7 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
562831.00000000 |
6859816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051405 |
Kaislasen pohjoisrannalla, rannasta n. 90 m päässä jyrkän harjanteen reunalla on isohkon hiilihaudan jäännös: kuoppa, jonka halkaisija on 3 m. |
| metsakeskus.1000051406 |
768 |
Kalaton |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
564531.00000000 |
6863501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051406 |
Kaksi hiilihautaa Kalattoman pohjoisrannasta 60 m pohjoiseen. Itäisempi on halkaisijaltaan noin 5 m ja siinä on vallit. Se voisi olla myös halssiton tervahauta. Sen länsipuolella on toinen hiilihauta, jonka halkaisija on n. 3 m.
Koordinaatit: N 6863489 E 564543, N 6863498 E 564526. |
| metsakeskus.1000051407 |
768 |
Kyrsyänjärvi pohjoispää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562144.00000000 |
6857991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051407 |
Kyrsyänjärven pohjoispäässä, Kyrsyänjoen suusta 90 m etelään, on tasaisella
hiekkakankaalla tervahauta, halkaisijaltaan 16,5 m, halssi itään. |
| metsakeskus.1000051408 |
768 |
Aumalahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561446.00000000 |
6856639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051408 |
Kyrsyänjärven länsirannan Aumalahden koillisrannasta 90 m koilliseen tervahauta, halkaisija n. 14 m, syvä keskuskuoppa, halssi länteen. |
| metsakeskus.1000051409 |
768 |
Aumalahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
561442.00000000 |
6856561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051409 |
Kyrsyänjärven länsirannan Aumalahden koillisrannasta 34 m koilliseen hiilihauta, halkaisija n. 3 m. |
| metsakeskus.1000051410 |
768 |
Rötsänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561660.00000000 |
6855450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051410 |
Kyrsyänjärven lounaispäässä Rotsänniemen etelärannan keskivaiheilla on kivikautinen asuinpaikka. Rannasta nousevan korkeahkon törmän päälle tehdystä koekuopasta tuli keramiikkaa ja palanutta luuta. Paikka on tasaista kangasta, josta maasto nousee asuinpaikan takana loivasti pohjoiseen. Lännessä törmä nousee ja maaperä on kivisempää, idässä taasen törmä laskee. Paikka rajautuu topografian perusteella melko hyvin. |
| metsakeskus.1000051411 |
768 |
Jänissalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562815.00000000 |
6852515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051411 |
Koskutjärventien varrella, tien länsipuolella iso tervahauta, halkaisija 17 m. Tervahauta on tiheän kasvillisuuden ja vesakon peitossa. |
| metsakeskus.1000051412 |
768 |
Kinkolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563640.00000000 |
6854408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051412 |
Kyrsyänjärven etelärannalla, Kyrsyänjärven ja Kinkolammen välisellä kannaksella,
on iso tervahauta, halkaisija 20 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000051413 |
531 |
Vahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
222836.00000000 |
6811411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051413 |
Kohde sijaitsee Vahdin tilan koillispuolella noin 60 metriä Pyssykankaantieltä etelään. Tervahaudan sisähalkaisija on 8m, vallien halkaisija 2m ja korkeus ulkopuolisesta maanpinnasta noin 0,5m. Tervahaudassa ei ole halssia. |
| metsakeskus.1000051414 |
768 |
Kukkurinmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565527.00000000 |
6853308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051414 |
Kyrsyänjärven kaakkoispään rannasta runsas kilometri kaakkoon, Väätälänmäentien eteläpuolella sijaitsevan Kukkurinmäen laella, tervahauta, jonka halkaisija on 16 m ja halssi on koilliseen. Syvä keskuskuoppa. 80 m kaakkoon on toinen tervahauta (Kukkurinmäki 2). Alue on vesakkoista nuorta metsää ja tervahauta on vesakon peitossa. |
| metsakeskus.1000051415 |
768 |
Kukkurinmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565577.00000000 |
6853244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051415 |
Terahauta Kyrsyänjärven kaakkoispään rannasta runsas kilometri kaakkoon, Väätälänmäentien eteläpuolella sijaitsevan Kukkurinmäen laella. Halkaisija on 12 m. Syvä keskuskuoppa. 80 m luoteeseen on toinen tervahauta (Kukkurinmäki 1). |
| metsakeskus.1000051416 |
768 |
Tarsionlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
564518.00000000 |
6855307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051416 |
Kyrsyänjärven eteläosan koillisrannalla, Tarsionlahden pohjukan pohjoisrannalla,
rantatörmän päällä on hiilihauta. Halkaisija on n. 2 m. |
| metsakeskus.1000051417 |
768 |
Kuikanlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
565231.00000000 |
6854732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051417 |
Kyrsyänjärven kaakkoispään pohjoisrannalla, rantatörmän päällä, on hiilihauta, jonka
halkaisija on 2 m. |
| metsakeskus.1000051418 |
768 |
Koivuranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567244.00000000 |
6854574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051418 |
Kuhajärven keskiosan länsirannalla olevan mäenharjanteen eteläosassa on pieni
tervahauta, halkaisija 10 m, ja siinä on leveät vallit. Halssiton. Kyse voi olla myös isosta hiilihaudasta. |
| metsakeskus.1000051420 |
608 |
Kaatunekorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232345.00000000 |
6846649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051420 |
Kohde sijaitsee Susikallion koillispuolisessa rinteessä 530 metriä kaakkoon Valtosen tilalta. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8m ja vallit 2m leveät sekä 0,5m korkeat. Vallien sammalpeitteen alta on havaittavissa vallin kiveys. Halssi on suunnattu alarinteeseen tervahaudan koillispuolelle.
Tervahaudan ympäristö oli tarkastushetkellä hiljattain harvennettua havumetsää. Tervahaudan sisään on jätetty muutamia vanhoja puita. |
| metsakeskus.1000051421 |
608 |
Hautaneva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
226389.00000000 |
6851645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051421 |
Kohde sijaitsee Tervametsän kiinteistön alueella 400 metriä Pomarkun ja Porin rajasta koilliseen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10m ja sen vallit ovat 2,5m leveät ja korkeus paikoin 1,5m ympäröivästä maastosta. Tervahaudan halssi on alarinteessä rakenteen itäpuolella, mistä on havaittavissa myös jäänteitä rakenteen kiveyksestä.
Tervahaudan ympäristö on kuusimetsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa tiheästi nuorta kuusta. |
| metsakeskus.1000051422 |
608 |
Luotolahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
226211.00000000 |
6852759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051422 |
Kohde sijaitsee metsässä 65 metriä Isojärventieltä lounaaseen. Tervahaudan vallit ovat 1m korkeat ja 2m leveät, ja niistä on havaittavissa sammaleen keittämä kivetys. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 metriä. Tervahaudan halssi on suunnattu alarinteeseen rakenteen lounaispuolelle.
Tervahaudan ympäristö on tiheää, nuorta sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa useita nuoria koivuja ja kuusia. |
| metsakeskus.1000051423 |
608 |
Peräkytö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
225747.00000000 |
6852936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051423 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukiolla 230 metriä Isojärvetieltä etelään. Tervahaudan vallit ovat alle 0,5m korkeat ja 2m leveät, ja tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 metriä. Tervahaudassa ei ole halssia tai ränniä.
Tervahautaa ympäröinyt puusto on lähes täysin kaadettu ja alueella oli inventointihetkellä runsaasti hakkuujätettä. Tervahaudan päältä on ajettu metsätyökoneella, mikä on vaurioittanut maannosta ja tuonut pintaan runsaasti hiiltä. Rakenteen sisällä kasvaa yksittäinen mänty |
| metsakeskus.1000051424 |
777 |
Aronkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631028.00000000 |
7184773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051424 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051425 |
777 |
Aronkangas kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631589.00000000 |
7184345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051425 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051427 |
297 |
Kalkkisaari |
10001 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
541093.00000000 |
6952108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051427 |
Vehmersalmen Puutosmäessä Laitisenlahdessa olevassa Kalkkisaaressa on historiallisten lähdeaineistojen mukaan poltettu kalkkia jo 1600- luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051428 |
297 |
Puutosmäki |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
541086.00000000 |
6953773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051428 |
Kuopion Puutosmäen pohjoispuolinen Pitkälahti on tunnettu kalkkiesiintymästään, jota on perimätiedon mukaan käytetty jopa kolmisensataa vuotta. Kalkin käyttö oli alueella koteiteollisuusmuotoista aina vuoteen 1870 saakka, jolloin kuopiolaiset Petander ja Thur kokeilivat kalkin tehdasmaista valmistusta. Pitkänlahden rantaan rakennettiin 1873 kalkkitehdas. Puutosmäen kalkkia tarvittiin paikallisissa rakennustöissä, mutta sitä kuljetettiin mm. Savonlinnaan.
Puutosmäen itäpuolella, noin 400 metriä Pitkälahden pohjukasta länteen, on 200 metrin pituudelta 6-10 metrin syviä vanhoja louhoksia 15-20 metriä leveässä dolomiittikerroksessa. Jossain lahden rannalla on vuoden 1938 tietojen mukaan sijainnut vielä vanha kuilu-uuni, jossa on poltetu kalkkikiveä Juankosken ruukin tarpeeksi.
Louhosalue näkyy selkeästi vinovalovarjostekartoilla. Vuoden 1939 ilmakuvissa alue on puustoista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051430 |
49 |
Bredängen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
371208.00000000 |
6674412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051430 |
Soisalo 2023: Röykkiö sijaitsee peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen keskellä Bredängenin peltoaukean eteläosassa. Paikalla kasvaa havumetsää ja röykkiön päälle on kaatunut puu. Myös itse röykkiössä kasvaa mänty. Röykkiö on kasattu maapohjalle suuren noin 1,8x1,3 metrisen kiven ympärille miehennostannaisista kivistä. Sen halkaisija on noin 10 m ja korkeus 0,5 m, ja se on muodoltaan pyö-reähkö. Röykkiön reunimmaiset kivet katoavat varvikon ja sammaleen alle.
Vanhoilla kartoilla (1777 isojako, senaatin, vanhat peruskartat ja ilmakuvat) ei met-säsaarekkeessa ole ollut rakennuksia. eikä pelto näyttäisi olleen nykyistä laajempi, jolloin röykkiö on suht. etäällä pellosta.
Läheiseltä pellolta löytyi 10.5.2024 pronssikautinen reunakirves, ja 800 m päästä on löytynyt pronssikautinen piitikari KM 14586. |
| metsakeskus.1000051432 |
301 |
Pukkilanmäki |
10007 |
12001 |
13010 |
11042 |
27028 |
249901.00000000 |
6966642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051432 |
Kuivatun Tainusjärven pohjoispuolella olevasta Pukkilan talosta n. 100 metriä koilliseen on vanha tervahauta, jonka halssiin on tehty jatkosodan aikana korsu kolmen rintamakarkurin toimesta. Miehet ovat majailleet korsussa maaliskuuhun 1943 asti, jolloin viranomaiset ovat tehneet korsuun ratsian. Paikalla käydyn tulitaistelun aikana kaksi kolmesta metsäkaartilaisesta menetti henkensä. Puretun korsun paikalle on rakennettu alkuperäiselle varsin uskollinen korsuennallistus. Paikalle johtaa merkitty polku. Tervahauta on osittain säilynyt korsun vieressä, suohon laskevassa mäentörmässä. Tervahaudan vieressä, haudan kaakkoispuolella, on n. 2 x 4 m kokoinen, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on paikallisen informantin mukaan ollut sysivarasto. |
| metsakeskus.1000051432 |
301 |
Pukkilanmäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11042 |
27028 |
249901.00000000 |
6966642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051432 |
Kuivatun Tainusjärven pohjoispuolella olevasta Pukkilan talosta n. 100 metriä koilliseen on vanha tervahauta, jonka halssiin on tehty jatkosodan aikana korsu kolmen rintamakarkurin toimesta. Miehet ovat majailleet korsussa maaliskuuhun 1943 asti, jolloin viranomaiset ovat tehneet korsuun ratsian. Paikalla käydyn tulitaistelun aikana kaksi kolmesta metsäkaartilaisesta menetti henkensä. Puretun korsun paikalle on rakennettu alkuperäiselle varsin uskollinen korsuennallistus. Paikalle johtaa merkitty polku. Tervahauta on osittain säilynyt korsun vieressä, suohon laskevassa mäentörmässä. Tervahaudan vieressä, haudan kaakkoispuolella, on n. 2 x 4 m kokoinen, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on paikallisen informantin mukaan ollut sysivarasto. |
| metsakeskus.1000051432 |
301 |
Pukkilanmäki |
10007 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
249901.00000000 |
6966642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051432 |
Kuivatun Tainusjärven pohjoispuolella olevasta Pukkilan talosta n. 100 metriä koilliseen on vanha tervahauta, jonka halssiin on tehty jatkosodan aikana korsu kolmen rintamakarkurin toimesta. Miehet ovat majailleet korsussa maaliskuuhun 1943 asti, jolloin viranomaiset ovat tehneet korsuun ratsian. Paikalla käydyn tulitaistelun aikana kaksi kolmesta metsäkaartilaisesta menetti henkensä. Puretun korsun paikalle on rakennettu alkuperäiselle varsin uskollinen korsuennallistus. Paikalle johtaa merkitty polku. Tervahauta on osittain säilynyt korsun vieressä, suohon laskevassa mäentörmässä. Tervahaudan vieressä, haudan kaakkoispuolella, on n. 2 x 4 m kokoinen, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on paikallisen informantin mukaan ollut sysivarasto. |
| metsakeskus.1000051432 |
301 |
Pukkilanmäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
249901.00000000 |
6966642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051432 |
Kuivatun Tainusjärven pohjoispuolella olevasta Pukkilan talosta n. 100 metriä koilliseen on vanha tervahauta, jonka halssiin on tehty jatkosodan aikana korsu kolmen rintamakarkurin toimesta. Miehet ovat majailleet korsussa maaliskuuhun 1943 asti, jolloin viranomaiset ovat tehneet korsuun ratsian. Paikalla käydyn tulitaistelun aikana kaksi kolmesta metsäkaartilaisesta menetti henkensä. Puretun korsun paikalle on rakennettu alkuperäiselle varsin uskollinen korsuennallistus. Paikalle johtaa merkitty polku. Tervahauta on osittain säilynyt korsun vieressä, suohon laskevassa mäentörmässä. Tervahaudan vieressä, haudan kaakkoispuolella, on n. 2 x 4 m kokoinen, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on paikallisen informantin mukaan ollut sysivarasto. |
| metsakeskus.1000051439 |
301 |
Laineskangas 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
252430.00000000 |
6962738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051439 |
Tarkastus 2024:
Laineskankaan lakialueen pohjoispäässä on paljas lakikivikko, jossa on noin 8 x 6 m kokoinen laakea kuoppa, syvyydeltään 0,5-1 m. Kuopan reunoilla on epämääräistä kivivallia, joten ilmeisesti kyseessä ei ole kivenottokuoppa. Ikää kuopalla lienee yli sata vuotta, sillä kivet ovat runsaan jäkälän peitossa. Sijaintinsa ja ulkomuotonsa puolesta kuoppa voi olla jopa esihistoriallista perua. Kuopassa on kaksi pienempää ja syvempää kaivantoa, jotka saattavat olla sekundaarisia. |
| metsakeskus.1000051444 |
739 |
Haukhonkakangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531235.00000000 |
6784854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051444 |
Laserkeilausaineiston perusteella mahdollinen tervahauta sähkölinjan eteläpuolella. Halkaisijan vallilta vallille n 12 m. Tervanlaskukuoppa koilliseen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051449 |
271 |
Hulttinen |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
253000.00000000 |
6803773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051449 |
Metallinetsinnässä löytynyt mahdollinen kalmisto. Ei tarkastettu. ILM30164 |
| metsakeskus.1000051452 |
608 |
Laurila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
231695.00000000 |
6848636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051452 |
Tervahauta sijaitsee hakkuuaukion keskellä noin 150 metriä lounaaseen lähimmästä metsäautotiestä ja 850 metriä pohjoiseen Uudenkyläntieltä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi on suunnattu alarinteeseen tervahaudan länsipuolelle. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 2 metriä ja enintään 2 metriä korkea. Rakenteen sisähalkaisija on noin 8 metriä.
Rakenne on säilynyt pääosin eheänä, mutta rakenteen itäreunan maannos on aavistuksen vaurioitunut ja esiin on noussut hiiltä. Vallien kiveys vaikuttaa eheältä ja on paksun sammalen peittämä. Tervahaudan sisällä kasvaa lähinnä nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000051453 |
608 |
Leppäniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232204.00000000 |
6849638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051453 |
Kohde sijaitsee Ruikusuontien varressa noin 35 kilometriä pohjoiseen tiestä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen ja sen halssi on suunnattu alarinteeseen pohjoispuolelle. Tervahaudan vallit ovat noin 2m leveät ja parhaimmillaan 1,5m korkeat. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10m.
Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä ja myös rakenteen sisällä sekä sen valleilla kasvaa yksittäisiä vanhoja kuusia. Tervahaudan valleilla on myös kaksi tuulenkaatoa, jotka ovat vetäneet pintaan hiiltä. Tervahaudan rakenteet ovat muuten ehyet ja vallien kivetys on nähtävissä paikoin sammaleen alta. |
| metsakeskus.1000051454 |
608 |
Ojala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232011.00000000 |
6850092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051454 |
Kohde sijaitsee peltojen väliin jäävällä metsäkumpareella noin 220 metriä Ojalan tilan päärakennuksesta lounaaseen. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi on suunnattu alarinteeseen koilliseen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 6m ja vallien korkeus on parhaimmillaan alle 2m ja leveys 1,5m.
Rakenne on säilynyt eheänä ja sen vallien kivirakenteet ovat hyvin havaittavissa. Tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorta koivua, mutta rakenteen sisällä on pääosin nuosta kuusta. |
| metsakeskus.1000051455 |
152 |
Niemenmaanmäen kivihakkaus |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
263172.00000000 |
6989801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051455 |
Ilmoitus 2024:
Napuen kylätien vieressä olevan kookkaan siirtolohkareen kyljessä on kaiverrettua kirjoitusta, joka on osittain sammalen ja jäkälän alla. Ylimpänä on erotettavissa numerot 1,9, ehkä 0 ja 0. Näiden alapuolella on lisää kaiverrusta, joista yksi mahdollinen M-kirjain. |
| metsakeskus.1000051462 |
233 |
Tuohisaari 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
293780.00000000 |
7029847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051462 |
Tarkastus 2024:
Vanhassa kuusimetsässä on noin 30 x 20 m kokoinen kivistä raivattu tasanne. Maanäytekairassa todettiin turpeen alla kymmenen sentin paksuinen muokkauskerros. Raivion keskellä on kaksi maakiven ympärille tehtyä raivausröykkiötä ja raivion itäpäässä olevan siirtolohkareen takana sammalen peittämä nelikivinen kivirivi, joka voisi olla kiveä vasten tehdyn suojan tukikiveys. Raivion kaakkoiskulmassa on kangasturpeen peittämä uuninraunio, jonka kivien välistä kairattu maanäyte oli hiilestä musta. Jäännökset saattavat liittyä Pelkkalantien pohjoispuolella olevan torpan jäännöksiin, jolloin kiukaanraunio voisi olla esimerkiksi paikalla olleen riihen kiuas. |
| metsakeskus.1000051465 |
758 |
Kalatonjärvi 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
458806.00000000 |
7480460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051465 |
Havaittu LiDAR-aineistosta malminetsintälupahakemuksesta lausuttaessa. Paikalla on kaksiosainen 17 x 9,5 m kokoinen kämppä. Itäisempi osa todennäköisesti talli. Piisi ei visualisoidu varmuudella, mutta voinee sijaita läntisen osan koillisnurkassa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051466 |
176 |
Nurmenkoukku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
615267.00000000 |
7021409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051466 |
Marjosaaren eteläosassa, noin 100 metriä rannasta pohjoiseen olevalla loivalla rinteellä erottuu Lidar-korkeusmallissa (15.5.2024) halkaisijaltaan noin 13 metrinen tervahauta, jossa on selkeät reunavallit. Korkeusmallin ohella kohde on merkitty myös maastokartalle.
Muinaisjäännöstä ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051470 |
710 |
Södergård |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
286658.00000000 |
6656857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051470 |
Mäen itärinteeseen rakennettu rännihauta. Rakenteita näkyvissä n. 6-7 metriä. |
| metsakeskus.1000051471 |
710 |
Gamsskog 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
286567.00000000 |
6657095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051471 |
Mäenharjanteen länsirinteeseen tehty suppilomainen hauta. Vallit melko matalia, halkaisija ulkoreunasta mitattuna n. 6 metriä. Haudasta lounaaseen on kaksi kuoppaa. Lähempänä hautaa on melko matala ja alempana rinteesssä n. 80 cm syvä tervanlaskukuoppa, jonka halkaisija on n. 1,5 m. |
| metsakeskus.1000051482 |
71 |
Korkiakaarto |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431487.00000000 |
7125281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051482 |
Mahdollinen tervahauta Korkiakaarron eteläpuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051483 |
71 |
Kopisto 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431248.00000000 |
7123667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051483 |
Mahdollinen tervahauta sijaistee Kopiston asuinpaikan pohjoispuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051485 |
69 |
Hanhilampi pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
411449.00000000 |
7071765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051485 |
Lidar-aineistossa erottuvat ja LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistetut kaksi vierekkäistä tervahautaa. Itäisemmän ja isomman tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä ja sen halssi suuntaa etelälounaaseen. Pienemmän tervahaudan halkaisija on noin 13,5 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Maastokartalle merkittyä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051485 |
69 |
Hanhilampi pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411449.00000000 |
7071765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051485 |
Lidar-aineistossa erottuvat ja LIDARK-hankkeen yhteydessä tunnistetut kaksi vierekkäistä tervahautaa. Itäisemmän ja isomman tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä ja sen halssi suuntaa etelälounaaseen. Pienemmän tervahaudan halkaisija on noin 13,5 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Maastokartalle merkittyä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051486 |
69 |
Karvosenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
409802.00000000 |
7071966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051486 |
Tervahauta sijaitsee kivikkoisella mäenharjanteella noin 450 metriä metsäautotien itäkaakkoispuolella. Tervahauta on pieni ja suppilomainen: sen halkaisija on 10 metriä ja syvyys 1,5 metriä mäen yläreunalta mitattuna. Vallin leveys on 1,5 metriä. Halssi osoittaa alarinteeseen kohti etelää. Tervahauta on osin metsittynyt, ja sen päällä kasvaa jykeviä haapoja, sekä kuusentaimia. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltynyttä maakerrosta. 340 metriä kohteen lounaispuolella sijaitsee toinen tervahauta Karvosenkangas 2. |
| metsakeskus.1000051487 |
69 |
Lähdekangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
413342.00000000 |
7074432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051487 |
Tervahauta sijaitsee noin 450 metriä eteläkaakkoon Miettustentien päässä sijaitsevalta asuintalolta. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja syvyys pohjalta vallin reunalle mitattuna 1,8 metriä. Muodoltaan tervahauta on syvä ja suppilomainen. Tervahaudassa on tuplavalli, joka erottuu paikoin epäselvästi. Vallien leveys on yhteensä 4-5 metriä. Halssi osoittaa kohti itää.
Tervahauta on huomattavasti metsittynyt, pohjan ja vallin päällä kasvaa nuorta kuusta, haapaa ja koivua. Myös ympäristö koostuu tiheästä sekametsästä. Kohteen luota löydettiin hieman modernia roskaa, kuten vanha peltitynnyri. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltä. |
| metsakeskus.1000051488 |
608 |
Hakala |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
231140.00000000 |
6849843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051488 |
Hakalan tila sijaitsee Ruikusuon kupeessa 1,6 km koilliseen Uudenkyläntieltä. Käytöstä jääneeseen tilaan on kuulunut ainakin kolme rakennusta, joiden perustukset ovat nähtävissä tilan halkaisevan metsätien molemmin puolin.
Metsätien itäpuolella sijaitseva perustus on kooltaan noin 10x10 metriä ja sen keskellä on sammaleen peittämä uunin kivetys. Tien länspipuolella sijaitsee kahden rakennuksen perustukset sekä peitetty kaivo. Lisäksi tilalta 110 metriä koilliseen havaittiin kivikellari, joka saattaa liittyä saman tilan toimintaan.
Tila esiintyy vuoden 1910 senaatin kartassa. Rakennukset esiintyvät vielä vuoden 1970 peruskartalla, mutta rakennukset on purettu vuoden 1986 mennessä.
Tilalta 110 metriä koilliseen havaittiin kivikellari, joka saattaa liittyä saman tilan toimintaa. |
| metsakeskus.1000051489 |
710 |
Fagernäs 3 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
313737.00000000 |
6656708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051489 |
Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä kumpareella. Kumpareen itäosassa on rakennuksen perustus. Kumpareen kahteen osaan jakavan peltolohkon länsipuolella on terassi/tasanne, jossa on rakennuksen pohja. Rakennuksen seinälinjat hahmottuvat drone-kuvissa. Kumpareen länsiosa on metsää ja tonttimaan alue on kasvillisuudeltaan avoimempaa pensaikkoa ja heinikkoa |
| metsakeskus.1000051493 |
257 |
Västerås |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
360055.00000000 |
6666433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051493 |
Gunnarsbyssä Porkkalantien länsipuolella sijaitsevan korkean mäen kallioisen lakialueen etelärinteessä sijaitsee kaikkiaan 11 kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa kiviröykkiötä. Osa röykkiöistä on hyvin selväpiirteisiä, muodoltaan nelisivuisia, tiiviisti ladottuja ja noin metrin korkuisia, osa matalampia latomuksia.
Röykkiöiden muodon ja sijainnin perusteella kyse ei ole Porkkalan vuokrakauden aikaisista kivilatomuksista tai viljelyyn liittyvistä röykkiöistä. |
| metsakeskus.1000051495 |
257 |
Högberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
360257.00000000 |
6665986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051495 |
Högbergetin kalliomassiivin kaakkoissivulla, kahden kalliojyrkänteen välisellä terassilla sijaitsee pienehköistä pyöristyneistä luonnonkivistä koottu, muodoltaan lähinnä pyöreä röykkiö. Koko noin 4 x 5 metriä, korkeus alle 0,5 metriä. Röykkiön ylitse kulkee runsaasti käytetty polku, ja röykkiö on selvästi painunut ja kulunut kulkemisen vuoksi.
Röykkiö sijaitsee lähes suoraan Högbergetin virtauseroosioluolan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000051498 |
608 |
Kaanaanlammi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
229997.00000000 |
6848773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051498 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukiolla Uudenkyläntieltä ja Yli-Kaanaan tilalta 70 metriä koilliseen. Muinaisjäännöskohde koostuu tervahaudasta ja tämän länsipuolella sijaitsevasta kivirakenteesta.
Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että halssi on rakennettu alarinteeseen itäpuolelle. Tervahaudan vallit ovat 1,5m korkeat ja 2m leveät, ja rakenteen sisähalkaisija on noin 7m. Rakenne on säilynyt pääosin koskemattomana, mutta sen pintamaa on paikoin vaurioitunut metsätöiden yhteydessä paljastaen hiiltä. Rakenteet erottuvat paikoin sammaleen alta.
Tervahaudasta 22 metriä länteen sijaitsee maanpäällinen kivilatomus, joka lienee tervakämpän raunio. Kivetys on kooltaan 4x4m ja sen korkeus on noin 1,5m. Rakennuksen suuaukko on suunnattu etelään. |
| metsakeskus.1000051500 |
584 |
Hanhilammenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383147.00000000 |
7026033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051500 |
Tervahauta on pyöreä ja siinä on paksut vallit, halkaisija n. 24 m, syvyys n. 1 m. Halssi on länteen. Maasto on kivikkoista mäntykangasta. Kohde sijaitsee Tuohilamminkankaan itäosan keskivaiheilla, n. 2 km Salamajärvestä koilliseen. |
| metsakeskus.1000051502 |
584 |
Saukkorauma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386605.00000000 |
7025511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051502 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 21,3 km koilliseen. Pyöreähkön tervahaudan halkaisija on n.18 m. Hauta on matala, n. 0,5 m syvä, ja se erottui heinikossa heikosti. Halssi on etelään. Hauta on hakkuualueen reunassa, jossa kasvaa katajia ja nuoria kuusia. Maasto on muutoin soistuvaa kivikkokangasta. Kohde sijaitsee Alajoen eteläpuolella, Mökäläntiestä vajaat 400 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000051503 |
146 |
Karpankangas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
714414.00000000 |
6953938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051503 |
Kohde sijaitsee Karpankangas-nimisen metsäalueen pohjoisosassa noin 5,5 kilometrin päässä Möhkön taajaman itäpuolella Karpanjärven rannan tuntumassa olevalla mäntykankaalla.
Alueella on nähtävissä useita selvästi maastossa erottuvia korsukuoppia, lyhyitä juoksuhaudanpätkiä sekä tuliasemia. Kohde liittyy puna-armeijan toisen maailmansodan aikana Möhkön ympäristöön rakentamaan korsukylään. Tarkastushetkellä vuonna 2024 usean korsukuopan pohjalla oli nähtävissä ilmeisesti metallinetsinharrastajien kaivamia, kohtalaisen uusia kaivantoja. |
| metsakeskus.1000051507 |
146 |
Karpankangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
714599.00000000 |
6953692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051507 |
Kohde sijaitsee noin 25 metrin päässä Karpankaantien itäpuolella olevassa harvassa ja tasaisessa mäntymetsässä. Kyseessä on halkaisijaltaan liki 20 metrinen hiilimiilu, jonka ympärille kaivetut ilmanottoaukot ovat selvästi erotettavissa maastossa. Rakenne näkyy selvästi myös Lidar-korkeusmallissa. |
| metsakeskus.1000051508 |
86 |
Huhtisuo |
10001 |
12004 |
13055 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051508 |
Kivistä ladottu röykkiömäinen rakennelma, jonka päällä neliskulmainen aukko. Korkeus noin metrin, leveys kaksi metriä. Lähialueilla tiedossa kaksi kiviuunia (ryssänuunia). Alueen välittömässä läheisyydessä havaittu mahdollinen muinaisranta. Kohdeilmoitus 30045. Kohde vaatii maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000051509 |
91 |
Tukikohta IV: kaivo (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
393171.00000000 |
6680802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051509 |
I maailmansodan aikainen kaivo sijaitsee Kivikossa, kohteiden Tukikohta IV:7 (Jakomäki) ja Tukikohta IV: tie (Jakomäki, Kivikko) eteläpuolella, aivan ulkoilutien reunalla, muutaman metrin päässä tien eteläreunasta.
Kaivoa ympäröi noin 1 – 1,5 m korkea maavalli, joka tosin puuttuu kaivon tienpuoleiselta reunalta. Kaivo on täyttynyt vedellä ja vettä siinä on noin 0,5 m. Veden alla tuntuu olevan liejua ja maatuvia lehtiä. Maavallien alapuolella, vesirajan yläpuolella on näkyvissä muilla sivuilla 2 hirsikertaa, mutta itäsivulla 3 hirsikertaa. Hirsikehikon koko on 2 m x 2 m ja hirret ovat n. 25 cm paksuja. Kaivossa on hiukan roskia ja puiden oksia, mutta muutoin sen kunto vaikuttaa olevan hyvä vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70, yhdystieverkosto ja kaivo) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000051510 |
584 |
Kauniskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388130.00000000 |
7025835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051510 |
Kohde sijaitsee Perhon kirkosta 22,7 km koilliseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija n. 15 m. Leveä valli ja ojat ympärillä, halssi. Vieressä kuoppia joissa romua mm. autonrengas. |
| metsakeskus.1000051511 |
584 |
Polvilamminaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384948.00000000 |
7026446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051511 |
Kohde sijaitsee Perhon kirkosta 20,7 km koilliseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija n. 15 m, halssi. |
| metsakeskus.1000051512 |
584 |
Polvilamminaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384992.00000000 |
7026518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051512 |
Kohde sijaitsee Perhon kirkosta 20,8 km koilliseen. Paikalla on tervahaudan jäännös, halkaisija n. 12 m, halssi. Pohjoissivu on poistettu. |
| metsakeskus.1000051513 |
584 |
Perho Polvilampi Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
384850.00000000 |
7026661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051513 |
Kohde sijaitsee Perhon kirkosta 20,8 km koilliseen. Jokivarressa, oletettavasti entisessä järvenrannassa on ympäristöstä korkeammalle kohoava kapea harjanne, jonka luoteiskärjessä on palaneista kivistä koostuva kiukaan jäänne, kooltaan 2 x 1,7 m ja noin 0,8 m korkea. Jäännös on heinän ja kasvillisuuden peitossa. Tiiltä ei paikalla ole, mutta
kivet kyllä hyvin palaneen näköisiä. Maaperä vieressä on kohtalaisen kivistä (pientä kiveä) hiekkamoreenia. Jokiranta hyvin kivikkoinen luoteessa ja koillisessa.
Lännessä alavaa ja märkää niittyä kaakossa maasto hieman nousee ja muuttuu kiviseksi. Kiukaan koillispuolella n. 12 m etäisyydellä on rannassa isompi lohkare.
Paikan nimi maastokartalla on Pirttiniemi. Vanhoilla peruskartoilla ja 1800-luvun pitäjänkartalla alueelle ei ole merkitty mitään. Kyse lienee varhaisen maanviljelyasutuksen pioneeriaikainen pirtti tai sitä edeltänyt eräsijan pirtti. Oletettavasti se on
1800 luvun alkupuolta vanhempi. Ympäristö on ehjä ja pirtinpaikka vaikuttaa sen
käyttöä myöhemmin kajoamattomalta. Paikka on siis vesireitin varressa, joka alkaa lännessä Elämäinen (latvajärvi) ja Salamajärvestä ja kulkee sieltä itään Polvilammen kautta Kinnulan Jäppäjärville ja edelleen Kivijärveen. |
| metsakeskus.1000051514 |
584 |
Orislamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377481.00000000 |
7028184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051514 |
Kohde sijaitsee Perhon kirkosta 17,7 km pohjoiseen. Paikalla on leveävallinen tervahauta halkaisija n. 18 m. Sen eteläpuolella 24 m päässä on kiukaan raunio, kooltaan 2,3 x 2 m.
Palaneiden kivien kasa, nyt sammaleen peitossa (alakohde). |
| metsakeskus.1000051515 |
584 |
Isokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378756.00000000 |
7028093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051515 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 19,3 km koilliseen. Tervahaudan halkaisija on n. 19 m, syvyys n. 1,5 m. Sen ympärillä on useita pieniä maanottokuoppia. Maasto on sekametsää, maaperä soransekaista hiekkaa. Kohde sijaitsee Isokankaan kaakkoiskulmalla, Tynnyrisalon tiestä 120 m koilliseen. |
| metsakeskus.1000051519 |
845 |
Pöytämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402087.00000000 |
7321810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051519 |
Pöytämaan pohjois-eteläsuuntaisen, noin 1,5 km pitkän ja 0,5 km leveän harjanteen koilliskulmasta ulkonee koilliseen kapea hiekkaharjanne. Se on tyveltä noin 100 m leveä, mutta kapenee nopeasti. Pääosin harjanne on noin 30 m leveä ja kärjestä vain noin 20 m. Harjanteen tyvellä on laaja hiekkakuoppa, joten alkuperäiset maaston muodot siellä ovat hävinneet.
Pinnaltaan kuoritulla alueella harjanteen laella havaittiin runsaasti iskosmaisia kvartseja pisteestä N 7321800 E 402080, noin 20 m matkalla lounaaseen. Paikalle kaivettiin kahdeksan koekuoppaa asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi, joista löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia koekuopista 1-4 ja kivilaji-iskoksia koekuopasta 3.
Asuinpaikalta lounaaseen, ylempää Pöytämaan harjanteen pohjoispään rinteeltä löydettiin vähäisiä asuinpaikkaan viittavia merkkejä kahdesta kohdasta. Yksittäiset kvartsi-iskokset löydettiin suuren hiekkakuopan pohjoisreunalta kuoritulta maan pinnalta (N 7321731 E 401973) ja hiekkakuopan länsipäästä, jossa maanpintaa on myös kuorittu ja kaiveltu varsinaisen laajan hiekkakuopan pään ja hiekkakuoppaan lännestä tulevan tien välissä (N 7321715 E 401926). Nämä löytökohdat liittyvät todennäköisesti asuinpaikkaan, joka on ollut hiekkakuopan länsipään kohdalla, mutta tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.1000051520 |
845 |
Peräkumpu |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
407016.00000000 |
7328229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051520 |
Peräkumpu-nimisen mäen laella on noin 200 x 50 m laajuinen rakka-alue. Keskiosassaan se on lähes puuton, pohjois- ja eteläosissa huuhtoutunut kivikerros on ohuempi ja moreenimaa on lähempänä pintaa, jolloin puustoa ja muuta aluskasvillisuutta on enemmän.
Rakkakivikossa todettiin 7 enemmän tai vähemmän selvää kuoppaa. Suurin osa näistä on varmuudella ihmisen tekemiä, mutta epämääräisimmät saattavat olla luonnonmuodostumia.
Alueella, varsinkin sen eteläosassa, on useita uudenaikaisia kaivantoja. Nämä ovat kooltaan noin 4 x 4–12 x 8 m välillä. |
| metsakeskus.1000051521 |
710 |
Trycksbacka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
324936.00000000 |
6673009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051521 |
Koordinaattien osoittamassa paikassa sijaitsee kahden tulisijallisen rakennuksen perustukset ja suuri kellarikuoppa
Trycksbacka on 1500-1600-luvulla ollut oma erillinen veroyksikkönsä, jossa kaksi verotaloa. Tämä kohde on toinen niistä ja on merkitty 1700-luvun kartalle B16:37/1-6 Mjölnarby; Karta öfver egorne med delnings- och rösebeskrifning (1770-1779) |
| metsakeskus.1000051522 |
845 |
Peräkumpu 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
407006.00000000 |
7328239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051522 |
Peräkummun rakkakuoppien läheisyydessä sijaitsee myös yksi kivikasa, kooltaan 2 x 2 m, korkeudeltaan 80 cm. Kyseessä on käytössä oleva, isojakoa nuorempi rajamerkki tilusten rajalla. |
| metsakeskus.1000051526 |
845 |
Laitisensaaret |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
398868.00000000 |
7318160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051526 |
Kartoille nimetty ”Laitisensaaret” on ojitetulla suoalueella sijaitseva ryhmä moreenikumpareita, osittain ilmeisesti kalliopohjaisia. Näistä suurimmalla (n. 200 x 100 m), itäisimmällä, todettiin raivausröykkiöitä, raivausvalli ja mahdollinen rakennuksenperusta.
Alue on ympäröivän suon tasalta (n. 38 m mpy) vajaa kymmenen metriä kohoava moreenikumpare, osin melko kivikkoinen. Todetut raivausröykkiöt ja rakennuksenperustus ovat kahdella eri alueella – toisaalta kumpareen eteläosassa, toisaalta sen koillisosassa. Alue on melko pusikkoista, nuorta kuusta, mäntyä ja koivua kasvavaa metsää. Lakialue on osin avoimempaa.
Alueella havaittiin 5 raivausröykkiötä, yksi raivauskivivalli sekä mahdollinen rakennuksenperustus.
Mahdollinen rakennuksenperustus on harjanteen koillisosassa. Sen pitkiä seinämiä rajaavat harvakseen asetellut 30–50 cm kokoiset kivet. Molemmissa kapeissa päädyissä on tiheämmän kiveyksen alueet muutaman neliömetrin alalla. Selvää uuninjäännöstä ei ollut havaittavissa.
Kyseisellä alueella ei näy merkkejä asutuksesta 1900-luvun peruskartoilla tai 1840-
luvun pitäjänkartoilla. Vuoden 1833 isojakokartassa suunnilleen rakennuksenperustuksen kohdalle on tehty epäselvä merkintä, joka saattaa tarkoittaa rakennusta tai sitten jotain muuta. |
| metsakeskus.1000051532 |
181 |
Palokoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
268186.00000000 |
6863372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051532 |
Tervahauta, halkaisija n. 9 metriä, syvyys n. 1,5 m.
Reunoilla vielä nähtävissä hiiltä.
Tunnistettu yleisöilmoituksen perusteella, ei tarkastettu.
ILM30074 |
| metsakeskus.1000051533 |
689 |
Vipsuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
615886.00000000 |
6796608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051533 |
Vipsuon lounaisosassa sijaitsevan matalan moreenikumpareen keskellä on kivistä ladottu röykkiö. Röykkiön halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus puolisen metriä. Kyseessä on todennäköisesti kivistä ladotun harkkouunin jäännös. Kohde on löytynyt hakkuiden jälkeisessä metallinetsinnässä, jolloin röykkiön ympäriltä n. 10 metriä halkaisijaltaan olevalta alueelta todettiin runsaasti rautasignaaleja ja raudanvalmistusprosessin jätettä. Röykkiön reunasta oli paljastunut etsinnässä muutama iso, n. 20-30 cm halkaisijaltaan oleva rautaa sisältänyt kappale, jossa oli näkyvillä runsaasti selviä ja isoja puuhiilen jättämiä painanteita ja onkaloita.
Alueella ei vaikuttaisi olevan muita kiviraunioita, mutta n. 7 metriä rauniosta pohjoisluoteeseen on matala laakea, n 4 metriä halkaisijaltaan oleva painanne, joka saattaisi liittyä kohteeseen.
Tarkastusajankohtana 2024 puusto paikalta oli juuri harvennettu ja alue oli täynnä tuoretta harvennusjätettä. |
| metsakeskus.1000051534 |
739 |
Kanteleenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542638.00000000 |
6792437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051534 |
Kuivasensaaren Kanteleenniemi on kaakkoon työntyvä niemi saaren eteläosassa. Niemen kaakkoispäässä on kahden kivisen ja kallioisemman harjanteen välissä hiekkapohjainen kaakkoon avautuva kangas. Alueella on tehty hakkuut ja maanmuokkaus. Rikkoutuneesta maasta oli paljastunut kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Lisäksi maanmuokkaus on osin rikkonut kaksi historiallisen ajan kivistä ladottua uunia. Uunikiveysten halkaisija on ollut arviolta n 2 metriä. Säilyneiden osien perusteella uunit ovat ennen maanmuokkausta olleet täysin sammaloituneita eikä näiden ympäristön kasvillisuus ole poikennut muusta kankaasta. Molemmat uunit on ladottu kivilaatoista ja liuskoista. Lisäksi molemmista uuneista oli paljastunut poltetutun tai palaneen saven murentuneita, hapertuneita paloja, joista osassa oli selkeästi kaksi ulkopintaa 90 asteen kulmassa. Selkeitä tiiliä rakenteissa ei kuitenkaan ollut. Alueelta oli löytynyt metallinetsinnässä profiloidun rautapadan kappale, veitsi ja rautapiikki.
Uunien pohjoispuolella vaikuttaa olleen viljelysmaata. Metsänuudistamisen vuoksi muokatulla alueella on ainakin yksi hajonnut raivausröykkiö sekä pohjoispuolisen harjanteen eteläreunassa n 15 metriä pitkä ja metrin korkea kivimuurin muotoon ladottu rakennelma.
Paikalle ei ole kuvattu asutusta vuoden 1785 pitäjää kuvaavassa kartassa eikä vuoden 1847 pitäjänkartastossa. |
| metsakeskus.1000051536 |
403 |
Koppelokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
326350.00000000 |
7017761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051536 |
Koppelokankaan kaakkoisrinteessä on suuri ja näyttävä tervahauta. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 14 m ja hauta on vallin reunalta mitattuna noin 2 m syvä. Hautaa ympäröivä maavalli on noin 4 m leveä ja sen ulkoreunalla on paikoittain matala, ojamainen kaivanto. Jyrkkään rinteeseen kaivettu halssi on kaakon puolella. Tervahaudan länsipuolella reilun kymmenen metrin päässä on kangasturpeen peittämä, lohkareista rakennetun kiuasuunin jäännös osoittamassa kadonneen tervapirtin paikkaa. Kiukaanraunion koko on 3 x 3 x 0,5 m. Sen ja tervahaudan välissä on sammaloitunut, matala maanottokuoppa. |
| metsakeskus.1000051539 |
791 |
Takaneva 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
443014.00000000 |
7145203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051539 |
Mahdollinen tervahauta. Kohde erottuu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051540 |
791 |
Takaneva 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
442890.00000000 |
7145209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051540 |
Mahdollinen hiilimiilu. Kohde on tunnistettu LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051541 |
791 |
Iso-Hytti |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
443074.00000000 |
7145754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051541 |
Mahdollinen tervahauta. Kohde erottuu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051542 |
791 |
Pakkulanneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
444484.00000000 |
7145106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051542 |
Mahdollinen tervahauta. Kohde erottuu laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051543 |
734 |
Puistomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
285216.00000000 |
6691284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051543 |
Laajan peltoalueen länsilaidalla olevan mäen korkeimmalla kohdalla pitkänomainen matalahko röykkiö 2, jonka kiviä osin siirrelty. Kivet ihmisen pään kokoisia. Tästä n. 35 m lounaseen rinteen terassin laidalla toinen matala röykkiö, jonka kivet täysin sammaloituneet ja johon kasattu myöhemmin joitakin uusia kiviä ja hieman rakennusjätettä.
Mäen alaosasta, noin 60 m etelään, löydetty rautakautinen veitsi. |
| metsakeskus.1000051544 |
853 |
Vuori-Perkiö |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
244610.00000000 |
6716275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051544 |
Metsäniemekkeestä on tehty metallinetsinnässä kalmistoon viittaavia havaintoja. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM30116. |
| metsakeskus.1000051545 |
758 |
Väkkärävaara 1 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477336.00000000 |
7495766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051545 |
Kohde havaittiin sattumalta lausuttaessa läheistä aluetta koskevatsta malminetsintälupahakemuksesta. Peruskarttaan on merkitty pyyntikuoppia, joita ei kuitenkaan aiemmin ole ollut muinaisjäännösrekisterissä. LiDAR 5p:ssä havaitaan notkelmassa kaksi anomaliaa, jotka voisivat sopia pieniksi pyyntikuopiksi. Ne ovat vierekkäin noin 6,7 m etäisyydellä toisistaan. Läntisempi (johon kohdepiste osoittaa) vaikuttaa olevan vallien ympäröimä noin 5m (vallit ml) halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa. Itäisempi vaikuttaa epäselvemmältä ollen soikion tai pitkulaisen muotoinen (n. 4x3m). Sen itäpuolella LiDARista on hahmottuvinaan jonkinlainen nelikulmainen rakenne, joka kuitenkin on epäselvä. Kyseeseen voisi näin ollen tulla myös kämpän jäännös, jolloin kuopat olisivat kellarikuoppia tms. Joka tapauksessa kohde tulee tarkastaa maastossa sen statuksen varmistamiseksi. |
| metsakeskus.1000051546 |
785 |
Pyöriäsuo lounas 3 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
489956.00000000 |
7156969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051546 |
Pyöriäsuon länsipuolella olevan soranottopaikan eteläpuolella. Kuopat sijaitsevat arviolta muutaman kymmenen metrin säteellä alueen keskikohdasta. Kuopat ovat korkeintaan noin metrin syviä ja pituudeltaan ja leveydeltään parin metrin luokkaa. On mahdollista, että kyseessä ovat jokseenkin nuoret kuopat. |
| metsakeskus.1000051547 |
758 |
Väkkärävaara 2 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477360.00000000 |
7495900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051547 |
Kohde havaittiin sattumalta lausuttaessa läheistä aluetta koskevasta malminetsintäöupahakemuksesta. Peruskartassa alueelle on merkitty pyyntikuoppia, joita ei kuitenkaan aiemmin löytynyt muinaisjäännösrekisteristä.
Paikalla on kaksi kuoppaa, jotka voisivat sopia pyyntikuopiksi. Kuopista läntisempi (johon kohdepiste osoittaa) on muodoltaan pyöreä, vallien ympäröimä noin 5 m (vallit ml) halkaisijaltaan oleva kuoppa. Itäisempi kuoppa on pienempi, pyöreä, halkaisijaltaan noin 2,5 m ilman selkeästi visualisoituvia ympärysvalleja.
Kohteen tarkka luonne tulee määrittää maastotarkastuksella. |
| metsakeskus.1000051548 |
758 |
Väkkärävaara 3 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477122.00000000 |
7495982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051548 |
Kohde havaittiin sattumalta lausuttaessa läheistä aluetta koskevasta malminetsintälupahakemuksesta. Alueelle on peruskarttaan tehty merkintä pyyntikuopista, joita ei kuitenkaan aiemmin löytynyt muinaisjäännösrekisteristä.
Paikalla visualisoituu 75 m päässä toisistaan kaksi kuoppamaista anomaliaa, jotka sopisivat hyvin pyyntikuopiksi. Kuopista itäisempi (johon kohdepiste osoittaa), on ympärysvallien ympäröimä halkaisijaltaan (vallit ml) noin 7 m oleva pyöreä kuoppa. Tästä noin 75 m länteen on toinen kuoppa, joka LiDARista päätellen on osittain jäänyt kääntöpaikan alle. Se erottuu kuitenkin edelleen selkeästi ollen muodoltaan soikean pyöreähkö, ympärysvallien ympäröimä ja halkaisijaltaan (vallit ml.) noin 6,5, m oleva kuoppa.
Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000051549 |
564 |
Tammiräme pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
446703.00000000 |
7232212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051549 |
Kohteessa on noin 7 metriä ympäristöään korkeammalle kohoava pieni moreenikumpare, jonka laella on noin 35x20-metrinen, muodoltaan suorakulmainen alue, josta LiDAR-visualisoinneissa hahmottuu kaksi pitkänomaista ja yksi pyöreä painanne. Pitkänomaiset painanteet ovat mitoiltaan noin 15x5 metriä ja pyöreä painanne halkaisijaltaan noin 9 metriä. Toinen pitkistä painanteista täyttää suorakulmaisen alueen etelä- ja toinen länsisivun, pyöreän painanteen sijoittuessa kohteen koillisnurkkaan. Tämä kolmen painanteen muodostama rakenne muistuttaa olemukseltaan hieman jätinkirkkoa. Läntisimpään painanteeseen avatusta koekuopasta tehdyt löydöt vahvistavat painanteet asumuspainanteiksi.
Metsänhoidollisista toimenpiteistä johtuen kohdetta on vaikea hahmottaa maastossa. |
| metsakeskus.1000051550 |
584 |
Linjanvarsikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361830.00000000 |
7018121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051550 |
Kohde sijaitsee Perhonjoesta n. 1,25 km lounaaseen Linjanvarsikangas-nimisen epäyhtenäisen kallioalueen pohjoisosassa. Tervahauta sijaitsee matalan kalliomäen koillisreunalla. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, halssi laskee pohjoiseen. Reunavalli on jyrkkä. Päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000051551 |
584 |
Puntarineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361418.00000000 |
7018447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051551 |
Perhonjoesta noin 1,3 km lounaaseen Puntarinnevan itäpuolella kallioisen kankaan pohjoisosassa. Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla taimikkoa kasvavalla hakkuuaukiolla. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m, halssi on kaivettu etelään. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000051552 |
584 |
Isokallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360502.00000000 |
7018612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051552 |
Tervahauta sijaitsee Perhonjoesta n. 1,3 km etelään laajan Isokallion luoteisosassa kivikkoisessa maastossa hakkuuaukon reunalla. Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, halssi laskee koilliseen. Päällä kasvaa joitakin mäntyjä, muuten tiheää nuorta lehtipuustoa. Noin 10 m tervahaudan reunasta länteen on n. 80 cm korkea ja n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva tervapirtin kiuas (alakohde). Kiukaan pinnalla kasvaa puolukkaa, sammalta ja joitakin nuoria pajuja. Noin 20-30 m tervahaudasta länteen on useita kuoppia, joiden läpimitta on 2-3 m ja syvyys 50-60 cm, muoto pyöreähkö tai soikeahko. Kuopat eivät liity tervanvalmistukseen, vaan ovat syntyneet lähihistoriassa. |
| metsakeskus.1000051553 |
758 |
Tuohisaarenvisat |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
479227.00000000 |
7496025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051553 |
Kohde havaittiin malminetsintäalueen sisäpuolelta asiasta lausuttaessa. Paikalla on yksittäinen kuoppa-anomalia, joka voisi olla pyyntikuoppa. Se on halkaisijaltaan noin 6 m ilman täysin selkeää ympärysvallia. LiDAR-aineistossa sen ympärillä on kuitenkin havaittavissa hennohko nelikulmaisena visualisoituva rakenne, joka on mitoiltaan noin 10 x 10 m. Tämä voisi viitata siihen, että kyseessä on itse asiassa kämpän jäännös ja kuoppa on kämpän kellari. Selkeää piisiä ei kuitenkan visualisoidu, tosin se saattaisi sijaita kuopan länsipuolella.
Kohde tulee tarkastaa maastossa sen statuksen määrittämiseksi. |
| metsakeskus.1000051556 |
710 |
Klappanberget |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
318967.00000000 |
6671203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051556 |
Klappanbergetin korkeimmalla kohdalla sijaitseva n. 1 x 2 m kokoinen ja pari kivikertaa käsittävä kivirakenne, joka näyttää valokuvien perusteella rajamerkiltä. Historiallisissa kartoissa kohdalla ei kuitenkaan kulje kylä- eikä kiinteistörajaa. Ilmoittajan mukaan Klappanbergetin eteläkärjessä sijaitsee myös etelä-pohjoissuuntainen kivijono. Kivijonon yläpäässä on mahdollinen vanha pelto tai niitty, jota reunustavat etelässä matalat röykkiöt. Röykkiöt muistuttavat mäen laella olevaa kivirakennetta.
Kohteen tiedot perustuvat yksityishenkilön ilmoitukseen, eikä kohdetta ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051557 |
49 |
Finnsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365750.00000000 |
6675370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051557 |
Mankbyn arkeologisen puiston huoltolinjan valvonnassa reitiltä löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka, vaikuttaa kampakeraamiselta. Tämä siis vanhan Backis torpan tietämillä. Vyöhyke on noin 3 m leveä. Sivusuunnassa pyrimme vielä etsimään rajoja asuinpaikalle lapionpistoin. |
| metsakeskus.1000051558 |
710 |
Smedsby 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
315658.00000000 |
6668144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051558 |
Kallion laella 2 isompaa kiviröykkiötä ja yksi pienempi. Kalliolta hyvät näkymät etelään ja lounaaseen. Ilmoittajan mukaan röykkiöt sijaitsevat 5-10 metrin säteellä toisistaan. Isoimpien röykkiöiden halkaisija on noin 1-1,5 metriä. Pienin röykkiö on vain n. 50 cm:n korkuinen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051561 |
785 |
Pyöriäsuo länsi 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489373.00000000 |
7157250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051561 |
ILM: Kohde sijaitsee harjun päällä. Paikan kohdalla kulkee retkeilypolku ja siinä on jonkinlainen levennys. Itäpuolella oleva suo on noin 20 metriä harjua alempana. Rinne suolle on jyrkähkö. Länsipuolella on loivempi rinne. Kohteen alueelta on kaadettu puita noin 10 vuotta sitten.
Kohteessa mahdollisia kvartsi-iskoksia. Löytökohdalla on myös paljon pientä kiveä. Muualla "luontaisessa" lähimaastossa samanlaista määrää en havainnut. Retkeilypolun rinnettä on kunnostettu soralla joitakin vuosia sitten. Retkeilypolun kunnostettu kohta sijaitsee kohteesta pohjoiseen noin 50 metriä. On mahdollista, että kivet ovat peräisin sorakuormasta. |
| metsakeskus.1000051568 |
765 |
Viitalahti |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585078.00000000 |
7116204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051568 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051569 |
224 |
Niinimäki |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
357020.92870582 |
6720562.84648619 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051569 |
Vinovalovarjosteen tarkastelussa havaittu mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051570 |
434 |
Idlaxby Östra Åkeren |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
447052.00000000 |
6692784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051570 |
Idlaxby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1414. Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Idlaxbyhyn oli kuusi talonpoikaa (4 täysveroa). Vuonna 1557 Idlaxbyssä oli 11 veronmaksajaa, joista kuusi oli ulkokylänmiehiä.
Kohdetta ei ole merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1691 kartalle tai vuotta 1691 nuoremmille kartoille. Kohteessa on laitumella vastaavanlaisia rakenteita kuin läheisellä Idlaxbyn autiotontilla. Myös pohjoisella kalliolla on kivirakenteita. Kohteessa on myös teiden, aitausten ja karjakujien jäännöksiä. Kohdetta ei ole kartoitettu ja sen rajaus on suuntaa-antava. |
| metsakeskus.1000051571 |
638 |
Bosgård Köpstad giärdan |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
436770.00000000 |
6696597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051571 |
Metsikössä on vanhoja pelto- tai niittyterrasseja ja ojia. Alueella on muutama mahdollinen rakennuksen paikka. Maa on nokista.
Paikalle ei ole merkitty asutusta Samuel Broteruksen vuoden 1695 kartalle tai sitä nuoremmille kartoille. Paikan vierellä on Köpstad-niminen pelto.
Kohdetta ei ole kartoitettu ja sen rajaus on suuntaa-antava, |
| metsakeskus.1000051574 |
584 |
Juurikkalahdenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359966.00000000 |
7018774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051574 |
Kohde sijaitsee Iso Rahkanevan kaakkoispuolella sijaitsevalla kallioalueella, metsätiestä n. 300 m koilliseen. Tervahauta sijaitsee matalan kallioiden ja kivikkoisen kankaan koillisreunalla. Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, halssi on kaivettu koilliseen Juurikkalahdennevan suuntaan. Reunavalli on matala, n. 50-60 cm korkea, keskuskuoppa laakea. Hautaa kiertää matala oja. |
| metsakeskus.1000051577 |
584 |
Hongikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358554.00000000 |
7017656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051577 |
Kohde sijaitsee Vinnoolinnevan turvetuotantoalueesta lounaaseen. Tervahauta sijaitsee rämeiden ympäröimän Hongikko-nimisen kallioisen kankaan kaakkoispuolella matalan kohouman lounaislaidalla. Noin 50 m itä-koilliseen on vapaa-ajan asunto. Tervahaudan läpimitta on noin 23 m, halssi laskee kaakkoon. Keskuskuoppa on laakea ja matala. Reunavalli on n. 50-60 cm korkea. Haudan reunoilla ja ympärillä kasvaa varttuneita kuusia, keskusta on puuton ja kasvaa heinää. Haudan länsipuolella on kuoppa, jonka läpimitta on n. 2 m ja syvyys n. 1 m, reunoilla valli. Kysymys voi olla eräänlaisesta kaivosta tai vesivarannosta, josta on saatu tervanvalmistukseen tarpeen mukaan vettä (alakohde). |
| metsakeskus.1000051579 |
584 |
Suolasalmenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358720.00000000 |
7018435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051579 |
Kohde sijaitsee Vinoollinnevan turvetuotantoalueen luoteispuolella Suolasalmenkankaan korkeimman laen kaakkoislaidalla. Tervahaudan eteläpuolella on hakkuualue. Haudan läpimitta on n. 18 m, halssi laskee itään. Haudan luoteispuolella on kaksi tervanvalmistukseen liittyvää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat n. 5-6 m, syvyys n. 60-80 cm (alakohde). Tervahaudan päällä kasvaa tiheää puustoa ja se on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000051580 |
584 |
Välikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357951.00000000 |
7020316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051580 |
Kohde sijaitsee Iso Rahkanevan länsipuolella Välikankaan pohjoisosassa kallioisen ja kivikkoisen Välikankaan koillisreunalla. Eteläpuolella on nuorta puustoa kasvava hakkuuaukko. Tervahauta on n. 17 m halkaisijaltaan, halssi laskee etelään. päällä kasvaa erilajista puustoa. |
| metsakeskus.1000051581 |
584 |
Välikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357498.00000000 |
7020452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051581 |
Kohde sijaitsee Pihlajasaarennevan ja Koninpäänsaaren suon välisellä kuivalla kankaalla metsätien eteläpuolella. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää. Tervahaudan läpimitta on noin 20 m, halssi laskee koilliseen. Keskuskuoppa on laakea. |
| metsakeskus.1000051582 |
584 |
Mäntyniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355572.00000000 |
7020036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051582 |
Kohde sijaitsee Patanan tekojärven täyttökanavasta n. 640 m kaakkoon Mäntyniemi nimisen ja aiemmin Meripekinkangas-nimisen kankaan itäosassa. Alueen maaperä on hienoa moreenia. Puusto on mänty-kuusimetsää. Paikalla on umpeen kasvamassa olevan metsätieuran länsipuolella kaksi tervahautaa n. 120 m etäisyydellä toisistaan. Hautojen läpimitta on n. 15 m, halssit laskevat koilliseen. Hautojen päällä kasvaa puustoa ja ne on merkitty maastokartalle. Eteläisempi haudoista on merkattu alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000051583 |
584 |
Mäntyniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355536.00000000 |
7019425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051583 |
Kohde sijaitsee Patanan tekojärven täyttökanavasta n. 850 m kaakkoon Mäntyniemen ja Honkahuhdan välisellä matalalla kankaalla metsätieurasta 25 m länteen. Maaperä on hiekkamoreenia. Alueella kasvaa mänty-kuusimetsää. Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, halssi laskee länteen. Haudan päällä kasvaa kuusta ja mäntyä. |
| metsakeskus.1000051585 |
584 |
Isolehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356927.00000000 |
7018079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051585 |
Kohde sijaitsee Loukkusaarenevan ja Meraluomankytö -nimisen pellon välissä. Tervahauta sijaitsee pienen kivikkoisen kumpareen eteläreunalla. Ympäristössä kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Matalahkon tervahaudan läpimitta on n. 22m, halssi laskee etelään. Haudan päällä kasvaa joitain vanhoja kuusia ja nuorempaa erilajista puustoa. Pohjaa peittää sammal. |
| metsakeskus.1000051586 |
584 |
Pikkuhaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355702.00000000 |
7018037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051586 |
Kohde sijaitsee laajan Honkahuhdan länteen työntyvän kivikkoisen ja tasaisen kapean niemekkeen etelälaidalla. Tervahauta sijaitsee Sarvikydön peltoalueelle johtavan metsätien varrella. Ympäristössä kasvaa erirakenteista metsää. Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, halssi laskee etelään. Haudan päällä kasvaa tiheästi puustoa. Noin 7 m tervahaudasta lounaaseen on n. 3m halkaisijaltaan oleva kuoppa, joka voi liittyä paikan tervanvalmistukseen (alakohde). |
| metsakeskus.1000051588 |
584 |
Patanan Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355032.00000000 |
7018380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051588 |
Kohde sijaitsee Sarvikydön peltoalueiden väliin jäävällä Patanan Hautakankaalla. Tervahauta sijaitsee kivikkoisen mäen lounaisreunalla. Ympäristössä kasvaa erirakenteista metsää. Tervahaudan läpimitta on n. 30 m, halssi laskee lounaaseen. Haudan reunoilla kasvaa tiheästi puustoa, keskellä nuoria leppiä. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000051589 |
584 |
Kettukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354319.00000000 |
7018029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051589 |
Kohde sijaitsee Sarvinevan eteläpuolella Paloharjun ja Kettukankaan välissä. Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekka- ja moreenikankaalla. Ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, halssi laskee etelään. Päällä kasvaa eri-ikäistä ja -lajista puustoa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000051591 |
584 |
Merapäkinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352847.00000000 |
7017709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051591 |
Kohde sijaitsee Merapäkinkankaan lounaislaidalla, länsipuolella on entiselle Meranevalle perustettu turvetuotantoalue. Tervahauta on rakennettu kivikkoiselle maapohjalle. Läpimitta n. 22 m, halssi laskee lounaaseen. Tervahaudan reunoilla on eri-ikäistä puustoa. Haudan keskustasta isot puut on poistettu ja siellä on eri-ikäisiä kantoja. |
| metsakeskus.1000051592 |
927 |
Härkälä Stor-Härkälä |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
363369.00000000 |
6697137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051592 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Härkälän kylän taloluku vuonna 1560 7, 1690-luvulla 3. 1700-luvulla kylä jaettu Härkälänjoen eteläpuolella sijaitsevaan Stor-Härkälään (Stor-Härkälä Gård) ja pohjoispuolella sijaitsevaan Lill-Härkälään (Terrois/Teronen ja Pakala). |
| metsakeskus.1000051594 |
777 |
Kangasniemi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603218.00000000 |
7214651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051594 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051595 |
91 |
Malminkentän Hyppytorninpuiston luolat |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27028 |
391896.00000000 |
6680643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051595 |
Kohde on toisen maailmansodan aikainen kallioon louhittu luolasto, jonka rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Malmin entisen lentokentän päärakennuksen kaakkoispuolella olevan Hyppytorninpuisto-nimisen maastonkohoaman sisään on louhittu kaksi luolaa, jotka on todennäköisesti ollut tarkoitus yhdistää toisiinsa. Luolat on louhittu samalle syvyydelle (lattia n. 12 mmpy). Kummankin luolan yhteenlaskettu pinta-ala on 374 neliömetriä. Luolien korkeus on sisäänkäynneissä 3 m ja muissa osissa 4 m. Kalliokaton paksuus vaihtelee 3,5–8 metrin välillä.
Itäisempi luola sijaitsee Hyppytorninpuiston pohjoisrinteen juurella kallioseinämässä. Luola koostuu alaspäin viettävästä pohjoinen–eteläsuuntaisesta tunnelista, jonka kokonaispituus on 17 m ja leveys 4 m. Tunnelin eteläpäässä louhinta on jäänyt keskeneräiseksi. Tunnelista on kulku toiseen pohjoinen–eteläsuuntaiseen tunneliin, jonka pituus on 21 m ja leveys 8 m ja jonka eteläpäädyn louhinta on jäänyt keskeneräiseksi. Itäisemmän luolan kokonaispinta-ala on 232 neliömetriä.
Läntisempi luola sijaitsee Hyppytorninpuiston luoteisnurkassa pelastuslaitoksen aidatulla harjoitusalueella. Sen sisäänkäyntiin johtaa kallioon louhittu avokuilu, jonka pituus on 25 m ja leveys 7 m. Kuilu syvenee idän suuntaan ja on luolan sisäänkäynnin kohdalla noin 8 m ympäröivää maastoa alempana. Sisäänkäynnin kuilua on myöhemmin muutettu, kun siitä muokattiin palolaitoksen lentopelastuskomennuskunnan harjoitustornin juurelle veden täyttämä allas 1990-luvun alussa. Läntisemmässä luolassa on länsiluode–itäkaakkosuuntainen tunneli, jonka pituus on 21,5 m ja leveys 4 m. Tunneli laskeutuu sisäänkäynnistä kymmenen metrin matkalla noin 2 m syvemmälle, jossa siitä haarautuu etelän suuntaan 9,5 m pitkä tunneli, jonka leveys on 4,5 m. Tunnelin eteläpään louhinta on jäänyt keskeneräiseksi. Läntisemmän luolan kokonaispinta-ala on 142 neliömetriä.
Luolaston rakennustyöt alkoivat jatkosodan aikana 6.3.1944. Siitä oli tarkoitus tulla saksalaisten yöhävittäjien maanalainen johtokeskus, mutta työt keskeytyivät viimeistään syksyllä 1944. Itäisemmän luolan sisäänkäynti oli myöhemmin peitetty maa-aineksilla ja kummatkin luolat ovat olleet veden täyttämiä. Luolat tyhjennettiin ja tutkittiin kevättalvella 2024, jonka jälkeen ne ovat täyttyneet vedellä ja suljettu uudelleen. |
| metsakeskus.1000051597 |
71 |
Pyöriänneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
412478.00000000 |
7126309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051597 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 15,5 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halk n. 20 m, halssi on. Sen eteläpuolella on palaneista kivistä koostuva raunio eli kiukaan jäänne. Vieressä on mahdollisesti tervanpolttoon liittyvä kuoppa, kooltaan 2,5x3 m n. 0,8 m syvä.
Läheltä löytyi avoimesta maalaikusta harmaa tuluspii (N 7126266 E 412484). Sen perusteella voisi olettaa, että hauta olisi 1800 luvulta ellei hieman varhempi. |
| metsakeskus.1000051598 |
595 |
Orisuon Takakorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491298.00000000 |
7035793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051598 |
Paikalla on kiinni toisissaan kaksi isoa hiilimiilun pohjaa, toisen halkaisija on 23 m toisen 21 vallin ulkoreunalta ulkoreunalle. Miiluissa on matalat vallit. Keskellä paksua nokista maata. Ympärillä on erilaisia kuopanteita ja kaivantoja. |
| metsakeskus.1000051605 |
297 |
Lappala 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
548021.00000000 |
6990586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051605 |
Murtolahden länsirannan kalliossa valapaton tulvan vedenkorkeusmerkit sekä vuosiluvut 1898 ja 1899 ja nimikirjaimet KL.
Monet Suomen järvet kohosivat tulvakorkeuteen 1890- luvun lopun runsaiden sateiden takia. Tulvan aikana vesi oli Järvi-Suomessa jopa lähes kaksi metriä normaalia ylempänä. Vuoden 1899 suurtulvan muistoksi useilla paikkakunnilla hakkautettiin vedenkorkeuden merkkejä rantakallioihin. Viivamerkinnät saivat nimensä suomalaisten valapattona tunteman tsaari Nikolai II mukaan, joka antoi vuonna 1899 helmikuun manifestin. |
| metsakeskus.1000051607 |
297 |
Lappala 2 |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
547643.00000000 |
6990426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051607 |
Murtolahden Lappalassa Lappalantien pohjoispuolella sijaitsee pyöreäpohjainen puolipallon muotoinen tervauuni. Uunin pinta on tehty luonnonkivistä ja sen katolla on paksu sammalkerros, sisäpinta on tehty siististi tiilistä muuraamalla. Halssin suuaukon päällä on rautapata ja aukossa on vielä ehjiä puurakenteita. Halssin suunta itään. Halssia vastakkaisella sivulla on uunin neliönmuotoinen suuaukko ja tien suuntaan etelään on myös pieni ja matala tiilistä muurattu uloke, jossa nelikulmainen suuaukko,
Uunia on käytetty muistitiedon mukaan viimeksi 1950- luvulla. |
| metsakeskus.1000051608 |
297 |
Lappala 3 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
547811.00000000 |
6990470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051608 |
Lappalan tilan pihapiirissä sijaitsee kivirakenteinen holvattu kellari, jota on muistitiedon mukaan käytetty jäiden säilyttämiseen. Sen päällä on ilmeisesti sijainnut tilan maidon käsittelyhuone. Kellarin julkisivun kivissä on merkintä 1852 mutta ei ole tietoa, onko se kellarin rakennusvuosi. Kellarin rappuosan katossa on sementtiä.
Lappalan tila on merkitty 1840- luvun pitäjänkartalle ja myös 1754-55 ikartalle "Charta öfver en del af Cuopio soken, afmätt tilla största delen åren 1754 och 1755 af Johan Holmberg och Pehr Krook", Murdolax No 1. |
| metsakeskus.1000051609 |
71 |
Ukonneva koillispuoli 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413074.00000000 |
7123810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051609 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 13,0 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija n. 18 m, halssi on. Hauta on vallillinen ja melko syvä (1,8 m). |
| metsakeskus.1000051610 |
71 |
Kantokangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415214.00000000 |
7123709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051610 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 11,9 km luoteeseen. Laserkeilausaineistossa (0,5 p/m2) suosaarekkeessa näyttäisi olevan selvä tervahauta. Sitä ei päästy tarkastamaan - ei kesäkuussa eikä elokuussa. Läheiset suo-ojat oli keväällä kaivettu auki ja niitä oli levennetty sekä syvennetty. Erittäin paksu ja pehmeä turvemaa. Yli ei mistään päästy. Siltaa ei ryhdytty rakentamaan. |
| metsakeskus.1000051611 |
71 |
Ukonnevansaaret |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411021.00000000 |
7121838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051611 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 12,9 km luoteeseen. Paikalla on tiheän näreikön peitossa tervahauta, halk. noin 20 m, halssi on. |
| metsakeskus.1000051612 |
71 |
Mairikinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
410395.00000000 |
7121610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051612 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 13,3 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta tiheän näreikön peittämänä, halk. n. 10 m ja halssi on. |
| metsakeskus.1000051613 |
71 |
Uunikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
410454.00000000 |
7120973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051613 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 12,8 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halk. n. 18 m, halssi on. |
| metsakeskus.1000051614 |
71 |
Ukonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411824.00000000 |
7121075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051614 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 11,8 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta n. 15 m halk, syvä ja korkea sekä leveä valli. Halssi on. Tervahaudan itäpuolella on tuulenkaadossa kivikasa, joka vaikutti kiukaan rauniolta. Onko kyseessä kiuas vaiko tuulenkaadon aiheuttama kasa rapautuneita kiviä, jäi epävarmaksi. Maaperä paikalla on moreenia. |
| metsakeskus.1000051615 |
777 |
Törmälä 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596936.00000000 |
7194786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051615 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051616 |
777 |
Törmälä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597044.00000000 |
7194761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051616 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051617 |
71 |
Tervakallio koillispuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411317.00000000 |
7119894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051617 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 11,5 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija 16 m, halssi on. Vesakon peitossa. |
| metsakeskus.1000051618 |
71 |
Kokkokallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
412113.00000000 |
7119836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051618 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 10,8 km luoteeseen. Paikalla on iso ja hyväkuntoinen tervahauta, halkaisija n. 17 m, syvä keskusta, isot vallit, halssi on. |
| metsakeskus.1000051619 |
71 |
Hullarinräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413423.00000000 |
7120637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051619 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 10,4 km luoteeseen. Metsätien pohjoiskupeessa on tervahauta, risuilla täytetty ja maanraivausvalleja molemmin puolin ja vieressä. Pusikon ja näreikön peitossa. Hauta on ehjä. Halssi itään. |
| metsakeskus.1000051620 |
71 |
Murtokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415037.00000000 |
7120016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051620 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 8,8 km luoteeseen. Paikalla on iso, korkea ja leveävallinen tervahauta, halssi on. |
| metsakeskus.1000051621 |
71 |
Pukinkorpi kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414128.00000000 |
7120993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051621 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 10,2 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halk n. 12 m, halssi on. |
| metsakeskus.1000051622 |
777 |
Haukiperänkankaantie |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597661.00000000 |
7194582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051622 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051623 |
71 |
Lautakangas etelä |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
414636.00000000 |
7121593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051623 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 10,3 km luoteeseen. Paikalla on parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan kaksi maakuoppaa pienharjumaisessa maastossa. Itäisempi kuoppa 1 on vallillinen ja halkaisijaltaan n. 2 m ja 0,5 m syvä, hieman ovaalimainen. Kuopassa on maannos, joten kovin nuori se ei ole. Läntisempi kuoppa 2 on halkaisijaltaan runsas 3 m, 50 cm syvä ja paksu maannoksen A kerros. Kuopat eivät siis ole kovin nuoria eivätkä ne vaikuta luontaisilta.
Alue on hiekkamaaperäistä, kivetöntä harjua ja "kaaraa" (eli tuulen ja veden kerrostamaa särkkää). Voivatko olla pyyntikuoppia? Mitään ajoittavaa emme alueen lukuisista avoimista maastonkohdista löytäneet. |
| metsakeskus.1000051625 |
71 |
Pöytäkaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415957.00000000 |
7117818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051625 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 6,6 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija n. 20 m ja syvyys 1,5 m, halssi on. |
| metsakeskus.1000051626 |
71 |
Kellinkaarto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
416027.00000000 |
7119025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051626 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 7,5 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija n. 13 m, halssi on. |
| metsakeskus.1000051627 |
71 |
Kellinkaarto 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
416058.00000000 |
7118992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051627 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 7,4 km luoteeseen. Paikalla, tasaisella harjumaisella lakitasanteella, kivettömässä hiekkamaaperässä on kuoppa, halkaisija n. 4 m, syvyys n. 0,5 m. Kuopassa paksu maannos - ei siis nuori. Ei vaikuta lainkaan luontaiselta. Funktio tuntematon. Pyyntikuoppa vai liittykö se tervahautaan joka n. 40 m luoteeseen. Eteläpuolella laaja laikutusalue, jossa ei merkkejä ihmistoiminnasta. Parissa koekuopassa kuoppaan ja sen vierelle ei mitään mainittavaa normaalin maannoksen lisäksi. |
| metsakeskus.1000051628 |
71 |
Kellinkaarto 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
416287.00000000 |
7119666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051628 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 7,8 km luoteeseen. Harjanteen (harju) koillispäässä on vesakon peittämä tervahauta halkaisija 12 m, korkeat vallit. Halssi on. |
| metsakeskus.1000051629 |
71 |
Istunmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418460.00000000 |
7119947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051629 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 7,1 km pohjoiseen. Tervahauta sijaitsee metsäisessä rinteessä hiekkaisella maalla. Paikalla kasvaa sekametsää ja tervahaudan pohjoispuolitse kulkee metsätie noin kymmenen metrin päässä vallista. Paikalla on tervahauta n. 20 m halk. Halssi suuntautuu itään kohti suota. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000051630 |
71 |
Hulavuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418105.00000000 |
7121586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051630 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 8,8 km pohjoiseen. Paikalla on isohko tervahauta n. 18 m halk, halssi on. Sen pohjoispuolella on päältä avoin uunin raunio, noin 2 m halk. ja 40 cm korkea kiviraunio - ilmeisesti tervapirtin uunin/kiukaan raunio. |
| metsakeskus.1000051631 |
777 |
Tervahaudantie |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599355.00000000 |
7193592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051631 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051632 |
71 |
Jouhtenisenneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
412527.00000000 |
7124454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051632 |
Paikka sijaitsee Haapaveden kirkosta 13,9 km luoteeseen. Maanmittauslaitoksen 0,5 pm2 lidaraineiston perusteella paikalla vaikuttaisi olevan varsin selkeästi tervahauta. Paikka jäi tarkastamatta inventoinnissa 2023. |
| metsakeskus.1000051633 |
777 |
Jussinlahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599690.00000000 |
7193353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051633 |
Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän PAVE:n mukaan kohteessa on pieni ja matala tervahauta, jonka halssi kaakossa. Halkaisija noin 8 metriä. |
| metsakeskus.1000051638 |
584 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352399.00000000 |
7018998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051638 |
Kohde sijaitsee Laukkulammin ja Rauhakankaannevan välissä Hautakankaan kaakkoisreunalla. Tervahauta sijaitsee nuoressa talousmetsässä, maaperä on moreenia. Haudan läpimitta on n. 23 m, halssi laskee itään. Päällä kasvaa erilajista ja-ikäistä puustoa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000051639 |
584 |
Heikinkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355502.00000000 |
7020373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051639 |
Lidar-korkeusmallissa erottuva mahdollinen tervahauta, jonka läpimitta n. 10 m. Kohdetta ei ehditty inventoida ennen lumentuloa. Kohde tullaan tarpeen mukaan tarkastamaan kenttäkaudella 2024. |
| metsakeskus.1000051640 |
584 |
Heponeva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358323.00000000 |
7022885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051640 |
Maastokartalle merkitty ja lidar-korkeusmallissa erottuva tervahauta, jonka läpimitta on n. 10 m. Kohdetta ei ehditty inventoida ennen lumentuloa. Kohde tullaan tarpeen mukaan tarkastamaan kenttäkaudella 2024. |
| metsakeskus.1000051641 |
689 |
Joenrinteenmaa |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
624970.00000000 |
6812925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051641 |
Parikkalan kyliä kuvaavaan 1780-luvun verollepanokarttaan (Collenius 1784–86) on merkitty inventointialueen kautta kulkeva ”Lands Wäg ifrån Wiborg till Nyslott” eli Viipurin ja Savon-linnan välinen maantie. Tie tulee samanikäisten yleiskarttojen mukaan etelästä Viipurista Jääsken, Rautjärven Niska-Pietilän, Purnujärven, Miettilän ja Laikonlampien kautta ja jatkuu inventointialueelta Koitsanlahden kylän kautta koilliseen kohti Tyrjää.
Miettilän ja Tyrjän välisen osuuden varhaisvaiheista ja samalla iästä ei tiettävästi ole suoria asiakirjatietoja. Tie on merkitty jo 1700-luvun alkupuolen karttoihin (esim. Necklin 1746), mutta sen voi olettaa olleen olemassa viimeistään 1600-luvun alkupuolella: sen varrella sijainnutta Nyyporin kreivikunnan hallinnollista keskusta, Koitsanlahden hovia, tuskin olisi voitu perustaa ilman olemassa ollutta tieyhteyttä.
Kohde sijaitsee etelään laskevassa rinteessä, metsämaastossa ja tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa historiallisista kartoista ja laserkeilausaineistosta tehtyjen havaintojen perusteella. Maantien tällä kohdalla säilynyt osa on lähinnä pohjoinen–etelä-suuntainen. Se on osin leikattu, osin pengerretty, rinteeseen. Tien leveys on noin viisi metriä ja sen reunoilla on monin paikoin vallimainen muodostuma, joka koostuu tieltä raivatuista kivistä. Historiallisten ilmakuvien perusteella tie on ollut käytössä vielä 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000051642 |
689 |
Uusisilta |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
625143.00000000 |
6812510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051642 |
Kohde sijaitsee Uudensillankoskessa, heti Kokkolanjoen ylittävän nykyisen sillan itäpuolella. Historiallinen Viipurin–Savonlinnan-maantie on ylittänyt joen tällä paikalla. Silta on merkitty paikalleen jo 1780-luvun karttoihin.
Nykyinen silta on rakennettu 1980- ja 1990-lukujen vaiheessa. Vanhan sillan penkereet ovat edelleen jäljellä joen molemmilla puolilla. Niiden leveys on 4–6 metriä ja suurin korkeus noin kaksi metriä.
Pohjoisrannan siltapenkereen itäsyrjällä on säilynyt luonnonkivistä pengerrystä noin viiden metrin matkalla. Kiveyksen korkeus on noin metri. Rakenne vaikuttaa vanhalta, sillä kiviä ei ole muotoiltu, eikä niihin näytä liittyvän laastia. Molemmilla puolilla jokea on penkereiden kohdalla säilynyt myös lyhyet käytöstä poistuneet osuudet vanhaa maantietä. |
| metsakeskus.1000051644 |
146 |
Lautakangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
718826.00000000 |
6953419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051644 |
Lautakankaantien itäpuolella, jyrkästä mutkasta noin kahdeksankymmenen metrin päässä on nähtävissä halkaisijaltaan noin 12 metrinen hiilimiilu, jonka ympärille kaivetut ilmanottoaukot ovat selvästi nähtävissä. Kohde on alueella suoritetuista harvennushakkuusta huolimatta verrattain hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000051645 |
620 |
Kemppaanmännikkö |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554748.00000000 |
7204891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051645 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051646 |
620 |
Hallaselkä pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553360.00000000 |
7203924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051646 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 18,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051647 |
620 |
Karkuaho itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552556.00000000 |
7204184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051647 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 19,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051648 |
620 |
Karvosenvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551870.00000000 |
7203684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051648 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051649 |
444 |
Kokkila Böle |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
335690.00000000 |
6676794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051649 |
Samuel Broteruksen Lohjan Maksjoen vuoden 1693 kartalla alueella on Böhls utjordhen. Pyöli-nimi on säilynyt nykyaikaan. Naapurikylä Wallan vuoden 1759 kartan perusteella autiopyölin nimi on ollut Kyrkstadböle.
Muutama vuosi sitten raivatussa ja nykyään lähes umpeen vesakoituneessa metsässä on kallion etelärinteellä vanhan viljelyn merkkejä: viljelyröykkiöitä ja peltoterasseja. Nykyään kohde rajautuu etelästä ja idästä peltoon ja lännestä ja pohjoisesta metsään. Lähin keskiaikainen kylä on n. 750 metriä kaakkoon kohteesta oleva Nackböle. Vanhasta kylätontista ei ole näkyvissä tunnistettavia maanpäällisiä merkkejä. Alueen itäosassa on ollut 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuun torppa. Torpan alueella kasvillisuus on vähäpuista ja avointa. Torpan pohjois- ja länsipuolella on äskettäin raivattua metsää.
. |
| metsakeskus.1000051650 |
608 |
Vanhakytö 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
227499.00000000 |
6850306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051650 |
Kohde sijaitsee noin 120 m Porin ja Pomarkun rajalta itään ja noin 8,8 km Pomarkun kirkolta länteen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8,5 m. Vallit ovat 2,5 m leveät ja tervahaudan kuopan syvyys on noin 2 m valleista. Tervahaudan itäpuolella on siitä ulosjohtava ränni, joka johtaa läheisyydessä olevaan halssiin. Haudan itäosasta voi myös nähdä tervahaudan kivimuurausta/rinnukset.
Ympäristöltään kohde sijaitsee mäntymetsässä ja kohteelta on suora näköyhteys idässä sijaitsevalle pienelle pellolle. |
| metsakeskus.1000051651 |
608 |
Niinisalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
228510.00000000 |
6850115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051651 |
Kohde sijaitsee noin 1 km Porin ja Pomarkun rajasta itään ja noin 7,8 km Pomarkun kirkolta länteen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8 m ja sen vallit ovat 2,1 m leveät. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 3 m valleilta alaspäin. Kuopasta etelään johtaa ränni alas rinnettä haudan halssille.
Tervahaudan ympäristö on korkeaa mäntymetsää. Kohteen lähettyvillä on useampi pieni maanottoalue/kuoppa sekä alueen lähettyvillä kulkee useita metsäkoneen lomia polkuja. |
| metsakeskus.1000051652 |
608 |
Pansionkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
229846.00000000 |
6848178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051652 |
Tervahauta sijaitsee 500 metriä Porin ja Pomarkun rajalta koilliseen ja noin 6,7 km Pomarkun kirkolta lounaaseen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 5 m ja sen vallit ovat 2,3 m leveät. Haudan kuopan syvyys on 2,10 m vallilta. Tervahaudasta pohjoiseen kulkee ränni, joka johtaa haudan halssille.
Tervahaudan ympäristö on muutama vuosi sitten harvennettua mäntymetsää. Kohteelta suora näköetäisyys läheiselle talolle, alueen läheisyydessä toisella kiinteistöllä myös havaittavissa pienehköjä tiheään istutettuja kuusia. Tervahaudan keskellä kasvaa suuri koivu. |
| metsakeskus.1000051653 |
608 |
Tuomikoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
228894.00000000 |
6849062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051653 |
Tervahauta sijaitsee noin 500 m Porin ja Pomarkun rajalta koilliseen ja noin 7,4 km Pomarkun kirkolta lounaaseen. Tervahaudan sisähalkaisija noin 10 m ja sen vallit ovat 2 m leveät. Tervahaudan kuopan syvyys on 2,50 m vallilta mitattuna. Tervahaudan ränni ja halssi sijaitsevat kuopan itäosassa
Tervahaudan ympäristö on korkeaa mäntymetsää sekä itse haudan sisällä kasvaa useita korkeita puita, suurin niistä täysikasvuinen koivu. |
| metsakeskus.1000051654 |
146 |
Oinasranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
714869.00000000 |
6950194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051654 |
Oinaslammen luoteispuolella olevalla avohakatulla rinteellä havaittiin yhdeksän ajoitukseltaan epäselvää pyyntikuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1-2 metrisiä ja muutamat ovat kärsineet vaurioita hakkuuaukon äestyksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000051655 |
608 |
Anttila 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
228529.00000000 |
6849090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051655 |
Tervahauta sijaitsee noin 260 m Porin ja Pomarkun rajasta koilliseen ja 7,7 km Pomarkun kirkolta lounaaseen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 5 m ja vallien leveys 2,40 m. Kuopan syvyys noin 2,50 m vallilta mitattuna. Tervahaudassa ei havaintoa rännistä tai halssista, oletettavasti siis kyseessä jonkinlainen rännitön suppilohauta.
Tervahaudan ympäristössä noin 5 m etelään haudalta on vanha piipullinen vajamainen rakennus sekä noin metrin haudalta pohjoiseen sijaitsee jonkinlainen vanha kivivalli. Ei tietoa liittyykö vaja ja/tai vallirakennelma tervahautaan. Kohde itsessään sijaitsee avaralla tontin piha-alueen rajalla. Kuopassa vanha kaadetun männyn kanto. |
| metsakeskus.1000051656 |
146 |
Oinasranta 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
714939.00000000 |
6950318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051656 |
Oinasrannantien varrella olevan vanhan hiekanottokuopan ympäristössä on havaittavissa muutamia toiseen maailmansotaan liittyviä Kuoppia. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut ainakin osittain maanoton seurauksena. |
| metsakeskus.1000051657 |
608 |
Hautaneva 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
228718.00000000 |
6849383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051657 |
Hiilimiilu sijaitsee noin 600 m Porin ja Pomarkun rajalta koilliseen ja noin 7,5 km Pomarkun kirkolta lounaaseen. Hiilimiilun sisähalkaisija on noin 15 m ja vallien leveys 2,50 m. Kuopan syvyys on noin 1,50 m vallilta mitattuna. Hiilimiilun eriävä muoto sekä sijoitus yleisesti ”kuopallisella” alueella kummallinen, mutta lapiolla useaan kohtaan tehdyt pistokset toivat esiin todella tummaa maata sekä hiiltä.
Hiilimiilun ympäristö korkeata mäntymetsää sekä lähiympäristö ”kuoppaista” ja täynnä maanoton jälkiä. Haudassa itsessään kasvaa useita puita. |
| metsakeskus.1000051658 |
106 |
Kalalammi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
394461.00000000 |
6722315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051658 |
Muinaisjäännöskohde sijaitsee Hyvinkään itäosassa, noin 500 metriä länteen Mäntsälän rajasta ja Keravanjärvestä. Alue on hiekkapohjaista kangasmaastoa, joka kasvaa varttunutta kuusikkoa.
Kohteeseen kuuluu kaksi vierekkäistä hiilimiilua. Yksittäisen miilun läpimitta on noin 18 metriä laskettuna sitä ympäröivän katkonaisen ojakaivannon ulkoreunasta. Miilut ovat vierekkäin itä-länsisuuntaisesti ja niiden reunat ovat neljän metrin päässä toisistaan. Matalat miilunpohjat erottuvat huonosti maastossa ja niiden läpi kulkee tasoitettu ajoura, joka osaltaan vaikeuttaa miilujen hahmottamista. Miiluja kiertää paikoin 1–2 metrin mittaisia ja puolisen metriä leveitä ja saman verran syviä kaivantoja. Miilut ovat tyypiltään pystymiiluja. |
| metsakeskus.1000051661 |
202 |
Hulkkion silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27008 |
248724.00000000 |
6706400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051661 |
Pikkiön ja Kaarinan eli Tuorlan ja Hulkkion kylän rajalla, nykyisen Myllyojan (ent. Hulkkionjoki/-puro) ylittävä silta Suurella Rantatiellä. Helsingintien eteläpuolella, Tuorlan kartanon vanhalta päärakennukselta 170 metriä länteen. Hulkkion silta on kivinen kaarisilta, ja se on osa Suurta rantatietä. Ajotietä sillan päällä on korotettu reippaasti ja nykyään soratien pinta kohoaa lähes vanhojen sillankaiteiden tasolle. Uudemmat metallikaiteet ovat kiinni kivisissä kaidepylväissä. Käytössä oleva silta ei ole muinaisjäännös, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Rantatien Tuorlan myllyn muodostavaa kokonaisuutta.
Suuren Rantantien inventointiraportissa Tapio Salminen (1992) ajoittaa kivisillan rakentamisen aikavälille 1862-1929, ja todennäköisesti 1880-1890-luvulle. Kirjallinen maininta sillan aikaisemman vaiheen kunnostamisesta on vuodelta 1634 ja silta on paikalleen merkittynä vuoden 1650 karttaan. |
| metsakeskus.1000051662 |
202 |
Hadvala Ylhäisi |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
252284.00000000 |
6707346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051662 |
Keskiajalta periytyvän Hadvalan kylän Ylhäisin talo on sijainnut mäen etelärinteellä ainakin isojaon aikaan vuonna 1780. Vuoteen 1828 mennessä talo on siirtynyt länteen, ja vanha talonpaikka on autioitunut.
Ylhäisin tonttimaan tuntumassa on selkeästi rajautuva mutta muodoltaan epäsäännöllinen kivilatomus. Kivet halkaisijaltaan noin 50 cm luokkaa. Alueella kasvaa nuorta lehtimetsää, maasto on melko tasainen eikä ympäristö ole erityisen kivikkoinen. Alle 20 metrin päässä eteläkaakkoon alarinteessä on pieni lampi ja latomuksen länsipuolella kulkee mäen päälle nouseva polku.
Kivirakenne muistuttaa muodoltaan ja olemukseltaan ihmisen tekemää rakennetta, mahdollisesti matalaa rautakautista röykkiötä tai muuta kehälatomusta. Toisaalta se saattaa liittyä paikan historiallisen ajan asutukseen. |
| metsakeskus.1000051662 |
202 |
Hadvala Ylhäisi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
252284.00000000 |
6707346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051662 |
Keskiajalta periytyvän Hadvalan kylän Ylhäisin talo on sijainnut mäen etelärinteellä ainakin isojaon aikaan vuonna 1780. Vuoteen 1828 mennessä talo on siirtynyt länteen, ja vanha talonpaikka on autioitunut.
Ylhäisin tonttimaan tuntumassa on selkeästi rajautuva mutta muodoltaan epäsäännöllinen kivilatomus. Kivet halkaisijaltaan noin 50 cm luokkaa. Alueella kasvaa nuorta lehtimetsää, maasto on melko tasainen eikä ympäristö ole erityisen kivikkoinen. Alle 20 metrin päässä eteläkaakkoon alarinteessä on pieni lampi ja latomuksen länsipuolella kulkee mäen päälle nouseva polku.
Kivirakenne muistuttaa muodoltaan ja olemukseltaan ihmisen tekemää rakennetta, mahdollisesti matalaa rautakautista röykkiötä tai muuta kehälatomusta. Toisaalta se saattaa liittyä paikan historiallisen ajan asutukseen. |
| metsakeskus.1000051662 |
202 |
Hadvala Ylhäisi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
252284.00000000 |
6707346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051662 |
Keskiajalta periytyvän Hadvalan kylän Ylhäisin talo on sijainnut mäen etelärinteellä ainakin isojaon aikaan vuonna 1780. Vuoteen 1828 mennessä talo on siirtynyt länteen, ja vanha talonpaikka on autioitunut.
Ylhäisin tonttimaan tuntumassa on selkeästi rajautuva mutta muodoltaan epäsäännöllinen kivilatomus. Kivet halkaisijaltaan noin 50 cm luokkaa. Alueella kasvaa nuorta lehtimetsää, maasto on melko tasainen eikä ympäristö ole erityisen kivikkoinen. Alle 20 metrin päässä eteläkaakkoon alarinteessä on pieni lampi ja latomuksen länsipuolella kulkee mäen päälle nouseva polku.
Kivirakenne muistuttaa muodoltaan ja olemukseltaan ihmisen tekemää rakennetta, mahdollisesti matalaa rautakautista röykkiötä tai muuta kehälatomusta. Toisaalta se saattaa liittyä paikan historiallisen ajan asutukseen. |
| metsakeskus.1000051662 |
202 |
Hadvala Ylhäisi |
10002 |
12001 |
13007 |
11002 |
27000 |
252284.00000000 |
6707346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051662 |
Keskiajalta periytyvän Hadvalan kylän Ylhäisin talo on sijainnut mäen etelärinteellä ainakin isojaon aikaan vuonna 1780. Vuoteen 1828 mennessä talo on siirtynyt länteen, ja vanha talonpaikka on autioitunut.
Ylhäisin tonttimaan tuntumassa on selkeästi rajautuva mutta muodoltaan epäsäännöllinen kivilatomus. Kivet halkaisijaltaan noin 50 cm luokkaa. Alueella kasvaa nuorta lehtimetsää, maasto on melko tasainen eikä ympäristö ole erityisen kivikkoinen. Alle 20 metrin päässä eteläkaakkoon alarinteessä on pieni lampi ja latomuksen länsipuolella kulkee mäen päälle nouseva polku.
Kivirakenne muistuttaa muodoltaan ja olemukseltaan ihmisen tekemää rakennetta, mahdollisesti matalaa rautakautista röykkiötä tai muuta kehälatomusta. Toisaalta se saattaa liittyä paikan historiallisen ajan asutukseen. |
| metsakeskus.1000051663 |
564 |
Parsiaismaa 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
433654.00000000 |
7217178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051663 |
5p laserkeilaiusaineistossa havaittu kuoppakohde, joka varmistui tarkastuksen aikana keittokuoppakohteeksi. Kohde sijaitsee Parsiaismaan kaakkoisemman kankaan länsireunalla. Maasto on mänty- ja kuusimetsää, ja aluskasvillisuus muodostuu sammaleista, puolukasta ja mustikasta. Paikoin alueita on hienittynyt.
Alueella todettiin olevan 14 keittokuoppaa, joiden koot ja kuvaukset on merkitty alakohteisiin.
Alueelta tavattiin myös kolme modernia kuoppaa sekä kämpän pohja. Kämpän pohjalla oli pressua ja nurkassa kamiina. Kämpän koko oli sisältä mitattuna 3 x 3 metriä ja sen oviaukko osoitti kohti itää. Sijainti 7217188/433662. |
| metsakeskus.1000051664 |
564 |
Kivelänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
441530.00000000 |
7199646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051664 |
Oulun Kivelänkankaan eteläisemmällä kankaan länsiosassa voimajohtolinjan alla on havaittavissa matala koillinen-lounassuuntainen harjanne, jonka päällä on kolmen pyyntikuopan muodostama jono. Pyyntikuopat sijaitsevat noin 14-19 metrin etäisyydellä toisistaan, ja ne ovat halkaisijaltaan noin 1 metrisiä ja 30 cm syviä. Kuopilla on vahvat vallit, leveydeltään noin 1,5-2 metriset. |
| metsakeskus.1000051665 |
202 |
Laahamäenpolku |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
252751.00000000 |
6707548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051665 |
Hadvalassa nykyään kevyenliikenteen väylänä toimivan Laahamäenpolun koillisreunassa on vanhaa luonnonkivistä ladottua kiviaitaa noin 30 metrin matkalla. Kivet ovat suurehkoja luonnonkiviä ja niitä on paikoin muutama kivikerta, paikoin hajanaisemmin.
Hiekkapintainen Laahamäenpolku on pätkä vanhaa kylätietä (ainakin 1800-luvun alusta), joka on ympäristönsä muutoksista huolimatta säilyttänyt vanhaa leveyttään. Kylätie kääntyy itään, kohti Pappilaa ja Aerlaa, mutta nykyinen Laahamäentie on jo modernia. Kiviaita liittyy tielinjaan. Joitain metrejä kiviaidan koillispuolella, jyrkän rinteen reunalla on säännöllisesti muotoilluista kivistä ladottu kiviperustus, jäänne paikalla olleesta rakennuksesta, joka on purettu 1950-1960-luvulla. Kylätien ympäristö tässä kohtaa on rakentamatonta 1828 kartalla, mutta myöhemmin lähellä on Uusiseppälän talo ja viimeistään 1900-luvun alkupuoliskolla rakennus tien koillispuolella. Kiviaita ajoittunee viimeistään 1800-luvulle, miksei jo varhaisemmaksi, sillä kylät ovat olleet paikallaan jo keskiajalla. |
| metsakeskus.1000051666 |
202 |
Laahamäenpolku |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
252751.00000000 |
6707548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051666 |
Hadvalassa nykyään kevyenliikenteen väylänä toimivan Laahamäenpolun koillisreunassa on vanhaa luonnonkivistä ladottua kiviaitaa noin 30 metrin matkalla. Kivet ovat suurehkoja luonnonkiviä ja niitä on paikoin muutama kivikerta, paikoin hajanaisemmin.
Hiekkapintainen Laahamäenpolku on pätkä vanhaa kylätietä (ainakin 1800-luvun alusta), joka on ympäristönsä muutoksista huolimatta säilyttänyt vanhaa leveyttään. Kylätie kääntyy itään, kohti Pappilaa ja Aerlaa, mutta nykyinen Laahamäentie on jo modernia. Kiviaita liittyy tielinjaan. Joitain metrejä kiviaidan koillispuolella, jyrkän rinteen reunalla on säännöllisesti muotoilluista kivistä ladottu kiviperustus, jäänne paikalla olleesta rakennuksesta, joka on purettu 1950-1960-luvulla. Kylätien ympäristö tässä kohtaa on rakentamatonta 1828 kartalla, mutta myöhemmin lähellä on Uusiseppälän talo ja viimeistään 1900-luvun alkupuoliskolla rakennus tien koillispuolella. Kiviaita ajoittunee viimeistään 1800-luvulle, miksei jo varhaisemmaksi, sillä kylät ovat olleet paikallaan jo keskiajalla. |
| metsakeskus.1000051669 |
202 |
Hadvala Rekola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
252408.00000000 |
6707401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051669 |
Hadvala mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1377, ja suomalaisen oikeuden kylänä se on asutettu viimeistään 1200-luvulla. Kylän alueelta tunnetaan useita rautakautisia muinaisjäännöksiä.
Hadvalan kylän Rekolan talo oli keskiajalla tuomiokirkon Sielujen alttarin prebendatila, ja sen jälkeen kruunun palkkatila. Vuonna 1627 Rekola oli ratsutila. Vuonna 1791 se on jaettu kahdeksi taloksi, mutta on 1800- ja 1900-luvulla ollut ajoittain yhdessä omistuksessa. Toinen tila on sijainnut kylätien pohjois- ja toinen eteläpuolella. Pohjoispuolisen tilan alueella on havaittavissa rakennusten perustuksia (3-4 kpl) ja kiviaitaa.
Tila myytiin kunnalle vuonna 1968, ja siellä olleet rakennukset purettiin. Autioituneella tontilla saattaa olla säilyneenä vanhempia arkeologisia kerroksia ja rakenteita, joskaan ei ole varmaa, onko tontti sijainnut kyseisellä paikalla jo ennen isojakoa v. 1780. |
| metsakeskus.1000051673 |
153 |
Mustalampi |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27000 |
595476.00000000 |
6789211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051673 |
Paikalta on löytynyt pienen avokallion kalliohalkeamasta n 15 cm syvyydestä metallinetsinnässä neljän 900- ja 1000-luvuille ajoittuvan hopearahan osia. Lisäksi vierestä on löytynyt rautainen teräkatkelma, jonka yhteydessä oli havaittavissa mineraalimaassa selvää nokimaata.
Lisätietoja viranomaiskäyttöön: ILM29800 |
| metsakeskus.1000051677 |
202 |
Kavalonmäki 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
253253.00000000 |
6705600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051677 |
Kavalonmäen etelärinteellä, Niemenkulmantien pohjoispuolella on rinteessä kivikellari, ja tien toisella puolella rakennuksenperustuksen jäänteet (alakohde). Mäki on moreenimaata, johon kellari on kaivettu oviaukko etelään. Nykyinen tielinja kulkee aivan kellarin eteläpuolelta, 1800-luvun loppupuolella (tilusmittaus 1876) tie on kulkenut hieman eri linjaa, kauempana etelässä. Nykytonttijaon mukaan kellari sijoittuu Sauvolan kantatilan tontille. Kantatilan nykyinen pihapiiri on Kavalonmäen toisella puolen noin 160 metriä luoteeseen. Niemenkulmantien toisella puolella, noin 70 metriä lounaaseen on Sauvolan torppa (MIP).
Kellari on kylmämuurattu eri kokoisista, melko suuristakin luonnonkivistä, ja ulkoseiniä vasten on kasattu maavallit. Kellari on kaksihuoneinen ja se on ollut tasakattoinen. Kellarin ulkomitat ovat noin 9 x 6 metriä. Huonetilojen välissä on noin 1,5 m paksu väliseinä, jossa kapean oviaukon kattona on kolme suurta laakakiveä, näistä eteläisin on romahtanut paikoiltaan. Myös muita seinien yläosien kiviä on pois paikoiltaan.
Kari Uotilan arvion mukaan kellari ajoittuu ainakin 1800-luvulle, mahdollisesti 1700-luvulle. Kellarirakenne itsessään isoine välikäytävän kattolaakakivineen on rakenteeltaan poikkeuksellinen ja näyttävä rakenne. |
| metsakeskus.1000051678 |
202 |
Sauvala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
253410.00000000 |
6705710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051678 |
Sauvalan/Sauvala on suomalaisen oikeuden kylä, ja siten perustettu viimeistään 1200-luvulla. Asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran 1439, jolloin piispa Maunu Tavast lahjoittaa sen Pyhän Ruumiin alttarille. 1500-luvulla kylässä on 4 taloa, 1600-luvulla kaksi ja 1700-luvulla yksi. 1600-luvulla Sauvola on säteritila ja 1680-luvulla tai viimeistään 1718 tilasta on tehty sotilasvirkatalo.
Sauvolan kantatilan/puustellin rakennukset ovat vielä toistaiseksi pystyssä olevia rakenteita, mutta autioituneet talot ja pihapiiri ovat kovaa vauhtia arkeologisoitumassa.
Rakennusinventointitietojen (MIP) mukaan tilan päärakennus on vuodelta 1738 ja pihapiirin luoteisreunan rakennus mahdollisesti osin samoilta ajoilta. Päärakennuksessa on holvattu kellari. Päärakennus on yksi Piikkiön vanhimmista ajoitetuista rakennuksista. |
| metsakeskus.1000051679 |
202 |
Suuri rantatie 4 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
250341.00000000 |
6706791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051679 |
Suuren rantatien linja kulkee Kranaatin torpan portilta itään sorapäällysteisenä noin 180 metrin matkan aina nykyisen Helsingintien (tie 110) risteykseen asti. Tielinjan eteläpuolella on länsiosassa (toistaiseksi) avonaisempaa maastoa, sekä purettujen kasvihuoneiden perustuksia. Helsingintien päässä on vanhoja omakotitaloja. Tie on käytössä, mutta siinä on nähtävissä vanhan tien piirteitä (leveys, ojat ym.) erityisesti Kranaatin pellon kohdalla. |
| metsakeskus.1000051680 |
202 |
Suuri rantatie 5 |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
251025.00000000 |
6707328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051680 |
Rungon Koskenhaan muinaisjäännösalueen kohdalla, Rungon kievarista hieman itään, pieni pätkä Suurta rantatietä haarautuu nykyisen kadun linjasta hieman koilliseen. Tienpohja on vanhassa kunnossa, nurmettunut ja pois käytöstä. Sen pohjoissivulla on kivipylväitä. Idässä tie katkeaa, kun se on rikottu uudemman tielinjan myötä. Jäljellä on vain noin 30 metrin pituinen pätkä vanhaa tielinjaa. Tieosuus ei ole käytössä. |
| metsakeskus.1000051681 |
202 |
Tuorlan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
248755.00000000 |
6706341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051681 |
Vanha myllynpaikka Tuorlan kartanon ja Hulkkion kylän rajalla myllyojassa, toiselta nimeltään Hulkkionjoki/-puro. Sen Suuri Rantatie kulkee tässä kohtaa puron yli Hulkkion siltaa pitkin. Vanha mylly mainintaan ainakin vuodelta 1626, jolloin se on ollut Tuorlan (Hulkkis-Tuorla) ja Hulkkion kylän yhteinen. Tuolloin mylly on ollut jalkamylly. Puromylly mainitaan myös 1700-luvulta. Kuninkaankartastoon (1700-l) on merkitty oja ja mahdollisesti rakennelmia tälle kohtaa. Isojakokartassa vuodelta 1814-1819 puron varrella on useampia rakennuksia, joista pienin jää nykyisen myllyn kohdalle. Sen pohjoispuolella on rakennus, jonka jäänteitä voi olla vielä jäljellä puron reunalla, mutta josta ei ole maan päällisiä merkkejä. Myllyn alajuoksun puolella olevat rakenteet ovat todennäköisesti tuhoutuneet nykyisen lammen ruoppauksen ja patoamisen myötä. Nykyinen myllyrakennus on vuodelta 1870 ja rakennettu oletettavasti vanhan myllyn paikalle. 1700-luvulla siinä on toiminut verkakankaan valmistukseen liittynyt tamppimylly. Uuden, nykyään paikalla olevan myllyn perustus on osin rakennettu slagitiilistä.
Nykyisen myllyn yläpuolella näkyy puron uomien muokkausta, kallioleikkauksia ja puron penkoilla on kivikeskittymiä, mahdollisia pato- ja/tai ruoppausjäänteitä. Myllyn jälkeen vesistö aukeaa pieneksi lammeksi, joka on kaivettu paikalleen joskus 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kohde on rajattu purouoman reunojen läheisyyteen, missä silmin havaittavat merkit ovat näkyvissä, mutta on mahdollista, että myllyalueen kiinteät jäänteet jatkuvat vielä jonkin matkaa purouomasta itään. |
| metsakeskus.1000051682 |
202 |
Tuurinvuori |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
252163.00000000 |
6705253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051682 |
Piikkiölahden pohjukassa nousevan Tuurinvuoren päällä on kivinen rajapyykki. Se sijaitsee kallioisen mäen korkeimman laen länsireunalla, lähellä jyrkkää kallionrinnettä, joka lopulta laskee mereen. Koillis-lounassuuntaisen mäen koillispäässä on Kavalton kylä. Kyseessä on kaksi pientä pystykiveä ja joukko muita kiviä ympärillä, halkaisijaltaan noin 2 metrin laajuisena rakennelmana. Rajamerkki on paikassa, jossa edelleen rajapyykki (nro 1) mäen poikki kulkevalle ja tässä kohtaa kaakkoon taittuvalle rajalle. |
| metsakeskus.1000051683 |
202 |
Uusiseppälä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
252828.00000000 |
6707501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051683 |
1970-luvun kerrostalon pihapiiriin jätetty kivikellari, jäänteenä Uusiseppälän tilan puretuista rakennuksista. Kellarin ovi antaa etelään ja se on kaivettu rinteeseen. Pohjoisesta on kulku kellarin katolle, jonka ympärille on asennettu kaiteet putoamissuojaksi. Kellarin ilmanvaihdosta on myös huolehdittu. |
| metsakeskus.1000051684 |
202 |
Vanhaseppälä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
252529.00000000 |
6707510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051684 |
Seppälä on ollut Hadavalan kylän talo. Hadvala on suomalaisen oikeuden kylä, ja siten perustettu viimeistään 1200-luvulla. Vuonna 1648 se on ollut ratsutila ja 1820-luvulla se on jaettu kahtia, Vanhaseppälään ja Uusiseppälään / Seppälän Vanhataloon ja Uusitaloon. Tila on myyty kunnalle 1905, ja vanha päärakennus toimi kunnan vanhainkotina 1908-1960. Vanhaseppälän talon rakennusten jäänteitä on jätetty 1970-80 luvun kerrotalojen väliin (Tupatie 3 ja 5). Uudisrakentaminen on todennäköisesti tuhonnut kohdetta paljon, mutta tonttimaalla voi olla paikoin säilyneenä myös vanhempia, maanalaisia rakenteita tai kerrostumia.
Kerrostaloalueella on jäljellä kellari, jonka ovi antaa kaakkoon. Harmaakivikellarin oviaukossa on tiilimuurausta ja sen tasakattoa kiertää putoamisesteeksi asennettu kaide. Kellarin takana ylempänä rinteessä on rakennuksen kivijalkaa, sekä maahan jääneet betoniportaat. |
| metsakeskus.1000051684 |
202 |
Vanhaseppälä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
252529.00000000 |
6707510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051684 |
Seppälä on ollut Hadavalan kylän talo. Hadvala on suomalaisen oikeuden kylä, ja siten perustettu viimeistään 1200-luvulla. Vuonna 1648 se on ollut ratsutila ja 1820-luvulla se on jaettu kahtia, Vanhaseppälään ja Uusiseppälään / Seppälän Vanhataloon ja Uusitaloon. Tila on myyty kunnalle 1905, ja vanha päärakennus toimi kunnan vanhainkotina 1908-1960. Vanhaseppälän talon rakennusten jäänteitä on jätetty 1970-80 luvun kerrotalojen väliin (Tupatie 3 ja 5). Uudisrakentaminen on todennäköisesti tuhonnut kohdetta paljon, mutta tonttimaalla voi olla paikoin säilyneenä myös vanhempia, maanalaisia rakenteita tai kerrostumia.
Kerrostaloalueella on jäljellä kellari, jonka ovi antaa kaakkoon. Harmaakivikellarin oviaukossa on tiilimuurausta ja sen tasakattoa kiertää putoamisesteeksi asennettu kaide. Kellarin takana ylempänä rinteessä on rakennuksen kivijalkaa, sekä maahan jääneet betoniportaat. |
| metsakeskus.1000051684 |
202 |
Vanhaseppälä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
252529.00000000 |
6707510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051684 |
Seppälä on ollut Hadavalan kylän talo. Hadvala on suomalaisen oikeuden kylä, ja siten perustettu viimeistään 1200-luvulla. Vuonna 1648 se on ollut ratsutila ja 1820-luvulla se on jaettu kahtia, Vanhaseppälään ja Uusiseppälään / Seppälän Vanhataloon ja Uusitaloon. Tila on myyty kunnalle 1905, ja vanha päärakennus toimi kunnan vanhainkotina 1908-1960. Vanhaseppälän talon rakennusten jäänteitä on jätetty 1970-80 luvun kerrotalojen väliin (Tupatie 3 ja 5). Uudisrakentaminen on todennäköisesti tuhonnut kohdetta paljon, mutta tonttimaalla voi olla paikoin säilyneenä myös vanhempia, maanalaisia rakenteita tai kerrostumia.
Kerrostaloalueella on jäljellä kellari, jonka ovi antaa kaakkoon. Harmaakivikellarin oviaukossa on tiilimuurausta ja sen tasakattoa kiertää putoamisesteeksi asennettu kaide. Kellarin takana ylempänä rinteessä on rakennuksen kivijalkaa, sekä maahan jääneet betoniportaat. |
| metsakeskus.1000051688 |
106 |
Isoahde |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
370957.00000000 |
6712374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051688 |
kallioisen matalan mäen päällä sijaitsee noin 5 x 5 metriä oleva tasainen alue, jonka länsireunassa on noin 10x 10 cm - 50 x 50 cm kivistä kasaamalla tehty noin 2,7 x 2,5 metrin kokoinen kiviröykkiö. Rakenteen korkeus on noin 1 metri. Kivimuodostelman ympärillä maa on selkeästi tumma ja siinä on pieniä hiilen hippuja. Kiviröykkiöstä löytyi kairaamalla hiiltä, mutta kivet eivät olleet nokisia ja rakenteessa ei ollut esimerkiksi palanutta savea. Kivet oli kasattu rakenteen lähiympäristöstä, ympäristö erottui selkeänä kivettömänä alueena metsässä, jossa oli paljon luontaista kivikkoa. |
| metsakeskus.1000051693 |
257 |
Pippuri |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
354099.00000000 |
6660715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051693 |
Pienen suoalueen itäreunalla oleva, suurista luonnonkivistä kalliolle koottu hajanainen röykkiö. Röykkiön halkaisija n. 5 metriä, korkeus noin 0,5 metriä. Suuria kivenlohkareita on myös röykkiön ympärillä. Kohde voi olla tienrakennuksen tai niityn raivauksen yhteydessä syntynyt raivausröykkiö, sen länsipuolella suoalueen reunassa on peruskarttojen perusteella vielä 1940-luvulla sijainnut niitty tai hakamaa.
Tämän röykkiön eteläpuolella on kallion kolossa pieni kivikasa, joka on lähempänä rajaa ja joka voisi rajaan liittyä. Röykkiön ellei röykkiöiden jäänne, voisi olla johtopylvään tukirakenteen raunio ja se voisi liittyä kohteeseen. |
| metsakeskus.1000051700 |
748 |
Sysihoppula 5 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
399889.00000000 |
7187841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051700 |
5p laserkeilausaineistossa erottuvat kaksi kuopparykelmää kahden hiekkakaarron päällä. Pohjoisemmalla alueella on mahdollisesti 4-7 kuoppaa ja eteläisemmällä noin 10 kuoppaa. Kuopat ovat mahdollisesti keittokuoppia. |
| metsakeskus.1000051706 |
704 |
Isovuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
242021.00000000 |
6721661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051706 |
Isovuoren laelle on merkitty rajamerkki Merttilän ja Kirkonkylän isojakokartalle numerolla 6. Rajamerkki on myös Ruskon ja entisen Maarian, nykyisen Turun rajalla. Paikkaa on selvennetty tekstillä ”Åhjenluolanmäki” (todennäköisesti viittaa nimeen Ohjaluoto). Paikalla havaittiin noin 1,1 metriä korkea pystykivi sekä neljä ns. viisarikiveä, joiden koko oli noin 0,5 m x 0,5 m x 0,5 m. Pystykiven länsipuolelle oli kaiverrettu numero 257. Kivirakenteen pohjoispuolella on jyrkkä kallioseinämä, jonka päällä on avokalliota. |
| metsakeskus.1000051707 |
704 |
Yhdysvuori |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
240184.00000000 |
6721580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051707 |
Kirkonkylän isojakokarttaan on merkitty paikalle rajamerkki, joka on nimetty numerolla 4. Kivinen mäki, jolla rajamerkki sijaitsee, on isojakokartassa nimeltään ”Kurovuori”. Rajamerkki on Merttilän ja Kirkonkylän rajalla.
Kallion laella itään laskevan rinteen päällä, on noin 0,6 metriä korkea pystykivi sekä 4 sitä ympäröivää pienempää kiveä. Kohteen läheisyydessä kasvaa mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuutena on puolukkaa. |
| metsakeskus.1000051708 |
704 |
Lahomaa |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
241024.00000000 |
6721616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051708 |
Paikalla on noin 3,5 m etäisyydellä toisistaan kaksi pientä kivilatomusta itä-länsi suunnassa toisiinsa nähden. Molempien latomusten kivet särmikkäitä, osin jäkälöityneitä pinnastaan. Länsipuolen latomus on kooltaan 1 x 1 m, korkeudeltaan 0,3 m. Kivien halkaisijan ollessa 0,2 - 0,6 m. Itäpuoleinen puolen latomus on kooltaan 1,1 m x 0,8 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Kivien halkaisija on 0,4-0,5 m. Idänpuoleinen latomus on kiinni pienen siirtolohkareen etelälaidassa.
Kohteen sijaintikoordinaatteina on ilmoitettu idemmän rajamerkin sijainti. Lännenpuoleisen sijainti on N = 6721617 ja E = 241023 |
| metsakeskus.1000051714 |
927 |
Lätinkoski |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
364767.00000000 |
6710769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051714 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde (Esine-Ilppari ILM14027). Mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikka. Maastossa havaittu mahdollinen talonperustus ja uuninraunio. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051716 |
638 |
Bånholman |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
431963.00000000 |
6684403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051716 |
Kohde sijaitsee 70 m Skavarbölentien ja nimettömän tien risteyksestä länteen. Kohteen lounaispuolella on n. 1,6 m korkea siirtolohkare.
Kohde on pyöreä hiilimiilu, jonka ympärillä on oja. Oja on epäselvä 2 m pituudelta hiilimiilun länsipuolella, muilla kohdin se on selkeä. Maaperä hiilimiilun päällä on paikoin rikki ja kohdissa näkyy hiiltä. Hiilimiilun päällä on kantoja, joista yhdessä vuosirenkaiden määrä on 106. Kumpareen mitta itä-länsi-suunnassa on 6,3 m ja pohjois-etelä-suunnassa 5,5 m. Ojat mukaan lukien mitat ovat itä-länsi-suunnassa 8,5 m ja pohjois-etelä-suunnassa 7,4 m. Ojan syvyys ympäröivästä maanpinnasta on 30 cm ja kumpareen korkeus 50 cm. |
| metsakeskus.1000051717 |
626 |
Kettukivenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429354.00000000 |
7050391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051717 |
Kettukivenkankaan koillisrinteen alapuolella, kohdassa jossa rinne kaartuu itään päin matalammaksi ja loivemmaksi pohjoisrinteeksi, sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu länsilounaaseen. Heti tervahaudan etelä- ja länsipuolella, ylös Kettukivenkankaan rinnettä, on vaikeakulkuista, laajasti muokattua maanottoaluetta, jossa maanottokuoppien reunoilla ja väleillä poiskaivetusta moreenista jätetyt suuret kivet muodostavat n. 2 m korkeita terasseja ja valleja. Rinteen alapuolinen alue, ml. tervahaudan ympäristö, on metsäaurattu, ja tervahaudankin läpi kulkee muutama ura. Rinteessä ja sen päällä kasvaa mäntyvoittoista kangasmetsää, rinteen alapuolella korpimaista nuorta kasvatuskuusimetsää. Tervahaudan päällä kasvaa nuorehkoja koivuja ja kuusia, sekä katajaa. |
| metsakeskus.1000051718 |
626 |
Kivimäki etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
430275.00000000 |
7050306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051718 |
Tervahauta sijaitsee Kivimäen eteläosassa, loivassa etelälounaaseen viettävässä rinteessä. Sen halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu etelään. Alueella kasvaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, tervahaudan päällä ja lähiympäristössä myös lehtipuita ja ympäröivääkin metsää vanhempia kuusia. |
| metsakeskus.1000051719 |
638 |
Enängsmossen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433026.00000000 |
6704505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051719 |
Kohde sijaitsee varvikkoisessa kuusimetsässä, joka on sammaleen peitossa Venjärven
uimarannalle vievän nimettömän tien vieressä. Kuusten seassa kasvaa myös pihlajaa.
Haudat sijaitsevat mäen rinteellä itä- ja koillisreunalla.
Monia, eri kokoisia rännihautoja rinteen suuntaisesti (n. 50, mutta alueella on runsaasti erikokoisia kuoppia, joista osa saattaa olla rännihautoja). Suurin osa näistä rinteen itäpuolella. Jotkin haudat kaksiosaisia. Kaiken kaikkiaan mittasimme todennäköisimmät tervahaudat, sillä kohteiden tunnistamista haittasi alueella ja rinteessä olevat metsäkoneen jäljet.
Kohdetta inventoidessa löydettiin myös mahdollisen kellarin painauma maassa (ks. aluerajaus). Kuopan, jossa kellari on mahdollisesti sijainnut on pituudeltaan 7,5 m. Painanteen syvyys on 1 m ja leveys 3,5 m (ks. kuva 60). |
| metsakeskus.1000051720 |
626 |
Ukonkangas |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
430357.00000000 |
7050012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051720 |
Ukonkankaan pohjoisosassa, Pitjänmäentien sekä siltä etelään Ukonkankaalle ja edemmäs johtavan metsäautotien risteyksessä, n. 10 m Pitäjänmäentiestä etelään ja n. 5 m metsäautotiestä itään, sijaitsee suojeltu vanha mänty, jossa on kaksi 30 - 40 cm pitkää pilkaa noin 1,2 metrin korkeudella. Pilkat ovat pitkälti kasvaneet umpeen ja toisessa on näkyvissä kirveen jälkiä ja toisessa jäänteen puukolla tehdystä kuviosta. Kuviosta on liian vähän näkyvissä tulkintaa varten. Puun halkaisija on noin 70 cm ja ikää lienee useampi sata vuotta. Puu on merkitty maastokarttaan. Puu on ollut Pitäjänmäeltä Hiidenniemelle johtavan vanhan maantien varrella. Tie on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle. |
| metsakeskus.1000051721 |
626 |
Pöyrynkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432120.00000000 |
7050443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051721 |
Pöyrynkankaan Pyöreäsuolle viettävässä etelärinteessä, vain vajaat 20 m kankaan eteläistä lakea pitkin kulkevasta Pitäjänmäentiestä etelään, sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahauta sijaitsee keskellä avohakkuualuetta, hauta ja vallin lähiympäristö on tiheän nuoren puuston peittämä. |
| metsakeskus.1000051722 |
626 |
Mämmykumpu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432273.00000000 |
7049596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051722 |
Tervahauta sijaitsee Mämmykummun etelälounaisessa päädyssä, vain n. 35 m läheisestä metsäautotiestä itään. Tervahaudan halkaisija on n. 18 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan pohjois- ja itäpuoliset alueet on hiljan avohakattu, sen etelä- ja lounaispuolella kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Itse tervahaudan päällä kasvaa nuorehkoja kuusia sekä joitakin koivuja ja haapoja. |
| metsakeskus.1000051723 |
626 |
Isosalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433791.00000000 |
7049431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051723 |
Tervahauta sijaitsee Isosalon lounaisen reunan keskivaiheilla, loivan pohjois–etelä-suuntaisen terassin rinteessä. Sen halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan lähiympäristössä ja laajemmin sen etelä- ja itäpuolella kasvaa harvahkoa nuorta mänty- ja koivuvaltaista metsää, sen pohjois- ja länsipuolella varttuneempaa mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan päällä kasvaa etenkin nuorta kuusta ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000051725 |
626 |
Sarvisalo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434492.00000000 |
7048254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051725 |
Tervahauta sijaitsee Sarvisalon lounaisrinteen alaosassa, kapean rämekaistaleen yläpuolella, metsäautotien haarassa (tiet kulkevat n. 12 m tervahaudan luoteis-, ja n. 6 m sen koillispuolitse). Sen halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 8 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan lähiympäristössä kasvaa nuorehkoa kuusimetsää, sen eteläpuolella on mäntyvaltaista rämettä. |
| metsakeskus.1000051726 |
626 |
Sarvisalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434779.00000000 |
7048272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051726 |
Sarvisalon itärinteen koillisosassa, pienessä luontaisessa notkelmassa, sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja jonka halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristössä kasvaa nuorehkoa, harvaa tuoreen kankaan mäntymetsää. Hieman tervahaudan länsipuolella Sarvisalon laen seutu sekä pohjoisrinne on avohakattu. |
| metsakeskus.1000051727 |
626 |
Tervasalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434122.00000000 |
7047595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051727 |
Tervasalon lounaisrinteen loivan alaosan keskivaiheilla, n. 350 m salon laelta etelälounaaseen sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija on n. 10 m ja halssi suuntautuu länteen. Alueella kasvaa varttunutta kuusivaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000051728 |
626 |
Pajulamminneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429207.00000000 |
7045744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051728 |
Vattupuron ja Pajulamminnevan välisen hiekkaisen harjanteen keskivaiheilla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Harjanteella kasvaa harvahkoa tuoreen kankaan mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000051729 |
626 |
Pajumäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429780.00000000 |
7046154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051729 |
Tervahauta sijaitsee Pajumäen keskivaiheilla, runsaat 200 m mäen korkeimmasta ja kallioisimmasta laesta kaakkoon. Tervahaudan halkaisija n. 19 m, kuopan halkaisija n. 11 m, halssi suuntautuu koilliseen. Tervahauta sijaitsee aivan taimikon ja varttuneen metsän reunalla, niin että tervahaudan luoteisella puoliskolla ja siitä pohjoiseen ja länteen kasvaa varttunutta mänty- ja kuusimetsää, ja tervahaudan kaakkoisella puoliskolla sekä siitä etelään ja itään kasvaa koivu- ja mäntyvaltaista taimikkoa. |
| metsakeskus.1000051730 |
626 |
Palokangas kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432657.00000000 |
7046200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051730 |
Palokankaan kaakkoispuoliselta nimettömän kallioisen mäen laelta n. kilometrin kaakkoon, Palonevasta runsaan kilometrin etelään ja Hoikannevasta vajaan kilometrin koilliseen sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 18 m kaakkoon kiuas. Tervahaudan halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja tervahaudan halssi on suuntautunut etelälounaaseen. Tervahauta sijaitsee mäntyä, kuusta ja koivua kasvavan parimetrisen taimikon pohjoisreunalla. Tervahaudan pohjoispuolella kasvaa varttuneempaa kuusi- ja mäntymetsää, tervahaudan päällä vaihtelevan ikäisiä kuusia ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000051731 |
626 |
Hongonjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433914.00000000 |
7046060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051731 |
Tervahauta sijaitsee Hongonjoen koillis- ja itäpuolella ja Hoikansalosta pohjoiseen, lounaaseen kohti Hongonjokea laskevan rinteen yläreunalla, pienellä lännessä ja lounaassa Hongonjokeen, pohjoisessa ja idässä rämeeseen rajautuvalla saarekkeella. Tervahaudan halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja sen halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan koillispuoliskon poikki on vedetty pieni metsäoja. Tervahaudan päällä ja aivan lähiympäristössä kasvaa hyvin varttunutta kuusivaltaista sekametsää, sen koillispuolella nuorta mäntyvaltaista metsää, lounaispuolella taas kuusivaltaista vesakkoa. |
| metsakeskus.1000051732 |
626 |
Jylkynsalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435492.00000000 |
7046395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051732 |
Jylkynsalon koillisreunamilla salon keskivaiheilla, n. 60 m Pikku-Jylkyn ojitetun rämeen reunasta lounaaseen sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Halssin jatkeena on n. 15 m pituinen oja. Alue kasvaa harvennettua nuorehkoa mäntymetsää, tervahaudan päällä kuitenkin etenkin kuusia sekä lehtipuiden vesoja. |
| metsakeskus.1000051733 |
626 |
Viinakallio |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
430592.00000000 |
7045121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051733 |
1840-luvun pitäjänkartassa paikalle on merkitty ’Viinakallion kruunutorppa’ ja siihen liittyvät pellot. Nykyään niittyalueen keskellä on ladoksi muutettu asuinrakennus ja pitkä sivurakennus, jossa on kolme osaa. Rakennukset ovat mahdollisesti peräisin 1900-luvun alusta. Vanhoja peltoja on hieman laajennettu ja ne ovat yhä käytössä niittynä. Sivurakennuksen länsipuolelle, niittyjen ympäröimälle saarekkeelle, on paikoitellen kasattu kiviä ja mahdollisesti puujätettä; alue on niin tiheän kasvillisuuden peittämää, ettei ollut mahdollista selvittää, olisiko siellä säilynyt vanhoja perustuksia tai muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000051735 |
609 |
Aavaranta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
207603.00000000 |
6839185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051735 |
Taisteluhaudan pätkä sijaitsee Herrainpäivien alueella Viikonlopuntien varressa olevalla lomamökkialueella. Varustus on loivan puolikaaren muotoinen ja pituudeltaan n. 25 m. Se on kaivettu hiekkamaahan ja lähes koko matkaltaan täytetty puutarha- ja oksajätteellä. Pohjoispäässä näkyy myös metalliromua kuten vanha kattila jne.
Ympäristössä on kesämökkejä, mutta alue on säilynyt varsin luonnontilaisena mäntykankaana. |
| metsakeskus.1000051738 |
638 |
Latapotten |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435571.00000000 |
6696461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051738 |
Noin 50 m päässä kohteesta länteen sijaitsee Ylikentie ja n. 60 m etelään kulkee metsäautotie. Alueella on runsaasti kivikkoa.
Kohde on pyöreä ja halkaisijaltaan 3,4 m ja sen syvyys on 1,4 m. Maastossa kohde erottuu ympyrän muotoisena kuoppana, jonka reunoilla kasvaa varpuja. Länsipuolella kasvaa iso koivu sekä pieni kuusi, joka kasvaa osittain kuopasta. Kuopan seinämät ovat sammaleen peitossa, ja kuopan pohjalla on kuusen kanto, jonka iäksi laskettiin 42 vuotta. Kuopan kaakkoispuolella kasvaa myös kaksi nuorta ja ohutta pihlajaa. Kohde on samanlainen kuin lähistöllä noin 500 metriä pohjoiseen sijaitseva Bosgård etelä. |
| metsakeskus.1000051739 |
638 |
Majvikbergen 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
436142.00000000 |
6683061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051739 |
Kohde sijaitsee Vessölandetin koillisosassa, Majvikintien varrella.
Kohde on ojan ympäröimä hiilimiilu, jonka lähellä mahdollinen miilumaja ja ympärillä kuoppia.
Hiilimiilun sisämitta ojan sisäreunasta on 10,9 m ja ulkomitta ojan ulkoreunasta 12 m suunnassa luode-kaakko ja sisämitta 10 m ja ulkomitta 11,5 m suunnassa lounas-koillinen. Hiilimiilun päällä kasvaa mäntyä ja pienempää kuusta ja sammalta. Hiilimiilusta otettiin kairausnäyte, jossa on hiiltä.
Mahdollinen miilumaja on hiilimiilusta kaakkoon. Majan etäisyys miilusta on arviolta 5–10 m. Mahdollinen maja aukeaa miilua kohti. Miilumajan kuopan keskeltä otettiin kairausnäyte, jossa tummempaa maata. Miilumajan vieressä kasvaa kuusen taimia ja isompi mänty. |
| metsakeskus.1000051742 |
423 |
Sillilä Mattila |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
248968.00000000 |
6714861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051742 |
Peltojen halki kulkevassa luontaisessa purossa on sijainnut aikanaan ainakin yksi puromylly, jonka yhteydessä on voinut toimia myös pieni vesisaha. Myllyalue on kuulunut Sillilän kylän Mattilan talolle. Kohde ei esiinny vanhemmissa lähteissä tai paikallishistorioissa myllynpaikkana, joten se ei varmastikaan ole ollut merkittävä, verotettava mylly, vaan pieni kotitarvemylly.
Maastotarkastuksessa voitiin havaita puron suuntainen kiveys, jonka toisessa päässä on pystyyn asetettu laakakivi. Kiveys sijaitsee kohdassa, jossa puron uoma on laajentunut. Kiveys ei sijaintinsa perusteella liity ilmakuvissa näkyvään rakennukseen, vaan voi olla siihen liittyneen vesikourun tukikiveystä. Mitään selviä rakenteita padosta ei paikalla enää näy. Puron levennys vaikuttaa kuitenkin pienen patoaltaan aikaansaamalta. Kivialueelta alajuoksulle päin uomaa näyttäisi myös hieman muokatun. Siellä täällä näkyy yksittäisiä rakennekiviä, jotka keskittyvät noin 40 metrin matkalle kivirakenteesta alajuoksulle päin. Penkoille kertynyt turve- ja heinäkerros saattaa piilottaa näkyvistä muitakin rakenteita, mutta alueelle rakennettu jätevedenpuhdistamo on todennäköisesti myös tuhonnut osan rakenteista. |
| metsakeskus.1000051744 |
638 |
Venjärvskärret 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432981.00000000 |
6703975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051744 |
Kohteessa havaittiin kaikkiaan kuusi tervahautaa sekä pohjoisempana yksi suurempi kuoppa, joka oli todennäköisesti soranottoa, sillä kairauksessa ei näkynyt merkkejä tervanpoltosta. |
| metsakeskus.1000051745 |
638 |
Venjärvskärret 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432930.00000000 |
6704117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051745 |
Rännihaudat suuntautuvat idästä länteen laskevan rinteen suuntaisesti. Lisäksi etelämpänä on muutamia epämääräisempiä kuoppia, joita ei dokumentoitu. Rännihaudat 3 ja 5 ovat aivan metsätien vieressä ja mahdollisesti osittain itäpuoleltaan sen rikkomia. |
| metsakeskus.1000051751 |
638 |
Sikosaaren luontopolku |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
427149.00000000 |
6693098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051751 |
Kuopat 1 ja 2 sijaitsevat sijaitsevat Sikosaaren luontopolun varrella kuusimetsässä, jossa on vahva sammalpeite. Kahden kuopan lisäksi myös kuoppien väliin jäävällä polun osuudella oli lohkottuja kiviä, joissa oli porauksen jälkiä. Myös kuoppien 1 ja 2 läheisyydestä löytyi lohkottuja kiviä, joissa oli poran jälkiä. Tarkemmat kuvaukset ovat alakohde-sivulla. |
| metsakeskus.1000051754 |
271 |
Ristikallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
254728.00000000 |
6813257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051754 |
Historiallinen rajamerkki, joka sijaitsee Kokemäen Kulkkilan, Säpilän ja Ketolan kylien yhteisessä rajapisteessä Ristikallio -nimisellä kalliopaljastumalla. Rajamerkki muodostuu tiiviistä rykelmästä noin metrin läpimittaisia luonnonkiviä, joiden väliin on asetettu pikkukivillä tuettuna pystykivi. Pystykivi on katkennut ja siitä on irronnut osa, joka on ollut ylöspäin kapeneva ja n. 120 cm pitkä. Rajamerkistä n. 20 m itäkaakkoon, Kulkkilan ja Säpilän välisellä rajalinjalla on viisarikivi. Se on luontaisten maakivien väliseen koloon kiilattu litteä kivi, n. 80x35x20 cm.
Rajamerkkien erottamat kylät ovat keskiaikaisia ja Kulkkila on alun perin kuulunut Huittisten pitäjään ja myöhemmin Kauvatsaan. Rajalinja on "ikivanha" pitäjien ja jakokuntien raja. |
| metsakeskus.1000051756 |
51 |
Lavilan kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
218649.00000000 |
6797564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051756 |
Lavila mainitaan vuoden 1540 maakirjassa nimellä Lauila. Kylä maksoi kymmenykset ruotsalaisen oikeuden mukaan. Vuonna 1630 Lavilan talo yhdessä Lavilan ja Mattilan kylien mukana lahjoitettiin läänityksinä Åke Tottille. Tott omisti myös Vuojoen kartanon ja Lavilasta tuli Vuojoen sivukartano.
Lavilan kartanon alkuperäinen pihapiiri ei ole enää tunnistettavissa: talouspihan rakennukset on makasiinia lukuun ottamatta purettu. Pihapiirin etelälaidalla sijaitseva kookas hirsirakennus on tehty v. 2020 puretun entisen työväen asuinrakennuksen, väentalon, alkuperäiselle kivijalalle. Varsinkin pihapiirin eteläosassa on muokattu maata ja todennäköisesti merkit aikaisemmasta asutuksesta ovat tuhoutuneet. Sen sijaan pihapiirin pohjoisosassa on tehty ainoastaan vähäisiä muutoksia 1900-luvun aikana ja muinaisjäännöstä saattaa olla säilyneenä. |
| metsakeskus.1000051757 |
51 |
Lavilan kartano 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27026 |
218747.00000000 |
6797483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051757 |
Eurajoen rannassa Lavilan kartanon kohdalla on suorakaiteen muotoisen rakennuksen jäännös. Koillinen-lounas suuntaisen talonpohjan koko on noin 9 m x 7 m ja sen keskivaiheilla on kellarin jäännös. Rakenteeseen kuuluu mm. tiiliseinää. Historiallisten karttojen perusteella paikalla ei ole sijainnut rakennusta, mutta paikalla rantaviiva on siirtynyt ruoppaus yms. toimenpiteiden takia useita kertoja. Rakennuksen jäännös ajoittunee ulkoisten piirteiden perusteella 1800-luvun lopulle tai 1900-luvun alkupuolelle. Mahdollisesti kyseessä on ollut talousrakennus. |
| metsakeskus.1000051758 |
51 |
Lavilan kartano 3 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
218752.00000000 |
6797477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051758 |
Eurajoen rannassa Lavilan kartanon kohdalla on kivi, jossa on piirroksia. Kiven koko on 160 cm x 130 cm x 90 cm. Kiven päälle on kaiverrettu kaksi sisäkkäistä ympyrää, joista ulommaisen halkaisija on 59/60 cm ja sisemmän noin 28 cm. Kaiverrusurien leveys on noin 2 cm. Kiven joenpuoleisella puolella on kaiverrettuna:
1772
1918 20/VII EJK
Alemman teksti alkuosa voitaisiin tulkita päivämääräksi 20.7.1918. Kirjaimet EJK saattaa olla kaivertajan nimikirjaimet tai viitata toimituksen tekijään. Ylemmän numerosarjan merkitys ei selvinnyt, mutta on mahdollista, että kyseessä on vuosiluku. Paikalla ei kulje nykyinen tai historiallinen rajalinja, mutta kyseessä saattaa olla esim. rajakivi, joka on nostettu nykyiselle paikalle esimerkiksi joen ruoppauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000051760 |
202 |
Viukkala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
254855.00000000 |
6705700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051760 |
Viukkala/Viukkalo on suomalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1377. 1600-luvulla kylään kuului 7 tilaa, joista Jussila on yksi. Kylän tontit ovat edelleen asuttuina, osa rakennuskannasta on vanhaa, 1800-luvulta.
Kylätonttia ympäröiviltä pelloilta on metallinetsinnässä löytynyt runsaasti myöhäisrautakautisia esineitä. |
| metsakeskus.1000051761 |
707 |
Pihakallio |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
646419.00000000 |
6920783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051761 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Pihakallion metsäkankaan etelään antavassa loivassa ja kuusivaltaisessa rinteessä on nähtävissä 10-20 vanhaa viljelyröykkiötä. Ainakin osa röykkiöistä on selväpiirteisiä ja hyvin maastossa erottuvia. Paikalla on suoritettu harvennushakkuita, jotka ovat saattaneet vaurioittaa osaa kohteen kiviröykkiöistä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051762 |
707 |
Pihakallio |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
646419.00000000 |
6920783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051762 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan Pihakallion metsäkankaan etelään antavassa loivassa ja kuusivaltaisessa rinteessä on nähtävissä 10-20 vanhaa viljelyröykkiötä. Ainakin osa röykkiöistä on selväpiirteisiä ja hyvin maastossa erottuvia. Paikalla on suoritettu harvennushakkuita, jotka ovat saattaneet vaurioittaa osaa kohteen kiviröykkiöistä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051763 |
700 |
Sakarmäen raja |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
598875.00000000 |
6798654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051763 |
Paikalla on kylärajoja osoittava rajamerkki, joka tarkastettiin historiallisista kartoista tehtyjen havaintojen perusteella. Kohteessa on verollepanokarttaan (Törne 1778–79) merkitty rajapiste nro 5, joka on merkitty myöhemmin myös isojakokarttaan (Ferrin & Schaeffer 1835–57) numerolla 4. Kyseessä on rinteen laelle sijoitettu rakenne, joka sijaitsee myös nykyisen kiinteistörajan kohdalla. Rajamerkki ei kuitenkaan ole nykyisten rajapyykkien joukossa.
Kohdetta on kuvattu verollepanokartan asiakirjassa sanoin ”Streck uppå en låg jordfast sten” (Törne 1778–79) eli kyseessä on todennäköisesti ollut matalan maakiven yläpinnalle hakattu viiva.
Maastossa kyseisellä kohdalla todettiin kivistä kasattu röykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan noin 10–40 cm ja pyöreitä muodoltaan. Rakenne on painunut ja muodoltaan epämääräinen, eikä esimerkiksi selkeitä kulmia ole havaittavissa. Rakenne on sammaloitunut. Sen päälle oli inventointihetkellä ladottuna metsänharvennusjätteitä. Ympäristö on lehti- ja havupuita kasvavaa sekametsää. Aluskasvillisuus on pääosin sammalta, mutta osittain myös heinää.
Rajamerkin nykyinen muoto ei vastaa verollepanokartan kuvausta ja voi olla myöhempi – esimerkiksi isojaon ajalta 1830-luvulta. Toisaalta rakenne ei täysin vastaa standardoituja isojaon rajamerkkejä, vaan vaikuttaa niitä vanhakantaisemmalta. Lienee joka tapauksessa todennäköistä, että nykyinen röykkiö on kasattu alkuperäisen merkkikiven päälle ja ympärille. Ei ole syytä olettaa, että paikalla olisi kaksi lähekkäistä rajamerkkiä.
Sijainti mäen pohjoiseen viettävän rinteen jyrkemmän kohdan päällä on rajapisteelle loogi-nen, sillä se tarjonnut paikalta näkyvyyden rajalinjaa pitkin molempiin suuntiin. |
| metsakeskus.1000051764 |
700 |
Kammikivenmaa |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
599923.00000000 |
6798797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051764 |
Kohde sijaitsee etelään viettävässä loivassa ja kivikkoisessa rinteessä. Alueella on kaskiröykkiöitä ja suuren siirtolohkareen alle tehty kaskiviljelijöiden tilapäisasumus.
Kaskiröykkiöt ovat melko vaatimattomia, korkeudeltaan alle metrin ja muodoltaan suhteellisen pyöreitä ja osin epämääräisiä. Siirtolohkareen länsisivun alla on kiilamainen ja suurimmillaan noin 0,9 m korkea tila. Maahan sen ympärille, lohkareen ulkoreunaa seuraten, on aseteltu kivistä noin 30 cm korkea latomus, joka erottaa lohkareen lipan alle noin 4 x 2 m laajan huonemaisen tilan. Kaarevan kivirivin pituus on noin kuusi metriä. Kiviaines on sekalaista ja sitä on pari kerrosta
Isojakokartan asiakirjoihin (Ferrin & Schaeffer 1835–57) maastonkohta on nimetty Kammikivenmaaksi. Kiven nimi liittyy epäilemättä sen kupeessa olevaan kivirakenteeseen: sana kammi viittaa usein erinäisiin asumuksiin.
Alue on merkitty isojakokarttaan kaskeamiskelpoiseksi metsämaaksi. Isojakokartan paikannimi osoittaa tilaispäisasumuksen ajoittuvan viimeistään 1800-luvun alkuun.
Inventointihetkellä 2024 paikalla oli mätästetty avohakkuualue, mikä osaltaan vaikeutti havainnointia rikkoutuneessa maaperässä. |
| metsakeskus.1000051765 |
700 |
Multamäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
599294.00000000 |
6798108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051765 |
Multamäkinimisen mäen laella Lääväkorventien länsipuolella on toisen maailmansodan aikainen kenttälinnoitettu puolustusvarustus. Kohteessa on kuusi havaittua maalinnoiterakennetta, jotka koostuvat taisteluasemista mäen päällä ja kolmesta maahan kaivetusta korsukuopasta mäen pohjoisrinteellä.
Maaperä on moreenipohjaista hienojakoista hiekkaa. Rakenteet ovat maahan kaivetuiksi kenttälinnoitteiksi hyväkuntoisia ja säilyttäneet muotonsa. |
| metsakeskus.1000051767 |
405 |
Pieni-Tuosa |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
566989.00000000 |
6773652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051767 |
Pieni-Tuosan lounaisrannalla on puolustusvarustuksia.
Tunnistettu rinnevarjosteesta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051768 |
405 |
Vasikkaluoto |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
567814.00000000 |
6773194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051768 |
Vasikkaluodossa Salpalinjan puolustusasemia.
Tunnistettu rinnevarjosteesta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051769 |
405 |
Riutansalmi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
568370.00000000 |
6773673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051769 |
Riutansalmen länsirannalla on Salpalinjan puolustusasemia.
Kohde rajattu rinnevarjosteesta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051770 |
405 |
Luukkaansalmi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
567321.00000000 |
6772448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051770 |
Hyötiönsaareen kaakkoisrannannalla, Luukkaansalmen rannalla on Salpalinjan puolustusasemia.
Rajattu rinnevarjosteesta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051771 |
405 |
Mertaniemi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
563404.00000000 |
6772176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051771 |
Mertaniemen kaakkoiskärjessä on Salpalinjan puolustusasemia.
Rajattu rinnevarjosteesta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051772 |
405 |
Hopiavuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
563077.00000000 |
6772768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051772 |
Mertaniemen Hopiavuoren itarannalla on Salpalinjan puolustusvarustuksia.
Rajattu rinnevarjosteesta. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000051773 |
405 |
Mertaniemi 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
563040.00000000 |
6772342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051773 |
Mertaniemen lounaisrannalla on n 60 m pitkä taistelukaivanto.
Rajattu rinnevarjosteesta. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000051774 |
405 |
Patakansuo |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
568735.00000000 |
6777005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051774 |
Alueella on Salpalinjan puolustusvarustuksia.
Rajattu rinnevarjosteesta. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000051775 |
609 |
Rimpilammi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232728.00000000 |
6844552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051775 |
Tervahauta sijaitsee noin 50 m Porin ja Pomarkun rajalta lounaaseen sekä Noormarkun kirkolta 6,8 km koilliseen. Kohde sijoittuu Porin puolelle rajaa. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10 m ja vallien leveys 3,5 m. Tervahaudan kuopan syvyys vallilta mitattuna noin 1,10 m. Tervahaudalla ei havaittavaa halssia tai ränniä. Korkeus ympäröivästä maastosta n. 1 m. Tervahaudan mitat saattavat kuitenkin olla virheellisiä, sillä siitä on metsäkoneella ajettu päältä ja näin ollen alkuperäiset muodot ovat muuttuneet.
Tervahaudan ympäristössä kohteelta noin 80 m luoteeseen kulkee lakkautettu Haapamäki–Pori rautatie. Tervahaudan välitön ympäristö on jotain aikaa sitten avohakkautettu metsäalue, jossa tarkastuskäynnin aikana kasvoi tiheään polven/jalan pituista lehtipuustoa. Tervahaudan päälle oli myös kyseistä lehtipuustoa alkanut kasvamaan. |
| metsakeskus.1000051776 |
608 |
Alinenniittu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232858.00000000 |
6845228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051776 |
Tervahauta sijaitsee noin 45 m valtatie 23:lta itään ja Pomarkun kirkolta noin 6 km lounaaseen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 2,90 m ja sen vallien leveys noin 1,30 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 76 cm. Tervahaudasta on kulkenut ränni haudasta pohjoiseen sijaitsevalle halssille.
Tervahauta on aikoinaan vahingoittunut, sillä sen kiviset rakenteet ovat selvästi murtuneet. Mahdollisesti tervahaudalla on aikoinaan ollut kivinen rinnus, jonka läpi ränni kulkenut, mutta hajoamisen takia on vaikea sanoa. Tervahauta on myös hyvin pienikokoinen verrattain muihin Pomarkun alueella tarkastettuihin ja todettuihin hautoihin. Tervahautaa on todella vaikea huomata maastossa, sillä pienen kokonsa lisäksi se sijoittuu pohjoiseen päin laskevaan maastoon, ja aivan läheisyydessä on metsäkoneen painamia jälkiä ja luonnonpainaumia. Tervahaudan erotti sen kivirakenteista ja maastosta paljastuneen hiilien perusteella.
Tervahaudan ympäristö on kuusivaltaista metsäaluetta, jonka maasto on täynnä aikaisemmista harvennuksista maastoon jääneistä puista. |
| metsakeskus.1000051777 |
608 |
Äijänkytö |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
236554.00000000 |
6843243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051777 |
Kiviaidattu keskeltä tasainen kohde sijaitsee 1,4 km Porin ja Pomarkun rajalta koilliseen ja Pomarkun kirkolta 6,9 km etelään. Kohde koostuu itäisestä ja läntisestä kiviaidasta sekä pohjoisesta kivisestä päädystä. Kohteen eteläinen pääty on avoin, yhtä keskellä olevaa kiveä lukuun ottamatta. Itäisen ja läntisen aidan vieressä kohteen sisäpuolella kulkee ojitus. Kohde sijaitsee rinteessä niin, että rinne laskee etelään. Kohteen kiviaitauksen ja sisäisen ojituksen perusteella voidaan olettaa, että kohde on aikoinaan ollut jonkinlainen aidattu viljelmä. Kohdetta ei kuitenkaan löytynyt netistä saatavista vanhoista kartoista. Läheinen asutus on myös paljon modernimpi eikä myöskään löydy vanhoista kartoista, joten sekään ei liity kohteeseen.
Läntisen aidan koko; Leveys (I-L): n. 2,40 m, Pituus (P-E) n. 33,60 m, Korkeus: n. 1,20 m
Itäisen aidan koko; Leveys (I-L): n. 2,40 m, Pituus (P-E) n. 20,40 m, Korkeus: n. 1,20 m
Pohjoisen päädyn koko; Leveys (P-E): n. 1,60 m, Pituus (I-L): n. 8 m, Korkeus: n. 95 cm
Kirjaimet (I, L, P, E) tarkoittavat ilmansuuntia ja näin esittävät mittaussuunnat. Kohteen osien korkeudet ja leveydet ovat mitattu osien leveimmistä ja korkeimmista kohdista.
Kohde sijaitsee ympäristöltään korkeassa kuusimetsässä aivan asutuksen läheisyydessä. Kohteelta on selvä näky pohjoisessa sijaitsevan asutuksen katolle. Lähialueella kulkee asutuksille vievien teiden lisäksi metsän kautta kulkeva peltotie. Kohteen sisäosassa kasvaa suuri määrä mustikanvarsia. |
| metsakeskus.1000051778 |
608 |
Isokorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
237520.00000000 |
6843354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051778 |
Tervahauta sijaitsee 6,8 km Pomarkun kirkolta kaakkoon ja noin 2 km Porin ja Pomarkun rajalta koilliseen. Kohteen sisähalkaisija n. 8 m ja vallien leveys 2,40 m. Kuopan syvyys on noin 3, 90 m. Kohteen halssi on kohteelta itään. Kohteen itäiset vallit ovat kiviset. Tervahauta kiinnostava, sillä tervahaudan keskellä on selvä kolo suppilolle, mutta suppilon kolo tuntuu olevan matalammalla, kuin kohteen halssi. Kenties tervahaudassa käytetty useampaa tapaa hankkia tervaa.
Tervahauta sijoittuu ympäristöltään läheisesti havupuuston ympäröimä. Havupuusto ympäröi tervahaudan niin, että sitä on maastossa vaikea huomata. Muu lähialue on hyvin kivikkoista ja selviä vanhoja metsäkoneen jälkiä on havaittavissa ympäristössä. |
| metsakeskus.1000051779 |
608 |
Vanhatalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
237257.00000000 |
6846264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051779 |
Tervahauta sijaitsee n. 4 km Pomarkun kirkolta etelään ja noin 750 m itään Isonevan soidensuojelualueelta. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 6,40 m ja vallien leveys 1,40 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 2,50 m. Tervahaudan halssi on kohteesta etelään. Tervahaudan korkeus ympäröivästä maastosta noin 1,05 m. Tervahaudan etelänpuoleiset vallit kivestä ja kivirinnuksen läpi on oletettavasti kulkenut ränni kohteen halssille aikoinaan.
Tervahauta on ympäristöltään harvapuisella ja kallioisella alueella, jossa kohde sijoittuu kallion eteläiselle harjanteelle. Ympäristössä jotakin aikaa sitten tehty hakkuu, sillä kohteen länsipuolelta on kulkenut metsäkone jättäen maahan jäljet. Metsäkone on maata muokatessaan paljastanut tervahaudan länsipuolelta hiiltä. |
| metsakeskus.1000051780 |
316 |
Marttila-Hongisto |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
410819.00000000 |
6739797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051780 |
Inventoinnissa 2024 pellon ja kuivatusojien risteyksestä havaittiin rajalinjan kulmaa merkitseviä, maahan osin upotettuja luontaisia pystykiviä. Kolmen kiven joukossa erottui myös kaatuneena yksi poraamalla irrotettu lohkokivi.
Kiveys sijoittuu historialliselle Marttilan kylän (Marttila by) ja Hongiston kylän (Hongisto by) väliselle rajalle / rajakulmalle. Rajalinja on merkitty muun muassa vuoden 1782 isojakokartalle (Hagström 1782), vuosien 1877–1883 isojaon järjestelykartalle (Lindh & Zansén 1877–1883), vuoden 1842 pitäjänkartalle (karttalehti 2133 10 Kärkölä) sekä vuoden 1964 peruskartalle (karttalehti 2133 10 Keituri). Rajamerkki sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. Kohde on merkitty Kiinteistörekisteriin numerolla 5 ja rakenteella rauniopyykki. |
| metsakeskus.1000051782 |
51 |
Kuuttosatama |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
209516.00000000 |
6818008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051782 |
Luvian Verkkorannassa kohti Sassilansalmea laskevan metsäisen rinteen alaosassa sijaitsee useita kookkaita kiviröykkiöitä ja –rakenteita. Osa rakenteista näyttää liittyvän raivattuun alueeseen, joka on ympäristöään selvästi matalammalla ja muodoltaan allasmainen. Yksi kivirakenne on kylmämuurattu, pitkänomainen ja ”laiturimainen”. Se sijaitsee rinteessä korkeuskäyrän vastaisesti. Kaikki rakenteet reunustavat vanhaa meren lahtea. Kivirakenteet ovat varmasti ihmisen tekemiä. Peltoröykkiöiksi ne ovat suuria ja koostuvat pääosin laattamaisista hiekkakivistä.
Aluetta halkovan metsätien/ polun varressa on iso kivi, jossa kaiverrettuna numerot 145. Kivi ei sijoitu nykyisten tilarajojen varrelle, vaan on Hanninkylän isojaon täydennyksessä 1864-1870 rakennettu pyykki, joka on rajannut isomman tiluksen sisällä olevaa palstaa.
Luvian laivanrakennuksen ja merenkulun historiaa tutkinut Lasse Wahlroos on sijoittanut paikalle yhden Luvian varhaisista laivanrakennuspaikoista ja nimennyt paikan Kuuttosatamaksi (Skuthamn). Wahlroosin mukaan Kuuttosatama on lisäksi mainittu jo 1700-luvun asiakirjoissa pitäjän yhteisenä lastauspaikkana (Luvian merenkulun historia 2004).
Alueella on 2020-l alussa tehty metsänuudistus ja laikutus on osittain tuhonnut rakenteita. Tarkastuksessa 2024 rinteessä havaittiin muokkauksen rikkoma kasa, jossa on runsaasti rautakuonaa, palaneita kiviä ja nokista maata. |
| metsakeskus.1000051782 |
51 |
Kuuttosatama |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
209516.00000000 |
6818008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051782 |
Luvian Verkkorannassa kohti Sassilansalmea laskevan metsäisen rinteen alaosassa sijaitsee useita kookkaita kiviröykkiöitä ja –rakenteita. Osa rakenteista näyttää liittyvän raivattuun alueeseen, joka on ympäristöään selvästi matalammalla ja muodoltaan allasmainen. Yksi kivirakenne on kylmämuurattu, pitkänomainen ja ”laiturimainen”. Se sijaitsee rinteessä korkeuskäyrän vastaisesti. Kaikki rakenteet reunustavat vanhaa meren lahtea. Kivirakenteet ovat varmasti ihmisen tekemiä. Peltoröykkiöiksi ne ovat suuria ja koostuvat pääosin laattamaisista hiekkakivistä.
Aluetta halkovan metsätien/ polun varressa on iso kivi, jossa kaiverrettuna numerot 145. Kivi ei sijoitu nykyisten tilarajojen varrelle, vaan on Hanninkylän isojaon täydennyksessä 1864-1870 rakennettu pyykki, joka on rajannut isomman tiluksen sisällä olevaa palstaa.
Luvian laivanrakennuksen ja merenkulun historiaa tutkinut Lasse Wahlroos on sijoittanut paikalle yhden Luvian varhaisista laivanrakennuspaikoista ja nimennyt paikan Kuuttosatamaksi (Skuthamn). Wahlroosin mukaan Kuuttosatama on lisäksi mainittu jo 1700-luvun asiakirjoissa pitäjän yhteisenä lastauspaikkana (Luvian merenkulun historia 2004).
Alueella on 2020-l alussa tehty metsänuudistus ja laikutus on osittain tuhonnut rakenteita. Tarkastuksessa 2024 rinteessä havaittiin muokkauksen rikkoma kasa, jossa on runsaasti rautakuonaa, palaneita kiviä ja nokista maata. |
| metsakeskus.1000051784 |
423 |
Taatila 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
250886.00000000 |
6715411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051784 |
Paikalta on löytynyt 15 cm syvyydestä väkäsellinen ruotokärki heittokeihäästä tai nuolesta ja palanutta luuta. Läheltä löytynyt veitsi laakakiven alta. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM30232, ILM30250.
Tarkastuksessa mäeltä paikannettiin pienialainen kalmisto. |
| metsakeskus.1000051785 |
491 |
Kuohuan veromylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
519934.00000000 |
6834407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051785 |
Kohde sijaitsee Ala-Säynätjärvestä lounaaseen Saimaan Honkalahteen laskevan jokiuoman korkeuskäyrän 85 m mpy. kynnykseen syntyvän kosken partaalla. Jokiuoma lähtee kapeasta länteen pistävästä lahdesta. Joen uoma on alueella osin kylmämuuraamalla ladottua ja sitä on ilmeisesti muotoiltu myös louhimalla kosken länsi- ja itäpuolella.
Maastokäynnillä 2024 kohteessa havaittiin yksi varma rakennuksen perustus, yksi mahdollinen rakennuksen perustus ja patorakenne sekä kapea, ilmeisesti tarkoituksella kaivettu länsi-itä-suuntainen vesiuoma.
Kosken luoteispuolella jokiuoman pohjoisrannalla välittömästi jokivarressa on kuoppamainen rakennuksen perustus. Sen etelälaita jokivarressa on selvää kivistä rakennettua perustusta, joka on osittain rauennut. Perustus on noin 4 x 4 metriä laajuudeltaan ja syvyydeltään vajaa kaksi metriä. Kyseessä on ilmeisesti myllyrakennuksen paikka. Perustuksen länsipuolella on ladottua kiveystä noin 1,5 metrin leveydeltä, joka lienee osa patorakennetta.
Perustuksen pohjalla virtaa maahan kaivettu kapeampi vesiuoma idästä länteen. Uoman leveys on noin 60–70 cm. Ilmeisesti uoma on johtanut veden pois myllyrakennuksen alta. Uoman pituus on noin 10 metriä ja se yhtyy rakennuksen perustuksen länsipuolella jokiuomaan. Uoman ja joen väliin jää pieni pensasta ja puuta kasvava saareke.
Kosken lounaispuolella joen etelärannalla välittömästi jokivarressa on kuoppamainen rakenne, joka voi olla rakennuksen perustuksen jäännös. Sen itäosassa on selkeästi kylmämuurattua patorakennetta. Mahdollisesti paikalla on patoseinämään tukeutuvan pienemmän rakennuksen paikka, jonka laajuus on ollut noin 3 x 3 metriä. Kylmämuuratun patorakenteen leveys vaihtelee 1–1,5 metrin välillä. Se on osittain rauennut, joten alkuperäistä kokoa ja muotoa on vaikea arvioida.
Joen pohjoispuolinen rakennuksen perustus muine rakenteineen lienee vuonna 1854 perustetun Kuohuan veromyllyn jäännös. Mylly lienee ollut toiminnassa vielä vuonna 1890, jolloin Kyyhkylänniemeen liittyen mainitaan Kuohnan mylly. Tulkinta perustuu historia- ja paikannimitietoihin. Kyseessä on ollut ratasmylly.
Paikalla lienee ollut ennen ratasmyllyä jo jalkamylly. Mikkelissä tiedetään perustetun veromyllyjä entisten kotitarvemyllyjen paikoille ja kotitarvemyllynä on todennäköisimmin ollut jalkamylly. |
| metsakeskus.1000051786 |
927 |
Tuliskallio |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364124.00000000 |
6708025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051786 |
Ppyöreä kuoppa jonka ympärillä valli. Kuopasta lähtee oja tyai ränni, jonka reunalla on vähän kiviä havaittavissa. Todennäköinen tervahauta.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051787 |
78 |
Kasberget |
10007 |
12011 |
13211 |
11006 |
27000 |
272052.00000000 |
6640328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051787 |
Suuren kuopan ympärillä kivirakennelma; Kuoppa noin 10x8m, jonka ympärille ladottu kiviä. Lähistöllä myös betonikolmio ja pyöreä kivirakennelma kallion päällä.
Rakenteet ovat todennäköisesti toisen maailmansodan aikaisia, mahdolliseen tähystys- tai tykkiasemaan liittyviä. Joukossa voi olla myös vanhempia, esimerkiksi Krimin sodan aikaisia rakenteita joita on myöhemmin vahvistettu betonilla.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. |
| metsakeskus.1000051788 |
272 |
Vikåviken 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
309838.00000000 |
7088551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051788 |
Sijaintipaikka on Kokkolan sisäsaaristossa Kokkolan keskustasta pohjoiseen ja Vanhasatamasta koilliseen Vikåvikenin pohjoisosassa Soldatskärin pohjoispuolella.
Selkeä yhtenäinen laivan runko kaarineen matalassa rantavedessä. Löytöalue on kooltaan noin 28 metriä x 13 metriä. Runkolinja on havaittavissa pohjois-etelä suuntaisesti siten, että toinen pää sijoittuu lähelle Soldatskärin pohjoisrantaa. Havaintojen perusteella runko on antanut periksi ja laidat ovat kaatuneet sivuille, eikä kolmiulotteisuutta ole juurikaan havaittavissa. Yhtenäisen rungon lisäksi etelän suunnassa ja rannan läheisyydessä on järeitä puuosia. Hylky on osittain peittyneenä pehmeään pohja-ainekseen.
Arkistotietojen perusteella alueella on sijainnut kaksi laivanveistämöä 1760 -luvulta 1850 -luvulle saakka. Hylky liittyy suurella todennäköisyydellä näiden toimintaan ja alueella oleviin muihin hylkylöytöihin. |
| metsakeskus.1000051789 |
272 |
Vikåviken 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
309914.00000000 |
7088442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051789 |
Sijaintipaikka on Kokkolan sisäsaaristossa Kokkolan keskustasta pohjoiseen ja Vanhasatamasta koilliseen Vikåviken -lahdessa Soldatskärin itäpuolella.
Suuren purjealuksen pohja, jossa on nähtävissä selkeitä kaarirakenteita. Havaittavissa on itä-länsi pituussuuntainen kölilinja järeine puurakenteineen. Hylyn alta olevasta pohjahiekasta nousee esille toinen selvästi erillinen kaaririvi. Havainnoista syntyy vaikutelma kahdesta päällekkäin olevasta samansuuntaisesti asetetusta laivanhylystä.
Arkistotietojen perusteella alueella on sijainnut kaksi laivanveistämöä 1760 -luvulta 1850 -luvulle saakka. Hylky liittyy suurella todennäköisyydellä näiden toimintaan ja alueella oleviin muihin hylkylöytöihin. |
| metsakeskus.1000051790 |
272 |
Vikåviken 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
309930.00000000 |
7088387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051790 |
Sijaintipaikka on Kokkolan sisäsaaristossa Kokkolan keskustasta pohjoiseen ja Vanhasatamasta koilliseen Vikåviken -lahdessa Soldatskärin itäpuolella.
Järeitä puuosia ja -rakennetta erittäin matalalla vesialueella. Hylkyalue rajautuu ja on havaittavissa selkeästi, mutta osat ovat lähes kokonaan pohja-ainekseen painuneena. Pitkät, mahdollisesti kölin osista koostuvat rakenteet ovat noin 25 metrin pituisella ja 12 metrin levyisellä alueella.
Arkistotietojen perusteella alueella on sijainnut kaksi laivanveistämöä 1760 -luvulta 1850 -luvulle saakka. Hylky liittyy suurella todennäköisyydellä näiden toimintaan ja alueella oleviin muihin hylkylöytöihin. |
| metsakeskus.1000051791 |
256 |
Vihtapuro |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398377.00000000 |
7036027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051791 |
Isohko halssillinen ehjä tervahauta. Halssi etelään. |
| metsakeskus.1000051792 |
256 |
Eräkolu |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
403949.00000000 |
7035686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051792 |
Tervahauta lidar-havainto. |
| metsakeskus.1000051793 |
256 |
Pajusuo |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405043.00000000 |
7027738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051793 |
Paikalla on tervahauta, halkaisija 15 m. Halssi. |
| metsakeskus.1000051797 |
51 |
Isokallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212229.00000000 |
6802436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051797 |
Isokallio on laajahko kallioalue Auvintien varrella tien itäpuolella. Kallio on melko tasainen, Auvintien vastainen länsireuna laskee kuitenkin melko jyrkästi. Kallioilla kasvaa harvaa männikköä.
Kallioalueen itäosassa, likimain sen korkeimmalla kohdalla on selkeästi erottuva pronssikautinen hautaröykkiö (Isokallio röykkiö 1). Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja melko matala, halkaisija n. 6 m ja korkeus korkeimmalta kohdaltaan n. 50 cm. Röykkiötä on kaiveltu ja kiviä on heitelty laajasti sen ympäristöön. Keskellä on kuoppa, jossa on edelleen näkyvissä muutamia laakakiviä, ilmeisesti jäänteitä paasiarkusta. Kiviä on kuitenkin edelleen jäljellä useampi kivikerta.
Edellisestä röykkiöstä noin 85 m lounaaseen on toinen röykkiö (Isokallio 2. röykkiö). Se sijaitsee lähellä Auvintien suuntaan laskevaa jyrkkää kallion reunaa pienen jyrkänteen päällä. Röykkiö on pahasti hajotettu, joskin siinä ei alunperinkään liene ollut kuin yksi tai korkeintaan kaksi kivikertaa. Röykkiö on edelleen selvästi hahmotettavissa, muodoltaan pyörä ja halkaisijaltaan noin 4 m. Röykkiön keskellä pohjakallio on näkyvissä. Mahdollisesti kyseessä on nk. kehäraunio, jossa kiviä ei röykkiön keskellä ole ollutkaan. Ympäristössä irtokiviä ei kovin runsaasti näy.
Kohteet on tuotu rekisteriin yleisöilmoituksen perusteella ja sittemmin tarkastettu maastossa. Kts. kohdeilppari ILM30635 |
| metsakeskus.1000051799 |
176 |
Itäniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597956.00000000 |
7021366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051799 |
Ala- ja Ylä-Ruokosen järvet toisistaan erottavalla kannaksella, Panjantien länsipuolella erottuu Lidar-korkeusmallissa (14.6.2024) kaksi tervahautaa, joista toinen on merkitty myös maastokartalle. Haudat ovat halkaisijaltaan noin 10 metrisiä ja sijaitsevat toisistaan noin 75 metrin välein.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051800 |
423 |
Taatila 4 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
250894.00000000 |
6715567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051800 |
Paikalta tehtiin metallinetsinnässä keväällä 2024 rautakautiseen kalmistoon viittaavia havaintoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM30261. |
| metsakeskus.1000051801 |
481 |
Rytikänkallio |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
229247.00000000 |
6724528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051801 |
Hirvijokilaakson etelälaidalla olevan mäen pohjoisrinteeltä löytyi syksyllä 2023 metallinetsinnässä rautakautisia ja tarkemmin ajoittamattomia metalliesineitä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM25158, 29046, 29066, 29112. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051802 |
738 |
Liivala |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
263414.00000000 |
6697408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051802 |
Metsästä löytyi metallinetsinnässä kesäkuussa 2024 myöhäisrautakautisia punnuksia (ILM30638). |
| metsakeskus.1000051803 |
257 |
Smedsede 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
355812.00000000 |
6663866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051803 |
Upinniementien laidassa sijaitseva Porkkalan vuokra-aikaan liittyvä taistelukaivantoryhmä, joka käsittää pienehkön suojahuoneen ja pätkiä yhdys- ja ampumahaudoista. Kaivantoja on todennäköisesti ollut enemmänkin, mutta aluerajaus käsittää nyt vain selkeät ja hyvin säilyneet kaivannot.
Kaivantoryhmästä länteen sijaitsee pitkänomainen uoma, johon on viime vuosikymmeninä tehty pohjalle kuoppia ja jota on käytetty jätteiden varastointiin. Uoma on vanhan Upinniementien pohjaa, joka erottuu vuosien 1944 ja 1956 ilmakuvissa. Kaivantoryhmän ja päärakennuksen väliin jää myös melko neliömäinen syvä kaivanto, joka on täynnä puutarhajätettä. Kuoppa ei suoranaisesti näytä puolustusvarustukselta vaan on saattanut liittyä tienrakentamiseen. |
| metsakeskus.1000051804 |
837 |
Kulosuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
332338.00000000 |
6844869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051804 |
Leirintäalueen koillispuolella, kaakkoon laskevan kuusimetsäisen rinteen yläosassa havaittiin sammaloitunut, osittain maansekainen röykkiö. Se on muodoltaan pyöreähkö ja sen koko on noin 2,5 x 3,2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kivien koko on noin 20-40 cm. Röykkiön keskellä on kuoppa, johon tehdyssä lapionpistossa havaittiin pintaturpeen (0-6 cm) ja sen alla olevan vaaleanharmaan hiekan (6-11 cm) alla humuksensekaista multakerrosta ja kiviä. Maa oli vielä hieman jäässä, eikä syvemmälle päästy lapiolla. Hiekan alla oleva humuksensekainen kerros voi olla röykkiön alle jäänyt alkuperäinen maanpinta. Kohde vaikuttaa raivaus- tai kaskiröykkiöltä. Sen lähiympäristöstä (± 50 m) ei havaittu ei havaittu muita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000051806 |
765 |
Ammeniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559202.00000000 |
7111837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051806 |
LIDARD-aineiston perusteella kohteessa kaksi tervahautaa vierekkäin. tervahauta 1: halkaisija 15,7 metriä ja tervahauta 2: halkaisija 19,4 metriä, alakohde. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051807 |
854 |
Konttaköngäs 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
381844.00000000 |
7411480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051807 |
Tervahauta sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä Konttakonkään koskesta. Tervahaudan vierestä länsipuolella kulkee polku rantaan. Ympäristö on sekametsää ja pohjakasvillisuus pääosin varpuja. Kasvillisuudeltaan tervahauta ei kovin eroa muusta ympäristöstä. Polun vieressä tervahaudan vallit erottuvat maastossa. Vallit leveydeltään noin metrin. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Ränni laskee kohti itää, sen vieressä alkaa uittoihin liittyvä kaivettu uoma. |
| metsakeskus.1000051808 |
738 |
Kujanpää |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
258499.00000000 |
6695327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051808 |
Metsäsaarekkeelta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä pronssinen kaularengas kivien alta (Ilppari ILM30355). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051810 |
738 |
Vuotkulla 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
259322.00000000 |
6695626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051810 |
Paikalta löytyi keväällä 2024 metallinetsinnässä sulanutta pronssia, rautakuonaa ja putkilukon avain sekä nokista maata (Ilppari ILM29436). Kohdetta ei ole toistaiseksi ajoitettu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000051811 |
738 |
Korvala 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
259451.00000000 |
6696973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051811 |
Metsäsaarekkeelta löytyi keväällä 2024 putkilukon avain ja kiven alta rautaniitti (Ilppari ILM29421, 29424). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051814 |
791 |
Paskokangas 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445813.00000000 |
7120926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051814 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 9,5 metriä ja halssi lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051815 |
791 |
Paskokangas lounas |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
446138.00000000 |
7120578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051815 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuvat kaksi hiilimiilua. Luoteisemman halkaisija on noin 6,5 metriä ja kaakkoisemman noin 8 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051816 |
791 |
Rytikorpi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
448401.00000000 |
7120227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051816 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 10,5 metriä ja halssi koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051817 |
791 |
Lantiininneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
451148.00000000 |
7118772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051817 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 13,5 metriä ja halssi kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051818 |
791 |
Vanhatienkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
452682.00000000 |
7118894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051818 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 12,5 metriä ja halssi pohjoisluoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051819 |
791 |
Kortteisenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
454156.00000000 |
7117525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051819 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 9,5 metriä ja halssi pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051821 |
791 |
Kortteisenkangas kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
454763.00000000 |
7117999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051821 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 10,5 metriä ja halssi pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051822 |
791 |
Mykänmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
456439.00000000 |
7116998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051822 |
Lidark-aineistossa ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 18,5 metriä ja halssi koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051823 |
423 |
Littoinen 2 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
247000.00000000 |
6710159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051823 |
Vesirajassa olevassa silokalliossa on kalanmuotoisen kentän sisällä hakkaus "19-08", sen päällä "L(?) S", ja alla "A.D". ja kolmio. Ilppari ILM30656. |
| metsakeskus.1000051824 |
541 |
Lammintaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
605137.00000000 |
7046338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051824 |
Vinkerlahden länsirannalla Lampelanlammen eteläpuolella Lammintauksen alueella havaittiin maansekainen turvettunut röykkiö kalliopohjalla. Röykkiön koko on 2x1,5x0,3 metriä. Röykkiössä on pään ja nyrkin kokoisia kiviä, joista osa selvästi rapautuneita. Röykkiön sivuilla on ilmeisesti myöhemmin pellolta siirrettyjä raivauskiviä. Aivan röykkiön viereen tehdystä koekuopasta löytyi palanutta savea ja hieman kauemmas tehdystä koekuopasta humuksen ja noen sekaista kivennäismaata (hiekkamoreeni). Havaintojen perusteella röykkiö on tulisijan jäännös |
| metsakeskus.1000051825 |
680 |
Katajamäki |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
235226.00000000 |
6714788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051825 |
Ihalantien ja Raisiontien välissä metsäsaarekkeessa on 1970-1980-luvulla purettu pihapiiri, josta on jäljellä asuinrakennuksen kivijalkaa ja kivestä rakennettu, osin romahtanut holvikellari. Taloa ei ole merkitty vuoden 1786 isojakokarttaan, eikä paikalle kaivetusta koekuopasta havaittu merkkejä vanhemmasta kulttuurikerroksesta. Alueelle on läjitetty savea. |
| metsakeskus.1000051829 |
601 |
Pyytniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437207.00000000 |
7043572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051829 |
Paikalla on vierekkäin kaksi tervahautaa, joiden etäisyys toisistaan valleista mitaten on 10 metriä. Koordinaatit on otettu läntisemmästä ja toisen tervehaudan koordinaatit ovat: N 7043566 E 437226 Z 148. Tervahaudat sijaitsevat tiheän sekametsän keskellä ja varsinkin itäisempi on täysin nuorten puiden peittämä. Molemmat tervahaudat ovat halkaisijaltaan noin 15 m ja niiden vallit ovat noin metrin korkuiset. Vuonna 1848 laaditulla Pyhäjärven pitäjänkartalla paikalle on merkitty Pyytsalonhauta. Tervahaudat ovat ehjiä. Välittömästi läntisemmän tervehaudan pohjoispuolella sijaitsee historiallisen ajan rajamerkki Pyytniemi. |
| metsakeskus.1000051830 |
601 |
Pyytniemi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
437215.00000000 |
7043578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051830 |
Vanha rajamerkki sijaitsee noin metrin päässä läntisemmän tervahaudan vallista (Pyytniemi 1) sen pohjoispuolella kunnanrajalla. Paikalla kulkevan nykyisten Pyhäjärven ja Pihtiputaan välisellä rajalla tässä paikassa on loiva kulma, jossa rajamerkki sijaitsee. Pihtiputaan ja Pyhäjärven välinen raja on ollut olemassa ainakin Korsholman läänin rajana, Rautalammin vanhan hallintopitäjän rajana sekä vanhan Viitasaaren rajana.
Rajamerkki koostuu noin 2 X 2 metriä leveästä ja 0,6 metriä korkeasta neliskulmaisesta kylmämuuratusta jalustasta ja sen keskellä olevasta noin puoli metriä korkeasta tuetusta pystykivestä. Pystykivessä erottuu kaiverrettu kuva (ns. laivakruunaus), joka on samanlainen kuin samalla rajalla idempänä olevassa rajamerkissä Pyhäjärvi Rahinevankangas. |
| metsakeskus.1000051830 |
601 |
Pyytniemi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
437215.00000000 |
7043578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051830 |
Vanha rajamerkki sijaitsee noin metrin päässä läntisemmän tervahaudan vallista (Pyytniemi 1) sen pohjoispuolella kunnanrajalla. Paikalla kulkevan nykyisten Pyhäjärven ja Pihtiputaan välisellä rajalla tässä paikassa on loiva kulma, jossa rajamerkki sijaitsee. Pihtiputaan ja Pyhäjärven välinen raja on ollut olemassa ainakin Korsholman läänin rajana, Rautalammin vanhan hallintopitäjän rajana sekä vanhan Viitasaaren rajana.
Rajamerkki koostuu noin 2 X 2 metriä leveästä ja 0,6 metriä korkeasta neliskulmaisesta kylmämuuratusta jalustasta ja sen keskellä olevasta noin puoli metriä korkeasta tuetusta pystykivestä. Pystykivessä erottuu kaiverrettu kuva (ns. laivakruunaus), joka on samanlainen kuin samalla rajalla idempänä olevassa rajamerkissä Pyhäjärvi Rahinevankangas. |
| metsakeskus.1000051830 |
601 |
Pyytniemi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
437215.00000000 |
7043578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051830 |
Vanha rajamerkki sijaitsee noin metrin päässä läntisemmän tervahaudan vallista (Pyytniemi 1) sen pohjoispuolella kunnanrajalla. Paikalla kulkevan nykyisten Pyhäjärven ja Pihtiputaan välisellä rajalla tässä paikassa on loiva kulma, jossa rajamerkki sijaitsee. Pihtiputaan ja Pyhäjärven välinen raja on ollut olemassa ainakin Korsholman läänin rajana, Rautalammin vanhan hallintopitäjän rajana sekä vanhan Viitasaaren rajana.
Rajamerkki koostuu noin 2 X 2 metriä leveästä ja 0,6 metriä korkeasta neliskulmaisesta kylmämuuratusta jalustasta ja sen keskellä olevasta noin puoli metriä korkeasta tuetusta pystykivestä. Pystykivessä erottuu kaiverrettu kuva (ns. laivakruunaus), joka on samanlainen kuin samalla rajalla idempänä olevassa rajamerkissä Pyhäjärvi Rahinevankangas. |
| metsakeskus.1000051832 |
601 |
Pyytniemi 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
437088.00000000 |
7043579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051832 |
Tasaisella ja harvaa kuusikkoa kasvavalla paikalla on merkkejä autioituneesta asutuksesta. Maaperä on kivetöntä ja sammalen peittämää eikä paikalla ole juuri aluskasvillisuutta. Puusto on paikalla ja rakenteiden päällä iältään alle satavuotiasta kuusikkoa. Pihtiputaan vuonna 1848 laaditulla pitäjänkartalla paikalle ei ole merkitty mitään ja vuoden 1964 peruskartalla paikka on metsää. Rakennukset ovat siis olleet käytössä todennäköisesti karttojen laatimisen välillä olleina vuosina.
Koordinaatit on otettu kivistä ladotusta rakennuksen perustuksesta, joka on neliön muotoinen ja kylmämuurattu. Sen koko on noin 4 x 4 metriä ja oviaukko avautuu länteen. Seinämät ovat paksuudeltaan noin metrin ja korkeudeltaan myös noin 1 m. Siitä 7 metriä pohjoiseen on kivien ympäröimä sammaloitunut kuoppa. Perustuksesta noin 20 metriä itään paikassa N 7043581 E 437108 on suuren 2 x 3 x 1 m uunin raunio, jossa kasvaa suuri kuusi. |
| metsakeskus.1000051833 |
601 |
Turkkiräme 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
431108.00000000 |
7044465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051833 |
Tervahauta sijaitsee loivassa havumetsää kasvavassa rinteessä. Sen päällä ja ympärillä puusto on hyvin tiheää ja lehtipuuvaltaista. Tervahaudan halkaisija on noin 15 m ja sen vallien korkeus 1 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen alarinteeseen. Tervahaudan länsipuolella on siihen liittyvä hiekanottokuoppa. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000051834 |
601 |
Turkkiräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
430630.00000000 |
7044471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051834 |
Tervahauta sijaitsee mäntyä kasvavassa länteen laskevassa rinteessä. Sen halkaisija on noin 14 metriä ja vallien korkeus noin metrin. Halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan ympärille on jätetty merkiksi noin kahden metrin korkeudelta katkottuja puita, Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000051835 |
601 |
Jokisuunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416884.00000000 |
7051457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051835 |
Koordinaatit ovat asuinpaikan keskeltä. Jokisuunkangas nimisellä läntisemmällä kankaalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, jonka keskiosassa on myös kaksi pyyntikuoppaa. Kangas nousee jyrkästi ympäröivästä suosta ja on monin paikoin hyvin kivinen. Puusto paikalla on harvaa mäntymetsää. Asuinpaikka sijaitsee kankaan tasaisemmalla lakialueella noin 123 metrin käyrän yläpuolella. Kankaalla on kivikkojen välissä hienohiekkaisia alueita, joihin lapiolla tehdyistä koepistoista tuli runsaasti kvartsi-iskoksia ja paikoin palaneen luun hippusia. Maaperä koepistoissa oli ihmistoiminnan värjäämää ja niissä oli myös hiiltä sekä nokista maata. Suurin osa kvartsi-iskoksista löytyi heti huuhtoutumiskerroksen alapuolelta. Kaikista eri puolille kangasta tehdyistä koepistoista tuli löytöjä, joten koko kankaan laki on yhtenäistä asuinpaikkaa. Löydöllisten koepistojen paikat: KK1 N 7051433 E 416879, KK2 N 7051455 E 416873, KK3 N 7051478 E 416859, KK4 N 7051474 E 416902. Asuinpaikan rajaus perustuu topografiaan, sillä paikka on ollut saari Muinais-Päijänteen lasku-uoman niskalla ennen Kymijoen syntyä. Muinaisjäännös voi jatkua nykyistä rajausta alemmaksi rinteessä, sillä sen tarkan alarajan määrittely oli maaston kivisyyden takia epävarmaa.
Alakohde: kivikautisen asuinpaikan keskiosassa on kaksi pyyntikuoppaa. Niistä toinen paikassa N 7051467 E 416876 on kooltaan 3 x 3 m ja syvyydeltään 1 m. Se on jyrkkäpiirteinen ja sitä ympäröi matala valli. Toinen pyyntikuoppa on sitä pienempi ja kooltaan 2 x 3 m. Syvyyttä sillä on vajaa metri ja sen koordinaatit ovat: N 7051466 E 416886. Molemmissa pyyntikuopissa oli havaittavissa koepistossa huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000051837 |
601 |
Lammintauslehto 3 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
417510.00000000 |
7051380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051837 |
Lammintauslehto 2 -nimisen kivikautisen asuinpaikan ympärillä on kolme merkkipuuta, joihin on lyöty leima. Asuinpaikka sijaitsee merkkipuiden välissä. Niistä yksi on elossa oleva mänty ja kaksi muuta ovat keloja. Puista pohjoisin kelo on jo kaatunut maahan, mutta merkki on yhä näkyvissä. Laurilan inventointikertomuksessa on kartta, johon on merkitty puiden sijainnit. Niiden koordinaatit ovat: N 7051380 E 417510, N 7051388 E 417485 ja 7051430 E 417486 (kaatunut kelo). |
| metsakeskus.1000051838 |
850 |
Kioski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454238.00000000 |
6890893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051838 |
Kivikautinen asuinpaikka, jonka voidaan nähdä olevan suurelta osin tuhoutunut, mutta asuinpaikka-aineiston jäänteitä löytyy varmasti kahvilan rakenteiden liepeilta, niemen päältä sekä rantatörmistä. Löydön perusteella voidaan päätellä aiemmin löytyneen Kioskin asuinpaikan jatkuneen pesäkkeisenä tien toiselle puolelle löytöalueen niemekkeeseen, sekä mahdollisesti löytöpaikkaa koilliseen rannan mukaisesti.
Noin parin metrin korkeudella vedenpinnasta havaittiin palaneen luun palasia sekä kvartsi-iskoksia. Löydöt sijaitsivat noin 15-20 metrin päässä rannasta grillikodan, pukukopin ja kahvilan parkkipaikan tasalle ulottuvalla törmällä. |
| metsakeskus.1000051839 |
171 |
Kainuuntie, Viholanniementie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
543750.07604881 |
6888452.66480786 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051839 |
Käytöstö pois jäänyt historiallisen Savo-Pohjanmaa maantien osuus. Tieosuuden eteläosa on osin päällystetty ja sitä lienee käytetty laanina tms. Tielinja erottuu selvästi laserkeilausaineiston visualisoinnissa ja rajaus perustuukin siihen. Tielinja on ollut maantiekäytössä vielä 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000051840 |
791 |
Jänessaaret 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
433606.00000000 |
7162227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051840 |
Yleisöilmoituksen mukaan Jänessaarten eteläpuolella Yliojan länsirannalla on kivikasa, joka on noin 15 metriä leveä ja pari metriä korkea. Se muodostuu suurista, 10 litran kanisterin kokoisista kivistä. Kivikasa on päältä tasainen ja siellä on muutama halk 3 metrinen kuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051841 |
765 |
Teerisuo 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575413.00000000 |
7127769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051841 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051842 |
765 |
Teerisuo 6 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575791.00000000 |
7127702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051842 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa vierekkäin. Halkaisija tervahauta 1: 9,3 metriä ja tervahauta 2: 7,7 metriä, ks. alakohde. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051843 |
765 |
Teerisuo 7 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574759.00000000 |
7127223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051843 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051844 |
765 |
Teerisuo 8 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575679.00000000 |
7127321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051844 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051845 |
765 |
Teerisuo 9 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576316.00000000 |
7127532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051845 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051846 |
765 |
Teerisuo 10 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576205.00000000 |
7127350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051846 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051847 |
765 |
Teerisuo 11 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576664.00000000 |
7127130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051847 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000051848 |
405 |
Ala-Sammalinen |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
556771.00000000 |
6731342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051848 |
Ala- ja Ylä-Sammalisen välisellä kannaksella on tien 14779 molemmin puolin puolustusasemia. Puolustusvarustus koostuu taisteluhaudoista ja näihin liittyvistä tuliasemista. Lisäksi alueella on poteroita. Osa kaivannoista vaikuttaa keskentekoisilta. Tien länsipuolen taisteluhautaan liittyvässä tuliasemassa oli säilynyt puista tukirakennetta. Lisäksi rinnevarjosteen perusteella pohjoisempana on kaivantoja, jotka todennäköisesti liittyvät taisteluhautoihin. Kohde on osin tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051849 |
423 |
Karvala 4 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
250952.00000000 |
6716006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051849 |
Taajaman ympäröimän mäen koillisosasta löytyi kesällä 2024 metallinetsinnässä korun katkelma ja mahdollinen rautaveitsi (Ilppari ILM30646). Tarkastuksessa paikalta todettiin todennäköistä kalmistokiveystä ja nokimaata sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000051851 |
608 |
Katajamäki |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
236197.00000000 |
6846288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051851 |
Katajamäen asuinpaikka sijaitsee 1,6 kilometriä Ruokojärventieltä luoteeseen, Isonevan suoalueen välittömässä läheisyydessä. Tilalta on havaittavissa yhden rakennuksen rauniot sekä tilan lounaispuolisen kiviaidan jäänteet.
Tila on merkitty vuoden 1910 senaatin karttaan. Vuoden 1950 ilmakuvassa tilalta on edelleen havaittavissa neljä rakennusta, joista kaksi puretaan vuoden 1955 ilmakuvan ottohetkeen mennessä. |
| metsakeskus.1000051852 |
608 |
Veikasmäki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
236585.00000000 |
6846088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051852 |
Asuinpaikka sijaitsee 1,1 kilometriä Ruokejärventieltä luoteeseen, nimeämättömän hiekkatien ja pellon väliin jäävällä metsäkaistaleella. Vuoden 1910 senaatin kartan perusteella alueella on sijainnut tila, joka on sittemmin jäänyt pois käytöstä eikä alueelta ole havaittavissa rakennuskantaa ainakaan vuoden 1950 jälkeen.
Asuinpaikalta on havaittavissa kahden kiviaidan jäänteet sekä pieni kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000051853 |
734 |
Pyöli Yrjälä 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295212.00000000 |
6696377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051853 |
Yrjälän talo halottu kahteen osaan isojaon yhteydessä. 1786: Yrjälä 1/3 krono Rusthåll innehafwas af Enkan Maria Ericsdotter. |
| metsakeskus.1000051854 |
604 |
Pappilan puutarha |
10007 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
316653.00000000 |
6819365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051854 |
Vanhimman pappilanpaikan eteläpuolella, entisessä hedelmäpuutarhassa, sijaitsee jäänteitä rakennuksen kivijalasta. Kyseessä saattaa olla pappilan varhaiseen rakennuskantaan kuuluva jäännös. Lisäksi paikalla saattaa sijaita pappilan myöhempään asutusvaiheeseen kuuluvia kerrostumia kivijalkaa ympäröivällä alueella. |
| metsakeskus.1000051855 |
908 |
Muti 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
332838.00000000 |
6794408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051855 |
Kivetty kellarikuoppa. Mitat noin 2x3 m. Isoja kiviä neljäässä kerroksessa. Suurimmat kivet lähes metrin läpimitaltaan. Syvyys noin 1,5 m. Rinteessä keskellä havumetsää. Kellarin läheisyydessä vanha pihapiiri. |
| metsakeskus.1000051856 |
49 |
Kvarnby Tullkvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
372175.00000000 |
6678910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051856 |
Kvarnbyn tullimyllyn paikka, arvioitu vuosien 1747 ja 1766 karttojen perusteella. Tullimylly on antanut koko kylälle nimen. Tällä nimellä kylä on mainittu vuonna 1540. |
| metsakeskus.1000051858 |
620 |
Nykyrinlampi etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514110.00000000 |
7171952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051858 |
Noin 370 m Nykyrinlammen etelärannasta etelään, Sammalkankaan koillispuolella olevassa kivisessä saarekkeessa, on pieni tervahauta.
Sen valli on noin 50 cm korkea ja noin kolme metriä leveä. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 3,5 m. Kokonaishalkaisija on siten vajaa 10 m. Syvyyttä tervahaudan keskellä on arviolta 90 cm. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon. Se on noin 4 m pitkä, tervahaudan päästä 2 m leveä ja noin metrin syvä. Se johtaa rämeen reunaan kaveten jonkin verran.
Tervahauta sijaitsee melko hiljattain hakatulla alueella, joka on myös äestetty. Maaperä on kivikkoista moreenia. Puusto on nuorta koivua ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Äestyksen vuoksi mahdolliset tervahautaan liittyvät oheisrakenteet (kuopat ja mahdollinen tervapirtin paikka) lienevät tuhoutuneet. Tervahauta itsessään vaikuttaa olevan ehjä. |
| metsakeskus.1000051859 |
887 |
Karhupelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
315296.00000000 |
6775628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051859 |
Peltoalueelta löydetty metallinetsinnässä useita rautakautisia pronssisolkien katkelmia ja -esineitä (mm. hela, tasavartisen soljen ja kupurasoljen katkelmat sekä hevosenkenkäsoljen neula/katkelma). Löytöalue sijaitsee Jokinen 2 -nimisen rautakautisen asuinpaikan ja Neitsytkalliontien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000051860 |
441 |
Suuretlähteet |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526916.00000000 |
6754333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051860 |
Paikalla on tervahauta, joka sijaitsee n 70 metriä pohjoiseen voimalinjasta rinteen alaosassa. |
| metsakeskus.1000051861 |
480 |
Mäntsälä Skatte Rusthåll |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276453.00000000 |
6724739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051861 |
Mäntsälän tila sijaitsee kallioisen mäntyä ja kuusta kasvavan metsäsaarekkeen eteläkärjessä. Pellot ympäröivät tilan rakennuksia koillisesta luoteeseen. Sen eteläpuolella Paimionjokivartta myötäillen kulkee Hämeen Härkätie. Maaperä tilakeskuksen kohdalla on lähinnä karkeaa, kivistä soraa. Vanhojen rakennusten ympärillä peitteiset alueet ovat hyvinkin kiviset. Mäntsälä oli ratsutilana vuodesta 1603 lähtien.
1599 soditun, nuijasodan jälkiselvittelyihin kuuluneen ns. Marttilan taistelun keskeisen sotatantereen oletetaan sijainneen Mäntsälänkylän alueella Härkätien ja joen lähistöllä. Tapahtuman muistopatsas sijaitsee n. 130 m päärakennuksesta itään. 1779 isojakokartan mukaan kylätontti sijaitsi nykyisen päärakennuksen kohdalla. Maantien eteläpuolella on ollut torpan paikka.
Tilan vanhemman asuinrakennuksen alla on 1600-1700-luvulle ajoittuva tiiliholvattu luonnonkivistä muurattu hyväkuntoinen kellari. Kellariin johtava käytävä hieman nuorempi. Tilan päärakennuksesta n. 80 m koilliseen sekä n. 70 m etelään on pellon kyntökerroksesta kerätty historiallisen ajan esineistöä, kuten 1600-1700-luvun kolikoita, rautaesineen katkelmia, rautakuonaa, lyijykuula ja lasitettua keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000051862 |
405 |
Vihellysvuori |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
555870.00000000 |
6732290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051862 |
Vihellysvuoren ja Tielislampea ympäröivän suon välinen maakannas on katkaistu panssariestekaivannolla, jonka pituus on n 140 metriä. Vuoden 1952 ja 1953 ilmakuvassa rakenne näkyy puuttomana ja edelleen osin hiekkapintaisena ja kaivannon länsipuolella kulkee taisteluhauta. Samoin ilmakuvan perusteella panssariestekaivannosta koilliseen, viereisen Vihellysvuoren päällä, on taisteluhauta. Rinnevarjosteen perusteella Vihellysvuoren ja suon välisellä kankaalla on myös muita kaivantoja, jotka luultavasti liittyvät em rakenteisiin. Panssariestekaivanto on katselmoitu maastossa. |
| metsakeskus.1000051863 |
848 |
Tikkala |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
660857.00000000 |
6916780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051863 |
Joensuuntien varressa, noin 105 metrin päässä sen länsipuolella erottuu Lidar-korkeusmallissa noin kymmenen soikeaa, tiiviiseen ryppääseen kaivettua kuoppaa tai painannetta sekä näiden koillispuolella, noin 80 metrin päässä yksi yksittäinen kuoppa. Kyse on mahdollisesti sotahistoriallisista kaivannoista, mutta kyse voi olla myös vanhoista nauriskuopista, kellareista tai muista ihmisen kaivamista kuopista.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000051864 |
738 |
Kuila |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
257050.00000000 |
6692716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051864 |
Kärkniemenlahden pohjoislaidalla olevalta mäeltä löytyi keväällä 2024 metallinetsinnässä panssarinuolenkärki, pronssipeltiä ja hevosenkenkiä ja -kengännauloja (Ilppari ILM29977), sekä mahdollista vallimaista kivirakennetta. Mäen rinteet ovat jyrkät, mutta varsinaisia jyrkänteitä on ainoastaan länsilaidalla.
Kesällä 2024 tehdyn tarkastuksen perusteella selkeimmät kivivallin jäänteet ovat mäen etelä- ja länsilaidoilla. Runsas kasvillisuus haittasi rakennehavaintojen tekoa. Mäen itäpuolella on selkeäpiirteinen röykkiö, ehkä jonkin rakennuksen kiukaanjäännös. Kaakkoisrinteeltä, mahdollisen vallirakenteen sisäpuolelta löytyi runsaasti rautakuonaa terassimaiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000051865 |
608 |
Loukaskoskenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
241150.00000000 |
6851314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051865 |
Kohde sijaitsee Loukaskoskennevan itäpuolisessa metsässä 250 metriä ampumaradasta lounaaseen. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi on suunnattu alarinteeseen koilliseen. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8m ja vallien korkeus on parhaimmillaan 1,5m ja leveys 3m.
Rakenne on säilynyt eheänä ja sen vallien kivirakenteet ovat hyvin havaittavissa. Tervahaudan ympäristössä ja valleilla kasvaa kuusta. |
| metsakeskus.1000051866 |
608 |
Hautarääsy |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
243171.00000000 |
6851115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051866 |
Tervahauta sijaitsee Markinnevan ja Hautarääsyn välisellä harjanteella, 210 metriä itään Lammelantieltä. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 metriä ja vallit noin metrin korkeat sekä 3 metriä leveät. Halssi on rakennettu rinteeseen tervahaudan eteläpuolelle, mistä on havaittavissa myös hyvin säilynyt kiveys.
Tervahaudan ympäristö on mäntyvaltaista sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa eri ikäistä puustoa. |
| metsakeskus.1000051867 |
608 |
Korkeamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
243163.00000000 |
6850472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051867 |
Tervahauta sijaitsee Korkeamäen tilan luoteispuolella, 55 metriä luoteeseen Peltoniementieltä. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10 metriä ja vallit korkeimmillaan 1,5 metriä korkeat sekä 3 metriä leveät. Halssi on rakennettu rinteeseen tervahaudan länsipuolelle, mistä on havaittavissa myös hyvin säilynyt kiveys.
Halssin eteläpuolella on 2x5 metrin kokoinen suorakulmainen, 1 metrin syvä painauma, joka lienee jäänteet tervakämpästä.
Tervahaudan ympäristö on kuusimetsää ja myös rakenteen valleilla kasvaa puustoa. |
| metsakeskus.1000051868 |
608 |
Koivumäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
242110.00000000 |
6851490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051868 |
Kohde on historiallisen ajan tila, joka esiintyy nimettömänä vuoden 1910 senaatin kartalla. Vuoden 1950 ilmakuvasta tilan alueelta voidaan havaita seitsemän rakennusta.
Tilan päärakennus on merkitty asutuksi vielä vuoden 1970 peruskartalla, minkä lisäksi pihapiiriin on merkitty kaksi muuta rakennusta. Vuoden 1986 peruskartalle on merkitty enää vain asumaton päärakennus.
Inventointihetkellä rakennuksista oli jäljellä kiveystä, uunien jäänteitä sekä päärakennuksen romahtaneita seinärakenteita. Lisäksi pihapiiristä oli havaittavissa kaivo. |
| metsakeskus.1000051869 |
608 |
Sikaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240897.00000000 |
6842814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051869 |
Kohde sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta noin 860 m länteen ja Pomarkun kirkolta noin 8,6 km kaakkoon. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8,3 m ja vallien leveys 2,87 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 3,20 m vallilta mitattuna. Tervahaudan halssi sijoittuu tervahaudasta pohjoiseen. Tervahaudan pohjoisvallit ovat kivistä tehdyt ja tervahaudan ränni on kulkenut aikoinaan tämän ”kivirinnuksen” läpi halssille.
Kohde sijaitsee korkeahkolla kumpareella, joka on mäntyvaltaisella havumetsäpalstalla. Kohde sijoittuu kumpareen korkeimman kohdan pohjoispuoliselle harjanteelle. Tervahaudan valleilla kasvaa paljon pientä ja keskikokoista puustoa. Tervahaudasta noin 60 m etelään kulkee nimeämätön metsätie ja noin 135 m itään kulkee Oravasaarentie. Tervahaudan läheisyydessä sijaitsee Inhottujärvi ja siitä virtaava Oravajoki. |
| metsakeskus.1000051870 |
608 |
Jussinkorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
240162.00000000 |
6843443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051870 |
Hiilimiilu sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta 1,5 km pohjoiseen ja Pomarkun kirkolta noin 7,7 km kaakkoon. Hiilimiilun halkaisija on noin 15,6 m. Hiilimiilun vallin reunoilla on useita eläimen kaivamia koloja ja kuoppia, jotka ovat paljastaneet suuria määriä hiiltä. Hiilimiilun korkeus ympäröivästä maastosta on noin 2 m.
Kohde sijaitsee ympäristöltään kuusi ja koivu valtaisessa sekametsässä korkeahkon kalliopaljastuman lounaispäädyn harjanteessa. Kohteesta n. 18 m etelään kulkee metsäkoneen luoma polku. |
| metsakeskus.1000051871 |
608 |
Karikorvenkulma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
242289.00000000 |
6844669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051871 |
Kohde sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta 1,6 km pohjoiseen ja Pomarkun kirkolta 8,1 km koilliseen. Inhottujärvi sijaitsee kohteelta noin 1 km etelään. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8 m ja vallien leveys 2,80 m. Tervahaudan kuopan syvyys on 3,37 m vallilta mitattuna. Tervahaudan halssi on kohteelta etelään. Tervahaudan eteläiset vallit ovat kivisiä. Jokin eläin oli ystävällisesti kaivanut useita kuoppia ja koloja tervahautaan paljastaen suuria määriä hiiltä ja hiiltynyttä maastoa.
Kohde sijaitsee ympäristöltään kalliopaljastuman itäisellä/kaakkoisella harjanteella. Tervahautaa ympäröi kuusivaltainen havumetsä. Tervahaudasta pohjoiseen olevasta kiinteistöstä on osa avohakattu niin, että tervahauta on hyvin näkyvissä, sillä se sijaitsee aivan hakkuualueen rajamailla. Kohteesta noin 186 m länteen kulkee Karikorventie. |
| metsakeskus.1000051872 |
608 |
Santikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
239264.00000000 |
6847054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051872 |
Tervahauta sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta noin 5 km pohjoiseen ja Pomarkun kirkolta 4,2 km kaakkoon. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 4,55 m ja vallien leveys noin 2,55 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 3 m vallilta mitattuna. Tervahaudalla ei ollut näkyvää halssia. Tervahaudan pohjalla oli useita metallisia esineitä, kuten piikkilankaa. Mahdollisesti tervahautaa on käytetty roskakuoppana. Tervahaudasta tai ympäristöstä ei löytynyt hiiltä.
Tervahauta sijaitsee ympäristöltään korkean maaston pohjoisella harjanteella sekametsäisellä alueella. Kohteesta noin 35 m itään kulkee Santikontie. Samalla etäisyydellä ja samassa ilmansuunnassa sijaitsee myös läheinen yhä käytössä oleva asutus. |
| metsakeskus.1000051873 |
608 |
Mikkola 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240786.00000000 |
6845056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051873 |
Tervahauta sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta noin 3,1 km pohjoiseen ja Pomarkun kirkolta 6,7 km kaakkoon. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 m ja vallien leveys 2,40 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 2,8 m vallilta mitattuna. Tervahaudalla ei ole halssia. Tervahauta oli täysin umpeenkasvanut, korkea ruohikko peitti tervahaudan pohjan ja vallit. Tervahaudasta noin 30 m itään sijaitsee toinen tervahauta (Mikkola 2). Tervahaudan maasto ei ollut yhtä tummaa, kuin sen viereisessä kohteessa, mutta maastosta löytyi useita suuria hiilenpaloja. Oletettavasti kohde on aikoinaan korvattu itäisemmällä tervahaudalla.
Tervahauta sijaitsee ympäristöltään aika avoimen kumpareen itäisellä harjanteella. Kumpareella kasvaa useita koivuja ja maasto on tiheän heinikon ja muun kasviston peitossa. Kohteelta 184 m itään virtaa Pomarkunjoki ja kohteesta 85 m länteen kulkee nimeämätön peltotie. Kohteen läheisyydessä on useita asutuksia. |
| metsakeskus.1000051874 |
608 |
Mikkola 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240817.00000000 |
6845055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051874 |
Tervahauta sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta noin 3,1 km pohjoiseen ja Pomarkun kirkolta 6,7 km kaakkoon. Tervahaudan halkaisija on noin 7,45 m ja vallien leveys noin 2 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 2,90 m vallilta mitattuna. Tervahaudan halssi on kohteelta etelään. Kohteella oli suuria määriä hiiltä maan päällä. Alueen korkeasta kasvustosta huolimatta tervahauta itse oli yllättävän hyvin näkyvissä. Tervahaudasta noin 30 m etelään sijaitsee toinen tervahauta. Tämä (Mikkola 2) tervahauta on oletettavasti korvannut viereisen tervahaudan aikoinaan.
Tervahauta sijaitsee ympäristöltään aika avoimen kumpareen itäisellä harjanteella. Kumpareella kasvaa useita koivuja ja maasto on tiheän heinikon ja muun kasviston peitossa. Kohteelta 150 m itään virtaa Pomarkunjoki ja kohteesta 55 m länteen kulkee nimeämätön peltotie. Kohteen läheisyydessä on useita asutuksia. |
| metsakeskus.1000051875 |
608 |
Kiimakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
243506.00000000 |
6843787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051875 |
Kohde sijaitsee Porin ja Pomarkun rajalta noin 530 m pohjoiseen ja Pomarkun kirkolta noin 9,6 km kaakkoon. Kohde oletettiin alun perin olevan tervahauta, mutta paikalla todettiin sen olevan hiilimiilu. Hiilimiilun sisähalkaisija on noin 12,70 m ja sen vallien leveys on noin 2,30 m. Hiilimiilun kuoppa on noin 1,90 m syvä sen valleilta mitattuna. Hiilimiilun korkeus ympäröivästä maastosta on noin 1,80 m. Kohteen lävitse on ajettu oletettavasti traktorilla, sillä ajoneuvon jäljet eivät vastaa ainakaan siitä raskaampaa välinettä. Kohteen vallin pohjoisosaan on jokin eläin kaivanut kolonsa paljastaen suuren määrän hiiltä. Hiilimiilun keskellä on kaadetun puun kanto, joka on jostain syystä noussut hieman maasta ylöspäin paljastaen hieman hiiltä.
Hiilimiilu sijaitsee ympäristöltään kuusivaltaisessa havumetsässä, kohde sijoittuu tasaiselle maastolle useamman kalliopaljastuman lähettyville. Kohteesta noin 635 metriä etelään virtaa Kynäsjoki sekä kohteesta noin 2,1 km luoteeseen sijaitsee Saarinevan turpeentuotantoalue. Kohteen lähettyvillä on paljon metsäistä suoaluetta. |
| metsakeskus.1000051876 |
608 |
Harjanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
244919.00000000 |
6845899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051876 |
Kohde sijaitsee noin 1,7 km Porin ja Pomarkun rajalta luoteeseen ja Pomarkun kirkolta 9,5 km kaakkoon. Tervahaudan sisähalkaisija on 7,6 m ja vallien leveys noin 1,8 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 3,8 m vallilta mitattuna. Tervahaudan halssi on haudasta itään. Tervahaudan keskellä kasvaa useita korkeita puita.
Tervahauta sijaitsee ympäristöltään kuusivaltaisessa metsässä. Kohteesta itään on pieni harjannemainen lasku. Kohteesta pohjoiseen kulkee nimeämätön metsäpolku, joka on ajokelpoinen. Metsäpolku on aivan muutaman metrin päässä kohteesta. Kohteesta noin 21 m itään kulkee Riuttasalmentie. Kohteen lähistöllä on useita peltopalstoja sekä asutusta. Harjakoski sijaitsee kohteesta noin 300 m itään ja Harjaneva kohteesta noin 70 m länteen. |
| metsakeskus.1000051877 |
106 |
Lentokenttä Nummenmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27027 |
384816.00000000 |
6726611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051877 |
Hyvinkään lentokenttä rakennettiin välirauhan aikana, vuonna 1940, Erkylänkankaalle ilmavoimien tukikohdaksi. Tie- ja vesirakennushallitus TVH vastasi lentokentän rakentamisesta. Työn suoritti rakennuskomppania virolaisten vapaaehtoisten kanssa.
Lentokentälle rakennettiin neljä risteävää kiitorataa, niiden ympäristöön rakennettiin sirpalesuojia, jotka hajasijoitettiin ympäri kenttää.
Sodan aikana Hyvinkään lentokentällä toimi hävittäjälaivue vuodesta 1941.
Sodan lopussa kenttä jäi ilmavoimien varakentäksi, jonka käyttö oli vähäistä. Syyskuussa 1944 Hyvinkäälle sijoitettiin Aero Oy:n lentokalusto, koska liittoutuneiden valvontakomissio kielsi Helsingin Malmin kentän siviililentotoiminnan. Aluksi käytössä oli 5 matkustajalentokonetta ja reittilentoja lennettiin mm. Tukholmaan.
Vuoden 2024 inventoinnissa lentokentän alueelta tarkastettiin 3 sirpalesuojaa tai muuta mahdollisesti toisen maailmansodan aikaista kivirakennetta. Alueella sijaitsee vielä useita kivirakenteita, joita ei ole tarkastetu maastossa. |
| metsakeskus.1000051878 |
608 |
Ymmyriäiskeidas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
247152.00000000 |
6846681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051878 |
Tervahauta sijaitsee noin 500 m Porin ja Pomarkun rajalta etelään ja Pomarkun kirkolta noin 11 km kaakkoon/itään. Tervahaudan sisähalkaisija on oin 4,85 m ja vallien leveys noin 2,40 m. Tervahaudan kuopan syvyys on noin 2,76 m vallilta mitattuna. Tervahaudan halssi on kohteesta pohjoiseen.
Tervahauta sijaitsee ympäristöltään pienessä harjanteessa, joka laskee pohjoiseen. Kohdetta ympäröi kuusivaltainen metsikkö. Kohteen eteläinen puoli on ”avoinna” ja kohde oli helposti nähtävissä, sillä kohteesta noin 36 m lounaaseen sijaitseva kiinteistö on aivan hetkittäin avohakkautettu ja kohteesta noin 32 m suoraan etelään oleva kiinteistö on muutama vuosi sitten avohakkautettu. Tervahaudan päällä kasvaa paljon kuusenalkuja ja mustikanvarpuja. Kohteesta noin 46 m pohjoiseen kulkee Harjantie ja noin 120 m länteen kulkee asutukselle johtava tie. |
| metsakeskus.1000051879 |
609 |
Iso-Paappa |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
240076.00000000 |
6841144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051879 |
Kuivatun Maajärven saaressa sijaitsee kiuas ja tervahauta, joiden läheltä on metallinetsinnässä löytynyt tulusraudan katkelma, rautainen sanka ja kolme lähinnä 1800-luvulle ajoittuvaa nappia. Vanhempaan toimintaan viittaa nuolenkärki, joka voi ajoittua jo keskirautakaudelle (Ilppari ILM30680). |
| metsakeskus.1000051879 |
609 |
Iso-Paappa |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
240076.00000000 |
6841144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051879 |
Kuivatun Maajärven saaressa sijaitsee kiuas ja tervahauta, joiden läheltä on metallinetsinnässä löytynyt tulusraudan katkelma, rautainen sanka ja kolme lähinnä 1800-luvulle ajoittuvaa nappia. Vanhempaan toimintaan viittaa nuolenkärki, joka voi ajoittua jo keskirautakaudelle (Ilppari ILM30680). |
| metsakeskus.1000051883 |
49 |
Kilo 4 |
10007 |
12011 |
13120 |
11042 |
27028 |
374933.00000000 |
6673154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051883 |
Toiminta-aika: 16.9.1944 – 4.10.1944.Kohde sijaitsee Olarin Lystimäessä Yliskalliontien ja Kalenteritien välisellä puistoalueella. Espoon kantakartassa paikannimeksi on merkitty Yliskallio – Oppiberget. Paikalle pääsee helposti Yliskalliontieltä ja Kevätkujalta.
Kohdekuvaus:Avokalliolla sijaitseva valonheitinaseman suoja-asema on edelleen jäljellä. Se on kallioon louhittu monikulmaisen muotoinen kuoppa, johon on sisäänkäynti (n. 60–65 cm leveät portaat) sen itäpäästä. Halkaisijaltaan noin 8 m mittaisen montun seinämät on osittain betonoitu. Seinämien korkeus vaihtelee välillä noin 90–140 cm. Seinämän ulkopuolelle menevä betonoitu ”lippa” on osittain lohkeillut ja länsipuolelta seinämä on hieman hajonnut, mutta muuten asema on varsin hyvässä kunnossa. Aseman pohjoisessa seinässä on yläosan betonoinnissa n. 17–18 cm leveä rako, joka saattaa olla vh:n sähkökaapelia varten. Asemassa kasvaa yhdeksän nuorehkoa puuta ja siellä on joitain kivenlohkareita.
Vh:n suojamontun maasto on osittain avokalliota, jossa kasvaa kuitenkin jonkin verran puita.
Suojamontun etelä- ja lounaispuolella on vanhan kivilouhoksen jäänteitä. Louhos on aika lähellä suoja-asemaa.
Tämä kohde on inventoinnin mukaan Espoon toisen maailmansodan aikaisista valonheitinasemista parhaiten säilynyt. Valonheitinasema on "Adoptoi Monumentti"-kohde. |
| metsakeskus.1000051884 |
543 |
Mahlamäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
385305.00000000 |
6709066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051884 |
Kaskiröykkiö- ja naurishauta-alue sijaitsee Mahlamäen pohjoisosassa. Röykkiöt sijaitsevat Mahlamäen loivahkossa luoteisrinteessä ja naurishaudat niiden koillispuolella, Mahlamäen ja sen pohjoispuolella olevan pienen kalliokumpareen väliin jäävässä ”laaksossa”.
Röykkiöitä havaittiin yhteensä viisi, ja niiden koko on keskimäärin noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus 40-50 cm. Yksi röykkiöistä on hieman muita suurempi, noin 2 x 5 metriä.
Viisi suorakulmaista naurishautaa sijaitsevat noin 10 metrin säteellä toisistaan, suunnilleen itä-länsi-suuntaisesti. Ne ovat kooltaan noin 1,2 x 2,4 metriä ja yhden pohjalle tehdyssä kuopassa havaittiin sekoittunutta multaa noin 10 cm, jonka alla oli koskematon hiekkamoreeni. |
| metsakeskus.1000051885 |
543 |
Teilinummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
386522.00000000 |
6709314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051885 |
Koivumetsikössä, noin 60 metriä Hämeentiestä itään sijaitsee neljä hiilimiilua. Kolme miiluista sijaitsee vierekkäin luoteis-kaakko- suuntaisessa rivissä ja yksi miilu näiden koillispuolella. Kaikki miilut ovat pyöreitä ja niitä ympäröi katkonainen oja. Miilujen halkaisijat ojineen ovat noin 14-15 metriä ja kaikkien keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin noen ja hiilensekaista hiekkaa. Miilujen korkeus on noin 40-70 cm ja ne ovat painuneet keskeltä loivasti kuopalle. Ympäröivä maasto on tasaista hiekkamaata. |
| metsakeskus.1000051886 |
543 |
Viitasaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
386540.00000000 |
6708718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051886 |
Hiilimiilu sijaitsee noin 55 metriä Hämeentiestä länteen, avoimen voimajohtoaukean pohjoisreunalla. Miilu on pyöreä ja sen halkaisija katkonaisine ojineen on noin 16 metriä. Miilun korkeus on noin 70 cm. Keskelle tehdyssä koepistossa havaittiin hiilenpaloja nokisen hiekan seassa. |
| metsakeskus.1000051888 |
543 |
Raalan kartano |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
384135.00000000 |
6708727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051888 |
Raalan kartanon eli Rådskog Gårdin vuosina 1787-1793 laaditussa toimeenpanokartassa vanhin kartanonpaikka on merkitty nykyisen kartanon länsipuolella olevalle pellolle, Vantaanjoen itärannan terassille. Samassa kartassa nykyisen kartanon eteläpuolella on Ollin talo tai torppa. Vielä pitäjänkartalla (v. 1840) kartano vaikuttaisi olevan jokirannassa, mutta siirtyy nykyiselle paikalleen 1800-luvun aikana. Senaatinkartalla (v. 1871) sekä vuoden 1904 isojakokartalla kartano on nykyisellä paikallaan. Vuoden 1904 kartalla kartanon alkuperäisellä paikalla jokirannassa on vielä rakennus.
Aluetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051889 |
16 |
Putula 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
419472.00000000 |
6791976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051889 |
Kohde sijaitsee metsäalueella, Pulkkilantien itäpuolella, noin 350 metriä itään Salmentiestä. Pulkkilan historiallinen kylätontti sijaitsee siitä noin 2 km etelälounaaseen.
Paikalta löydettiin loppusyksyllä 2023 rautakautinen puukko ja hevosenkäsolki (Viranomaisille tiedoksi: ILM28719). Kesäkuussa 2024 harrastajat löysivät näiden lounaispuolelta, noin 50 metrin päästä todennäköisesti rautakaudelle ajoittuvan nuolenkärjen ja puukonterän, joista tehtiin ilmoitus alueelliselle vastuumuseolle.
Löytöpaikat tarkastettiin kesäkuussa 2024 (havainnointi, kairaus, koekuopat (3) , lapionpistot metallinilmaisin, droonikartoitus). Ensimmäisen löytöpaikalle tehdystä koekuopasta havaittiin palanutta luuta ja pieniä murusia hiiltä ja nokista, sekoittunutta maannosta. Myös sitä ympäröivältä, suurehkojen kivien ympäröivältä alueelta havaittiin lapionpistoissa ja kairanäytteissä palanutta luuta ja sekoittunutta, hiiltä sisältävää maannosta. Koekuopat 2 ja 3 tehtiin nuolenkärjen ja puukonterän löytöpaikoille. Myös niissä maannoksesta löydettiin palanutta luuta ja sekoittunutta, pieniä hiilenpalasia sisältävää maannosta, kuten myös kairausnäytteissä koekuoppia ympäröivältä alueelta. Selkeitä viitteitä kiveyksestä tai selkeästä nokisesta maasta/kulttuurikerroksesta ei havaittu. Todennäköisesti paikalla on sijainnut polttohautauksia, mutta ne ovat ainakin osittain myöhemmässä maankäytössä tuhoutuneet. On kuitenkin mahdollista, että paikalla on jäljellä häiritymättömiä osia hautauksista. Tämä todentaminen vaatisi kuitenkin kohdennetumman tutkimuksen kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa. Jos alueen maakäyttö muuttuu nykyisestä, on kohteen rajaus ja status syytä määritellä tarkastuksessa suoritettua perusteellisemmin. |
| metsakeskus.1000051890 |
560 |
Loukkaanmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
430049.00000000 |
6750594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051890 |
Pennalan kaakkoispuolella sijaitsevan Loukkaanmäen lakialueen eteläosassa sijaitsee kaksi vierekkäistä hiilimiilua. Miiluista etelänpuoleinen on pyöreä, sen halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus noin 70-80 cm. Sen ympärillä on katkonainen, matala (n. 15-20 cm) ja kapea (n. 40 cm) oja. Kummun keskelle tehdyssä maaperäkairauksessa havaittiin noin 40-45 cm hiilensekaista nokimaata, jonka alta tuli oranssinruskea hiekka. Toinen miilu sijaitsee noin viisi metriä edellisestä pohjoiseen. Se on muodoltaan hieman epäselvä, sillä sen päältä on ilmeisesti ajettu metsäkoneella ja sen päälle on jätetty risukkoa. Paikalla on noin 9 metriä leveä pyöreähkö kohouma, jonka korkeus on noin 50-60 cm. Kummun keskelle tehdyssä kairauksessa havaittiin noin 40 cm:n paksuinen noen ja hiilensekaisen hiekan kerros. |
| metsakeskus.1000051891 |
560 |
Kuivistonmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
429395.00000000 |
6750305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051891 |
Lahdentien itäpuolella sijaitsevan Kuivistonmäen eteläosassa sijaitsee kaksi vierekkäistä hiilihautaa. Paikalla on avointa koivumetsää. Itään vievän hiekkatien pohjoispuolella on kaksi soikeahkoa, lähes suorakulmaista kuoppaa, joiden koko on noin 2,2 x 3 metriä. Pohjoisemman kuopan pohjoispuolella on noin 35 cm korkea valli, joka on suunnilleen kuopan pituinen ja noin 1,5 metriä leveä. Molemmat kuopat ovat loivareunaisia ja niiden syvyys on noin 35-40 cm. Kuoppien pohjalle tehdyissä lapionpistoissa havaittiin inventoinnissa 2024 noen ja hiilenpalojen sekaista hiekkaa noin 40 cm:n syvyyteen saakka. |
| metsakeskus.1000051892 |
626 |
Jäkäläaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
459136.00000000 |
7068862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051892 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija 15,5 metriä ja halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051893 |
626 |
Huikkarinkorpi |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
458691.00000000 |
7070992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051893 |
Kaksi hiilimiilua, jotka esiintyvät lidark-aineistossa ja jotka erottuvat 5p laserkeilausaineistossa. Pohjoisempi miilu on halkaisijaltaan 14 metriä ja eteläisempi 14,5 metriä. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051894 |
626 |
Siirinlehto |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
458787.00000000 |
7071782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051894 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Halkaisija noin 11,5 metriä ja halssi suuntaa pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051895 |
626 |
Vastaskankaansaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
458857.00000000 |
7073690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051895 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Halkaisija noin 17,5 metriä ja halssi suuntaa pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051896 |
420 |
Kinkamo |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
551297.00000000 |
6911787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051896 |
Alueella havaittiin 44 erikokoista raivausröykkiötä. Suurin osa niistä v. 1973 peruskartalla näkyvän pellon koillisreunamilla.
Alueelta ei löydetty taloon viittaavia jäännöksiä, kuten kiuasta tai rakennuksenpohjaa. Oletettavsti suurin osa röykkiöistä liittyy peltoviljelyyn, mutta osa voi olla kaskeen liittyviä, siinä vaiheessa tehtyjä, kun kaskea aletaan muokata pelloksi.
1780 isojakokartalla alue on ”tyhjä”, ei viljelyn eikä asumisen merkkejä. 1973 kartalla paikalla peltoja. |
| metsakeskus.1000051896 |
420 |
Kinkamo |
10007 |
12016 |
13182 |
11042 |
27000 |
551297.00000000 |
6911787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051896 |
Alueella havaittiin 44 erikokoista raivausröykkiötä. Suurin osa niistä v. 1973 peruskartalla näkyvän pellon koillisreunamilla.
Alueelta ei löydetty taloon viittaavia jäännöksiä, kuten kiuasta tai rakennuksenpohjaa. Oletettavsti suurin osa röykkiöistä liittyy peltoviljelyyn, mutta osa voi olla kaskeen liittyviä, siinä vaiheessa tehtyjä, kun kaskea aletaan muokata pelloksi.
1780 isojakokartalla alue on ”tyhjä”, ei viljelyn eikä asumisen merkkejä. 1973 kartalla paikalla peltoja. |
| metsakeskus.1000051897 |
420 |
Rukkuneentaival |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
552995.00000000 |
6908076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051897 |
Paikalla on nykyisellä Varkauden ja Leppävirran rajalla Sarkamäen ja Kuronlahden kylien välinen rajamerkki. Rajan taitekohta on tällä paikalla ollut ainakin 1780, oletettavasti aiemminkin. Merkki voisi olla isojaonaikainen (1780-luku). Paikalla on tieojan pohjoisreunalla rajamerkki joka on hieman vaurioitunut (oletettavasti) maakaapelin asennuksessa. Siinä on pohjalla matala kivilatomus, joka on kasvillisuuden peitossa, vierellä kaapeliojasta kammettuja isoja lohkareita. Latomuksen keskellä on nelisivuinen pystykivi, joka on ollut vinossa tai liki kaatunut ja se on ilmeisesti hiljan tehdyn rajalinjan raivaamisen tms. työn aikana kiilattu mukulakivellä pystyyn. |
| metsakeskus.1000051898 |
626 |
Koivukangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
460933.00000000 |
7052788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051898 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 11,5 metriä ja halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051899 |
626 |
Pirkonpuronmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
458724.00000000 |
7053699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051899 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 11,5 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051900 |
626 |
Kokkopuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
461255.00000000 |
7056787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051900 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 14,5 metriä ja halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051901 |
626 |
Riihelä 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
462205.00000000 |
7057905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051901 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva hiilimiilu. Halkaisija noin 9 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051902 |
626 |
Riihelä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
462250.00000000 |
7058050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051902 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 9,5 metriä ja halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051903 |
626 |
Sikosaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
461737.00000000 |
7058904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051903 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 14,5 metriä ja halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051904 |
626 |
Hautaniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
459421.00000000 |
7055495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051904 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä ja halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051905 |
626 |
Hauta-aho |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
458467.00000000 |
7056855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051905 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä ja halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051906 |
626 |
Ketunpesäkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
461596.00000000 |
7057541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051906 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 16,5 metriä ja halssi suuntaa etelään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051907 |
626 |
Kokonmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
459090.00000000 |
7057983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051907 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 16,5 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051908 |
560 |
Tasanko |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
428216.00000000 |
6749691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051908 |
Junnolan ja Laurilan tilojen välisellä kuusimetsäalueella havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa nauriskuoppa-alue. Samansuuntaisesti (pohjois-etelä) kaivetut kuopat sijoittuvat pienen mäen pohjoispuolelle, loivasti pohjoiseen laskevaan rinteeseen. Paikalla on neljä selkeää hautamaista painannetta ja neljä loivempaa painaumaa. Kuopat sijaitsevat noin 20 metrin säteellä toisistaan. Kuoppien koko on keskimäärin 0,9 x 3 metriä ja selkeämpien kuoppien syvyys on noin 40-50 cm ja toisten noin 30 cm. Muutamien kuoppien keskelle tehtiin lapionpisto, jossa turpeen alta tuli ruskea hiekkamoreeni. Huuhtoumakerrosta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000051908 |
560 |
Tasanko |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
428216.00000000 |
6749691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051908 |
Junnolan ja Laurilan tilojen välisellä kuusimetsäalueella havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa nauriskuoppa-alue. Samansuuntaisesti (pohjois-etelä) kaivetut kuopat sijoittuvat pienen mäen pohjoispuolelle, loivasti pohjoiseen laskevaan rinteeseen. Paikalla on neljä selkeää hautamaista painannetta ja neljä loivempaa painaumaa. Kuopat sijaitsevat noin 20 metrin säteellä toisistaan. Kuoppien koko on keskimäärin 0,9 x 3 metriä ja selkeämpien kuoppien syvyys on noin 40-50 cm ja toisten noin 30 cm. Muutamien kuoppien keskelle tehtiin lapionpisto, jossa turpeen alta tuli ruskea hiekkamoreeni. Huuhtoumakerrosta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000051908 |
560 |
Tasanko |
10002 |
12016 |
13166 |
11002 |
27000 |
428216.00000000 |
6749691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051908 |
Junnolan ja Laurilan tilojen välisellä kuusimetsäalueella havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa nauriskuoppa-alue. Samansuuntaisesti (pohjois-etelä) kaivetut kuopat sijoittuvat pienen mäen pohjoispuolelle, loivasti pohjoiseen laskevaan rinteeseen. Paikalla on neljä selkeää hautamaista painannetta ja neljä loivempaa painaumaa. Kuopat sijaitsevat noin 20 metrin säteellä toisistaan. Kuoppien koko on keskimäärin 0,9 x 3 metriä ja selkeämpien kuoppien syvyys on noin 40-50 cm ja toisten noin 30 cm. Muutamien kuoppien keskelle tehtiin lapionpisto, jossa turpeen alta tuli ruskea hiekkamoreeni. Huuhtoumakerrosta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000051908 |
560 |
Tasanko |
10002 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
428216.00000000 |
6749691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051908 |
Junnolan ja Laurilan tilojen välisellä kuusimetsäalueella havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa nauriskuoppa-alue. Samansuuntaisesti (pohjois-etelä) kaivetut kuopat sijoittuvat pienen mäen pohjoispuolelle, loivasti pohjoiseen laskevaan rinteeseen. Paikalla on neljä selkeää hautamaista painannetta ja neljä loivempaa painaumaa. Kuopat sijaitsevat noin 20 metrin säteellä toisistaan. Kuoppien koko on keskimäärin 0,9 x 3 metriä ja selkeämpien kuoppien syvyys on noin 40-50 cm ja toisten noin 30 cm. Muutamien kuoppien keskelle tehtiin lapionpisto, jossa turpeen alta tuli ruskea hiekkamoreeni. Huuhtoumakerrosta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000051909 |
560 |
Pihlajasuo |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
429973.00000000 |
6749080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051909 |
Pihlajasuon kosteikkoalueen eteläpuolella on ollut hiekkainen harju, jonka länsiosasta on tuhoutunut hiekanotossa. Hiekanottoalueen itäpuolella harjua on vielä jäljellä ja sen yläosassa havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa viisi pyöreää, loivareunaista painannetta. Niiden halkaisija on keskimäärin 3–3,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Pohjoispuoleisin kuoppa on hieman muita syvempi, noin 80 cm. Kuoppien reunoilla on aavistus vallia, mutta se on korkeintaan 10 cm korkea ja noin metrin leveä. Kaikkien kuoppien pohjalle tehtiin lapionpisto. Turpeen (n. 10 cm) alla havaittiin noin 1-2 cm paksuinen tumma maakerros, jonka seassa yksittäisiä hiilenpaloja. Sen alta tulee huuhtoumakerros (3-5 cm), joka vaihtuu oranssinruskeaksi hiekkamoreeniksi.
Vanhoilla kartoilla tai historiallisissa ilmakuvissa ei ole tällä kohdalla näkyvissä mitään, mikä ajoittaisi kohteet. Hiekanottoalue on melko lähellä kuoppia, mutta kuopat eivät symmetrisyyden vuoksi vaikuta hiekanottokuopilta ja kuoppia ympäröivässä maastossa ei näy merkkejä ainakaan koneellisesta maanotosta. Maasto on avointa kuusimetsää. Painanteet voivat liittyä historialliseen aikaan, mutta niissä on melko vähän hiiltä esimerkiksi hiilihaudaksi. Painanteet muistuttavat pyyntikuoppia, koska niissä on kuitenkin ajan saatossa kertynyttä huuhtoumakerrosta. Painanteiden ajoitus tai status ei kuitenkaan selvinnyt inventoinnissa ja niiden tarkempi määrittäminen vaatisi kohdennetumpia tutkimuksia.
Kuva |
| metsakeskus.1000051910 |
560 |
Pihlajasuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
430147.00000000 |
6749013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051910 |
Hiilimiilu sijaitsee Lahdentien ja Kotkanmäen väliin jäävällä tasaisella ojitetulla kosteikkoalueella. Miilu on pyöreä ja sen halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus noin 65-70 cm. Miilun ympärillä kulkee loiva painanne, muttei selkeää ojaa. Kumpareen keskelle tehdyssä kairauksessa havaittiin hiilen ja noen sekaista hiekkaa noin 45 cm:n syvyydeltä, jonka alta tuli oranssinruskea hiekka. Alueella kasvaa koivumetsää ja puita on myös miilun päällä. |
| metsakeskus.1000051911 |
560 |
Suutarintarha |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
429882.00000000 |
6748646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051911 |
Vuoden 2024 inventoinnissa löydetty pyöreä painanne sijaitsee Lahdentien itäpuolella sijaitsevan kosteikkoalueen, Suutarintarhan, länsipuolella olevan hiekkaharjun reunalla. Paikalla on havaittavissa itään laskeva terassimainen rinne, jonka yläreunassa painanne sijaitsee. Painanteen itä- eli alarinteen puolella on puoliympyrän muotoinen valli. Vallin leveys on noin 1-1,3 metriä ja sen korkeus on noin 60 cm. Kuopan halkaisija sisäpuolelta on noin 4 metriä ja sen syvyys on noin 55 cm. Kuopan keskelle tehtiin maaperäkairaus, jossa havaittiin noin 2 cm paksuinen huuhtoutumakerros, jonka alta alkaa sekoittunut, vähäisten hiilenhippujen sekainen hiekka. Noin 80 cm syvyydestä tuli tummempi, noin sentin paksuinen nokimaakerros. Kairauksen kohdalle tehtiin pieni koepisto kenttälapiolla ja kaivettua maata seulottiin käsin. Noin 60 cm:n syvyydestä löytyi sormenpään kokoinen pala mustaa savikuonaa. Painanteen luonne tai ajoitus ei selvinnyt inventoinnissa. Se vaikuttaa liian vähähiiliseltä ollakseen hiilihauta, mutta siitä ei löytynyt myöskään mitään kivikautiseen asuinpainanteeseen viittaavaa- |
| metsakeskus.1000051912 |
208 |
Loueneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11042 |
27000 |
343564.00000000 |
7106927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051912 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija on noin 15 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051913 |
560 |
Kotkanmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
430529.00000000 |
6748789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051913 |
Kotkanmäen eteläosassa, loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa matala hiilimiilu. Miilun yli kulkee metsäpolku, jonka rikkonaisella pinnalla havaittiin runsaasti hiilenpaloja. Miilu on pyöreä ja sen korkeus on noin 30-35 cm. Sen ympärillä kulkee matala, oksilla täyttynyt (tai täytetty?) oja. Miilun halkaisija ojineen on noin 9 metriä. Maasto on avonaista havumetsäkangasta. |
| metsakeskus.1000051914 |
560 |
Kotkanmäki 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11002 |
27000 |
430557.00000000 |
6748807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051914 |
Kotkanmäen eteläosassa, loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä havaittiin vuonna 2024 suoritetussa inventoinneissa useita hautamaisia kuoppia, joiden koko on noin 1 x 3 metriä. Ylempänä rinteessä sijaitsee kolme selkeää kuoppaa ja alempana ainakin kaksi, joiden välissä on maavalli. Selkeiden kuoppien ympärillä pienempiä, epäselviä painanteita. Muutaman kuopan pohjalle tehtiin maaperäkairaus, jossa turpeen alla alkoi hiekkamoreeni. Maasto on avointa kuusimetsää ja maaperä näyttää paikoitellen muokatulta, sillä koneen ajouria on jäänyt ympäristöön. Nauriskuopista noin 25 metriä lounaaseen havaittiin hiilimiilu (mj-rek Kotkanmäki). |
| metsakeskus.1000051915 |
560 |
Vanha Lahdentie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
429246.00000000 |
6749617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051915 |
Lahti-Orimattila ja tarkemmin Pennala-Virenoja- kylien välinen tie näkyy jo 1700-luvun lopun isojakokartoilla. Vanha tielinja on jäänyt katkonaiseksi sivutieksi, kun nykyinen Lahdentie on rakennettu 1980-luvun jälkeen. Lahdentien länsipuolella ja Kaunistontien pohjoispuolella on noin 45 metrin pituinen pois käytöstä jäänyt tielinja. Maastossa on havaittavissa metsittynyt noin 7,5 metriä leveä tienpohja, jonka länsipuolella on noin 50-70 cm korkea penger. Kyseinen tieosuus on vanha, historiallisten kylien (Pennalan ja Virenojan), välinen tie. |
| metsakeskus.1000051916 |
271 |
Kareksela |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
247587.00000000 |
6802245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051916 |
Karekselan kylä on sijainnut Kokemäenjoen etelärannalla, Koskenkylän Linnaluodon länsipuolella. Kylä on mainittu ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1540, jolloin siellä oli kaksi taloa. Kylä on ollut olemassa todennäköisesti jo paljon aiemmin, koska kylän miesten nimiä mainittu historiallisissa lähteissä jo 1400-luvun alussa (Suvanto s. 1428 ja Salminen s. 302). Vanhin kartta kylästä on Äimälän isojakokartta vuodelta 1770 (A41:63/1–2 Äimälä). Kylätontti jäi hieman inventointialueen ulkopuolelle, joten sitä ei tarkastettu maastossa sen tarkemmin. Kylätontin sijainti asemoitiin vanhojen karttojen ja tonttirajojen mukaan. Nykyisin alueella sijaitsee yksi autioitunut pieni rakennus ja heinittynyttä tonttimaata viljellyn peltoalueen länsilaidalla. Kylätontin länsipuolella on rakennettua pihapiiriä. |
| metsakeskus.1000051919 |
271 |
Äimälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
248480.00000000 |
6802110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051919 |
Äimälän kylä ja rustholli on sijainnut Kokemäenjoen etelärannalla, Kokemäen kartanon
luoteispuolisella pellolla. Salmisen (2007:303) mukaan Äimälän kylä on perustettu jo keskiajalla, jolloin siellä on ollut kaksi taloa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Äimälässä oli viisi taloa. Taloista I, II, IV ja V muodostettiin 1600-luvun lopulla Äimälän ratsutila. Äimälän rustholli näkyy isojakokartalla v. 1770 (A41:63/1–2 Äimälä). Joen rannalla sijainnut rusthollin paikka on historiallisten karttojen mukaan autioitunut 1800-luvun aikana, kun asutus on siirtynyt puoli kilometriä lounaaseen Järiläntien varteen.
Paikan tarkastuksessa pellon pinnalla, autioituneen tonttimaan kohdalla oli havaittavissa runsaasti tiilimurskaa, palaneita kiviä sekä historiallisen ajan esineiden, kuten punasavikeramiikan ja lasin kappaleita. Pelto oli myös selvästi kivisempää tällä
kohdalla.
Alueen rautakautiset löydöt viittaavat siihen, että alue on ollut asuttuna rautakaudelta
historialliselle ajalle. Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt
rautakautisia, tulessa olleita, esineitä sekä historiallisen ajan esineitä (KM 39807) vuonna 2013. Lisää esineitä löytyi samalta alueelta keväällä 2014, muun muassa miekan ponsi (KM 40031). |
| metsakeskus.1000051919 |
271 |
Äimälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
248480.00000000 |
6802110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051919 |
Äimälän kylä ja rustholli on sijainnut Kokemäenjoen etelärannalla, Kokemäen kartanon
luoteispuolisella pellolla. Salmisen (2007:303) mukaan Äimälän kylä on perustettu jo keskiajalla, jolloin siellä on ollut kaksi taloa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Äimälässä oli viisi taloa. Taloista I, II, IV ja V muodostettiin 1600-luvun lopulla Äimälän ratsutila. Äimälän rustholli näkyy isojakokartalla v. 1770 (A41:63/1–2 Äimälä). Joen rannalla sijainnut rusthollin paikka on historiallisten karttojen mukaan autioitunut 1800-luvun aikana, kun asutus on siirtynyt puoli kilometriä lounaaseen Järiläntien varteen.
Paikan tarkastuksessa pellon pinnalla, autioituneen tonttimaan kohdalla oli havaittavissa runsaasti tiilimurskaa, palaneita kiviä sekä historiallisen ajan esineiden, kuten punasavikeramiikan ja lasin kappaleita. Pelto oli myös selvästi kivisempää tällä
kohdalla.
Alueen rautakautiset löydöt viittaavat siihen, että alue on ollut asuttuna rautakaudelta
historialliselle ajalle. Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt
rautakautisia, tulessa olleita, esineitä sekä historiallisen ajan esineitä (KM 39807) vuonna 2013. Lisää esineitä löytyi samalta alueelta keväällä 2014, muun muassa miekan ponsi (KM 40031). |
| metsakeskus.1000051919 |
271 |
Äimälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
248480.00000000 |
6802110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051919 |
Äimälän kylä ja rustholli on sijainnut Kokemäenjoen etelärannalla, Kokemäen kartanon
luoteispuolisella pellolla. Salmisen (2007:303) mukaan Äimälän kylä on perustettu jo keskiajalla, jolloin siellä on ollut kaksi taloa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Äimälässä oli viisi taloa. Taloista I, II, IV ja V muodostettiin 1600-luvun lopulla Äimälän ratsutila. Äimälän rustholli näkyy isojakokartalla v. 1770 (A41:63/1–2 Äimälä). Joen rannalla sijainnut rusthollin paikka on historiallisten karttojen mukaan autioitunut 1800-luvun aikana, kun asutus on siirtynyt puoli kilometriä lounaaseen Järiläntien varteen.
Paikan tarkastuksessa pellon pinnalla, autioituneen tonttimaan kohdalla oli havaittavissa runsaasti tiilimurskaa, palaneita kiviä sekä historiallisen ajan esineiden, kuten punasavikeramiikan ja lasin kappaleita. Pelto oli myös selvästi kivisempää tällä
kohdalla.
Alueen rautakautiset löydöt viittaavat siihen, että alue on ollut asuttuna rautakaudelta
historialliselle ajalle. Paikalta on metallinetsinnässä löytynyt
rautakautisia, tulessa olleita, esineitä sekä historiallisen ajan esineitä (KM 39807) vuonna 2013. Lisää esineitä löytyi samalta alueelta keväällä 2014, muun muassa miekan ponsi (KM 40031). |
| metsakeskus.1000051920 |
271 |
Meinikkala |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
248778.00000000 |
6802010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051920 |
Meinikkalan yksinäistalo on sijainnut Kokemäenjoen rannalla, Kokemäen kartanon luoteispuolisella pellolla. Kylä on mainittu maakirjassa vuonna 1540 nimellä Meijnickala (Suvanto s. 1421). Salmisen (2007:304–5) mukaan kylässä on ollut viisi taloa vuonna 1540, joista kaksi oli piispan lampuotitiloja, jotka yhdistettiin 1600-luvun alussa. Kylän kohdalla pidettiin Kokemäenjoen ylittävää lauttaa viimeistään 1600-luvulla aina 1900-luvun alkuun saakka. Meinikkalan yksinäistalo näkyy Kokemäen kartanon maakirjakartassa vuodelta 1690 sekä Aakulan isojakokartassa (A41:1/1–27) vuodelta 1778. Tila on autioitunut 1800-luvun aikana, koska vuoden 1907 senaatinkartalla sitä ei enää ole.
Tarkastuksessa pellon pinnalta pystyi havaitsemaan tiilimurskaa ja palaneita
kiviä sekä punasavikeramiikan kappaleita. Meinikkalan kylätontin läheisyydestä on tehty muutamia metallinilmaisinlöytöjä. |
| metsakeskus.1000051921 |
271 |
Haistila 2 |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
249168.00000000 |
6802105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051921 |
Haistilan kylätontilla sijaitsevan Härkälän tilakeskuksen pohjoispuolisilta pelloilta on metallinetsinnässä löytynyt mm. tasavarsisolki (ILM21583) ja useita muitakin rautakautisia ja historiallisen ajan löytöjä (ILM21628, ILM21640).
Inventoinnin aikaan pelto oli oraalla, eivätkä havainnointimahdollisuudet olleet parhaat mahdolliset. Pellon pinta oli melko kuiva ja tasaisen harmaa. Aluetta kuitenkin pintapoimittiin ja pinnalla näkyi vihreän lasin ja tiilen kappaleita, mutta mitään rautakauteen viittaavaa ei havaittu. Mahdollisten rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000051922 |
608 |
Törmä 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
240903.00000000 |
6855913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051922 |
Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Saarikoskentien itäpuolelisessa metsässä. Tila on havaittavissa vuoden 1948 ilmakuvasta, jossa se koostuu kolmesta rakennuksesta. Tilan päärakennus puretaan vuoteen 2012 mennessä.
Vuoden 2024 tarkastuksessa päärakennukset rauniot olivat havaittavissa tiheässä kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000051923 |
49 |
Bosmalm 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
372130.00000000 |
6674309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051923 |
Hiilihauta sijaitsee tiheässä kuusimetsässä kevyenliikenteenväylän
itäpuolella noin 8 metrin etäisyydellä väylän reunasta loivan rinteen alaosassa. Maaperä
on paikalla hiekkaa. Hiilihauta on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin
7 metriä. Syvyys on noin 80 senttiä. Hiilihaudan reunoilla on matalat vallit. Ohuella
maakairalla pistettäessä sen pohjalla oli noin 20 sentin paksuinen hiilikerros. Hiiltä
oli myös hiilihaudan ympäristössä (Soisaloi 2023) |
| metsakeskus.1000051924 |
49 |
Bosmalm 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
372186.00000000 |
6674300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051924 |
Rajamerkki sijaitsee pieniä mäntyjä kasvavan jyrkän avokallion
päällä, kallioalueen länsireunalla. Se on osittain tuhoutunut ja siitä on säilynyt ehjänä
lähinnä alimmat kaksi kivikerrosta. Kaikkiaan kivikerroksia on jäljellä paikoin neljä.
Rajamerkki on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Se on ladottu
lohkokivistä, joista suurimmat ovat alimmassa kivikerroksessa. Rajamerkkiä on hajotettu
ja kalliolla sen läheisyydessä näkyy siitä peräisin olevia irtokiviä. Sen keskiosaa
on tyhjennetty kivistä ja sitä on käytetty nuotion pohjana.
Rajamerkki sijaitsee nykyisin käytössä olevalla rajalla Bolarskogin, Hemtansin, Morbyn
ja Södrikin kylien rajojen risteyksessä. Se on merkitty v. 1774 kartalle, jossa se
on nimetty Bosmalms rå no 2. (Soisalo 2023) |
| metsakeskus.1000051925 |
608 |
Pere |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
239853.00000000 |
6856625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051925 |
Tervahauta sijaitsee Saarikoskentien pohjoispuolisessa rinteessä 450 metriä Peren tilan päärakennuksesta länsiluoteeseen. Se on rakennettu rinteen ylätasanteelle siten, että rakenteen halssi on valmistunut alarinteeseen tervahaudan itäpuolelle. Tervahaudan sisähalkaisija on 7 metriä ja vallien halkaisija 2 metriä sekä korkeus enimillään metrin ympäröivästä maastosta.
Tervahaudan ympäristö on nuorta kuusta, jota kasvaa myös tervahaudan sisällä. Näkyvyys tarkastushetkellä olikin siis hyvin heikko. Tervahaudan kiveystä peitti paksu sammal, mutta sitä poistamalla voitiin todeta hyvin säilynyt kiveys ainakin halssin puoleisella vallilla. |
| metsakeskus.1000051927 |
747 |
Tapiola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238387.00000000 |
6856458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051927 |
Kohde sijaitsee Huvitien ja tästä länteen erkanevan nimeämättömän mökkitien risteyskohdassa. Tervahaudan ympäristössä oli ennen vuoden 2024 inventointia toteutettu hakkuut, joiden seurauksena tervahauta oli pahoin vaurioitunut. Vaurioiden ja hakkuujätteen takia tervahaudan tarkempi havainnointi oli haastavaa, mutta hakkuita edeltäneen lidar-aineiston perusteella rakenteen sisähalkaisija on ollut noin 8 metriä. Halssi on sijainnut ilmeisesti rakenteen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000051928 |
593 |
Pirttiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487301.00000000 |
6906132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051928 |
Pyhäjärven länsipuolella, Pirttiniemen lounaistyvessä tervahauta, jonka halkaisija n. 16 m ja ympärillä n. 1 m korkea valli. Syvä nelisivuinen keskuskuoppa. Halssiton, keskussäiliöllinen tervahauta, josta terva on nostettu lippoamalla. |
| metsakeskus.1000051929 |
593 |
Niemenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494672.00000000 |
6906078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051929 |
Iso-Perkai järven eteläosan itäpuolella, Perkaintien varressa aivan Perkaintien itäreunan kupeessa on ehjä tervahauta, halkaisija n. 12 m, valli ympärillä n. 1,5 m. Syvä nelisivuinen keskuskuoppa. Halssiton keskussäiliöllinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000051930 |
593 |
Haukiniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
489308.00000000 |
6907120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051930 |
Pyhäjärven koillispäässä sijaitsevan Haukiniemen eteläkärjessä on 1-2 m nykyisen rannan yläpuolella vanha kivinen rantavalli eli pallekivikko, joka vaihettuu kivisemmäksi aivan kärjessä. Vallin takana niemen kärjen alueella on tasainen alue. Muutamasta kärkeen ja länsi-luoteisreunamille tehdystä koekuopasta löytyi neljä selvää kvartsi-iskosta. Maaperä vaikutti kuopissa likaiselta, mutta mitään selkeää likamaakerrosta ei ole.
Paikan rajaus on topografiaan ja maaperään perustuva arvio: vähäkivisempi ja
tasaisempi ala niemen kärjen alueella. |
| metsakeskus.1000051931 |
608 |
Hautamäki |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
238919.00000000 |
6857007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051931 |
Hautamäen tila sijaitsee 300 metriä Leppäniementien ja Saarikoskentien risteyksestä länsiluoteeseen. Vuoden 1948 ilmakuvassa tilalta voidaan havaita viisi rakennusta, joista viimeinen puretaan vuoteen 2006 menneessä.
Vuoden 2024 inventoinnin aikaan alue oli kasvillisuuden peittämä ja havainnointiolosuhteet olivat haastavat. Alueelta voitiin kuitenkin todeta päärakennuksen perustuksen jäänteitä. |
| metsakeskus.1000051932 |
608 |
Vehka |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
239524.00000000 |
6856362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051932 |
Vehkan tila sijaitsee 300 metriä etelään Saarikosken tieltä. Tilalle on vienyt tie, jonka pohja on edelleen havaittavissa maastossa. Vuoden 1955 ilmakuvan perusteella tilalla on ollut ainakin viisi rakennusta, joista kaikki puretaan vuoteen 1986 mennessä. Vuoden 2024 inventoinnissa alueelta havaittiin rakennusten perustusten jäänteitä. |
| metsakeskus.1000051933 |
593 |
Pöhlönniemi |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
489495.00000000 |
6905298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051933 |
Pyhäjärven kaakkoisosassa laakean Pöhlönniemen luoteiskärjen alueella on tiheästi ja useita kymmeniä kaski- tai viljelyröykkiöitä 3,3 hehtaarin alalla. Röykkiöalue rajattiin mittaamalla uloimpien röykkiöiden koordinaatit. Röykkiöt ovat erikokoisia kivikasoja, puolentoista metrin kasoista muutaman metrin halkaisijaltaan oleviin kasoihin. Moni röykkiö oli pitkänomainen. Osa röykkiöistä on tuhoutunut paikalle tulevaa tietä ja mökkiteitä tehtäessä. Lisäksi alueella on kaksi kiviaitaa.
Alueen maaperä on hienoaineksinen ja melko kivinen moreeni. Ylempänä, itäosassa, maaperä on hiekkaisempi ja alempana, lännessä ja pohjoisessa, saveksisempi. Alue ei vaikuta olleen modernina peltona, koska merkkejä ojista ei havaittu. Kyseessä saattaa olla vanha kaski, jota on jonkin aikaa pidetty sitten peltona tai niittynä.
Asumisen merkkejä ei havaittu eikä mikään havaituista röykkiöistä vaikuttanut kiukaalta. Alueen koilliskulmassa on kolme kellarikuopan jäännöstä. V. 1786-7 isojakokarttaan perustuvassa, v. 1864 laaditussa tiluskartassa alueella ei ole asutusta eikä siellä ole peltoa tai niittyä.
2024: Vuoden 1939 ilmakuvassa alue erottuu viljelyksenä ja pohjoisemman mökkiteiden risteyksen tienoilla on useita rakennuksia. Vuoden 1952 ilmakuvassa viljelys on alkanut metsittyä. |
| metsakeskus.1000051935 |
445 |
Sysilaxviken |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
237279.00000000 |
6693638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051935 |
Sysilahden etelärannalla, luoteeseen jyrkähkösti viettävässä silokalliossa vesirajassa hakkaus, jossa kirjaimet A.P.H. ja vuosiluku 1933 paksummalla viivalla ympyröitynä. Ympyrän päällä kruunua muistuttava kuvio. |
| metsakeskus.1000051936 |
734 |
Peuranpuisto |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
288325.00000000 |
6699927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051936 |
Kohde sijaitsee omakotitaloalueen leikkipuiston lounaisreunassa. Reilun kahden metrin korkuisen sileäpintaisen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdella kaksi selkeää pyöreää kuppia rinnakkain. Kuppien halkaisija n. 5 cm. Näistä n. 15 cm päässä hieman pienempi yksittäinen kuppi. |
| metsakeskus.1000051937 |
710 |
Malmskogen 11 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296441.00000000 |
6668275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051937 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051938 |
710 |
Malmskogen 12 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296611.00000000 |
6668601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051938 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051939 |
710 |
Malmskogen 13 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296753.00000000 |
6668649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051939 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051940 |
710 |
Malmskogen 14 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296469.00000000 |
6668114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051940 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051941 |
608 |
Haavisto |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
244621.00000000 |
6854620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051941 |
Vanha tilan paikka sijaitsee Tuunajärventien pohjoispuolisessa metsässä, Tuunajärventieltä kohti pohjoista erkanevan metsäautotien länsipuolella.
Tilan historia on epäselvä, sillä vuoden 1910 senaatin kartta ei ulotu alueelle. Tila on havaittavissa vuoden 1948 ilmakuvassa, jossa tilalta voidaan havaita neljä rakennusta. Vuoden 1970 peruskartalle näistä on merkitty kolme, joista päärakennus ei ole enää merkitty asutuksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa alueelta havaittiin päärakennuksen kivijalan sekä uunin jäänteitä. Osa alueesta oli korkean heinän ja muun kasvillisuuden peitossa, joten alueelta ei mahdollisesti paikannettu kaikkia rakenteita. |
| metsakeskus.1000051942 |
608 |
Hautakytö 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
245672.00000000 |
6853035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051942 |
Kohde sijaitsee metsäisessä moreenirinteessä 180 metriä Tuunajärventieltä lounaaseen.
Tervahaudan vallit ovat noin metrin korkeat ja 2 metriä metriä leveät. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 7 metriä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi sijaitsee tervahaudan eteläpuolelisessa alarinteessä. Tervahaudan etelävallista on havaittavissa sammaleen peittämää kiveystä.
Tervahaudan ympäristö on kuusimetsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa eri ikäistä puustoa, erityisesti runsaasti kuusien taimia. |
| metsakeskus.1000051943 |
81 |
Kumpula |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
444090.00000000 |
6815058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051943 |
Kohteet sijaitsevat n. 50 m Kalhonkyläntiestä itään olevan polun/hiihtoladun varrella. Polun molemmin puolin n. 150 m matkalla erikokoisia kuoppia (kts. alakohteet) 110–115 m korkeustasoilla. Alueen maaperä on hiekkamaata ja puusto männikköä.
Paikalla on seitsemän kuoppajäännettä, jotka todennäköisesti ovat historiallisen ajan hiilimiiluja. Kolme pohjoisinta kuoppaa (K, K1 ja K2) muistuttavat kuitenkin muotonsa ja sijoittelunsa puolesta pyyntikuoppia, muiden kuoppien muodon ollessa hieman epämääräisempiä. Kaikkien kuoppien, paitsi kuopan nro 1 pohjalla havaittiin vahva n. 10–20 cm paksuinen hiilikerros vaihdellen n. 10–20 cm syvyydessä. Lisäksi kuopissa 5 ja 6 havaittiin valleissakin hiilikerrostumaa. |
| metsakeskus.1000051943 |
81 |
Kumpula |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
444090.00000000 |
6815058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051943 |
Kohteet sijaitsevat n. 50 m Kalhonkyläntiestä itään olevan polun/hiihtoladun varrella. Polun molemmin puolin n. 150 m matkalla erikokoisia kuoppia (kts. alakohteet) 110–115 m korkeustasoilla. Alueen maaperä on hiekkamaata ja puusto männikköä.
Paikalla on seitsemän kuoppajäännettä, jotka todennäköisesti ovat historiallisen ajan hiilimiiluja. Kolme pohjoisinta kuoppaa (K, K1 ja K2) muistuttavat kuitenkin muotonsa ja sijoittelunsa puolesta pyyntikuoppia, muiden kuoppien muodon ollessa hieman epämääräisempiä. Kaikkien kuoppien, paitsi kuopan nro 1 pohjalla havaittiin vahva n. 10–20 cm paksuinen hiilikerros vaihdellen n. 10–20 cm syvyydessä. Lisäksi kuopissa 5 ja 6 havaittiin valleissakin hiilikerrostumaa. |
| metsakeskus.1000051943 |
81 |
Kumpula |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
444090.00000000 |
6815058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051943 |
Kohteet sijaitsevat n. 50 m Kalhonkyläntiestä itään olevan polun/hiihtoladun varrella. Polun molemmin puolin n. 150 m matkalla erikokoisia kuoppia (kts. alakohteet) 110–115 m korkeustasoilla. Alueen maaperä on hiekkamaata ja puusto männikköä.
Paikalla on seitsemän kuoppajäännettä, jotka todennäköisesti ovat historiallisen ajan hiilimiiluja. Kolme pohjoisinta kuoppaa (K, K1 ja K2) muistuttavat kuitenkin muotonsa ja sijoittelunsa puolesta pyyntikuoppia, muiden kuoppien muodon ollessa hieman epämääräisempiä. Kaikkien kuoppien, paitsi kuopan nro 1 pohjalla havaittiin vahva n. 10–20 cm paksuinen hiilikerros vaihdellen n. 10–20 cm syvyydessä. Lisäksi kuopissa 5 ja 6 havaittiin valleissakin hiilikerrostumaa. |
| metsakeskus.1000051943 |
81 |
Kumpula |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
444090.00000000 |
6815058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051943 |
Kohteet sijaitsevat n. 50 m Kalhonkyläntiestä itään olevan polun/hiihtoladun varrella. Polun molemmin puolin n. 150 m matkalla erikokoisia kuoppia (kts. alakohteet) 110–115 m korkeustasoilla. Alueen maaperä on hiekkamaata ja puusto männikköä.
Paikalla on seitsemän kuoppajäännettä, jotka todennäköisesti ovat historiallisen ajan hiilimiiluja. Kolme pohjoisinta kuoppaa (K, K1 ja K2) muistuttavat kuitenkin muotonsa ja sijoittelunsa puolesta pyyntikuoppia, muiden kuoppien muodon ollessa hieman epämääräisempiä. Kaikkien kuoppien, paitsi kuopan nro 1 pohjalla havaittiin vahva n. 10–20 cm paksuinen hiilikerros vaihdellen n. 10–20 cm syvyydessä. Lisäksi kuopissa 5 ja 6 havaittiin valleissakin hiilikerrostumaa. |
| metsakeskus.1000051944 |
445 |
Oxholm 3 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
199014.00000000 |
6690622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051944 |
Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Lillpensorin ja Norrskatan välillä olevan Oxholm-saaren eteläosan itärannassa rantaviivalla.
Puurunkoisen aluksen rantahylky tai hylyn osa, jonka pituus on noin 20 metriä. Hylyssä on säilynyt useita kaaria ja kylki- tai pohjalautoja, mutta aluksesta on jäljellä vain pieni osa. Osa hylystä saattaa myös olla pohjahiekkaan hautautuneena. Hylyn lähellä syvemmällä vedessä on suorakaiteinen puurakenne, joka lienee laiturin osa, mutta sen vieressä saattaa olla hylyn osa.
Hylky löytyi Barlius-ryhmän viistokaikuluotaus- ja dronekuvauskartoituksessa 2024. |
| metsakeskus.1000051945 |
608 |
Hautakytö 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
245662.00000000 |
6852742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051945 |
Kohde sijaitsee moreenirinteessä rehevöityneellä hakkuuaukiolla 390 metriä Tuunajärventieltä lounaaseen.
Tervahaudan vallit ovat noin metrin korkeat ja 3 metriä metriä leveät. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 metriä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi sijaitsee tervahaudan länsipuolisessa, jyrkässä alarinteessä.
Tervahaudan ympäristö on nuorta ja tiheää sekametsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa eri ikäistä puustoa sekä muuta kasvillisuutta. Tervahaudan sisällä on eläimen kaivama onkalo, josta on havaittavissa runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000051946 |
608 |
Kytöneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252663.00000000 |
6852855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051946 |
Kohde sijaitsee metsäisessä moreenirinteessä 375 metriä Lamminkankaantieltä itään.
Tervahaudan vallit ovat noin metrin korkeat ja 3 metriä metriä leveät. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 9 metriä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi sijaitsee tervahaudan eteläpuolisessa alarinteessä. Tervahaudan etelävallista on havaittavissa ehyt kiveys.
Tervahaudan ympäristö on mäntymetsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa eri ikäistä puustoa. Tervahaudan halssissa on eläimen kaivama onkalo. |
| metsakeskus.1000051947 |
608 |
Yhteiskydönneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
251618.00000000 |
6850718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051947 |
Kohde sijaitsee metsäisessä moreenirinteessä 720 kilometriä Huidan tilan päärakennuksesta etelälounaaseen.
Tervahaudan vallit ovat noin metrin korkeat ja 2,5 metriä metriä leveät. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 10 metriä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen siten että sen halssi sijaitsee tervahaudan koillispuolisessa alarinteessä. Tervahaudan etelävallista on havaittavissa eheä kiveys.
Tervahaudan ympäristö on kuusimetsää, ja myös rakenteen sisällä kasvaa yksittäisiä puita. |
| metsakeskus.1000051948 |
608 |
Nyman |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
245516.00000000 |
6851344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051948 |
Vanha tilan paikka sijaitsee Nymaninlahden eteläpuolisessa metsässä 300 metriä Järvitieltä länteen.
Tilan historia on epäselvä. Se esiintyy nimeämättömänä vuoden 1910 senaatin kartalla, joten tilan historia ulottunee 1800-luvulle. Tila on havaittavissa vuoden 1948 ilmakuvassa, jossa tilalta voidaan havaita kahdeksan rakennusta, joiden lisäksi tilan itäpuolisen pellon laidalla on lisää rakennuskantaa. Vuoden 1970 peruskartalle tilalle on merkitty viisi rakennusta, joista päärakennus on edelleen asuttu. Rakennukset katoavat kartalta vuoden 1986 peruskartalla.
Vuoden 2024 inventoinnissa alueelta havaittiin rakennusten kivijalkojen jäänteitä, uunin rauniot sekä kellarikuoppa. Alue oli suurelta osin korkean heinän ja muun kasvillisuuden peitossa, joten alueen tarkempi kartoitus ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.1000051949 |
508 |
Riihontie 533 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
366810.00000000 |
6895095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051949 |
Hiilimiilu sijaitsee aivan Riihontien vieressä, tien länsipuolella ja se näkyy selkeästi
rinnevarjosteessa. Miilu on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija ojineen on noin 24,5 metriä.
Keskiosa on noin 0,6-1 metriä koholla ympäröivään maastoon nähden. Miilua reunustaa
katkonainen oja, jonka syvyys on 0,5-0,8 metriä. Kohteen keskelle tehdyssä lapionpistossa
turpeen alla havaittiin noen ja hiilen sekaista maata noin 25 cm syvyydeltä, jonka alta tuli
puhdas hiekka. Ympäröivä maasto on tasaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000051950 |
508 |
Konisuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
366668.00000000 |
6895348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051950 |
Mahdollinen kuoppamiilu sijaitsee Konisuon kosteikkoalueen eteläpuolella ja Riihontien
länsipuolella. Hiekkaisen rinteen korkeimmalla kohdalla havaittiin suorakaiteen muotoinen
kuoppa, joka on melko jyrkkäreunainen. Sen koko on 1,4 x 2,5 metriä ja syvyys noin 1,1 metriä.
Kuoppaa ympäröi loivat vallit, jotka ovat hieman selkeämmät pitkillä sivuilla. Vallien leveys on
noin 1-1,3 metriä ja korkeus noin 30 cm. Kuopan pohjalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin
turpeen alapuolella ohut, noin sentin paksuinen huuhtoumakerros vaaleanruskean hiekan
päällä ja sen alla ohuita raidallisia kerroksia eri harmaan sävyissä olevaa noen sekaista hiekkaa.
Sekoittuneet kerrokset jatkuivat noin 35 cm:n syvyyteen saakka. Maasto on avointa
mäntykangasta. Melko jyrkkien reunojen vuoksi kohde voi olla melko nuorikin, mutta ajoitus
ei selvinnyt inventoinnin keinoin. |
| metsakeskus.1000051951 |
508 |
Multharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366579.00000000 |
6896374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051951 |
Mänttä-Vilppulan ja Keuruun rajan tuntumassa, Multharjun hiekanottopaikan ja Riihontien
itäpuolella sijaitsee tervahauta. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 12 metriä. Haudan
reunoilla on noin 2-2,5 metriä leveät vallit, jotka ovat korkeammat pohjoispuolelta (noin 70
cm) ja lähes maantasaiset (noin 20 cm) eteläpuolelta. Keskellä olevan kuopan syvyys on noin
65 cm. Keskelle tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin noen ja hiilen sekaista hiekkaa. Selkeää
halssia ei ole havaittavissa |
| metsakeskus.1000051952 |
508 |
Kangasmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
367119.00000000 |
6896841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051952 |
Kangasmäki-nimisen mäen eteläosassa, mäen rinteen laella havaittiin rajapyykki. Paikalla
kulkee nykyinen Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kuntien raja. Paikalla on kulkenut myös Loilan
kylän ja Mojasen tilan raja vuoden 1821 isojakokartalla sekä vuoden 1848 pitäjänkartalla.
Pyykkinä toimii kahden sammaloituneen kiven viereen pystyyn tuettu litteä ja noin 60 cm
korkea ja noin 50 cm leveä viisarikivi, joka on asetettu rajan suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000051953 |
508 |
Ylä-Heinsuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
368531.00000000 |
6896661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051953 |
Ristimäen tilan ja Ylä-Heinsuon välissä kulkevan nimettömän metsätien luoteispuolella, noin
24 metriä tiestä havaittiin pitkänomainen kuoppa, joka on todennäköisesti hiilimiilu. Kuopan
koko on 1,4 x 3,8 metriä ja syvyys noin 70 cm. Sen sivuilla on noin 25-40 cm korkeat vallit, jotka ovat selkeästi leveämmät (noin 1,3 metriä) pitkiltä sivuilta. Keskelle tehdyssä koepistossa
havaittiin turvekerroksen alla noin 30 c:n paksuudelta hiilen ja noen sekaista maata. Ympäristö
on avointa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000051954 |
249 |
Ristasalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362781.00000000 |
6905208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051954 |
Tervahauta sijaitsee Yltiä-järven itäpuolella, Majalahden ja Ruohosuon välisellä metsäalueella,
lännen puoleisen sähköreitin alla. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija noin 14 metriä. Haudan
vallien leveys on noin 3-4 metriä ja korkeus noin 60-90 cm ja keskiosa on loivasti kuopalla.
Halssi sijaitsee haudan länsireunalla, alarinteeseen päin. Keskelle tehtiin lapionpisto, jossa
havaittiin hiilen ja noen sekaista hiekkaa. Ympäröivä maasto on nuorehkoa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000051958 |
316 |
Merrasjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
398259.00000000 |
6749853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051958 |
Kohde sijaitsee n. 130 m metsäautotien ja polun risteyksestä kaakkoon Ojanmäellä olevalla tasaisella alueella. Paikalla on n. 2 x 2 x 0,7 m kokoinen kiviröykkiö. Röykkiö on sammaleen peittämä ja se katsoo pohjoiseen Merrasjärven suuntaan. Ympäristö on kivikkoista havumetsää.
Paikalla ei sijaitse tunnettua rajaa, joten kyseessä tuskin on rajamerkki. Historiallisten ilmakuvien perusteella paikka on vuodesta 1937 lähtien ollut metsää, jonka itäpuolella n. 60 m etäisyydellä on ollut peltoa, joten raivausröykkiö ei ole pois suljettu vaihtoehto. Lähimpään pellon rajaan on kuitenkin melko pitkä matka raivausröykkiön rakentamiselle. Ympäristössä on myös ollut metsänkäyttöä 2000-luvun molemmin puolin. Röykkiön lähiympäristö on kuitenkin säästynyt metsänkäytöltä n. 40 m säteellä. Alueella ei ole merkintöjä vanhoilla kartoilla.
Maastotarkastuksen perusteella paikalla sijaitsee ajoittamaton ja tyypiltään epävarma röykkiö. On mahdollista, että kyseessä on hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000051961 |
791 |
Kukkolankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
463741.00000000 |
7135652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051961 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051962 |
740 |
Punkaharju Valtionhotelli |
10007 |
12009 |
13094 |
11042 |
27028 |
621473.00000000 |
6854371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051962 |
Metsämaastossa Valtionhotellin pihapiirin pohjoispuolella kaksi kuopparakennetta. Kohdassa N 6854371 E 621473 on 4 x 4 x 1 metrin kokoinen tarkemmin määrittämätön kuoppa. Sen luoteispuolella (N 6854400 E 621453) on 5 x 5 x 0,8 metrin kokoinen tasapohjainen kuoppa, jonka pohjakaava on pyöreä, mahdollisesti monikulmainen. Reunat ovat jyrkät ja niissä erottuu vähäinen valli. Kuoppa muistuttaa lähinnä toisen maailmansodan aikaisia miehistötelttojen suojakuoppia. Kuopat saattavat olla esim. lähellä olevan Tuunaansalmen sillan vartijoiden suojapaikkoja. Molemmat kaivannot lienevät samanikäisiä.
Alueen kiviaitoja ei maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000051963 |
740 |
Pieni Likolahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
621444.00000000 |
6854148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051963 |
Antero Pelkosen (1902) mukaan ”Punkaharjun hotellitöyryn alla, Pienen-Likolahden järvenpuolimaisessa kainalossa, on kuoppa, jossa kerrotaan sotamiesten asuneen. Sen edessä, järven rannalla, on ollut pienempi kuoppa, jossa kerrotaan sotamiesten leipää tehneen. Arveltiin, että tässä ovat asuntoa pitäneet Rakokiven varustuksen sotamiehet.”
Inventointi 2021:
Aivan rannassa, polun vieressä, sekametsässä kohdassa N 6854148 E 621444 on pohjakaavaltaan pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,6 m. Reunan päällä oli täysikasvuinen mänty. Edellisen pohjoispuolella (N 6854174 E 621442) on osin epämääräinen, mutta ilmeisesti ihmisen tekemä maarakenne, joka voi olla rinteeseen osin pengerretty rakennuksen perustus. Rakenteen pituus on ainakin 8 m. Eteläisempi rakenne sopisi Pelkosen mainitsemaan leivänpaistokuoppaan ja pohjoisempi sotamiesten asumukseen. |
| metsakeskus.1000051964 |
740 |
Lammasharju |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
621645.00000000 |
6853508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051964 |
Harjun itäpäässä, jyrkähkössä mäntyä kasvavassa itärinteessä terva- tai hiilihauta, jonka laajuus on 3 x 2 m ja syvyys 0,9 m. Sitä ympäröi valli, jonka leveys on noin 1 m ja suurin korkeus 0,2 m. Pohjakaava on soikea. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa todettiin 30 cm hiilensekaista hiekkaa.
Samassa mäntymetsässä, edellisestä sata metriä länteen, pienialaisella tasanteella kohdassa N 6853495 E 621543, on jyrkkäreunainen pohjakaavaltaan neliömäinen kuoppa, jonka koko on 6 x 6 x 2,3 m. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa erottui sekoittunutta, reunoilta valunutta hiekkaa, muttei hiiltä. Kaivannon itäsivulla todettiin 2 m leveää ja 0,2 m korkeaa vallia. Kaivannon merkitys on epäselvä.
Noin 90 m lounaaseen, kohdassa N 6853431 E 621482, on samankaltainen, pohjakaavaltaan neliömäinen kuoppa, jonka koko on 6 x 6 x 2,5 m. Reunat ovat jyrkät ja järven puolella erottui heikkoa vallia. Kairanpistossa ei ollut havaittavissa hiiltä, mutta pohjalla todettiin kiviä noin 20–30 cm paksun hiekkakerroksen alla. |
| metsakeskus.1000051965 |
740 |
Kotkansaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
622131.00000000 |
6853301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051965 |
Laukanlahden luoteispäässä olevan Kotkansaaren kaakkoisosassa todettiin neljä selkeää kuoppaa, joiden pohjakaava oli pääasiassa pyöreä. Lisäksi havaittiin saaren pohjoispäässä kaksi lähekkäistä kuoppaa. Sijainnin, muodon, koon ja kairaushavaintojen perusteella kyseessä ovat hiilihaudat. Niitä voi olla alueella nyt havaittua enemmänkin. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin suurin osa saaresta. |
| metsakeskus.1000051966 |
740 |
Hynninsaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
622351.00000000 |
6853054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051966 |
Hiilimiiluja Laukanlahdessa sijaitsevalla Hynninsaarella, joka yhdistyy lounaisosastaan mantereeseen kapealla kannaksella. Kuopat ovat suppilomaisia ja
pyöreitä. Useita kuoppia tutkittiin kairaamalla, jolloin niiden maaperä todettiin sekoittuneeksi. Useissa kairanäytteissä erottui hiiltä ja usein myös selvä tai ainakin alkava podsolimaannos. Koon, muodon ja kairahavaintojen perusteella suurin osa alueen kuopista on hiilihautoja.
Niitä on Hyvnninsaaressa epäilemättä inventoinnissa havaittua enemmänkin. Kumpareen laella (N 6853034 E 622320) kuoppa, joka poikkeaa muista. Se sijaitsee noin kymmenen metrin laajuisen ja puolen metrin syvyisen luontaisen painanteen pohjalla. Kuopan aajuus on 2 x 1 m ja syvyys 0,6 m. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa todettiin ainakin 50 cm:n paksuudelta sekoittunutta ruskeaa hiekkaa, johon oli kehittynyt podsolimaannos. Rakenne saattaa olla historialtaan alueen muista kuopista poikkeava: mahdollisesti hiilihauta, jota on myöhemmin uteliaisuudesta kaiveltu.
Kohdassa N 6853054 E 622351 sijaitsevasta, muotonsa ja kokonsa puolesta edustavaksi arvioidusta, hiilihaudasta otettiin kairalla AMS-ajoitusnäyte, jonka mukaan hiili on todennäköisesti 1700-luvulta. Näyttää ilmeiseltä, että Hynninsaaressa on valmistettu hiiltä 1700-luvulla tai 1800-luvun alussa, ja hiilihautojen määrän perusteella valmistus näyttää olleen varsin laajaa. |
| metsakeskus.1000051967 |
740 |
Takaharju |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
622025.00000000 |
6852799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051967 |
Valkialampeen laskevan mäntyä kasvavan niemekkeen kärjessä, kohdassa N 6852799 E 622025, on 3,5 x 2,3 m laajuinen ja 1,1 m syvä suorakaiteen muotoinen kuoppa. Paikalta on hyvä näkyvyys Valkialammelle ja maantien suuntaan. Kyseessä voi olla sotavarustuksiin liittyvä kaivanto.
Edellisestä 75 m länteen, tasamaalla harjanteen päällä, 5–10 metriä sen laen reunasta, mäntymetsässä kohdassa N 6852775 E 621954, on kuoppa, jonka laajuus on 2,5 x 3 m ja syvyys 1 m. Sen reunaa peittää murskeella päällystetty polku, joka lienee peittänyt osan rakenteesta. Paikalta on hyvä näkyvyys. Kyseessä voi olla sotavarustuksiin liittyvä kaivanto. |
| metsakeskus.1000051968 |
740 |
Punkaharju Harjutie |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
622206.00000000 |
6852748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051968 |
Punkaharjun Harjutien ja Vaahersalontien risteyksestä 140 m luoteeseen pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka laajuus on 3 x 1,6 m ja syvyys 0,9 m. Reunat ovat jyrkät, joten rakenne ei liene ikivanha. Säännöllisen muodon ja sijainnin vuoksi kyse ei liene maanottokuopasta. Rakenne voidaan kohtuullisella todennäköisyydellä yhdistää alueen historiallisiin sotavarustuksiin.
Pohjaan tehdyssä kairanpistossa ei erottunut mitään erityistä. Podsolimaannosta ei ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.1000051969 |
936 |
Kettukalliot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309215.00000000 |
6919594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051969 |
Tuurannevan luoteispuolella, n. 190 metriä Seinäjärvestä kaakkoon sijaitseva muodoltaan pyöreä tervahauta sijaitsee havupuuvaltaisessa sekametsässä. Haudan halkaisija on n. 19 metriä ja korkeus n. 0,6 - 0,9 metriä. Haudan keskiosa on loivasti kuopalla. Haudan eteläpuolella on pyöreä halssi. Haudan keskelle tehdyssä koepistossa havaittiin noen ja hiilensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000051970 |
936 |
Tuurala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308752.00000000 |
6919248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051970 |
Seinäjärventien vieressä, sen kaakkoispuolella sijaitseva tervahauta on pyöreä, halkaisijaltaan n. 24 metriä laaja (valleineen). Korkeus n. 0,5 - 1,2 metriä. Halssi sijaitsee haudan eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000051971 |
936 |
Puolakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311488.00000000 |
6912499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051971 |
Kosteikkoalueiden keskellä kuivalla mäntykankaalla sijaitseva tervahauta, jossa kasvaa puita. Kuopan halkaisija n. 4 metriä. Hautaa ympäröivät n. 4 m leveät vallit (korkeus n. 0,5 m). Halssi suuntautuu koilliseen (pituus n. 4 m). |
| metsakeskus.1000051973 |
936 |
Etelävuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
312993.00000000 |
6908344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051973 |
Etelävuoren länsireunassa mäntykankaalla sijaitseva tervahauta on muodoltaan pyöreä, halkaisija n. 20 metriä. Loivien vallien korkeus n. 0,5 - 0,8 metriä. Haudan länsipuolella moderneja ojia. Haudan länsipuolella sijaitsevassa halssissa eläimen kaivama kuoppa. |
| metsakeskus.1000051978 |
305 |
Nuunajärvi etelä |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
573709.00000000 |
7357474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051978 |
Lidark-hankkeessa 5p laserkeilausaineistosta tunnistettu hiilimiilu. Halkaisija noin 8 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051979 |
638 |
Stormalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435478.00000000 |
6695965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051979 |
Asuinpaikka sijaitsee Stormalmenin mäkialueen etelä-kaakkoisreunalla, etelään laskevan
rinteen yläterassilla. Paikalla on viljelykäytössä oleva pelto, jonka avoimelta pinnalta havaittiin
useita kvartsi-iskoksia ja muutamia mahdollisia esineiden kappaleita. Alueen maaperä on
hiekkaa. Kohteen aluerajaus tehtiin pintapoimintahavaintojen perusteella, mutta asuinpaikka
voi mahdollisesti jatkua peltoalueen itä- tai länsipuolelle, samalla muinaisrantaterassilla
sijaitsevien asuintalojen pihapiireihin tai mahdollisesti pohjoiseen metsäalueelle. (Kärkkäinen) |
| metsakeskus.1000051980 |
638 |
Stormalmen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434795.00000000 |
6696177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051980 |
Loivassa lounaaseen laskevassa rinteessä sijaitsee pieni tervahauta. Hauta on pyöreä ja sitä reunustaa noin 60–80 cm:n korkuinen ja noin 3 metriä leveä valli. Haudan halkaisija valleineen on noin 14,5 metriä. Lounaassa on juoksutusrännin aukko. Lapionpistossa havaittiin nokimaata ja hiilenpaloja 30 cm syvyyteen asti. (Kärkkäinen) |
| metsakeskus.1000051981 |
638 |
Rökärret |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
434369.00000000 |
6696457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051981 |
Rajamerkki sijaitsee Rökärretin peltoalueen pohjoispuolella, ojan pientareella. Merkissä on
noin 60 cm korkea kolmionmuotoinen viisarikivi. Sen juuressa on pienempiä kiviä, jotka ovat
peittyneet heinikon alle. Tällä paikalla tai jossain lähellä on kulkenut Sannaisten ja Bosgårdin
historiallisen ajan kylien raja. |
| metsakeskus.1000051983 |
398 |
Peltola B |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
433589.00000000 |
6760326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051983 |
Kohde sijaitsee Lahden itäosassa Peltolassa Pessantien länsipuolella olevassa sekametsässä. Paikalla on n. 45 m pitkä kiviaita, joka on leveimmillään muutaman kiven levyinen n. 30–40 cm leveä mutta suurimmalta osin jäljellä on vain yhden kiven muodostama aita. Korkeudeltaan se on korkeintaan n. 30 cm, jossa kivet on ladottu 1–2 kerrokseen. Kiviaidan länsipääty on hieman epämääräinen. Kiviaita on suurimmalta osin kasvillisuuden peitossa.
Paikka on vuoden 1964 peruskartassa, vuoden 1949 ilmakuvassa ja 1840-luvun pitäjänkartassa ollut pellon reunaa. |
| metsakeskus.1000051984 |
740 |
Äijönlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
622245.00000000 |
6852571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051984 |
Äijönlahden koillisrannalla, sen ja Punkaharjun Harjutien välissä, metsämaastossa kuoppia useassa kohdassa. Viiden metrin päässä rannasta (N 6852558 E 622254) rinteeseen leikattu tasapohjainen ja loivareunainen kuoppa, jonka laajuus on noin 5 x 2 m ja syvyys 0,6 m. Rakenne on rannan suuntainen ja sen pohjakaavan muoto on suorakaide. Ainakin eteläpäädyssä on erotettavissa vallia. Kyseessä voinee olla jokin historiallisen ajan rakenteen/rakennuksen pohja.
Niemen lakiosassa, tasamaalla (N 6852581 E 622252) laakea painanne, laajuus noin 6 x 7 m ja syvyys noin 0,3 m. Sijainniltaan ja ulkomuodoltaan muistuttaa kivikautista asuinpainannetta, mutta pohjaan tehdyssä kairanpistossa todettiin ylimpänä 0–5 cm turvetta ja humusta, jossa heikkoa huuhtoutumiskerrosta. Sen alla oli ainakin 30 cm ruskeaa ja harmaata maata, jossa erottui hieman hiiltä.
Painanteeseen tehdyssä koekuopassa ei ollut todettavissa mitään kivikauteen viittaavaa, joten rakenne liittynee alueen historiallisen ajan toimintaan.
Edellisen pohjoispuolella (N 6852588 E 622241) pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 0,8 m ja syvyys 0,15 m. Kairanpistossa todettiin sekoittunutta maata, jossa oli hiiltä. Kyseessä lienee hiilihauta.
Edellisten lisäksi samalla niemellä havaittiin kymmenkunta muuta samantyyppistä vaatimatonta kuoppaa, joihin tehdyissä kairanpistoissa esiintyi hiiltä; nämäkin rakenteet voinevat olla hiilihautoja. Niiden sijaintia ei tarkemmin mitattu.
Edellisistä koilliseen, sekametsää kasvavassa jyrkemmässä rinteessä lähellä tietä, on lisäksi kaksi kuoppaa, joista pohjoisempi (N 6852621 E 622275) on pohjakaavaltaan suorakaide ja laajuudeltaan 5 x 5 m. Reunat ovat jyrkät ja pohja tasainen ja sivuilla on vallit.
Edellisestä parikymmentä metriä etelään (N 6852603 E 622281) samalla korkeustasolla on samankaltainen kuoppa. Sen laajuus on 3 x 2,5 m ja sen sivuilla on matalat vallit. Molemmat kuopat voi tulkita majoituskuopiksi. |
| metsakeskus.1000051985 |
936 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314095.00000000 |
6908758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051985 |
Metsätien kaakkoispuolella sijaitseva tervahauta on pyöreä, halkaisijaltaan n. 22 metriä laaja. Vallin korkeus n. 0,4 - 1,2 metriä. Valleja ympäröi 20 cm syvä oja. Suppilomainen halssi, jonka pohjoisseinämä on ladottu kivistä, sijaitsee haudan eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000051986 |
936 |
Vanhanhaudanmäki 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
316104.00000000 |
6908906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051986 |
Tervahauta sijaitsee kuusimetsikössä loivasti lounaaseen laskevassa rinteessä. Vallien päällä kasvaa vanhoja kuusia ja keskellä kuusentaimia. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija valleineen on n. 17 metriä. Vallien korkeus koillispuolella on n. 0,4 m ja lounaispuolella 1,6 metriä. Keskiosa on loivasti kuopalla ja siihen tehdyssä lapionpistossa havaittiin noensekaista hiekkaa ja hieman hiilenkappaleita. Selkeää halssia ei ole havaittavissa, mutta lounaisreunustalla on useita eläimen kaivamia kuoppia, jotka ovat muovanneet vallia. |
| metsakeskus.1000051988 |
271 |
Härkäkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
250136.00000000 |
6802370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051988 |
1700-luvun lopun Kaurulan isojakokartalla (A41:19/5–30) näkyy Härkäkifvi rå- niminen rajapyykki Kakkulaisten ja Haistilan kylien välillä. Paikalla kulkee yhä käytössä oleva kiinteistöraja. Inventoinnissa alue tarkastettiin ja tonttien takaa alkavan metsätien pohjoispuolella havaittiin noin 1,2 metriä leveä ja vajaan metrin korkuinen kiviaita, joka kulkee kiinteistörajaa pitkin noin 22 metrin pituudelta. Aidan vieressä, sen länsipuolella, kiinteistörajan taitepisteessä on metallitanko ja sen vieressä kolmion muotoinen, noin 30 cm korkea kolmion muotoinen rajakivi, joka on osittain hautautunut lehtien ja vuosien saatossa kertyneiden oksien alle. |
| metsakeskus.1000051989 |
740 |
Punkaharju Kirkkoniemi |
10002 |
12002 |
13218 |
11006 |
27000 |
622281.00000000 |
6852433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051989 |
Ihmisen tekemä suorakaiteen muotoinen kuoppa (N 6852431 E 622289), laajuus noin 1,4 x 1 m ja syvyys 0,6 m. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa 10 cm:n paksuinen pintaturve ja humuskerros sekä sen alta 20 cm sekoittunutta hiekkaa, jonka alla puhtaalta vaikuttanutta hiekkaa. Kuopan tarkoitus jäi epäselväksi.
Laakea painanne edellisen pohjoispuolella (N 6852434 E 622291), laajuus 1,8 x 0,7 m ja syvyys 0,15 m. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa sekoittunutta maata ainakin 75 cm:n paksuudelta. Kyseessä voi olla ruumishaudan aiheuttama painanne.
Aivan edellisen vieressä sen lounaispuolella toinen painanne, jonka laajuus 1,5 x 0,5 m ja syvyys 0,2 m. Painannetta ei kairattu, mutta sekin voi olla hautapainanne. Molempien em. painanteiden suunta on koillinen–lounas eli korkeuskäyrien suunta.
Edellisistä 6 m pohjoiseen (N 6852438 E 622291) edellisten kanssa samansuuntainen 2 x 0,6 m laaja ja 0,15 m syvä painanne. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa erottui 70 cm:n paksuinen sekoittuneen hiekan kerros.
Edellisten painanteiden välistä saman suuntainen painanne, jonka laajuus 1,4 x 0,5 m ja syvyys 0,1 m. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa sekoittunutta maata vähintään 50 cm:n paksuudelta.
Kaikki neljä viimeksi mainittua painannetta on tulkittava todennäköisiksi ruumishaudoiksi. Arvio sopii myös hautapaikkaan viittaavaan perimätietoon. Hautoja voi olla niemellä enemmänkin.
Niemen länsirannasta kaksi todennäköisesti ns. ryssänuunia eli sotilaiden ruoanvalmistusuunia (N 6852433 E 622266), kaksi vierekkäistä rinteeseen leikattua kuoppaa, joiden laajuus 1,4 x 0,9 m ja syvyys 0,5 m. Molemmat ovat reunoiltaan selvästi kivettyjä. |
| metsakeskus.1000051990 |
139 |
Hietamaa |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
434814.00000000 |
7240581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051990 |
Hietamaan pohjoisosassa, Kortinkankaantien pohjoispuolella sijaitsevan kankaan itäpuolella sijaitseva kuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä ja syvyys noin 70-80 cm. Kuopan ympärillä on valli. Kuopan pohjalla kuntan ja likamaakerroksen alla on 10-15 cm paksu hiili- ja nokikerros. Kyseessä on todennäköisesti kuoppamiilu. |
| metsakeskus.1000051991 |
271 |
Martoila/Sonnnila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
251789.00000000 |
6799219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051991 |
Martoilan/ Sonnilan kylä on sijainnut Sonnilanjoen itärannalla, Ranta-Pereentien molemmin puolin. Kylä on mainittu vuoden 1540 maakirjassa sekä Martoila, että Sonnila- nimisenä. Kylässä on ollut neljä taloa. Kylä on todennäköisesti vanhempi, sillä kylän miesten nimiä on mainittu 1400-luvun käräjäpöytäkirjoissa. Sonnilan kylä näkyy Ylistaron isojakokartalla (A41:62/1–20) vuodelta 1783. Vuoden 1907 senaatinkartalla kylän alue on vielä kokonaan asuttu, mutta sen jälkeen pohjoispuolen tonttimaat autioituvat.
Autiolla peltoalueella havaittiin runsaasti historiallisen ajan asutukseen viittaavien esineiden sirpaleita, vihreää taso- ja pullolasia, fajanssia, punasavikeramiikkaa ja palaneita kiviä sekä tiilenmuruja. Alueelta on tehty myös rautakautisia irtolöytöjä (ks. kohde 64. Ranta-Pere), jotka viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa jo rautakaudella. Kylätontin autioitunut alue rajattiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja eteläpuolinen toiminnassa olevan maatilan alue muuksi kulttuuriperintökohteeksi (Martoila/Sonnila 2) |
| metsakeskus.1000051992 |
740 |
Valli |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
622390.00000000 |
6852331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051992 |
Punkaharjulla Äijönlahden kohdalla metsämaastossa Punkaharjun Harjutien molemmin puolin erilaisia maarakenteita, mahdollisia majoituskuoppia. Tien itäpuolella, harjanteen laen länsipuolella, luode–kaakko-suuntaisessa jonossa yhdeksän tasapohjaista kuopparakennetta, joiden halkaisija noin 5 m ja syvyys suurimmillaan 0,6 m. Osa on rinteeseen pengerrettyjä ja muita matalampia. Pohjoisimmat ovat muita epämääräisempiä.
Muodoltaan vaihtelevampia kuoppia omana ryhmänään myös edellisten eteläpuolella, tien länsipuolella, mäntyä kasvavassa rinteessä. Osa niistäkin lienee majoituskuoppia.
Harjutien länsipuolella, muita kuoppia pohjoisempana mahdollinen majoituskuoppa (N 6852406 E 622346). Rinteeseen on pengerretty pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys 0,5 m. Reunoilla erottui vallia. Tien perustaminen vaurioittanut ylärinteen puoleista reunaa.
Harjutien länsipuolella, aivan tien ja sen levikkeen vieressä rakennuksenpohja (N 6852332 E 622367), rinteeseen pengerretty 5 x 5 metrin laajuinen tasainen alue. Heti sen eteläpuolella (N 6852326 E 622367) toinen samankaltainen rakenne.
Rakenteet liittynevät mm. Tutshkovin kartastoon (??????? 2007:98–99) merkittyyn Rjazanin rykmentin pataljoonan sijoituspaikkaan.
Kaksi mahdollista hiekanotossa syntynyttä kuoppaa: kohdassa N 6852303 E 622369, epämuotoinen 2,3 x 1,5 m laajuinen ja 0,4 m syvä soikeahko kuoppa.
Alempana samassa rinteessä (N 6852287 E 622362) epämääräinen 6 x 4,5 m
laajuinen ja metrin syvyinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000051993 |
271 |
Martoila/Sonnnila 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
251761.00000000 |
6799120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051993 |
Martoilan/ Sonnilan kylä on sijainnut Sonnilanjoen itärannalla, Ranta-Pereentien molemmin puolin. Kylä on mainittu vuoden 1540 maakirjassa sekä Martoila, että Sonnila- nimisenä. Kylässä on ollut neljä taloa. Kylä on todennäköisesti vanhempi, sillä kylän miesten nimiä on mainittu 1400-luvun käräjäpöytäkirjoissa. Sonnilan kylä näkyy Ylistaron isojakokartalla (A41:62/1–20) vuodelta 1783. Vuoden 1907 senaatinkartalla kylän alue on vielä kokonaan asuttu, mutta sen jälkeen pohjoispuolen tonttimaat autioituvat.
Autiolla peltoalueella havaittiin runsaasti historiallisen ajan asutukseen viittaavien esineiden sirpaleita, vihreää taso- ja pullolasia, fajanssia, punasavikeramiikkaa ja palaneita kiviä sekä tiilenmuruja. Alueelta on tehty myös rautakautisia irtolöytöjä (ks. kohde 64. Ranta-Pere), jotka viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa jo rautakaudella. Kylätontin autioitunut alue rajattiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja eteläpuolinen toiminnassa olevan maatilan alue muuksi kulttuuriperintökohteeksi (Martoila/Sonnila 2) |
| metsakeskus.1000051994 |
271 |
Forsby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
248518.00000000 |
6802438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051994 |
Forsbyn kylätontti sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella, Yli-Forsby-nimisen tilan alueella. Forsbyn kylä on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1350-luvulla. Tuolloin yksi kylän taloista on joutunut Turun piispan haltuun, joka perusti kylän lähelle kartanon. Tuon kartanon on arveltu sijanneen Forsbyn linnaluodolla . Kartanon vaiheita ei tiedetä tarkasti, mutta sen on
oletettu sijainneen jossain Forsbyn lähellä mutta ei itse kylässä. 1500-luvulla Forsby on ollut yhden piispan lampuotin viljelemä suurtila. Vanhin kartta alueesta on 1700-luvun lopun
isojakokartta (A41:19/5–30 Kaurula), jossa Forsbyn rustholli sijaitsee nykyisellä paikallaan. Tilan nimi on muutettu Koskenkyläksi vuonna 1961.
Yli-Forsbyn länsipuolella Hiidenniemessä sijaitsee Forsbynmäki-niminen muinaisjäännöskohde. Tapio Salminen (2007) on esittänyt ajatuksen, että keskiaikainen Forsbyn piispankartano ja sitä seurannut lampuotitila ja Forsbyn kylä olisivat sijainneet juuri Hiidenniemessä, mutta mitään selkeitä todisteita tälle väitteelle ei ole.
Forsbyn alue tarkastettiin inventoinnissa 2024. Avoimien peltoaukeiden keskelle jäävällä kapeahkolla tonttimaalla sijaitsee asuinkartano sekä ulkorakennuksia. Alueen pihapiiri ja talon eteläpuolinen puutarha ovat hoidettuja, eikä maan päälle näkyviä selkeitä viitteitä vanhemmasta asutuksesta havaittu. Alue on kuitenkin säästynyt laajamittaiselta modernilta maankäytöltä ja tontilla on paljon rakentamatonta pihapiiriä ja eteläosa on peltoa, joten maaperässä voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000051995 |
740 |
Silvonniemi |
10002 |
12002 |
13218 |
11006 |
27000 |
622366.00000000 |
6852087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051995 |
Takaharjusta etelään pistävään niemeen on merkitty varustuksia vuoden 1788 rekognosointikarttaan ja sen selitykseen. Selkein säilynyt rakenne on niemen kärjen kaakkoissivulla rannan tuntumassa sijaitseva rannan suuntainen noin 16 m pituinen tasalakinen maavalli, jonka leveys on kolme metriä. Sen korkeus rannan puolelta on 1,5 m ja toiselta puolelta 0,5 m. Vallin lounaispää on kohdassa N 6852084 E 622397 ja koillispää N 6852092 E 622407.
Vallin ja rannan välissä on saman suuntainen noin 10 m pituinen, 1 m korkuinen ja 2 m leveä vaatimattomampi valli. Sen ja isomman vallin välissä on ojamainen syvennys.
Noin 40 m lännempänä todettiin kaksi painannetta, joiden laajuus on noin 1,5-2 x 0,7 m ja syvyys noin 0,1-0,2 m. Pohjaan tehdyissä kairanpistoissa todettiin sekoittunutta maata vähintään 0,5 metrin syvyyteen. Molemmat painanteet voivat olla ruumishaudan aiheuttamia hautapainanteita.
Samalla alueella todettiin kairanpistoin maastonkohta, jossa on puolen metrin syvyydellä ohut vaakasuora lahoavan puun kerros, joka saattaa olla ruumishaudan arkunjäännöstä.
Lähiympäristön kairauksissa todettiin muillakin paikoilla ainakin puolen metrin syvyyteen ulottuvaa sekoittunutta maata. Painanteisiin ja sekoittuneeseen maahan viittaavat havainnot saavat yksinkertaisimman selityksensä siitä, että alueelle hautaamiseen viittaava perimätieto pitää paikkansa.
Edellisistä havainnoista länsiluoteeseen (N 6852127 E 622281) jyrkkäreunainen kuoppa, jonka laajuus on 4 x 7 m ja suurin syvyys 1,2 m. Rakenne on leikattu rinteeseen, ja sen järven puoleinen sivu on avoin. Kuoppa saattaa olla arkistotiedoissa mainitun uunin jäännös. Sijainnin ja muodon perusteella se
onkin selvästi sama rakenne, joka on merkitty em. vuoden 1907 karttaan.
Myös niemen pohjoissivua tarkastettiin, mutta siellä ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000051996 |
271 |
Krannila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
248097.00000000 |
6801765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051996 |
Grannilan kylä on mainittu ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa, jolloin se on kuulunut Kivirannan neljännekseen. Kylässä on ollut neljä taloa, mutta niistä kaksi autioitui 1600-luvun alussa. Salmisen mukaan Krannilan tonttimaa on sijainnut Koomanojan länsipuolella lähellä Prihun taloa. Vuosien 1544–46 ja 1552 maakirjoissa Krannilan kolme taloa luettiin osaksi Peipohjan kylää.
Krannilan kylän sijainnista ei ole yksiselitteistä vanhaa karttaa. Äimälän isojakokartassa vuodelta 1770 (A41:63/1–2 Äimälä) Koomanojan molemmin puolin on yksittäisiä taloja, muttei selkeää kylää.
Äimälän isojakokartalla näkyvät talojen paikat ovat nykyisin autioina ja paikalla on tasaista peltoa. Koomaojan itälaidalla havaittiin kellarikuoppa joen metsittyneessä penkereessä, joka voi viitata vanhempaan asutukseen. Pellon pinnassa oli tiilimurua. Muita maastohavaintoja tai rakenteita Krannilan kylästä tai taloista ei tehty. Peltokerroksen alla voi olla säilyneitä merkkejä historiallisesta asutuksesta, mutta kohteen tarkempi määrittäminen tai tarkka sijainti vaatisi kohdennettuja tutkimuksia.
Kulttuuriperintökohteiksi on rajattu Äimälän isojakokartassa näkyneet talojen paikat. |
| metsakeskus.1000051997 |
271 |
Kokemäenkartano |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
249138.00000000 |
6801480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051997 |
Kokemäen kartanon perustamisajankohta ei ole tarkasti tiedossa. Suvannon mukaan varhaisin lähdetieto on vuodelta 1409, jolloin kartanon peltosarkoja on luovutettu kuninkaalle. Myös vanhimman kartanon sijainti on epäselvä. On ehdotettu, että vanhin kartano olisi sijainnut Isoluodon saarella, nykyisen kartanon kaakkoispuolella. Kartanon omistajan mukaan saarelle vievän kivetyn tien pohja on näkynyt matalan veden aikaan.
Kokemäen kartanon alueen vanhin kartta on maakirjakartta vuodelta 1690. Kartan mukaan vanha päärakennus vaikuttaisi sijainneen enemmän nykyisten rakennusten pohjoispuolella, nykyisellä puistoalueella. Myös Juhani Rinne on maininnut vuonna 1906 kirjoittamassaan lehtiartikkelissa, että ”kartanon vanhan päärakennuksen ja jokirannan välisessä puistossa näkee näet rakennuksen jäännöksinä vieläkin tiilen soraa ym”.
Kartanon alue tarkastettiin inventoinnissa 2023. Pihapiirissä sijaitsee muutama uudehko/ uudistettu asuinrakennus sekä ulkorakennuksia. Rakennusten ja joen välissä on muutamia vanhempien rakennusten kivijalkoja sekä kellarikuoppa. Alue on pääosin hoidettua pihaa ja pohjois- ja itäosa on hoidettua puistoa.
Puistoalueella on kaksi noin metrin kokoista myllynkiveä koristeena. Puiston koilliskulmaan, rannan tuntumaan on aseteltu riviin lohkottuja kiviä, jotka vaikuttivat rakennuksen perustuskiviltä. |
| metsakeskus.1000051998 |
746 |
Honkaperä 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
391561.00000000 |
7070105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051998 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 11,5 metriä, halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000051999 |
746 |
Honkaperä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
391449.00000000 |
7070566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000051999 |
Lidark-hankkeessa tunnistettu ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052000 |
271 |
Wuoltee |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
250113.00000000 |
6800937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052000 |
Vuolteen kylä tai tila on perustettu todennäköisesti 1400-luvun aikana, sillä se on mainittu
pitäjänkäräjillä jo vuonna 1446. Taloista muodostettiin rälssisäteri Vuolteen suvun tuomareiden toimesta 1500-luvun alussa. Se on mainittu Volttis-nimisenä rälssitilana kymmenysveroluettelossa v. 1557. 1700-luvun isojakokartoilla tila näkyy Wållis-nimisenä
rusthollina. inventoinnissa 2023 todettiin, että alueella sijaitsee asuttu talo, useita eri-ikäisiä piharakennuksia ja pihapiiri on hoidettua. Alue on säästynyt laajamittaiselta rakentamiselta. Maaperässä voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000052001 |
271 |
Pappila |
10007 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
250967.00000000 |
6800837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052001 |
Kokemäen pappila sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella, Pyhän Marian kirkonpaikan
luoteispuolella, Kakkulaistentien länsipuolella. Pappilan tarkkaa perustamisajankohtaa ei tiedetä. Salminen mainitsee, että pappila olisi perustettu jo varhaiskeskiajalla tai voisi olla jopa perua rautakautisesta suurtilasta. Vanhin kartta alueesta on Maanmittauslaitoksen isojakokartta vuodelta 1773, jossa pappila sijaitsee suurin piirtein nykyisten pappilan rakennusten kohdalla.
Pappilan alueella käytiin inventoinnissa 2023. Paikalla sijaitsee 1920-luvulla rakennettu pappilan pää- ja piharakennus ja pihapiiri on hoidettua. Alue on säästynyt laajalta modernilta rakentamiselta ja maaperässä voi olla säilynyt kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000052002 |
746 |
Isokangas 7 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
391089.00000000 |
7070564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052002 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella on noin 30 pyyntikuoppaa, joista suurin osa muodostaa pohjois-eteläsuuntaisen jonon, johon yhdistyy itä-länsisuuntainen pyyntikuoppajono. Alueella on myös yksittäisiä tai parittaisia kuoppia irrallaan selkeämmistä pyyntikuoppajonoista. Alueella sijaitsee mahdollisesti vielä enemmän pyyntikuoppia. Kuoppien koot ovat pääsääntöisesti 1,5-2 metriä ja niillä on valli. Alueella on myös kuoppia, jotka on tulkittavissa sorantarkastuskuopiksi. Niitä ei ole sisällytetty mahdollisen muinaisjäännöksen rajaukseen. Kohde liittynee sen länsi- ja eteläpuolella oleviin pyyntikuoppajärjestelmiin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052003 |
271 |
Tulkkila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
251046.00000000 |
6800385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052003 |
Tulkkilan kylä on sijainnut Kokemäenjoen etelärannalla, Pyhän Marian kirkkoa vastapäätä ja uuden kirkon itäpuolella. Salmisen mukaan Tulcki- niminen isäntä Kokemäeltä on mainittu
historiallisissa asiakirjoissa jo vuonna 1420. Tulkkilan kylä on mainittu maakirjassa 1540, jolloin siellä oli kaksi taloa. Tulkkila luettiin isossajaossa Ylistaron suurjakokuntaan, mutta sen maita oli myös läntisen naapurin, Halstila-Forsbyn suurjakokunnan alueella.
Tulkkilan kylätontin alue on jäänyt taajama-asutuksen puristuksiin. Alueella on vanhoja, pieniä ja autioita puisia rakennuksia ja pihamaa on umpeenkasvanut. Maastossa on havaittavissa epäselvä, mahdollisesti kivijalan romahtanut kiveys. Selkeitä historiallisia rakenteita alueella ei havaittu.
Kylätontin alue on kuitenkin säästynyt modernilta rakentamiselta toistaiseksi, joten alueen
maaperässä voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000052004 |
271 |
Sonnilanjoen silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
251636.00000000 |
6800176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052004 |
Tulkkilan ja Ylistaron kylien välissä, vanhalla tielinjauksella on kaksiholvinen vuonna 1855 rakennettu kivinen silta. Sillan pituus on noin 25 metriä. Tielinjaus on nähtävissä jo 1700-luvun Ylistaron isojakokartalla (A41:62/1–20), johon on piirretty puinen silta. Salmisen (2007:349) mukaan Sonnilanjoen ylittävää siltaa kutsuttiin Isosillaksi. Nykyisin silta on kevyen liikenteen käytössä. |
| metsakeskus.1000052006 |
271 |
Peipohja |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
247885.00000000 |
6800625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052006 |
Peipohjan kylä on sijainnut Kokemäen rautatieaseman pohjoispuolella ja Koomanojan itäpuolella, Talosen alueella. Kylä on ollut kaksiosainen ja talot ovat sijainneet nykyisen Opistontien molemmin puolin. Peipoihjn kylä on mainittu maakirjassa vuonna 1540. Kylä kuului Meinikkalan jakokuntaan ja Kivirannan neljännekseen (Suvanto s. 1419). Salmisen mukaan kylässä oli kaksi tilaa 1500-luvulla. Kylä näkyy Kokemäen kartanon maakirjakartassa (1690) ja epäselvästi myös Maanmittauslaitoksen 1700-luvun isojakokartalla, johon on merkitty viisi taloa.
Alue on yhä asuttua ja paikalla sijaitsee vanhahkoja maatilojen pää- ja ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta modernilta maankäytöltä.
Metallinetsinnässä (Ilppari ILM32018) taloa ympäröiviltä pelloilta on tehty muutama löytö, joista vanhimmalta vaikuttaa Kaarle XI:n 1/6 äyrin raha ilmeisesti vuodelta 1666. |
| metsakeskus.1000052007 |
297 |
Saastamoisen rullatehtaan telakka |
10007 |
12015 |
13143 |
11006 |
27008 |
507604.00000000 |
6968880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052007 |
Saastamoisen rullatehtaan savupiipusta noin 70–80 metriä lounaaseen, rannalla, on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä.
Telakan rannassa näkyvien rakenteiden leveys on noin 5 m. Rantavedestä lähtien on havaittavissa vierekkäisiä maatuneita lankkuja ainakin 25 m matkalla. Lankkujen pituus on noin 5–6 m ja leveys noin 0,4 m. Rakenne suuntautuu rannasta kohti Korppiniementietä. Samalla ranta-alueella on useita luonnonkivisiä rakennusten ja mahdollisten rakenteiden perustuksia (ks. alakohteet): 1 Lähes vesirajaan ulottuva, maakivistä koottu perustus, 2 epäyhtenäinen tasajakoinen luonnonkiviperustus ja 3 rannansuuntainen kivijono luonnonkivistä, jotka ovat todennäköisesti olleet osa rakennuksen tai muun rakenteen perustusta. |
| metsakeskus.1000052007 |
297 |
Saastamoisen rullatehtaan telakka |
10007 |
12015 |
13143 |
11006 |
27009 |
507604.00000000 |
6968880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052007 |
Saastamoisen rullatehtaan savupiipusta noin 70–80 metriä lounaaseen, rannalla, on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä.
Telakan rannassa näkyvien rakenteiden leveys on noin 5 m. Rantavedestä lähtien on havaittavissa vierekkäisiä maatuneita lankkuja ainakin 25 m matkalla. Lankkujen pituus on noin 5–6 m ja leveys noin 0,4 m. Rakenne suuntautuu rannasta kohti Korppiniementietä. Samalla ranta-alueella on useita luonnonkivisiä rakennusten ja mahdollisten rakenteiden perustuksia (ks. alakohteet): 1 Lähes vesirajaan ulottuva, maakivistä koottu perustus, 2 epäyhtenäinen tasajakoinen luonnonkiviperustus ja 3 rannansuuntainen kivijono luonnonkivistä, jotka ovat todennäköisesti olleet osa rakennuksen tai muun rakenteen perustusta. |
| metsakeskus.1000052008 |
297 |
Saastamoisen rullatehtaan lastausalue |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
507687.00000000 |
6969065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052008 |
Syvänniemen itärannalla on heittokivistä tehty laakea perustus vesirajassa ja vedessä. Vedessä on ainakin 5 puupaalua ja vesirajassa lisäksi 3 puupaalua. Heittokiveyksen mitat vesirajassa: pituus noin 38,5 m ja maksimileveys noin 5,0 m. Perimätiedon mukaan kyseessä on lastauslaituri ja siihen liittyvä puurakennus. Kyseessä on todennäköisesti 1920-luvun ilmakuvassa erottuva punainen puurakennus. Samalla ranta-alueella on kaksi luonnonkivistä rakennusten ja mahdollisten rakenteiden perustusta (ks. alakohteet), jotka perimätiedon mukaan voivat olla peräisin varastorakennuksista. |
| metsakeskus.1000052008 |
297 |
Saastamoisen rullatehtaan lastausalue |
10007 |
12005 |
13072 |
11006 |
27008 |
507687.00000000 |
6969065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052008 |
Syvänniemen itärannalla on heittokivistä tehty laakea perustus vesirajassa ja vedessä. Vedessä on ainakin 5 puupaalua ja vesirajassa lisäksi 3 puupaalua. Heittokiveyksen mitat vesirajassa: pituus noin 38,5 m ja maksimileveys noin 5,0 m. Perimätiedon mukaan kyseessä on lastauslaituri ja siihen liittyvä puurakennus. Kyseessä on todennäköisesti 1920-luvun ilmakuvassa erottuva punainen puurakennus. Samalla ranta-alueella on kaksi luonnonkivistä rakennusten ja mahdollisten rakenteiden perustusta (ks. alakohteet), jotka perimätiedon mukaan voivat olla peräisin varastorakennuksista. |
| metsakeskus.1000052008 |
297 |
Saastamoisen rullatehtaan lastausalue |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
507687.00000000 |
6969065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052008 |
Syvänniemen itärannalla on heittokivistä tehty laakea perustus vesirajassa ja vedessä. Vedessä on ainakin 5 puupaalua ja vesirajassa lisäksi 3 puupaalua. Heittokiveyksen mitat vesirajassa: pituus noin 38,5 m ja maksimileveys noin 5,0 m. Perimätiedon mukaan kyseessä on lastauslaituri ja siihen liittyvä puurakennus. Kyseessä on todennäköisesti 1920-luvun ilmakuvassa erottuva punainen puurakennus. Samalla ranta-alueella on kaksi luonnonkivistä rakennusten ja mahdollisten rakenteiden perustusta (ks. alakohteet), jotka perimätiedon mukaan voivat olla peräisin varastorakennuksista. |
| metsakeskus.1000052008 |
297 |
Saastamoisen rullatehtaan lastausalue |
10007 |
12005 |
13072 |
11006 |
27009 |
507687.00000000 |
6969065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052008 |
Syvänniemen itärannalla on heittokivistä tehty laakea perustus vesirajassa ja vedessä. Vedessä on ainakin 5 puupaalua ja vesirajassa lisäksi 3 puupaalua. Heittokiveyksen mitat vesirajassa: pituus noin 38,5 m ja maksimileveys noin 5,0 m. Perimätiedon mukaan kyseessä on lastauslaituri ja siihen liittyvä puurakennus. Kyseessä on todennäköisesti 1920-luvun ilmakuvassa erottuva punainen puurakennus. Samalla ranta-alueella on kaksi luonnonkivistä rakennusten ja mahdollisten rakenteiden perustusta (ks. alakohteet), jotka perimätiedon mukaan voivat olla peräisin varastorakennuksista. |
| metsakeskus.1000052009 |
91 |
Haltiala rajamerkki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
385285.00000000 |
6682211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052009 |
Rajamerkki sijaitsee Tuomarinkylän Haltialassa, Paloheinän ulkoilualueella, luonnonsuojelualueella, noin 800 metriä koilliseen Pakilantien ja Kuusimiehentien risteyksestä. Rajamerkki on kuusivaltaisen sekametsän ympäröimän 12 x 15 m kokoisen avokallioalueen laidalla, jonka itäpuolitse kulkee 10 metrin etäisyydellä kapea ulkoilupolku. Avokallioon on kiinnitetty kaksi penkkiä taukopaikaksi. Rajamerkistä noin 15 m länteen on maastokarttaankin merkitty siirtolohkare, jossa on antropomorfisia piirteitä.
Rajamerkki on pystytetty Tomtbackan kylän (nyk. Haltiala) ja Domarbyn kylän (Tuomarinkylä) väliselle rajalle. Raja ja rajamerkki on merkitty 1691 laadittuun Tomtbackan kylän karttaan. Ensimmäiset kirjalliset tiedot Domarbyn kylästä ovat vuodelta 1417 ja Tomtbackan kylästä 1511. |
| metsakeskus.1000052011 |
615 |
Säynäjäjärvi |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
461853.00000000 |
7258073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052011 |
Säynäjäjärven pohjoisrannalla, Säynäjäjärven kankaan lounaisosassa sijaitsevat kolme kellaria. Kankaalla kasvaa melko tiheä ja vanha kuusimetsä, siellä täällä kasvaa pihlajaa ja koivua.
Alueella sijaitsee kolme maavallillista kellaria. Kellarit ovat sisäosaltaan suorakaiteen muotoisia, ja niissä on oviaukot. Kellarit sijaitsevat noin 20 x 25 metrin kokoisella alueella. Kellarit 1 ja 2 sijaitsevat vallien ulkoreunosta mitattuna noin 3 metrin etäisyydellä toisistaan. Kellarit 2 ja 3 sijaitsevat vallien ulkoreunoista mitattuna noin 5,5 metrin päässä toisistaan. Kellareiden muodot ovat vielä hyvin suorakaiteen muotoiset, nurkat ovat hyvin havaittavissa niin kellarin sisäpuolella kuin vallien ulkopuolellakin. Kellareiden rakenteissa ei ole kivirakennetta. Kellareiden tarkemmat tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000052012 |
748 |
Vartinhaanaro |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
399776.00000000 |
7187162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052012 |
Kohde sijaitsee kahtena noin 100 metriä toisistaan erillään olevana pesäkkeenä tasaisella, hienosta hiekasta muodostuneella Vartinhaanaro-nimisellä mäntykankaalla välittömästi Vartinojan eteläpuolella. Kohde on tasaista kangasmetsää, jonka maaperä on hienoa hiekkaa.
Kohde muodostuu kahdesta ryväksestä keittokuoppia, jotka sijaitsevat itä-länsisuunnassa noin 100 metrin päässä toisistaan. Läntisessä ryväksessä keittokuoppia on 25 kpl (alakohteet 1-25), itäisessä 12 kpl (alakohteet 26-37). Kaksi läntisen ryväksen kuoppaa sijaitsee muista erillään matalalla hiekkaharjanteella noin 15 metriä itään.
Kohteen keittokuopat ovat halkaisijaltaan 1,5-4,0 metrisiä, 35-80 cm syviä ja muodoltaan joko pyöreitä tai soikeahkoja. Sekä itäisessä että läntisessä ryväksessä kaivettiin yhden keittokuopan pohjalle koekuoppa. Molemmista löytyi palaneita kiviä noin 30-40 cm syvyydestä, lisäksi itäisessä koekuopassa oli kivien päällä noin 5 cm paksu hiilikerros. |
| metsakeskus.1000052013 |
748 |
Tynnyrikaara koillinen |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
398807.00000000 |
7185890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052013 |
Tynnyrikaaran koilliseen suuntautuvan haaran pohjoisosassa on 11 kuoppajäännöksen muodostama ryväs. Sijaintikorkeuden, ryhmittymisen sekä kuopista tehtyjen havaintojen perusteella ne ovat todennäköisesti keittokuoppia.
Kohteessa on yhteensä yksitoista kuoppajäännöstä, joiden halkaisija on 1,5-3 metriä, syvyys 30-65 cm. Useammassa kuopassa tuntui maaperäkairalla sondatessa kivipanos. Kuoppajäännökseen 6 kaivetusta koekuopasta löytyi turpeen alta paksuhko hiilensekainen hiekkakerros ja sen alta palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000052014 |
748 |
Tynnyrikaara |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
398667.00000000 |
7185613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052014 |
Kahdeksan keittokuopan muodostama kohde sijaitsee Tynnyrikaaraksi kutsutun tasaisen mäntykankaan läpi kulkevan voimalinjan pohjoispuolella noin 35 metrin matkalla koillis-lounaissuuntaisena, väljän jonomaisena muodostelmana.
Kohteessa on kahdeksan keittokuoppaa, jotka ovat pääosin pyöreitä, halkaisijaltaan 2-3-metrisiä ja syvyydeltään 30-60 cm. Kairatessa useassa kuopassa oli hiekan seassa hiiltä ja monessa tuntui sondatessa myös kivipanos. Lisäksi metsäkone oli kääntänyt näkyviin muutaman palaneen kiven.
Kohde on vaurioitunut. Kuoppien 6 ja 7 päältä on ajettu metsäkoneella, kuoppa 8 sijaitsee vesakossa joka lienee aikanaan äestetty. |
| metsakeskus.1000052015 |
434 |
Älgmosskärret 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
453553.00000000 |
6705647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052015 |
Hiilimiilu on neliönmuotoinen ja sijaitsee voimajohtoaukeasta noin 50 m etelään loivasti etelään laskevassa rinteessä. Miilua ympäröi noin 30-40 cm syvä oja kolmella sivulla, poislukien pohjoispuolisen ylärinteen. Kohteen halkaisija ojineen on noin 12 metriä. |
| metsakeskus.1000052016 |
748 |
Papinkangas lounas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
398607.00000000 |
7184678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052016 |
Siikajoen Papinkankaan lounaisosassa, noin 30 metriä maantiestä pohjoiseen, on kuuden keittokuopan muodostama ryväs hiekkaisessa maaperässä.
Keittokuopat ovat muodoltaan pyöreitä, profiililtaan varsin laakeita ja niiden halkaisija on 2-4 metriä. Syvyyttä kuopilla on 30-80 cm.
Kaikista kuopista todettiin yhtä lukuun ottamatta sondaamalla kivipanos, jonka lisäksi neljässä niistä oli kairanäytteessä hiekan seassa hiiltä. Kohteen ominaisuuksien (ryväs), sijainnin (lähellä rinnettä) sekä lähistöltä aiemmin tunnettujen kohteiden johdosta koekuopan kaivamista ei katsottu tällä kertaa tarpeelliseksi. |
| metsakeskus.1000052017 |
434 |
Hemmossen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
454731.00000000 |
6705774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052017 |
Hiekkatien itäpuolella on pyöreä, noin 90 cm korkea hiilimiilukumpare, jota ympäröi selkeäreunainen, noin 50 cm syvä oja. Kohteen halkaisija ojineen on noin 13 metriä. Miilun päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Sen päältä on ajettu metsäkoneella. Kumpareen päällä on nähtävissä matalia ajouria. |
| metsakeskus.1000052018 |
434 |
Trätängsmossen |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
454649.00000000 |
6702867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052018 |
Paikalla on soikeahko kiviröykkiö, jonka koko on noin 5 x 4 metriä. Sen korkeus on noin 90 cm. Keskellä röykkiötä on suorakaiteen muotoinen viisarikivi, jonka korkeus on noin 50 cm. Rajapyykki on sijainnut Loviisan kaupungin ja Sarvilahden kartanon maiden rajalla ja näkyy 1700-luvun lopun kartoilla. |
| metsakeskus.1000052019 |
748 |
Kurkikangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
401399.00000000 |
7183071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052019 |
Keskeisiltä osiltaan maa-ainekseksi otetun Kurkikankaan länsilaidalla on viisi keittokuoppaa: kolme muodostaa klusterin kankaan länsireunalla ja kaksi muuta sijoittuu näistä n. 60 metriä pohjoiskoilliseen maa-aineksenottokuopan pohjoispuolelle. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia (karkeaa hiekkaa).
Kohteen keittokuopat ovat maaperästä johtuen verrattain pieniä (halkaisija 2,0-2,5 m) ja jyrkkäprofiilisia (syvyys 40-50 cm).
Kaikista kuopista todettiin sondaamalla kivipanos, jonka lisäksi kuoppajäännökseen 3 kaivatusta koekuopasta löytyi palaneita kiviä ja sen profiilissa näkyi hiiltä noin 20 cm syvyydessä.
Kohde on vaurioitunut. Jäljelle jääneet 5 keittokuoppaa ovat ehjiä, mutta on verrattain todennäköistä että niitä on tuhoutunut aiemmin maa-aineksenotossa. |
| metsakeskus.1000052020 |
638 |
Harviken |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
440202.00000000 |
6680445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052020 |
Metsittyneen kallion päällä on runsaasti kiviä, todennäköisesti luonnostaan. Niistä on kuitenkin muodostettu suorakaiteen muotoinen (ehkä hieman D-kirjaimen muotoinen) reunakiveys, jossa on havaittavissa selvät suorakulmaiset nurkat. Reunakiveyksessä on paksumpia kohtia, joissa on leveämpi kiveys. Alueen keskellä on pitkänmallinen kivilatomus, jonka keskellä on kiveyksessä reikä.
Maastonkohta on ollut meren pinnan yläpuolella pronssikaudella ja peruskarttaan on tehty merkintä muinaishaudasta. Rakenne ei kuitenkaan muistuta perinteistä esihistoriallista hautaröykkiötä.
Pellingin paikallishistoriassa mainitaan sisällissodan aikaisia rakenteita, jossa mainitaan suorakulmainen kivirakenne. Voisiko kohde olla sota-aikainen. |
| metsakeskus.1000052021 |
740 |
Vehkakorvensuo |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
617106.00000000 |
6906918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052021 |
Oriveden Lapinlahden ja Lapinjärven välisellä kannaksella Vehkakorvensuon eteläpuolisella mäellä Issakkalan talosta noin 300 m länteen kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Päätorjuntasuunta pohjoinen ja koillinen. Kaivannot erottuvat mm. vanhoissa ilmakuvissa. |
| metsakeskus.1000052022 |
740 |
Petäikkömäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
616515.00000000 |
6906891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052022 |
Noin 150 m taistelu- ja yhdyshautaa Lapinjärven ja Oriveden Lapinlahden välisen Petäikkömäen koillisrinteessä. Päätorjuntasuunta suolle pohjoiseen ja koilliseen. |
| metsakeskus.1000052023 |
740 |
Mustikkamäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
615871.00000000 |
6906923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052023 |
Lapinjärven itäpuolisella Mustikkamäellä taistelu- ja yhdyshautaa sekä korsukuoppia. Kaivannot ulottuvat itään Petäikkömäelle. Päätorjuntasuunta pohjoinen. |
| metsakeskus.1000052024 |
740 |
Tiilikkala |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
615448.00000000 |
6906593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052024 |
Taisteluasemia Tiilikkalantien molemmin puolin. Pohjoispuolisella kumpareella kaivannon itäpää tien reunassa osin ojan tuhoama, josta länteen kumpareen pohjoisreunaa seuraten tien reunaan. Kaivantojen yhteispituus noin 110 m. |
| metsakeskus.1000052025 |
740 |
Rapaniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
615496.00000000 |
6906728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052025 |
Pesäkkeitä ja sirpalesuojia Autiolahden etelärannalla rannan ja Tiilikkalantien välissä. |
| metsakeskus.1000052026 |
740 |
Likolahti |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
615160.00000000 |
6906546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052026 |
Kaivettuja, syvyydeltään 0,3-1,5 m taisteluasemia Tiilikkalantien luoteispuolella olevalla kumpareella; kaivannon toinen pää tien reunassa YKJ: 6909393, 3615389 josta jatkuu kumpareen itäreunaa kiertäen kunnes loppuu YKJ: 6909446, 3615332. Sirpalesuojan kuoppa noin 5x3x0,5 m (YKJ: 6909403, 3615375). Kaivannon yhteispituus noin 125 m. |
| metsakeskus.1000052027 |
402 |
Ristikivenaho |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
524278.00000000 |
7008164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052027 |
Naarvanlahden kylässä Lehtimäen luoteisrinteessä on paikka, jota on kutsuttu Ristikivenahoksi. Siellä olevaan kiveen on hakattu erikokoisia ristejä.
Kivi on ilmeisesti siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, jossa sillä on ollut aluskivet. Paikkakunnalla säilyneen tarinan mukaan alueelle olisi haudattu lapsia. Ketä tai mistä syystä, sitä tarina ei kerro.
Kivi on tarkastettu vuoden 1979 inventoinnin yhteydessä, jolloin ristejä on havaittu yksi suuri ja sen toisella puolella yksi pieni ja toisella puolella kuusi pientä ristiä (kuva inventointikertomuksessa). Ristejä voi olla kiven pinnassa enemmänkin. |
| metsakeskus.1000052028 |
740 |
Autiolahti |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
615693.00000000 |
6906759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052028 |
Lapinjärven itäpään Autiolahden itäpuolella, Tiilikkalantien itäpuolella kaivettua taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000052031 |
686 |
Rautalammin vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
491511.08847039 |
6943601.89559828 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052031 |
Paikalla ovat sijainneet Rautalammin aikaisemmat kirkot, joista ensimmäinen on rakennettu 1600-luvun lopulla rakennettu ja toinen 1700-luvun puolivälissä. Rautalammin ensimmäisen, 1500-luvulla pystytetyn kirkon, sanotaan sijainneen Talliniemessä, mutta tästä ei ole varmuutta.
Alue on pääosin rakentamaton, sillä on vain muutamia hautauksia ja vanhan kirkon muistomerkki. Paikalla ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Kohteen aluerajaus on ohjeellinen ja sen sisäpuolella saattaa sijaita käytössä olevia hautapaikkoja. |
| metsakeskus.1000052031 |
686 |
Rautalammin vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
491511.08847039 |
6943601.89559828 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052031 |
Paikalla ovat sijainneet Rautalammin aikaisemmat kirkot, joista ensimmäinen on rakennettu 1600-luvun lopulla rakennettu ja toinen 1700-luvun puolivälissä. Rautalammin ensimmäisen, 1500-luvulla pystytetyn kirkon, sanotaan sijainneen Talliniemessä, mutta tästä ei ole varmuutta.
Alue on pääosin rakentamaton, sillä on vain muutamia hautauksia ja vanhan kirkon muistomerkki. Paikalla ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Kohteen aluerajaus on ohjeellinen ja sen sisäpuolella saattaa sijaita käytössä olevia hautapaikkoja. |
| metsakeskus.1000052057 |
686 |
Piiskauspetäjä |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27007 |
491631.14505258 |
6943430.65499329 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052057 |
Paikalla on iso ja vanha petäjä, joka on toiminut 1700- ja 1800-luvuilla piiskausrangaistuksen toimeenpanopaikkana, piiskauspetäjänä. |
| metsakeskus.1000052057 |
686 |
Piiskauspetäjä |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27008 |
491631.14505258 |
6943430.65499329 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052057 |
Paikalla on iso ja vanha petäjä, joka on toiminut 1700- ja 1800-luvuilla piiskausrangaistuksen toimeenpanopaikkana, piiskauspetäjänä. |
| metsakeskus.1000052058 |
498 |
Mäntyvaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
363203.50000000 |
7540067.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052058 |
Lapin sodan aikainen puolustuslinja Mäntyvaaran pohjoisreunalla. Kohde koostuu 45 poterosta, jotka on kaivettu rinteeseen. Suurin osa poteroista keskittyy yhtenäiseen koillis-lounaissuuntaiseen ryppääseen korkeuksille 160-155. Yksi poteroista sijaitsee hieman korkeammalla rinteessä ja toinen selvästi kauempana korkeammalla rinteen tasanteella. Tasanteelta avautuu selkeä näkymä alarinteeseen pohjoiseen ja länteen.
Maasto on kivistä, pääosin kuivaa mäntymetsää.
Poterot ovat kapeita noin miehen kokoisia kuopanteita, jotka suuntautuvat alarinteeseen. Osassa on hyödynnetty maastossa olevia kiviä suojina.
Poteroihin on kerätty jonkin verran metsänhakkuujätettä. |
| metsakeskus.1000052059 |
630 |
Soidinkangas |
10001 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
462038.00000000 |
7103748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052059 |
5p laserkeilausaineiston perusteella Soidinkankaan eteläosassa, Tölppääntien itäpuolella sijaitsee neljä mahdollista pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat harjanteen päällä, soranottoalueiden välisellä alueella kaakko-luoteissuuntaisena jonona. Kohde on todennäköisesti samaa pyyntikuoppaketjua kohteen Soidinkangas, itäreuna kanssa. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat 1,5-3 metrin välillä.
Harjanteella on runsaasti moderneja sorantarkastuskuoppia. Mahdolliset pyyntikuopat erottuvat selkeästi 5p laserkeilausaineistossa esiintyvistä tarkastuskuopista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052060 |
297 |
Puuronsilmä 8 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
522572.00000000 |
6995778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052060 |
Repomäen harjualueen etelärinteellä, maantiestä 77 noin 1,3 km etelään ja Käärmelahden koululta noin 1,1 km itäkaakkoon, sijaitsee lähes koillinen-lounas-suunnassa kauniissa linjassa kulkeva pyyntikuoppaketju. Ketju on pituudeltaan noin 230 metriä ja siihen kuuluu 13 kuoppaa.
Kuopissa ei ole nähtävissä selkeää huuhtoutumiskerrosta tai kaksoismaannosta. Niissä on vaihtelevan paksuinen, paikoin hyvin tummaksi värjäytynyt likamaakerros mutta ei hiiltä, paikoin mahdollisesti nokea. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 2,5 - 3,9 m ja syvyydeltään 20 – 65 cm. Ne näkyvät hyvin lidar 5p-aineistossa. |
| metsakeskus.1000052060 |
297 |
Puuronsilmä 8 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
522572.00000000 |
6995778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052060 |
Repomäen harjualueen etelärinteellä, maantiestä 77 noin 1,3 km etelään ja Käärmelahden koululta noin 1,1 km itäkaakkoon, sijaitsee lähes koillinen-lounas-suunnassa kauniissa linjassa kulkeva pyyntikuoppaketju. Ketju on pituudeltaan noin 230 metriä ja siihen kuuluu 13 kuoppaa.
Kuopissa ei ole nähtävissä selkeää huuhtoutumiskerrosta tai kaksoismaannosta. Niissä on vaihtelevan paksuinen, paikoin hyvin tummaksi värjäytynyt likamaakerros mutta ei hiiltä, paikoin mahdollisesti nokea. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 2,5 - 3,9 m ja syvyydeltään 20 – 65 cm. Ne näkyvät hyvin lidar 5p-aineistossa. |
| metsakeskus.1000052061 |
564 |
Katajasuo pohjoinen |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
429150.00000000 |
7234609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052061 |
Oulun Haukiputaalla, Katajasuon pohjoislaidalla kohoavan kumpumoreenimuodostuman itäreunalla on viiden kuoppajäännöksen muodostama ryväs. Kuoppajäännökset on niiden sijaintikorkeuden ja -tavan sekä kahdesta koekuopasta löydettyjen palaneiden kivien perusteella tunnistettavissa keittokuopiksi.
Keittokuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, syvyydeltään 40-45 cm. Kuoppiin 1 ja 4 tehdyistä koepistoista löytyy muun kiviaineksen joukosta myös palaneen kiven kappaleita.
2024: Keittokuopat ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Lapiolla muinaisjäännösalueen ulkopuolelle tehdyt koepistot löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000052062 |
564 |
Sikoharju länsi |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
439942.00000000 |
7203656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052062 |
Oulun Sikoharjun länsireunalla on rantavalliin kaivettu 7 kuoppajäännöstä, jotka sijaitsevat jonomaisena muodostelmana noin 45 metrin matkalla. Kuopat 1-4 sijoittuvat kankaan länsireunan lävistävän voimajohdon johdokadun alueelle, kuopat 5-7 sen lounaispuolella sijaitsevaan metsikköön. Kuopat ovat todennäköisesti keittokuoppia.
Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-3,5-metrisiä ja noin 40-55 cm syviä. Kuoppia oli vaikea kairata niiden kivisyyden sekä erittäin karkean hiekan takia. Kuoppiin 3 ja 6 kaivettiin pienet koekuopat. Molemmista löytyi heti pinnasta halkaisijaltaan noin 10-senttisiä kiviä, joiden kivilaji on punainen graniitti. Etenkin kuopan 6 kivet olivat selvästi tulen rapauttamia. Lisäksi kivien yhtenäinen koko ja kivilaji sekä kiviaineksen eroavuus niiden ympäristössä paljastuneesta maaperästä antavat perusteet tunnistaa kuopat keittokuopiksi.
Kohde on vaurioitunut. Kuopan 1 koillisreuna on vahingoittunut johtokadun raivaamisen yhteydessä. Kuoppien 3 ja 4 kohdalla erottuu LiDAR-visualisoinnissa myös metsäkoneen uraa. Lisäksi kuopan 7 vieressä on moderni ja jyrkkäreunainen kuoppa.
Maaperä on runsaskivistä hiekkamoreenia, hiekka on karkeaa ja kivien koko vaihtelee soralajitteesta aina miehennostannaisiin. |
| metsakeskus.1000052063 |
564 |
Hoikkasuo luode |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
429193.00000000 |
7232483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052063 |
Viidentoista keittokuopan muodostama kohde sijaitsee kivisen kumpumoreenimuodostelman koillisreunalla, 200 metriä Onkamontiestä pohjoiseen Hoikkasuon kohdalla. Kuopat sijoittuvat väljästi rinteen suuntaisesti noin 40 metrin matkalle ja 0,04 ha:n alalle.
Kohteen keittokuopat ovat muodoltaan pääosin pyöreitä, halkaisijaltaan 1,5-3,5 metriä ja 25-60 cm syviä. Pohjaprofiilin muoto kuopissa on kapeampi tai laakeampi suppilo.
Kuoppiin 3 ja 7 kaivettiin pohjalle koekuoppa. Molemmista paljastui huuhtoutumiskerros sekä melko pinnasta myös joukko palaneita kiviä.
Kohde on vaurioitunut. Kuoppaa n:o 10 lukuun ottamatta kaikki kohteen keittokuopat ovat vahingoittuneet metsänhoidollisena toimenpiteenä suoritetun äestyksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000052064 |
564 |
Kiviharju kaakkoinen |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
428563.00000000 |
7228029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052064 |
Yhteensä 18 keittokuopan muodostama kohde sijaitsee laajan, Kiviharju-nimisen kankaan kaakkoisreunalla noin 6 km Haukiputaan kirkosta itäkaakkoon.
Haukiputaan Kiviharjun kaakkoislaidalla on kahdeksantoista väljän ryväksen muodostamaa keittokuoppaa noin 0,165 hehtaarin alalla. Kuopat saattavat liittyä alueen koillisreunalla sijaitsevaan kohteeseen 1000013154 (Oulu Kiviharju koillinen [Haukipudas], jolloin 1900-luvun jälkipuolella suoritettu maa-aineksenotto alueella olisi tuhonnut osan laajasta kohteesta.
Kohteen keittokuopat ovat halkaisijaltaan 2-3-metrisiä, noin 20-50 cm syviä. Alueen maaperä on varsin hienoa hiekkaa, mikä ilmenee kuoppajäännösten laakeana profiilina ja niiden sisältämän kivipanoksen löytymisenä sondauksissa verrattain syvältä maaperästä. Kaikista kuopista kairattiin esiin huuhtoutumiskerros ja sondaus osoitti kaikissa olevan kivipanos.
Kohde on vaurioitunut. Maastossa liikkunut metsäkone on vaurioittanut renkaillaan kolmen kuoppajäännöksen reunaa. |
| metsakeskus.1000052065 |
564 |
Susisuo luode |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
427770.00000000 |
7234616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052065 |
Kohde muodostuu kuudesta keittokuopasta, jotka sijoittuvat koillis-lounaissuuntaisesti noin 20 metrin matkalle kivisestä moreenista muodostuneen harjanteen kaakonpuoleiselle alarinteelle.
Kohteen keittokuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, halkaisijaltaan 2,5-4,0 metriä ja 45-70 cm syviä. Kaikissa kuopissa oli sondausten perusteella kiviä heti pinnassa, minkä lisäksi niistä kaikista todettiin kairaamalla huuhtoutumiskerros. Yhdessä tyypillisen ryhmittymisen ja topografisen sijainnin perusteella, kuopat voidaan tulkita keittokuopiksi.
Kohde on vaurioitunut. Historiallisten ilmakuvien perusteella kohde on avohakattu ja äestetty 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Äestys on vahingoittanut alakohdetta n:o 5, muut ovat säilyneet enemmän tai vähemmän koskemattomina.
2024: Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Ympäristöön tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000052066 |
564 |
Vilamaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
427316.00000000 |
7235244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052066 |
Kohde sijoittuu noin 6,5 km Onkamonjärvestä länsiluoteeseen, missä matalahkon ja kivikkoisen kankaan laen itäpuolisessa lievehiekassa sijaitsee 23 keittokuoppaa. Kuopat sijoittuvat väljästi pohjois-eteläsuuntaiseksi muodostelmaksi noin 100 metrin matkalla.
Kuopat ovat pohjamuodoltaan laakean suppiloimaisia, halkaisijaltaan 1,5-3 metriä ja 30-80 cm syviä. Yhteen alakohteeseen kaivetusta koekuopasta löytyi palaneita kiviä ja muiden alakohteiden sondauksessa havaittiin niiden pohjalla kivipanos.
Kohde on vaurioitunut. Kohteessa 1990-luvulla suoritetun avohakkuun jäljiltä alueella kasvaa verrattain tiheä nuori männikkö ja metsäkoneen liikkuminen alueella näkyy renkaan urina maaperässä. Kohde on kuitenkin suurelta osin säästynyt viereisellä palstalla hieman aiemmin avohakkuun yhteydessä suoritetulta äestykseltä.
2024: Keittokuopat ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Kohteen rajauksen ulkopuolella lapiolla tehdyt koepistot olivat löydöttömiä ja maaperä muuttuu hyvin kiviseksi. |
| metsakeskus.1000052067 |
738 |
Koorla |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
265041.00000000 |
6698197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052067 |
Peltosaarekkeelta löytyi metallinetsinnässä kesällä 2024 kalmistoon viittaavia löytöjä (Ilppari ILM30844, 30856). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052068 |
564 |
Kaakkurilampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442050.00000000 |
7217605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052068 |
Kohde sijaitsee Jäälin keskustaajamasta noin 4 kilometriä itäkaakkoon sijoittuvan Kaakkurilammen länsipuolella kohoavan matalahkon metsäkankaan etelärinteessä, joka on vähäkivistä hiekkamoreenia.
Kohteessa on kolme soikeahkoa asumuspainanetta, jotka muodostavat kankaan etelärinteellä luode-kaakko-suuntaisen tasavälisen jonon noin 40 metrin matkalla. Kolme asumuspainannetta ovat muodoltaan pyöreänsoikeita. Asumuspainanteiden tarkemmat tiedot on merkitty alakohteisiin.
Asumuspainanteeseen 2 kaivetusta koekuopasta löydettiin muutama palanut kivi sekä mahdollinen kvartsi-iskos. Löydöt laitettiin takaisin koekuoppaan sen täytön yhteydessä. |
| metsakeskus.1000052069 |
738 |
Takahaka 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
263503.00000000 |
6696559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052069 |
Metsän luoteisrinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä pinsetit, mahdollinen miekan huotran osa, rautaesine ja palanutta luuta (Ilppari ILM30884, 30990). Lisäksi paikalta on havaittu palanutta maata ja kiviä, sekä mahdollinen kivirakenne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052071 |
564 |
Kokkojärvenniitty länsi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442308.00000000 |
7218008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052071 |
Kohde on vähäkivisestä moreenista muodostunut harjanne Kokkojärvenniityn länsirannalla Kokko-ojan eteläpuolella. Kankaan laen kaakkoispuolella on noin 40 metrin matkalla neljä asumuspainannetta sekä yksittäinen asunpaikkakuoppa, joka sijaitsee toisen ja kolmannen asumuspainanteen välissä.
Asumuspainanteet ovat muodoltaan soikeahkoja, mitoiltaan 6-8 x 5-6 metrisiä ja noin 30-50 cm syviä. Asuinpaikkakuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 3-metrinen ja noin 50 cm syvä.
Painanteeseen 2 kaivetusta koekuopasta paljastui heti pintamaan alta voimakkaasti likaantunut mineraalimaa eli nk. "likamaa". Koekuopasta löytyi myös muutama palaneen luun siru. Luunsirut laitettiin takaisin koekuoppaan sen peittämisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000052072 |
494 |
Siltasuo pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445338.00000000 |
7191472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052072 |
Muhoksen Siltasuon pohjoisreunalla kohoavalla luode-kaakko-suuntaisella kivisellä moreeniharjanteella on viisi asumuspainannetta, joista kolme sijaitsee peräkkäin kankaan eteläisellä rinteellä rinteen suuntaisesti ja kaksi muuta näistä noin 65 metriä pohjoisluoteeseen kankaan luoteiskärjen kohdalla.
Asumuspainanteiden muoto vaihtelee pyöreästä suorakulmaiseen, niiden pituus on n. 5-8 metriä. Poikkeuksena 13 metriä pitkä asumuspainanne 3, jonka leveys on 4,5-6 metriä ja syvyys 40-60 cm. Asumuspainanteisiin 1 ja 5 kaivetuista koekuopista löytyi palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000052073 |
423 |
Kylärynkö |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
253408.00000000 |
6717848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052073 |
Mäeltä on löytynyt metallinetsinnässä viikinkiaikainen korulaite, jossa oli mukana linturiipus, avainriipus, ketjunjakaja ja kulkunen (Ilppari ILM30914, 30916). Koetutkimuksessa paikalta tutkittiin kaksi ilmeisesti paikalle kätkettyä korukokonaisuutta, eikä tutkimuksessa havaittu merkkejä hautauksista. |
| metsakeskus.1000052074 |
494 |
Niemikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445094.00000000 |
7191190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052074 |
Muhoksen Niemikankaan itälaidalla on rinteen suuntaisesti viiden asumuspainanteen muodostama jono noin 50 metrin matkalla. Lisäksi kohteessa on ainakin kolme asuinpaikkakuoppaa, jotka sijaitsevat asumuspainanteiden 1-3 länsipuolella.
Kohteen viisi asumuspainannetta ovat 6-9 metriä pitkiä, 6-7 metriä leveitä ja 30-55 cm syviä. Painanteet 1 ja 2 sekä 3 ja 4 ovat kiinni toisissaan; painanne 5 sijaitsee hieman muista erillään n. 8 metriä painanteesta 4 pohjoisluoteeseen.
Painanteeseen 1 kaivetusta koekuopasta löytyi heti pintamaan poiston jälkeen palaneita kiviä. Lisäevidenssin hakeminen ei katsottu tarpeelliseksi painanteiden muodon ja keskinäisen sijainnin vertautuessa erinomaisesti vastaaviin kivikautisiin kohteisiin. |
| metsakeskus.1000052075 |
494 |
Kehämaa |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
445557.00000000 |
7190473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052075 |
Vuoden 1956 peruskartassa Kehäkangas-nimisenä esiintyvän moreeniharjanteen kaakkoispäässä sijaitsee noin hehtaarin laaja kivikko, jossa on yksittäinen asuinpaikkavalli sekä kolme kivikkokuoppaa.
Kohteessa on pieni, muodoltaan soikea ja mitoiltaan 3x2-metrinen asuinpaikkavalli. Sen lähistöllä on myös kolme kivikkokuoppaa: kaksi matalaa ja halkaisijaltaan 2-metristä sekä syvempi, halkaisijaltaan 3-metrinen.
Kohde on vaurioitunut. Kivikon kaakkoisreunalla on soikeahko, 13x7-metrinen ja 2,5 metriä syvä kiviaineksen oton synnyttämä kuoppa. Lisäksi kivikkokuoppa 3 voi mahdollisesti olla syntynyt tai siihen on kajottu saman toiminnan yhteydessä; siinä kasvava mänty ovat tosin huomattavasti vanhempi kuin maa-aineksenottokuopan vastaavat. |
| metsakeskus.1000052075 |
494 |
Kehämaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
445557.00000000 |
7190473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052075 |
Vuoden 1956 peruskartassa Kehäkangas-nimisenä esiintyvän moreeniharjanteen kaakkoispäässä sijaitsee noin hehtaarin laaja kivikko, jossa on yksittäinen asuinpaikkavalli sekä kolme kivikkokuoppaa.
Kohteessa on pieni, muodoltaan soikea ja mitoiltaan 3x2-metrinen asuinpaikkavalli. Sen lähistöllä on myös kolme kivikkokuoppaa: kaksi matalaa ja halkaisijaltaan 2-metristä sekä syvempi, halkaisijaltaan 3-metrinen.
Kohde on vaurioitunut. Kivikon kaakkoisreunalla on soikeahko, 13x7-metrinen ja 2,5 metriä syvä kiviaineksen oton synnyttämä kuoppa. Lisäksi kivikkokuoppa 3 voi mahdollisesti olla syntynyt tai siihen on kajottu saman toiminnan yhteydessä; siinä kasvava mänty ovat tosin huomattavasti vanhempi kuin maa-aineksenottokuopan vastaavat. |
| metsakeskus.1000052075 |
494 |
Kehämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
445557.00000000 |
7190473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052075 |
Vuoden 1956 peruskartassa Kehäkangas-nimisenä esiintyvän moreeniharjanteen kaakkoispäässä sijaitsee noin hehtaarin laaja kivikko, jossa on yksittäinen asuinpaikkavalli sekä kolme kivikkokuoppaa.
Kohteessa on pieni, muodoltaan soikea ja mitoiltaan 3x2-metrinen asuinpaikkavalli. Sen lähistöllä on myös kolme kivikkokuoppaa: kaksi matalaa ja halkaisijaltaan 2-metristä sekä syvempi, halkaisijaltaan 3-metrinen.
Kohde on vaurioitunut. Kivikon kaakkoisreunalla on soikeahko, 13x7-metrinen ja 2,5 metriä syvä kiviaineksen oton synnyttämä kuoppa. Lisäksi kivikkokuoppa 3 voi mahdollisesti olla syntynyt tai siihen on kajottu saman toiminnan yhteydessä; siinä kasvava mänty ovat tosin huomattavasti vanhempi kuin maa-aineksenottokuopan vastaavat. |
| metsakeskus.1000052076 |
436 |
Kummunkangas 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
414502.00000000 |
7188159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052076 |
Kummunkankaalla on kankaan korkeimman laen kaakkoispuolella kahdeksan kuoppajäännöstä, jotka muodostavat väljän ryväksen. Alakohteiden koon, ominaisuuksien ja sijainnin sekä kuoppaan 1 kaivetun koekuopan perusteella ne on tunnistettavissa keittokuopiksi.
Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, halkaisijaltaan 1,5-3 metrisiä, 25-40 cm syviä. Kuoppaan 1 kaivetusta koepistosta löytyi palaneita kiviä.
Kohde on vaurioitunut. Osa alakohteista on kärsinyt metsänparannustarkoituksessa suoritetussa maaperän äestyksessä. |
| metsakeskus.1000052077 |
980 |
Kuru |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
328170.00000000 |
6864714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052077 |
Sijaintipaikka on Kurun kirkon itäpuolisessa lahdessa Kurun satamasta etelään.
Puurunkoisen veneen hylky, jonka pituus on noin 6,3 metriä (mitattu monikeilaluotausaineistosta). Luotauskuvassa vene vaikuttaa avoveneeltä.
Kohde havaittiin siirtoviemärihankkeen valmistelun yhteydessä tehdyssä monikeilaluotauksessa (Sitowise 2024). Hylkyä ei ole tarkistettu sukeltamalla tai kuvaamalla. Samassa luotauksessa havaittiin kolme muuta veneen hylkyä lahdessa. |
| metsakeskus.1000052078 |
564 |
Kello Navettakangas 3 |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
431232.00000000 |
7220512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052078 |
Kuuden keittokuopan muodostama ryväs sijoittuu nuoreen männikköön Navettakankaan kaakkoisosan matalalle moreenikumpareelle, noin 150 metriä aiemmin tunnetusta keittokuoppakohteesta Oulu Navettakangas kaakkoon. Maaperä on kivinen hiekkamoreeni.
Kohteessa on kuusi pyöreätä kuoppajäännöstä, joiden halkaisija on 1,5-2,5 metriä, syvyys 30-60 cm. Kuoppien sijaintikorkeuden, ryhmityksen sekä ominaisuuksien perusteella ne on tunnistettavissa keittokuopiksi. Kuoppajäännökseen 3 tehdystä koepistosta löytyi palaneita kiviä; muissa kuopissa kivipanos tuntuu heti pinnassa kuopan pohjalla. |
| metsakeskus.1000052079 |
832 |
Mähkyränkunnas 3 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
547089.00000000 |
7289573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052079 |
Harjun ja pienen kosteikon välisellä tasanteella on neljä selvärajaista, suorakaiteen mallista maapainaumaa. Yhden koko askelmitalla noin 5 x 2m. Syvyyttä 20-30cm. Painanteista suurin osa on tasapohjaisia.
Kohteen luoteispuolella noin 230 metrin etäisyydellä on kivikautinen asuinpaikka Moskaharju (1000020708) ja koillis- ja kaakkoispuolella rautakautiset löytöpaikat Mähkyränkunnas (1000051724) ja Mähkyränkunnas 2 (1000051737).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052080 |
109 |
Niemikotka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337432.00000000 |
6767139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052080 |
Tervahauta sijaitsee Niemikotkantien varrella, noin 8 metriä tiestä pohjoiseen. Hauta on tehty koilliseen laskevan rinteen reunaan. Hauta on muodoltaan soikeahko ja sen koko valleineen on noin 8,5 x 12 metriä. Vallien leveys on noin 2,5-3 metriä, korkeus noin 0,8 m ja alarinteen puolella on aukko. Keskellä olevan kuopan syvyys on noin metrin. Kuopan keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin noen ja hiilensekaista hiekkaa ainakin 35 cm:n syvyyteen saakka. |
| metsakeskus.1000052081 |
678 |
Saloisten Myllymäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052081 |
Saloisten kansakoulun puistoon kaivetusta vesi- ja lämpöputkiojasta on vuonna 2018 havaittu suuri määrä puuhiilen siruja, nokea ja mustunutta maata. Mustan kerroksen päältä löytyi paikoin joitain tiilen paloja sekä hirren pätkä. Vuonna Saloisten Pirtin lattian alta on havaittu mustunutta maata ja joitain hiiliä.
Putkikaivannossa havaittu kerros on laaja, ulottuen ojan päästä päähän eli Oikotieltä kunnansihteerin talon seinään noin 30 m ja nyt sisätiloista tehdyn löydön perusteella myös osin ojan vierustalla olevan kunnanpirtin alle. Tiedossa ei ole kuinka pitkälle puistoon musta kerros jatkuu.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052082 |
109 |
Niemikotka 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
337467.00000000 |
6767097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052082 |
Metsän reunassa, loivassa pohjoiskoilliseen laskevassa rinteessä havaittiin soikeahko, loivareunainen kuoppa. Kuopan pituus on noin 3,5 metriä ja leveys noin 1,8 metriä. Kuopan pitkillä sivulla on loivat ja matalat vallit, joiden leveys noin 1,4 metriä ja korkeus noin 20 cm. Kuopan koko valleineen on noin 4,5 x 6 metriä. Keskelle kuoppaa tehtiin lapionpisto, jossa turpeen (n. 5 cm) alla oli kerros hiekkaa (7 cm), jonka alta tuli noen ja hiilensekaisen hiekan kerros (n. 10 cm). Kuopan pohjalla havaittiin kappale hiiltynyttä puuta, eikä kuoppaa kaivettu syvemmälle. Kuoppa on mahdollinen hiilihauta. |
| metsakeskus.1000052083 |
854 |
Myllykoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
372479.00000000 |
7425688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052083 |
Vesimyllyn jäänteet sijaitsevat Orankijoen Myllykosken yhteismaaksi erotetulla myllytontilla, joen etelärannalla. Paikalta havaittiin lahonnut ja sammaloitunut hirsirakenne, joka koostuu kahdesta toisiinsa 90 asteen kulmassa olevasta hirrestä. Hirsien päällä on tasainen sammalkerros, joka saattaa olla jäänne lankkulattiasta tai -lavasta.
Hirsirakenteesta länsiluoteeseen kulkee pienehkön moreeniniemekkeen läpi kaivettu oja. Oja on noin 10 m pitkä ja noin puolen metrin syvyinen. Se on kauttaaltaan aluskasvillisuuden, sammalen ja varpujen peittämä. Ojan molemmissa päissä on havaittavissa veden kuluttamat tasanteet, jotka voivat olla tasoitettuja. Myllytontin keskellä joessa on 3 metriä leveän patorakenteen jäänteet. Se koostuu noin 50 cm läpimittaisista kivistä ja muodostaa terävän
”hyllyn” virtaan, josta vesi virtaa vuolaasti. Pato on olettavasti osittain purettu 1900-luvun
alkupuolella uittotöitä varten suoritetussa perkauksessa. Mahdollisesti padosta peräisin olevia kiviä näkyy rakenteen alapuolella koskessa.
Vuoden 1911 Orajärven talon tiluksia kuvaavassa kartassa (Haataja 1911) mylly on
merkitty samalle kohdalle ratassymbolilla. Voidaan siis olettaa, että mylly on ollut toiminnassa ainakin tuolloin. Vanhemmassa kartassa (Tiger 1886-87) myllytontti on
olemassa, mutta myllyn symbolia kartassa ei näy. Se on luultavasti ollut paikalla, mutta koska kartta koskee yhteismetsien rajoja, myllyä ei ehkä ole ollut tarpeen merkitä. Tällä perusteella mylly ajoittunee 1800-luvun lopulle ja on mahdollisesti purettu Orankijoen
uittotöiden yhteydessä 1900-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000052084 |
854 |
Myllykoski 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372373.00000000 |
7425786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052084 |
Myllykoskella Orankijoen molemmin puolin kolme tervahautaa. Kaksi tervahaudoista joen pohjoispuolella ja yksi joen eteläpuolella.
Tervahauta 1: halkaisijaltaan noin 11 metriä. Halssi länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.1000052085 |
615 |
Jäkäläkangas 3 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
468575.00000000 |
7258945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052085 |
Metallinetsinnän yhteydessä havaittu kivilatomus. Latomuksessa on nurkat, ja sen sivun pituus on noin 120 cm. Korkeus on noin 70 cm. Sijaitsee loivassa rinteessä. Kohde sijaitsee Metsähallituksen talousmetsässä. Kohde voi olla esimerkiksi rajamerkki tai koonillinen kiviraunio. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052086 |
171 |
Pietilä 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
530095.00000000 |
6901989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052086 |
Paikalla on havaittu 2,8 x 3,3 metrin kokoinen hiilimiilun pohja. Miilu erottuu maastossa kuoppana, jonka keskellä on matala kumpare. |
| metsakeskus.1000052087 |
171 |
Hakala |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
530437.00000000 |
6902555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052087 |
Paikalla on 2 x 1,5 metrin kokoinen kuoppamiilu, jonka pohjalta on kairatessa erottunut paksu noen- ja hiilensekainen kerros. |
| metsakeskus.1000052089 |
615 |
Saunapalo |
10001 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
471537.00000000 |
7279639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052089 |
Kivirakennelma, koko noin 2×2m, neliömäinen. Korkeus noin 1,5 metriä. Kivien välissä hiekkaa. Ympäristössä ei hirsirakennelmia viitaten vanhaan rakennuksen jäännökseen. Sijaitsi kankaan reunassa, ympäristössä kivikkoa ja kuivaa kangasta. Suon reunassa, lähellä kulkee Sumuoja.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052090 |
305 |
Kurvisenvaara |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
618871.00000000 |
7275669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052090 |
Yleisöilmoituksen mukaan alueella on polttamalla hävitetty kylä, jota ei ole uudelleenrakennettu. Vanhassa kartassa on lähellä löytöpaikkaa tai jopa sen päällä ollut pieni rakennus, joka on erillään muusta pihapiiristä. Paikalla on asuttu vuodesta 1684 siihen saakka kun sodan aikana poltettiin koko kylä.
Löytöpaikalle on siirretty 1950-luvun lopulla kämppä, jonka edustalla on ollut pieni kohouma. Kohoumasta löytyi teräväreunaisia palaneita kiviä, kuonaa ja hiiltä. |
| metsakeskus.1000052099 |
564 |
Kuovisuo länsi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444754.00000000 |
7212496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052099 |
Kalimeenlammen ja Kuovisuon välissä sijaitsevan kankaan eteläisemmän lakiharjanteen kaakkoisreunalla on kaksi avohakkuun yhteydessä suoritetun metsäaurauksen pahoin vahingoittamaa asumuspainannetta. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia.
Kohteesta havaittiin kaikkiaan 20 kvartsi-iskosta tai palaa, joiden tarkka sijainti mitattiin senttitarkalla satelliittipaikantimella. Kvartsien levintä korreloi painanteiden sijainnin kanssa. Kvartsit jätettiin niille sijoilleen maastoon. Kvartsien löytöpaikat on ilmoitettu kohde-ilppari-ilmoituksessa.
Kohde on vaurioitunut. Kohde on kärsinyt pahoin avohakkuun yhteydessä suoritetusta äestyksestä, joka on kääntänyt mineraalimaata laajalti esiin. |
| metsakeskus.1000052100 |
402 |
Koivula |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
525594.00000000 |
7004897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052100 |
Rajapiste sijaitsee Saemäen ja Korpisuon itäpuolella olevalla pellolla Koivulan ja Ojalan tilojen välissä.
Rajamerkki on kooltaan noin 1 x 1 x 0,6 m. Keskellä on pystyssä kuution muotoinen yksittäinen kivi, jota tukee pienempiä kiviä. Rajamerkin vieressä/taustalla on isompia, luultavasti raivauksesta tulleita, kiviä, joiden siirtäminen vaatii konevoimaa. Kyseinen raja on merkitty jo vuoden 1755 pitäjänkartalle ilmeisesti Iisalmen ja Kuopion pitäjien rajaksi. Raja ja kyseinen taitekohta on merkitty vuonna 1837 laaditulle (kartoitus vuonna 1779) Mikkajärven maita kuvaavalle kartalle Iisalmen ja Kuopion pitäjien välisenä rajana. Raja on merkitty myös vuoden 1846 pitäjänkartalle sekä vuoden 1972 peruskartalle. Raja on nykyisin Lapinlahden ja Kuopion välinen raja. |
| metsakeskus.1000052102 |
16 |
Revetniemi 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
424201.00000000 |
6794366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052102 |
Kohde sijaitsee Revetniemen luoteisosassa n. 87,5 m korkeuskäyrällä. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi rajamerkki. Alueen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää.
Läntisin kivirakenne on n. 7 x 8 x 1 m kokoinen hautaröykkiö, jonka keskustassa on n. 1,2 x 1,2 m kokoinen ja vajaan metrin syvä kuoppa. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se suuntautuu pohjoiseen kohti Päijännettä.
Röykkiön vieressä idän puolella on rajamerkki, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 x 1 m. Rajamerkki on rakennettu suurimmalta osin laakakivistä n. 4-6 kerrokseen. Kivet on mahdollisesti otettu viereisistä röykkiöistä.
Rajamerkistä muutama metri itään on toinen mahdollinen röykkiö, jota ympäröi muutama isompi lohkare. Kivirakenne on kooltaan n. 8 x 4 x 0,5 m. Röykkiö on soikeahko ja hieman epämääräisen muotoinen. Keskellä on havaittavissa n. 3-4 m pitkä kuopanne. Itäinen röykkiö on mahdollisesti osittain tuhoutunut.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillisiä lapinraunioita. |
| metsakeskus.1000052102 |
16 |
Revetniemi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11040 |
27000 |
424201.00000000 |
6794366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052102 |
Kohde sijaitsee Revetniemen luoteisosassa n. 87,5 m korkeuskäyrällä. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi rajamerkki. Alueen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää.
Läntisin kivirakenne on n. 7 x 8 x 1 m kokoinen hautaröykkiö, jonka keskustassa on n. 1,2 x 1,2 m kokoinen ja vajaan metrin syvä kuoppa. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se suuntautuu pohjoiseen kohti Päijännettä.
Röykkiön vieressä idän puolella on rajamerkki, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 x 1 m. Rajamerkki on rakennettu suurimmalta osin laakakivistä n. 4-6 kerrokseen. Kivet on mahdollisesti otettu viereisistä röykkiöistä.
Rajamerkistä muutama metri itään on toinen mahdollinen röykkiö, jota ympäröi muutama isompi lohkare. Kivirakenne on kooltaan n. 8 x 4 x 0,5 m. Röykkiö on soikeahko ja hieman epämääräisen muotoinen. Keskellä on havaittavissa n. 3-4 m pitkä kuopanne. Itäinen röykkiö on mahdollisesti osittain tuhoutunut.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillisiä lapinraunioita. |
| metsakeskus.1000052102 |
16 |
Revetniemi 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11006 |
27000 |
424201.00000000 |
6794366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052102 |
Kohde sijaitsee Revetniemen luoteisosassa n. 87,5 m korkeuskäyrällä. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi rajamerkki. Alueen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää.
Läntisin kivirakenne on n. 7 x 8 x 1 m kokoinen hautaröykkiö, jonka keskustassa on n. 1,2 x 1,2 m kokoinen ja vajaan metrin syvä kuoppa. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se suuntautuu pohjoiseen kohti Päijännettä.
Röykkiön vieressä idän puolella on rajamerkki, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 x 1 m. Rajamerkki on rakennettu suurimmalta osin laakakivistä n. 4-6 kerrokseen. Kivet on mahdollisesti otettu viereisistä röykkiöistä.
Rajamerkistä muutama metri itään on toinen mahdollinen röykkiö, jota ympäröi muutama isompi lohkare. Kivirakenne on kooltaan n. 8 x 4 x 0,5 m. Röykkiö on soikeahko ja hieman epämääräisen muotoinen. Keskellä on havaittavissa n. 3-4 m pitkä kuopanne. Itäinen röykkiö on mahdollisesti osittain tuhoutunut.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillisiä lapinraunioita. |
| metsakeskus.1000052102 |
16 |
Revetniemi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
424201.00000000 |
6794366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052102 |
Kohde sijaitsee Revetniemen luoteisosassa n. 87,5 m korkeuskäyrällä. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi rajamerkki. Alueen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää.
Läntisin kivirakenne on n. 7 x 8 x 1 m kokoinen hautaröykkiö, jonka keskustassa on n. 1,2 x 1,2 m kokoinen ja vajaan metrin syvä kuoppa. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se suuntautuu pohjoiseen kohti Päijännettä.
Röykkiön vieressä idän puolella on rajamerkki, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 x 1 m. Rajamerkki on rakennettu suurimmalta osin laakakivistä n. 4-6 kerrokseen. Kivet on mahdollisesti otettu viereisistä röykkiöistä.
Rajamerkistä muutama metri itään on toinen mahdollinen röykkiö, jota ympäröi muutama isompi lohkare. Kivirakenne on kooltaan n. 8 x 4 x 0,5 m. Röykkiö on soikeahko ja hieman epämääräisen muotoinen. Keskellä on havaittavissa n. 3-4 m pitkä kuopanne. Itäinen röykkiö on mahdollisesti osittain tuhoutunut.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillisiä lapinraunioita. |
| metsakeskus.1000052102 |
16 |
Revetniemi 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
424201.00000000 |
6794366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052102 |
Kohde sijaitsee Revetniemen luoteisosassa n. 87,5 m korkeuskäyrällä. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi rajamerkki. Alueen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää.
Läntisin kivirakenne on n. 7 x 8 x 1 m kokoinen hautaröykkiö, jonka keskustassa on n. 1,2 x 1,2 m kokoinen ja vajaan metrin syvä kuoppa. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se suuntautuu pohjoiseen kohti Päijännettä.
Röykkiön vieressä idän puolella on rajamerkki, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 x 1 m. Rajamerkki on rakennettu suurimmalta osin laakakivistä n. 4-6 kerrokseen. Kivet on mahdollisesti otettu viereisistä röykkiöistä.
Rajamerkistä muutama metri itään on toinen mahdollinen röykkiö, jota ympäröi muutama isompi lohkare. Kivirakenne on kooltaan n. 8 x 4 x 0,5 m. Röykkiö on soikeahko ja hieman epämääräisen muotoinen. Keskellä on havaittavissa n. 3-4 m pitkä kuopanne. Itäinen röykkiö on mahdollisesti osittain tuhoutunut.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillisiä lapinraunioita. |
| metsakeskus.1000052102 |
16 |
Revetniemi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11028 |
27000 |
424201.00000000 |
6794366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052102 |
Kohde sijaitsee Revetniemen luoteisosassa n. 87,5 m korkeuskäyrällä. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi rajamerkki. Alueen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää.
Läntisin kivirakenne on n. 7 x 8 x 1 m kokoinen hautaröykkiö, jonka keskustassa on n. 1,2 x 1,2 m kokoinen ja vajaan metrin syvä kuoppa. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se suuntautuu pohjoiseen kohti Päijännettä.
Röykkiön vieressä idän puolella on rajamerkki, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 x 1 m. Rajamerkki on rakennettu suurimmalta osin laakakivistä n. 4-6 kerrokseen. Kivet on mahdollisesti otettu viereisistä röykkiöistä.
Rajamerkistä muutama metri itään on toinen mahdollinen röykkiö, jota ympäröi muutama isompi lohkare. Kivirakenne on kooltaan n. 8 x 4 x 0,5 m. Röykkiö on soikeahko ja hieman epämääräisen muotoinen. Keskellä on havaittavissa n. 3-4 m pitkä kuopanne. Itäinen röykkiö on mahdollisesti osittain tuhoutunut.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitsevat röykkiöt ovat rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillisiä lapinraunioita. |
| metsakeskus.1000052103 |
244 |
Sarkkinen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
427328.00000000 |
7200193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052103 |
Vuoden 1707-1709 C. Mörtin maakirjakartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on edelleen asuttuna. Sijainti ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000052104 |
244 |
Vanhakontio |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
427405.00000000 |
7199418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052104 |
Vuoden 1707-1709 C. Mörtin maakirjakartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on edelleen asuttuna. Sijainti ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000052105 |
244 |
Perttula |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
427374.00000000 |
7200772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052105 |
Vuoden 1707-1709 C. Mörtin maakirjakartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on edelleen asuttuna. Sijainti ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000052106 |
244 |
Monkkanen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
427301.00000000 |
7200727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052106 |
Vuoden 1707-1709 C. Mörtin maakirjakartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on edelleen asuttuna. Sijainti ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000052107 |
244 |
Tuohino 2 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
430375.00000000 |
7197614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052107 |
Vuoden 1756-1757 E. J. Gutzenin karttojen asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on edelleen asuttuna. Sijainti ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000052108 |
244 |
Isotuohino |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
430303.00000000 |
7197590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052108 |
Vuoden 1756-1757 E. J. Gutzenin karttojen asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on edelleen asuttuna. Sijainti ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000052109 |
244 |
Harjapää 1 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
426889.00000000 |
7200785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052109 |
Vuoden 1707-1709 C. Mörtin maakirjakartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on autioitunut. Sijainti ohjeellinen.
Karttatarkastelun perusteella Monkkasen alueelle on voitu paikantaa kaksi autioitunutta Harjapään talon paikkaa. Autioituneet talon paikat ovat sijainneet Monkkasenrannassa nykyisen Harjapään länsipuolella lähellä silloin leveämpänä virtaavaa salmea. Harjapään suvusta kertovan pienen historiikin perusteella Thomas Harjapää viljeli 1600-luvun puolivälissä ja vuosisadan vaihteessa myös veljensä Anders Harjapään kanssa Limingan pitäjän Kempeleen kylässä ¾ manttaalin suuruista tilaa. Johan Harjapään tullessa 1724 Harjapään talon isännäksi, oli tila autioitunut tuhoisten nälkävuosien 1695–97 ja ison vihan 1715 seurauksena. Johanin poika Matti Harjapää osti talon 1732 perintötilaksi ja hänen poikansa Thomas, Anders ja Påhl Harjapää jakoivat kantatilansa kolmeen osaan 1788–94 välisenä aikana. Kolmesta itsenäisestä Harjapää-nimisestä talosta kaksi on autioitunut myöhemmin. |
| metsakeskus.1000052110 |
244 |
Harjapää 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
426718.00000000 |
7200627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052110 |
Vuoden 1707-1709 C. Mörtin maakirjakartan asemoinnin pohjalta määritelty historiallinen talonpaikka. Tontti on autioitunut. Sijainti ohjeellinen.
Karttatarkastelun perusteella Monkkasen alueelle on voitu paikantaa kaksi autioitunutta Harjapään talon paikkaa. Autioituneet talon paikat ovat sijainneet Monkkasenrannassa nykyisen Harjapään länsipuolella lähellä silloin leveämpänä virtaavaa salmea. Harjapään suvusta kertovan pienen historiikin perusteella Thomas Harjapää viljeli 1600-luvun puolivälissä ja vuosisadan vaihteessa myös veljensä Anders Harjapään kanssa Limingan pitäjän Kempeleen kylässä ¾ manttaalin suuruista tilaa. Johan Harjapään tullessa 1724 Harjapään talon isännäksi, oli tila autioitunut tuhoisten nälkävuosien 1695–97 ja ison vihan 1715 seurauksena. Johanin poika Matti Harjapää osti talon 1732 perintötilaksi ja hänen poikansa Thomas, Anders ja Påhl Harjapää jakoivat kantatilansa kolmeen osaan 1788–94 välisenä aikana. Kolmesta itsenäisestä Harjapää-nimisestä talosta kaksi on autioitunut myöhemmin. |
| metsakeskus.1000052112 |
16 |
Revetniemi 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
424095.00000000 |
6794211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052112 |
Kohde sijaitsee Revetniemen länsirannalla n. 15 m alueella kulkevasta polusta länteen olevalla kalliopaljastumalla 85 m korkeuskäyrän tuntumassa. Kohteen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää. Paikalla on suorakaiteen muotoinen n. 8 x 4 m kokoinen ja 0.5–0.3 m korkuinen röykkiö. Röykkiössä on kaksi selkeää kuoppaa sekä yksi hieman epämääräisempi, joka on rakenteen itäpäädyssä. Röykkiön länti-simmän kuopan koko on 1 x 1 m, keskimmäisen 0.5 x 0.5 m ja itäisimmän 0.3 x 0.3 m. Kuopat ovat syvyy-deltään vaatimattomia, n. 0.2 m. Röykkiön pohjoispuolella on kalliojyrkänne, jossa noin metrin pudotus. Kaikki kivet ovat kanneltavia ja röykkiö suuntautuu länteen kohti Päijännettä.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitseva röykkiö on rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillinen lapinraunio. |
| metsakeskus.1000052112 |
16 |
Revetniemi 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
424095.00000000 |
6794211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052112 |
Kohde sijaitsee Revetniemen länsirannalla n. 15 m alueella kulkevasta polusta länteen olevalla kalliopaljastumalla 85 m korkeuskäyrän tuntumassa. Kohteen maasto on kalliopohjaista mäntymetsää. Paikalla on suorakaiteen muotoinen n. 8 x 4 m kokoinen ja 0.5–0.3 m korkuinen röykkiö. Röykkiössä on kaksi selkeää kuoppaa sekä yksi hieman epämääräisempi, joka on rakenteen itäpäädyssä. Röykkiön länti-simmän kuopan koko on 1 x 1 m, keskimmäisen 0.5 x 0.5 m ja itäisimmän 0.3 x 0.3 m. Kuopat ovat syvyy-deltään vaatimattomia, n. 0.2 m. Röykkiön pohjoispuolella on kalliojyrkänne, jossa noin metrin pudotus. Kaikki kivet ovat kanneltavia ja röykkiö suuntautuu länteen kohti Päijännettä.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitseva röykkiö on rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillinen lapinraunio. |
| metsakeskus.1000052113 |
16 |
Revetniemi 3 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
424084.00000000 |
6794176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052113 |
Kohde sijaitsee Revetniemen länsiosassa olevan kalliopaljastuman eteläosassa n. 40 m polusta lounaaseen. Paikalla on n. 2 x 2 x 0.5 m kokoinen, muodoltaan hieman epämääräinen röykkiö. Röykkiön keskellä on pienehkö n. 0.5 x 0.5 m kokoinen kuoppa. Röykkiö on kallion päällä ja se suuntautuu länteen kohti päijännettä. Röykkiön vieressä, kallion juurella on kiviä, jotka ovat mahdollisesti peräisin röykkiöstä. Röykkiö on todennäköisesti rakenteensa ja sijaintinsa puolesta pronssikautinen lapinraunio.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitseva röykkiö on rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillinen lapinraunio. |
| metsakeskus.1000052113 |
16 |
Revetniemi 3 |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
424084.00000000 |
6794176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052113 |
Kohde sijaitsee Revetniemen länsiosassa olevan kalliopaljastuman eteläosassa n. 40 m polusta lounaaseen. Paikalla on n. 2 x 2 x 0.5 m kokoinen, muodoltaan hieman epämääräinen röykkiö. Röykkiön keskellä on pienehkö n. 0.5 x 0.5 m kokoinen kuoppa. Röykkiö on kallion päällä ja se suuntautuu länteen kohti päijännettä. Röykkiön vieressä, kallion juurella on kiviä, jotka ovat mahdollisesti peräisin röykkiöstä. Röykkiö on todennäköisesti rakenteensa ja sijaintinsa puolesta pronssikautinen lapinraunio.
Tarkastuksen perusteella kalliokumpareella sijaitseva röykkiö on rakenteeltaan ja sijainniltaan tyypillinen lapinraunio. |
| metsakeskus.1000052114 |
244 |
Tuohino 1 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
430400.00000000 |
7197750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052114 |
E.M.Fillmerin vuoden 1756-1757 karttojen perusteella tehdyn karttapaikannuksen mukaan alueella sijaitsee vuotta 1750 vanhempi talonpaikka Tuohino. Tuohinon toinen talonpaikka sijaitsee Tuohinonojan eteläpuolella. Tuohinon kantatalo on jaettu kahtia vuonna 1675. |
| metsakeskus.1000052115 |
244 |
Ollilantie |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
429125.00000000 |
7199950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052115 |
C. Mörtin vuoden 1707 kartan perusteella tehdyn karttapaikannuksen mukaan alueella sijaitsee vuotta 1750 vanhempi talonpaikka. |
| metsakeskus.1000052116 |
576 |
Sorsaniemi |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
398111.00000000 |
6816866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052116 |
Kohde sijaitsee n. 50 m Sorsaniementiestä itään olevalla pienellä niemekkeellä suuntautuen itään. Paikalla on n. 1,5 x 1,5 x 1,5 m kokoinen kummeli. Kohdalla ei vanhoilla kartoilla ole tunnettua rajaa, joten sijaintinsa ja korkeutensa puolesta kyseessä on kummeli. |
| metsakeskus.1000052117 |
576 |
Sorsaniemi 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
398097.00000000 |
6816903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052117 |
Kohde sijaitsee Sorsaniemen rannalla olevalla pienellä kumpareella, n. 40 m Sorsaniementiestä itään. Paikalla on 2,5 x 2,5 m kokoinen kivijalka, josta on jäljellä muutama kulma ja sivu idän puolella. Rakenteen keskellä on paljon tiilijätettä. Rakenteen pohjoispuolella on n. 2 x 2 x 1 m kokoinen kuoppa, joka mahdollisesti on kellarinjäänne. |
| metsakeskus.1000052117 |
576 |
Sorsaniemi 1 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
398097.00000000 |
6816903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052117 |
Kohde sijaitsee Sorsaniemen rannalla olevalla pienellä kumpareella, n. 40 m Sorsaniementiestä itään. Paikalla on 2,5 x 2,5 m kokoinen kivijalka, josta on jäljellä muutama kulma ja sivu idän puolella. Rakenteen keskellä on paljon tiilijätettä. Rakenteen pohjoispuolella on n. 2 x 2 x 1 m kokoinen kuoppa, joka mahdollisesti on kellarinjäänne. |
| metsakeskus.1000052118 |
576 |
Sorsaniemi 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
398073.00000000 |
6816880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052118 |
Kohde sijaitsee Sorsaniemessä n. 10 m tiestä itään olevan kivikkoisen kumpareen pohjoispuolella. Paikalla on n. 8 x 7 m kokoinen rakennuksen pohja. Rakennuksen seinämät ovat melko paksuja, n. 1,5 m leveitä ja 0,7 m korkeita. Rakenteesta kolme metriä länteen on soikea kuoppa, jonka mitat ovat n. 2 x 1 x 1,5 m. Lisäksi n. 12 m rakennuksesta koilliseen on n. 2,5 m pituinen matala kivijalka, joka erottuu melko huonosti kasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.1000052118 |
576 |
Sorsaniemi 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
398073.00000000 |
6816880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052118 |
Kohde sijaitsee Sorsaniemessä n. 10 m tiestä itään olevan kivikkoisen kumpareen pohjoispuolella. Paikalla on n. 8 x 7 m kokoinen rakennuksen pohja. Rakennuksen seinämät ovat melko paksuja, n. 1,5 m leveitä ja 0,7 m korkeita. Rakenteesta kolme metriä länteen on soikea kuoppa, jonka mitat ovat n. 2 x 1 x 1,5 m. Lisäksi n. 12 m rakennuksesta koilliseen on n. 2,5 m pituinen matala kivijalka, joka erottuu melko huonosti kasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.1000052119 |
244 |
Marttila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
428837.00000000 |
7199741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052119 |
Alueella sijaitsee 1700-luvun alun virkatalo, joka toimii kotiseutumuseona. |
| metsakeskus.1000052121 |
244 |
Rautio-Havana |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
429620.00000000 |
7199439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052121 |
Karttapaikannuksen perusteella alueella on sijainnut talon paikka. Arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000052122 |
244 |
Vanha pappila |
10007 |
12001 |
13015 |
11006 |
27000 |
429947.00000000 |
7198899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052122 |
Vanhan pappilan historia ulottuu vuoteen 1741, jolloin kamarikollegio määräsi Kullion eli Kuljun kruununtilan (n:o 31) pitäjänapulaisen puustelliksi eli virkataloksi. |
| metsakeskus.1000052123 |
244 |
Pääskylä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
430222.00000000 |
7198113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052123 |
Karttapaikannuksen perusteella alueella on sijainnut talon paikka. Arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000052124 |
244 |
Heiko (Junttila) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
428430.00000000 |
7200117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052124 |
Karttapaikannuksen perusteella alueella on sijainnut talon paikka. Arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000052125 |
244 |
Parviainen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
431076.00000000 |
7199070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052125 |
Karttapaikannuksen perusteella alueella on sijainnut talon paikka. Arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
Kokon talo jaettiin neljäksi jo 1680-luvulla. Kokon kantataloon alun perin kuuluneita kulttuurihistoriallisia kohteita ovat Ojala, Parviainen ja Kokko, joista viimeksi mainittu on lähimpänä alkuperäistä talonpaikkaa. |
| metsakeskus.1000052126 |
244 |
Ojala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
431083.00000000 |
7199273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052126 |
Karttapaikannuksen perusteella alueella on sijainnut talon paikka. Arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
Kokon talo jaettiin neljäksi jo 1680-luvulla. Kokon kantataloon alun perin kuuluneita kulttuurihistoriallisia kohteita ovat Ojala, Parviainen ja Kokko, joista viimeksi mainittu on lähimpänä alkuperäistä talonpaikkaa. |
| metsakeskus.1000052127 |
244 |
Ojala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
431096.00000000 |
7198994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052127 |
Karttapaikannuksen perusteella alueella on sijainnut kantatalon paikka. Arkeologinen säilyneisyys ei ole tiedossa.
Kokon talo jaettiin neljäksi jo 1680-luvulla. Kokon kantataloon alun perin kuuluneita kulttuurihistoriallisia kohteita ovat Ojala, Parviainen ja Kokko, joista viimeksi mainittu on lähimpänä alkuperäistä talonpaikkaa. |
| metsakeskus.1000052128 |
936 |
Hyypänneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
316477.00000000 |
6912904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052128 |
Tervahauta sijaitsee Hyypännevan ojitetun kosteikkoalueen luoteispuolella. Haudan pohjoispuolella on vanha hiekanottopaikka, joka ulottuu melkein tervahautaan saakka. Itäpuolella alkaa avohakkuualue. Hauta on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 16 metriä. Vallit ovat noin 0,4–0,7 metriä korkeat ja loivapiirteiset, haudan keskiosa on hieman kuopalla. Pyöreäkö halssikuoppa sijaitsee haudan koillispuolella. Vallissa ja halssissa on useita eläimen kaivamia pesäkoloja |
| metsakeskus.1000052129 |
936 |
Suntti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315439.00000000 |
6911989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052129 |
Tervahauta sijaitsee Ahonperän koillispuolella, Suntinnevan kosteikkoalueen eteläosassa ja
Jääskän talon pohjoispuolella. Pyöreän haudan halkaisija on noin 23 metriä ja keskiosa on loivasti kuopalla. Vallien korkeus ylärinteen puolella on noin 0,4 m ja alarinteessä noin 1,1 m. Vallien leveys on noin 3 metriä. Suppilon muotoinen halssi sijaitsee haudan koillispuolella ja
siitä lähtee kapea ja matala oja alarinteeseen. Tervahaudan keskelle tehdyn koepiston mukaan turpeen alla on ainakin 25 cm paksuinen noen ja hiilensekainen kerros. Haudan päällä ja halssissa kasvaa puita. Haudan vallien ulkopuolella on kaksi pitkulaista kuoppaa. Toinen sijaitsee noin kuusi metriä vallin ulkoreunasta luoteeseen ja sen koko on noin 2,5 x 1,5 x 0,8 m. Toinen kuoppa sijaitsee noin viisi metriä haudan kaakkoispuolella ja sen koko on noin 2 x 1,4 x 0,6 m. |
| metsakeskus.1000052130 |
936 |
Jääskä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315563.00000000 |
6911279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052130 |
Tervahauta sijaitsee Jääskän talosta noin 180 metriä kaakkoon, havupuuvaltaisen rinteen yläosassa. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 15 metriä. Valleja ympäröi matala, katkonainen oja. Ylärinteen puolella valli on matala, noin 0,5 m ja alarinteen puolella korkeampi, noin 1,2–1,3 m. Alarinteen puolelta valli on myös leveämpi, noin 2–3 metriä ja ylärinteen puolelta noin metrin. Neliskulmainen halssi sijaitse haudan itäreunalla ja se on kooltaan noin 0,8 x 1,2 m. Keskelle tehdyssä koepistossa havaittiin nokimaan ja hiilenkappaleiden sekainen hiekka heti turpeen alta. Haudan länsipuolella on havaittavissa vanhan polun pohja, joka kulkee kohti Jääskän taloa harjun lakea pitkin. |
| metsakeskus.1000052131 |
936 |
Pakopuska |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315198.00000000 |
6910513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052131 |
Salmilammin pohjoispuolella, Pakopuska- nimisellä metsäalueella, kaakkoon laskevassa rinteessä havaittiin pyöreä tervahauta. Haudan halkaisija on noin 20 metriä. Keskiosa on kuopalla, jonka syvyys on noin 1,5 metriä. Vallien korkeus on noin 1–1,5 metriä, ja leveys noin 3–4 metriä. Halssi sijaitsee haudan itäpuolella ja on kaksiosainen, kahdeksikon muotoinen ja sen sivuilla on vallit. |
| metsakeskus.1000052132 |
936 |
Leppäsenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314857.00000000 |
6909359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052132 |
Tervahauta sijaistee tuulivoimapuistoalueen länsireunassa, Leppäsenmäen talojen itäpuolisella metsäalueella, metsätien pohjoispuolella. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on kokonaisuudessaan noin 17 metriä. Keskiosa on noin metrin syvyisellä kuopalla. Haudan vallien korkeus on 0,7–1,3 metriä ja leveys 2–3 metriä. Suppilon muotoinen halssi sijaitsee haudan lounaisreunalla ja sen syvyys on noin 2 metriä ja koko 3 m x 4,5 m. |
| metsakeskus.1000052133 |
936 |
Kiimalamminsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
317389.00000000 |
6909033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052133 |
Kiimalamminsuon itäpuolella ja Palolammen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, noin 60 metriä nimettömästä metsätiestä lounaaseen havaittiin loivapiirteinen tervahauta. Maasto on avointa mäntymetsikköä ja tervahaudan päällä kasvaa varpuja ja heinikkoa. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 19 metriä. Haudan loivia, noin 40–50 cm korkuisia valleja reunustaa matala ja kapea oja. Keskiosa on loivasti kuopalla. Pyöreähkö, noin 3 x 4 m kokoinen halssi sijaistee haudan lounaispuolella. Halssista lähtee kapea ja matala oja alarinteeseen jatkuen noin 11 metriä kadoten sitten maastoon. |
| metsakeskus.1000052134 |
936 |
Palolammi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
317692.00000000 |
6908105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052134 |
Tervahauta sijaitsee Palolammen luonnonsuojelualueen eteläosassa, Palolammen talosta noin 200 metriä luoteeseen. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntymetsää. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 17 metriä ja syvyys keskeltä noin 1 m. Haudassa on hieman rikkonainen ja epäselvä valli, joka on noin 1–2 m leveä ja 0,3–0,6 m korkea. Halssi sijaitsee haudan länsipuolella, länteen laskevan rinteen puolella. Sen pituus on noin 2 metriä ja leveys noin 0,6 metriä. Tervahaudan päälle on kaadettu puita. Haudan keskelle kaivettiin koepisto, jossa havaittiin turvekerroksen (0–8 cm) alla hiilen- ja noensekainen kerros (8–43 cm), jonka alta tuli puhdas, harmaa hiekka. |
| metsakeskus.1000052135 |
936 |
Luodesneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
321583.00000000 |
6910472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052135 |
Tervahauta sijaitsee Luodesnevan ojitetun kosteikkoalueen itäpuolella, tuulivoimapuiston
suunnittelualueen itäreunan läheisyydessä. Tuulivoimalanpaikka T18 sijaitsee tervahaudasta
noin 255 metriä luoteeseen. Alueen puusto on melko tiheäkasvuista nuorta sekametsää ja myös tervahaudan päällä kasvaa runsaasti puita. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on kokonaisuudessaan noin 17,5 metriä. Vallit ovat melko loivat ja matalat, korkeimmillaan noin 80 cm ja matalimmillaan itäreunalla, jossa korkeus on noin 50 cm. Pyöreähkö halssi on haudan länsilounaisreunalla ja sen koko on noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin 90 cm. Tervahaudan laakean keskiosan keskellä on eläimen kaivama suurehko maakasa. Koepistossa havaittiin runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000052136 |
615 |
Aarniharju 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
474460.00000000 |
7281849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052136 |
2011: Kaksiosainen hirsirakennus, mitat 7 x 3 m ja korkeus 1 m. Viisi hirsikertaa (keloa), hirsien läpimitta 15 - 25 cm, päät sahattu; tasainen riukukatto, joka on sortunut. Rakennus on todennäköisesti jonkun verran laskenut (alimmat hirret hävinnyt). Sisätilassa tervatynnyrien jäänteet. Rakennuksesta 20 metriä itään on toisen rakennuksen jäännökset, josta on enää kaksi hirsikertaa jäljellä; mitat 6 x 5 m. |
| metsakeskus.1000052137 |
445 |
Furnäs 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
190974.00000000 |
6710867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052137 |
Luoteis-kaakko -suuntainen noin 30 m mittainen matala sammaloitunut kiviaita, jonka leveys noin metrin. |
| metsakeskus.1000052139 |
49 |
Pitkäsuo |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
371873.00000000 |
6690866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052139 |
Nuuksion kansallispuistossa Pitkäsuon ja Käärlammen välisellä kosteikkokannaksella on luonnonkivistä koottuja sammaloituneita rakenteita, jotka ovat puromyllyn ja siihen liittyneen padon jäännöksiä. Rakenteiden päältä menee kannaksen poikki kulkeva polku. Vanhoissa peruskartoissa ja 1800-luvun lopun pitäjänkartassa ei paikalle ole merkitty mitään. |
| metsakeskus.1000052140 |
743 |
Eskoonlakso itä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
270074.00000000 |
6978123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052140 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Lakiannevan ja Nevasen lounaispuolisella metsäalueella, noin 150 m Sysilinna-nimisestä metsäkämpästä pohjoiseen metsätien länsipuolella. Ympäristössä kasvaa vanhaa kuusimetsää. Paikalla on Pelmaan ja Torkkolan kylien rajalla oleva vanha rajamerkintä. Rajalinja on merkitty kulkemaan 1840-luvun ja vuoden 1904 uudistetulle pitäjänkartalle samalla kohdalla kuin nykyinen tilaraja. Rajamerkintä koostuu rajakivestä, jota ympäröi neljä reunakiveä. Kaikki kivet näyttävät luontaisilta ja ovat muodoltaan vaihtelevia. Ne eivät ole uudempia porakiviä. Rajakivi on n. 60 x 50 x 40 cm. Kiven luoteissivulle on rapautunut numerohakkaus 144. Pinnalla kasvaa eri jäkälälajeja ja hieman sammalta. Reunakivet ovat n. 40-60 cm halkaisijoiltaan. Rajakivestä n. 5 m luoteeseen on matala röykkiömäinen kiveys, jota peittää sammal. Röykkiössä on mahdollisesti kumollaan olevia linjakiviä. Rajamerkki sijaitsee gps-mittauksen mukaan hieman nykyisestä itä-länsisuuntaisesta tilarajasta pohjoiseen. Röykkiömäinen muodostelma sijaitsee nykyisellä pohjoisluoteis-eteläkaakko -suuntaisella tilarajalla. |
| metsakeskus.1000052141 |
743 |
Raahankallio |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
269207.00000000 |
6977625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052141 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Eskoonlaaksosta etelään johtavan metsätien itäpuolella. Tien länsipuolella on Raahankalliot. Alueella kasvaa tiheää nuorta sekametsää. Noin 20 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilun pohja sijaitsee vain jonkin verran ympäristöstään kohoavan kumpareen kaakkoislaidalla. Muoto on pyöreä, keskusta jokseenkin tasainen, reunavalli on n. 50 cm korkea. Miilun päällä ja ympärillä kasvaa tiheää nuorta sekapuustoa, ja se erottui huonosti ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000052142 |
743 |
Raahankallio itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
269626.00000000 |
6977487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052142 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Eskoonlaaksosta etelään johtavasta metsätiestä n. 470 m itään. Maastokartalle on merkitty tervahauta. Lidar-korkeusmallin perusteella kysymyksessä voisi olla myös hiilimiilu. Inventoinnin aikana metsätien varrella oli käynnissä metsätyöt eikä alueelle ollut pääsyä. Kohdetta ei ehditty varmentaa ennen aikaisen talven tuloa.
Tarkastus 2024: Paikalla on halkaisijaltaan 25-metrisen hiilimiilun pohja, joka on keskeltä laakealla kuopalla. Keskelle tehdyn kairauksen perusteella miilunpohjassa on yhä noin 30 cm paksu hiilikerros. Miilun päällä kasvoi tarkastushetkellä nuorta vesakkoa ja heinikkoa. |
| metsakeskus.1000052143 |
743 |
Kuokkamällinneva |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
266925.00000000 |
6977229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052143 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Kuokkamällinnevan luoteisreunalla avohakatun kankaan eteläosassa. Paikalla on hieman yli 20 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilun pohja. Vallin korkeus on n. 0,5 m. Miilun päälle on jätetty puustoa. Metsäkoneen ajoura on rikkonut miilun eteläpuolella maan pinnan ja paljastanut paksun hiilikerroksen. Miilulle johtavan metsätien varrella on romahtaneen ison rakennuksen jäännös, josta on näkyvillä lähinnä kattopeltiä. Vanhoille perus- tai muille kartoille sen kohdalle ei ole merkitty metsäkämppää tai muuta rakennusta. |
| metsakeskus.1000052144 |
743 |
Varsanpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
270055.00000000 |
6975428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052144 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Varsanpää-nimisen ojitetun rämeen itäpuolisella kalliolla, kallion kaakkoisreunalla. Paikalla on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Reunavalli on jyrkkä ja n. 0,8 m korkea, halssi etelään. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa tiheää eri ikäistä ja lajista puustoa. |
| metsakeskus.1000052145 |
743 |
Lauttajärvi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
267732.00000000 |
6974880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052145 |
Inventointi 2023:
Lasketun Lauttajärven pohjoispuolelle on merkitty tila ja kuivatun järven ympärille useita peltoja vielä vuoden 1970 peruskartalle. Entisessä pihapiirissä on kaksi pystyssä olevaa rakennusta, jotka on merkitty nykyiselle maastokartalle. Pihan luoteiskulmassa on luonnonkivistä ja osin betonista muurattu korkea navetan kivijalka. 1840-luvun ja vuoden 1904 pitäjänkarttojen mukaan järven ranta oli tuolloin asumaton. Lauttajärven asutus on merkitty vuoden 1925 Vaasan läänin kartalle (ks. sivu 18). Järveä ei ehkä oltu tuolloin vielä laskettu.
Kotuksen Nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1954: Lauttajärvi) merkityn tiedon mukaan Lauttajärvi oli Lemposen talolle kuulunut torppa. Sittemmin talon nimenä oli Mannila. |
| metsakeskus.1000052146 |
743 |
Lauttajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267383.00000000 |
6974926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052146 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee lasketun Lauttajärven luoteispuolella, metsäteiden risteyksen lounaispuolella, Lauttajärvestä luoteeseen virranneen Ulvilanluoman itärannalla. Paikalla on noin 14 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka kivetty halssi laskee lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa varttuneita kuusia. Lounaispuolella on tervanvalmistukseen liittyvä kuoppa, joka on n. 3 m halkaisijaltaan ja n. 50-60 cm syvä. |
| metsakeskus.1000052147 |
743 |
Järvenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267626.00000000 |
6974028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052147 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee lasketun Lauttajärven eteläpuolella sijaitsevan mäen eteläreunalla. Alueella kasvaa kuusivaltaista metsää. Maaperä on kivikkoista. Paikalla on noin 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi etelään. Päällä kasvaa kuusia, pintaa peittää sammal. |
| metsakeskus.1000052148 |
743 |
Järvenneva etelä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
268583.00000000 |
6973176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052148 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Järvennevan ja Kylkisalonevan välisellä maakannaksella. Hiilimiilu on jokseenkin tasaisella kankaalla, jolla maaperä on hiekkaa ja hienoa moreenia. Alueella kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Miilun pohja on noin 20 m halkaisijaltaan, reunavalli on n. 0,4-0,5 m korkea, pohja on tasainen. Päällä kasvaa tiheää nuorta puustoa. Keskellä on vähemmän puustoa.
Inventointi 2024:
Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000052149 |
743 |
Ojanperänkytö |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
271344.00000000 |
6974297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052149 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Seinäjoen ja Ilmajoen kuntarajasta n. 200 m pohjoiseen ja Tammelanloukosta n. 1,5 km luoteeseen. Alue on loivasti kumpuilevaa metsämaata. Maaperä on kivikkoista. Alueella kasvaa tiheää nuorta lehtimetsää. Maanpinta on epätasainen metsänhoidollisen maanmuokkauksen jäljiltä. Hiilimiilun pohja sijaitsee kapean niemekkeen eteläkärjessä. Se on noin 16 m halkaisijaltaan, hieman epämääräinen reunavalli on n. 0,5-0,6 m korkea. Miilun päällä kasvaa nuorta lehtipuustoa, pintakasvillisuus on lähinnä puolukanvarpua. Ympärillä oleva maanpinta on kuoppaista.
Inventointi 2024: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000052150 |
743 |
Varisneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
273146.00000000 |
6975546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052150 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Vittingistä n. 1,3 km lounaaseen Varisnevan itäpuolella. Tervahauta sijaitsee pienellä kohoumalla, jolla kasvaa mäntypuustoa. Itä- ja eteläpuolella oli tehty hiljattain metsänhakkuu. Tervahaudan läpimitta on noin 11 m, halssi on kaivettu pohjoiseen. Päällä kasvaa useita mäntyjä, pinta on rehevän kasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.1000052151 |
743 |
Ulvilanluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267042.00000000 |
6975433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052151 |
Inventointi 2023:
Inventoinnin jälkityövaiheessa havaittiin lidar-korkeusmallissa mahdollinen tervahauta lasketusta Lauttajärvesta n. 880 m luoteeseen, Ulvilanluoman länsirannalla.
Kohde on varmennettu alueellisen vastuumuseon toimesta heinäkuussa 2024. Ulvilanluoman tömään kaivetun tervahaudan sisähalkaisija on n. 8 metriä ja haudan syvyys on n. 1-2 m vallin reunoilta laskien. Vallit mukaan lukien tervahaudan halkaisija on n. 20 m. Halssi on itäpuolella. Tervahaudan vallissa on muutama sammaloitunut, sekundäärinen kuoppa. Haudan pohjassa on kangasturpeen alla kairauksen perusteella n. 10 cm paksu hiilikerros, jonka alla kovaksi tampattu pohja. Tervahauta on vesakon ja iäkkään sekametsän rajalla. Tervahaudasta n. 50 metrin säteellä ei löytynyt jälkiä tervapirtistä tms. rakennuksesta, tosin kasvillisuus oli vesakon puolella hyvin peitteistä ja vaikeutti pintahavainnointia.
Vuoden 1913 taloudellisen kartan mukaan tervahaudan lähellä, Ulvilanluoman varressa, on ollut talo ja pelto. Ks. myös muinaisjäännösrekisterin kohde 1000052156, Pitkän Klaasin plassi. |
| metsakeskus.1000052152 |
445 |
Furnäs 2 |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
191008.00000000 |
6710843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052152 |
Hyvin säilynyt, paikalla olleen 1900-luvun alun kaupparakennuksen luonnonkivistä muurattu neliömäinen uunin perusta. |
| metsakeskus.1000052153 |
743 |
Valentin Mannilan kaivos |
10007 |
12012 |
13123 |
11006 |
27009 |
268427.00000000 |
6975153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052153 |
Tarkastus 2024:
Kekälesnevan ja Lauttajärven välisessä kallioisessa metsämaastossa on vanha kaivoskuoppa, joka on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan kaksimetrinen ja puuseipäällä tehdyn luotauksen perusteella vähintään 2,5 m syvä. Paljaaseen kallioon tehdyn kuopan suorissa seinämissä on poranreikiä, joiden leveys on noin 3 cm. Kuoppa näytti paikalla käydessä vain noin puoli metriä syvältä, sillä se on täyttynyt vedellä, jonka pinnalle on kasvanut sammalpatja. Ympäristössä kasvaa nuorta metsää. Kuopan ympärillä tai lähimaastossa ei ole juurikaan jätekivikasoja, mikä viittaa siihen, että kuopasta kaivettu kiviaines on viety muualle. Kuoppa liittyy luultavasti vuonna 1909 perustetun Lauttajärven kaivososakeyhtiön harjoittamaan malminetsintään ja kaivostoimintaan. Kaivosyhtiössä on ollut puuhamiehenä saarnaaja Jaakko Tuori, mutta käytännön kaivamisesta on vastannut alueella asunut vanha Amerikan mainari Valentin Mannila. Kaivostoiminta osoittautui kuitenkin kannattamattomaksi. Aiheesta kerrotaan mm. sanomalehti Vaasan numerossa 28.1.1909 ja sanomalehti Ilkan numeroissa 4.11.1938 ja 15.11.1938. |
| metsakeskus.1000052154 |
743 |
Lauttajärven kalliohakkaus |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
267667.00000000 |
6974703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052154 |
Tarkastus 2024:
Kuivatun ja soistuneen Lauttajärven pohjoisreunalla on suon ympäröimä kalliosaareke, jonka korkeimmalla kohdalla olevaan avokallioon on hakattu merkkejä n. 10 x 35 senttimetrin alalle. Merkit vaikuttavat hakatun terävällä rautatyökalulla noin sentin leveiksi ja syviksi, ja ne vaikuttavat melko nuorilta, sillä merkkien päällä ei ole juurikaan jäkälää. Luultavasti merkkejä on käyty myös aika ajoin putsaamassa näkyviin, äskettäinkin. Muutaman metrin päässä on pidetty nuotiota. Merkkien tulkinta: IM19?10, mahdollisesti IM 19 1/7 10, jossa nimikirjaimet IM ja päivämäärä 1.7.1910. Kalliohakkauksen tarkoitus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000052155 |
636 |
Luckala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
250972.00000000 |
6758221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052155 |
Luckalan kylätontin paikka.
Yläneen Kirkonkylä (Yllelä Kirkeby) on mainittu ensimmäisen kerran vuoden 1541 maakirjassa, mutta alueen asutus on todennäköisesti paljon sitä vanhempaa. 1700-luvulla Yläneen kylä on ollut osa Euran pitäjään kuulunutta jakokuntaa, johon ovat kuuluneet Lellainen, Löyttylä, Komoinen sekä Heinjoki. Yläneen Kirkonkylä on kuvattu Komoisten isojakokarttaan (Charta öfver Yläne Kyrckby, Heinijoki, Lellais, Löytylä och Kamois Byars ägor uti Åbo och Björbeborgs Län, Satakunda Härad, Eura och Pöitis socknar, afmätte År 1786) ja Yläneen kartanon 1700-luvun lopun karttaan. Kylässä on karttojen perusteella ollut kaikkiaan kymmenen taloa, osa kirkon eteläpuolella ja osa Yläneenjoen molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000052157 |
936 |
Rämäkkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322451.00000000 |
6908976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052157 |
Luodespohjan kylän pohjoispuolella, Rämäkkö- nimisen ojitetun suoalueen itäpuolella sijaitsee soikean muotoinen tervahauta tai -ränni. Alue on hiekkamoreenipohjaista avaraa kuusimetsää. Hauta on tehty loivasti lounaaseen laskevaan rinteeseen. Kohteen koko on noin 8 x 14 metriä ja syvyys noin 1,3 metriä. Molemmilla pitkillä sivulla on selkeät, noin 1,5 metrin levyiset ja noin 50 cm korkeat vallit. Halssikuoppa sijaistee haudan lounaispuolella ja siitä johtaa usean metrin pituinen matala (n. 25 cm) ja kapea (n. 30 cm) oja alamäkeen kohti viereistä suoaluetta. |
| metsakeskus.1000052158 |
936 |
Nurminiemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322104.00000000 |
6908613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052158 |
Luodespohjan luoteispuolisella metsäalueella, Rämäkkö-nimisen kosteikkoalueen eteläpuolella sijaitsee Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan tervahauta. Haudan itäpuolella kulkee moottorikelkkareitti. Kohde tarkastettiin, mutta maastotietokantaan merkityn pisteen kohdalla ei havaittu selkeää tervahautaa. Paikalla on tehty hakkuita joitakin vuosia sitten ja maanpinta on hyvin rikkonainen. Alkuperäistä maanpintaa ei ollut selkeästi havaittavissa ja suuria, paikaltaan liikkuneita irtokiviä on siellä täällä. Alueella kasvoi tarkastushetkellä korkeaa, kuivaa heinikkoa, mikä osaltaan hankaloitti havainnointia. Noin 15 metriä maastotietokannan pisteestä lounaaseen on havaittavissa hieman vallimaista muodostelmaa ja lapionpistossa havaittiin hiiltä turpeen alla. Kyseiselle paikalle on kuitenkin kasattu kaadettuja puita, jotka peittivät maanpintaa, eikä selkeäpiirteistä tervahautaa havaittu. |
| metsakeskus.1000052159 |
936 |
Kuusenlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322663.00000000 |
6908172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052159 |
Luodespohjan kylän pohjoispuolella, pellon länsipuolisessa mäntymetsässä, noin 70 metriä pellosta länteen havaittiin tervahauta. Hauta sijaitsee jyrkähkösti itään laskevan rinteen yläosassa. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 15 metriä. Vallin leveys on noin 2 metriä, ja korkeus länsipuolelta on noin 0,3–0,4 m ja itäpuolelta noin 1,6 metriä. Halssi sijaitsee haudan itäpuolella. |
| metsakeskus.1000052162 |
936 |
Vermassalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
321138.00000000 |
6906673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052162 |
Tervahauta sijaitsee Kivisaari- nimisen ojitetun kosteikkoalueen koillispuolella, nimettömästä metsätiestä noin 185 metriä länteen. Alue on hiekkapohjaista kuusimetsikköä. Haudan ympärillä ja vallien päällä kasvaa tiheä kuusikko, mutta keskiosa on avoin ja heinikkoinen. Hauta on laakea ja pyöreä, halkaisija on ojineen ja valleineen jopa noin 32 metriä. Vallien leveys on noin 3 metriä ja sitä ympäröivän ojan leveys noin 0,7 metriä ja syvyys noin 0,8 m. Pyöreähkö halssi sijaitsee haudan eteläpuolella, loivasti etelälounaaseen viettävässä rinteessä. Se on kooltaan noin 2 x 2,5 m ja syvyys on noin 1,2 metriä. Halssista lähtee matala ja kapea oja alarinteeseen, joka jatkuu useita metrejä kadoten sitten maastoon. |
| metsakeskus.1000052163 |
936 |
Hautamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
319482.00000000 |
6906229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052163 |
Vaskuunjärven koillispuolella sijaitsevan Hautamäki- nimisen mäen eteläosassa sijaitsee suuri tervahauta. Se on hiekkamoreenipohjaisessa kuusimetsikössä, loivasti eteläkaakkoon viettävässä rinteessä. Hauta on pyöreä ja hyvin selkeäpiirteinen. Haudan halkaisija on noin 24 metriä valleineen. Vallien korkeus on noin 1–1,2 metriä ja leveys noin 2–2,5 metriä. Keskiosa on painunut loivasti kuopalle. Suuri, suppilomainen halssi sijaitsee haudan itäkaakkoispuolella. Halssin leveys yläosasta on noin 3 metriä ja sen pituus on noin 8 metriä. Sekä halssin kohdalla, että tervahaudan keskellä oli eläimen kaivamia koloja, joiden maaperässä näkyi runsaasti nokista hiekkaa ja hiilenkappaleita. |
| metsakeskus.1000052164 |
936 |
Viertola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
320100.00000000 |
6905247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052164 |
Tervahauta sijaitsee Laajanperän pohjoispuolisella talousmetsäalueella, Viertolan autioituneen tilan koillispuolisella metsäalueella, noin 100 m itään pohjoiseen vievästä metsätiestä. Tervahaudan ympäristössä on hiljattain tehty metsätöitä ja kaadettu puita. Haudassa kasvaa nuorta kuusta ja muutama koivu. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys noin 1,5 m. Siinä on noin 2 m leveä valli, joka on noin 0,6–1,4 metriä korkea. Tervahaudan halssi sijaitsee itäpuolella ja sen koko on noin 9 m x 0,6 metriä. Haudan keskelle kaivettiin koepisto, jossa havaittiin nokista hiekkaa ja hiiltä noin 20 cm syvyyteen asti, jonka alta alkoi puhdas, harmaa hiekka. |
| metsakeskus.1000052165 |
481 |
Meritalo |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
222266.00000000 |
6728460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052165 |
Etelään viettävässä rinteessä peltoalueen reunassa NW-SE -suuntainen matala hyvin erottuva kiviaita. Pituus lähes 50 m, rakenne paremmin säilynyt luoteispäästään. |
| metsakeskus.1000052166 |
503 |
Kivivuori 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221859.00000000 |
6728722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052166 |
Rapautumissorasta (moro) suureksi osaksi muodostunut röykkiö kallioalueen eteläpuolella rinteessä. Vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000052167 |
503 |
Kivivuori 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221892.00000000 |
6728720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052167 |
Mahdollinen röykkiö kallioalueen eteläpuolella rinteessä. Vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000052169 |
755 |
Källberget |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
345351.00000000 |
6671977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052169 |
Kansalaisilmoituksen (ILM30276) perusteella tunnettu kohde. Ilmoituksen mukaan kohteessa on noin 7 kpl erikokoisia painanteita. Osa painanteista on pyöreitä ja osa pitkulaisia. Halkaisijat vaihtelevat 5 - 8 metrin välillä.
Vuosien 1766-67 kartassa (KA B44:5/2-5 Bollstad) kohteen paikalla on metsää, ja siitä n. 300 - 400 m etelään on merkitty sotilastorppa. Bollstadin 1500-luvulta asuttu kylä on noin puoli kilometriä kaakkoon. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii maastokäynnin. |
| metsakeskus.1000052170 |
927 |
Mustakallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
352782.00000000 |
6697781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052170 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde (ILM30643). Paikalla on kivinen rajapyykki, joka sijaitsee Vihdin kunnan Lankilan, Oravalan ja Kotkaniemen kylien kulmassa. Rajapyykki mainitaan jo vuoden 1700 Härköilän kartassa (KA B51:4/1-2 Härköilä; Härköilä och Kotkaniemi: Karta öfver egorne med beskrifning (1700-1700)). Rajapyykki on kooltaan n. 2,5 m kanttiinsa ja pyöreän nelikulmainen. Korkeutta merkillä on noin metrin. Keskellä on suuri pyöreän muotoinen viisarikivi. Pyykin vieressä on kaksi puista tolppaa, joissa on piikkilankaa. Piikkilankaa on myös maassa rajamerkin ympäristössä. |
| metsakeskus.1000052171 |
232 |
Rajakallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267960.00000000 |
6935151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052171 |
Inventointi 2023:
Paikalla sijaitsee tervahauta. Tervahauta erottuu selkeiden vallien ansiosta hyvin ympäristöstä, tosin aluetta on metsänhoidon yhteydessä muokattu ja kohteen päällä kasvaa nykyään nuorta kuusimetsää. Tervahaudan eteläpuolella kulkee metsäkoneen ajoura. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Vallien leveys on noin 5 metriä. Halssi sijaitsee tervahaudan koillispuolella, jossa erottuu vielä halssiura. Tervahaudan keskelle kaivetusta lapionpistosta havaittiin ainakin 20 cm paksu noen ja hiilen sekainen hiekkakerros. |
| metsakeskus.1000052172 |
232 |
Korppimäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
272350.00000000 |
6930354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052172 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Ikkelänjärvestä n. 1,7 km koilliseen ja Korppilammentiestä n. 40 m etelään, Matalan, paikoin hiekkaa olevan kankaan korkeimmalla kohdalla. Ympäristössä kasvaa mänty-kuusimetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu itään. Päällä kasvaa puustoa, joitakin varttuneitakin kuusia ja jonkin verran katajaa. Keskuskuoppa on laakea. |
| metsakeskus.1000052173 |
232 |
Hautasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
270769.00000000 |
6930410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052173 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Matolammista n. 480 m kaakkoon kallioisen Hautasaaren eteläosassa. Kivikkoisella maapohjalla oleva tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, pitkä ja kapea halssi on kaakkoon. Kankaalla oli tehty hiljattain harvennushakkuu. Haudan päällä kasvaa jonkin verran mäntypuustoa, pintaa peittää sammal. |
| metsakeskus.1000052174 |
232 |
Kulmamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
269379.00000000 |
6930811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052174 |
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Näätänevan turvetuotantoalueen pohjoisosan ja Matolammin välissä, maaperältään hiekkaan olevan Kulmamäen eteläosassa. Tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan, halssi länteen. Haudan keskustassa kasvaa tiheää eri lajista ja ikäistä puustoa, keskuskuopassa on myös kelo. Ympäristössä kasvaa tiheää mäntytaimikkoa. Hauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000052175 |
936 |
Pohjoispäänsuo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
315869.00000000 |
6910316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052175 |
Palolammen ja Salmilammen välisellä metsäalueella kulkee kiinteistöraja, joka näkyy myös
pitäjänkartalla. Raja on kahden pitäjän välinen. Rajan taitepisteessä on rajamerkkinä noin metrin levyinen ja 0,8 m korkuinen kivi, jonka ympärillä on neljä pienempää viisarikiveä. Keskimmäisen kiven viereen on asetettu muovinen tanko. |
| metsakeskus.1000052176 |
936 |
Haapala |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
315869.00000000 |
6910316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052176 |
Palolammen ja Salmilammen välisellä metsäalueella kulkee kiinteistöraja, joka näkyy myös
pitäjänkartalla. Raja on pitäjien väinen. Rajan taitepisteessä on rajamerkkinä noin metrin levyinen ja 0,8 m korkuinen kivi, jonka ympärillä on neljä pienempää viisarikiveä. Keskimmäisen kiven viereen on asetettu muovinen tanko. |
| metsakeskus.1000052178 |
936 |
Salmilampi 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
315284.00000000 |
6910170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052178 |
Salmilammen luoteispuolella sijaitsee kiinteistörajojen taitepisteessä pitäjien välisen rajan rajamerkki, joka näkyy myös pitäjänkartalla. Paikalla on noin metrin levyinen ja 0,8 cm korkuinen kivi, jossa on kolmenumeroinen luku (80X- viimeisestä ei saa selvää). Isoimman kiven molemmilla sivulla on pienemmät viisarikivet. Rajamerkin läheisyydestä on kaadettu puita ja kivien päälle ja ympäristöön on jäänyt risuja. |
| metsakeskus.1000052182 |
240 |
Lentokuusi |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27028 |
388772.00000000 |
7298337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052182 |
Toisen maailmansodan aikaan 1.10.1941 tehtiin Kemin kaupunginhallituksen ja Saksan armeijan välille vuokrasopimus Uusi-Vilmilän tilan alueen rakennusten ja maan vuokraamisesta. Saksalaiset rakensivat alueelle asunto- ja varastoparakkeja sekä eri-laisia halleja ja taloja. Alueelle rakennettiin myös saha ja lautatarhoja. Vilmilä toimi saksalaisten asuntoalueena, jolla oli tiukka vartiointi. Saksalaiset tuhosivat lentokentän ympäristöön rakentamiaan rakenteita 1944.
Alueella erilaisia kuoppajäännöksiä. Kuopat erottuvat selkeimmin rinteen reunan läheisyydessä 20 m mpy korkeuskäyrän kohdalla. Kuopat ovat neliskanttisen muotoisia ja itälänsi- / koillisluoteissuuntaisia. Avohakkuualueella kuopanteiden reunoja on vaikeampi hahmottaa metsäkoneiden ajolinjojen vuoksi. Jonkin verran ympäristössä on myös metalliromua näkyvissä, kuten ämpäriä ja vaijeria.
Koordinaattipisteessä P: 7298375 I: 388752, on pylvään jäännös. Paikalla on sammaloitunut kivikasa, jonka keskellä on poikkisahatun pylvään pätkä.
Kemissä, Peräpohjolassa ja Lapissa sotavuosina 1939-1945 -kirjassa on karttapiirros Kemin lentokentän alueesta vuonna 1944. Karttapiirroksen mukaan kiinteistön rajalla olevien kuopanteiden kohdalla olisi ollut asuntoaluetta. Ilmakuvassa vuodelta 1946 erottuu paikalla kuoppamainen alue ja tienpaikka. |
| metsakeskus.1000052183 |
400 |
Niittyvainio 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
216884.00000000 |
6767968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052183 |
Lohkareisista kivistä koottu täysin sammaloitunut röykkiö kallioisen peltosaarekkeen etelälaidalla. Reilu 10 m itä-kaakkoon samanlainen röykkiörakenne. Käyttötarkoituksen ja iän selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Kilometrin säteellä erittäin runsaasti pronssikautisia hautaröykkiökohteita. |
| metsakeskus.1000052184 |
418 |
Herrala 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327192.00000000 |
6803610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052184 |
Herralan yläntontti sijaitsee Herralankosken itäpuolella. Kylätontin alueella on Antilan tilan päärakennus ja piharakennuksia ja tontin eteläosassa 1900-luvun alussa rakennettu pientalo ja sen piharakennuksia. Yhä asuttu osa kylätontista on muinaisjäännösrekisterissä kohdenimellä Herrala (muinaisjäännöstunnus 1000017286). Kylätontti on paikallistettu vuoden 1766 geometrisen kartan perusteella. Herralan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kuusi tilaa. Vuonna 1600 tiloja oli seitsemän.
Vuonna 2024 tehdyssä tarkastuksessa kylätontin eteläosassa havaittiin kaksi rakennetta, jotka liittyvät historialliseen kylänpaikkaan. Kylänpaikan eteläosassa sijaitsee suurehko maakumpare (A), jonka pinta on hiekkaista multaa, tiilimurskaa ja jonkin verran pienempää, ehkä tulessa haljennutta kiveä. Kummun halkaisija on arviolta n. 5 metriä. Sen päällä kasvaa vanha, suuri haaroittunut pihlaja. Aivan tämän viereen pohjoispuolelle on kasattu kumpare isohkoja, osin lohkottuja (perustus)kiviä. Maakummun liepeille tehtiin tarkastuksessa muutamia koepistoja, joissa lapio kohtasi kiviä heti varsin lähellä maanpintaa. Mitään löytöjä näistä ei tullut esiin. Toinen vastaavanlainen maakumpare (B) sijaitsee muutaman metrin päässä rakenteesta A, hieman etelämpänä. Kummusta törröttää esiin kiviä, jotka vaikuttavat jonkin rakenteen kulmakiviltä. Tämänkin kumpareen kyljessä on kasa perustuskiviltä näyttäviä lohkareita. Maakummun liepeille tehtiin muutama koepisto. Mitään löytöjä ei rakenteesta saatu. Tästä noin 10 metrin päässä havaittiin vielä pieni kiveyksen tapainen, noin 1,5 m halkaisijaltaan (C). Se sijaitsi aivan ojan vieressä, joten kyseessä voi olla vain ojan kaivamisessa esiin nostettuja kiviä. |
| metsakeskus.1000052185 |
734 |
Kerkolannummi 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
296109.00000000 |
6722095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052185 |
Mäntykankaalla hiekkasärkän kärjen länsireunassa viisi soikeahkoa matalaa kuoppaa rivissä noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan. Sijaintinsa puolesta voisivat olla pyyntikuoppia, mutta kuopparivistön käyttötarkoituksen ja iän selvittäminen vaatii tarkempia kajoavia tutkimuksia.
Särkän päässä on muutamia matalia vallillisia painanteita, joista vaikea arvioida, ovatko olleet samankaltaisia soikeita kuoppia. Paikalla vaikuttaa olevan myöhäisempiä kaivelujälkiä sekä suurehko mäyrän luolasto. |
| metsakeskus.1000052186 |
734 |
Kerkolannummi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
296153.00000000 |
6722145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052186 |
Tervahaudan jäänne mäntykankaalla hiekkasärkän päällä. Halkaisijaltaan noin 10 m ja syvyydeltään hieman yli metrin, ulkokehän valli erottuu selvästi, mahdollinen rännin paikka eteläreunalla. Maa-aines paikalla hienoa hiekkaa. Särkän lähiympäristö ojitettua suomaata ja peltoaukeita. |
| metsakeskus.1000052187 |
608 |
Rajala 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
244640.00000000 |
6857779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052187 |
Tervahauta sijaitsee metsässä Valtatien eteläpuolella 150 metriä Rajalan tilalta lounaaseen. Tervahauta oli inventointihetkellä nuoren kuusikon peittämä, mikä vaikeutti havainnointia. Tervahaudan halssi mahdollisesti tervahaudan eteläpuolella, mistä on myös havaittavissa vallin ehyt kiveys. Tervahaudan halkaisija on arviolta 7 metriä ja vallien korkeus on yhden metriä sekä leveys kaksi metriä. |
| metsakeskus.1000052188 |
710 |
Kurby 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
311704.00000000 |
6660655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052188 |
Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa todettiin, että vuonna 1903 laaditun isojakokartan (KA, B15:27/2-12) rajapisteen 13 kohdalla maastossa on rajakivi, jossa on rajapisteen numero on kaiverrettuna. Merkityn kiven ympärillä vaikuttaisi olevan rajamerkeille tyypilliset neljä kiveä, mutta myös ylimääräisiä kiviä. Isojakokartan rajamerkkikuvauksissa merkin kohdalla on maininta Fyrkantigt. Samat rajat on merkittynä kohdalle myös vuodelle 1842 kirjatulla pitäjänkartalla. Pitäjänkarttaa vanhempaa karttaa, johon rajapiste olisi merkitty, ei löytynyt. On silti syytä olettaa, että raja on ollut kylärajana jo paljon pitäjänkarttaa aiemmin. |
| metsakeskus.1000052189 |
710 |
Kurby 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
311773.00000000 |
6660550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052189 |
Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnin aikana Domargårdin tilakeskuksen lounaispuolisen peltolohkon länsireunalle kaivetussa koekuopassa oli kyntökerroksen pohjalla hiilisyyttä, palaneen saven hippusia ja yksi pala punasavikeramiikkaa. Havaintojen perusteella paikalla lienee ollut historiallisen ajan asuinpaikka.
Historiallisissa kartoissa tai ilmakuvissa ei ole mitään, mikä selittäisi havaintoja. Kohteesta n. 60 metriä lounaaseen sijaitsee rautakautinen hautapaikka (Kurby, alakohde 2977) ja n. 260 metriä lounaaseen rautakautinen asuinpaikka (Kurby, alakohde 2978), joten osa havainnoista voi liittyä myös rautakautiseen toimintaan. Tarkkuusinventoinnissa ei tutkittu aluetta Kurby 4:n ja Kurbyn väliltä, ja mahdollisissa lisätutkimuksissa muinaisjäännös voi osoittautua jatkuvan myös niiden välillä. |
| metsakeskus.1000052189 |
710 |
Kurby 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
311773.00000000 |
6660550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052189 |
Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnin aikana Domargårdin tilakeskuksen lounaispuolisen peltolohkon länsireunalle kaivetussa koekuopassa oli kyntökerroksen pohjalla hiilisyyttä, palaneen saven hippusia ja yksi pala punasavikeramiikkaa. Havaintojen perusteella paikalla lienee ollut historiallisen ajan asuinpaikka.
Historiallisissa kartoissa tai ilmakuvissa ei ole mitään, mikä selittäisi havaintoja. Kohteesta n. 60 metriä lounaaseen sijaitsee rautakautinen hautapaikka (Kurby, alakohde 2977) ja n. 260 metriä lounaaseen rautakautinen asuinpaikka (Kurby, alakohde 2978), joten osa havainnoista voi liittyä myös rautakautiseen toimintaan. Tarkkuusinventoinnissa ei tutkittu aluetta Kurby 4:n ja Kurbyn väliltä, ja mahdollisissa lisätutkimuksissa muinaisjäännös voi osoittautua jatkuvan myös niiden välillä. |
| metsakeskus.1000052190 |
785 |
Mannermaa 3 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489315.00000000 |
7162908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052190 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella on kymmenkunta kuoppaa, jotka ovat potentiaalisesti pyyntikuoppia. Kohteiden länsipuolella on Mannermaan kaksi pyyntikuoppaa ja kaakkoispuolella on Kiviojankankaan pyyntikuoppajärjestelmä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Mannermaan niemessä, osin voimalinjan alla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052191 |
785 |
Lamminaho 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
487771.00000000 |
7162571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052191 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä ja jonka halssi suuntaa lähteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052192 |
785 |
Varpuvaara |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
493651.00000000 |
7162126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052192 |
Lidark-aineistossa esiintyvät ja 5p laserkeilausaineistossa erottuvat kaksi hiilimiilua. Kohteita ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052193 |
785 |
Kuoppamäki 8 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
495211.00000000 |
7162342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052193 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva miilu. Halkaisija 16 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052194 |
785 |
Mäkelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490821.00000000 |
7165014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052194 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Halkaisija noin 17,5 metriä ja halssi suuntaa itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052195 |
785 |
Erola |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
490864.00000000 |
7165220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052195 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva hiilimiilu. Halkaisija noin 13,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052196 |
785 |
Poukamo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
500409.00000000 |
7161492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052196 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Halkaisija noin 8,5 metriä, halssi suuntaa luoteeseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052197 |
976 |
Rompaanoja |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
400897.00000000 |
7370394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052197 |
Kaitajärven pohjoispuolella, Rompaanojan länsipuolisen rantaniityn laidassa on niittylato. Rantaniitty on hyvin kostea ja pitkälle metsittynyt. Ladon tietämillä maasto on hyvin kumpuilevaa ja kosteaa. Alue kasvaa koivuja ja kitukasvuisia mäntyjä. Maasto on suhteellisen hankalakulkuista.
Niittylato on hyvin säilynyt. Se on kooltaan 5x5 metriä, hirsikertoja on jäljellä 11. Kattorakenteet ovat romahtaneet, mutta edelleen hahmotettavissa. Katto on ollut harjallinen, oviaukko niityn suuntaan. Ladon pariovet on kiinnitetty metallisaranoilla ja ovilaudat veistetty kirveellä. Ladon sisäseinustoilla on myös hieman lattiarakenteita jäljellä. Hirret on työstetty pokasahalla ja kirveellä. |
| metsakeskus.1000052198 |
976 |
Rommas |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
401184.00000000 |
7374108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052198 |
Kaitajärveltä viitisen kilometriä pohjoiseen, metsätien reunalla, solisee puro, jonka itäpuolella on puretun metsätyökämpän pohja. Puron rannat ovat kosteat ja puron itäpuolella maasto kumpuilee loivasti muodostaen kosteikon ja kuivan maan mosaiikin. Kämpän rauniot sijaitsevat kosteikon ja kuivemman maan välissä. Kämpän raunion kohdalla kasvaa rehevä ja lehtipuuvaltainen sekametsä. Kämpälle johtava tie kasvaa heinää, muutenkin aluskasvillisuus on rehevää.
Kämppärakennuksen ulkomitat ovat 12 x 8 metriä. Hirret ovat pelkattuja (kahdelta sivulta kantattuja). Hirsikehikon lisäksi lattian kohdalla erottuu useita poikkihirsiä, jotka ovat ilmeisesti kannatelleet rossilattian rakenteita. Rakennus on jaettu kahteen osaan, joista isompi, varsinainen kämpän puoli, on 8 x 8 metriä. Sen sisällä on koko pitemmän sivun mittainen kasa, jossa on kiviä, tiiltä ja muuta purkujätettä. Uuni on todennäköisesti
sijainnut huoneiden välissä, vaikka täyttä varmuutta asiasta ei ole. Pienempi huoneista on 3.5 x 8 metriä. Se lienee ollut keittiöpää. Täällä rakennuksen pohjoispään lyhyellä sivulla on pienen kuistin jäänteet (1.5 x1.5 metriä). Pääsisäänkäynti on rakennuksen läntisellä pitkällä sivulla. 4.5 x 2 metrin suuruisen kuistin pohja on yltänyt molempien huoneiden puolelle, joten todennäköisesti sisäänkäyntejä keittiöpäätyyn onkin ollut kaksi. Voi olla, että keittiöpääty on ollut jaettuna useampaan huoneeseen, mutta rakennuksen sisältä
tämä ei ole hahmotettavissa. Rakennuksen ulkopuolella, välittömästi itäisen pitkän seinän vieressä, on halkaisijaltaan parimetrinen kivikasa. Se on tuskin alkuperäisellä paikallaan vaan lienee purkujätettä. Kasassa on myös metallia ja kattohuopaa.
Kämppä on ilmeisesti purettu 1960-luvun lopulla. Kämpän sisällä kasvaa suuria koivuja. Ympäristössä lojuu jonkin verran purkujätettä. |
| metsakeskus.1000052199 |
785 |
Kankarinsuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
503225.00000000 |
7161242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052199 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Halkaisija noin 25 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052200 |
785 |
Kuoppamäki 9 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
494812.00000000 |
7161818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052200 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva hiilimiilu. Halkaisija noin 15,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052201 |
785 |
Kuoppamäki 10 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
495389.00000000 |
7162441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052201 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuvat kolme hiilimiilua. Koot on merkitty alakohteisiin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052202 |
785 |
Nurmela |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
491935.00000000 |
7162661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052202 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Halkaisija noin 9 metriä, halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052203 |
785 |
Erola 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
490934.00000000 |
7165419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052203 |
Lidark-aineistossa esiintyvä ja 5p laserkeilausaineistosta erottuva hiilimiilu. Halkaisija noin 12 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052204 |
743 |
Hytty |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
271789.00000000 |
6977794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052204 |
Isojakokartan (Brander 1751-54 ja Salmen 1785-1786) mukaan tällä kohtaa Jääskänjoessa on ollut mylly. Vesimyllyä osoittavan symbolin viereen on kirjoitettu ödeqvarn eli autiomylly. Karttaan on merkitty myös myllyn luoteispuolisen (Hytty) ja kaakkoispuolisen (Myllyluhta) niityn nimet.
Kohdetta ei ole inventoitu maastossa. |
| metsakeskus.1000052205 |
743 |
Murto |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
272629.00000000 |
6979611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052205 |
Tälle kohtaa on merkitty tervahauta 1700-luvun isojakokartassa. Pohjoispuolisen niityn (nyk. peltoa) nimi on ollut Murto.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052206 |
743 |
Korteslakso |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
271888.00000000 |
6979565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052206 |
Isojakokartalle merkitty tervahauta. Viereisen niityn (nyk. peltoa) nimi on ollut Korteslakso.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052207 |
743 |
Saunaluhta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
272162.00000000 |
6979452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052207 |
Isojakokarttaan merkitty tervahauta. Viereisen pellon nimi on nykyään Saunaluhta, mutta isojakokartassa samalla kohdalla olleen niityn nimeksi on merkitty Alhojoki.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052208 |
743 |
Ulvilanluoma 2 |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
267223.00000000 |
6975182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052208 |
Tarkastus 2024:
Paikalla on yhteensä noin 50 metrin matkalla Ulvilanluoman molemmin puolin ja luomaan katsoen poikittain sijoittuen suurista lohkareista koottua, noin metrin korkeaa ja leveimmillään viisimetristä kivivallia. Länsirannan vanhassa kuusikossa rakenne on sammalen ja puuston peitossa, itärannan hakkuuaukealla myös heinikon peitossa. Paikalla ei ole ollut peltoa tai kiinteistönrajaa, joten rakenne ei ole pelto- tai raja-aita. Rakenne ei vaikuta myöskään raivausröykkiöltä. Kivivallin eteläsivu on selväpiirteisempi ja tasaisempi kuin pohjoispuoli. Mahdollisesti kyseessä on vanha patorakenne, joka voisi liittyä esimerkiksi historialliseen vesimyllyyn tai veden säännöstelyyn alajuoksun puoleisilla niityillä/pelloilla. Maaperä alueella on hyvin kivistä moreenia, joten kivet lienee koottu lähiympäristöstä. Nykyisillä maanomistajilla ei ole tietoa kohteen iästä ja funktiosta.
Huom. 2025. Paikallisen tiedonannon mukaan kohde liittyy 1600-luvun lopulla perustetun Orisbergin rautaruukin toimintaan. Lauttajärvi on ollut ruukin vesivarastona ja ruukki on pitänyt paikalla patovahtia (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde Pitkän Klaasin plassi). |
| metsakeskus.1000052209 |
785 |
Märkäläisensuo lounas |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
491148.00000000 |
7165163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052209 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella on puolenkymmentä tarkastamatonta kuoppajäännöstä. Kuopat sijaitsevat Märkäläisensuon lounaisosassa olevan pohjois-eteläsuuntaisen, pitkänomaisen kankaan eteläosassa noin 60 x 50 metrin kokoisella alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052210 |
743 |
Mäkelä 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
304390.00000000 |
6963266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052210 |
Metsittyneen maanottoalueen pohjoispuolella, loivasti pohjoiseen laskevassa rinteessä, on sammalen peittämä rakennuksen kivijalka. Muutaman kymmenen sentin korkuinen kivijalka on kylmämuurattu luonnonlohkareista, ja sen leveys on noin 70 cm. Kivijalan sisään jää noin 4 x 4 metrin kokoinen huonetila, joka on kangasturpeen peittämä. Säilyneitä puurakenteita ei erotu maan pinnalle. Oviaukko on länsipuolella. Huonetilan keskellä kasvaa noin satavuotias mänty. Kivijalkaan ei pintapuolisen tarkastelun perusteella liity mitään lämmitysrakennetta, joten se vaikuttaa kylmän ulkorakennuksen jäännökseltä, tai sitten rakennuksessa on ollut kamiinan kaltainen purettava lämmityslaite. Muut torpan rakennukset ovat luultavasti sijainneet nykyisen maanottoalueen kohdalla, sillä niistä ei saatu mitään havaintoa maastokäynnin yhteydessä. Kivijalasta noin 80 metriä etelään, maanottoalueen sisällä, on lähes täysin tuhoutunut tervahauta (ks. kohde 1000052297, Mäkelä 3).
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1973: Mäkelä) tallennetun tiedon mukaan paikannimi Mäkelä juontuu paikalla olleesta torpasta, joka on autioitunut 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000052210 |
743 |
Mäkelä 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
304390.00000000 |
6963266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052210 |
Metsittyneen maanottoalueen pohjoispuolella, loivasti pohjoiseen laskevassa rinteessä, on sammalen peittämä rakennuksen kivijalka. Muutaman kymmenen sentin korkuinen kivijalka on kylmämuurattu luonnonlohkareista, ja sen leveys on noin 70 cm. Kivijalan sisään jää noin 4 x 4 metrin kokoinen huonetila, joka on kangasturpeen peittämä. Säilyneitä puurakenteita ei erotu maan pinnalle. Oviaukko on länsipuolella. Huonetilan keskellä kasvaa noin satavuotias mänty. Kivijalkaan ei pintapuolisen tarkastelun perusteella liity mitään lämmitysrakennetta, joten se vaikuttaa kylmän ulkorakennuksen jäännökseltä, tai sitten rakennuksessa on ollut kamiinan kaltainen purettava lämmityslaite. Muut torpan rakennukset ovat luultavasti sijainneet nykyisen maanottoalueen kohdalla, sillä niistä ei saatu mitään havaintoa maastokäynnin yhteydessä. Kivijalasta noin 80 metriä etelään, maanottoalueen sisällä, on lähes täysin tuhoutunut tervahauta (ks. kohde 1000052297, Mäkelä 3).
Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1973: Mäkelä) tallennetun tiedon mukaan paikannimi Mäkelä juontuu paikalla olleesta torpasta, joka on autioitunut 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000052211 |
743 |
Lauttajärvi 3 |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
267466.00000000 |
6974492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052211 |
Tarkastus 2024:
Lasketun ja soistuneen Lauttajärven pohjoisrannan tuntumassa, loivasti laskevassa rinteessä on maakellarin tai osin maahan kaivetun eläinsuojan (ns. maanavetta) jäännös, joka muodostuu neliskanttisesta seinänperustuksesta ja sen sisään jäävästä kuopasta. Sisätilan pinta-ala on noin 5 x 5 metriä ja rakennusjäännöksen halkaisija noin seitsemän metriä ulkoseinästä ulkoseinään. Vajaan metrin korkeat seinämät on kylmämuurattu luonnonlohkareista. Noin 80 cm leveä oviaukko avautuu kaakkoon kohti järveä. Rakennusjäännös on sammalen, saniaisten ja nuoren puuston peittämä. Vuoden 1948 ilmakuvassa paikalla on metsää, joten kyseessä on vähintään sata vuotta vanha rakennusjäännös. Kohteen tarkempi ajoitus ei ole tiedossa. Lauttajärvellä lienee harjoitettu sesonkiluonteista kalastusta ja järven äärellä lienee pidetty karjaa kesäisin laitumella jo kauan ennen alueen torppariasutuksen syntyä. Rakennusjäännöksen lähellä on voinut olla myös muita rakennuksia, vaikka niistä ei saatukaan havaintoa heinäkuussa 2024. |
| metsakeskus.1000052212 |
564 |
Ketunmaa lounas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
438677.00000000 |
7235714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052212 |
Yksittäinen, itä-länsisuuntainen asumuspainanne sijaitsee Liippaantien pohjoispuolisessa metsikössä maa-aineksenottokuopan itäpuolella lähellä tunnettua muinaisjäännöskohdetta Liippaankanava N. Alueella on muitakin asumuspainanteita jossain määrin muistuttavia maastonpiirteitä, joiden muinaisjäännösstatusta ei voitu tarkastuksen yhteydessä varmentaa.
Kohteessa on pitkänomainen, mitoiltaan n. 18 x 6,5 -metrinen ja 40 cm syvä painanne, josta erityisesti TPI-visualisoinnissa erottuu neljä peräkkäistä asumuksen sijaa. Painanteen kolmeen itäisimpään "asumukseen" tehtiin koepistot. Itäisimmästä löytyi likamaata, sirpaleiksi palanutta kiveä sekä likamaata. Keskimmäisestä koekuopasta löytyi vain palanutta kiveä, läntisimmän kuopan ollessa löydötön. Itäisimmästä koepistosta löytyi rikastumiskerroksesta/likamaasta yksittäinen palaneen luun siru.
Kohde on vaurioitunut. Ilmakuva-aineiston perusteella, kohdealue on aukkohakattu ja äestetty 2000-luvulla vuonna 2010 tai sitä aiemmin. |
| metsakeskus.1000052214 |
738 |
Kavila |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
262617.00000000 |
6696073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052214 |
Metsän etelään viettävältä rinteeltä löytyi kesällä 2024 metallinetsinnässä miekka (Ilppari ILM31138). Mäki on myöhäisrautakaudella ollut merenlahden rannalla. Tarkastuksessa paikalta ei havaittu selkeitä merkkejä kalmistosta, mutta miekan löytöpaikan yhteydessä on pieniä määrä nokimaata. Paikalla saattaa olla pienialainen rautakautinen toiminta-alue, jonka luonteen ja laajuuden selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
Myöhemmin saman mäen länsi- ja etelärinteiltä on ilmoitettu uusia löytöjä (Ilppari ILM33984), joiden löytöpaikkoja ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052215 |
738 |
Korvenpää |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
263344.00000000 |
6697217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052215 |
Mäen rinteestä löytyi metallinetsinnässä tulusrautariipus, osmansolmuriipus ja keihäänkärki sekä nokista maata (Ilppari ILM31118, 31121, ILM31124). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052216 |
564 |
Jylhänaho |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446460.00000000 |
7208541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052216 |
Kohde sijaitsee Sanginjoen itärannalla kohoavan Jylhänahon kaakkoisrinteessä, missä kangasmaastossa, välittömästi metsässä kulkevan NNW-SSW-suuntaisen voimalinjan länsipuolella, sijaitsee noin 40 metrin matkalla kolmen peräkkäisen asumuspainanteen muodostama jono.
Asumuspainanteeseen 3 kaivetusta koekuopasta löytyi tulen rapauttamien kivien lisäksi hiiltä ja likamaata sekä mahdollinen kivilaji-iskos ja kvartsi-iskos/esine. Löydöt jätettiin koekuoppaan. |
| metsakeskus.1000052217 |
436 |
Leimisuo |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
413473.00000000 |
7187876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052217 |
Lumijoen Ukuranperältä kilometri koilliseen sijaitsevan, Leimisuo-nimisen peltoalueen länsipuolella on pienehkö kivikkoinen moreeniharjanne, jonka kaakkoislaidalla on neljän keittokuopan ryväs. Kuopat sijaitsevat vähäkivisen moreenin ja hienon hiekan vaihettumisvyöhykkeessä.
Keittokuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja pohjaltaan laakeita. Niiden halkaisija on 1,5-2 metriä ja syvyys 25-35 cm. Kuoppajäännökseen 1 tehdystä koepistosta tuli rikastumiskerroksessa vastaan likamaata, hiiltä ja kivipanos, kuopista 3 ja 4 sondattiin kivipanos. Kuoppa 2 oli 30 cm saakka kivetön, mutta se muistuttaa olemuksen ja sijainnin perusteella muita kuoppia siinä määrin, että sekin on tulkittavissa keittokuopaksi.
Kohde on vaurioitunut. Keittokuopan 1 päältä on ajettu metsäkoneella, vauriot ovat kuitenkin suht vähäisiä. |
| metsakeskus.1000052218 |
436 |
Vaununkangas itä |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
412074.00000000 |
7187766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052218 |
Lumijoen Ukuranperän luoteispuolella kohoavan Vaununkankaan itäisessä kärjessä on hakkuuaukiolle sijoittuva ja metsäaurauksen pahoin vahingoittama kuuden keittokuopan ryväs. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia.
Kohteen keittokuopat ovat pyöreitä, pohjaltaan joko laakeita tai laakean suppilomaisia. Ne ovat yhtä 2-metristä lukuun ottamatta halkaisijaltaan 2,5-metrisiä ja 30-50 cm syviä. Palaneet kivet keskittyivät äestysurissa tiiviisti kuoppajäännösten ympärille ja kuopan pohjaa sondattaessa, jokaisessa niistä tuntui kivipanos. Siksi koepistojen/-kuoppien tekeminen katsottiin tällä kertaa turhaksi.
Kohde on vaurioitunut. Kaikki kuusi keittokuoppaa ovat vaurioituneet maaperän äestyksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000052219 |
139 |
Paskaharju luode |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
433241.00000000 |
7241917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052219 |
Noin 2 kilometriä Iin Jakkurannasta lounaaseen kohoavan Paskaharjun luoteiskärjessä sijaitsevalla rantaterassilla on seitsemän kuoppajäännöksen muodostama itä-länsisuuntainen jono. Kuusi kuopista on tulkittavissa keittokuopiksi, seitsemännen ollessa kivetön hiilensekainen kuoppajäännös. Maaperä on hienoa hiekkaa, minkä johdosta kuoppajäännökset ovat verrattain pienipiirteisiä ja vaikeasti havaittavia.
Kohteen kuoppajäännöksen ryhmittyvät väljän itä-länsisuuntaiseen jonoon noin 35 metrin matkalle. Kuopat ovat muodoltaan keskimäärin pyöreitä, pohjaltaan laakeahkoja, halkaisijaltaan 1,5-2-metrisiä ja 35-40 cm syviä. Kuoppajäännökseen 1 kaivettiin 80 x 30 cm kokoinen koekuoppa, josta palaneiden kivien lisäksi havaittiin rikastumiskerroksesta sekä hiiltä että nk. likamaata. |
| metsakeskus.1000052219 |
139 |
Paskaharju luode |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
433241.00000000 |
7241917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052219 |
Noin 2 kilometriä Iin Jakkurannasta lounaaseen kohoavan Paskaharjun luoteiskärjessä sijaitsevalla rantaterassilla on seitsemän kuoppajäännöksen muodostama itä-länsisuuntainen jono. Kuusi kuopista on tulkittavissa keittokuopiksi, seitsemännen ollessa kivetön hiilensekainen kuoppajäännös. Maaperä on hienoa hiekkaa, minkä johdosta kuoppajäännökset ovat verrattain pienipiirteisiä ja vaikeasti havaittavia.
Kohteen kuoppajäännöksen ryhmittyvät väljän itä-länsisuuntaiseen jonoon noin 35 metrin matkalle. Kuopat ovat muodoltaan keskimäärin pyöreitä, pohjaltaan laakeahkoja, halkaisijaltaan 1,5-2-metrisiä ja 35-40 cm syviä. Kuoppajäännökseen 1 kaivettiin 80 x 30 cm kokoinen koekuoppa, josta palaneiden kivien lisäksi havaittiin rikastumiskerroksesta sekä hiiltä että nk. likamaata. |
| metsakeskus.1000052220 |
837 |
Ketaran laituri |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
336484.00000000 |
6826228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052220 |
Juoponlahden etelärannalla on kivistä tehty laituri. Laiturin pituus on noin 40 metriä ja leveys noin 4,5 metriä. Järven pohjasta laiturin yläpintaan on korkeutta 1,3 metriä. Laituri on tehty isoista lohkotuista kivistä, joiden koko vaihtelee 0,5 metristä jopa metriin.
Laituria ei ole merkitty vuoden 1906/1907 pitäjänkarttaan eikä 1912 senaatinkarttaan, johon muuten on merkitty satamapaikkoja. Niemenkärkeen ei kyseisessä kartassa johda teitä. Vuoden 1931 pitäjänkarttaan laituria ei ole merkitty, mutta niemenkärkeen on merkitty tie. Pitäjänkarttaan vuodelta 1931 on merkitty katkoviivalla laivareittejä, joita ei johda myöskään tämän niemen kärkeen. Laituri ja reitti laiturille on selkeästi näkyvissä vuoden 1953 peruskartassa. Kulkuväylä laituriin johtaa Ketaran tilalta. Tämän perusteella kyseessä on Ketaran tilan laituri. Kulkuväylä laiturille muuttuu poluksi vuoden 1974 kartassa. Ilmeisesti laiturin käyttöjakso ajoittuu 1900-luvun puolivälistä 1970-luvulle. |
| metsakeskus.1000052221 |
837 |
Korkeala |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
337567.00000000 |
6827625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052221 |
Kohde sijaitsee pellon pohjoislaidalla sekametsässä olevassa pellolle laskevassa rinteessä. Rajamerkki koostuu pyöreästä, maansekaisesta, vähintään 4 kertaisesta kiviröykkiöstä, jonka keskellä on pystyyn asetettu noin 55 cm korkea ja 50 cm leveä kivi. Röykkiön kivet ovat 15–60 cm halkaisijaltaan ja röykkiön halkaisija on noin 3,5 metriä, mutta on epäselvää, missä röykkiön reunat todellisuudessa sijaitsevat.
Paikalla on Partolan talon niityn ja Sorilan Marttilan talon niityn sekä Nurmenkylän Mikkolan välinen rajapiste vuoden 1792 isojakokartalla sekä 1906–07 pitäjänkartalla. Raja on ollut ilmeisen vähämerkityksellinen, koska sitä ei ole merkitty vuoden 1850 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000052222 |
837 |
Isoniitty |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
337933.00000000 |
6827243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052222 |
Kohde sijaitsee peltosaarekkeella suuren kiven päällä. Rajamerkki koostuu paikalleen laonneesta röykkiöstä, jossa on ollut kaksi kivikerrosta. Kivet ovat kooltaan noin 20–60 cm teräväreunaisia ja sammaloituneita. Suurin osa kivistä on keskittynyt noin 2 x 1 m kokoiselle alueelle. Osa kivistä on valunut suuren kiven päätä maahan.
Paikalla on ollut Partolan talon ja Mikkolan talon niittypalstan välinen rajapiste vuoden 1792 isojakokartalla sekä 1906–07 pitäjänkartalla. Raja on ollut ilmeisen vähämerkityksellinen, koska sitä ei ole merkitty vuoden 1850 pitäjänkarttaan. Kyseisellä paikalla on nykyään myös kiinteistöjen välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000052223 |
698 |
Isolaki Kotavaara |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421437.00000000 |
7365455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052223 |
Mahdollisia pyyntikuoppia. Pitää tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000052225 |
697 |
Ala-Lahnanen lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574382.00000000 |
7137365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052225 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052226 |
697 |
Haukilamminvaara 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573163.00000000 |
7137977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052226 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 6,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052227 |
564 |
Pilkkakangas lounas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
426652.00000000 |
7236882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052227 |
Pohjoisen pääradan itäpuolella sijaitseva Pilkkakankaan moreenikangas on ennestään tunnettu muinaisjäännöskohde, josta tunnetaan keittokuoppia usealta alueelta. 5p-LiDAR-aineistoon perustuvassa tarkastuksessa heinäkuussa 2024 kankaan lounaispuolelta löydettiin tiiviissä ryppäässä 6 uutta keittokuoppaa. Maaperä on verrattain runsaskivistä hiekkamoreenia.
Kuoppajäännökset sijoittuvat noin 20 metrin matkalle, väljän koillis-lounaissuuntaiseksi ryväkseksi. Kuopat ovat pyöreitä ja suppilomaisia, niiden halkaisija on 1,5-2,5 metriä ja syvyys 30-50 cm. Kuoppajäännökseen 4 kaivetusta koekuopasta saatiin kivipanoksen tiiviydestä huolimatta kaivettua esiin palaneita kiviä.
2024. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. |
| metsakeskus.1000052228 |
564 |
Hevonvitunsuo luode |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
439313.00000000 |
7233677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052228 |
Viitisen kilometriä Onkamonjärvestä itään sijaitsevan Hevonvitunsuon luoteisreunalla on laajahko moreeniharjanne, jonka laella on tyyppiin "röykkiömäinen keskuskuopparakenne" (ks. Okkonen 2003: 28-30) luokiteltava kivirakenne. Maaperä on kivinen hiekkamoreeni, joka muuttuu kivisemmäksi kankaan laella.
Kivirakennelma on muodoltaan soikeahko, mitoiltaan 4x3 metriä ja syvyydeltään noin 45 cm. Rakennelman kivien koko vaihtelee nyrkinkokoisesta miehennostannaiseen.
Kohde on vaurioitunut. Ilmakuvien perusteella kankaan laki on avohakattu ja äestetty 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä. Toimenpide on vaurioittanut erityisesti rakenteen kaakkoisreunaa, joka on nykymuodossaan muuta rakennetta epämääräisempi. |
| metsakeskus.1000052230 |
422 |
Siponsaari |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
689095.00000000 |
7006002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052230 |
Mahdollinen kesähautausmaa Siponsaaren eteläkärjen tuntumassa. Alueella on yksityishenkilöltä tuleen tiedon (ILM30785) mukaan nähtävissä useita hautapainanteita muistuttavia maarakenteita noin 15 x 30 m alueella. Kaikkiaan alueella on noin 5-7 painannetta, joista muutamaan liittyy myös mahdollisia hautakiviä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000052231 |
578 |
Mutajoentie |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541202.00000000 |
7156988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052231 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052232 |
578 |
Mutajoentie 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541317.00000000 |
7156566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052232 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052233 |
322 |
Sjölaxgård 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
268686.00000000 |
6674573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052233 |
Autioitunut isojaon aikainen kyläntontti.
Geometrisk Afmätning Declineation öfwer Siölar Gammelgård i Åbo Lähn, Halliko Härad och Kimmito Sochn Delagin, med alle och under Notable Till Hvaries Qualitet et Quantitetet Observerade Anhörigheeter. Författad Anno 1692 af Johan Wetterwijk. |
| metsakeskus.1000052234 |
322 |
Sjölaxgård 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
269036.00000000 |
6674627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052234 |
Autioitunut kylätontti.
Geometrisk Afmätning Declineation öfwer Siölar Gammelgård i Åbo Lähn, Halliko Härad och Kimmito Sochn Delagin, med alle och under Notable Till Hvaries Qualitet et Quantitetet Observerade Anhörigheeter. Författad Anno 1692 af Johan Wetterwijk. |
| metsakeskus.1000052235 |
322 |
Sjölaxgård 3 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
269297.00000000 |
6674799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052235 |
Autioitunut kylätontti.
Geometrisk Afmätning Declineation öfwer Siölar Gammelgård i Åbo Lähn, Halliko Härad och Kimmito Sochn Delagin, med alle och under Notable Till Hvaries Qualitet et Quantitetet Observerade Anhörigheeter. Författad Anno 1692 af Johan Wetterwijk. |
| metsakeskus.1000052237 |
578 |
Varsakangas itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544611.00000000 |
7157965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052237 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052238 |
288 |
Bläckismossen |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333213.00000000 |
7064206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052238 |
Tervahauta, halkaisija 16 metriä, halssi etelään. Sijaitsee malmimetsintäalueen ML2024:001 Jylhä rajan tuntumassa kiinteistöjen 288-409-5-30 ja 288-409-5-13 rajalla. |
| metsakeskus.1000052239 |
777 |
Repoaho 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604821.00000000 |
7193738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052239 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052240 |
777 |
Repoaho 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
605134.00000000 |
7193638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052240 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052242 |
260 |
Tammela |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
665576.00000000 |
6868546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052242 |
Yksityishenkilöltä tulleen ilmoituksen mukaan alueella on nähtävissä historiallisen ajan puolustusvarus. Rakenne on ilmoituksen mukaan vaurioitunut metsätöissä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Tarkemman määrittelyn edellytyksenä ovat lisätutkimukset. |
| metsakeskus.1000052243 |
777 |
Könöskorpi 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589887.00000000 |
7200764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052243 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti hiilimiilu. Halkaisija 15,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052244 |
777 |
Könöskorpi etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589860.00000000 |
7200434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052244 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 6,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052245 |
777 |
Karsikkovaara länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589754.00000000 |
7199467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052245 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 13,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052246 |
276 |
Pekkala |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
638182.00000000 |
6950642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052246 |
Kohde sijaitsee Pekkalan tilan pohjoispuolella. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin yhdeksän metriä oleva hiilimiilu, joka on osittain metsälaikutuksen vaurioittama. Kohde erottuu Lidar-korkeusmallissa. |
| metsakeskus.1000052247 |
276 |
Kariniementie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
636917.00000000 |
6951371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052247 |
Kohde sijaitsee Kariniementien varressa, noin 12 metrin päässä tien pohjoispuolella. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kuusi metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000052249 |
620 |
Hoikanvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538648.00000000 |
7158366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052249 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija on noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052250 |
276 |
Puntarintie 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
637624.00000000 |
6951317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052250 |
Kohde sijaitsee Puntarintien päässä olevan tilan pohjoispuolella. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin seitsemän metriä oleva hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000052251 |
276 |
Puntarintie 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
637523.00000000 |
6951343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052251 |
Kohde sijaitsee Puntarintien päässä olevan tilan luoteispuolella. Paikalla on nähtävissä kaksi hiilimiilua. Miiluista pohjoisin on halkaisijaltaan noin kuusimetrinen ja eteläisempi noin seitsemän. Eteläisemmän ympärille kaivetut ojat ovat leveydeltään noin kaksi metriä. |
| metsakeskus.1000052252 |
276 |
Sähkölinja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
638065.00000000 |
6951622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052252 |
Kohde sijaitsee Puntarikosken eteläpuolisella metsäkankaalla, välittömästi sähkölinjan alla. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä oleva hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000052253 |
276 |
Terva-ahonnotko |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
640805.00000000 |
6952291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052253 |
Kohde sijaitsee Terva-ahonnotkon eteläpuolella, kahden aukkohakatun alueen välissä. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kahdeksan metrinen hiilimiilu, jonka ympärille kaivettujen ilmanottokaivantojen leveys on noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000052254 |
276 |
Terva-ahonnotko |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
640805.00000000 |
6952291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052254 |
Kohde sijaitsee Terva-ahonnotkon eteläpuolella, kahden aukkohakatun alueen välissä. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kahdeksan metrinen hiilimiilu, jonka ympärille kaivettujen ilmanottokaivantojen leveys on noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000052255 |
765 |
Suosalmi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590268.00000000 |
7101831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052255 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052256 |
765 |
Ojasuo itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
594502.00000000 |
7089958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052256 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija 8,0 metriä ja tervahauta 2: halkaisija 13,1 metriä. Tarkastettava.
ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000052257 |
765 |
Kumpula 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553782.00000000 |
7119715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052257 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052258 |
915 |
Hautaniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563300.78478187 |
6913001.79404640 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052258 |
Paikalla on tervahauta, jota ei ole tarkastettu arkeologin toimesta. |
| metsakeskus.1000052259 |
69 |
Naistenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429181.00000000 |
7078152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052259 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 metriä. Lyhyt halssi on kohti louonasta. Maastokartalle merkitty kohde erottuu myös laserkeilausaineistossa (LIDARK). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052260 |
678 |
Kopsanharju |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
389518.00000000 |
7163905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052260 |
Paikalla on maastokartalla ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052261 |
738 |
Uusitupa |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
264097.00000000 |
6696902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052261 |
Metsästä löytyi kesällä 2024 metallinetsinnässä kalmistoon viittaavia metalliesineitä sekä runsaasti palanutta luuta (Ilppari ILM31222, 31223, 31224). Kohde koostuu matalista, lähes maantasaisista hautakiveyksistä, jotka vaikuttavat tehdyn silmäkivien ympärille. |
| metsakeskus.1000052266 |
765 |
Juuvanniemi 2 |
10001 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
546464.00000000 |
7117732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052266 |
Kainuun Museoon otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että Sotkamossa Juuvanniemessä on jonkinlainen kivistä tehtyjä pitkänomaisia vedenalaisia latomuksia, jotka eivät näyttäneet luonnollisilta.
Kohdetta tarkasteltiin veneestä käsin. Ensimmäinen koordinaattipiste otettiin sen kivirakennelman lounaispäästä rannasta. (YKJ: 3546654, 7120713, 139) Toinen koordinaattipiste otettiin veneestä, missä näyttäisi olevan selkeä suuaukko (YKJ: 3546678, 7120757, 138). Suuaukosta pystyi soutamaan sisään pyöreähköön lampeen. Näytti siltä, että kivivalli jatkoi järvenpinnan alla Juuvanniemen rantaa pitkin koillisen suuntaan, josta tulikin vastaan toinen samanlainen rakennelma suuaukkoinen, joka näyttäisi johtavan myös lampeen. Aivan Juuvanniemen pohjoisosassa näyttäisi olevan kolmas samanlainen rakenne suuaukkoineen.
Jälkitöissä havaittiin ihan peruskartassa ja Lidar-kuvissa selkeitä rakennelmia, joiden perusteella kohteelle on tehty aluerajaus. Kannattaa katsoa myös alueen Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Paikkatietoikkunan historiallisia ilmakuvia.
Tarkastuksen yhteenvetona: Juuvanniemessa on mahdollisesti kolme samanlaista lammen ympärille rakennettuja vallimaisia kivirakennelmia. Siellä on rakkakivistä tehtyjä ihmisen muokkaamia luonnonesteitä, johon on jätetty suuaukko. Veden alla näytti olevan vallimaista kivirakennelmaa, mutta näkyvyys ei ollut veden alle hyvä, joten sen luonne ei selvinnyt. Olisiko kyseessä lapinpato tai ns. jättiläisenpato ja löytyisikö veden alla kalastukseen liittyviä puurakenteita tai katiskan jäänteitä? Kohteen luonteen selvittäminen vaatii meriarkeologisia tutkimusmenetelmiä. |
| metsakeskus.1000052270 |
290 |
Riihikangas kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627423.00000000 |
7092724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052270 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052272 |
142 |
Mertavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
459399.00000000 |
6762552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052272 |
Kohde sijaitsee Iitissä Mertavuorella olevalla kalliolla n. 100 m korkeuskäyrän kohdalla, kallion kaakkoiskulmassa olevalla kallioniemekkeellä n. 40 m mökkitiestä pohjoiseen. Paikalla on röykkiömäinen kivirakenne, jonka koko on n. 4 x 5 x 1,5 m. Röykkiö on muodoltaan hieman epämääräinen ja sijainniltaan verrattain omituinen pronssikautiselle hautaröykkiölle. Röykkiön keskustassa kasvaa nuorta puustoa, joka on hieman tuhonnut röykkiötä. Röykkiön laitamilla, alemmalla tasolla on lisää kiviä, jotka saattavat olla peräisin röykkiöstä tai vaihtoehtoisesti luontaisesta sortumasta luoteen suunnilta. Kaikki röykkiön kivet ovat kanneltavia. Paikalla ei historiallisilla kartoilla, kuten pitäjänkartalla eikä peruskartoilla ole tunnettua rajaa, joten kyseessä tuskin on rajamerkki. |
| metsakeskus.1000052273 |
615 |
Nuottikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511843.00000000 |
7248872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052273 |
Paikalla on vinovalovarjosteessa selvästi erottuva tervahauta. Sen halkaisija on noin 22-23 metriä, halssi on koilliseen kohti lampea. Tästä noin 40 metriä luoteeseen on toinen hiemen pienempi rakenne (noin 15 x 15 metriä). Se erottuu hieman neliömäisenä, keskellä on painanne. Kyseessä todennäköisesti joko tervahauta tai rakennuksenpohja. Tervahauta on rajattu vuoden 2026 ilmoitetun avohakkuun ulkopuolelle. Toinen rakenne on ainakin osin hakatulla alueella. Kohdetta ei ole maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052274 |
739 |
Lahdenuiri |
10007 |
12017 |
13193 |
11042 |
27028 |
540160.00000000 |
6794040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052274 |
Kohde sijaitsee Lahdenuirin lahdessa Purnunniemen itäpuolella. Kyseessä on noin 21 metriä pitkä ja noin neljä metriä leveä hylky, mahdollisesti lastilotja. Aluksessa on ollut mastot ja purje. Hylky on upotettu tarkoituksella odottamaan myöhempää käyttöä jatkosodan (25.6.1941-19.9.1944) aikana. Nostoa ei kuitenkaan tapahtunut tuntemattomasta syystä. Hylyn muoto, kansipalkit ja paksut puurakenteet ovat säilyneet. |
| metsakeskus.1000052279 |
405 |
Aitsaari |
10007 |
12017 |
13194 |
11042 |
27000 |
569875.00000000 |
6772890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052279 |
Kohde sijaitsee Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosan pohjoispuolella sijaitsevan Aitsaaren lounaispuolella. Kohteessa ainakin neljä hylkyä. Osassa hylyistä on metallia tai ne ovat metallihylkyjä |
| metsakeskus.1000052281 |
405 |
Rutolanlahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11042 |
27000 |
555827.00000000 |
6768664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052281 |
Kohde sijaitsee Saimaaseen liittyvän kapean järvenlahden pohjukassa, joka sijaitsee Lappeenrannasta länteen päin. Kyseessä on noin 20 metriä pitkä hylky, joka lepää pohjassa pystyssä. Viistokaikukuvan mukaan hylyn runko, muoto ja kansirakenne ovat säilyneet hyvin laajan avonaisen ruuman ympärillä. |
| metsakeskus.1000052282 |
491 |
Savilahti Kenkäveronniemi |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
515177.00000000 |
6838984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052282 |
Kohde sijaitsee Mikkelin Savilahdessa Kenkäveronniemen koillispuolella.
Kyseessä on puinen hylky, joka lepää pohjassa pystyssä. Viistokaikukuvassa hylyn muoto on vielä hahmotettavissa, mutta rungon päällä on sekalaista puutavaraa. |
| metsakeskus.1000052284 |
286 |
Koskenalus |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
490350.00000000 |
6728502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052284 |
Kohde sijaitsee Kymijoen Koskenalusella, noin 800 metriä Anjalankosken voimalaitokselta
kaakkoon päin sekä Anjala-Inkeroinen väliseltä autosillalta noin 550 metriä luoteeseen päin. Tullinmäen rannasta kohteelle on noin 200 metriä. Paikalla on vesistön syvyyskäyrissä havaittavissa laakea kohouma.
Kyseessä on ilmeisesti uittoon liittyvä kivitäytteinen rakenteeltaan eheähkö hirsiarkku, jonka mitat ovat noin 9 m x 9 m ja korkeus noin 3 m. Arkun hirret ovat halkaisijaltaan noin 30 cm ja ne ovat hyväkuntoisia. Ylimmät hirret ovat nousseet osittain irti salvoksistaan. Hirsiarkku sijaitsee laajemman kivikon äärellä. On mahdollista, että alueella on muitakin vastaavia rakenteita. 1950-luvun ilmakuvissa näkyy hirsiarkku uittoväylän keskellä, mutta kohteen ajoitus ja konteksti on epävarma.
Kohde löytyi kun Subreering Oy teki Museoviraston ostopalveluna arkeologista vedenalaisinventointia läheisellä Inkeroisten Lauttarannan alueella. Paikallisten kalastajien ilmoittama kohde tarkastettiin. |
| metsakeskus.1000052286 |
564 |
Ahonkangas luode 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434171.00000000 |
7207250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052286 |
Alueella on kaksi maastokartalle merkittyä ja vinovalovarjosteessa erottuvaa tervahautaa. Lisäksi näiden ja rannan välissä aivan rantapenkassa on vinovalovarjosteessa epäselvästi erottuva mahdollinen rakenne/tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052287 |
288 |
Timosmossen |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330926.00000000 |
7062220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052287 |
Lidar-tunnistettu suuri tervahauta hakkuuaukealla, halk. 22 m, halssi itäkoilliseen, valli mahdollisesti vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000052288 |
564 |
Ahonkangas luode 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434330.00000000 |
7207165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052288 |
Paikalla on kaksi maastokartalle merkittyä ja vinovalovarjosteessa erottuvaa tervahautaa. Näistä koillinen on vinovalovarjosteessa selvästi tunnistettava. Tästä noin 40 metriä lounaaseen merkitty tervahauta on vinovalovalovarjosteen perusteella edellistä pienempi (alakohde). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052289 |
564 |
Ahonkangas |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
434565.00000000 |
7207017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052289 |
Alueella on maastokartalla merkitty tervahauta, joka erottuu vinovalovarjosteessa hieman neliömäisenä rakenteena. Tästä noin 50 metriä luoteeseen on toinenvinovalivarjosteessa erottuva rakenne (alakohde). Kyseessä joko tervahaudat tai rakennusten pohjat. Kummassakaan ei ole kyse vuoden 1931 ja nuoremmissa ilmakuvissa erotottuvista alueen rakennuksesta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052290 |
564 |
Ahonkangas etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434980.00000000 |
7206670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052290 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052292 |
105 |
Särkkä 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600600.00000000 |
7149901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052292 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija on noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052293 |
105 |
Tahvenaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603156.00000000 |
7152620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052293 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija on noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052294 |
491 |
Launialanselkä Tattarniemi |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
517357.00000000 |
6839866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052294 |
Kohde sijaitsee Mikkelin itäpuolella Launialanselän Tattarniemen länsipuolella. Alueella on järven pohjassa seitsemän puista hylkyä tai hylyn osaa, joiden rungot ovat osittain säilyneitä. Kyseessä voi olla laivojen hautausmaa eli paikka johon vanhoja aluksia on hylätty tarkoituksellisesti. |
| metsakeskus.1000052295 |
491 |
Savilahti Rauhanniemi |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
515549.00000000 |
6838497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052295 |
Kohde sijaitsee Mikkelin Savilahden Rauhaniemen länsipuolella.
Alueella on järven pohjassa kaksi puista hylkyä rinnakkain. Viistokaikuvissa hylyt vaikuttavat hautautuneen osittain sedimenttiin. Toinen vaikuttaa pienemmältä, toinen suuremmalta. Hylkyjen rungot vaikuttavat varsin ehjiltä ja erottuvat pohjalta. |
| metsakeskus.1000052296 |
624 |
Santaniemenselkä |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
477199.00000000 |
6702403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052296 |
Kohteet sijaitsevat Pyhtään Munapirtin saaren pohjoispuolen Santaniemenselän pohjoisrannan lähellä. Alueella on ainakin 20, noin 20 metriä pitkää aluksen hylkyä sijoittuen tosiinsa nähden ketjumaisesti. Hylyt sijaitsevat noin 0,5 metrin syvyydessä ja ne ovat uponneet pohjasedimenttiin lähes laitojaan myöten. Hylyt erottuvat alueen ilmakuvassa. |
| metsakeskus.1000052298 |
399 |
Karoonpalli 5 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
236025.00000000 |
6987754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052298 |
Inv. 2023: Rajamerkki koostuu 1,4 x 0,7 metrin kokoisesta kivipaasista (viisarikivi), sekä 3 x 3 metriä leveästä perustasta. Perusta on tehty pienemmistä kivistä, ja se on kokonaan sammaleen peitossa. Viisarikivi on tuettu takaa pienemmällä kivellä. Rajamerkki sijaitsee Mustasaaren ja Laihian kunnanrajalla, noin 70 metriä nykyiseltä voimajohtolinjalta luoteeseen. Rajamerkistä noin 150 metriä koilliseen samaisella Mustasaaren ja Laihian rajalla sijaitsee edellistä pienempi rajamerkki. Rajamerkit paikannettiin vuoden 1846 pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Mustasaaren ja Laihian välinen raja. Raja on merkitty myös vuoden 1970 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000052300 |
287 |
Etelämäenkeidas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
219531.00000000 |
6896728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052300 |
Rajakivi sijaitsee avokalliolla Etelämäenkeitaan länsipuolella. Kohdetta ympäröi mäntymetsä. Rajamerkki on noin 0,8 metriä korkea ja sen juurella on kivistä tehty röykkiö, jonka mitat ovat 1,5 m x 1,5 m. Rajamerkki on Uttermossan kylän talojen välisellä rajalla. Lappfjärdin pitäjänkarttaan vuodelta 1846 rajaa ei ole piirretty, joten raja on todennäköisesti tätä nuorempi. |
| metsakeskus.1000052301 |
777 |
Harjula |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
614654.00000000 |
7167107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052301 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052302 |
751 |
Isoharju 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
405379.00000000 |
7282010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052302 |
Isoharjun laella rakkakivikossa sijaitsee kolmiomittaustornin jäännökset. Torni on kaatunut ja puiset jäännökset ovat vielä paikalla. Tornin jalkojen sijainnit erottuvat kivisinä kumpareina, joissa osassa on vielä puujalka keskellä.
Kolmiomittaustorni on rakennettu 1900-luvun loppupuolella. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1954 peruskarttaan, mutta se löytyy vuoden 1983 peruskartalta. |
| metsakeskus.1000052306 |
475 |
Smalmossen |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
220727.00000000 |
6977965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052306 |
Inv. 2023: Paikalla on rajamerkki, jonka perustan koko on noin 1,3 x 1,3 x 0,3 cm. Sen keskellä on viisarikivi. Perustan kivet ovat sammaleen peitossa. Rajamerkki sijaitsee Smalmoss skogvägenin itäpuolella metsäautotien ja ojan välisellä pusikoituneella alueella.
Rajamerkki paikannettiin vuonna 1846 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Maalahden, Petolahden ja Pirttikylän raja. Raja on merkitty myös vuoden 1970 peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000052307 |
475 |
Brännback |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
219235.00000000 |
6977007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052307 |
Inv. 2023: Rajamerkki koostuu suorakaiteen muotoisesta kivilatomuksesta sekä viisarikivestä, joka luultavasti on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan jalustan keskeltä. Kivilatomuksen koko on 2 x 1 metriä ja viisarikivi halkaisijaltaan 0,7 metriä. Rajamerkki sijaitsee ojitetulla suoalueella nykyisten kiinteistönrajojen leikkauspisteessä.
Rajamerkki paikannettiin vuoden 1846 pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ilmeisesti ollut Petolahden ja Nybyn kylien raja. Raja on merkitty myös 1970 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000052308 |
475 |
Holmströmasbacken |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
220077.00000000 |
6972554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052308 |
Inv. 2023: Paikalla on yksittäinen pystyssä oleva rajakivi, jonka koko on noin 30 x 20 cm. Se sijaitsee alueelle kaivetun ojan reunalla melko tiheässä kuusitaimikossa.
Rajamerkki paikannettiin vuonna 1846 laaditulta pitäjänkartalta, jolloin paikalla on ollut Maalahden ja Pirttikylän raja. Raja on merkitty myös vuoden 1970 peruskarttaan. Raja on nykyään kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000052309 |
578 |
Kurolanvaaran kiinteistö |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538069.00000000 |
7157587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052309 |
Mahdollisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Halkaisija noin 10 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052316 |
765 |
Kosulankallio |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575045.00000000 |
7107998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052316 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052317 |
287 |
Hedmossen |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
209645.00000000 |
6893243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052317 |
Tervahauta. Matala hauta jonka päällä kasvaa tiheästi puuta ja muuta kasvistoa, joten kohde erottuu heikosti ympäristöstään. Läpimitta n. 10 metriä. Kylmämuurattu halssi länteen. Sijaitsee noin 130 metriä kaakkoon röykkiöstä Sideby Stenringsbacken N (750010008). |
| metsakeskus.1000052318 |
849 |
Parkkikosken mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
370985.00000000 |
7059860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052318 |
Parkkikosken mylly oli hirsirakenteinen, taitekattoinen rakennus, joka sijaitsi nykyisen voimalaitosrakennuksen paikalla. Myllyrakennus on purettu voimalan rakentamisen yhteydessä, mutta sen kanava on säilynyt. Voimalaitoksen voimakanavan alimmat rakenteet ovat yhdistettävissä aiempaan myllyyn vuonna 1952 otetun valokuvan ja maastohavaintojen perusteella. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä kanavan betoniseinämää on korotettu noin 0,5 metrillä. Sekä Parkkikosken myllyn että voimalaitoksen käytössä ollut kanava on rakennettu kosken länsireunaan. Kanava on kokonaispituudeltaan 55 metriä. Sen alkupää on Parkkikoskentien sillan kohdalla, josta se jatkuu 16 m jälkeen sisälle voimalarakennukseen eteläpäästä. Kanava jatkuu voimalan pohjoispuolella 3–5 metriä leveänä maakaivantona 18 metrin matkan, minkä jälkeen se yhtyy takaisin pääuomaan. Voimalan eteläpuolella kanava on betonirakenteinen. Voimalan pohjoispuolella betonirakenteet päättyvät 1 metrin päässä rakennuksen seinästä, minkä jälkeen kanava jatkuu maakaivantona. Kanava on leveydeltään alkupäässä sillan kohdalla 4 m ja se kapenee voimalan kohdalla n. 2,5 m leveäksi. Voimalan pohjoispuolella kanavan leveys vaihtelee 3 m ja 5 m välillä. Sillan ja voimalan välillä kanavaa reunustavat kosken vedenpinnasta n. 1,5 m korkeuteen ulottuvat betoniseinämät. Noin 2 m ennen voimalan seinää kanavan itälaidalla on 1,5 m leveä ylijuoksutusaukko, jonka alimmat rakenteet ovat olleet olemassa jo myllyn ollessa toiminnassa. |
| metsakeskus.1000052320 |
405 |
Pitkäkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552155.00000000 |
6763045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052320 |
Tervahauta sijaitsee Suurisuon pohjoislaidalla, nimettömän hiekkatien pohjoispuolella, aivan tien vieressä. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on kokonaisuudessaan noin 15 metriä. Vallin korkeus ylärinteen puolella on noin 1 metri, alarinteessä 1,5 metriä ja keskiosa on loivasti kuopalla. Valleja kiertää noin 40 cm:n syvyinen oja. Halssi sijaitsee haudan eteläpuolella, alarinteessä. |
| metsakeskus.1000052321 |
405 |
Heinäsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550529.00000000 |
6762049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052321 |
Tervahauta sijaitsee valtatien 6 kaakkoispuolella sijaitsevalla tasaisella mäntykankaalla, aivan junaradan vieressä. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 17 metriä. Loivahkon vallin korkeus ylärinteen puolelta on vain noin 30 cm, mutta alarinteen puolelta noin metrin. Vallien leveys on noin 2-3 metriä ja keskiosa on kuopalla, jonka syvyys on noin 60 cm. Halssi sijaitsee haudan kaakkoisreunalla, junaradan puolella. |
| metsakeskus.1000052322 |
217 |
Eläteneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354218.00000000 |
7096651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052322 |
Tervahauta on 9 metriä leveä ja 0,8 metriä syvä. Sen vallit ovat noin 1,5 metriä leveät ja 0,5 metriä korkeat. Halssi on suunnattu länsi-luoteeseen alarinteen suuntaan ja on pituudeltaan 6 metriä ja leveydeltään 3 metriä. Tervahaudan välitön ympäristö on nuorta mäntyä kasvavaa hiekkapohjaista kuivaa kangasmetsää. Hauta on tehty hiekkaterassin reunaan, kohtaan, jossa rinne viettää länsiluoteeseen. Terassin alapuolella tervahaudasta länteen maasto on kosteampaa mäntyvaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000052323 |
405 |
Suokannanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551106.00000000 |
6761593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052323 |
Tervahauta sijaitsee Pohjosentien eteläpuolella ja Suokannanmäen länsireunalla sijaitsevan kosteikkoalueen kaakkoisreunalla. Se on tehty pienen kallioisen mäenrinteen reunalle. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 11 metriä. Vallin korkeus ylärinteen puolella on noin 40 cm ja alarinteen puolella noin 1,5 metriä. Keskiosa on loivasti kuopalla, jonka syvyys on noin 80 cm. Halssi sijaitsee haudan luoteisreunalla, alarinteen puolella. Noin 10 metriä haudan luoteispuolella havaittiin kaksi noin puolen metrin syvyistä kuoppaa, joista toinen on neliskulmainen (halk. 1,1 m) ja toinen suorakaiteen muotoinen (1,1 x 2 m). Kuopat ovat mukana kohteen aluerajauksessa. |
| metsakeskus.1000052324 |
405 |
Rukassuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551472.00000000 |
6760805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052324 |
Rukassuon pohjoispuolella, avoimessa kuusimetsässä havaittiin hyvin loivapiirteinen tervahauta. Hauta on malliltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 13 metriä. Vallit ovat matalat, ylärinteen puolelta lähes maan tasaiset ja alarinteessä noin 40-50 cm. Keskiosa on loivasti kuopalla ja siihen tehdyssä lapionpistossa havaittiin hiilen- ja noensekaista hiekkaa. Halssi on sijainnut haudan eteläpuolella, siitä on jäljellä vain loiva ojamainen painauma. Maa on paksun sammaleen peittämä ja kohdetta on hieman vaikea havaita epätasaisessa maastossa. |
| metsakeskus.1000052325 |
287 |
Söderberget 1 |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
221493.00000000 |
6916256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052325 |
Inv. 2022: Kohteessa on luontaiseen pirunpeltoon kaivettu kuoppa ja sen reunalla oleva kaivetuista kivistä muodostuva vallimainen röykkiö. Kohde sijaitsee lakialueella, joka koostuu varsin tasakokoisista n. 15 cm läpimittaisista kivistä. Pirunpeltoon kaivettu loivareunainen kuoppa on pyöreähkö, läpimitaltaan noin 5 m ja syvyydeltään noin 70 cm. Kuopasta poistettu kiviaines muodostaa sen pohjoisreunalle kaarevan vallin ja loppu kivistä on heitelty siitä ulkonevaksi röykkiömäiseksi kasaksi. Kaivelu voi olla uteliaisuuttaan tehtyä, mutta kuopassa kasvavan kuusen ja ympäröivää pirunpeltoa vastaavan sammal- ja jäkäläkerroksen perusteella se voi olla ajalta ennen 1950-lukua.
Muuta: Metsähallituksen PAVE-paikkatietojärjestelmässä kohde on pistemäinen ja nimellä ”Söderberget kiviröykkiö”, koordinaatit: N 6916252,42 E 221504,43. |
| metsakeskus.1000052326 |
405 |
Porossillanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550864.00000000 |
6760299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052326 |
Tervahauta sijaitsee Keskimmäinen- järven luoteispuolella, Porossillanmäen etelälaidalla. Hauta erottuu muusta ympäristöstä selkeästi runsaamman aluskasvillisuuden vuoksi. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on noin 16 metriä. Vallien korkeus on 0,6-1,2 metriä ja leveys 3-3,5 metriä. Vallin eteläpuolella on suorakaiteen muotoinen (0,7 x 1,3 m) ja noin metrin syvyinen tervanlaskukuoppa. |
| metsakeskus.1000052327 |
287 |
Söderberget 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
221472.00000000 |
6916181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052327 |
Kohteessa on kalliokumpareen laella oleva kiintopiste, ilmeisesti kol-miomittaustornin tai vastaavan rakenteen jalkojen tukikiveyksiä sekä kivilatomus ja muita ihmistoiminnan tuloksena syntyneitä kivikasaumia, joiden yhteys tukikiveyksiin ja kiintopisteeseen on epäselvä. Parhaiten säilynyt latomus on noin viisi metriä kiintopisteestä etelään ja metrin kallion laen alapuolella (N 6916176 E 221473). Kaksi muuta ovat kalliokumpareen itäpuolella notkossa. Itäinen latomus on kohdassa N 6916180 E 221484. Kolmas latomus on edellisten pohjoispuolella, aivan kalliokumpareen rinteen juurella (N 6916190 E 221473). Se on vähän matalampi kuin kaksi muuta, noin 80 cm, ja vahvan sammalkerroksen peittämä. Latomukset muodostavat mittaustarkkuuden puitteissa varsin tarkasti tasasivuisen kolmion, mikä sopii ajatukseen, että ne ovat puurakenteisen tornin jalkojen paikoilla. Kiintopiste ei ole lähellä latomusten muodostaman kolmion keskipistettä, kuten voisi olettaa, joten sen yhteys mahdolliseen kolmiomittaustorniin on epäselvä. Vanhin peruskartta alueelta on vuodelta 1971, ja siinä paikalle ei ole merkitty kolmiomittauspistettä eikä mitään muutakaan mikä voisi liittyä kivilatomuksiin. Lähialueella on vielä yksi kivilatomus. Se sijaitsee edellä mainitusta kiintopisteestä itäkoilliseen, kalliokumpareen itäpuolella olevan notkon toisella laidalla (N 6916188 E 221486). Pirunpeltoon on sen pienistä (läpimitta keskimäärin 15 cm) kivistä rakennettu harjanteen poikki likimain lännestä itään suora, noin 5 m pitkä, 80 cm leveä ja enimmillään noin 40 cm korkea kivivalli. Kivivalli seuraa harjanteen poikkileikkauksen lievästi kuperaa profiilia siten, että sen keskikohta on lähes puoli metriä korkeammalla kuin päät. Valli ulottuu lähes koko harjanteen poikki, mutta ei jatku kumpaankaan suuntaan. Latomuksen tarkoitus ja ajoitus ovat tuntemattomia.
Muuta: Kohdetta ei ollut Metsähallituksen PAVE-paikkatietojärjestelmässä. |
| metsakeskus.1000052328 |
405 |
Tupavuorenkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550313.00000000 |
6760464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052328 |
Tupavuorenkorven lounaisosassa on kaksi vierekkäin tehtyä tervahautaa. Haudat sijaitsevat länsilounaaseen laskevassa rinteessä, noin 35 metrin etäisyydellä toisistaan. Molemmat haudat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 14 metriä. Haudoista etelänpuoleinen on hieman loivapiirteisempi ja sen keskeltä on ajettu metsäkoneella. Vallin korkeus ylärinteen puolelta on noin 40 cm ja alarinteen puolelta noin 1,6 metriä. Vallien leveys on noin 4 metriä. Länsipuolella sijaitseva, ojamainen, loiva halssi on parin metrin pituinen. Parin metrin päässä haudan eteläpuolella on kaksi loivaa, pitkänomaista kuoppaa. Pohjoisempi haudoista on hivenen selkeäpiirteisempi. Vallin korkeus ylärinteen puolella on noin 50 cm ja alarinteessä noin 1,8 metriä. Vallien leveys on noin 3-3,5 metriä. Ojamainen halssi on haudan länsipuolella ja sen pituus on noin 3 metriä. |
| metsakeskus.1000052329 |
405 |
Kolmikannanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550126.00000000 |
6760751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052329 |
Tervahauta sijaitsee rinteessä Kolmikannanmäen länsireunalla. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havupuita. Hauta on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 14 metriä. Vallien korkeus on 0,6-1,1 metriä ja leveys 3-4 metriä. Halssi sijaitsee haudan länsipuolella. Noin viis metriä haudan länsipuolella havaittiin pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija oli noin metrin. |
| metsakeskus.1000052330 |
405 |
Tomperinvuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549866.00000000 |
6759441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052330 |
Tomperinvuoren metsäalueella, metsäpolun länsipuolella havaittiin kolme hiilimiilua parin metrin etäisyydellä toisistaan. Paikalla on kolme pitkänmallista kuoppaa, joiden koko on keskimäärin 1,3 x 2 metriä. Kuoppien keskelle tehdyissä lapionpistoissa havaittiin noen- ja hiilensekaista maata. Metsäkoneella on myös ajettu yhden kuopan yli ja rikkonaisen maan pinnalla on havaittavissa noensekaista maata. Yhteen kuopista on laitettu kyltti, jossa lukee ”SUDENKUOPAT”. |
| metsakeskus.1000052331 |
405 |
Harkivenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550899.00000000 |
6758954.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052331 |
Tervahauta sijaitsee Keskimmäinen-järven lounaispuolella, Harkivenmäen länsireunalla. Paikalla kasvaa avointa sekametsää. Hauta on todella loivapiirteinen ja melko vaikea havaita maastosta. Haudan muoto on pyöreä ja sen halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudan vallien korkeus on noin 0,3-0,5 metriä ja keskellä oleva loiva painauma on noin 0,5 metriä. Haudan länsipuolella on kolme suorakulmaista kuoppaa, joiden koko on 1,2 x 2,5 metrin välillä. |
| metsakeskus.1000052332 |
405 |
Alttarikivi |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
552128.00000000 |
6761902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052332 |
Pohjosen kylässä, Alttarikivenmäki- nimisellä mäellä sijaitsee suuri siirtolohkare, jota on perimätiedon mukaan pidetty pyhänä paikkana ja vanhan kansan kirkkona. Siirtolohkareen eteläsivu on pystysuora ja muodostaa ikään kuin ”alttarin”. Ympäristö on avointa mäntymetsää. Nykyään ei ole enää tiedossa keitä ja miten vanhan kansan kirkoissa palvottiin, eikä kohteelle löytynyt lisätietoa kirjallisista lähteistä. |
| metsakeskus.1000052333 |
620 |
Pikkusuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517542.00000000 |
7211626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052333 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 20,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052334 |
405 |
Tupavuori |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
549652.00000000 |
6761031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052334 |
Luola sijaitsee Huuhansuon koillispuolella sijaitsevan Tupavuoren itäreunalla. Luola on merkitty myös maastokarttaan ja sinne vie polku. Perimätiedon mukaan Tupavuorella sijaitsevasta luolasta on haettu turvaa vuosituhansien ajan, kuten pikkuvihan vuosina 1741-1743, jolloin alueen kylät hävitettiin. Lähdetietojen mukaan luola on kooltaan 2 x 4,5 metriä ja sen korkeus on 4,5 metriä. Luola on lohkoutuneessa rapakivigraniittikalliossa kallistuneen lohkon alla. Sen suuaukko on ahdas, vain noin 30- 150 cm ja lattia on louhikkoa ja kariketurvetta. |
| metsakeskus.1000052335 |
405 |
Kalso |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
548988.00000000 |
6758300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052335 |
Lähellä Lappeenrannan ja Luumäen rajaa, Ruunamäen pohjoispuolella on sijainnut Kalson yksinäistila. Tilaa ei ole merkitty millekään historialliselle kartalle, mutta pihapiiri erottuu vielä 1950-luvun ilmakuvassa. Tila on ilmeisesti ollut asutettuna 1800-1900-luvuilla. Maastossa havaittiin jäänteitä kahdesta rakennuksesta sekä kahdesta kellarista. Avoimen kuusimetsäisen rinteen yläosassa sijaitsee talon kivijalka, jonka koko on noin 6 x 12 metriä. Kivijalan kaakkoispuolella on suurehko, vallien ympäröimä maakellarikuoppa. Talon kivijalasta noin 20 metriä pohjoiseen, alarinteessä, on pyöreistä luonnonkivistä tehty kivijalka ja sen kaakkoispuolella on pieni, noin 1 x 1,5 metrin kokoinen kellarikuoppa. Kivijalkojen vieressä kulkee metsäpolku mäen päällä sijaitsevalle laavulle. |
| metsakeskus.1000052336 |
217 |
Isotkalliot |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
354388.00000000 |
7096276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052336 |
Lounaaseen viettävässä rinteessä rakkakivikossa on rivissä kolme 1 m x 1 m kokoista, noin 0,5 m syvää kuoppaa. Kuopat muodostavat kaakko-luode-suuntaisen, loivasti pohjoiseen kaartuvan rivin. Kuoppien etäisyys toisistaan on noin 2 metriä. Kuoppien ympäristö on kivikkoista havupuuvaltaista sekametsää. Kuopat sijaitsevat rinteen puolivälin paikkeilla olevan tasanteen reunassa. |
| metsakeskus.1000052337 |
620 |
Lintuaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518460.00000000 |
7212122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052337 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 21,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052338 |
217 |
Itäperänharju 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
360434.00000000 |
7093063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052338 |
Kohde sijaitsee kaakko-luode-suuntaisen harjanteen korkeimmalla kohdalla. Laella olevassa rakkakivikossa on ainakin kaksi selkeää rakkakuoppaa. Kivikon itäpäässä olevan kuopan halkaisija valleista mitattuna on 3 metriä, ja sisäosasta 1,5 metriä. Syvyydeltään kuoppa on 0,6 metriä. Harjanteen koillisrinne on hakkuuaukeaa ja lounaisrinne mäntyvaltaista havumetsää. |
| metsakeskus.1000052339 |
217 |
Itäperänharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360271.00000000 |
7093093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052339 |
Kohde sijaitsee Itäperänharjun etelärinteessä kuusivaltaisessa sekametsässä. Tervahauta on halkaisijaltaan 7 metriä ja syvyydeltään 0,8 metriä. Sen vallin leveys on 1 metri ja korkeus 0,5 metriä. Halssi on suunnattu etelään ja näkyy maastossa 2 metrin matkalta. Tervahaudan yli me-nee metsäkoneen ajoura, minkä vuoksi sen eteläinen puolisko on vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000052340 |
217 |
Uudenhaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359495.00000000 |
7095183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052340 |
Tervahauta sijaitsee Uudenhaudankankaan pohjoisosassa lounaaseen viettävässä rinteessä olevan tasanteen reunassa. Halkaisijaltaan hauta on 10 metriä ja syvyydeltään 0,7 metriä. Sen valli on leveydeltään 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä.
Halssi on suunnattu länsilounaaseen ja näkyvissä maastossa noin 10 metrin matkalta. Kohteen ympäristö on mäntyvaltaista sekametsää. Haudan lounaispuolisen rinteen alla maasto muuttuu soiseksi. |
| metsakeskus.1000052343 |
290 |
Parakkikynnäs 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
619395.00000000 |
7121352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052343 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052344 |
309 |
Väärälampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607253.00000000 |
6954637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052344 |
Kohde sijaitsee Sätköksentien länsipuolella olevan vanhan rantaterassin ympäristössä, jossa on 2020-luvun alkupuolella suoritettu hakkuutöitä ja niihin liittyvään maanmuokkausta. Alue on maisemallisesti näyttävä ja ympäristöstä tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Kuoriutuneen pintamaan alta paljastuneen mineraalimaan pinnassa oli tarkastushetkellä 2024 nähtävissä kohtalaisen selvärajainen, noin 1x1,5 metrin laajuinen punamulta-alue, jonka pinnassa ei kuitenkaan havaittu löytöjä. Punamulta-alueen ympäristöstä, halkaisijaltaan noin 50-60 metrin laajuisella alueella havaittiin muutamissa kohdissa kvartsi-iskoksia. Myös Sätköksentielle johtavan hiekkatien pinnassa havaittiin kvartsia, mutta on epäselvää ovatko kvartsit kulkeutuneet paikalle tien kunnostukseen paikoitellen käytetyn soran mukana.
Muinaisjäännösrekisteriin viety aluerajaus on näkyvien löytöjen perusteella tehty arvio. Kohteen luonteen ja laajuuden tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000052345 |
638 |
Karlanmäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11002 |
27000 |
416086.00000000 |
6697686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052345 |
Pihamaalla on avokalliota. Kallio on pehmeää ainesta ja siinä on kvartsisuonia.
Kallion korkeimmalla kohdalla on 16 kuppia ja hieman alemmalla tasolla kolme kuppia lisää. Kupit ovat pääosin samankokoisia, halkaisijaltaan noin 5 cm, mutta joukossa on myös muutama pienempi. Kalliossa on myös rivi porattuja reikiä, koska kallioon on ollut kiinnitettynä aita. Kuppien pohjat eivät ole hioutuneet sileiksi vaan ne ovat samanlaista karheaa kivipintaa kuin muukin kallio. Niiden sijoittelu viittaa kuitenkin siihen, että ne ovat ihmisen aikaansaamia.
Kohde on merkitty muinaisjäännökseksi, mutta jos sen ajoituksesta tai syntymisestä saadaan uutta tietoa, tulee kohteen lajia arvioida uudestaan. Hinthaarassa on ollut 1500-luvulla jo 15 veronmaksajaa. Lähellä on kartano ja joki. Ympäristössä on myös vanhempien aikakausien muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000052347 |
746 |
Porraskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380899.00000000 |
7078359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052347 |
Tervahauta sijaitsee Säilynmäentiestä noin 50 metriä länteen todella peitteisessä metsämaastossa. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää sekapuumetsää sekä paljon rehevää aluskasvillisuutta. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä. Sen vallin leveys on noin 4 metriä ja syvyys noin 1,7 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu pohjoiseen ja se on noin 5 metriä pitkä. Pohjalle tehdystä lapionpistosta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000052348 |
746 |
Tuohisalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377865.00000000 |
7077081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052348 |
Tervahauta sijaitsee metsäautotien välittömässä läheisyydessä, noin kahdeksan metriä tien lounaispuolella. Ympäristö on tiehää sekametsää, tervahaudan kohdalla on harvemmaksi jäänyt alue. Kohteen päällä kasvaa jokusia isompia koivuja ja kuusia.
Tervahauta on kooltaan iso, sen halkaisija on noin 21 metriä. Syvyys yläreunalta mitattuna on 1,9 metriä. Vallin paksuus vaihtelee kolmen ja viiden metrin välillä. Vallin koillisreunalla sijaitsee isoja kivenlohkareita, jotka liittynevät vierestä kulkevan tien rakentamiseen. Tervahaudan halssiaukko on noin viisi metriä pitkä ja laskee alarinteeseen kohti etelää. Tervahaudan pohjalle tehtiin lapiolla koepisto, josta erottui selkeästi hiiltä. |
| metsakeskus.1000052349 |
620 |
Lamminmäki itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538057.00000000 |
7160770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052349 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052350 |
620 |
Lamminmäki 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537744.00000000 |
7161108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052350 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052351 |
620 |
Lamminmäki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537419.00000000 |
7160839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052351 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052354 |
746 |
Parviaiskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382131.00000000 |
7075491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052354 |
Tervahauta sijaitsee Kerttujärventiestä noin 40 metriä kaakkoon pienen mökin ja varastorakennuksen välissä mäen alarinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 19 metriä ja sen vallin leveys on noin 4 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on ylärinteeseen mitattuna noin 2,7 metriä ja alarinteeseen mitattuna noin 1,8 metriä.
Halssi suuntautuu länteen kohti metsäkoneen ajouraa. Halssi on noin 4 metriä pitkä. Heti tervahaudan vallin pohjoispuolella sijaitsee pieni mökki ja heti tervahaudan vallin eteläpuolella varastorakennus. Tervahaudan pohjalle on tehty tulentekopaikka. Vallin päältä otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa suurehkoja kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000052355 |
746 |
Tynnyrikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379929.00000000 |
7075007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052355 |
Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3,5–4 metriä leveä ja korkeus on noin 1,2 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 0,8 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen. Halssi on noin 4 metriä pitkä.
Tervahaudan vallia on kaivettu halssin kohdalta. Kaivannon leveys on noin 0,3 metriä ja syvyys 0,6–0,8 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Alueella sekä tervahaudan päällä kasvaa nuorta taimikkoa. |
| metsakeskus.1000052356 |
746 |
Ahon Koukun kangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379436.00000000 |
7074121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052356 |
Tervahauta sijaitsee Ahon Koukun kankaalla länsilounaaseen laskevan rinteen reunalla Ahon Koukun- nimisen järven ja Kerttujärven välissä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja sen vallin leveys on noin 5 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,8 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen alarinteeseen kohti Ala Koukkua. Se on noin 3 metriä pitkä.
Tervahaudan päällä kasvaa jykevää sekapuumetsää. Pohjalle tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000052357 |
746 |
Koukun koukku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379454.00000000 |
7073434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052357 |
Kohde sijaitsee suosaarekkeen länsireunalla, n. 120 m Koukun koukusta eteläkaakkoon, n. 280 m Väärä-Koukusta kaakkoon sekä n. 550 m Ahveroisesta koilliseen.
Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 24 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 6 metriä leveä ja korkeus on ylärinteessä noin 1 metriä ja alarinteessä noin 1,8 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,5 metriä. Tervahaudan alarinteeseen kaivettu halssi suuntautuu lounaaseen. Halssi on noin 7 metriä pitkä.
Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu huonosti ympäristöstään, sillä alueella kasvaa eri-ikäistä sekametsää. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000052358 |
746 |
Kerttujärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380153.00000000 |
7073599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052358 |
Metsäautotieltä noin 25 metriä etelään sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3 metriä leveä ja korkeus on ylärinteen puolella noin 0,3 metriä ja alarinteen puolella noin 0,8 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,5 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu länteen. Halssi on noin 6 metriä pitkä.
Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu selvästi ympäristöstään. Alueella ja tervahaudan päällä kasvaa tukevaa havumetsää. |
| metsakeskus.1000052359 |
746 |
Resu-Niittulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381817.00000000 |
7073220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052359 |
Tervahaudan halkaisija on noin 26 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3–5 metriä leveä ja korkeus on noin 0,5–0,8 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,2 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään. Halssi on noin 7 metriä pitkä. Tervahaudan vallia on kaivettu halssin kohdalta. Ojamaisen kaivannon leveys on noin 0,3 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu huonosti ympäristöstään, sillä alueella ja tervahaudan päällä kasvaa tukevaa sekametsää ja alue on hyvin vesakoitunut. Lisäksi useat metsäkoneen jättämät urat halkovat tervahaudan ja halssin pintakerroksia.
Tervahaudasta noin 15 metriä lounaaseen on pyöreä noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva ja 0,6 metriä korkea osittain sammaleen peittämä kiviröykkiö (Röykkiö 1 N 7073213 E 381802). Röykkiöön on kerätty kiviä, joiden halkaisija vaihtelee 15–30 senttimetrin välillä. Osa kivistä on teräviä ja vaikuttavat rapautuneilta. Tästä noin 25 pohjoiseen on myös toinen, miltei täysin sammaleen peittämä kiviröykkiö (Röykkiö 2 N 7073238 E 381798). Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä, ja korkeus on noin 0,8 metriä. Kivien halkaisija vaihtelee 10–30 senttimetrin välillä. Osa kivistä on teräviä. Kiviröykkiöt liittyvät todennäköisesti tervahautaan ja voivat olla peräisin esimerkiksi tervapirtin kiukaasta tms. |
| metsakeskus.1000052359 |
746 |
Resu-Niittulampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
381817.00000000 |
7073220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052359 |
Tervahaudan halkaisija on noin 26 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 3–5 metriä leveä ja korkeus on noin 0,5–0,8 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on noin 1,2 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään. Halssi on noin 7 metriä pitkä. Tervahaudan vallia on kaivettu halssin kohdalta. Ojamaisen kaivannon leveys on noin 0,3 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta erottuu huonosti ympäristöstään, sillä alueella ja tervahaudan päällä kasvaa tukevaa sekametsää ja alue on hyvin vesakoitunut. Lisäksi useat metsäkoneen jättämät urat halkovat tervahaudan ja halssin pintakerroksia.
Tervahaudasta noin 15 metriä lounaaseen on pyöreä noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva ja 0,6 metriä korkea osittain sammaleen peittämä kiviröykkiö (Röykkiö 1 N 7073213 E 381802). Röykkiöön on kerätty kiviä, joiden halkaisija vaihtelee 15–30 senttimetrin välillä. Osa kivistä on teräviä ja vaikuttavat rapautuneilta. Tästä noin 25 pohjoiseen on myös toinen, miltei täysin sammaleen peittämä kiviröykkiö (Röykkiö 2 N 7073238 E 381798). Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä, ja korkeus on noin 0,8 metriä. Kivien halkaisija vaihtelee 10–30 senttimetrin välillä. Osa kivistä on teräviä. Kiviröykkiöt liittyvät todennäköisesti tervahautaan ja voivat olla peräisin esimerkiksi tervapirtin kiukaasta tms. |
| metsakeskus.1000052360 |
746 |
Iso Niittulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380735.00000000 |
7072908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052360 |
Metsätieltä noin 5 metriä pohjoiseen sijaitsevan suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä vallien ulkoreunoilta mitattuna. Tervahaudan valli on noin 2 metriä leveä ja korkeus on noin 0,2 metriä maan pinnalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan syvyys sen pohjalta vallin päälle mitattuna on ylärinteessä noin 1,7 metriä ja alarinteessä noin 1,2 metriä. Tervahaudan halssi on hyvin todennäköisesti tuhoutunut ojakaivannon yhteydessä. Tervahaudan ympärille on kaivettu tuuletuskuoppia.
Tervahaudan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta havaittiin tumma hiilensekainen maakerros. Tervahauta ei erottu kovin selvästi ympäristöstään. Alueella ja tervahaudan päällä kasvaa melko tiheää sekametsää ja vesakkoa. |
| metsakeskus.1000052361 |
746 |
Löytölampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381516.00000000 |
7072062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052361 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee harvennetussa sekametsässä noin 320 metriä metsäautotien länsipuolella. Noin 60 metriä kohteen länsipuolella kulkee Vääräjoki. Tervahauta on tiheästi kasvavan kasvillisuuden peitossa, mutta erottuu selkeästi ympäristöstään. Haudan päällä kasvaa jykeviä haapoja ja kuusia. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja syvyys yläreunalta mitattuna 1,7 metriä. Valli on jykevä, leveydeltään noin neljä metriä. Halssi laskee alarinteeseen lännen suuntaan. |
| metsakeskus.1000052362 |
746 |
Veneneva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383445.00000000 |
7072518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052362 |
Tervahauta sijaitsee heti vanhan turvetuotantoalueelle johtavan tienpohjan eteläpuolella. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 2,2 metriä ja sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,6 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 2 metriä pitkä.
Tervahaudan päällä kasvaa hyvin tiheää puustoa ja puskaa, joten se erottuu heikosti ympäröivästä maastosta. Tervahaudan pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa hiilensekaista maata. Tervahauta on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000052363 |
746 |
Niittuneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384274.00000000 |
7073005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052363 |
Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä ja sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,5 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen ja se on noin 4 metriä pitkä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa hiilensekaista maata.
Tervahaudan päällä kasvaa suurehkoja kuusia ja mäntyjä. Tervahaudasta noin 4 metriä koilliseen kulkee vanha metsäkoneen ajoura. |
| metsakeskus.1000052364 |
746 |
Mustanrapakonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382825.00000000 |
7074153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052364 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Torvenperäntiestä noin 15 luoteeseen hyvin tiheässä metsämaastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä ja sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 4 metriä pitkä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000052365 |
746 |
Kassakangas |
10007 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
383631.00000000 |
7073494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052365 |
Paikalla sijaitsee suorakaiteen muotoinen rakennuksenpohja, jonka koko on noin 6x5 metriä. Pohjan ympärillä erottuu maavalli, joka on noin metrin leveä ja 0,5 metriä korkea. Rakennuksenpohja on keskeltä syvimmillään noin 1,5 metriä ja nousee kohti sen reunoja. Kairauksesta ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Sen päällä kasvaa puustoa ja rehevää aluskasvillisuutta ja sen päälle on kaatunut tuulenkaato.
Rakennuksenpohjan länsipuolella sijaitsee kaksi kiviröykkiötä, jotka ovat pelto/raivausröykkiöitä. Rakennuksenpohjasta noin 6 metriä länsiluoteeseen sijaitsee pienempi, halkaisijaltaan noin 2,5 metrin kokoinen kiviröykkiö (Röykkiö 1 N 7073496 E 383625). Sen korkeus on noin 0,7 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Toinen ja isompi röykkiö sijaitsee rakennuksenpohjasta noin 16 metriä länteen (Röykkiö 2 N 7073490 E 383615). Sen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa.
Rakennuksenpohjan kohdalle ei ole merkitty rakennusta vuoden 1843 pitäjänkartalle eikä myöskään vuoden 1961 ja 1984 peruskartoille. Pitäjänkartalle sekä vuoden 1961 peruskartalle on merkitty Pyysalon tila noin 500 metriä rakennuksenpojasta itään. Paikalla on tila nykyisinkin. On mahdollista, että rakennuksenpohja liittyy Pyysalon tilan asutukseen. |
| metsakeskus.1000052366 |
584 |
Ahvenkoskenmännikkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359884.00000000 |
7022278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052366 |
Tervahaudan halkaisija on 22 metriä ja syvyys 1 metri. tervahauta. Sen vallit ovat 0,4 metriä korkeat ja 7 metriä leveät. Haudan halssi on suunnattu länteen ja jatkuu vallista 5 metrin päähän. Tervahauta sijaitsee aivan metsätien vieressä, nuoressa ja kosteahkossa koivumetsässä. Kohteen ympäristön maasto on melko tasaista. |
| metsakeskus.1000052367 |
584 |
Kokkolantie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
360305.00000000 |
7021458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052367 |
Nykyisen linjauksen mukainen Kokkolantie on ollut keskeinen Pohjanmaan ja Keski-Suomen välinen kulkuväylä ainakin 1700-luvun lopulta asti. Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut tie nimettiin vuonna 1938 valtatieksi 13. Vuoden 1954 ilmakuvista päätellen vanha tielinja on vielä tuolloin käytössä. Vuoden 1960 ilmakuvissa näkyvän nykyisen valtatien 13 linjauksen tultua käyttöön aiempi tielinja on jäänyt pois käytöstä.
Nykyisen tien itäpuolella vanha tielinja on näkyvissä metsätienä ja tilusrajana. Maastokartalle tielinja on merkitty polkuna. Se erkanee nykyisestä tiestä Uusitalon tilan kohdalla ja jatkuu noin 500 metriä työkoneilla ajokelpoisena metsätienä. Välinevan kohdalla, noin 300 metrin matkalla, tie on täysin ajokelvoton. Sen poikki on kaivettu useita ojia ja osa maa-aineksesta on kasattu tielinjalle. Lisäksi tiellä kasvaa koivuja. Välinevan jälkeinen osuus tiestä on työkoneella ajokelpoista. Kohteen keskivaiheilla sijaitsevan kodan ympäristössä tielinja on noin 70 metrin matkalta kaikille autoille ajokelpoinen. Ahvenkosken kohdalla vanha tielinja ylittää nykyisen Kokkolantien, jonka länsipuolella se jatkuu kaikille autoille ajokelpoisena Kivikankaantienä.
Vanhan tielinjan leveys on pääosin 5,5–6 metriä. Välinevan kohdalla, noin 500 metrin mat-kalla tie kapenee noin 4,5 metrin levyiseksi. Tältä osuudelta tie on myös pengerretty n. 0,7 metrin korkuiseksi. Muilla osilla tietä ei ole huomattavia pengerryksiä. |
| metsakeskus.1000052368 |
434 |
Markkinamäki 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
469465.00000000 |
6706365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052368 |
Moottoritien turva-aitauksen sisällä on avokallion reunalla matala (n. 20cm) kiviröykkiö. Se on tehty pienehköistä teräväsärmäisistä kivistä ja sen päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. Röykkiön halkaisija on noin 3 metriä. Röykkiön päältä kulkee voimajohtolinja ja on mahdollista, että röykkiö on aikaisemman pylvään paikka, josta pylväs on poistettu ja osa kivistä potkittu alas rinnettä. Lähistöllä kalliossa on kiinni metallikiinnike. Toisaalta röykkiö ei muistuta muita sähkölinjan pylväiden tukemiseen rakennettuja röykkiöitä (Kts. Markkinamäki 2) ja siinä on säilynyt pyöreä muoto, joka olisi todennäköisesti kärsinyt, jos röykkiö olisi hajotettu. Lisäksi röykkiö on maisemallisesti upealla paikalla, josta näkyy kauas vesiväylälle. Röykkiön luonne voitaneen varmistaa vain kajoavalla tutkimuksella. |
| metsakeskus.1000052377 |
584 |
Susisaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360351.00000000 |
7021929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052377 |
Halkaisijaltaan 17-metrinen ja syvyydeltään 0,6-metrinen tervahauta. Haudan vallit ovat korkeudeltaan 0,8 metriä ja leveydeltään 5 metriä. Sen valleja ympäröi kehä noin 1,5 metriä leveitä, 3 metriä pitkiä ja 0,5 metriä syviä kuoppia. Tervahaudan halssi on suunnattu itään ja se jatkuu vallista 4,5 metrin päähän.
Tervahauta sijaitsee tasaisessa maastossa metsäpolun varressa noin 10 metriä siitä kaakkoon. Sen ympäristö on kosteaa sekametsää. Tervahauta on tiheän aluskasvillisuuden ja lehtipuiden peitossa. |
| metsakeskus.1000052380 |
584 |
Vihtorinsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362328.00000000 |
7022438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052380 |
Tervahauta on halkaisijaltaan yhdeksän metriä ja syvyydeltään 0,6 metriä. Sen vallit ovat kolme metriä leveät ja 0,7 metriä korkeat. Haudan halssi on suunnattu eteläkaakkoon ja se jatkuu noin kahden metrin päähän vallista.
Kohde sijaitsee kiinteistörajalla kosteassa nuoressa mäntymetsässä. Tervahaudan päällä kasvaa myös koivua ja leppää. Haudan ympäristön maasto on tasaista lukuun ottamatta sen itäpuolella nousevaa kalliota. |
| metsakeskus.1000052381 |
434 |
Markkinamäki 6 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
469427.00000000 |
6705935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052381 |
Tasaisesti kohti vesistöä laskevassa metsärinteessä on rinteenmyötäinen, pitkänmallinen kivilatomus. Latomus on tehty pyöreistä kivistä kahden isomman maakiven väliin. Todennäköisesti metsäkone on rikkonut latomuksen pintaosaa, ajolinjan jälki on näkyvissä maastossa. Kiveyksessä on osia, jotka vaikuttavat huolellisesti ladotuilta. Koko on arviolta 5-6 x 2 metriä. Kivikertoja on 2-3. Kiveyksen päällä ja läheisyydessä kasvaa muutamia nuoria koivuja. |
| metsakeskus.1000052382 |
924 |
Pakopirttikorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344200.00000000 |
7043483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052382 |
Kohde sijaitsee Pakopirttikorven ja Hautakankaan välisellä, karttaan nimeämättömällä kukkulalla, noin 450 metriä Jauhonevan turvetuotantoalueen rajalta lounaaseen. Kohde sijaitsi kukkulan pohjoisella rinteellä. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, mutta sen kohdalla puut on jätetty kaatamatta. Kohteen vallissa, pohjalla ja halssissa oli havaittavissa kaivelun jälkiä, jotka osoittautuivat ketun pesäkolon kulkuaukoiksi.
Tervahauta oli sisähalkaisijaltaan oin 6 metriä ja syvyydeltään pohjalta vallin päälle noin 1,5 metriä. Valli oli leveydeltään noin 2 metriä ja vaikutti ajan myötä levinneeltä. Vallin korkeus vaihteli, mutta oli maanpinnasta noin 0,5 metriä. Halssioja osoitti pohjoiseen, ja sen pituus oli noin 6 metriä. Rakenteen sisältä voitiin kairalla paikallistaa palokerros. |
| metsakeskus.1000052383 |
924 |
Ali-Jauhoneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345420.00000000 |
7045542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052383 |
Kohde sijaitsee karttaan nimeämättömällä kummulla, noin 400 metriä Ali-Jauhonevan turvetuotantoalueen rajalta itään ja noin 300 metriä Korkiasaarelta koilliseen, kummun itärinteellä. Kohde sijaitsee hakatulla talousmetsäalueella. Haudan ympärillä oli metsätyökoneen jälkiä, ja hautarakenteen sisäpuolelta oli kaadettu puita, mutta kohde on vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Tervahauta oli sisähalkaisijaltaan noin 10 metriä. Valli oli leveydeltään noin 1,5 metriä ja vaikutti ajan myötä levinneeltä. Vallin korkeus vaihteli, epätasaisesta ympäröivästä maastosta ja mahdollisesti levinneestä vallista johtuen, ja oli maanpinnasta korkeimmillaan noin 1,5 metriä. Halssioja osoitti koilliseen, ja sen pituus oli noin 10 metriä. Halssin suunnassa sijaitsi Pilvilampinoja, jota on mahdollisesti käytetty tervan kuljetukseen. Rakenteen sisältä voitiin kairalla paikallistaa palokerros. Suurikokoisena ja halssiojallisena tervahauta ajoittuu luultavasti 1800-luvulle, vaikka tarkempi ajoitus jäi puuttumaan. |
| metsakeskus.1000052384 |
421 |
Seljänkangas luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381256.00000000 |
7058885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052384 |
Kohde sijaitsee Kivinevan ja Paukanevan välisen kannaksen koillislaidan keskivaiheilla.
Tervahaudan halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi on suuntautunut koilliseen, joskin se on enää huonosti havaittavissa. Tervahauta sijaitsee kahden rämeojan välisellä saralla, sekä lähellä voimalinjan käytävää, ja vaikka eivät ojat tai voimalinjakäytävän raivattu alue ulotukaan varsinaisesti tervahaudan viereen, on alueella runsaasti metsäkoneiden jälkiä, ja tervahauta on kärsinyt näistä pahoin, niin että sitä oli hyvin vaikea erottaa kivikkoisesta ja mättäisestä maastosta. |
| metsakeskus.1000052385 |
578 |
Jokilahti |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
542662.00000000 |
7141237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052385 |
Metallinpaljastin harrastajan esinelöytöjä, joista osa on mahdollisesti rautakautisia. Löytökontekstin perusteella tässä on mahdollinen muinaisjäännös. Viranomaiskäyttöön ILM28716.
Tarkastus 2024: Ilppari-ilmoituksessa mainittuun esineiden löytökohtaan tehtiin koekuoppa. Hyvin tummasta ja nokisesta maasta tuli esille kaksi pyöreää kupurasolkea ja kirveen terä. Tämä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Metallinpaljastin ilmaisi koekuopan läheltä uusia metallisignaaleja.
Alueelle tehtiin myös ilppari-ilmoituksen tietojen perusteella toinenkin koekuoppa. Tästä oli jo metalliesineet nostettu. Koekuopasta ei havaittu merkkejä kulttuurimaakerroksesta.
Kohteelle on tehty tarkastuksen perusteella suuntaa antava aluerajaus |
| metsakeskus.1000052386 |
936 |
Hautamäki 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309381.00000000 |
6922255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052386 |
Hautamäen eteläpuolella loivasti länteen viettävällä rinteellä sijaitsee pyöreä tervahauta.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä ja sen vallien korkeus on noin 0,4–0,6 metriä.
Keskellä olevan kuopan syvyys on noin metri. Kuopan pohjalla havaittiin hiilenpaloja. Halssi
suuntautuu kohti lounasta ja on pituudeltaan noin 7 metriä. Tervahaudan paikalla maasto on
heinittynyt ja poikkeaa sitä ympäröivästä mäntymetsästä. |
| metsakeskus.1000052388 |
936 |
Hautamäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309502.00000000 |
6921984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052388 |
Hautamäen eteläosassa mäntymetsässä sijaitsee tervahauta, joka on myös merkitty
peruskartalle. Pyöreän tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja vallien korkeus on noin 0,7 metriä. Haudan pohjalla on kairausten perusteella hiiltä. Tervahaudan kohta on heinittynyt. |
| metsakeskus.1000052390 |
224 |
Ali-Paasto 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
341306.00000000 |
6724168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052390 |
Lidar materiaalin perusteella todettu kohde, mahdollisesti kaksi hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkistettu maastosta. |
| metsakeskus.1000052393 |
81 |
Vähä-Paljo Itäranta |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
444172.00000000 |
6846478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052393 |
Kaavainventoinnissa 2020 kaavaluonnokseen merkityn rakennuspaikan tienoilla havaittiin toisistaan kaksi noin 10 metrin etäisyydellä oleva röykkiötä. Röykkiö 1 sijaitsee parin neliömetrin kokoisen kiven päällä. Röykkiön koko n. 50 x 150 cm, korkeus n. 40 cm (N 6846486 E 444162). Röykkiö 2 sijaitsee kivikkoisella moreenimaapohjalla ja on kooltaan 150x200 cm, korkeudeltaan n. 40 cm. Näistä n. 60 m etelään oli n. 25 x 25 m:n alalla kymmenkunta pientä, 1x1 m - 1 x 1,5 m matalaa raivausröykkiötä (N 6846416 E 444163). Alue on melko jyrkästi länteen, Vähä-Paljoon viettävää kivikkoista moreenirinnettä. Puusto on pääasiassa kuusta ja mäntyä. |
| metsakeskus.1000052394 |
577 |
Naskarla |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
261923.00000000 |
6706595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052394 |
Metallinetsinnässä paikalta on löytynyt keihäänkärki (Ilppari ILM30616). Löytöpaikan yhteydestä havaittiin tarkastuksessa lika- ja nokimaata. Kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen vaativat tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000052395 |
739 |
Korholansalmi 2 |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
544433.00000000 |
6791897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052395 |
Kiinteistön luoteisnurkassa on useita viljelysraunioilta vaikuttavia matalia kiviröykkiöitä lähekkäin keskittymänä. Lisäksi Korholansalmen etelärannalla on laajemmallakin alueella yksittäisiä, kaskimaille tyypillisiä muutaman kiven kivikeskittymiä. |
| metsakeskus.1000052396 |
739 |
Korholansalmi 2 |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
544433.00000000 |
6791897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052396 |
Kiinteistön luoteisnurkassa on useita viljelysraunioilta vaikuttavia matalia kiviröykkiöitä lähekkäin keskittymänä. Lisäksi Korholansalmen etelärannalla on laajemmallakin alueella yksittäisiä, kaskimaille tyypillisiä muutaman kiven kivikeskittymiä. |
| metsakeskus.1000052397 |
423 |
Ylipirilä |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
251309.00000000 |
6721418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052397 |
Mäen etelärinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä miekan säilä ja nokimaata, ja mäen pohjoisosasta miekan ponsi (Ilppari ILM31101). Paikalla sijaitsee mahdollisesti kalmisto. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052398 |
481 |
Iinainen |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227241.00000000 |
6720435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052398 |
Iinainen mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1440, jolloin kylässä oli kaksi taloa. Talot yhdistettiin vuoden 1442 jälkeen, kun talot päätyivät Naantalin luostarin omistukseen. Vuonna 1556 talo peruutettiin kruunulle luovutettiin Kankaisten kartanolle vuonna 1572, ja vuonna 1580 Lemun Lempisaaren alustalaistaloksi, kunnes vuonna 1683 se peruutettiin jälleen kruunulle ja 1762 ostettiin perintötaloksi. Tila jäi asumattomaksi 1960-luvulla, eikä paikalla ole enää rakennuksia jäljellä. Maastossa erottuu ainakin navetan kivijalka. |
| metsakeskus.1000052399 |
936 |
Hirsikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311027.00000000 |
6915872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052399 |
Hakkuuaukealla sijaitseva laakea tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Tervahaudan vallin leveys noin 5,5 m. Vallin sisäkehä, noin kahden metrin leveydeltä, on sen ulkokehää korkeampi. Kyseessä voisi olla kaksoisvallillinen, eli kahdesti poltettu tervahauta. Tervahaudan korkeus vallin laelle on tervahaudan ulkopuolelta katsottuna noin 70–80 cm ja sisäpuolelta noin 1,1 m. Halssiaukko aukeaa länteen. |
| metsakeskus.1000052400 |
746 |
Tynnyrikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379843.00000000 |
7075045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052400 |
Maanmittauslaitoksen 5 p laserkeilausaineistosta havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052401 |
746 |
Äkälänkangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379250.00000000 |
7078592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052401 |
Maanmittauslaitoksen 5 p laserkeilausaineistosta havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052402 |
936 |
Setälä |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
308525.00000000 |
6922164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052402 |
Setälän tila on kuvattu ensimmäistä kertaa kartoille vuoden 1834 jakokartassa. Setälän tila on Kurjen kylän talo numero 16. Kurjen kylän taloista numerot 1-4 on perustettu 1700-luvulla tai sitä aiemmin, kun taas talojen 5 – 19 perustaminen ajoittuu 1800-luvun alkupuolelle. Vuoden 1834 kartan perusteella talon ympäristössä on otettu viljelyyn kaikki kelpaava maa. Maatila on asuttu vuoden 1960 peruskartan perusteella, mutta se on autioitunut 1980-luvulle tultaessa.
Kurjen kylän Setälän tilan metsittyvät pellot ja rakennusten raunioituneet jäännökset
sijaitsevat soiden ympäröimällä matalalla mäellä. Pellot ovat sijainneet entisen pihapiiriin
länsipuolella. Pelto-ojat erottuvat yhä metsässä. Pihapiirin pohjoispuolella kasvaa
mäntymetsää, jossa erottuu useita kiviraunioita, todennäköisesti viljely- ja raivausröykkiöitä. Rauniot ovat matalia pyöreähköjä kivikasoja.
Havaitut rakenteet:
1) Kellarikuoppa, koko n. 2 x 2 m, syvyys 0,5 metriä
N = 6922245
E = 308505
2) Kellarikuoppa. Kapea, pohjois-etelä-suuntainen. Koko noin 3 m x 1 m. Syvyys 1 m.
N = 6922217
E = 308501
3) raivausröykkiö, 2 x 2 m, kork. 0,5 m.
N = 6922245
E = 308500
4) raivausröykkiö, noin 3 x 3 m kork. 0,5 m
N = 6922244
E = 308496
5) raivausröykkiö, noin 4 x 4 m kork. 0,5 m
N = 6922230
E = 308541 |
| metsakeskus.1000052403 |
936 |
Pajukoskenneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
307298.00000000 |
6924339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052403 |
Paikalla on sijainnut Kurjen talon ja Kruununmaan välinen raja. Kruununmaan rajakartat ovat vuodelta 1846, joten rajamerkki ajoittunee tähän aikaan. Paikalla on 1,8 m x 1,7 m kokoinen matala kiviraunio, jonka päällä on 0,7 m korkea pystykivi, jossa on kaiverrettuna numero 16. Kivi on lohkottu. Kiviraunio on sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000052404 |
936 |
Tuuralampi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
309535.00000000 |
6918903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052404 |
Tuuralammen länsipäähän on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan Isoniemen ja Kruununmaan raja. Raja ajoittuu tähän ajankohtaan. Paikalla on noin 40 cm korkea neliömäinen latomus (noin 1,2 x 1,2 m). Latomuksen päällä on viisarikivi kutakuinkin e-w suuntaisesti. Viisarikiven korkeus noin 90 cm ja sen s-puolella erottuu epäselvä hakkaus ”10”. |
| metsakeskus.1000052405 |
421 |
Vähä-Heinonen etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379019.00000000 |
7052540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052405 |
Nimettömän kankaan laen pienellä mäennyppylällä, n. 300 m Vähä-Heinosesta etelälounaaseen
sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 8 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Alue on vastikään avohakattu, ja työ on aiheuttanut maastoon voimakkaita uria, kuoppia, paikoiltaan siirtyneitä suuria kiviä ja hakkuujätekasoja, ja myös tervahauta on tämän seurauksena vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000052407 |
421 |
Hiekkakaarat pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378504.00000000 |
7051348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052407 |
Kohde sijaitsee Hiekkakaaroista pohjoiseen, Puikonpuron pohjoispuoleisella moreeniterassilla.
Paikalta tavattiin yksi suuri ja yksi pieni tervahauta sekä muutama hiilikasa. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsee läntisempi, suuri tervahauta. Sen halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 15 m, ja halssi suuntautuu etelään. Hiilikasat ovat heti sen lounais- ja kaakkoispuolella, ja pienempi tervahauta n. 15 m länteen. Tervahautojen ympäristössä kasvaa tiheää ja vesakkoista nuorten lehtipuiden ja mäntyjen hallitsemaa metsää, Puikonpuron varressa vanhempia kuusia ja lehtipuita. Pienempi tervahauta ja hiilikasat on merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000052409 |
849 |
Järvisalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362416.00000000 |
7069301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052409 |
Kohde sijaitsee kuivatetun Loukkuunjärven luoteisimpien peltoalueiden itäpuolella, paikassa
nimeltä Järvisalo – vajaat 100 m etelään entisen Järvisalon talon paikalta. Tervahaudan halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Alueella kasvaa hyvin tiheää vesakkoa. Mitat ovat summittainen silmämääräinen arvio, joka on tarkastettu lidar-vinovalovarjosteesta. |
| metsakeskus.1000052410 |
849 |
Järvisalo 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
362439.00000000 |
7069293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052410 |
Kohde sijaitsee kuivatetun Loukkuunjärven luoteisimpien peltoalueiden itäpuolella, paikassa
nimeltä Järvisalo – n. 120 m kaakkoon entisen Järvisalon talon paikalta (kohde 49 Järvisalo) ja n. 15–25 m itään ja kaakkoon tervahaudasta (kohde Järvisalo 2). Kohteesta tavattiin kolme pyöreää, suppilomaista kuoppaa (halkaisija n. 2 m, syvyys n. 40–60 cm), jotka muotonsa ja kairausnäytteistä havaitun huuhtoutumiskerroksellisen podsolimaannoksen perusteella vaikuttavat pyyntikuopilta. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa on kuopista luoteisin. Muut pyyntikuopat on merkitty alakohteina. Alueella kasvaa varttunutta mäntyvaltaista mustikkatyypin kangasmetsää. |
| metsakeskus.1000052411 |
849 |
Järvisalo |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
362370.00000000 |
7069399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052411 |
Kohde sijaitsee kuivatetun Loukkuunjärven luoteisimpien peltoalueiden itäpuolella, paikassa
nimeltä Järvisalo. Paikalta tavattiin kiviseinäisen navetan jäännös (alakohde). Alue oli hyvin
vaikeakulkuisen ja havainnointia vaikeuttavan, ojitetun heinikkoisen vesakon peitossa, eikä kohteen muita rakenteita paikallistettu maastokäynnillä. Paikan lidar-rinnevarjosteaineistoa ja historiallisia ilmakuvia uudelleen tarkasteltaessa kuitenkin havaittiin kolme muuta melko kiistatonta rakennuksen jäännöstä, jotka on siten sisällytetty tähän osaksi kohdetta. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa on oletettava päärakennus – suurin, todennäköisesti uunillinen rakennuksen jäännös (arviolta n. 8 m x 8 m laajuinen), tasatulla alueella paikan korkeimmalla kohdalla. Muut havainnot ovat merkittyinä alakohteiksi. Kohteessa on suurella
todennäköisyydellä säilynyt myös muita jäännöksiä (kellareita, viljelyraunioita, mahdollisia muita rakennusten pohjia, kaivo tms.) ja tehty aluerajaus on vain karkea, ilmakuviin ja rinnevarjoste aineistoon perustuva arvio. Paikalla on sijainnut Järvisalon talo luultavasti ainakin aivan 1800-luvun alusta – talo on merkitty Toholammin
pitäjänkartalle, ja Toholammin rippikirjoihin on merkitty henkilö syntyneeksi samannimisessä talossa vuonna 1806. |
| metsakeskus.1000052414 |
887 |
Vohlissaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
309754.00000000 |
6776337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052414 |
Nuoremman roomalaisajan esineiden löytöpaikka Vohlissaaren luoteispuolella sijaitsevalla kallioisella niemellä. Niemen keskiosassa on havaittavissa huonosti säilynyt, pyöreä kivirakenne. Mahdollinen hauta- tai uhripaikka. |
| metsakeskus.1000052415 |
738 |
Raitniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
261357.00000000 |
6692890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052415 |
Raitniemen keskiaikainen yksinäisrälssitila peruutettiin v. 1405 kruunulle. Tila on ollut asumakartanona jo keskiajalta lähtien ja säterioikeuksia se nautti 1580-luvulta lähtien. Ruotsin ajan päättyessä säteriä piti hallussaan vapaaherratar von Dben. |
| metsakeskus.1000052416 |
738 |
Raitniemi 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
261209.00000000 |
6693213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052416 |
Raitniemen keskiaikaisen talonpaikan pohjoispuolella olevalta peltosaarekkeelta löytyi metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, pronssispiraalia ja tekstiiliä (Ilppari ILM31272). |
| metsakeskus.1000052435 |
593 |
Viita-ahonselänne 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491777.00000000 |
6901772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052435 |
Kaakko-luode-suuntaisen maaharjanteen lounaispuolella on noin harjanteen kanssa rinnakkain olevassa vyöhykkeessä ehkä kymmenen tai useampikin, halkaisijaltaan noin 1–3 m ja syvyydeltään noin 50–100 cm kuoppaa. Moniin niistä yritettiin tehdä koepistoa, mutta heti sammaleen alta alkoi kova kivinen maa, jota ei pystynyt kaivamaan. Yhteen (N 6901796 E 491754) saatiin keskikuopan pohjalle tehtyä koepisto, josta alkoi heti sammalen alta runsashiilinen polttokerros. Osa muista saattaa olla luontaisiakin, vaikka ne pienialaisia ja syvinä vaikuttavatkin ihmisen kaivamilta. Osassa voi olla kyse myös nykyaikaisesta metsänkäyttöön liittyvästä kaivelusta.
Hiilihautojen todellisen määrän selvittäminen vaatisi tarkkuusinventoinnin tai koekaivauksen. |
| metsakeskus.1000052437 |
593 |
Miilulampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
492332.00000000 |
6902209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052437 |
Kaksi hiilihautaa kivikkoisessa ja melko tiheäkasvuisessa metsämaastossa, Hynnilänniementien lounaispuolella, kumpikin noin 10 m tien reunasta.
Luoteisempi (N 6902230 E 492319) pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m kuoppa, syvyys
noin 1 m. Ei selvää vallia. Keskikuoppaan kaivetussa koepistossa hiilet alkoivat
heti sammaleen alta.
Kaakkoisempi (N 6902196 E 492347) halkaisijaltaan noin 3x4 m, soikeahko kuoppa,
syvyys 0,6 m. Ei selvää vallia. Keskikuoppaan kaivettiin koepisto, jossa hiilet alkoivat heti pintaturpeen alta. |
| metsakeskus.1000052438 |
593 |
Pasko-Loukee 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493090.00000000 |
6901542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052438 |
Halkaisijaltaan noin 3 m pyöreä kuoppa, jonka syvyys on noin 60 cm. Ei selvää vallia. Keskikuoppaan kaivetussa koepistossa hiiliä alkoi löytyä heti sammaleen alta. Lähistöllä myös kolme muuta halkaisijaltaan 18-21 m miilua, jotka erottuvat 5p lidarissa. |
| metsakeskus.1000052439 |
593 |
Pasko-Loukee 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
492695.00000000 |
6901781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052439 |
Soikeahko kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 4x6 m ja syvyys noin 1 m. Kuopan pohjoispuolella erottuu vallia noin 5 m pitkänä ja 2 m leveänä harjanteena. Vallille kaivetussa koepistossa hiilet alkavat heti pintaturpeen alta. Kuopan maanpinta ja sen ympäristö on metsäkoneen jäljiltä monin paikoin auki. Aukiolevissa kohdin näkyy myös paljon isoja hiilenpaloja. |
| metsakeskus.1000052440 |
734 |
Mondola rajapyykki 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
277123.00000000 |
6673079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052440 |
Paikalle on merkitty vuoden 1773 Mondolan kylän karttaan rajapyykki numero 2. Rajamerkki on
Verkstrandin yksinäistalon ja Mondolan kylän rajalla.
Pinta-alaltaan n. 2 x 8,8 m kokoinen ja n. 0,20 m korkea kivistä ladottu rajapyykki. Rakenteen
kivet halkaisijaltaan 40-60 cm, päältään sammaloituneita. Rakenne vaikuttaa hajonneelta.
Arviolta 3 m päässä rakenteesta länteen laakakivi kaatuneena, saattaa olla peräisin
rajapyykistä. |
| metsakeskus.1000052441 |
734 |
Lehunnokka rajapyykki 6 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
275608.00000000 |
6674634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052441 |
Seppämäen vuoden 1787 isojakokartassa numerolla 6 merkitty rajamerkki. Kyseessä on
Seppämäen ja Aisbölen kylien välisen rajan rajamerkki, joka on sijainnut aikanaan pienessä
niemessä.
Pinta-alaltaan n. 1 x 0,85 m kokoinen ja n. 0,5 m korkea kivistä ladottu rajapyykki. Rakenteessa on neljä isompaa kiveä, jotka halkaisijaltaan 40–60 cm, päältään osin sammalen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000052442 |
734 |
Aisböle (Aijonsböle) |
10007 |
12001 |
13015 |
11006 |
27000 |
276389.00000000 |
6673448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052442 |
Tila sijaitsee peltoaukean länsireunassa metsäisen harjanteen merenpuoleisessa päässä.
Aiemmin kylätie on kulkenut pihapiirin poikki, nykyinen tielinjaus on noin 50 metriä
pohjoisempana. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvulla.
Kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa kolmen talon kylänä, mutta vuodesta 1589 kylässä on ollut vain yksi talo. Aisböle on ollut perintötila vuodesta 1758 ja tila on toiminut kestikievarina 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000052443 |
734 |
Seppälänmäki torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
277406.00000000 |
6674581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052443 |
Paikalla sijaitsee kaksi uunillista rakennuksen perustusta sekä pihapiiri. Senaatinkartaston kartassa VI 20 [Finby] vuodelta 1872 on paikalle merkitty torppa. Rakennukset ovat kadonneet ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella sillä vuoden 1966 peruskarttaan paikalle ei ole merkitty rakennuksia, mutta paikalle johtaa etelän suunnasta polku.
Suuremmasta rakennuksenpohjasta on havaittavissa pinta-alaltaan n. 6 x 12 m kokoinen
ja n. 0.4 m korkea pohjois-etelä-suuntainen kivijalka. Kivijalan pohjoisosassa on n. 3 x 3 m
kokoinen uunin raunio ja eteläosassa n. 2 x 3 m kokoinen kellarikuoppa. Uunin jäännös
on 1 m korkuinen maanpinnasta katsottuna.
Pienemmästä rakennuksenpohjasta on havaittavissa pinta-alaltaan n. 6 x 5,5 m kokoinen
ja n. 0,6 m korkea kivijalka. Rakennuksessa on ollut tulisija, jonka raunio on kivijalan sisällä sen luoteisosassa hieman erillään seinälinjoista. Rakenteen länsipuolella n. 2 m päässä on kaksi raivausröykkiötä. |
| metsakeskus.1000052444 |
734 |
Aisböle sillanpaikka |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
276494.00000000 |
6673807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052444 |
Paikalle on merkitty sillanpaikka vuoden 1872 senaatinkartaston karttaan. Sillasta jäljellä joitain laakakiviä keskellä ojaa ja sen reunoilla.
Kohteen pohjoispuolella on ilmeisesti sijainnut myös mylly, joka on merkitty Modolan kylän
karttaan vuodelta 1773. Myllyä ei kyetty maastossa paikantamaan. |
| metsakeskus.1000052445 |
593 |
Viita-ahonselänne 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491437.00000000 |
6901469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052445 |
Miilu on halkaisijaltaan noin 22 m ja sitä kiertää soikeiden, alaltaan noin 2×3 m ja syvyydeltään noin 50 cm kuoppien rinki. Kuopat ovat todennäköisesti miilun ilmansäätelyaukkoja. Yksi neliömäinen kuoppa työntyy keskelle päin ringin
lounaiskohdalla. Sen viereen, ja miilun keskelle, kaivetuissa koepistoissa hiiliä löytyi heti sammaleen alta. |
| metsakeskus.1000052447 |
620 |
Korkea-aho itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542721.00000000 |
7169596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052447 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052449 |
887 |
Vohlissaari 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309830.00000000 |
6776135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052449 |
Vohlissaaren etelärannalla, luontaisen kivikon vierellä, on havaittavissa kaksi röykkiörakennetta n. 25 metrin päässä toisistaan. Röykkiöiden halkaisija on n. 2 metriä ja korkeus n. 50 cm. Kummankin rakenteen kivet ovat selvästi ympäröivän luonnonmuodostelman kiviä pienempiä, halkaisijaltaan noin 30 cm. Röykkiöt on merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.1000052451 |
445 |
Svinö 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
228027.00000000 |
6676715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052451 |
Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Pikku-Nauvon kaakkoispuolella Pensarin lounaispuolella olevan Svinö-saaren itärannalla noin 13 metrin syvyydessä.
Noin kymmenmetrisen veneen hylky. Hylky on kalliojyrkänteestä noin 40 m ulospäin. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi veneen 2024. Viistokaikuluotauskuvasta näkyy, että vene on säilyttänyt rungon muotonsa hyvin. |
| metsakeskus.1000052452 |
290 |
Mattila itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598228.00000000 |
7122149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052452 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052453 |
529 |
Santaveräjä |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
220843.00000000 |
6710037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052453 |
Kalliotasanteen laella on matalaa kallioseinämää vasten, sen koillispuolella, halkaisijaltaan noin 5 metriä leveä, puoliympyrän muotoinen kivilatomus, jonka kylmämuuratut seinät ovat romahtaneet. Seinälinjat jatkuvat osin kallioseinämän lounaispuolelle. Rakenteen lounaisseinästä on jäljellä vain muutamia yksittäisiä kiviä. Kivet ovat noin 50-100 cm kokoisia. |
| metsakeskus.1000052457 |
832 |
Soidinvaara pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575355.00000000 |
7269782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052457 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija noin 16,5 metriä. Kohde on osin äestyksen/osituksen vaurioittama. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052462 |
989 |
Tuomarniemen miilumaja |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
352568.00000000 |
6940700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052462 |
Miilukankaalla Hauinlahdentien varressa on 1900-luvun alun miilumaja, joka on osa Tuomarniemen metsäopiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Miilumajan vieressä tien länsipuolella on ainakin kaksi miilunpohjaa, joista yksi on suorakaiteen muotoinen (lamamiilu) ja yksi pyöreä (pystymiilu). Tien itäpuolella on tervahauta, jonka itään laskevassa halssissa näkyy luonnonlohkareista kylmämuurattua rakennetta. Miilujen ja tervahaudan päällä kasvaa kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000052462 |
989 |
Tuomarniemen miilumaja |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
352568.00000000 |
6940700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052462 |
Miilukankaalla Hauinlahdentien varressa on 1900-luvun alun miilumaja, joka on osa Tuomarniemen metsäopiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Miilumajan vieressä tien länsipuolella on ainakin kaksi miilunpohjaa, joista yksi on suorakaiteen muotoinen (lamamiilu) ja yksi pyöreä (pystymiilu). Tien itäpuolella on tervahauta, jonka itään laskevassa halssissa näkyy luonnonlohkareista kylmämuurattua rakennetta. Miilujen ja tervahaudan päällä kasvaa kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000052462 |
989 |
Tuomarniemen miilumaja |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
352568.00000000 |
6940700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052462 |
Miilukankaalla Hauinlahdentien varressa on 1900-luvun alun miilumaja, joka on osa Tuomarniemen metsäopiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Miilumajan vieressä tien länsipuolella on ainakin kaksi miilunpohjaa, joista yksi on suorakaiteen muotoinen (lamamiilu) ja yksi pyöreä (pystymiilu). Tien itäpuolella on tervahauta, jonka itään laskevassa halssissa näkyy luonnonlohkareista kylmämuurattua rakennetta. Miilujen ja tervahaudan päällä kasvaa kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000052462 |
989 |
Tuomarniemen miilumaja |
10007 |
12016 |
13175 |
11042 |
27000 |
352568.00000000 |
6940700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052462 |
Miilukankaalla Hauinlahdentien varressa on 1900-luvun alun miilumaja, joka on osa Tuomarniemen metsäopiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Miilumajan vieressä tien länsipuolella on ainakin kaksi miilunpohjaa, joista yksi on suorakaiteen muotoinen (lamamiilu) ja yksi pyöreä (pystymiilu). Tien itäpuolella on tervahauta, jonka itään laskevassa halssissa näkyy luonnonlohkareista kylmämuurattua rakennetta. Miilujen ja tervahaudan päällä kasvaa kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000052463 |
626 |
Pyörkangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
442279.00000000 |
7077386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052463 |
Miilu sijaitsee tasanteella Isopeuraojan lounaispuolella. Sen halkaisija on 9 m, kuopan syvyys on 0,4 m. Miilun läpi kulkee vanha umpeen kasvanut ajoura, joka on tuhoutunut osan vallista. Lähiympäristössä kasvaa nuorta männikköä. |
| metsakeskus.1000052464 |
626 |
Paharäme |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
441077.00000000 |
7077152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052464 |
Miilu sijaitsee aivan metsätien itäpuolella osittain soistuneella tasanteella. Kyseessä on pystymiilu, sen halkaisija on 13 m, vallin korkeus on 0,6 m. Keskellä olevasta tasaisesta pohjasta havaittiin kairausnäytteessä paksu nokimaakerros humuksen alla. Lähiympäristössä kasvaa nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000052465 |
608 |
Rajala 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
244930.00000000 |
6857364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052465 |
Asuinpaikka sijaitsee Valtatieltä kohti rautatietä kulkevan metsätien itäpuolella, 45 metriä rautatiestä pohjoiseen. Alueelta havaittiin inventoinnin aikana rakennuksen kivijalka, kellari ja kaivo. |
| metsakeskus.1000052466 |
626 |
Paharäme 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440754.00000000 |
7077244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052466 |
Tervahauta sijaitsee Paharämeen kaakkoispuolella pienellä harjanteella. Haudan halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,6 m halssi on ilmeisesti tuhoutunut. Lähiympäristössä kasvaa nuorta männikköä, kohteen eteläpuolella on pieni avohakkuualue. |
| metsakeskus.1000052467 |
626 |
Nurmeskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440995.00000000 |
7076543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052467 |
Tervahauta sijaitsee melko tasaisella alueella Nurmeskankaan luoteisosassa. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Ajoura kulkee pohjoisen vallin yli, kohteesta 5 m kaakkoon on pieni (2 x2 x 0,6 m) hiilikasa. Lähiympäristössä kasvaa nuorta männikköä, kohteen pohjoispuolella on vanhaa ilmeisesti tasoitettu maanottoalue ja eteläpuolella taimikko. |
| metsakeskus.1000052468 |
626 |
Kytökorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
441777.00000000 |
7076340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052468 |
Kolme hiilimiilua, jotka erottuvat laserkeilausaineistosta. Miilut sijaitsevat Nurmeskankaan itäpuolella tasaisella hiekkasaarekkeella rämeen keskellä, nuorta tiheää kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000052469 |
47 |
Lauttamukka 2 |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
366754.00000000 |
7590699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052469 |
Paikalta on kesällä 2024 löytynyt metallinetsinnässä mm. poikkiteräinen nuolenkärki, rautainen kolmioriipus, kuparipeltiä (kattilan osia?), raudan kappaleita jne. Löytöalue ulottuu idässä Lauttamukan kivikautisen asuinpaikan rajalle. Useita ilmoituksia ilmoituspalvelu Ilpparissa.
Tarkastuksessa paikalta löydettiin liesilatomus, joka sijaitsee tieurasta noin 6 m länteen. Latomus on kooltaan 1,65 m x 1 m ja noin 20 cm korkea. Latomuksen lyhyt sivu on rannan suuntaan. Pääosa löydöistä on latomuksen länsi ja lounaispuolelta.
Tien vieressä on tieuralta puskettua maa-ainesta, kiviä ja kantoja. Alueen maaperä on kivikkoista moreenia. Paikalla kasvaa harvaa sekametsää, eri-ikäisiä mäntyjä ja koivupuskia. |
| metsakeskus.1000052469 |
47 |
Lauttamukka 2 |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27000 |
366754.00000000 |
7590699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052469 |
Paikalta on kesällä 2024 löytynyt metallinetsinnässä mm. poikkiteräinen nuolenkärki, rautainen kolmioriipus, kuparipeltiä (kattilan osia?), raudan kappaleita jne. Löytöalue ulottuu idässä Lauttamukan kivikautisen asuinpaikan rajalle. Useita ilmoituksia ilmoituspalvelu Ilpparissa.
Tarkastuksessa paikalta löydettiin liesilatomus, joka sijaitsee tieurasta noin 6 m länteen. Latomus on kooltaan 1,65 m x 1 m ja noin 20 cm korkea. Latomuksen lyhyt sivu on rannan suuntaan. Pääosa löydöistä on latomuksen länsi ja lounaispuolelta.
Tien vieressä on tieuralta puskettua maa-ainesta, kiviä ja kantoja. Alueen maaperä on kivikkoista moreenia. Paikalla kasvaa harvaa sekametsää, eri-ikäisiä mäntyjä ja koivupuskia. |
| metsakeskus.1000052471 |
626 |
Pappilankorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
444022.00000000 |
7074023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052471 |
Miilu sijaitsee matalan soraharjanteen itälaidalla pienen törmän yläpuolella. Kyseessä on pystymiilu, sen halkaisija on 13 m, vallin korkeus on 0,5 m. Keskiosan kairausnäytteessä oli paksu nokimaakerros humuksen alla. Lähiympäristössä kasvaa nuorta havumetsää. |
| metsakeskus.1000052472 |
626 |
Pappilanneva |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
444067.00000000 |
7073434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052472 |
Kolme hiilimiilua, jotka erottuvat laserkeilausaineistosta. Miilut sijaitsevat pitkällä soraharjanteella Isonahonkallion länsipuolella, ympäristössä kasva nuorta havumetsää. |
| metsakeskus.1000052473 |
626 |
Piilola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
442624.00000000 |
7073638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052473 |
Kaksi mahdollista hiilimiilua, jotka erottuvat laserkeilausaineistosta. Miilut sijaitsevat Piilolan talosta 200 m koilliseen osittain soistuneella tasanteella, alueella kasvaa nuorta tiheää sekametsää. |
| metsakeskus.1000052474 |
626 |
Kotikallio 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
442225.00000000 |
7073443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052474 |
Tervahauta sijaitsee Kotikallion itäpuolella matalalla hiekkaharjanteella. Haudan halkaisija on 13 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu itään. Lähiympäristössä on harvennettua kuusenvaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000052475 |
626 |
Kotikallio 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441982.00000000 |
7073513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052475 |
Tervahauta sijaitsee Kotikallion koillispuolella osittain soistuneella tasanteella. Haudan halkaisija on 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu pohjoisluoteeseen. Lähiympäristö on harvennettu ja osittain hakattu. |
| metsakeskus.1000052476 |
626 |
Leuka-aho |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
443193.00000000 |
7074886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052476 |
Kolme mahdollista hiilimiilua, jotka erottuvat laserkeilausaineistosta ja on tunnistettu LIDARK-hankkeen yhteydessä. Ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052477 |
529 |
Väinöläntie |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
226245.00000000 |
6714386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052477 |
Vanhan pappilan muinaisjäännösalueen ulkopuolella Väinöläntien eteläkulmauksen
risteysalueella on kivijalallisen rakenteen jäänteitä. Rakenteesta on jäljellä lounaista ja
kaakkoista rakennetta ja todennäköisesti koillinen ja luoteinen osuus ovat jääneet nykyi-
sen tielinjan alle.
Kohdetta on vaikea ajoittaa ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia, mutta esillä ole-
vien rakenteellisten piirteiden perusteella kyseessä voisi olla suhteellisen nuoren raken-
teen perustusosa.
Rakenne havaittu inventoinnissa vuonna 2023. Vuoden 1957 peruskartassa, toista tienhaaraa ei ole vielä ollut, eikä kohtaan ole merkitty rakennusta. Lienee tätä vanhempi. 1800-luvun kartoista ei saa selvää. |
| metsakeskus.1000052478 |
79 |
Pyykkialho |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
236370.00000000 |
6805645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052478 |
Pyykkialhon peltoaukean keskellä sijaitsevassa metsäsaarekkeessa oleva kiviröykkiö. röykkiö sijaitsee saarekkeen länsireunalla sekametsässä kahden kuusen välissä. Röykkiö on matala ja kivet ovat tasaisesti maastossa. Röykkiö on kooltaan noin 3x2 metriä. |
| metsakeskus.1000052481 |
317 |
Paskokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436813.00000000 |
7080289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052481 |
Tervahauta sijaitsee Paskonkankaan etelärinteellä. Haudan halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,7 m halssi suuntautuu etelälounaaseen, se on sortunut. Lähiympäristössä kasvaa eri-ikäistä havumetsää ja mutamaa koivu. |
| metsakeskus.1000052483 |
317 |
Paskonneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436859.00000000 |
7081139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052483 |
Tervahauta sijaitsee Möykkykallion lounaisella alarinteellä luoteisreunalla Paskonlammesta vajaat 200 m pohjoiseen. Haudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,8 m halssi suuntautuu länsilounaaseen, se on sortunut. Lähiympäristössä kasvaa varttunutta havumetsää. |
| metsakeskus.1000052484 |
317 |
Paskonkaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436729.00000000 |
7082109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052484 |
Tervahauta sijaitsee pienellä soraharjanteella Möykkykallion luoteisreunalla lähellä Paskonnevaa. Halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,6 m halssi suuntautuu etelään, se on sortunut. Harjanteella kasvaa varttunutta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000052485 |
317 |
Vellihonganneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438991.00000000 |
7073546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052485 |
Tervahauta sijaitsee pitkän soraharjanteen länsirinteellä avohakkuualueen länsireunalla. Halkaisija on 12 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,6 m halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. Puusto haudan päältä on poistettu. |
| metsakeskus.1000052486 |
317 |
Niskankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437967.00000000 |
7085958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052486 |
Tervahauta (pääkohde) ja siitä n. 20 m pohjoiseen oleva kiuas (alakohde) sijaitsevat kuivahkon kankaan laella, kiuas on pienellä nyppylällä. Kankaan laella kasvaa eri-ikäistä sekametsää, kohteen eteläpuolella on mäntytaimikkoa. Tervahaudan halkaisija on 11 m, kuopan halkaisija 7m, syvyys 0,9 m, halssi laskee eteläkaakkoon, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa iso kuusi. |
| metsakeskus.1000052487 |
638 |
Pestbacken |
10001 |
12002 |
13031 |
11006 |
27000 |
420506.00000000 |
6693461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052487 |
Paikallisen muistitiedon mukaan paikalla olisi ruttohautausmaa. Kohdetta ei ole tarkemmin tutkittu. |
| metsakeskus.1000052489 |
91 |
Uppoluoto |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
381427.00000000 |
6655989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052489 |
Sijaintipaikka on Helsingin vesialueen länsiosassa ulkosaaristossa Uppoluodon matalikon eteläpuolisessa syvänteessä.
Useaan osaan hajonnut puurunkoisen aluksen hylky. Osia on yli kymmenen hehtaarin alueella. Osat on tunnistettu laivan kyljen kappaleiksi. Laiva on ollut tasasaumainen. Puuaines vaikuttaa havupuulta. Kylkilautojen leveys on noin 15 cm ja kaarien vahvuus on noin 20 x 20 cm. Hylyn arvioidaan olevan peräisin 1800-luvun loppupuolelta.
Hylyn osia on havaittu alueella 2010-luvulla. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi ja mallinsi isoimpia hylyn osia 2024. Seuran hylkyraportti on osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/uppoluoto-1-helsinki-mvid1000052489.
(Muinaisjäännösrekisterissä hylkyalueen sijaintipisteeksi on valittu suurin havaittu hylkyosa, jolle MAS ry on antanut koodiksi 1T. Hylkyosat 1M, 1E ja 1G ovat alakohteina.) |
| metsakeskus.1000052490 |
837 |
Lentävänniemi 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
325958.00000000 |
6826296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052490 |
Ilppari-ilmoituksen avulla paikannettu kiviröykkiö, joka sijaitsee noin 20 metriä Näsijärven rannasta. Röykkiöstä on noin 22 metriä matkaa Lentävänniemen ulkoilupolulle.
Rakenne on muodoltaan pyöreähkö, 3,5 x 4 m, ja noin 70 cm korkea. Kivissä on nähtävissä kaksi selkeää kivikertaa pyöreässä muodostelmassa. Järven puolen reuna on levinnyt. Röykkiön vieritse kulkee pieni metsäpolku.
Kohteesta noin 75 metriä etelään ilmoitettiin toinen, mahdollinen kiviröykkiö. Tämän röykkiön rakenne on epämääräisempi ja se eroaa huonosti viereisestä, luontaisesta kivimuodostelmasta. Röykkiö on muodoltaan soikea ja selvästi levinnyt. Halkaisijaltaan noin 2 m ja noin 50 cm korkea. Rakenne sijaitsee noin 7 metrin päässä rannasta.
Sijainti P: 6826223, I: 325974 |
| metsakeskus.1000052493 |
564 |
Mannisenaho 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
459005.00000000 |
7226279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052493 |
Paikalla on vinovalovarjosteessa /MML erottuva todennäkäinen tervahauta. Kohdetta ei ole maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052496 |
508 |
Ruissalmi |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
362333.00000000 |
6878787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052496 |
Sijaintipaikka on Vilppulasta länteen Vilppulan alavesistössä Hongonselällä olevan Ruissaaren itäpuolisessa Ruissalmessa.
Liistekatiskan jäännöksiä rantavedessä Ruissalmessa melkein koko salmen pituudelta. Alueella on mutapohja ja runsaasti vesikasvillisuutta. Jäännöksiä on eniten Karjasalmen puoleisessa osassa, ei kuitenkaan Karjasalmessa. Ilmoittajan mukaan liistekatiskoiden puiden vedenpäälliset osat tulevat näkyviin vain matalan veden aikoina, syksyisin. Puiden alaosat ovat ehkä metrin verran pohjamudan sisällä. Katiskan jäännöksistä on tehty havaintoja 1990-luvulta lähtien 2020-luvulle asti. Liistekatiskat ovat olleet ilmoittajan mukaan ennen 1900- luvun alkua käytössä. Tekijä ei ole tiedossa. Myöskään niiden ikää ei tunneta. |
| metsakeskus.1000052498 |
729 |
Parviaisenkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384449.00000000 |
6950806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052498 |
Tervahauta sijaitsee Parviaisenkankaalla, kankaalle johtavan tien kupeessa. Halkaisija valleineen n. 13 m, syvyys n. 1,5 m. Hauta on pohjalta jyrkähkö ja sen päällä kasvaa runsaasti puita. Tervahaudan halssi osoittaa koilliseen ja se on pituudeltaan 5 m. |
| metsakeskus.1000052500 |
729 |
Sänkineva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374331.00000000 |
6952473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052500 |
Multian ja Saarijärven kunnanrajasta 400 m kaakkoon, aivan Valkeisentien ojan tuntumassa sijaitsee laakea tervahauta. Valleineen n. 16 metriä, tervahauta on syvyydeltään n. 1 m. Halssi on kohti Valkeisentietä, itää kohti. |
| metsakeskus.1000052503 |
529 |
Haukkavuori |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
220301.00000000 |
6710174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052503 |
Kallioalueella, loivasti koilliseen viettävässä kohdassa on 15-80 cm kokoisista pyöreistä kivistä koostuva muinaisrantakivikko, joka on laajuudeltaan noin 10 x 16 metriä. Kivikon länsiosassa on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja syvyydeltään puolisen metriä oleva kuoppa, ja kivikon itäosassa useita epämääräisempiä kaivelun merkkejä. Kiviä on kuoppia kaivettaessa nostettu kallion päälle. Kuoppien ikä tai tarkoitus ei ole tiedossa, mutta jäkälä- ja sammalpeitteestä päätellen ne eivät ole kovinkaan tuoreita.
Noin 5 metriä kivikosta etelään on kalliopainanteessa toinen noin 3,5 x 6 metrin kokoinen kivikko, joka sekin vaikuttaa luontaiselta. |
| metsakeskus.1000052504 |
257 |
Rilax Högberget |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
358116.00000000 |
6659924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052504 |
Höbergetin laella on Lidar-materiaalin ja vanhojen ilmakuvien perusteella Porkkalan vuokrakauteen liittyvä puolustusvarustus.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, se on rajattu Lidar-materiaalin perusteella. |
| metsakeskus.1000052505 |
205 |
Tiikonpuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501669.00000000 |
7104729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052505 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052506 |
205 |
Isokankaantie |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504558.00000000 |
7101032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052506 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052507 |
738 |
Kallioniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
264688.00000000 |
6697649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052507 |
Mäeltä löytyi metallinetsinnässä palanutta luuta, rautaveitsi ja keihäänkärki sekä kivirakennetta (Ilppari ILM31539). |
| metsakeskus.1000052508 |
445 |
Avomeri Parainen |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
221583.00000000 |
6624832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052508 |
Sijaintipaikka on avomerellä Paraisten vesialueen itäosassa positiossa 59:40,0875 22:03,2908 noin 40 metrin syvyydessä kovalla savipohjalla.
Puurunkoisen purjelaivan hylky, jonka pituus on noin 40 metriä ja leveys noin 10 metriä. Hylky on pohjassa "kaivautunut kuoppaan". Hylky on vankkarakenteinen. Kansipalkkien polviot ja palkkien tapitukset ovat metallia. Alus on ollut todennäköisesti puutavaralastissa, sillä ruuman pohjalla on näkyvissä piirulastin jäämiä. Hylyn kansipalkisto on irronnut ja kyljet ovat kaatuneet sivuille. Takilaa tai takilan osia ei ole havaittavissa. Aluksessa on ollut peräpeili. Hylky on revennyt auki keulasta.
Alus vaikuttaa olevan pelastettu, sillä kansivarustus ja suurin osa lastista puuttuu, tai vaihtoehtoisesti alus on ollut proomukäytössä. Hylyn sisällä on tyhjä ankkuripeli. Keulan luona pohjalla makaavasta keulasteevin palasta lähtee ankkuriketju, joka on katkennut lyhyeksi. Loppuosa ankkuriketjusta on joko katkennut tai hautautunut savipohjaan. Hylyn ajoitusta ei tunneta. Se saattaa olla peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.
Hylky havaittiin Liikenneviraston merenpohjankartoituksissa 2010. Barlius-ryhmä teki yhteistyössä Saaristomeren sukeltajien kanssa tarkastussukelluksen kohteelle 8.6.2024. |
| metsakeskus.1000052512 |
781 |
Valittula 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
438625.00000000 |
6822698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052512 |
Kohde sijaitsee Sysmän Valittulassa, Valittulantien ja Postintien risteyksestä n. 80 m koilliseen. Paikalla on n. 90 m pitkä, metrin leveä ja maksimissaan 50 cm korkea kiviaita. Aita alkaa voimalinjan alta ja jatkuu luoteeseen sekametsään. Voimalinjan alla oleva aita on hieman vahingoittunut, sillä aidan päällä ei kasva sammalta ja kivet ovat osittain romahtaneet aidan päältä. Sekametsässä oleva aidan pätkä on sammaleen peittämä ja säilynyt ehjänä. Paikalla ei vanhoilla kartoilla ole asutusta. Kiviaita sijaitsee vuoden 1948 ilmakuvassa pellon reunassa. |
| metsakeskus.1000052513 |
402 |
Narvanlahti Ryhänen |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
527029.00000000 |
7005791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052513 |
Vuoden 1755 pitäjänkartalle Mikkajärven pohjoispuolelle on ilmeisesti merkitty Narvalahden kylään kuuluva maatorppa. Sen kohdalla teksti on epäselvä, mutta siinä luultavimmin lukee ”Gårds t. af Narvalax by”. Vuonna 1764 laaditulle Alapitkän ja Narvanlahden kyliä kuvaavaan karttaan samalle kohdalle on merkitty torppa. Vuonna 1768 laaditulle Alapitkän ja Narvanlahden kyliä kuvaavalle kartalle kohdalle on merkitty Ryhänen niminen uudistila. Vuonna 1812 laadittu Narvalahden konseptikartta on epätarkka ja siitä ei saa suoraan selvää, onko Mikkajärven pohjoispuolelle merkitty taloa vai ei. Vuoden 1846 pitäjänkartalla ja vuonna 1879 laaditulla Mikkan tiluskartalla kohdalle ei ole merkitty asutusta. Historiallisissa ilmakuvissa ja vuoden 1972 peruskartalla alue on peltoa niin kuin nykyisinkin. Karttatarkastelun perusteella vaikuttaisi, että talon/torpan paikka on autioitunut viimeistään 1800-luvun alkupuolella.
Karttapaikannuksen perusteella alueella kaivettiin 11, kooltaan noin 50 x 50 cm, koekuoppaa historiallisen ajan asuinpaikan kartoittamiseksi. Koekuoppia tehtiin sekä metallinilmaisimella saatujen signaaleiden kohdille sekä intuitiivisesti talonpaikan ympäristöön. koekuopista löytyi historiallisen ajan talonpaikkaan viittaavia löytöjä, kuten takorautanauloja, fajanssia ja palanutta savea, mutta talon/torpan paikkaa ei onnistuttu paikantamaan tarkalleen. |
| metsakeskus.1000052518 |
146 |
Kuoppala |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
705167.00000000 |
6959140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052518 |
Kohde sijaitsee Putkelan kylässä Turpeelan ja Kuoppalan tilojen välisellä kumpuilevalla mäntykankaalla. Kohteen eteläosassa on nähtävissä kolme korsukoppaa, joista yksi on kertomaperinteen mukaan hevoskorsu. Korsut on kaivettu Kasinsuolle antavan harjun länsirinteeseen ja ne ovat verrattain hyvässä kunnossa. Korsukuopista pohjoiseen on nähtävissä neljä poteroa sekä jonkin verran juoksuhautaa. Puolustusvarustuksen torjuntasuunta on itään.
Puolustusvarustus jatkuu myös tästä pohjoiseen, mutta rakenteita ei tältä osin ole kartoitettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052520 |
578 |
Saareke 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
534764.00000000 |
7143217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052520 |
Kohteessa on kaksi hiilimiilua ja ainakin yksi kuona/kivikasa. Ensimmäisen hiilimiilun (miilu 3) halkaisija on noin 4 metriä, sillä on noin 1,5 metriä leveät vallit ja on noin 0,5 metriä syvä. Toisen hiilimiilun (miilu 4) halkaisija on noin 8 metriä, sillä on noin 2 metriä leveät vallit ja on noin 0,75 - 1 metriä syvä. Kuonakasa (kuonakasa 2) on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja korkeutta noin 0,5 - 0,75 metriä.
Sijaintitietoja ks. alakohteet.
Lähellä tätä kohdetta sijaitsee samanlainen kohde, Saareke (1000044639) |
| metsakeskus.1000052521 |
69 |
Hakulinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
417375.00000000 |
7087315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052521 |
Hakulinkankaan loivassa etelärinteessä, n. 140 m läheisestä metsätiestä itäkoilliseen sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija n. 15 m, kuopan halkaisija n. 7 m, halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan länsi- ja eteläpuolella on hiljattain tehty harvennushakkuita, ja metsäkoneiden jäljet viistävät osin haudan vallia. Haudan itä- ja pohjoispuolella kasvaa nuorehkoa mänty- ja kuusivaltaista metsää; n. 110 m tervahaudasta koilliseen sijaitsee hylätty maja. |
| metsakeskus.1000052522 |
69 |
Kettukaarto etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
417987.00000000 |
7086025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052522 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaisella harjanteella Kettukaarron eteläosassa, n. 150 m Murisjärvennevasta koilliseen. Tervahaudan halkaisija n. 27 m, kuopan halkaisija n. 15 m, halssi suuntautuu kaakkoon. Ympäristössä kasvaa varttunutta, kuusivaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000052523 |
69 |
Kansala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
419328.00000000 |
7088896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052523 |
Kämppäkankaan länsipuolella, Kansala-nimisessä entisessä pihapiirissä sijiatsee muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohderyhmä, johon kuuluu tervahauta, viime vuosisataa vanhempia historiallisen asutuksen jäänteitä sekä nuorempia asutuksen jäänteitä. Vuoden 1962 peruskartassa Kansalan talo on vielä merkitty asuttuna ja pellot viljeltyinä. Tästä viimeisestä asutusvaiheesta ovat merkkinä niittyyntyneiden ja metsittyneiden entisten peltojen lisäksi tuolloisen asuinrakennuksen tiiliuunin ja osin sen kivijalan jäänteet, sekä toisen rakennuksen hirsikehikon jäännös. Edellisten länsipuolelta löytyy melko suuren tervahaudan jäännös – halkaisija vallin ulkoreunasta toiseen n. 23 m, kuopan halkaisija n. 13 m. Tervahaudassa on jäänteitä mahdollisesti kahdesta eri halssista – yksi etelään ja toinen länsilounaaseen.
Välittömästi tervahaudan kaakkoispuolella on pienen kiviuunin jäännös, joka vaikuttaa olevan selkeästi viimeisintä asutusvaihetta vanhempaa perua, mahdollisesti 1800-luvun puoliväliin mennessä autioituneen pirtin uuni. Tervahaudan valliin on lisäksi kaivettu kaksi kellarikuoppaa – yksi luoteis- ja yksi kaakkoispuolelle.
Muista alakohteista etelään ja lounaaseen, metsittyneiden entisten peltojen läheisyydestä löytyy kolmas alakohteiden keskittymä, josta havaittiin kaksi kiviaidan jäännettä ja kaksi viljelyrauniota – jälkimmäisistä toinen on huomattavan suuri, n. 14 m x 9 m laajuinen ja n. 1,4 m korkea. |
| metsakeskus.1000052524 |
69 |
Pirttikallio 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
419717.00000000 |
7088154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052524 |
Pirttikallion laen kaakkoisnurkassa, vanhan rantaterassin päällä sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 25 m kaakkoon tervapirtin kiukaan jäännös.. Tervahaudan halkaisija n. 23 m, kuopan halkaisija n. 12 m, halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristössä kasvaa puolukkamustikkatyypin tuoretta kangasmetsää, jota hallitsevat eri ikäiset kuuset. |
| metsakeskus.1000052526 |
399 |
Suoniemi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
256797.00000000 |
6985212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052526 |
Inv. 2023: Rajakivi sijaitsee Laihian ja Isokyrön rajalla. Paikalla on pystykivi, jonka korkeus on noin 60 cm (leveys on noin 30 x 20 cm). Kivessä ei havaittu hakkauksia tai muita merkintöjä.
Kivi on pystytetty röykkiöön, jonka koko on noin 1,6 m x 1,2 m ja siinä on noin kaksi kerrosta kiviä. Röykkiö sijaitsee kalliolla, jonka päällä on luontaista kivikkoa. Vanhojen karttojen perusteella rajalinja ajoittuu ainakin 1700-luvulle ja saattaa olla tätä vanhempikin. |
| metsakeskus.1000052528 |
936 |
Hietasalonneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
306724.00000000 |
6920078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052528 |
Hietasalonnevan turvetuotantoalueen länsireunassa kulkee Virtain ja Peräseinäjoen pitäjien
raja. Paikalla on myös yhä käytössä olevien kiinteistörajojen taitepiste. Paikalla havaittiin
neljän aurauskepin ympäröimä yksittäinen pystykivi, jonka korkeus on noin 30 cm. |
| metsakeskus.1000052529 |
936 |
Hietasalonneva 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
306809.00000000 |
6919851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052529 |
Hietasalonnevan turvetuotantoalueen länsireunassa kulkee Virtain ja Peräseinäjoen pitäjien
raja. Paikalla, yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla, on noin 70 cm korkea viisarikivi, jossa on porausjälkiä. Sen juurella on matalampia kiviä, joista yksi on pultattu kiinni viisarikiveen. |
| metsakeskus.1000052530 |
936 |
Koivuluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
306167.00000000 |
6918540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052530 |
Tervahauta sijaitsee Kurjenkyläntien lounaispuolella sijaitsevan Koivuluoman peltoalueen
pohjoispuolella. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija on valleineen noin 16 metriä. Haudan
ympärillä on havaittavissa matala, katkonainen oja. Vallien korkeus on noin 60-90 cm ja
keskiosa on loivasti kuopalla. Ojamainen, vallien reunustama halssi sijaistee haudan
eteläpuolella ja sen pituus on noin 3 metriä. Halssin vallien korkeus on noin 60-70 cm. Alueen maasto on melko kosteapohjaista sekametsää ja haudan ympäristöä on ojitettu. |
| metsakeskus.1000052531 |
109 |
Linnansalmi |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
362945.00000000 |
6765768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052531 |
Sijainti on Hämeenlinnan keskustan vesialueella Varikonniemen länsilaidalla vesirajassa.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 11 ja leveys 3,5 metriä. Vaikuttaa siltä, että hylyn perä on tuhoutunut. Todennäköisesti alus on riisuttu ja upotettu/hylätty matalaan rantaveteen. Hylky on havaittu viistokaikuluotauksessa 2022 eikä hylyllä ole sukellettu.
Ilmakuvassa vuodelta 1939 on nykyisen (2024) Sokos Hotel Vaakunan edustalla sijainneessa laiturissa nähtävillä rinnakkain useita 20–25 metriä pitkiä proomuja, joiden kaltainen alus hylky mahdollisesti on ollut. Samaisessa ilmakuvassa hylyn kohdalla on laiturirakenne ja suoristettuja rantapenkereitä. Hylky on siis upotettu rantaan joko ennen laiturin rakentamista tai sen purkamisen jälkeen.
Koko Hämeenlinnan alueen varhaisin merkittävä teollisuus syntyi rautatien rakentamisen jälkeen. Ensimmäinen saha perustettiin silloiseen Sahanniemeen 1873 ja sahatoiminta jatkui vuoteen 1950. Sisä-Suomen suurimman sahan ajoilta on jäljellä kaksi 1900-luvun alussa rakennettua tiilirakennusta. Sahatoiminnan jälkeen alue kuului puolustusvoimille aina vuoteen 1986, jolloin se siirtyi kokonaan kaupungin hallintaan. Puolustusvoimien varikkotoiminta antoi alueelle sen nykyisen kutsumanimen Varikonniemi. Varikkotoiminnasta on jäljellä pistoraiteiden pohjia ja niiden varsilla olleiden varastorakennusten perustuksia. Puunjalostusteollisuus jatkui Hämeen linnaa vastapäätä aluksi vaneritehtaan, myöhemmin Metsä-Serlan alueena tunnetulla paikalla. |
| metsakeskus.1000052534 |
109 |
Linnansalmi 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
362906.00000000 |
6765595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052534 |
Sijaintipaikka on Hämeenlinnan keskustassa Linnansalmessa Hämeen linnasta noin 400 metriä kaakkoon veneväylällä.
Veneen hylky, jonka pituus on noin 6 metriä ja leveys noin 1,6 metriä. Viistokaikuluotauskuvassa vaikuttaa, että hylky on hautautunut melko syvälle sedimenttiin.
Hylky havaittiin viemärihankkeen takia tehdyssä viistokaikuluotauksessa 2022. Yksityishenkilö havaitsi veneen omassa luotauksessaan 2019. |
| metsakeskus.1000052535 |
109 |
Linnansalmi 3 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
363007.00000000 |
6765513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052535 |
Sijaintipaikka on Hämeenlinnan keskustassa Linnansalmessa noin 500 metriä Hämeen linnasta kaakkoon keskellä veneväylää.
Veneen hylky, jonka pituus on noin 6 metriä ja leveys noin 1,2 metriä. Viistokaikuluotauskuvassa näyttää, että hylky on osittain hautautunut pohja-ainekseen.
Hylky havaittiin viemärihankkeen takia tehdyssä viistokaikuluotauksessa 2022. Yksityishenkilö havaitsi veneen omassa luotauksessaan 2019. |
| metsakeskus.1000052536 |
936 |
Anttilan torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
306016.00000000 |
6918290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052536 |
Anttilan tilan pohjoispuolella sijaistevan pienen peltoalueen lounaispuolella sijaitsee torpan
rauniot. Pellon vieressä kulkevan metsätien vieressä havaittiin neliskulmaisen talon perustus, jonka yhdessä nurkassa on uunin raunio. Perustuksen koko on noin 7 x 8 metriä ja uunin raunion halkaisija noin 2,5 metriä. Torpan ympärillä on tehty metsänhakkuita ja maan pintaa peitti tiheä heinikko ja risukko. |
| metsakeskus.1000052537 |
936 |
Rajasaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
304154.00000000 |
6917136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052537 |
Virtain, Kihniön ja Seinäjoen kuntien rajojen taitepisteessä havaittiin historiallinen rajapyykki. Pyykki sijaitsee ojitetun kosteikkoalueen keskeltä kohoavalla matalahkolla maastokumpareella, avoimessa kuusimetsässä. Pyykissä on sammaloitunut, neliön muotoinen kiviperustus, jonka halkaisija on noin 1,6 metriä ja korkeus noin 1,1 metriä. Perustuksen keskellä on melko vaatimaton, noin 25 cm korkea viisarikivi. Kyseisellä paikalla on sijainnut Parkanon, Virtain ja Peräseinäjoen raja 1840-luvun pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000052538 |
936 |
Joutsenjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308936.00000000 |
6916683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052538 |
.Inventoitu 2024. Joutsenjärven ja Kurjenkyläntien itäpuolella sijaitsee pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Haudan vallien leveys on noin 3 metriä ja korkeus noin 50-70 cm. Keskiosa on loivasti kuopalla ja sen syvyys on noin 45 cm. Kolmionmuotoinen halssi sijaitsee haudan kaakkoispuolella ja sen haudan puoleinen seinämä on kylmämuurattu noin 20-40 cm:n kokoista kivistä. Halssin leveys haudan vierestä on noin 4,5 metriä, pituus noin 4 metriä ja syvyys noin 1,2 metriä. Muutama metri haudan pohjoispuolella on kolme hautamaista kuoppaa, joiden koko on noin 1 x 2,5 metriä ja syvyys noin 50–60 cm. Kaksi metriä haudan lounaispuolella on sammaloitunut kivikasa (noin 2 x 2 x 0,9 m), jonka kivet ovat samannäköisiä, kun haudan muuratussa halssissa. Kuopat ja kivikasa kuuluvat kohteen aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000052539 |
936 |
Pilkkakorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311834.00000000 |
6915884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052539 |
Tervahauta ja sen vieressä pienempi, soikeahko kuoppa.
Noin 17 metriä Hirvinevantien itäpuolella sijaitsee pyöreä tervahauta. Haudan halkaisija on noin 18 metriä ja syvyys noin 40 cm. Haudan vallien leveys noin 3,5-4 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Halssi sijaitsee haudan itäpuolella ja sen pituus noin 5 metriä, leveys noin 4 m ja syvyys noin 1,5 metriä. Noin 6 metriä haudan länsipuolella on noin metrin levyisten vallien ympäröimä soikeahko kuoppa (1,4 x 2 x 1 m), jonka pohjalle tehdyssä lapionpistossa on pelkkää hiekkamoreenia.
Esiselvityksessä lidar-aineistosta haudan länsilounaispuolella havaittu kuoppa on moderni hiekanottokuoppa. |
| metsakeskus.1000052541 |
69 |
Pirttikallio 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
419686.00000000 |
7088049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052541 |
Tervahauta sijaitsee Pirttikankaan eteläpuolella, vain n. 35 koilliseen läheisestä metsätiestä Sen halkaisija on n. 27 m, kuopan halkaisija n. 16 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Tervahaudan ympäristö on vastikään avohakattu. |
| metsakeskus.1000052542 |
69 |
Petäjäkallio länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420563.00000000 |
7088277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052542 |
Pirttikallion ja Petäjäkallion välisellä kankaalla kulkevan itä–länsi-suuntaisen pienen hiekkaharjanteen päällä, Olkkolan ja Karsikkaan välisen maantien itäpuolella ja välittömästi maantieltä Petäjäkalliolle johtavan ajopolun pohjoispuolella, lähellä hiekkakuoppaan syntynyttä lampea sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 20 m. länsiluoteeseen kiukaan jäännös. Tervahaudan halkaisija on n. 15 m ja kuopan halkaisija n. 6 m; halssi suuntautuu pohjoiseen. Ympäristössä kasvaa tuoreen kankaan varttunutta kuusimetsää, paitsi eteläpuolella, jossa ajopolun ja hiekkakuopan ympäristössä on vesakkoista. |
| metsakeskus.1000052543 |
69 |
Ristikangas itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
421627.00000000 |
7088558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052543 |
Ristikankaan, Petäjäkallion ja Petäjänevan välisellä kankaalla, sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 10 m länteen tervapirtin kiukaan jäännös. Tervahaudan halkaisija n. 21 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu itään. Ympäristössä kasvaa puolukkamustikkatyypin tuoreella kankaalla nuorehkoa kuusimetsää. Tervahaudan ja kiukaan välistä, lähes tervahaudan läntistä vallia leikaten kulkee ajopolku. |
| metsakeskus.1000052544 |
69 |
Kilpalannitty luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
422488.00000000 |
7089065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052544 |
Kilpalanniitystä luoteeseen, Petäjänevan itälaidan tuntumassa sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 10 m itäkaakkoon tervapirtin kiukaan jäännös. Tervahaudan halkaisija n. 18 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. Tervahaudan ympäristö on kivikkoista, heinää kasvavaa, hiljattain harvennettua, mäntyvoittoista sekametsää. |
| metsakeskus.1000052545 |
69 |
Lamminneva länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
419961.00000000 |
7084726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052545 |
Tervahauta sijaitsee Lamminnevan ja Aittokannonnevan välisen kankaan kaakkoisrinteessä, n. 300 m Aitto-ojasta luoteeseen. Sen halkaisija on n. 27 m, kuopan halkaisija n. 15 m, ja halssi suuntautuu etelään. Ympäristössä kasvaa varttunutta, mäntyvoittoista sekametsää. |
| metsakeskus.1000052546 |
69 |
Aittokannonneva luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420045.00000000 |
7085897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052546 |
Aittokannonnevasta koilliseen, kapean etelä–pohjois-suuntaisen kapean moreeniharjanteen eteläpäädyssä sijaitsee tervahauta, ja siitä n. 35 m pohjoiskoilliseen rakennuksen pohja sekä kiukaan jäännös. Tervahaudan halkaisija n. 21 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja halssi suuntautuu etelään. Harjannetta pitkin kulkee ajopolku, niin että se viistää tervahautaa itäpuolelta ja rakennuksen pohjaa länsipuolelta. Alueella kasvaa pääasiassa mäntyvesakkoa, ja siellä on runsaasti metsätöiden jälkiä. |
| metsakeskus.1000052548 |
69 |
Aitto-oja pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420982.00000000 |
7086050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052548 |
Multakaarronnevan länsipuolisen Savulankankaan etelärinteessä, Aitto-ojan pelloille johtavan ajopolun länsipuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 8 m, ja jonka halssi suuntautuu etelään. Ympäristön kivikkoisessa, heinikkoisessa maassa kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000052550 |
687 |
Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
576534.00000000 |
7051459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052550 |
Kalmosaari sijaitsee Ylä-Keyritty-järvellä, 15,5 km Rautavaaran keskustasta koilliseen. Metsäkartanon leirikeskus on saaresta 800 metriä itään. Arkeologian harrastaja oli ilmoittanut mahdollisista hautapainanteista 26.8.24 ja kohde tarkastettiin inventoinnin yhteydessä.
Hautakuopat sijaitsevat Kalmosaaren kaakkoisrannalla, pari metriä korkean rantatörmän päällä, pari metriä törmän reunasta. Paikalta löytyi 3 selvää ja yksi hieman epäselvempi hautakuoppa. Kuusen lehvästön alla näkyy kaksi kuoppaa, haudat 1 ja 2, joista toinen on pienempi, koko 1x,0,5 metriä ja syvyys 30 cm ja heti sen vieressä on isompi, koko 2x0,5 metriä syvyys 1 metri ja tämän vieressä vielä vastaavan kokoinen, mutta vain 20 cm syvä kuoppa. Kuoppa ei ole reunoiltaan niin selkeä kuin kaksi muuta, jotka ovat selvästi suora-kaiteenmuotoisia ja muistuttavat vastaavia hautasaarista löytyviä hautakuoppia. Edellä mainittujen länsi-puolella, noin 4 metrin päässä on vielä yksi hyvin selvä suorakaiteenmuotoinen kuoppa, koko 2x0,5–1 metriä ja syvyys 0,7 metriä.
Kyseessä on ilmeisesti kesähaudat, joista vainajat on talvella siirretty kirkkomaalle. Myös saaren nimi viittaa saaren käyttöön hautapaikkana, muita haudoiksi tulkittavia kuoppia inventoinnissa ei löytynyt. Hautoihin ei tehty koekuoppia, joten varmuutta siitä, onko niissä vielä ihmisjäänteitä ei ole. Pieni kuoppa on luultavasti lapsen hauta.
Hautakuopista 8 metriä itäkoilliseen on rantatörmän päällä lisäksi kaksi pyöreää painannetta, halkaisija noin metri ja syvyys 20 cm. Nämä eivät ole hautoja eivätkä välttämättä liity hautauksiin lainkaan eikä niiden ikää voi tarkemmin määritellä, kuopissa oli normaali podsolimaannos.
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää hautakuopat ja pyöreät painanteet. |
| metsakeskus.1000052551 |
69 |
Aitto-oja kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
421454.00000000 |
7085458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052551 |
Tervahauta sijaitsee Multakaarronnevan eteläpuolisen kankaan länsireunamilla, heti Olkkolan ja Karsikkaan välisen maantien länsipuolella. Tervahaudan halkaisija n. 25 m, kuopan halkaisija n. 14 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta, tiheää kuusimetsää, samoin pääosin sen ympärillä. Aivan tervahaudan ympäristössä on kuitenkin vastikään tehty metsätöitä, ja lähes joka puolella tervahaudan ympärillä on metsäkoneen jälkiä. |
| metsakeskus.1000052552 |
69 |
Korkiakaarto luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
423118.00000000 |
7086888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052552 |
Tervahauta sijaitsee Korkiakaarron luoteis- ja Sainsaarenrämeiden pohjoispuolella, aivan metsätien vieressä, niin että tien oja lähes leikkaa tervahaudan luoteista vallia. Toinen, edellisen kanssa risteävä metsätie kulkee vain n. 40 m päässä tervahaudasta koilliseen. Tervahaudan on halkaisija n. 23 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja sen halssi suuntautuu länsilounaaseen. Tervahaudan ympäristö on jokin aika sitten avohakattu, ja kasvaa nyt nuorta vesakkoa sekä heinää. Viereisen metsätien toisella puolen kasvaa varttuneempaa, kuusivoittoista metsää. |
| metsakeskus.1000052553 |
69 |
Hirsineva lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424689.00000000 |
7087556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052553 |
Hirsinevan länsipuolisen kankaan kaakkoisosassa sijaitsevat tervahauta sekä siitä n. 15 m koilliseen tervapirtin pohja ja kiuas. Tervahaudan halkaisija n. 23 m, kuopan halkaisija n. 13 m, halssi suuntautuu etelään. Ympäristössä kasvaa tuoreella sekä kuivahkolla kankaalla varttunutta mänty- ja kuusimetsää. Tervahaudan kuopan pohja on soistunut ja kuvaushetkellä se oli veden vallassa. |
| metsakeskus.1000052554 |
69 |
Lankkukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
421303.00000000 |
7084019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052554 |
Lankkukankaan kaakkoisosassa, Pahannotkonkankaan länsipuolella sijaitsee tervahauta, ja vain n. 6–7 m siitä kaakkoon kiukaan jäännös. Tervahaudan halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 11 m, ja sen halssi suuntautuu lounaaseen. Alue on kuusivaltaista kuivahkoa kangasta, mutta tervahaudan ja kiukaan välitön ympäristö on tällä hetkellä pieni metsäaukea, johtuen siellä hiljattain tehdystä harvennushakkuusta. Tervahaudan poikki kulkevat metsäkoneen jäljet, ja kiuas on osin sortunut ja levinnyt ympäristöönsä metsäkoneen ajettua sen yli. |
| metsakeskus.1000052555 |
946 |
Mörknässkogen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
274032.00000000 |
7025355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052555 |
Inv. 2024: Pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee metsittyvän hakkuu-alueen reunalla matalalla kumpareella, jossa kallio on enimmäkseen ohuen moreenikerroksen ja satunnaisten kivien peitossa. Noin 8 metrin läpimittainen röykkiö kohoaa lähes metrin (50-80 cm) ympäröivän kalliopinnan yläpuolelle ja sen kiviaineksin läpimitta on tyypillisesti noin 30 cm, kivikerroksia on noin kolme. Röykkiön eteläosan kiveys on sammalturpeen peitossa, mutta sen pohjoisosa on paljas ja jonkin verran epätasainen.Röykkiössä ei ole selviä kaivelukuoppia, mutta sen koillisreunaa sivuaa metsäkoneen ajoura. Röykkiön kunto on kokonaisuutena arvioiden hyvä.
Muuta: Läheiset röykkiötä muistuttavat maastomallissa erottuvat kumpareet ovat luontaisia. Röykkiö on sijainnut salmen rannalla merenpinnan ollessa alle 30 metrin tasalla. |
| metsakeskus.1000052556 |
69 |
Aitto-oja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420976.00000000 |
7085761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052556 |
Aitto-ojan peltojen etelänurkkauksen länsipuolella, pellonreunasta vain 10 m lounaaseen sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 7 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Aivan tervahaudan lähiympäristö kasvaa koivu- ja haapavaltaista vesakkoa sekä heinää, heti tervahaudan luoteispuolelta kuitenkin alkaa Aitto-ojan puron varttunut kuusimetsä. |
| metsakeskus.1000052557 |
946 |
Våghedet |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
276398.00000000 |
7022367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052557 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee hiekkakangasmaastossa noin sadta metriä etelään Finndalenin metsäautotiestä. Paikalla on hiekkadyyniin kaivetun noin metrin syvyisen korsumaiseksi kuvatun kuoppa-asumuksen jäännös, jonka päädyssä on kiviuunin jäänteet. Asumuksen eteläpuolella on hiilimiilu, joka sijaitsee kapean notkon takana seuraavalla dyynillä. Maasto on pinnaltaan tasaista kivetöntä hiekkamaata, jota ei ole muokattu. Havaitut kohteet ovat hyvin säilyneitä. Alueella kasvaa harvaa nuorehkoa mäntymetsää.
Muuta: Miilu vastaa lähiseudun suuria miiluja, joissa on valmistettu hiiltä todennäköisesti Kimon ja Oravaisten ruukkien tarpeisiin 1700-luvun alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle asti. Lähekkäin sijaitseva asumusjäännös ja miilu muodostavat kokonaisuuden. |
| metsakeskus.1000052557 |
946 |
Våghedet |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
276398.00000000 |
7022367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052557 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee hiekkakangasmaastossa noin sadta metriä etelään Finndalenin metsäautotiestä. Paikalla on hiekkadyyniin kaivetun noin metrin syvyisen korsumaiseksi kuvatun kuoppa-asumuksen jäännös, jonka päädyssä on kiviuunin jäänteet. Asumuksen eteläpuolella on hiilimiilu, joka sijaitsee kapean notkon takana seuraavalla dyynillä. Maasto on pinnaltaan tasaista kivetöntä hiekkamaata, jota ei ole muokattu. Havaitut kohteet ovat hyvin säilyneitä. Alueella kasvaa harvaa nuorehkoa mäntymetsää.
Muuta: Miilu vastaa lähiseudun suuria miiluja, joissa on valmistettu hiiltä todennäköisesti Kimon ja Oravaisten ruukkien tarpeisiin 1700-luvun alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle asti. Lähekkäin sijaitseva asumusjäännös ja miilu muodostavat kokonaisuuden. |
| metsakeskus.1000052558 |
936 |
Hirviluoma |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313024.00000000 |
6918433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052558 |
Maastokartassa oleva tervahauta-merkintä. Kohdetta, joka näkyy myös LIDAR-visualisoinnissa, ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052562 |
599 |
Dalskog |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
310951.00000000 |
7048845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052562 |
Tre stora tjärdalar på fastigheten 599-413-12-1 DALSKOG. Tjärdalarna har varit utmärkta i terräng med träskyltar som förfallit ner. |
| metsakeskus.1000052563 |
746 |
Haarainkangas kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379533.00000000 |
7067570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052563 |
Nimettömällä rämeen ympäröimällä kangassaarekkeella, n. 1 km Haarainkankaasta itäkaakkoon ja samaten n. 1 km Osmalamminnevan turvetuotantoalueen eteläosan länsireunasta länsiluoteeseen, sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu itäkaakkoon. Tervahaudan aluerajaukseen on sisällytetty muutama sen länsi- ja luoteispuolinen kuoppa (suurimmat kaksi halkaisijaltaan n, 4 m, syvyydeltään n. 50 cm), jotka oletettavasti liittyvät sen rakentamiseen. Alueella kasvaa nuorta vesakkoa, tervahaudan päällä ja lähiympäristössä myös joitain hieman suurempia lehtipuita ja kuusia. |
| metsakeskus.1000052565 |
915 |
Naukkarinniemi |
10001 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
579331.00000000 |
6904807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052565 |
Heinäjärven länsirannalla, Naukkarinniemen tyvessä on vinovalovarjosteessa havattavissa selkeä rengasmainen anomalia, tervahauta tai hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052573 |
250 |
Sarvala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
297625.00000000 |
6907834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052573 |
Ratikyläntien koillispuolella autioksi jääneen Sarvalan talon luoteispuolella sijaitseva tervahauta on pyöreä ja sen halkaisija on n. 14 metriä. Vallien korkeus on n. 0,5-0,9 metriä. Tervanlaskukuoppa sijaitsee haudan luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000052578 |
250 |
Sarvikangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
301868.00000000 |
6916286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052578 |
Kihniön ja Seinäkoen suoralla rajalinjalla sijaitseva rajamerkki, jossa kaksi n. 45 cm korkeaa kiveä. Kivien etäisyys toisistaann. 3 metriä. Raja on merkitty jo 1840-luvun pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000052582 |
593 |
Pentinlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512150.00000000 |
6910125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052582 |
Halkaisijaltaan noin 15 m tervahauta Salvosenmäen kaakkoisrinteen alla 80 m Pentinlammen rannasta länteen. Tervahauta on vaurioitunut metsänkäsittelyssä, mutta metsänkäsittelyn hetkellä tervahaudasta ei ole ollut tietoa Metsähallituksen tai Museoviraston rekistereissä. |
| metsakeskus.1000052584 |
593 |
Haapajoki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
509266.00000000 |
6917538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052584 |
Hiilimiilun pohja sijaitsee noin 750 m Pieksänjärvestä pohjoiseen, noin 10 m metsäautotien itäpuolella. Haapajoki virtaa noin 450 m päässä itään. Miilu sijaitsee tiheässä istutuskuusikossa ja erottuu maastossa erittäin huonosti, maaperä on mätästetty metsän uudistuksen yhteydessä ja ensiharvennettu taimikko peittää maata. Miilu näkyi ilmalaserkeilausaineiston visualisoinnissa, jossa erottu matalana kehämäisenä rakenteena. Maaperäkairassa erottui paksu nokikerros miilun sisällä. Miilun reunassa on puolisen metriä korkea valli, joka on noin metrin leveä. Sisäosa on melko tasainen, mutta maanmuokkauksen rikkoma. Miilun läpimitta ulkoreunasta mitattuna on noin 20 m. Muotonsa ja kokonsa perusteella kyseessä on pystymiilu. |
| metsakeskus.1000052585 |
593 |
Haapajoki 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
510677.00000000 |
6919217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052585 |
Hiilimiilu sijaitsee hakkuuaukealla Pieksämäen pohjoisosassa, junaradan ja Haapajoen välissä, molempiin on matkaa noin 200 mä. Miilun reunaa kiertää pari metriä leveä ja puolisen metriä korkea valli, jonka ulkopuolella on matala kaivanto. Miilun sisäosa on hieman valleja alempana. Maaperäkairassa näkyi selvä nokimaakerros. Muotonsa ja kokonsa perusteella kyseessä on pystymiilu. Maaperä on hiekkaa ja alue kasvaa alle viisivuotiasta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000052586 |
593 |
Kaihlanen 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
510090.00000000 |
6917839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052586 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta Kaihlasen eteläpäästä noin 200 m itään. Kohde tarkastettiin inventoinnin yhteydessä ja paikalla todettiin olevan hiilimiilun pohja eikä tervahauta. Miilun reuna tulee aivan kiinni sen pohjoispuolella kulkevan metsäautotien reunaan. Miilun päällä kasvaa tiheä kuusikko. Miilusta erottuu kehävalli, jonka korkeus on sisäreunassa 0,5 m ja ulkoreunassa noin metri. Vallin ulkopuolella on paikoin pari metriä pitkiä ja metrin leveitä ja 0,3 m syviä kaivantoja. Miilun halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 20 m. Muotonsa ja kokonsa perusteella kyseessä on pystymiilu. |
| metsakeskus.1000052587 |
623 |
Rauhala |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
557679.00000000 |
6806842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052587 |
Lintusalon itäpuolella Suomalanniemen kaakkoisrannalla siirtolohkareessa noin metrin korkeudella maasta noin 12-15 cm korkea tikku-ukko, jolla jalat koukussa ja kädet kohotettuna. |
| metsakeskus.1000052588 |
593 |
Kaihlanen 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
510000.00000000 |
6918209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052588 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee noin 200 m Kaihlasen itäpuolella. Kuoppa on syvyydeltään 1,5 m. Pohjalta kuoppa on noin 2 m leveä ja yläosasta vallin päältä noin 4 m. Valli on puolisen metriä korkea ja 1,5 m leveä. Koepistossa paljastui selvä noki/hiilikerros. Maaperä on hiekkaa ja paikalla kasvaa melko tiheä nuori kuusikko. |
| metsakeskus.1000052589 |
593 |
Korvaslampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
509495.00000000 |
6920958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052589 |
Hiilimiilun pohja sijaitsee noin 160 m Korvaslammen itäpuolella, Hukankoskentiestä 15 m itään tiheässä istutuskuusikossa. Maaperä on hiekkaa. Ilmalaserkeilausaineistosta erottuu heikosti miilun kehävalli. Sisäosa on parikymmentä senttiä valleja alempana. Maaperäkairauksessa havaittiin selvä noki/hiilikerros. Alueella on tehty maanmuokkausta metsänuudistuksessa ja se vaikeuttaa miilun jäännösten hahmottamista maastossa. Miilun läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 20 m. Muotonsa ja kokonsa perusteella kyseessä on pystymiilu |
| metsakeskus.1000052590 |
593 |
Kurkisuo 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
509267.00000000 |
6919836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052590 |
Noin 500 m Korvaslammen eteläpuolella, noin 10 m metsäautotiestä länteen kaksi vierekkäistä pystymiilun pohjaa. Luoteisempaa miilua kiertää matala kehävalli, korkeus noin puoli metriä. Miilussa näkyi kairatessa paksu noki/hiilikerros. Vallin ulkoreunasta mitattuna miilun halkaisija on noin 20 m. Neljä metriä tämän miilun kaakkoispuolella on toinen miilu, hieman pienempi, halkaisija noin 15 m. Miilu
erottuu matalana, alle metrin korkuisena, kumpareena, jota reunustaa muutaman metrin välein matalat kuopat. Miilujen kohdalla kasvaa vaihtelevan ikäistä havupuustoa ja hieman nuorta lehtipuustoa. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000052591 |
593 |
Kurkisuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
510214.00000000 |
6919048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052591 |
Miilun pohja hakkuuaukealla, Kurkisuon itälaidassa, noin 400 m Kaihlasesta koilliseen.
Maaperä on hiekkaa/hiekkamoreenia. Miilun pohja on halkaisijaltaan sitä kiertävien kuoppien reunasta mitattuna noin 24 m. Kuopat ovat kooltaan noin 1x2 m ja puolisen metriä syviä. Miilu erottuu 0,5–1 m korkeana tasalakisena kumpareena maastossa. Tyypiltään miilu on pystymiilu. Miilun kohdalle on jätetty säästöpuumetsikkö, jossa kasvaa varttuneita mäntyjä ja nuorempaa puustoa. |
| metsakeskus.1000052593 |
593 |
Laitila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507872.00000000 |
6920062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052593 |
Tervahauta Pieksämäen Itäkylässä, noin 200 m Laitilan peltoaukean länsipuolella. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 4–5 m ja korkeudeltaan noin metri. Haudan läpimitta vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 15 m. Haudan keskellä on halkaisijaltaan 2 m leveä veden täyttämä kuoppa, jonka syvyys vallien yläreunaan on noin metri veden pinnasta laskettuna. Tervahaudassa ei ole ränniä vaan terva on laskettu kuopassa olleeseen säiliöön. Tervahauta erottuu maastossa matalana kumpareena. Paikalla kasvaa muutamia kymmeniä vuosia vanhaa sekametsää.
Laitilassa on ollut nykyisen pellon alueella myös talo, joka on ilmeisesti perustettu 1900-luvun alussa, näkyy v. 1944 pitäjänkartalla ja 1950-luvun ilmakuvassa, mutta ei ole 1800-luvun pitäjänkartalla. Taloa ei enää ole vuoden 1973 peruskartalla. |
| metsakeskus.1000052594 |
593 |
Laukanlampi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
521274.00000000 |
6918211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052594 |
Entisen Jäppilän kunnan alueella noin 1,5 km Jäppilän kirkosta luoteeseen, 60 m Laukanlammen länsipuolella hiekkapohjaisella mäntykankaalla kaksi hiilimiilun pohjaa ja miilunpolttajien majan jäännökset. Miilun pohjat ovat noin 20 m toisistaan kaakko-luodesuuntaisesti. Molemmat miilut erottuvat maastossa matalina, hieman alle metrin korkuisina, kumpareina, joiden laidoilla on muutamia kuoppia, kooltaan
3–4x2 m ja syvyydeltään 1–1,5 m. Miilujen läpimitta kuoppien ulkoreunasta mitattuna on 18–20 m. Miilujen puolessa välissä on ilmeisesti miilunpolttajien majan jäännökset. Maastossa näkyy puolisen metriä syvä, neliskanttinen kaivanto, sivujen pituus 1,5 m, jonka kulmassa sammalen peittämä uunikiveys. Uunikiveys on noin metrin halkaisijaltaan ja korkeudeltaan metri. Koordinaatit ovat P: 6918205, I: 521302.
Miilun pohjat ja majan jäännökset sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että ne on sisällytetty samaan aluerajaukseen noin 40x70 m kokoiselle alueelle. |
| metsakeskus.1000052595 |
593 |
Laukanlampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521049.00000000 |
6918158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052595 |
Tervahauta entisen Jäppilän kunnan alueella 1,7 km Jäppilän kirkosta luoteeseen, 300 m Laukanlammen länsipuolella hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kolmen metrin päässä tervahaudan länsipuolella kulkee metsäautotie. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta.
Tervahauta on sisäosaltaan suppilomainen, keskellä on kuoppa halkaisijaltaan noin 2,5 m. Haudan eteläreunassa on suorakulmainen kaivanto kooltaan 2x3 m ja puolisen metriä syvä, ilmeisesti rännikaivanto. Vallit ovat noin 5 m leveät ja 1–1,5 m korkeat. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 16 m. |
| metsakeskus.1000052596 |
593 |
Mustankangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
508856.00000000 |
6918090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052596 |
Hiilimiilun pohja sijaitsee Mustankankaan itäpuolella olevan suon itäreunassa 650 m Kaihlasesta länteen. Noin 60 m miilun itäpuolella kulkee metsäautotie. Miilun pohja on tiheässä taimikossa, jossa on tehty ensiharvennusta ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Miilusta erottuu lähinnä vain sitä reunustavat kuopat, jotka ovat kooltaan noin 1x3 m ja yli metrin syviä. Miilun sisäosa on tasainen. Maakairassa näkyi selvä noki/hiilikerros miilun kohdalla, mutta ei ulkopuolella. Halkaisija on mitattu ilmalaserkeilausaineiston avulla ja se on noin 20 m. |
| metsakeskus.1000052597 |
593 |
Mustankangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
509013.00000000 |
6918542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052597 |
Hiilimiilun pohja Kaihlasesta 400 m länteen; 140 m miilun itäpuolella kulkee metsäautotie. Miilun pohja on tiheässä kuusitaimikossa ja havaintomahdollisuudet ovat huonot. Miilusta erottuvat lähinnä vain sitä reunustavat kuopat, jotka ovat kooltaan noin 1x2 m kokoisia ja puolisen metriä syviä. Miilun sisäosa on tasainen. Maakairassa näkyi selvä noki/hiilikerros miilun kohdalla, mutta ei ulkopuolella. Halkaisija on mitattu ilmalaserkeilausaineiston avulla ja se on noin 18 m. |
| metsakeskus.1000052598 |
593 |
Pienisuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
511387.00000000 |
6922307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052598 |
Pieksämäen pohjoisosassa, noin 3 km Suonenjoen rajasta etelään, Raapionsuon länsipuolella kaksi pystymiilun pohjaa noin 25 metrin etäisyydellä toisistaan pohjois-eteläsuunnassa. Metsäautotie kulkee noin 30 m kohteen itäpuolella. Kohteeseen kuuluuMiilut erottuvat erittäin huonosti maastossa, koska se kasvaa tiheää taimikkoa ja niitä on vaikea nähdä ilmalaserkeilausaineistossakaan. Eteläisempi miiluista erottuu hieman maastoa korkeampana alueena. Maaperän kairauksessa havaittiin molempien miilun pohjien kohdalla paksu noki/hiilikerros, joten paikalla on ollut hiilimiiluja, mutta ne ovat ilmeisesti vaurioituneet hakkuissa ja metsän uudistuksessa melko pahoin. Eteläisempi miilun pohja on maastohavaintojen ja ilmalaserkeilausaineiston perusteella halkaisijaltaan noin 20 m. Molempien miilujen reunalla on muutamia kuoppia, kooltaan noin 1x2 m ja puoli metriä syviä, jotka reunustavat miiluja.
Aluerajaus käsittää miilut ja niiden välisen alueen sekä ja 2–3 m suoja-alueen miilujen ympärillä, se on tehty maastohavaintojen ja ilmalaserkeilausaineiston avulla. |
| metsakeskus.1000052599 |
593 |
Raapio |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
512402.00000000 |
6920450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052599 |
Raapion torppa on sijainnut peruskarttaan merkityn Raapion kohdalla. Torppa on todennäköisesti perustettu 1800-luvun puolen välin jälkeen sillä vuoden 1843 pitäjänkartassa paikalla ei ole merkkejä asutuksesta. Talo on merkitty vuoden 1940 pitäjänkarttaan ja näkyy vielä vuoden 1952 ilmakuvassa, mutta on kadonnut vuoden 1973 peruskartassa.
Paikalla on säilynyt torpan luonnonkivistä tehty kivijalka, kooltaan 7x7 m, jonka pohjoiskulmassa on sammaloitunut uunin raunio, halkaisija pari metriä ja korkeus metri. Kivijalka on tienreunasta noin neljän metrin päässä. Tästä 35 m koilliseen on sammaloitunut pienempi kivijalka, koko 2,5x4 m. Tähän ei liity uunin jäännöksiä, kyseessä on jokin ulkorakennus. Kivijalkojen eteläpuoleisessa kuusikossa ovat olleet talon lähipellot ja alueella on parikymmentä kauniisti sammaloitunutta raivausröykkiötä.
Kohde ei ikänsä perusteella ole kiinteä muinaisjäännös, mutta kivijalat ja raivausröykkiöt muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden vanhassa kuusimetsässä ja kohde on huomioitu muuna kulttuuriperintökohteena.
Aluerajaus käsittää rakennusten kivijalat noin 2 m suoja-alueella. Lähimpänä tietä olevan rakennuksen kivijalka ulottuu parin metrin päähän tieojasta. |
| metsakeskus.1000052600 |
593 |
Raapiosuo 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
512462.00000000 |
6921804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052600 |
Raapiosuon eteläosaan on peruskartassa merkitty tervahauta, joka tarkastettiin inventoinnissa. Paikalla ei kuitenkaan todettu tervahautaa vaan kaksi lounas-koillinen-suunnassa olevaa vierekkäistä hiilimiilun pohjaa, joilla on väliä noin 30 m. Miilut on tehty hiekkaiselle harjanteelle, jota ympäröi ojitettu suo. Puusto on varttunutta havumetsää.
Lounaassa oleva miilu erottuu matalana kumpuna ja sitä kiertää katkonainen oja, Halkaisija on noin 16 m. Koillinen miilu on merkitty peruskarttaan tervahautana. Miilu erottuu matalana kumpareena, jota kiertää myös noin 1x2 m kokoiset ja vajaan metrin syvyiset kaivannot. Molemmat miilut ovat tyypiltään pystymiiluja. |
| metsakeskus.1000052601 |
980 |
Hiedankangas |
10007 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
324275.00000000 |
6877046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052601 |
Pienen luode-kaakkosuuntaisen kumpareen kaakkoispäässä on kooltaan 1,2 x 2,5 m oleva soikea kuopanne, jonka syvyys on 1,6 m. Kuopanteeseen tehdyissä kairauksissa ei havaittu niiltä, nokea tai huuhtoutumiskerrosta. Kuopanteen seinämät ovat jyrkät ja se on kaivettu hiekkamaahan. Kairattessa ei maannoksessa havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kohteeseen liittyy muistitietoa, jonka mukaan se olisi sudenkuoppa. |
| metsakeskus.1000052602 |
593 |
Raapiosuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
512244.00000000 |
6921018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052602 |
Raapiosuon eteläpuolella on yhteensä kuusi hiilimiilun pohjaa kahdessa toisistaan noin 50 m päässä olevissa ryhmissä ja ne muodostavat kaksi erillistä muinaisjäännöstä, Raapiosuo 2 ja Raapiosuo 3. Molempiin kuuluu kolme miilunpohjaa. Raapiosuo 2 on näistä eteläisempi, se sijaitsee 20–40 m metsäautotien itäpuolella. Miilunpohjat ovat länsiluode-itäkaakkosuuntaisesti peräkkäin. Kaksi läntisintä miilua ovat vierekkäin noin 4 m päässä toisistaan, välistä kulkee metsäkoneen ura, ja kolmas miilu on näistä 20 m itään. Miilut ovat hiekkapohjaisella varttunutta männikköä kasvavalla kankaalla. Miilut erottuvat matalina kumpareina, joita kiertävät katkonaiset, noin metrin leveät, ojakaivannot. Miilut ovat melko yhtenäisiä kooltaan, läpimitta on noin 18 m ojakaivantojen ulkoreunasta mitattuna. |
| metsakeskus.1000052603 |
593 |
Raapiosuo 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
512235.00000000 |
6921091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052603 |
Raapiosuon eteläpuolella on yhteensä kuusi hiilimiilun pohjaa kahdessa toisistaan noin 50 m päässä olevissa ryhmissä ja ne muodostavat kaksi erillistä muinaisjäännöstä, Raapiosuo 2 ja Raapiosuo 3. Molempiin kuuluu kolme miilunpohjaa. Raapiosuo 3 on näistä pohjoisempi ja se sijaitsee hakkuuaukiolla, joka kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Maaperä on hiekkaa. Miilunpohjat ovat itälänsisuuntaisesti vierekkäin. Miilut erottuvat maastossa huonosti, lähinnä hyvin
matalina kumpareina. Miiluja ei ympäröi selvät ojakaivannot, tosin havaitsemista vaikeuttavat metsän uudistusvaiheessa tehdyn laikkumätästyksen kuopat. Miilut vaikuttaisivat havainnoinnin ja ilmalaserkeilausaineiston perusteella olevan läpimitaltaan noin 15 m. |
| metsakeskus.1000052604 |
593 |
Vellikallio 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
514107.00000000 |
6921735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052604 |
Vellikalliolla, metsäautoteiden risteyksen pohjoispuolella on kaksi itä-länsi-suunnassa vierekkäistä hiilimiilun pohjaa, jotka erottuvat maastossa matalina kumpareina, joita reunustaa noin metrin levyiset ja puolisen metriä syvät katkonaiset ojakaivannot. Miilujen läpimitta kaivantojen ulkoreunasta lukien on 18–20 m. Alueen maaperä on hiekkaa ja puusto vaihtelevan ikäistä havumetsää |
| metsakeskus.1000052605 |
593 |
Vellikallio 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
513788.00000000 |
6922353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052605 |
Noin 650 metriä Vellikalliosta pohjoiseen, noin 25 metriä metsäautotien pohjoispuolella kolme hiilimiilun pohjaa, jotka ovat kolmiomaisessa asetelmassa kylki kyljessä. Miilut ovat kooltaan ja näöltään yhteneväisiä. Ne erottuvat matalina, alle metrin korkuisina, kumpuina, joita kiertävät katkonaiset metrin levyisten ojakaivannot. Alue on hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa varttunutta männikköä. Miilutyyppi on pystymiilu. |
| metsakeskus.1000052606 |
593 |
Vellikallio 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
514128.00000000 |
6921380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052606 |
350 m Vellikallion eteläpuolella metsäojitetulla, kostean soisella alueella, kolme toisissaan kiinni olevaa hiilimiilun pohjaa, jotka on tehty matalalle hiekkaisella harjanteelle. Alueen puusto on tiheää sekametsää. Miilut erottuvat matalina kumpareina maastossa ja ilmalaserkeilausaineistossa. Miilujen läpimitta on 18–20 m. Miilujen kohdalla maaperäkairassa erottui selvä noki/hiilikerros. Miilut ovat tyypiltään pystymiiluja. |
| metsakeskus.1000052607 |
746 |
Kenkäkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380056.00000000 |
7068700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052607 |
Kenkäkankaasta etelään työntyvistä niemekkeistä itäisemmän kärjen tuntumassa, länteen, niemekkeiden väliselle kapealle rämealueelle viettävän törmän päällä sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 17 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu länteen. Tervahaudan yli on hiljattain ajettu metsäkoneella, mutta tämä ei vaikuta vaurioittaneen hautaa kovinkaan pahasti. |
| metsakeskus.1000052608 |
746 |
Kenkäkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380406.00000000 |
7069598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052608 |
Kenkäkankaan pohjoisemman osuuden keskivaiheilla, n. 550 m etelään pienestä Matala-Hatunjärvestä sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 11 m, kuopan halkaisija n. 6 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. Tervahauta sijaitsee melko tuoreella avohakkuualueella, ja sen vallin päälle on jätetty jokunen muutaman metrin korkeudelta katkaistu puu merkiksi. |
| metsakeskus.1000052610 |
746 |
Ryönänkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381780.00000000 |
7069816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052610 |
Tervahaudan halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000052612 |
445 |
Sågudden |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
219917.00000000 |
6683644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052612 |
Sijaintipaikka on Paraisten saaristossa Nauvossa Ernholm- saaren itäisimmän niemen Såguddenin pohjoispuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 17 metriä ja leveys noin 5 metriä.
Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn 2024. Kuvia on osoitteessa hylyt.net/hylkykortti/10928. |
| metsakeskus.1000052613 |
746 |
Kyrpälänharju itä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381448.00000000 |
7070160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052613 |
Kohde sijaitsee pienellä rämeiden ympäröimällä saarekkeella n. 100 m Vääräjoesta itään ja vajaat 600 m Ryönänkoskesta luoteeseen. Tervahaudan halkaisija on n. 15 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu kaakkoon. Tervahaudan päällä kasvaa varttuneempia puita, ympäröivällä alueella kasvaa pääasiassa nuorta mäntyä. |
| metsakeskus.1000052614 |
746 |
Kyrpälänharju itä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381408.00000000 |
7070281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052614 |
Kohde sijaitsee pienellä rämeen ympäröimällä kankaalla Vääräjoen itäpuolella, 700 m Ryönänkoskesta luoteeseen ja Mustastametsästä lounaaseen – varsinainen Kyrpälänharju on joen länsirannalla. Tervahaudan halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Alueella kasvaa varttuneehkoa ja nuorempaa sekametsää. Vaikutusten arvio: Ei vaikutusta, lähin voimalapaikka sijaitsee 400 m itään. |
| metsakeskus.1000052615 |
746 |
Kenkäkangas 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
380280.00000000 |
7069126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052615 |
Kenkäkankaan keskivaiheilla, runsaat 100 m läheisen turvetuotantoalueen pohjoisreunasta luoteeseen, metsätien länsireunassa sijaitsee kiviröykkiö. Röykkiö vaikuttaa mahdollisesti alkujaan tietä vanhemmalta, joskin tien raivaaminen on saattanut ainakin muokata sitä. Lisäksi röykkiön eteläpäädyn läheltä on aiemmin vienyt tie läheiselle turvetuotantoalueelle, ja röykkiön ympärillä on muitakin melko
resenttejä raivaamisen merkkejä. Röykkiön eteläpuolisko vaikuttaakin epämääräisestä muodosta ja kivien suuresta koosta päätellen näiden toimenpiteiden synnyttämältä tai muokkaamalta. Röykkiön pohjoispuoli sen sijaan vaikuttaa säännöllisemmän muotonsa, kivien selvästi pienemmän koon ja näiden runsaamman sammalpeitteen perusteella vanhemmalta, hyvin mahdollisesti metsätietä –joka on rakennettu joskus vuosien 1986 ja 1992 välisenä aikana– selvästi vanhemmalta, ja muistuttaa ulkonäöltään ennemmin viljelyröykkiötä kuin tienrakentamisesta aiheutunutta röykkiötä. |
| metsakeskus.1000052616 |
746 |
Itäneva kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380040.00000000 |
7071356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052616 |
Itänevan kaakkoispuolisen pienen kankaan jyrkemmässä eteläkaakkoisrinteessä sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 10 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Aivan tervahaudan ympäristössä kasvaa vaihtelevan ikäistä sekametsää, ja siitä alarinteeseen varttuneempaa, mutta muuten sen ympäristössä ylärinteessä kasvaa parimetrisen männyn hallitsemaa vesakkoa. |
| metsakeskus.1000052617 |
746 |
Itäojan kämppä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
378217.00000000 |
7071485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052617 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Kohteen kuvaus Kämpän jäännös sijaitsee pienellä harjanteella metsäradan varrella. Sinne johti sivupisto, jonka päässä oli veturitalli. Kaksikerroksinen kämppä, on purettu, sitä on enää jäljellä kivijalka, mitat 12 x 7 m, kivijalan leveys on 0,6 m ja korkeus 0,4 m. Sisätilassa on ison tiiliuunin jäänteet. Rakenteet ovat sammalen ja heinikon peitossa, sisätilassa kasvaa runsaasti nuoria koivuja.
Rakennuksesta 20 m kaakkoon on sortuneen kaksiosaisen huusin jäänteet, lautarakenne, koko epäselvä. (30 m länteen on pino pyöreitä hirsiä ja lautaelementtejä; ne ovat todennäköisesti jäänteet veturitallista. Kämppä rakennettiin 1923/24, sen molemmissa kerroksissa oli miehistötupa 25:lle miehelle sekä kamarit työjohtajan perheelle ja veturikuljettajille.
2023: Kohde vaikuttaa olevan entisellään, mutta huomattavan rehevän aluskasvillisuuden vuoksi aluetta ei tarkastettu tarkemmin. Ehdotettu aluerajaus on tehty aiemman inventoinnin havaintojen perusteella, sisältäen kaikki tuolloin havaitut jäännökset. |
| metsakeskus.1000052618 |
746 |
Kukkarolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378600.00000000 |
7072351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052618 |
Nimettömän kankaan pohjoisosan etelärinteessä n. 250 m Kukkarolammen lounaisosasta länteen sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 14 m, kuopan halkaisija n. 8,5 m, ja halssi suuntautuu etelään. Alueella kasvaa varttunutta mäntyvaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000052619 |
746 |
Kukkarolampi luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378500.00000000 |
7072708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052619 |
Kohde sijaitsee nimettömän kapeahkon kankaan keskivaiheilla, sen eteläreunalla, n. 500 m
Ahveroisesta lounaaseen ja runsaat 500 m Kukkarolammesta luoteeseen. Tervahaudan halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan ympäristössä kasvaa varttunutta kuusimetsää, heti sen eteläpuolella kuitenkin alkaa rämeisempi alue. |
| metsakeskus.1000052620 |
507 |
Lampila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475939.00000000 |
6809571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052620 |
Halkaisijaltaan, vallit mukaan lukien, noin 20 m kokoinen tervahauta Miekansalmentien pohjoispuolella noin 15 m tiestä. |
| metsakeskus.1000052621 |
710 |
Åsen 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
309271.00000000 |
6659341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052621 |
Nelisivuinen kivilatomus jonka keskelle on pystytetty paasi. Koko noin 1 x 1 m, korkeus 50-60 cm. Kohde on tyypillinen vanha rajamerkki. Se sijaitsee asfaltoidun kevyen liikenteen väylän välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella.
Rajamerkki on pysyttetty Pohjan ja Karjaan väliselle pitäjänrajalle (merkitty esim. vuoden 1842 pitäjänkartastoon), kohdassa jossa rajan pohjoispuolella ovat kylät Ekerö ja Koppskog ja pitäjänrajan eteläpuolella Harparbacka ja Gebbelby. Mainittujen neljän kylän rajat kohtaavat tässä kohdassa. |
| metsakeskus.1000052622 |
832 |
Kiusauskorpi 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
552551.00000000 |
7290105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052622 |
Kohde sijaitsee Mämmiojan pohjoispuolella, Kiusauskorven itäosassa. Ojan varsi, jota lähempänä läntisempi rakennus on, on lehtomaista kangasta. Itäisempi rakennus on hieman kuivemmalla ja korkeammalla paikalla, kuivahkon kankaan alueella. Rakennusten päällä kasvaa kuusia ja koivuja.
Kaksi metsätyökämpän jäännöstä. Metsähallitus on tallentanut kohteen järjestelmään savottakämppänä vuonna 2000 tiedoin: "Useita hirsikerroksia jäljellä. Kaksi rakennusta." Ainakin idänpuoleisessa rakennuksessa näkyy katto vuoden 1959 ilmakuvalla, todennäköisesti myös läntisemmässä on katto. Ilmakuvassa se näyttää kaksiosaiselta rakennukselta. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1965 peruskartalle, mutta vuoden 1987 kartalla päärakennus näkyy katkoviivaisena.
Vuonna 2000 kahdesta rakennuksesta oli useita hirsikerroksia jäljellä.
2023: Läntisemmästä itä-länsisuuntaisesta rakennuksesta on jäljellä lähinnä sammalen peittämä alin hirsikerta, mutta pari hirsikertaa on vielä etelälaidalla jäljellä. Sen koko on noin 7 x 5 m. Rakennuksen keskellä vaikuttaa olleen pohjois-eteläsuuntainen seinä, ainakin siinä on sammalen peittämä kohouma. Hirret, joita vielä jonkin verran pilkottaa nurkissa, ovat sahalla katkaistuja.
Itäisempi rakennus on jälkikäteen ilmakuvasta mitattuna noin 7 x 5 metrin kokoinen. Siitä on enimmillään jäljellä seitsemän hirsikertaa oviseinän puolella, eli länsiseinällä. Hirret on pääasiassa katkaistu sahalla, mutta joitain kirveelläkin sahattuja on. Hirret on päistä ja salvoslovien kohdalta veistetty pelkaksi, ja niissä on koirankaulasalvos (lovi sekä ylä- että alapuolella). Oviaukon leveys on 0,8 m ja korkeus metrin. Oviaukkoon on kiinnitetty vaakalautoja. Eteläseinällä sijaitseva ikkuna-aukko on kooltaan 0,7 x 0,7 m ja peitetty ulkoapäin pystylaudoilla. Rakennuksen sisäpuolella on tuohta, mikä viittaa sen käyttämiseen katossa.
Tulkinta: asuinrakennus ja mahdollinen varasto. |
| metsakeskus.1000052623 |
832 |
Kiusauskorpi 3 |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
552341.00000000 |
7290044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052623 |
Savottakämpän jäännökset sijaitsevat lähellä kansallispuiston rajaa, Mämmiojan länsipuolella, Kiusauskorven eteläosassa. Rakennusten jäännösten välissä on vanha pihapiiri ja sen läpi kulkee retkeilypolku pohjois-eteläsuunnassa. Rakennukset ovat tuoreella kankaalla ja niiden päällä kasvaa kuusia ja koivuja.
Metsähallitus on tallentanut kohteen järjestelmään vuonna 2000 Maalismaan savottakämppänä. Läntisempi rakennus näkyy purettuna vuoden 1959 ilmakuvassa, itäisemmässä on tuolloin vielä katto.
Läntisemmän rakennuksen sisätilan koko on ollut noin 13 x 9 m, ja se on lähes kaakko-luodesuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä lähinnä alimpien hirsien kohdalla olevat sammaloituneet maapenkat. Rakennuksen eteläosiossa on kamiinan tai vastaavan osia, suurimman osan koko on 1,5 x 0,5 m. Siinä on kolme kirjainta, BMW tyyliteltynä ympyrän sisälle ja alempana on numero 3. BMW viittaa Porin konepajaan (Björneborgs Mekaniska Werkstad). Lounaisnurkan tuntumassa on rakennuksen ulkopuolella pieniä maakuoppia.
Pienempi rakennus on lähempänä Mämmiojaa, sen sisätilan koko on 4 x 4 m. Rakennuksessa on käytetty suhteellisen jyhkeitä hirsiä, paksuimmat jäljellä olevat ovat 30 cm paksut. Ojan puolella on enimmillään neljä hirsikertaa jäljellä. Nurkissa on koirankaulasalvos. Länsiseinällä sijaitseva oviaukko on metrin leveä. Jäljellä olevat hirret ovat enimmäkseen sahalla katkaistuja. Rakennuksen koillisnurkassa on sammaloituneita kiuaskiviä 1,5 x 2m laajalla alalla.
Läntisempi rakennus on päärakennus, itäisempi on sauna. |
| metsakeskus.1000052625 |
832 |
Patokoski 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
553651.00000000 |
7292093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052625 |
Savottakämppä sijaitsee Iso Jylkynpaiseelle laskevan Patokosken länsirannalla. Paikalla on ympäristöä avoimempi, kuusta ja koivua kasvava alue.
Metsähallitus on tallentanut kohteen järjestelmään vuonna 2000, tiedoin "Rakennettu 1930-luvulla." Vuoden 1959 ilmakuvalla näkyy selkeästi yhden rakennuksen kehikko.
Paikalla erottuu noin 10 x 7 metrin kokoisen, lähes pohjois-eteläsuuntaisen rakennuksen pohja. Pohjois- ja itäseinän pituus on vielä mitattavissa. Koillisnurkassa on vielä nähtävillä kaksi suhteellisen jykevää, kirveellä katkaistua hirttä, ja luoteisnurkan perusteella rakennus vaikuttaa olleen pitkänurkkainen. Mahdollisesti rakennuksen eteläpuolella on ollut toinen rakennus, sillä paikalla on tiheämmin kuusta kasvava, hieman epätasainen alue. |
| metsakeskus.1000052626 |
615 |
Puhakkavaara 4 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
530678.00000000 |
7297979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052626 |
Puhakkavaaralla on kaksi lakea ja niiden välillä on soinen alue. Savottakämpän jäännökset sijaitsevat soisen alueen länsipuolella, vaaran pohjoisrinteellä. Alueella kasvaa pääosin kuusta, mutta esimerkiksi talliksi tulkitun rakennuksen päällä runsaammin koivuja.
Metsähallitus on tallentanut kohteen järjestelmään vuonna 2000 tiedoin: "Päärakennuksen ja kahden ulkorakennuksen rauniot. Iso kämppä." Ainakin kolme rakennuksen rauniota näkyy myös vuoden 1961 ilmakuvalla. Vuoden 1971 peruskartalle on merkitty yksi katkoviivainen rakennus.
Paikalla on kolmen rakennuksen pohjaa. Ks. tarkemmat tiedot alakohteista. Lisäksi alueella on maakuoppa 1,2 x 1, jyrkähköt reunat. 20-30 cm syvä.
Tulkinta
Savottakämppä. Rakennus 1 on päärakennus, rakennus 2 koon perusteella talli ja rakennus 3 varasto tai vastaava. |
| metsakeskus.1000052627 |
746 |
Kettulanhautakangas itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376623.00000000 |
7072641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052627 |
Kettulanhautakankaan itäpuolisella pienemmällä kankaalla, n. 170 m Itäojasta länteen sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 21 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi suuntautuu itäkoilliseen. Alueella kasvaa varttunutta, harvennettua kuusivaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000052628 |
746 |
Hävytönlampi etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378164.00000000 |
7073304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052628 |
Kohde sijaitsee n. 500 m Hävytönlammesta etelään ja n. 700 m Ahveroisesta länsiluoteeseen, itä–länsisuuntaisen nimettömän kankaan etelärinteessä. Tervahaudan halkaisija on n. 12 m, kuopan halkaisija n.8 m, ja halssi suuntautuu etelään. Välittömästi tervahaudan pohjoispuolella on hiljattain avohakattu kaistale, muuten sen eteläpuolella kasvaa varttuneempaa kuusivoittoista metsää, ja pohjoisessa hyvin nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000052630 |
746 |
Jylhynniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383510.00000000 |
7068846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052630 |
Jylhynniemen länsirinteessä, heinikkoisen ja hajanaisesti nuoria kuusia kasvavan hakkuuaukean länsireunalla sijaitsee kaksi tervahautaa. Varsinaisissa kohdekoordinaateissa sijaitsee eteläisempi tervahauta. Sen halkaisija on n. 16 m, kuopan halkaisija n. 9 m, ja halssi suuntautuu länteen. Toinen tervahauta, alakohde 22-2, sijaitsee siitä n. 25 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000052631 |
746 |
Kalliohautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384497.00000000 |
7071971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052631 |
Kohde sijaitsee hieman etelään Kalliohautakankaan keskivaiheilta, n. 50–100 m etelään ja kaakkoon kankaan ainoasta kalliopaljastumasta. Kohteesta tavattiin kaksi tervahautaa, sekä niiden välistä vaikeasti tulkittava rakenne, jossa oli sekä hiilikasoja että viitteitä tarkoituksellisesta maa- ja mahdollisesti kivirakenteesta – ehkä jonkinlaisten kellareiden jäänteitä. Kohteen varsinaisissa koordinaateissa sijaitsee tervahaudoista kaakkoisempi. Sen halkaisija on n. 19 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Toinen tervahauta, alakohde 23-2, sijaitsee tästä n. 30 m luoteeseen. Alakohde 23-3, hiilikasat ja maarakenteet, sijaitsee melko lailla tasan näiden välissä. Tervahautojen vallien päällä kasvaa varttuneita puita (mäntyjä, kuusia ja koivuja), muuten niitä ympäröi lehtipuuvesakko, paitsi lounaispuolelta, missä kulkee ajopolku. |
| metsakeskus.1000052632 |
746 |
Isolehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384678.00000000 |
7066317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052632 |
Kohde sijaitsee Isolehdon länsipuolisella kapealla suosaarekkeella. Tervahaudan halkaisija on n. 23 m, kuopan halkaisija n. 16 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Alueella kasvaa varttunutta kuusta ja mäntyä. |
| metsakeskus.1000052633 |
746 |
Halmeenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386288.00000000 |
7067315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052633 |
Tervahauta sijaitsee Halmeenkankaan lounaisrinteen keskivaiheilla. Sen halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 12 m, ja halssi suuntautuu länteen. Tervahautaa ympäröi selkeä oja kaikilta muilta suunnilta paitsi koillisesta – länsipuolella kyseessä on luultavasti alkujaan luontainen uurre maassa, sillä tuolta osin se paikoin on jopa n. 7 m leveä ja toista metriä syvä, ja jatkuu kauemmas tervahaudasta niin siitä koilliseen kuin lounaaseenkin. Alueella kasvaa tiheää, pensaikkoista nuorta lehtipuuvaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000052634 |
746 |
Paakikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
387151.00000000 |
7068804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052634 |
Paakikankaan kaakkoislaen eteläreunalla sijaitsee pieni tervahauta. Sen halkaisija on n. 8 m, kuopan halkaisija n. 6 m, ja halssi suuntautuu etelään; tervahaudan valli on vain joitakin kymmeniä cm korkea, ja erottuu melko huonosti maastosta, samoin sen hyvin matala halssi, mutta kuoppa on selkeä ja lähes 1 m syvä. Tervahaudan ympäristön kuivalla kankaalla kasvaa harvana nuorehkoja mäntyjä ja kuusia, näiden lomassa niin ikään harvaa mäntyvoittoista vesakkoa. |
| metsakeskus.1000052635 |
746 |
Poikkipuoleiskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
387481.00000000 |
7069992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052635 |
Poikkipuoleiskankaan laen kaakkoisosassa, n. 150 m Poikkipuoleisnevan reunasta länteen sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan keskeltä kulkee pohjois-eteläsuuntainen vanha metsäkoneen ajoura ja siinä on muitakin metsätöiden jälkiä. Alue tervahaudan keskeltä itään on vastikään avohakattu, mutta tämä uudempi metsätyö ei vaikuta vahingoittaneen tervahautaa enempää. |
| metsakeskus.1000052636 |
746 |
Poikkipuoleisneva itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388409.00000000 |
7069933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052636 |
Kohde sijaitsee Poikkipuoleisnevan koillispuolella, kaakosta sen ja Kurkinevan väliin työntyvän kangasalueen laen lounaisreunamilla. Tervahaudan halkaisija on n. 22 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja melko massiivinen halssi suuntautuu etelään. Alueella kasvaa korkeaa koivu- ja mäntyvoittoista vesakkoa, tervahaudan vallin päällä myös muutamia hieman varttuneempia puita. |
| metsakeskus.1000052637 |
746 |
Keittokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383671.00000000 |
7065262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052637 |
Keittokankaan itälaidan pienen mäennyppylän länsireunalla sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 13 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudan länsi- ja pohjoispuolella kasvaa varttunutta kuusimetsää, myös melko runsaasti haapoja. Itäpuolella, mäennyppylällä kasvaa harvempia ja pienempiä mäntyjä sekä katajaa. |
| metsakeskus.1000052641 |
831 |
Kutilanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
561155.00000000 |
6784907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052641 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kutilantaipaleen halki johtaneen muinaisen salmen luoteisrannalla. Tuulenkaadon auki repimästä maasta on kerätty talteen kivikautista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohteen aluerajaus on löytökohdan ympäristön topografiaan pohjautuva arvio. |
| metsakeskus.1000052642 |
236 |
Halssin Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333968.00000000 |
7062821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052642 |
Tervahauta sijaitsee Halssin Hautakankaan länsiosassa. Tervahaudan läpimitta on noin 17 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052643 |
236 |
Järvenniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333700.00000000 |
7062380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052643 |
Tervahauta sijaitsee koillisrinteessä Pikku Kouruveden eteläpuolella. Haudan läpimitta noin 13 metriä. Vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052644 |
236 |
Ison Kouruveden kangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333805.00000000 |
7062087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052644 |
Tervahauta sijaitsee pitkänomaisen harjanteen eteläpäässä rinteessä. Haudan läpimitta on noin 17 metriä. Halssi on haudan koillisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052645 |
236 |
Pikkuniittu |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334165.00000000 |
7061753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052645 |
Tervhaudan läpimitta on noin 15 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052646 |
236 |
Koskihuhta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334366.00000000 |
7061683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052646 |
Tervahauta sijaitsee kaakkoisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 14 metriä, halssi kaakkoisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052647 |
236 |
Uusineva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333843.00000000 |
7061483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052647 |
Tervahauta sijaitsee Uusinevan laidalla itärinteessä. Haudan läpimitta on noin 25 metriä, halssi on itä-kaakkoisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052648 |
236 |
Lehtisaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335161.00000000 |
7061570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052648 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeen itärinteessä. Haudan läpimitta on noin 15 metriä, halssi haudan itäreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052649 |
236 |
Maijankorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334690.00000000 |
7061198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052649 |
Tervahauta sijaitsee länsirinteessä. Haudanläpimitta on noin 14 metriä. |
| metsakeskus.1000052650 |
236 |
Hirvikangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335304.00000000 |
7060346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052650 |
Tervahauta sijaitsee etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 18 metriä. Halssi on haudan kaakkoisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052651 |
236 |
Hirvikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335373.00000000 |
7060211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052651 |
Tervahauta sijaitsee kankaan etelärinteessä nevan reunassa. Haudan läpimitta on noin 16 metriä. Halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052652 |
236 |
Huntuksenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335364.00000000 |
7059852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052652 |
Tervahauta sijaitsee kankaan itärinteessä nevan reunassa. Haudan läpimitta on noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052653 |
236 |
Uudenniitunkangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336064.00000000 |
7059935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052653 |
Tervahauta sijaitsee kankaan itärinteessä. Haudan läpimitta on noin 16 metriä, halssi haudan koillisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052654 |
236 |
Uudenniitunkangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336128.00000000 |
7059868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052654 |
Tervahauta sijaitsee kankaan itärinteessä, nevan reunassa. Haudan läpimitta on noin 12 metriä, halssi on itä-koillisreunassa. |
| metsakeskus.1000052655 |
236 |
Satokangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335559.00000000 |
7059216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052655 |
Tervahauta sijaitse kankaan etelärinteessä nevan reunassa. Haudan läpimitta on noin 16 metriä, halssi on haudan kaakkoisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052659 |
746 |
Kalliosaari |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
377375.00000000 |
7074961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052659 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Kallioinen kohoama Katiskajärven itäpuolella.
Paikalla on kahden rakennuksen kivijalat, molemmissa mitat 10 x 8 m, korkeus 0,2-0,3 m ja leveys n. 0,5 m. Toinen sijaitsee kallioisen alueen itälaidalla ja on etelä-pohjois- suuntainen, toinen, joka on itä-länsisuuntainen, on sitä n 20 m luoteeseen. Molemmat rakenteet ovat tiheän puuston ja aluskasvillisuudenpeitossa. Luoteisen kivijalan sisäpuolella on rautahelan jäänteet. Muita rakenteita sisätiloista ei havaittu. Ensimmäinen kämppä rakennettiin 1922-23, rakennuksessa oli miehistötupa 20 miehelle, työjohtajan kamari ja keittiö. Toinen kämppä rakennettiin 1946, se oli tupa 20 miehelle. Pihapiirissä oli myös talli 30 hevoselle ja sauna. Näistä rakennuksista ei havaittu jäänteitä.
2023: Kohde entisellään, vain aiempaa enemmän umpeen kasvanut. Ei kartoitettu tarkemmin, ehdotettu aluerajaus on tehty pääosin aiemman inventoinnin havaintojen perusteella, täydennettynä nyt tehdyillä maastohavainnoilla yhdistettynä vuoden 1961 peruskartan ja paikalla olleen opastaulun tietoihin. |
| metsakeskus.1000052660 |
746 |
Lojula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
376645.00000000 |
7077803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052660 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Laajemman kankaan
loiva itärinne, rehevä sekametsä.
Kohde sijaitsee 50-70 m pikkuradasta länteen. Paikalla oli 1922 valmistunut miehistökämppä 30 miehelle, jossa oli kamiina. Perimätiedon mukaan rakennuksessa yöpyi ajoittain jopa 80 henkilöä. Pihapiirissä oli lisäksi talli 20 hevoselle ja sauna. Miehistökämppä paloi 1930-luvulla, sen tilalle rakennettiin parakkikämppä. Sutigis-merkinnän mukaan paikalla on yhden rakennuksen kivijalka säilynyt.
2023: Kohde entisellään, joskin huomattavasti aiempaa enemmän umpeen kasvanut. Yksi kivijalka havaittiin n. 15 m Saarivedentiestä lounaaseen, alueen kaakkois/keskivaiheilla – alue muuten tiheän ja korkean aluskasvillisuuden peitossa. Ei kartoitettu tarkemmin, ehdotettu aluerajaus tehty aiemman inventoinnin havaintojen perusteella sekä vertailemalla vuoden 1961 peruskartan ja paikalla olleen opastaulun tietoja nyt tehtyihin maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000052662 |
236 |
Veivarisaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336085.00000000 |
7059301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052662 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeen koillisreunassa. Haudan läpimitta on noin 13 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052663 |
746 |
Ristilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
372383.00000000 |
7082652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052663 |
Soiden ympäröimä pieni kangas maansydämenjärvestä 800 m kaakkoon, kuivahko havumetsä. Kohteen kuvaus Rakennus jäännös sijaitsee tasanteella kankaan itälaidalla metsäradan varrella. Se on purettu, jäljellä on ainoastaan kivijalka, joka on tiheän kuusikon peittämä, mitat ovat arvioltaan 10 x 8 m. Rakennus on toiminut Eskolan metsäradan asemana, siinä oli asemahuone, kaksi kamaria ja keittiö.
Pihapiirissä oli lisäksi miehistötupa kahdeksalle miehelle, pieni navetta, sauna sekä vetureiden puiden- ja vedenottopaikka. Näistä rakenteista ei tehty havaintoja, pihapiiri on tiheän aluskasvillisuuden peittämä. Mahdollisesta osa rakenteista on purettu, kun asema myyttiin ja sitä tehtiin omakotitalo. Rakennuksesta n. 30 m kaakkoon on rinteeseen tehty maakellari, halkaisija 4,5 m ja korkeus 2 m; kylmämuuratun kellarin sisämitat ovat 2 x 2 m ja korkeus 1,8 m, sitä johtuu 1,8 m pitkä uloskäytävä. Katto on sortunut. Kellarin sisätilassa on erilaista tavaraa, se on toiminut ilmeisesti leikkipaikkana.
2023: Kohde entisellään, joskin huomattavasti aiempaa enemmän umpeenkasvanut. Paikallistettiin aiemmassa inventoinnissakin havaittu rakennuksen kivijalka, alueen keskiosista, n. 15 m Pikkuradantiestä lounaaseen. Ei kartoitettu tarkemmin, ehdotettu aluerajaus tehty pääosin aiemman inventoinnin havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000052664 |
746 |
Maasydämenjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371771.00000000 |
7083421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052664 |
Tervahaudan halkaisija on n. 20 m, kuopan halkaisija n. 14 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000052665 |
236 |
Ylipäänkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336436.00000000 |
7059037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052665 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeen eteläreunalla. Haudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi on haudan kaakkoisreunalla. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052666 |
746 |
Kokkoharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366347.00000000 |
7084707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052666 |
Kohde sijaitsee Kokkoharjun koillisreunamilla, aivan Sievin ja Toholammin rajalla, Sonnirämeen ja Raipponojan välisellä kapealla harjanteella. Tervahaudan halkaisija on n. 13 m, kuopan halkaisija n. 7 m, ja halssi suuntautuu koilliseen. Ympäristö on tiheää parimetristä vesakkoa, ja havainnointi oli haastavaa. |
| metsakeskus.1000052668 |
236 |
Häntäsaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336721.00000000 |
7059431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052668 |
Tervahauta sijaitsee kankaan lounaisrinteessä nevan reunassa. Haudan läpimitta on noin 16 metriä, halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052669 |
236 |
Sauraniittu |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335988.00000000 |
7058750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052669 |
Tervahauta sijaitsee metsäharjanteen eteläpäässä. Haudan läpimitta on noin 19 metriä, halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052670 |
236 |
Riitasaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336059.00000000 |
7058092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052670 |
Tervahauta sijaitsee kankaan länsiosassa. Haudan läpimitta on noin 10 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052671 |
236 |
Kotikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336122.00000000 |
7057628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052671 |
Tervahauta sijaitsee kankaan lounaisosassa. Haudan koko on noin 20 metriä, halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052672 |
236 |
Kallohuhdankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336756.00000000 |
7057787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052672 |
Tervahauta sijaitsee kankaan pohjoisrinteessä lähellä nevan reunaa. Haudan läpimitta on noin 22 metriä, halssi on haudan luoteisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052673 |
236 |
Hautarannanniitut |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336979.00000000 |
7057916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052673 |
Tervahauta sijaitsee kankaan etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi on eteläreunassa. Haudasta noin 60 metriä kaakkoon samalla korkeudella on toinenkin suurin piirtein saman kokoinen tervahauta (alakohde). Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052674 |
236 |
Korkiakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337908.00000000 |
7057579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052674 |
Tervahauta sijaitsee mäenrinteessä Köyhäjoen pohjoispuolella. Haudan läpimitta on noin 17 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052675 |
236 |
Lehmäkoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336925.00000000 |
7057121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052675 |
Tervahauta sijaitsee etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 17 metriä, halssi on haudan etelä-lounais reunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052677 |
92 |
Nokimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
395019.00000000 |
6687950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052677 |
|
| metsakeskus.1000052678 |
710 |
Skinnarby 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290786.00000000 |
6657875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052678 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560 3. Maastohavaintojen perusteella kohde voi olla kylän jo 1800-luvulla autioitunut kylätontti. Maastossa havaittiin kolmen rakennuksen kivijalat, joista yhdessä vaikutti olevan kivirakenne, mahdollinen uunin pohja. Rakenteessa ei havaittu tiiltä vaan vain kiveä. Rakenteen sisältävän (n. 6,5 x 6,5 m) vieressä oli toinen lähes samankokoinen kivijalka. Niistä n. 30 m. kaakkoon sijaitsi kivijalka, jonka olivat n 4,6 x 5,0 m.
Kivijalkojen ympäristössä oli paikoitellen raivatun näköistä metsänpohjaa, osa pellonpohjalta vaikuttavaa, osa vanhalta niityltä. Kahdesta vierekkäisestä kivijalasta koilliseen n. 20 m oli kaksi kuopppaa, joissa oli selkeitä resentin konekaivun merkkejä. Kuoppien välissä oli kuitenkin muutamasta kivestä koostuva pitkänomainen latomus, joka vaikutti vanhemmalta. Kyse on voinut olla alun perin kellarista, joka on pahoin tuhoutunut. Muutenkin kivijaloista itään metsänpohjaa oli muokattu koneellisesti ja siirrelty kiviä. Saattaa olla, että kaivelu on hävittänyt osan asuinpaikan rakenteista.
Kohteen tarkempi ajoitus vaatisi lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000052679 |
564 |
Taskunmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
476587.00000000 |
7192756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052679 |
Kohde sijaitsee Oulun ja Utajärven kunnan rajalla, Oulun puolella, Taskunmaa-nimisen kivikkoisen kankaan koilliskulmalla. Kasvillisuus kohteella on nuorta kuivaa mäntykangasta. Aluskasvillisuus on sammalta ja varpukasvillisuutta. Kohteessa sijaitsee kolme suurehkoa tervahautaa, jotka on rakennettu hiekkaharjanteen päälle, rämeen laitaan.
Kokonaisuuden keskimmäinen tervahauta (tervahauta 1) on suurin. Tervahaudan halkaisija on noin 23 metriä ja vallin leveys noin 6 metriä. Vallin korkeus suhteessa ympäröivään maanpintaan on noin 1,4 metriä. Tervahaudan keskuspainanteen halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys noin 1,7 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen kohti rämettä. Halssin pituus on noin 7 metriä, leveys noin 3 metriä ja syvyys noin 2,4 metriä.
Kokonaisuuden läntisimmän eli tervahaudan 2 halkaisija on noin 14 metriä, vallin leveys noin 2 metriä ja korkeus noin 40 senttimetriä. Haudan keskuspainanteen halkaisija on noin 6 metriä, ja syvyys noin metrin. Halssi suuntautuu pohjoiseen kohti rämettä. Halssin pituus on noin 6 metriä, leveys noin 2 metriä ja syvyys noin 1,7 metriä.
Kokonaisuuden itäisimmän eli tervahaudan 3 halkaisija on noin 23 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä ja korkeus, suhteessa ympäröivään maastoon, noin 0,5 metriä. Haudan keskuspainanteen halkaisija on noin 6,5 metriä, ja syvyys noin 1,7 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu pohjoiseen, kohti rämettä, mutta sen mittoja ei pysty tarkkaan määrittämään. Tervahaudan vallia on halssin alueelta muokattu voimakkaasti ja vallissa on runsaasti kaivelun jälkiä.
Keskimmäisen ja itäisen tervahaudan kohdalla, hautojen pohjoispuolella, rinteen alla sijaitsee hyvin vaatimaton kivilatomus. Kyseessä on todennäköisesti tervapirtin kiukaan jäännökset. Rakenteen halkaisija on noin 2 metriä, ja korkeus noin 20 senttimetriä. Maaperäkairausten perusteellä kiukaan ympärillä on maaperässä noin 5–10 senttimetrin paksuinen hiilikerros ja myös kiukaan kivissä on nokijälkiä. |
| metsakeskus.1000052679 |
564 |
Taskunmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476587.00000000 |
7192756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052679 |
Kohde sijaitsee Oulun ja Utajärven kunnan rajalla, Oulun puolella, Taskunmaa-nimisen kivikkoisen kankaan koilliskulmalla. Kasvillisuus kohteella on nuorta kuivaa mäntykangasta. Aluskasvillisuus on sammalta ja varpukasvillisuutta. Kohteessa sijaitsee kolme suurehkoa tervahautaa, jotka on rakennettu hiekkaharjanteen päälle, rämeen laitaan.
Kokonaisuuden keskimmäinen tervahauta (tervahauta 1) on suurin. Tervahaudan halkaisija on noin 23 metriä ja vallin leveys noin 6 metriä. Vallin korkeus suhteessa ympäröivään maanpintaan on noin 1,4 metriä. Tervahaudan keskuspainanteen halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys noin 1,7 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen kohti rämettä. Halssin pituus on noin 7 metriä, leveys noin 3 metriä ja syvyys noin 2,4 metriä.
Kokonaisuuden läntisimmän eli tervahaudan 2 halkaisija on noin 14 metriä, vallin leveys noin 2 metriä ja korkeus noin 40 senttimetriä. Haudan keskuspainanteen halkaisija on noin 6 metriä, ja syvyys noin metrin. Halssi suuntautuu pohjoiseen kohti rämettä. Halssin pituus on noin 6 metriä, leveys noin 2 metriä ja syvyys noin 1,7 metriä.
Kokonaisuuden itäisimmän eli tervahaudan 3 halkaisija on noin 23 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä ja korkeus, suhteessa ympäröivään maastoon, noin 0,5 metriä. Haudan keskuspainanteen halkaisija on noin 6,5 metriä, ja syvyys noin 1,7 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu pohjoiseen, kohti rämettä, mutta sen mittoja ei pysty tarkkaan määrittämään. Tervahaudan vallia on halssin alueelta muokattu voimakkaasti ja vallissa on runsaasti kaivelun jälkiä.
Keskimmäisen ja itäisen tervahaudan kohdalla, hautojen pohjoispuolella, rinteen alla sijaitsee hyvin vaatimaton kivilatomus. Kyseessä on todennäköisesti tervapirtin kiukaan jäännökset. Rakenteen halkaisija on noin 2 metriä, ja korkeus noin 20 senttimetriä. Maaperäkairausten perusteellä kiukaan ympärillä on maaperässä noin 5–10 senttimetrin paksuinen hiilikerros ja myös kiukaan kivissä on nokijälkiä. |
| metsakeskus.1000052680 |
626 |
Moskuankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420875.00000000 |
7052038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052680 |
Moskuankangas -nimisen laajan ja kivikkoisen kankaan itälaidalla hienoisessa notkelmassa sijaitseva tervahauta. Kohde on alun perin havaittu laserkeilausaineistosta LIDARK-hankkeen yhteydessä. Kohde sijoittuu noin 45 metriä suunnitellusta voimalapaikasta pohjoiseen.
Kohteessa sijaitsee matalavallinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on 14 metriä. Keskus-
painanteen syvyys on noin 80 senttimetriä.
Tervahaudan halssi suuntautuu lounaaseen suuntaan 230°. Tervahauta on rakennettu märkään notkelmaan ja se on nykyään pääosin heinäkasvillisuuden peittämä. Halssin pituus on
noin 3 metriä ja halssin suulta jatkuu noin 10 metrin mittainen pengerretty polku lounaaseen. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu.
Tervahaudasta noin 30 metriä kaakkoon havaittiin modernin kämpän jäännökset. Rakennus on ollut lautarakenteinen ja on nyt täysin romahtanut kasaan. Kämpän rakenteissa oli
käytetty lannoitesäkkejä, lasivillaa ja modernia ikkunalasia. Lämmityslaitteena on toiminut
itse rakennettu teräskamina. Rakennus ajoittuu rakennusmateriaalien ja esineistön perusteella 1960–80-luvuille. |
| metsakeskus.1000052681 |
564 |
Saukkokoski 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
446719.00000000 |
7253129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052681 |
5p laserkeilausaineistossa esiintyvä tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052682 |
626 |
Mullikkosaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
421994.00000000 |
7053351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052682 |
Kohteen aikaisemmissa tiedoissa oli, että se on Metsähallituksen maastotöissään havaitsema ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta.
Jussila 2022: Paikalla ja lähimaastossa ei ole mitään tervahautaan viittaavaa eikä muutakaan ihmistoiminnan merkkejä. Paikalla on tiheää, sammalpeitteistä kivikkoa ja polveilevaa maastoa. Kohde on syytä poistaa.
Vuoden 2024 täydennysinventoinnin jälkitöissä havaittiin, että kohde erottuu selkeästi laserkeilausaineistosta hiilimiiluna ja lisäksi lähialueelle on merkitty pitäjänkarttaan tervahauta tai hiilimiilu, alueelle, jolla sellaista ei sijaitse. On syytä olettaa, että karttaan on merkitty Mullikkosaaren kohde. Kohde tulee tarkastaa uudelleen maastossa kohteen lajin varmistamiseksi. |
| metsakeskus.1000052683 |
626 |
Palokangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424594.00000000 |
7048106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052683 |
Pekkarisensalon lounaislaidalla etelälaidalla sijaitseva suurehko tervahauta. Kohde on alun
perin havaittu laserkeilausaineistosta LIDARK-hankkeen yhteydessä.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on 18 metriä. Keskuspainanteen syvyys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelälounaaseen suuntaan 200°. Tervahaudalla on lyhyt halssi. Tervahaudan vallin ympärillä on havaittavissa kahdeksan kappaletta kaivettuja kuoppia. Tervahaudan sisäpinnalla oli noin 15–20 senttimetrin syvyydessä vahva, lähes läpipääsemätön pikikerros. Tämä viittaa siihen, että hautaa on käytetty useaan kertaan ja todennäköisesti pitkään. Tervahauta on merkitty pitäjänkarttaan. Hauta sijaitsee kivikkoisella tasamaalla. Vallissa on vanha ketunpesä. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000052684 |
626 |
Raatoneva 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
426219.00000000 |
7049794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052684 |
Teerinevankankaan etelälaidalla Raatonevan pohjoispuolella sijaitseva pienehkö matalavallinen tasamaalle tehty tervahauta. Kohde on alun perin havaittu laserkeilausaineistosta LIDARK-hankkeen yhteydessä.
Kohteessa sijaitsee tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on 10 metriä. Keskuspainanteen syvyys on noin 60 senttimetriä. Tervahaudan halssi suuntautuu etelään suuntaan 190°. Tervahaudalla on lyhyt, vain vallin puhkaiseva, halssi. Tervahaudan vallin ympärillä on havaittavissa muutamia kaivettuja kuoppia. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000052685 |
626 |
Viikatehaudankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424471.00000000 |
7051173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052685 |
Viikatehaudankangas -nimisen laajan, matalan ja paikoin märkäpohjaisen kankaan keskivaiheilla tasamaalla sijaitseva tervahauta. Kohde on alun perin havaittu laserkeilausaineistosta LIDARK-hankkeen yhteydessä.
Kohteessa sijaitsee tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on 12 metriä. Keskuspainanteen syvyys on noin 100 senttimetriä. Tervahaudan halssi suuntautuu länsilounaaseen suuntaan 260°. Tervahaudalla on kuoppahalssi. Tervahaudan sisäpinnalla kauttaaltaan vahva lähes läpipääsemätön pikikerros noin 15 senttimetrin syvyydessä. Tämä viittaa siihen, että hautaa on käytetty useaan kertaan. Tervahaudan ympäristössä on paljon kiviä ja alue kasvaa runsaasti heinää. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000052686 |
626 |
Korvenpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424268.00000000 |
7051976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052686 |
Viikatehaudankankaan pohjoiskärjessä suoalueiden ympäröimällä kivikkoisella niemekkeellä
sijaitseva tervahauta. Kohde on alun perin havaittu laserkeilausaineistosta LIDARK-hankkeen yhteydessä.
Kohteessa sijaitsee rikki äestetty tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on 14 metriä. Keskuspainanteen syvyys on noin 100 senttimetriä. Tervahaudan pengerretty halssi suuntautuu etelälounaaseen suuntaan 200°. Tervahauta on rakennettu hyvin kivikkoiseen maastoon. Kohde kasvaa nuorta harvennettua mäntymetsää.
Tervahaudasta noin 20 metriä itään havaittiin luonnonkivistä koottu pienehkö latomus. Latomuksen halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus 60 senttimetriä. Kyseessä on todennäköisesti tervahaudan käyttöön liittyneen tervapirtin kiukaan jäännökset. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000052689 |
405 |
Tärjälänmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
590552.00000000 |
6781188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052689 |
Kvartsilouhos sijaitsee Tärjälänmäen itäosassa sijaitsevan avokallion eteläreunalla, rinteen yläosassa. |
| metsakeskus.1000052690 |
290 |
Latvalampi länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642943.00000000 |
7121444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052690 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Epäselvä Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Halkaisija 18 metriä tai isompi. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052691 |
684 |
Perkkotie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
209477.00000000 |
6789891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052691 |
Kolme matalaa, maantasaista röykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan n 3 metriä. Röykkiöt koostuvat n. 20-40 cm kokoisista kivistä, joita on 1-2 kerroksessa. Röykkiöt erottuvat hyvin, sillä niiden kohdalla ei kasva puita ja ympäröivä maasto on vähäkivistä. |
| metsakeskus.1000052696 |
684 |
Hongistonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
209277.00000000 |
6789975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052696 |
Maansekainen kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 4 m. Röykkiö koostuu kahdesta kerroksesta kiviä, joiden halkaisija on n 20-40 cm. |
| metsakeskus.1000052700 |
684 |
Sorri |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
208667.00000000 |
6791624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052700 |
Sorri röykkiö 1 on itä-länsisuuntainen, suorakulmion muotoinen kiviröykkiö, joka on kooltaan n. 1,9 x 1,2 m. Röykkiö sijaitsee kallion pohjoisrinteessä, ja sen kivet ovat halkaisijaltaan n. 40–60 cm. |
| metsakeskus.1000052701 |
684 |
Vuorenalho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
208893.00000000 |
6791343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052701 |
Koillis-lounaissuuntaisesti soikea kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan 4,4 m. Kivet ovat halkaisijaltaan n. 20–30 cm kokoisia, ja niitä on ainakin kahdessa kerroksessa. Röykkiö sijaitsee pohjoisrinteessä, ja se on maantasainen, mutta maisemasta erottuva. Tästä noin 50 m pohjoiseen on osittain hajonnut kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 1,6 m. Kivet ovat
halkaisijaltaan n. 20–30 cm kokoisia, ja niitä on ainakin kahdessa kerroksessa. Kivien joukossa on myös punaisia hiekkakiviä. |
| metsakeskus.1000052703 |
748 |
Perkkiönsaari 1 |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
395014.00000000 |
7170032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052703 |
Mahdollisia asumuspainanteita kankaan itä- ja eteläosassa. |
| metsakeskus.1000052704 |
748 |
Perkkiönsaari 2 |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
394983.00000000 |
7169813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052704 |
Mahdollisia asumuspainanteita pienen kankaan laella. |
| metsakeskus.1000052705 |
748 |
Perkkiönsaari lounas |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
394799.00000000 |
7169881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052705 |
Mahdollinen asumuspainannerivi hiekkakaarrolla. |
| metsakeskus.1000052706 |
748 |
Mäntylä 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
394920.00000000 |
7170471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052706 |
Siikajoella Kallionevantien pohjoispuolella, lähellä Tuomiojantien risteystä sijaitsee peruskarttaankin merkitty tervahauta. Tervahauta on halkaisijaltaan valleineen noin 12 metriä. Halssi laskee pohjoiseen. Tervahaudan pohjois-/koillispuolella on suuri hiekanottoalue. Tämän tervahaudan itäpuolella on toinen peruskarttaan merkitty tervahauta. |
| metsakeskus.1000052715 |
105 |
Sauna-aho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573618.00000000 |
7162617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052715 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052717 |
684 |
Siuttila |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
208931.00000000 |
6790996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052717 |
Röykkiö 1 on ainakin kolmen kivikerran muodostama röykkiö, jonka halkaisija on n. 2,1 m.
Kivet ovat halkaisijaltaan n. 20–40 cm. |
| metsakeskus.1000052718 |
684 |
Linjavainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
208743.00000000 |
6790465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052718 |
Röykkiö 1 on kallion päällä oleva pohjois-eteläsuuntainen pieni suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Se on 1,4 m pitkä, 1 m leveä ja päättyy pohjoisessa silmäkiveen, joka on 70 cm korkea. Kiviä on pääasiassa yhdessä kerroksessa, muutama päällekkäin.
Edellisestä noin 110 m koilliseen on kallion etelärinteellä sijaitseva, kasvuston peitossa oleva röykkiö 2. Se on halkaisijaltaan 2,6 m, ja se koostuu ainakin kahdessa kerrassa olevista 30–60 cm paksuista kivistä. |
| metsakeskus.1000052719 |
684 |
Sippola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
209000.00000000 |
6790380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052719 |
Kallion etelärinteellä sijaitseva suorakaiteinen kivilatomus, pituudeltaan n. 2,7 m. Kivien halkaisija vaihtelee 30 ja 60 cm välillä. Kivikeskittymä on mahdollisesti luonnollisesti muodostunut, mutta sen muoto eroaa muista luonnollisista kivialueista ja sen sijainti on esihistorialliseksi tulkinnan kannalta potentiaalinen. |
| metsakeskus.1000052720 |
765 |
Linnavaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582909.00000000 |
7126127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052720 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052721 |
765 |
Vehkavaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583106.00000000 |
7126525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052721 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052724 |
236 |
Pirttikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330707.00000000 |
7061752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052724 |
Tervahauta sijaitsee noin 80 metriä Pirtjärvestä kaakkoon kankaan luoteisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 15 metriä, halssi on haudan luoteisreunalla. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052725 |
236 |
Aleksinkartano |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
331241.00000000 |
7061198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052725 |
Tervahauta sijaitsee kankaan itärinteessä. Haudan läpimitta on noin 17 metriä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052726 |
236 |
Hanhineva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332300.00000000 |
7061598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052726 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeessa Hanhinevan reunassa. Haudan läpimitta on noin 15 metriä, halssi on haudan koillisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052727 |
236 |
Hanhikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332188.00000000 |
7060722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052727 |
Tervahauta sijaitsee noin 230 metriä Hanhijärvestä lounaaseen kankaan pohjoisrinteessä. Hauta on läpimitaltaan noin 15 metriä, halssi on haudan pohjoisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052728 |
236 |
Tilliniemenharju 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332737.00000000 |
7060136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052728 |
Tervahauta sijaitsee Lähdenevan reunassa kaakkoisrinteessä. Haudan läpimitta on noin 21 metriä, halssi on haudan kaakkoisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052729 |
405 |
Karhula |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
579850.00000000 |
6769294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052729 |
Paikalla on kaksi taisteluhautaa ja telttakuoppa. Taisteluhautaa on kahdessa eri osassa ja näiden välissä on iso telttakuoppa, joka on halkaisijaltaan n 19 m valleineen. |
| metsakeskus.1000052730 |
405 |
Kähärilä Linnamäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
579694.00000000 |
6770380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052730 |
Kohteessa on kaksi taisteluhautaa ja neljä suojakuoppaa. Läntisempi taisteluhauta on kaksihaarainen. Yksittäisten jäännösten koordinaatit vuoden 2022 inventointiraportissa. |
| metsakeskus.1000052731 |
236 |
Tilliniemenharju 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332645.00000000 |
7060019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052731 |
Tervahauta sijaitsee aivan Lähdenevan reunassa kankaan etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi on haudan eteläreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052732 |
405 |
Kähärilä Lammashaka |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
579367.00000000 |
6770663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052732 |
Vuoden 2022 inventointiraportin mukaan paikalla on taisteluhauta. |
| metsakeskus.1000052733 |
405 |
Kähärilä Mäntymäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
579612.00000000 |
6770883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052733 |
Vuoden 2022 inventointiraportin mukaan paikalla on taisteluhauta. |
| metsakeskus.1000052734 |
236 |
Tallisaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332346.00000000 |
7059877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052734 |
Tervahauta sijaitsee kangassaarekkeen kaakkoisreunassa. Haudan läpimitta on noin 13 metriä, halssi on haudan itäreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000052736 |
405 |
Alanngonmäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
583489.00000000 |
6769139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052736 |
Mäen alueella on noin 55 suojakuoppaa. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan n. 5-6 m ja vallit mukaan luettuna. Suojakuoppien joukossa on mm. pitkulaisia polkupyöräsuojia. Yksittäisten alakohteiden koordinaatit on esitetty vuoden 2022 raportissa. |
| metsakeskus.1000052737 |
405 |
Läykkä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
584115.00000000 |
6766232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052737 |
Alueella on teltta- tai tai muita suojakuoppia kuusi kappaletta. Rakenteet ovat pyöreitä, halkaisijaltaan n 6-7 metriä, ja niissä on ympärysvallit. Rakenteet ovat kolmessa ryppäässä. Alakohteiden koordinaatit vuoden 2022 inventointiraportissa. |
| metsakeskus.1000052738 |
405 |
Ravattila Röhmönmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
583534.00000000 |
6770477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052738 |
Teltta- ja suojakuoppia kuudessa ryppäässä. Telttakuoppia on yhteensä 10, kooltaan n. 10 m, polkupyöräsuojakuoppia 9 kpl. |
| metsakeskus.1000052739 |
564 |
Joutsenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
426773.00000000 |
7233862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052739 |
Tervahauta sijaitsee sekametsää kasvavassa rinteessä pienen puron pohjoispuolella. Sen ympärillä kasvaa varttunutta taimikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja se on muodoltaan varsin matala kohoten ympäristöstään merkittävästi vain vallin eteläreunalla. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000052740 |
405 |
Ravattila Pulmukanmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
583804.00000000 |
6770168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052740 |
Alueella on suojakuoppia, halk n. 3-4 m, neljässä ryppäässä 21 kpl. Osin metsä-äestyksen särkemiä. |
| metsakeskus.1000052741 |
405 |
Nevala |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
584244.00000000 |
6770525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052741 |
Alueella on kaksi lyhyttä taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000052742 |
405 |
Ahola Rikkola |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
590762.00000000 |
6779860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052742 |
Lidarissa näkyvä telttakuoppa, halk 9-11 m, vallit. Ympärillä kivikkoa. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000052743 |
405 |
Ahola Syrjälä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
593652.00000000 |
6778757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052743 |
Alueella on telttakuoppia 7 kpl ja suojakuoppia 3 kpl. |
| metsakeskus.1000052744 |
405 |
Ahola Peräsalo 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
593192.00000000 |
6777379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052744 |
Paikalla on kaksi telttakuoppaa, halkaisijaltaan n. 7-8 m. |
| metsakeskus.1000052745 |
405 |
Ahola Peräsalo 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
593404.00000000 |
6777577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052745 |
Paikalla on kolme polkupyöräsuojakuoppaa rivissä loivassa rinteessä. |
| metsakeskus.1000052746 |
405 |
Monnonmäki Raja-Paakki |
10001 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
592795.00000000 |
6770288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052746 |
Mahdollinen taisteluhauta metsässä, joka erottuu epäselvästi lidaraineistossa. Sen koillispuolella on vallillisia, neliön muotoisia maarakenteita ja edelleen näiden länsipuolella mahdollinen telttakuoppa.
Paikkaa ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052747 |
405 |
Kiukas Myllykangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585844.00000000 |
6776873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052747 |
Paikalla on telttakuoppia 8 kpl ja pari suojakuoppaa niiden kupeessa, kuopat neljässä eri kohdassa. Telttakuopat ovat pyöreitä, sisähalkaisija n. 6 m, vallit ja ulkohalkaisija n. 9-10 m. |
| metsakeskus.1000052748 |
405 |
Anola Kinunki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
581711.00000000 |
6773288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052748 |
Paikalla on kaksi, toisissaan kiinni olevaa ison hiilihaudan pohjaa. Haudoissa on matalat, n. 20-30 cm vallit, ja tasainen pohja, jossa runsaasti hiiliä. |
| metsakeskus.1000052749 |
405 |
Anola Kinunki 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
581709.00000000 |
6773389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052749 |
Alueella on 18 pitkulaista suojakuoppaa, kooltaan noin 11 x 6 m. Yksi lyhyt sivu on avonainen, muilla sivuilla vallit. Kyse on hevos- tai ajoneuvosuojista. |
| metsakeskus.1000052750 |
405 |
Anola Lietsinmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
582283.00000000 |
6773377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052750 |
Alueella on kuusi telttakuoppaa ja kaksi isompaa suojakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052751 |
405 |
Anola Aholan eteläpuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
581940.00000000 |
6773022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052751 |
Lyhyt taisteluhaudan jäännös, ja lisäksi teltta ja suojakuoppia hajallaan pitkin mäkeä. |
| metsakeskus.1000052752 |
405 |
Anola 5 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
581777.00000000 |
6772627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052752 |
Telttakuoppia ja suojakuoppia hajallaan Anolan keskiosassa, taisteluhautojen pohjois- ja länsipuolella. |
| metsakeskus.1000052753 |
405 |
Anola 6 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
582491.00000000 |
6772555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052753 |
Alueella on teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052754 |
405 |
Punnankylä 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577701.00000000 |
6773559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052754 |
Mahdollinen tervahauta tai hiilimiilu. Lidarkuvassa erottuu halkaisijaltaan n. 14 m (vallin ulkosyrjältä ulkosyrjälle) vallin ympäröimä kuoppa jossa vaikuttaisi olevan halssi lounaaseen.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000052755 |
405 |
Punnankylä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578020.00000000 |
6773686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052755 |
Lidar-kuvassa erottuu purouoman länsitörmällä kuopanne jossa vallit, halkaisija 12 m. Mahdollisesti tervahauta tai hiilimiilu tai sodan aikainen telttakuoppa. Sen eteläpuolella 25-50 m etäisyydellä neljä suojakuopalta vaikuttavaa ja kaakkoispuolella 50 m etäisyydellä uoman rinteessä yksi. Ei tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000052756 |
405 |
Ravattila Etelä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
582577.00000000 |
6771817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052756 |
Neljä isoa telttakuoppaa rivissä, kuoppien halk 12 m, korkeat vallit ja aukot kahdella puolen. Näiden lisäksi pieniä telttakuoppia (halk 6-8 m) ja useita suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052757 |
405 |
Hyvättilä Koillinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
582578.00000000 |
6771026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052757 |
Kahdessa osassa oleva taisteluhauta. Näiden välissä on iso telttakuoppa tai korsukuoppa. |
| metsakeskus.1000052758 |
405 |
Anola Kytömäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
583672.00000000 |
6773522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052758 |
Alueella on hajallaan neljä telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052759 |
405 |
Anola Kinunki Etelä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
581381.00000000 |
6772688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052759 |
Alueella ajoneuvo- tai hevossuojakuoppia, pitkänomainen kaivanto, jossa vallit ja auki toiselta lyhyeltä sivulta sekä jokunen telttakuoppa ja muita suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052760 |
626 |
Tuohikka-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
459417.00000000 |
7051537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052760 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee kuusikkoa kasvavassa loivassa rinteessä. Maaperä paikalla on hiekkainen. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 m ja sen vallit ovat korkeudeltaan alle metrin. Halssi on lyhyt ja suuntautuu länteen kohti puroa. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000052761 |
626 |
Lamminvuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
459561.00000000 |
7045658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052761 |
Tervahauta sijaitsee loivassa itään laskevassa rinteessä. Sen halkaisija on noin 12 m ja vallin korkeus noin metrin. Halssi suuntautuu itään. Paikalla kasvaa istutettua koivikkoa ja maaperää on metsäaurattu voimakkaasti. Tervahaudan ylärinteen puoleinen osa on vahingoittunut aurauksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000052762 |
405 |
Leppäsmäki 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585681.00000000 |
6769011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052762 |
Alueella 66 telttakuoppaa ja 132 suojakuoppaa, pääosin polkupyörien suojakuoppia. Leppäsmäki on jyrkkärinteinen tasalakinen ja pyöreä moreenimäki jonka halkaisija on noin 750 m. Mäen ympärillä, rinteessä ja sen juurella on kauttaaltaan telttakuoppia ja polkupyöräsuojakuoppia ja muita suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052763 |
626 |
Peninginmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
442748.00000000 |
7041321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052763 |
Tervahauta sijaitsee mäntyä kasvavan hiekkaisen rinteen alaosassa. Sen luoteispuolella kulkee tie ja sen luoteispuolella on myös noin 10 metrin päässä käytössä oleva hiekkakuoppa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä ja sen vallin korkeus on noin metrin. Halssi suuntautuu luoteeseen kohti hiekkakuoppaa. Tervahauta on ehjä ja se on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000052764 |
405 |
Leppälä Koillinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587098.00000000 |
6768422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052764 |
Mäen etelä- itärinteellä taisteluhautaa ja niiden pohjois- ja länsipuolella teltta ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052765 |
405 |
Leppälä Niittymäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586698.00000000 |
6769016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052765 |
Laserkeilausaineiston perusteella telttakuoppia 2 kpl, ulkohalk 11 m. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000052766 |
626 |
Ruunakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441931.00000000 |
7041296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052766 |
Tervahauta sijaitsee tasaisen havumetsää kasvavan kankaan korkeimmalla kohdalla. Sen halkaisija on noin 18 metriä ja vallien korkeus metrin. Halssi suuntautuu kohti etelää. Tervahaudan länsipuolella on noin 10 metrin etäisyydellä sen vallista hiekanottokuoppa, joka liittynee sen rakentamiseen. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000052767 |
405 |
Leppälä Väinölä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587156.00000000 |
6768938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052767 |
Paikalla on yksi telttakuoppa vallit, halk 11 m. |
| metsakeskus.1000052768 |
626 |
Rahinevankangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
440697.00000000 |
7041241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052768 |
Vanha rajamerkki sijaitsee nykyisten Pyhäjärven ja Pihtiputaan välisellä rajalla paikassa, jossa raja tekee loivan kulman. Pihtiputaan ja Pyhäjärven välinen raja on ollut olemassa ainakin Korsholman läänin rajana, Rautalammin vanhan hallintopitäjän rajana sekä vanhan Viitasaaren rajana. Raja on ollut myös vanha historiallisten Hämeen ja Pohjanmaan maakuntien raja.
Paikalla on Pyhäjärven puolella nuorta taimikkoa ja Pihtiputaan puolella varttuneempaa taimikkoa kasvava kangas. Rajamerkki koostuu noin 2 X 2 metriä leveästä ja 0,6 metriä korkeasta neliskulmaisesta kylmämuuratusta jalustasta ja sen keskellä olevasta noin puolimetriä korkeasta tuetusta pystykivestä. Pystykivi on jäkälän peittämä, mutta siinä erottuu kaiverrettu kuva. Samanlainen kaiverrus on myös muissa Pihtiputaan ja Pyhäjärven välisen rajan vanhoissa rajakivissä. |
| metsakeskus.1000052769 |
405 |
Leppälä Metsästysmaja |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587563.00000000 |
6769041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052769 |
Alueella on ainakin kaksi telttakuoppaa. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000052770 |
405 |
Leppälä Kangasmäki Pohjoinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587803.00000000 |
6768996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052770 |
Alueella on runsaasti suojakuoppia mutta ei selviä telttakuoppia. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000052771 |
626 |
Honkaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440304.00000000 |
7042342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052771 |
Tervahauta sijaitsee mäntyä kasvavassa ja etelään laskevassa rinteessä. Maaperä pakalla on hiekkainen. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja vallien korkeus noin metrin. Halssi suuntautuu etelään ja on syvyydeltään noin metrin. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000052772 |
405 |
Leppälä Raatesuon Länsipuoli 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587574.00000000 |
6769444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052772 |
Alueella lukuisia teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052773 |
430 |
Iso Pärhe |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
294963.00000000 |
6759219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052773 |
Iso Pärhe/Perhä halft Rusthåll Skatte 2/3 Mantal 2 öre 21½ kpl skatt innehafves af Bonden Anders Christiansson.
GEOMETRISK CHARTA Öfver KORFVIS Bys Ägor Uti BIÖRNEBORGS LÄHN ÖFRE SATAGUNDA HÄRAD Nedredel Och LOIMIJOKI SOCKEN: Till Storskifte Afmätte Ar 1779 af D.W. Wirzenius och andehl genom Georg. Magn. Granbohm.
Korven kylän Isoperheen tontti on autioitunut 1800-luvun kuluessa ja otettu sen jälkeen viljelykäyttöön. Tonttiin on kohdistunut raivaustoimia ennen viljelyyn ottamista ja myöhemmin sen länsi- ja eteläreunalle on kaivettu kaapeliojat. Alueella sijaitsevan eteläisemmän kumpareen päälle ja reunoille tehdyistä kaivannoista paljastui hajonnutta kiuaskiveystä ja vahva nokimaa-alue, jonka alla on paikalle tuotu vaalea hiekkakerros. Hiekassa näkyi kivirivi, joka liittynee vanhempaan rakenteeseen. Rakenteet voivat olla 1800-lukua vanhempia. Alueelta puuttui kaikki teollinen löytöaineisto, mutta kumpareen päällä ja lähiympäristössä on metallinetsimellä havaittuja rautasignaaleja. Koekaivauksen perusteella vaikuttaa siltä, että pientä kumparetta lukuun ottamatta alueella ei ole juuri säilynyt kulttuurikerroksia tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000052774 |
405 |
Leppälä Raatesuon Länsipuoli |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
587702.00000000 |
6769349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052774 |
Moreenikumpareella, on laajahkolla alueella kuusi raivausröykkiötä. Ei jälkiä pellosta. Lienevät kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000052775 |
405 |
Suokumaa Rajaniitty |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588054.00000000 |
6769519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052775 |
Alueella on viisi telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052776 |
405 |
Suokumaa Kohtoismäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588060.00000000 |
6769742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052776 |
Alueella on lukuisia teltta- ja suojakuoppia hajallaan. |
| metsakeskus.1000052777 |
405 |
Leppälä Kangasmäki Etelä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587910.00000000 |
6768262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052777 |
Alueella on lukuisia teltta- ja suojakuoppia neljässä ryppäässä. |
| metsakeskus.1000052778 |
626 |
Jokiperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
455216.00000000 |
7039640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052778 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee tasaisella ja hiekkapohjaisella kankaalla. Sen halkaisija on noin 12 m ja vallien korkeus noin metrin. Halssi suuntautuu etelään ja on noin 5 m pitkä. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000052779 |
405 |
Tynnyrikorpi Pohjoinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588170.00000000 |
6767750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052779 |
Tämä alue on aiemmin ollut kohteen Häränojankangas (1000019665 ) länsiosa. Tällä alueella viisi erillistä taisteluhautaa sekä erillisiä telttakuoppa- ja suojakuoppa-alueita. |
| metsakeskus.1000052780 |
405 |
Tynnyrikorpi Koillinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589045.00000000 |
6767628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052780 |
Alueella on telttakuoppia ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052781 |
430 |
Mellillä Kyröläinen rusthåll |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
277158.00000000 |
6746290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052781 |
Mellilä oli ensimmäisten maakirjojen mukaan vuonna 1540 viisitaloinen kylä. Kyröläisen kantatalon tonttimaa näkyy ensimmäisen kerran vuoden 1768 tiluskartassa.
Kyröläisen talon autioituneen tonttimaan tutkimuksessa vuonna 2024 voitiin havaita rakenteita melko laajalla alueella pellon koillispäässä. Kyse on todennäköisesti pääosin isojaon jälkeen siirrettyjen rakennusten perustusten jäännöksistä. Siirto- tai purkuvaiheessa rakennukset lienevät olleet korkeintaan 100–200-vuotiaita. Tulisijoista on voinut jäädä kivirakenteiden ja hirsiarinoiden jäännöksiä paikalle.
Tutkimusalueen lounaispuolen rakenteettomuus ja tiilimurskan keskittyminen kolliseen viittaavat siihen, että kevytrakenteisemmat karjasuojat ovat olleet pihapiirin lounaispuolella ja asuinrakennukset koillispuolella. Nykyisellä metsäisellä mäkialueella on sijainnut talojen ulkorakennuksia ja niistä pisimpään pystyssä olleesta Iso-Kyröläisen kuivurista on jäljellä kivijalka ja uuninperusta. |
| metsakeskus.1000052782 |
430 |
Åjakas rusthåll |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
277224.00000000 |
6746160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052782 |
Historiallisen ajan kylätontti Mellilä Åjakas rusthåll. |
| metsakeskus.1000052783 |
405 |
Häränojankangas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589854.00000000 |
6767079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052783 |
Alueella on lukuisia teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052784 |
405 |
Häränojankangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589747.00000000 |
6767040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052784 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, halkaisijaltaan 12 m |
| metsakeskus.1000052785 |
405 |
Häränojankagas 4 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589815.00000000 |
6766686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052785 |
Alueella teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052786 |
405 |
Häränojankagas 5 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
590486.00000000 |
6766737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052786 |
Alueella hajallaan runsaasti teltta- ja suojakuoppia. Lisäksi kaksi lyhyttä taisteluhautaa tien varressa. |
| metsakeskus.1000052787 |
405 |
Penttilä Kankaanselkä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
590875.00000000 |
6765944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052787 |
Alueella hajallaan teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052788 |
405 |
Penttilä Kankaanselkä 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
590206.00000000 |
6766173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052788 |
Ryväs suojakuoppia ja yksi telttakuoppa. |
| metsakeskus.1000052789 |
405 |
Penttilä Kankaanselkä 3 |
10002 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
590257.00000000 |
6766152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052789 |
Alueella on neljä isoa hiilimiilun pohjaa. |
| metsakeskus.1000052790 |
405 |
Penttilä Kankaanselkä 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
590051.00000000 |
6766223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052790 |
Paikalla yksi iso hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.1000052791 |
405 |
Penttilä Hirviniittu Pohjoinen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
590924.00000000 |
6764990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052791 |
Hiilimiilun pohja, halk. 12 m. |
| metsakeskus.1000052792 |
405 |
Penttilä Hirviniittu Etelä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
591076.00000000 |
6764845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052792 |
Alueella on telttakuoppia ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052793 |
405 |
Kontu Räyskänmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
591276.00000000 |
6763722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052793 |
Kaksi telttakuoppaa lidarissa. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052794 |
405 |
Kontu Multarinta |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589898.00000000 |
6763955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052794 |
Paikalla on hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.1000052795 |
405 |
Marttila Niemenmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589028.00000000 |
6765799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052795 |
Alueella teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052796 |
405 |
Marttila Kotirinteenmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588542.00000000 |
6764114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052796 |
Alueella on kuusi telttakuoppaa ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052797 |
405 |
Marttila Rajamäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587708.00000000 |
6764179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052797 |
Paikalla viisi telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052798 |
405 |
Marttila Hirvimäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587562.00000000 |
6764479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052798 |
Mäen juurella kaksi telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052799 |
405 |
Kouvola |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586671.00000000 |
6764516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052799 |
Alueella neljä telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052800 |
405 |
Hangastenkallio |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586362.00000000 |
6764339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052800 |
Alueella kuusi telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052801 |
405 |
Hangastenkallio Pohjoinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586251.00000000 |
6764677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052801 |
Alueella kolme telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052802 |
405 |
Hangastenkangas Luoteinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585878.00000000 |
6764559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052802 |
Uimarannan luoteispuolella on teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052803 |
405 |
Hauksuo |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585700.00000000 |
6775372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052803 |
Alueella teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052804 |
405 |
Saunaraunionmäki Luode |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585133.00000000 |
6775066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052804 |
Alueella telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052805 |
405 |
Vuortenmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
584643.00000000 |
6774140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052805 |
Laajan moreenikumpareen laen keskellä kolme telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052806 |
405 |
Suokumaa Hovinvuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588781.00000000 |
6770326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052806 |
Alueella teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052807 |
405 |
Lipiälä 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587286.00000000 |
6771833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052807 |
Alueella telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052808 |
405 |
Lipiälä 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586770.00000000 |
6771979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052808 |
Alueella telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052809 |
405 |
Lipiälä Palomäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586892.00000000 |
6771279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052809 |
Rinteessä rinnakkain on lukuisia suojakuoppia, muodoltaan pitkulaisia, mahdollisesti polkupyörän suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052810 |
405 |
Lipiälä Takaharju |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587457.00000000 |
6770776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052810 |
Loivassa rinteessä useita polkupyörän suojakuoppia, etelämpänä on telttakuoppa ja toinen suojakuopparyhmä. |
| metsakeskus.1000052811 |
405 |
Kaarna Maatiaismäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
582582.00000000 |
6764782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052811 |
Alueella harvakseltaan noin 7 telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052812 |
405 |
Kaarna Maatiaismäki 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
582261.00000000 |
6764627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052812 |
Alueella telttakuoppia ja pitkulaisia suojakuoppia, oletettavasti hevos- tai ajoneuvosuojia. |
| metsakeskus.1000052813 |
405 |
Eväksensuo Länsipuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582374.00000000 |
6764019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052813 |
Paikalla on yksi iso tervahauta, halkaisijaltaan 15 m. Lidar-aineiston perusteella vaikuttaisi olevan kaksi tervahautaa, mutta maastossa on todellisuudessa vain yksi tervahauta. |
| metsakeskus.1000052814 |
405 |
Kokila Sorvali |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
581935.00000000 |
6763502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052814 |
Alueella on kaksi telttakuoppaa. Kohdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052815 |
405 |
Kokkila Nolamäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
582890.00000000 |
6762528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052815 |
Lidarissa näkyvä taisteluhauta, n. 90 m pitkä. Ei tarkastettu maastossa. Suojakuoppa länsipuolella |
| metsakeskus.1000052816 |
405 |
Kokkila Pienipelto |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
582816.00000000 |
6762211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052816 |
Kolme telttakuoppaa, halk. 6 m. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052817 |
405 |
Kotola Tienhaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
584333.00000000 |
6761958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052817 |
Alueella on 7 telttakuoppaa, halk. 6 m. Lännempänä suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052818 |
405 |
Kattelus Rintala |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585972.00000000 |
6762527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052818 |
Alueella noin viisi telttakuoppaa ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052819 |
405 |
Kettalus Ukonsuo Länsipuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587566.00000000 |
6763146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052819 |
Laserkeilausaineistossa leveä vallillinen pyöreä kuoppa, jonka halkaisija reunalta reunalle 11 m. Paikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052820 |
405 |
Suurkorva Toivola |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586945.00000000 |
6762328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052820 |
Rinteessä lukuisia suojakuoppia. Metsänhakkuun osin runtelemia. |
| metsakeskus.1000052821 |
405 |
Suurkorva Ylä-Hiiri |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587455.00000000 |
6761943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052821 |
Alueella lukuisia suojakuoppia. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052822 |
405 |
Suurkorva Jäppijärven Pohjoispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
587613.00000000 |
6762260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052822 |
Alueella lukuisia telttakuoppia ja näiden lomassa suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052823 |
405 |
Suurkorva Kylmäojanniitty |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588530.00000000 |
6762650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052823 |
Alueella runsaasti teltta- ja suojakuoppia. Suojakuoppia on telttakuoppien liepeillä runsaasti. |
| metsakeskus.1000052824 |
405 |
Hyvärinmäki Kaplas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589693.00000000 |
6762027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052824 |
Taisteluhautaa kahdessa n. 30 m pätkässä. Alueella erittäin tiheä pusikko. |
| metsakeskus.1000052825 |
405 |
Hyvärinmäki Toivola |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589895.00000000 |
6762368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052825 |
Paikalla on n 40 metriä pitkä taisteluhauta. |
| metsakeskus.1000052826 |
405 |
Hyvärinmäki Kaplas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
589895.00000000 |
6762368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052826 |
Taisteluhauta 25 m kumpareen laella. Huonokuntoinen |
| metsakeskus.1000052827 |
405 |
Kontu Pyöräsuon Länsipuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
589825.00000000 |
6763538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052827 |
Alueella telttakuoppia ja lukuisia suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052828 |
405 |
Turtianmäki Metsäpelto |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
590084.00000000 |
6760771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052828 |
Alueella telttakuoppia ja suojakuoppia. Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052829 |
153 |
Pohjola 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
585843.00000000 |
6760386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052829 |
Alueella muutama telttakuoppa hajallaan ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052830 |
405 |
Pohjola 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
586612.00000000 |
6760080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052830 |
Alueella on telttakuoppia ja suojakuoppia. Tien pohjoispuolella, metsätien koillispuolella on tien suuntaisesti metsänhoidon runtelemia telttakuoppia, eteläpuolella ehjiä. |
| metsakeskus.1000052831 |
405 |
Häränojankangas 6 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589970.00000000 |
6766582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052831 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, halkaisijaltaan 9 metriä. Rakenne on matala, n. 40 cm, laakea pyöreä kumpare, jota ympäröi kuopat, joista kasattu maata miilun päälle. Kohdalla on paljon hiiltä. |
| metsakeskus.1000052832 |
405 |
Tupamäki Koillispuoli |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589224.00000000 |
6763410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052832 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, pyöreä matala kumpare, halk 7 m, ojat ympärillä. Hiiltä pohjalla. |
| metsakeskus.1000052834 |
405 |
Tupamäki Itäpuoli |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589379.00000000 |
6763313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052834 |
Paikalla soikea hiilimiilun pohja, halkaisija 9-7 m , n 50 cm korkea laakea kumpare, hiiltä paljon. |
| metsakeskus.1000052835 |
405 |
Höytiönsuo Itä 1 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
588095.00000000 |
6766851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052835 |
Paikalla on kaksi isoa korsukuoppaa kaivettuna rinteen alaosaan |
| metsakeskus.1000052836 |
405 |
Höytiönsuo Itä 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588259.00000000 |
6766697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052836 |
Paikalla on pesäke, ampumasuunta kaakko - tielle, siitä 10 m taisteluhautaa pohjoiseen ja sen pohjoispuolella suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052837 |
405 |
Höytiönsuo Itä 3 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
588290.00000000 |
6766530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052837 |
Paikalla on kallionyppylän länsijuurella korsukuoppa ja telttakuoppa. |
| metsakeskus.1000052838 |
405 |
Höytiönsuo Itä 4 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588458.00000000 |
6766482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052838 |
Alueella on viisi telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052839 |
405 |
Pio 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588220.00000000 |
6765936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052839 |
Paikalla on kaksi telttakuoppaa vierekkäin, halk 6 m sisäosalta. |
| metsakeskus.1000052841 |
405 |
Marttila 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588623.00000000 |
6765046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052841 |
Loivan rinteen alaosassa on rivissä kymmenkunta polkupyörien suojakuoppaa. Metsänlaikutuksen osin runtelemia. |
| metsakeskus.1000052842 |
405 |
Marttila 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
588614.00000000 |
6765349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052842 |
Pellon reunassa kaksi telttakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052843 |
405 |
Vesikkola Sotkuoja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
587705.00000000 |
6774793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052843 |
Paikalla on hiilimiilunpohja, pyöreä, halk 9 m, kuopat ympäröivät. |
| metsakeskus.1000052844 |
405 |
Vesikkola Sotkuoja 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
587462.00000000 |
6774873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052844 |
Paikalla on hiilimiilunpohja, pyöreä, halk 9 m, kuopat ympäröivät. |
| metsakeskus.1000052845 |
405 |
Vesikkola Sotkuoja 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
587806.00000000 |
6774761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052845 |
Paikalla on nelisivuinen kumpare, jossa kekälettä ja hiiltä. Kyseessä on pieni hiilimiilun kumpu jota ei ole avattu. |
| metsakeskus.1000052846 |
405 |
Vesikkola Sotkuoja 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
587838.00000000 |
6774742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052846 |
Paikalla on komea rajamerkki, vanhalla kylien välisellä rajalla. Kivilatomus jossa keskuskivi. Kohdalla on tilusraja, mutta ei rajakulmaa tai risteystä. Oletettavasti ai-nakin isojaonaikainen eli 1800 luvulta tai aiempi. |
| metsakeskus.1000052847 |
405 |
Leppäsmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
586330.00000000 |
6769332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052847 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, matala rengasvalli 19 m halk, sen sisällä paljon hiiltä. Tämän itäpuolella on neliönmuotoinen kuoppa, kooltaan 1 x 1,5 m, syvyys liki metrin. |
| metsakeskus.1000052853 |
72 |
Vähämäki etelä |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
395461.00000000 |
7216356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052853 |
Vähämäen eteläosassa sijaitsevan kahden hiekkakaarron päällä havaittiin olevan 5p laserkeilausaineiston perusteella olevan kolme kuoppaa. Kuoppien halkaisijat ovat noin 1,5-2 metriä ja niillä on valli. Kuopat vaikuttavat pyyntikuopilta. |
| metsakeskus.1000052854 |
405 |
Lammaskallio |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
563058.00000000 |
6760312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052854 |
Paikalla on matalaksi sortunutta taisteluhautaa n. 80 m matkan. |
| metsakeskus.1000052855 |
72 |
Nuottajärvi koillinen |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
394940.00000000 |
7218194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052855 |
Nuottajärven koillisassa sijaitsevilla kaarroilla kulkevien polkujen läheisyydessä sijaitsevia kuoppia. Alueella on ainakin 8 kuoppaa, joiden halkaisijat vaihtelevat 1,5-2 metrin välillä. |
| metsakeskus.1000052856 |
405 |
Ruokovuorensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563390.00000000 |
6758306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052856 |
Paikalla on kaksi tervahautaa 45 m etäisyydellä toisistaan. Koordinaatti osoittaa eteläistä, harjanteen juurella olevaa tervahautaa, jossa ei ole halssia. Leveä vallinen, syvä keskikuoppa jossa nokea. Halkaisija vallin ulkoreunoilta 12 m.
Pohjoisempi tervahauta: N 6758361 E 563375. Paksujen risujen peitossa. Ei vaikuta olevan halssia. Halkaisija 15 m. Halssittomina voivat olla suhteellisia vanhoja keskussäiliöllisiä tervahautoja. |
| metsakeskus.1000052859 |
239 |
Murtoniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
455920.00000000 |
7029902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052859 |
Paikalla on Maanmittauslaitoksen vinovalovarjosteesta havaittu tervahauta, joka sijaitsee Kangasjärven pohjoisrannalla, Murtoniemen eteläosassa. Vinovalovarjosteesta mitattuna tervahaudan halkaisija on 14 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052860 |
405 |
Laakalahdentie |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
563848.00000000 |
6761159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052860 |
Paikalla on 15 m mittainen L-muotoinen taisteluhauta ja sen kulmassa pesäke. |
| metsakeskus.1000052861 |
405 |
Lusikka-ahontie |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
563835.00000000 |
6758495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052861 |
Kolme suojakuoppaa rinteessä, kooltaan 10 x 5 m. |
| metsakeskus.1000052862 |
405 |
Herneoronmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563904.00000000 |
6758844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052862 |
Paikalla on tervahauta, halssi etelään alarinteeseen, halk. 11 m, luoteiskulma runneltu metsänhoidossa. |
| metsakeskus.1000052863 |
405 |
Porossillanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550864.00000000 |
6760300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052863 |
Matala tervahauta. Kuoppa halkaisija 9 m, laakea syvyys 50-70, valli matala, eteläpuolella ulkosivu laskee 1,5 m siellä halssikuoppa, syvyys 2 m pituus 5 m leveys 2,5 m. Kaikkiaan hyvin säilynyt rakenne. |
| metsakeskus.1000052864 |
405 |
Haivuorenkalliot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550928.00000000 |
6760729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052864 |
Suppilomainen tervahauta. Kuopan halkaisija. 10 m, laskee suppilomaisesti 120-160 cm keskellä neliömäinen jyrkkäreunainen kuoppa sivut 150 cm, syvyys 80 cm, kokonaissyvyys siis 2 m Halssi länteen. Rakenne ehjä. |
| metsakeskus.1000052865 |
405 |
Haivuorenkalliot 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550913.00000000 |
6760766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052865 |
Paikalla on kaksi hiilihautaa tai ehkä enemmänkin pieniä miiluja vierekkäin, vallit kiinni toisissaan. Halkaisijat n. 5 m ja syvyys 30-50 cm. |
| metsakeskus.1000052866 |
405 |
Etu-Kälvelä 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
562881.00000000 |
6750754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052866 |
Paikalla on taisteluhautaa, jossa torjuntasuunta näyttäisi olevan pohjoinen ja länsi. Oletettavasti 1. ms. aikainen. |
| metsakeskus.1000052867 |
405 |
Pitkäkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552156.00000000 |
6763045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052867 |
Metsätien pohjoiskupeessa on pusikon peittämä tervahauta, halkaisija 15 m. halssi etelään. |
| metsakeskus.1000052868 |
405 |
Tupavuorenkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550314.00000000 |
6760447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052868 |
Kaksi tervahautaa havaittu 5p/m2 lidarmateriaalista. Halkaisijat 11 m vallin ulkosyrjältä mitattuna.
Paikkaa ei ole maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052869 |
405 |
Tupavuorenkorpi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550127.00000000 |
6760750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052869 |
Tervahauta tunnistettu 5p/m2 lidarmateriaalista. Halssi länsilounaaseen, halkaisija 14 m vallin ulkoreunalta.
Paikkaa ei ole maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052872 |
405 |
Lensunmäki |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
555682.00000000 |
6761617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052872 |
Paikalla on rakennuksen perustan jäännös (kiveä ja maata) kooltaan 8 x 8 m. Uunin raunio (ei tiiltä) luoteisnurkassa. Tälle paikalle paikantuu v. 1767 Lappeen pitäjänkartalle merkitty "Ylä-Länsy" nimine talo varsin hyvällä tarkkuudella, merkintää mm. maastoon verraten. Paikka on siis ollut asuttuna ainakin 1760 luvulla.
Hylkäämisajankohta ei ole tiedossa, kuitenkin ennen ensimmäistä peruskarttaa v. 1954. Peruskartoilla 1954 - 1970 rakennuksen perustan kohta on merkitty pelloksi, mikä on outoa, myös maaston kivisyyden ja karuuden takia. Myöhemmissä peruskartoissa pelto on vetäytynyt hieman etelämmäksi, mutta mitään rakennusta ei paikalle ole merkitty. V. 1894 senaatinkartalla alue on tyhjä, samoin pitäjänkartalla 1845.
On ilmeistä, että rakennuksenpohjaa ei ole raivattu pelloksi 1900 luvun alussa, mutta ei sitä ole peruskarttoihin peltosaarekkeeksi merkitty. Vanhoissa ilmakuvissa ei rakennelma erotu edes pellosta. Rakennelma tuskin on kuitenkaan 1970 lukua nuorempi. On siis ilmeistä, että kyseessä on v. 1767 kartan Ylä-Lensulan talonpaikka.
Talonraunion pohjoispuolella, vanhan pellon reunamilla raivauskivikasa ison maaki-ven päällä. |
| metsakeskus.1000052873 |
405 |
Vehkasuon Pohjoispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
554908.00000000 |
6761531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052873 |
Paikalla on kaksi taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000052874 |
710 |
Bromarf djurgård |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
278565.00000000 |
6656496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052874 |
Kohde koostuu kahdesta kuopasta, joista toinen on osittain tuhotunut ja jäänyt asfaltoidun tien alle. Tienpientareella oleva kuoppa on merkittu alakohteeksi.
Koordinaattien osoittamassa kohdassa on neliön muotoinen kuoppa, noin 3 x 3,5 metriä, 70 cm - 1 m syvä, pystysuorat seinämät.
Paikallisten asukkaiden kertoman mukaan kuopat ovat ns. susikuoppia.
Bromarvin kannaksen kapeimmalla kohdalla sijainneista kahdesta sudenkuopasta ja aidasta on tietoa mm. julkaisussa Nikula, Oscar. Tenala och Bromarf socknars historia 1. Helsingfors 1938. sivu.174.
"Inbyggarna på Bromarf-landet försökte utestänga odjuren från sin halvö genom en djurgård eller ett stängsel, som de uppfört tvärs över det smala näset vid kapellkyrkan. Denna djurgård, som är utritad på en karta från 1691, bibehölls långt in på 1800-talet. ... Norr om varggården funnos två med ris övertäckta varggropar."
Kartta johon historiikin tekstissä viitataan: B48:2/1-2 Rilax; Karta öfver egorne med beskrifning (1691-1691)
Kartta vuodelta 1853, jossa Djurgårdsgrinden vielä mainitaan ja kartalle on piirretty aita: B48:1/1 Refbacka; Karta öfver omkretsråerne med protokoll och rösebeskrifning (1853-1853) |
| metsakeskus.1000052875 |
405 |
Lavonen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
554625.00000000 |
6758129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052875 |
Taisteluhautaa neljässä eri osassa. |
| metsakeskus.1000052876 |
405 |
Maantienkalliot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554127.00000000 |
6758285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052876 |
5p/m2 lidarmateriaalista tehdyssä rinnevarjosteessa erottuu varsin selvä ja kaunis tervahauta, jossa pitkä halssioja etelään, halkaisija 14 m vallin ulkoreunalta. Paikkaa ei ole maastossa tarkastettu |
| metsakeskus.1000052877 |
405 |
Tervehaudanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556144.00000000 |
6757752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052877 |
Paikalla on kaksi tervahautaa, koordinaatti osoittaa itäisemmän. Sen länsipuolella 20 m päässä on toinen samanlainen tervahauta. Molemmissa halssit (itä-kaakkoon) ja halkaisija 10 m. |
| metsakeskus.1000052878 |
405 |
Elämäisensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554023.00000000 |
6754417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052878 |
Paikalla on tervahauta, halssi etelään, halkaisija 14 m vallin ulkoreunoilta. |
| metsakeskus.1000052879 |
405 |
Hietavuoren Eteläpuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
552998.00000000 |
6755424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052879 |
Kaaprontien eteläpuolella on rivissä neljä ajoneuvon suojakuoppaa, kooltaan 6 x 3 m. Tien pohjoispuolella on kaksi (hakkuuaukolla). Tien pohjoispuolen kankaalla on lukuisia poteroita, suojakuoppien tasalla. |
| metsakeskus.1000052880 |
405 |
Pulsa |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
553761.00000000 |
6755050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052880 |
Paikalla on rakennuksen kivijalka, kooltaan 6x12 m. Sisällä näkyy tiiltä. Vuoden 1767 pitäjänkartan Pulsan talo paikantuu alle muutaman kymmenen metrin tarkkuudella samaan kohtaan. Rakenne asettuu vuoden 1845 pitäjänkartalle piirretyn tonttimaan itäosaan. Kartalla ei vaikuta olevan päällepiirrosta tämän kohdalla. Senaatinkartalla (1893) kohdalla on aivan selvästi talo ja toinen heti luoteispuolella. Rakennusta ei ole merkitty 1970 ja sen jälkeisiin peruskarttoihin. Hylkäysajankohdasta ei siten ole parempaa tietoa kuin että hylätty 1893-1965 (kartoitusvuosi) välillä.
Aluerajaus kattaa rakennuksen ja ehjältä vaikuttavaa ympäristöä. |
| metsakeskus.1000052881 |
405 |
Pulsa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553830.00000000 |
6755249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052881 |
5p/m2 lidarmateriaalista tehdyssä rinnevarjosteessa erottuu varsin selvä ja kaunis tervahauta, jossa pitkä halssioja lounaaseen, halkaisija 14 m vallin ulkoreunalta. |
| metsakeskus.1000052882 |
405 |
Vuohimäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551777.00000000 |
6750697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052882 |
Paikalla on tervahauta, halkaisija 15 m, halssi etelään. |
| metsakeskus.1000052883 |
405 |
Oja-ahon Pohjoispuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551456.00000000 |
6750039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052883 |
Paikalla on tervahauta, halssi lounaaseen, halkaisija 15 m. |
| metsakeskus.1000052884 |
405 |
Hirsikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553127.00000000 |
6750656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052884 |
Paikalla on tervahauta, purouoman kupeessa, halssi uomaan, itään. Halkaisija 11 m. |
| metsakeskus.1000052885 |
405 |
Vuohimäen Eteläpuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552401.00000000 |
6750508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052885 |
5p/m2 lidarmateriaalista tehdyssä rinnevarjosteessa erottuu varsin selvä tervahauta, jossa pitkä hals-sioja pohjoiskoilliseen, halkaisija 14 m vallin ulkoreunalta. |
| metsakeskus.1000052886 |
405 |
Matskapakka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551187.00000000 |
6750929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052886 |
5p/m2 lidarmateriaalista tehdyssä rinnevarjosteessa erottuu varsin selvä ja kaunis tervahauta jossa halssioja etelään, halkaisija 18 m vallin ulkoreunalta. |
| metsakeskus.1000052887 |
405 |
Holmanmäen Pohjoispuoli |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
559527.00000000 |
6759762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052887 |
Mäen etelärinteellä on taisteluhautaa muutamassa osassa n. 210 m matkalla Myllyjoesta itään. |
| metsakeskus.1000052888 |
405 |
Etu-Kälvelä 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
563682.00000000 |
6750390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052888 |
Alueella on joukkuetelttakuoppia kaikkiaan 28 kpl, osa metsäkoneiden runtelemia. |
| metsakeskus.1000052896 |
405 |
Ruokosen Länsipuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
561411.00000000 |
6750444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052896 |
Paikalla on itä-länsi-suuntainen taisteluhauta, jonka pituus on 100 m. |
| metsakeskus.1000052897 |
405 |
Ruokosen Pohjoispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
561411.00000000 |
6750444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052897 |
Alueella on telttakuoppia ja suojakuoppia noin 23. |
| metsakeskus.1000052899 |
405 |
Kiiskisenjärven Länsipuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
565221.00000000 |
6755764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052899 |
Taisteluhaudan pätkiä neljässä eri kohdassa. |
| metsakeskus.1000052900 |
405 |
Kiiskisenjärven Koillispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
566778.00000000 |
6756161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052900 |
Kirkkomäen etelärinteellä on 55 m pitkä taisteluhauta. |
| metsakeskus.1000052901 |
405 |
Purala |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
565104.00000000 |
6758463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052901 |
Alueella on taisteluhautaa pesäkkeineen ja panssariestekaivanto, sekä teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052902 |
405 |
Kaimäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
565136.00000000 |
6752071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052902 |
Mäenharjanteen lakialueella linnoitus, taisteluhautaa pesäkkeineen. Radan pohjoispuolella näyttäisi lidaraineiston perusteella olevan siellä täällä huonokuntoista ja runneltua taisteluhautaa. Sitä ei ole varmistettu maastossa. Ampumasuunnat sopivat liki kaikista ilmasuunnista tulevaan viholliseen. Kyseessä lienee leiripaikan puolustukseen tarkoitettu varustus |
| metsakeskus.1000052903 |
405 |
Koiralammen Lounaispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
568114.00000000 |
6753106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052903 |
Alueella on taisteluhauta kolmessa osassa. Lisäksi kauempana kaakossa on ryhmä telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052904 |
405 |
Ylätupa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571270.00000000 |
6748942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052904 |
Paikalla on tervahauta, halssi etelään, halkaisija 14 m. |
| metsakeskus.1000052905 |
405 |
Lähdesuon Pohjoispuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568723.00000000 |
6744739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052905 |
Paikalla kaksi tervahautaa. Koordinaatit pohjoisemman, jossa halssi länteen ja halkaisija 16 m, siitä 77 m eteläkaakkoon on toinen tervahauta N 6744666 E 568768, jossa halssi etelään ja halkaisija 16 m, hauta on metsänhoidossa melkoisesti särkynyt |
| metsakeskus.1000052907 |
405 |
Suutarinjärven Itäpuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
571269.00000000 |
6752231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052907 |
Rakkolanjoen koillisrannalla on neljä telttakuoppaa ja jokitöyräällä 11 polkupyörän suojakuoppaa. |
| metsakeskus.1000052908 |
405 |
Kauranen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
573134.00000000 |
6754010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052908 |
Alueella on taisteluhautaa kolmessa eri osassa. Lisäksi lukuisia suoja- ja telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052909 |
405 |
Kapakka |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
571707.00000000 |
6760798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052909 |
Hiekkamäen lounaisrinteellä on lukuisia telttakuoppia ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052910 |
405 |
Antamoinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
575130.00000000 |
6760486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052910 |
Mäen pohjoisosassa on lukuisia teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052911 |
405 |
Ryynimäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
574608.00000000 |
6758494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052911 |
Paikalla on taisteluhauta 50 m ja lukuisia suoja- ja telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052912 |
405 |
Kaakkomäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
573501.00000000 |
6758198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052912 |
Mäen pohjoisosassa lukuisia suojakuoppia ja telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052913 |
405 |
Kangaslammen Pohjoispuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575092.00000000 |
6757032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052913 |
Paikalla on keskussäiliöllinen tervahauta - ei halssia - syvä nelisivuinen keskuskuoppa ja leveät vallit. Halkaisija 12 m. |
| metsakeskus.1000052915 |
405 |
Kangaslammen Koillispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
575323.00000000 |
6756873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052915 |
Paikalla on telttakuoppia ja lukuisia suojakuoppia ja poteroita. |
| metsakeskus.1000052916 |
405 |
Kangaslammen Itäpuoli |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
575560.00000000 |
6756633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052916 |
Paikalla on matala hiilimiilun pohja. Soikea, 12 x 8 m kokoinen. |
| metsakeskus.1000052917 |
405 |
Tervahaudansuo |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
575796.00000000 |
6756418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052917 |
Paikalla on soiden välisellä kannaksella pohjois-eteläsuuntainen taisteluhauta kolmessa osassa, sekä teltta- ja varastokuoppia. |
| metsakeskus.1000052918 |
405 |
Tervahaudansuo Pohjoinen 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
575615.00000000 |
6756943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052918 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, matala pyöreä kumpu, jota ympäröi ojat. Halkaisija 10 m. Paikkaa ei ole maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052919 |
684 |
Kairassuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
209958.00000000 |
6790838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052919 |
Kaksi röykkiötä kallion päällä Kairassuon länsipuolella. Läntisempi röykkiö on kaakkois-luoteissuuntainen suorakaiteen muotoinen latomus kallion luoteislaidalla. Koostuu noin kahdesta kivikerrasta. Latomus on 1,9 m pitkä ja 1,3 m leveä. Sen kivet ovat halkaisijaltaan n. 30–60 cm. Röykkiö 2 sijaitsee edellisest n. 40 m koilliseen. Kuvaus alakohteissa. |
| metsakeskus.1000052920 |
405 |
Tervahaudansuo Pohjoinen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575786.00000000 |
6756943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052920 |
Paikalla on tervahauta, halssi etelään. Halkaisija 15 m. Paikkaa ei ole maastossa tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052921 |
405 |
Kangaslammen Itäpuoli 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575465.00000000 |
6756632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052921 |
Rinnevarjosteessa vaikuttaisi olevan pienehkö tervahauta, jossa halssi länteen. Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000052923 |
405 |
Kärmelampi Koillispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
576212.00000000 |
6755196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052923 |
Paikalla on kaksi lyhyttä taisteluhaudan pätkää, yksi tien molemmin puolin. Lisäksi teltta- ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000052924 |
405 |
Kärmelampi Länsipuoli |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576206.00000000 |
6755083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052924 |
Rinnevarjosteessa vaikuttaisi harjanteiden välisessä notkelmassa olevan hiilimiilu. Kuoppia jotka muodostavat ympyrän matalan kokouman ympärille, jonka halk. 15m. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000052925 |
405 |
Jurvankangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576775.00000000 |
6754107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052925 |
Paikalla on kaksi hiilimiilun pohjaa, jotka ovat kiinni toisissaan. Halkaisijat 9 m. Ojat ympärillä ja keskellä maassa runsaasti nokea ja hiiltä. |
| metsakeskus.1000052926 |
405 |
Jurvankangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576969.00000000 |
6753678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052926 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, halkaisija 10 m |
| metsakeskus.1000052928 |
405 |
Jurvankangas 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
576620.00000000 |
6754173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052928 |
Jurvankankaann pohjoisosassa on lukuisia suoja- ja telttakuoppia. |
| metsakeskus.1000052929 |
405 |
Pohjakkala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578765.00000000 |
6758730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052929 |
Paikalla on keskussäiliöllinen tervahauta, ei halssia. Halkaisija 15 m. Keskellä syvä kuoppa, n. 4 m halkaisijaltaan, muodoltaan nelisivuinen, pohjalla mustaa nokea. |
| metsakeskus.1000052930 |
405 |
Pohjakkala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578765.00000000 |
6758730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052930 |
Paikalla on keskussäiliöllinen tervahauta, ei halssia. Halkaisija 15 n keskellä syväö kuoppa n. 4 m halk nelisivuinen, pohjalla mustaa nokea. |
| metsakeskus.1000052931 |
405 |
Kaakko |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
577026.00000000 |
6757927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052931 |
Paikalla on huonokuntoinen taisteluhaudan jäännös. Lähialueella lukuisia suoja- ja telttakuoppia hajallaan laajalla alueella. |
| metsakeskus.1000052932 |
405 |
Haikaransuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576128.00000000 |
6758875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052932 |
Rinnevarjosteessa tällä kohdalla vaikuttaisi olevan tervahauta pellon reunaan jätetyssä pienessä niemekkeessä - ehkä jätetty raivaamatta tervahaudan takia. Halkaisija 8 m ja halssi etelään. |
| metsakeskus.1000052933 |
405 |
Kärkjärven Koillispuoli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
578448.00000000 |
6756682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052933 |
Laajalla alueella järven koillispuolella, suurin osa maantien 3902 tuntumassa, on lukuisia telttakuoppia ja suojakuoppia. Rajauksessa vain keskittymät. |
| metsakeskus.1000052936 |
405 |
Lyijynen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
572752.00000000 |
6752740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052936 |
Laajalla alueella on erilaisia suojakuoppia, pääosin telttakuoppia ja polkupyörien suojakuoppia. Alueelle on maastokartalle merkitty tervahauta kohtaan N 6752709 E 572752. Sinä ei ole sellaista. Lähellä iso telttakuoppa, joka on jossain määrin tervahautaa muistuttava. Rajauksessa vain keskittymät. |
| metsakeskus.1000052937 |
405 |
Kolari |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
574139.00000000 |
6753165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052937 |
Laajalla alueella pieninä keskittyminä lukuisia telttakuoppia ja suoja-kuoppia. |
| metsakeskus.1000052938 |
405 |
Keskisaari |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
574971.00000000 |
6751110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052938 |
Laajalla alueella lukuisia suojakuoppia ja telttakuoppia. keskittymät rajattu. |
| metsakeskus.1000052939 |
405 |
Martti |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
573509.00000000 |
6763072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052939 |
Alueella on kahtena eri ryppäänä isojen telttakuoppien rivit, joissa kaksi aukkoa ja ovat hieman ovaalimaiset. |
| metsakeskus.1000052941 |
700 |
Kärmekallio |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
607201.00000000 |
6796568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052941 |
Ilmoituksen perusteella suolle laskevalla rinteellä on kolme kivistä kasattua viljelysröykkiötä. |
| metsakeskus.1000052942 |
297 |
Ullanranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511790.00000000 |
6955711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052942 |
Kakkistenjärven etelärannalla Kakkisentien eteläpuolella, kuivalla mäntykankaalla noin 125 m tiestä etelään sijaitsee rinteessä oleva selväpiirteinen tervahauta. Mäntyjen lisäksi kohteen ympäristössä kasvaa jonkin verran nuoria kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuutta hallitsee varvut ja sammal, mutta ympäristöstä löytyy myös kanervaa sekä jäkälää.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 m ja syvyydeltään 1,3 m. Tervahaudan valli on noin 3,5 m leveä ja 0,5–1,5 m korkea. Halssi aukeaa etelään ja on kooltaan 2 x 5 x 1,7 m. Vallin vieressä ympäri tervahautaa on viisi kuoppaa, jotka ovat kooltaan 1,5–3 x 1–2 x 0,4–1,2 m ja muodoltaan ne ovat soikeita tai hautamaisia. |
| metsakeskus.1000052943 |
297 |
Suojärvi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
510976.00000000 |
6955233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052943 |
Suojärven kaakkoisosan pohjoispuolella sijaitsee kaskiröykkiöalue. Röykkiöt sijaitsevat kosteassa ja kivikkoisessa vanhemmassa kuusikossa, jossa havainnointiolosuhteet olivat runsaasta aluskasvillisuudesta huolimatta hyvät. Kuusien lisäksi alueella kasvoi jonkin verran koivua sekä nuorta pihlajaa. Alueen aluskasvillisuus on pääosin sammalta, varpuja, heinää, saniaisia sekä tyypillisiä kosteiden paikkojen metsäkukkia.
Alueelta löytyi yhteensä seitsemän kaskiröykkiötä, jotka olivat kooltaan noin 2 x 2 x 0,5–1 m.
Röykkiöiden kivet olivat irtonaisia ja voimakkaasti sammaloituneita. |
| metsakeskus.1000052944 |
297 |
Rajasuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
511430.00000000 |
6955067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052944 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitsee rajamerkki, joka on sammaloitunut ja kooltaan noin 2 x 2 x 0,5 m. Sen kivet ovat useammassa tasossa ja halkaisijaltaan noin 50 cm. Rajamerkissä on pystyssä keppi, jossa on sininen ja punainen nauha.
Rajamerkki sijaitsee Kuopion ja Suononjoen rajan taitepisteessä. Vuoden 1971 peruskartalla paikalla on kuntarajan lisäksi Punnonmäen (Kuopio) ja Lieteenmäen(Suonenjoki) kylien välisen rajan taitepiste, samoin vuoden 1846 pitäjänkartalla. Vuoden 1781 isojakokartalla kohdalla on kylien välinen suora rajalinja.
Kuopion puoleinen osa on avohakattu, mutta Suonenjoen puoleinen maasto on varttuneempaa kuusivoittoista sekametsää, jonka aluskasvillisuus on varpuja sekä kosteiden paikkojen kasvillisuutta. Avohakkuu on jo osin taimikoitunut ja sen aluskasvillisuutena on heinää, sammalta sekä varpuja. |
| metsakeskus.1000052944 |
297 |
Rajasuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
511430.00000000 |
6955067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052944 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitsee rajamerkki, joka on sammaloitunut ja kooltaan noin 2 x 2 x 0,5 m. Sen kivet ovat useammassa tasossa ja halkaisijaltaan noin 50 cm. Rajamerkissä on pystyssä keppi, jossa on sininen ja punainen nauha.
Rajamerkki sijaitsee Kuopion ja Suononjoen rajan taitepisteessä. Vuoden 1971 peruskartalla paikalla on kuntarajan lisäksi Punnonmäen (Kuopio) ja Lieteenmäen(Suonenjoki) kylien välisen rajan taitepiste, samoin vuoden 1846 pitäjänkartalla. Vuoden 1781 isojakokartalla kohdalla on kylien välinen suora rajalinja.
Kuopion puoleinen osa on avohakattu, mutta Suonenjoen puoleinen maasto on varttuneempaa kuusivoittoista sekametsää, jonka aluskasvillisuus on varpuja sekä kosteiden paikkojen kasvillisuutta. Avohakkuu on jo osin taimikoitunut ja sen aluskasvillisuutena on heinää, sammalta sekä varpuja. |
| metsakeskus.1000052944 |
297 |
Rajasuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
511430.00000000 |
6955067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052944 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitsee rajamerkki, joka on sammaloitunut ja kooltaan noin 2 x 2 x 0,5 m. Sen kivet ovat useammassa tasossa ja halkaisijaltaan noin 50 cm. Rajamerkissä on pystyssä keppi, jossa on sininen ja punainen nauha.
Rajamerkki sijaitsee Kuopion ja Suononjoen rajan taitepisteessä. Vuoden 1971 peruskartalla paikalla on kuntarajan lisäksi Punnonmäen (Kuopio) ja Lieteenmäen(Suonenjoki) kylien välisen rajan taitepiste, samoin vuoden 1846 pitäjänkartalla. Vuoden 1781 isojakokartalla kohdalla on kylien välinen suora rajalinja.
Kuopion puoleinen osa on avohakattu, mutta Suonenjoen puoleinen maasto on varttuneempaa kuusivoittoista sekametsää, jonka aluskasvillisuus on varpuja sekä kosteiden paikkojen kasvillisuutta. Avohakkuu on jo osin taimikoitunut ja sen aluskasvillisuutena on heinää, sammalta sekä varpuja. |
| metsakeskus.1000052945 |
564 |
Mäntymaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
472890.00000000 |
7216988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052945 |
Tervahauta sijaitsee Kurrenmaan ja Pöyskön kautta kulkevan huonokuntoisen tieuran varrella noin 2,2 km päässä maantiestä. Alue on mäntyvaltainen osin kivikkoinen suosaareke.
Tervahaudan halkaisija on noin 14 m, josta vallien osuus on 4 m. Vallit ovat matalat. Halssi antaa itään ja on noin metrin syvä, haudan päästä 2 m leveä ja noin 8 m pitkä. Tervahaudan lähellä on kaksi siihen mahdollisesti liittyvää epämääräisen muotoista kuopannetta. |
| metsakeskus.1000052946 |
936 |
Petäjäjärvi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
327765.00000000 |
6888746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052946 |
LIDAR-kuvassa näkyvä mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052947 |
297 |
Koskenniska Niemelä |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
521903.00000000 |
6969982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052947 |
Rytkyn järven pohjoisosassa, Koskenniska-nimisen lahden länsirannalla, talon pihapiirissä mahdollinen karsikkokivi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052949 |
578 |
Heinikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535722.00000000 |
7151590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052949 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Halkaisija noin 10 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052956 |
684 |
Syväalho 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
209606.00000000 |
6790196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052956 |
Syväalhon peltoalueen etelään pistävän peltolohkon lounaispuolella on useita suorakulmaisia kivilatomuksia. Pelto on vielä 1960-l peruskartassa ulottunut huomattavasti nykyistö pidemmälle etelälounaaseen. Röykkiö 1 on suuri, pitkän suorakaiteen mallinen kivilatomus. Se on pohjois-eteläsuunnassa 5,8 m pitkä, 5,1 m leveä ja 0,6 m korkea.
Muiden latomusten kuvaukset alakohteissa. |
| metsakeskus.1000052966 |
777 |
Tökönaho 2 |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
619192.00000000 |
7176772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052966 |
Tökönahon uittoon liittyvän kohteen koillispuolella, noin 90 m päässä, on vanhan sillan jäänteet. Siltarakenteista on jäljellä etelärannan kivi- ja hirsirakenteinen silta-arkku ja pohjoisrannan hirsiset tukitolppien jäänteet. Keskellä jokea erottuu vielä katkennut, yksittäinen tukitolppa.
Kivirakenne etelärannalla on ladottu joesta otetuista luonnonkivistä ja se vaikuttaa olevan ehjä. Sen tueksi ulkopuolelle salvotut pyöreät hirret ovat lahoja ja sammaloituneita. Salvokset olivat jokseenkin paikallaan vielä inventointihetkellä. Pohjoisrannalla ei erottunut varsinaista kivirakennetta. Se on voinut hirsirakenteen lahottua romahtaa jokeen. Sen sijaan vedestä nousee seitsemän hirsisen tukitolpan jäännöstä.
Silta ja siitä menevä kärrypolku on kuvattu vielä vuoden 1974 peruskartalle. Pitäjänkartalla 1863 ei ole merkitty kohteelle polkua tai siltaa.
Kohde vaikuttaa joka tapauksessa olevan jäljellä olevilta rakenteiltaan melko iäkäs. |
| metsakeskus.1000052967 |
777 |
Kiukaankoski |
10002 |
12005 |
13217 |
11006 |
27000 |
627957.00000000 |
7178282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052967 |
Kiukaankosken kohdalla on sen länsirannan puolella vuolaan kosken ohittavia rakenteita. Niihin kuuluvat ympäristön kivistä ladottu möljärakenne ja sen länsipuolelle muodostettu hitaammin virtaava, kivetön uoma veneliikennettä varten. Uoma vaikuttaa kaivetulta tai ainakin muokatulta siten, että sen kivet on nosteltu möljään ja uoman itäpuolella olevaan saarekkeeseen.
Uoma ja möljä muodostavat noin 100 m pitkän kokonaisuuden. Uoman leveys on 3–4 metriä ja se on yläpäästään tukossa, mahdollisesti siihen asetettujen perkauskivien vuoksi. Jos möljän takainen uoma on tarkoituksella tukittu, möljä ja sivu-uoma ovat iältään vanhempia kuin alueella uittoja varten suoritettu koskien perkaus.
Kivistä ladottu möljä on näkyviltä osiltaan noin 30 m pitkä, 2–3 m leveä ja metrin korkea. Se on länsirannan puolelta ladottu varsin tiiviisti ja tukevasti. Joen puolella rakenteen seinämä on karkeatekoisempi. Päältä rakenne on hyvin tasainen. |
| metsakeskus.1000052969 |
889 |
Oilinginoja 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478350.00000000 |
7176905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052969 |
Paikalla on mahdollinen tervahauta, jonka halkaisija valleineen noin 20 metriä. Tervahaudan kaakkoispuolella on yksittäinen maakuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000052973 |
765 |
Mäntyharju koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590628.00000000 |
7112921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052973 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052974 |
765 |
Kettusärkkä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590592.00000000 |
7113463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052974 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052976 |
106 |
Lapinmäki 4 |
10007 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
378088.00000000 |
6720095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052976 |
Lapinmäen länsireunassa sijaitsee pienen mäen päällä mahdollinen kellarikuoppa. Kuopan halkaisija on noin 10 metriä. Sen reunamat ovat suorat ja se on noin 2,5 metriä syvä. Kuopan ympärillä on selkeät vallit, joiden leveys on noin 1 metri. Kuopan reunoilla kasvaa koivuja.
Kuoppa tulkittiin tarkastuksessa mahdolliseksi kellariksi, mutta sen sisäpuolella ei ole mitään rakenteeksi tulkittavaa, eikä siihen ole kaivettu sisäänkäyntiä. Rakennelma on voinut jäädä keskeneräiseksi. Kuopan itäpuolella, noin 40 metrin päässä sijaitsee uuniksi tulkittu rakenne. Kellari voi liittyä tähän samaan pihapiiriin.
Oula Seitsosen ja Antti Bilundin inventointikertomuksen mukaan mäellä on sijainnut venäläisten sotilaiden ja suojeluskuntalaisten harjoitusalue, ja tästä syystä alueella on lukuisia erilaisia kuoppia. Viime sotien aikana mäestä on harjoiteltu kranaatinheitintoimintaa viereiselle Petkelsuolle. Kuoppa voi liittyä myös näihin harjoituksiin. |
| metsakeskus.1000052977 |
106 |
Lapinmäki 5 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
379157.00000000 |
6719888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052977 |
Lapinmäen alueen itäpäädyssä itään laskevassa rinteessä sijaitsee halkaisijaltaan noin 10 metriä oleva pyöreähkö kuoppa. Se on noin 1,5 metriä syvä ja sen pohja on suppilomainen. Kuopan ympärillä kiertää matala valli. Kuoppa sijaitsee tasaisella terassilla.
Oula Seitsosen ja Antti Bilundin inventointikertomuksen mukaan mäellä on sijainnut venäläisten sotilaiden ja suojeluskuntalaisten harjoitusalue, ja tästä syystä alueella on lukuisia erilaisia kuoppia. Viime sotien aikana mäestä on harjoiteltu kranaatinheitintoimintaa viereiselle Petkelsuolle. Mahdollisesti kuoppa liittyy tähän toimintaan.
Kuopan maakerroksia tutkittiin kairalla. Kuopassa on pinnastaan sekoittunutta hiekkaa, mutta kairanäytteessä ei erottunut selkeää hiilikerrosta tai muuta likamaata. |
| metsakeskus.1000052978 |
738 |
Lautkankare 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
260688.00000000 |
6698683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052978 |
Mäeltä on löytynyt metallinetsinnässä nokisesta maasta palanutta luuta ja rautaveitsi (Ilppari ILM31231). |
| metsakeskus.1000052979 |
149 |
Näs torp |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
326565.00000000 |
6665011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052979 |
Kohde sijaitsee Inkoon Västankvarnista pohjoiseen kuivatetun Nästräsketin eli Näsesjön järven länsirannalla Bonäsbergetin kalliosta koilliseen. Kohde on pääosin luonnonsuojelualueella.
Kohteessa havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa yksi rakennuksen perustus. Aluetta ei ole tuolloin systemaattisesti inventoitu ja tarkistettu maastossa. Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kolme rakennuksen perustusta ja yksi kellari (ks. alakohteet).
Vuoden 2024 arkistoselvityksen perusteella paikalla on ollut 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen Näsin kylän Gruvasin tilan mailla oleva torppa. Kirkonkirjoissa vuosina 1838-1844 paikkaan viitataan mahdollisesti ilmaisulla Näs torpare, minkä perusteella kohde on nimetty nimellä Näs torp.
Historiallisten karttojen perusteella torppa on perustettu vuosien 1768-1799 kartan laatimisen jälkeen. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa torpan paikan tienoville on merkitty mahdollisesti hieman peltoa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle on merkitty torppa T-merkinnällä. Paikalla on rakennuksia 1870-luvun ja vuoden 1904 kartoilla, mutta ei enää vuoden 1916 ja 1936 kartalla.
Kohteen rajaus perustuu maastohavaintoihin.
Luonnonsuojelualueen metsissä on torpan alueesta etelään ja pohjoiseen havaittavissa erilaisia maatalouden harjoittamiseen liittyviä jäännöksiä, kuten röykkiöitä ja peltoaloja. Nämä voivat liittyä osittain Näsin kylän ja torpan toimintaan, mutta myös 1800-1900-lukujen Västankvarnin kartanon ja maatalouskoulun toimintaan. Havaitut maataloushistorialliset jäännökset on merkitty Näs torpin yhteyteen alakohteina. |
| metsakeskus.1000052979 |
149 |
Näs torp |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27008 |
326565.00000000 |
6665011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052979 |
Kohde sijaitsee Inkoon Västankvarnista pohjoiseen kuivatetun Nästräsketin eli Näsesjön järven länsirannalla Bonäsbergetin kalliosta koilliseen. Kohde on pääosin luonnonsuojelualueella.
Kohteessa havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa yksi rakennuksen perustus. Aluetta ei ole tuolloin systemaattisesti inventoitu ja tarkistettu maastossa. Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kolme rakennuksen perustusta ja yksi kellari (ks. alakohteet).
Vuoden 2024 arkistoselvityksen perusteella paikalla on ollut 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen Näsin kylän Gruvasin tilan mailla oleva torppa. Kirkonkirjoissa vuosina 1838-1844 paikkaan viitataan mahdollisesti ilmaisulla Näs torpare, minkä perusteella kohde on nimetty nimellä Näs torp.
Historiallisten karttojen perusteella torppa on perustettu vuosien 1768-1799 kartan laatimisen jälkeen. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa torpan paikan tienoville on merkitty mahdollisesti hieman peltoa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle on merkitty torppa T-merkinnällä. Paikalla on rakennuksia 1870-luvun ja vuoden 1904 kartoilla, mutta ei enää vuoden 1916 ja 1936 kartalla.
Kohteen rajaus perustuu maastohavaintoihin.
Luonnonsuojelualueen metsissä on torpan alueesta etelään ja pohjoiseen havaittavissa erilaisia maatalouden harjoittamiseen liittyviä jäännöksiä, kuten röykkiöitä ja peltoaloja. Nämä voivat liittyä osittain Näsin kylän ja torpan toimintaan, mutta myös 1800-1900-lukujen Västankvarnin kartanon ja maatalouskoulun toimintaan. Havaitut maataloushistorialliset jäännökset on merkitty Näs torpin yhteyteen alakohteina. |
| metsakeskus.1000052979 |
149 |
Näs torp |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27008 |
326565.00000000 |
6665011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052979 |
Kohde sijaitsee Inkoon Västankvarnista pohjoiseen kuivatetun Nästräsketin eli Näsesjön järven länsirannalla Bonäsbergetin kalliosta koilliseen. Kohde on pääosin luonnonsuojelualueella.
Kohteessa havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa yksi rakennuksen perustus. Aluetta ei ole tuolloin systemaattisesti inventoitu ja tarkistettu maastossa. Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kolme rakennuksen perustusta ja yksi kellari (ks. alakohteet).
Vuoden 2024 arkistoselvityksen perusteella paikalla on ollut 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen Näsin kylän Gruvasin tilan mailla oleva torppa. Kirkonkirjoissa vuosina 1838-1844 paikkaan viitataan mahdollisesti ilmaisulla Näs torpare, minkä perusteella kohde on nimetty nimellä Näs torp.
Historiallisten karttojen perusteella torppa on perustettu vuosien 1768-1799 kartan laatimisen jälkeen. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa torpan paikan tienoville on merkitty mahdollisesti hieman peltoa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle on merkitty torppa T-merkinnällä. Paikalla on rakennuksia 1870-luvun ja vuoden 1904 kartoilla, mutta ei enää vuoden 1916 ja 1936 kartalla.
Kohteen rajaus perustuu maastohavaintoihin.
Luonnonsuojelualueen metsissä on torpan alueesta etelään ja pohjoiseen havaittavissa erilaisia maatalouden harjoittamiseen liittyviä jäännöksiä, kuten röykkiöitä ja peltoaloja. Nämä voivat liittyä osittain Näsin kylän ja torpan toimintaan, mutta myös 1800-1900-lukujen Västankvarnin kartanon ja maatalouskoulun toimintaan. Havaitut maataloushistorialliset jäännökset on merkitty Näs torpin yhteyteen alakohteina. |
| metsakeskus.1000052979 |
149 |
Näs torp |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
326565.00000000 |
6665011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052979 |
Kohde sijaitsee Inkoon Västankvarnista pohjoiseen kuivatetun Nästräsketin eli Näsesjön järven länsirannalla Bonäsbergetin kalliosta koilliseen. Kohde on pääosin luonnonsuojelualueella.
Kohteessa havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa yksi rakennuksen perustus. Aluetta ei ole tuolloin systemaattisesti inventoitu ja tarkistettu maastossa. Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kolme rakennuksen perustusta ja yksi kellari (ks. alakohteet).
Vuoden 2024 arkistoselvityksen perusteella paikalla on ollut 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen Näsin kylän Gruvasin tilan mailla oleva torppa. Kirkonkirjoissa vuosina 1838-1844 paikkaan viitataan mahdollisesti ilmaisulla Näs torpare, minkä perusteella kohde on nimetty nimellä Näs torp.
Historiallisten karttojen perusteella torppa on perustettu vuosien 1768-1799 kartan laatimisen jälkeen. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa torpan paikan tienoville on merkitty mahdollisesti hieman peltoa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle on merkitty torppa T-merkinnällä. Paikalla on rakennuksia 1870-luvun ja vuoden 1904 kartoilla, mutta ei enää vuoden 1916 ja 1936 kartalla.
Kohteen rajaus perustuu maastohavaintoihin.
Luonnonsuojelualueen metsissä on torpan alueesta etelään ja pohjoiseen havaittavissa erilaisia maatalouden harjoittamiseen liittyviä jäännöksiä, kuten röykkiöitä ja peltoaloja. Nämä voivat liittyä osittain Näsin kylän ja torpan toimintaan, mutta myös 1800-1900-lukujen Västankvarnin kartanon ja maatalouskoulun toimintaan. Havaitut maataloushistorialliset jäännökset on merkitty Näs torpin yhteyteen alakohteina. |
| metsakeskus.1000052979 |
149 |
Näs torp |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27009 |
326565.00000000 |
6665011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052979 |
Kohde sijaitsee Inkoon Västankvarnista pohjoiseen kuivatetun Nästräsketin eli Näsesjön järven länsirannalla Bonäsbergetin kalliosta koilliseen. Kohde on pääosin luonnonsuojelualueella.
Kohteessa havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa yksi rakennuksen perustus. Aluetta ei ole tuolloin systemaattisesti inventoitu ja tarkistettu maastossa. Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kolme rakennuksen perustusta ja yksi kellari (ks. alakohteet).
Vuoden 2024 arkistoselvityksen perusteella paikalla on ollut 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen Näsin kylän Gruvasin tilan mailla oleva torppa. Kirkonkirjoissa vuosina 1838-1844 paikkaan viitataan mahdollisesti ilmaisulla Näs torpare, minkä perusteella kohde on nimetty nimellä Näs torp.
Historiallisten karttojen perusteella torppa on perustettu vuosien 1768-1799 kartan laatimisen jälkeen. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa torpan paikan tienoville on merkitty mahdollisesti hieman peltoa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle on merkitty torppa T-merkinnällä. Paikalla on rakennuksia 1870-luvun ja vuoden 1904 kartoilla, mutta ei enää vuoden 1916 ja 1936 kartalla.
Kohteen rajaus perustuu maastohavaintoihin.
Luonnonsuojelualueen metsissä on torpan alueesta etelään ja pohjoiseen havaittavissa erilaisia maatalouden harjoittamiseen liittyviä jäännöksiä, kuten röykkiöitä ja peltoaloja. Nämä voivat liittyä osittain Näsin kylän ja torpan toimintaan, mutta myös 1800-1900-lukujen Västankvarnin kartanon ja maatalouskoulun toimintaan. Havaitut maataloushistorialliset jäännökset on merkitty Näs torpin yhteyteen alakohteina. |
| metsakeskus.1000052979 |
149 |
Näs torp |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27009 |
326565.00000000 |
6665011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052979 |
Kohde sijaitsee Inkoon Västankvarnista pohjoiseen kuivatetun Nästräsketin eli Näsesjön järven länsirannalla Bonäsbergetin kalliosta koilliseen. Kohde on pääosin luonnonsuojelualueella.
Kohteessa havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa yksi rakennuksen perustus. Aluetta ei ole tuolloin systemaattisesti inventoitu ja tarkistettu maastossa. Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteessa havaittiin kolme rakennuksen perustusta ja yksi kellari (ks. alakohteet).
Vuoden 2024 arkistoselvityksen perusteella paikalla on ollut 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen Näsin kylän Gruvasin tilan mailla oleva torppa. Kirkonkirjoissa vuosina 1838-1844 paikkaan viitataan mahdollisesti ilmaisulla Näs torpare, minkä perusteella kohde on nimetty nimellä Näs torp.
Historiallisten karttojen perusteella torppa on perustettu vuosien 1768-1799 kartan laatimisen jälkeen. 1700-luvun lopun Kuninkaankartastossa torpan paikan tienoville on merkitty mahdollisesti hieman peltoa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle on merkitty torppa T-merkinnällä. Paikalla on rakennuksia 1870-luvun ja vuoden 1904 kartoilla, mutta ei enää vuoden 1916 ja 1936 kartalla.
Kohteen rajaus perustuu maastohavaintoihin.
Luonnonsuojelualueen metsissä on torpan alueesta etelään ja pohjoiseen havaittavissa erilaisia maatalouden harjoittamiseen liittyviä jäännöksiä, kuten röykkiöitä ja peltoaloja. Nämä voivat liittyä osittain Näsin kylän ja torpan toimintaan, mutta myös 1800-1900-lukujen Västankvarnin kartanon ja maatalouskoulun toimintaan. Havaitut maataloushistorialliset jäännökset on merkitty Näs torpin yhteyteen alakohteina. |
| metsakeskus.1000052983 |
402 |
Valkeispuro 1 |
10007 |
12005 |
13066 |
11006 |
27000 |
542879.00000000 |
7022451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052983 |
Perimätiedon mukaan Hangassuon läpi on kulkenut aikoinaan pitkospuureitti Jokimäeltä Nilsiään.
Suon luoteisosassa, noin 160 metriä Valkeisjärveltä Hangassuolle, Valkeispuron kohdalla havaittiin vanhat pitkospuut. Ne näkyvät kirkkaana päivänä edelleen selvästi noin 30cm syvyydessä puron pinnan alla. Ne sijoittuvat puroon nähden hieman vinosti itä-länsi-suuntaisesti puron suuntautuessa paikalla kutakuinkin luoteesta kaakkoon. Näkyvä osuus pitkospuista on noin kaksi metriä pitkä leveimmän yksittäisen puun ollessa 25cm leveä. Päällimmäisten, leveiden puiden alla erottuu poikkisuuntaisesti sijoittuvia kapeampia puita, joita ei vaikeiden olosuhteiden vuoksi mitattu sen tarkemmin . Pitkospuiden suuntaisesti katsottaessa Karjalaisenmäelle näkyy aukko metsässä, josta reitti on kenties kulkenut pois suolta. |
| metsakeskus.1000052984 |
402 |
Valkeispuro 2 |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
542909.00000000 |
7022392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052984 |
Valkeispurossa Hangassuon alueella, n. 190 m Valkeisjärveltä itään, sijaitsee puurakenne. Alue on metsittynyttä ja puron ranta on pusikoitunut. Sekametsä ulottuu n. 50 neliömetrin alueelle puron molemmin puolin, ja muuttuu etelään Karjalaisenmäelle kulkiessa vanhaksi kuusimetsäksi.
Veden pinnalle ulottuvia puurakenteita on kolme kappaletta, joista ensimmäinen ulottui mittaushetkellä 20 cm veden pinnalle, ja sen paksuus oli 5 cm ja veden alla olevan näkyvän osuuden pituus oli 40 cm. Toinen ulottui 40 cm veden pinnalle ja sen paksuus oli 3 cm, ja veden alla olevan osuuden pituus oli 50 cm. Kolmas ulottui 10 cm veden pinnalle ja veden pinnan alla oleva näkyvä osuus oli 50 cm. Veden pinnan alla näkyi lisäksi pari vinoa kepukkaa, jotka olivat romahtaneet ajan saatossa. Puron pohjoisrannan suuntaisesti (luode-kaakko) erottui myös kaksi puurakennetta, jotka olivat pituudeltaan 160 cm ja 170 cm ja paksuudeltaan 15 cm luokkaa. Ne muistuttivat rakenteeltaan hieman läheisen kohteen, Valkeispuro 1:n pitkospuita, mutta saattoivat olla myös kaatuneita kelopuita.
Rakenne on mahdollisesti vanha matikka-aita (perimätieto). |
| metsakeskus.1000052986 |
402 |
Karjalaisenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542736.00000000 |
7022457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052986 |
Noin 420 metriä koilliseen Nilsiäntieltä ja n. 80 metriä etelään Valkeispuron suulta sijaitsee tervahauta. Alueella kasvaa vanhaa, suojeltua kuusimetsää. Tervahauta on melko lähellä metsän laitaa, ja Hangassuo alkaa vain muutaman kymmenen metrin päässä pohjoiseen tervahaudalta.
Tervahaudan halkaisija on noin metriä ja pituus sekä syvyys n. 1,5 m. Ympärillä oli n. 180 cm leveä valli, jossa kasvaa arviolta noin 100-vuotias mänty. Tervahaudan ympärillä oli runsaasti muita kuoppia, joita ei tarkemmin mitattu. |
| metsakeskus.1000052988 |
620 |
Kantosuo kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533142.00000000 |
7169842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052988 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000052989 |
402 |
Kuikkalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543169.00000000 |
7021605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052989 |
Kaksi tervahautaa noin 130 metriä etelään Nilsiäntieltä ja n. 800 metriä itään Mantinantieltä. Alueella kasvaa vanhahkoa mäntymetsää ja kanervikkoa. Tervahaudat ovat aivan metsän laidalla, ja Hangassuo alkaa länteen tervahaudoista. Niiden kohdilla, myös itse kuopissa, kasvaa arviolta satavuotiaita mäntyjä.
Hauta 1 on pituudeltaan 3 m luode-kaakko-suuntaisesti, 2,6 m leveä sekä 1,6 m syvä. Kolme metriä luoteeseen sijaitseva hauta 2 on 2,2 m pitkä luode-kaakko-suuntaisesti, 1,8 m leveä sekä 1,4 m syvä. Kuopan pohjalla on havaittavissa soistunutta, kosteaa maata. |
| metsakeskus.1000052991 |
69 |
Suojärvenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402147.00000000 |
7072686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052991 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee hakkuuaukean länsireunassa, noin 150 metriä metsäautotieltä länteen. Noin 300 metriä tervahaudan luoteispuolella sijaitsee Suojärvi, sekä Nivalan ja Haapajärven kunnanraja.
Tervahauta on halkaisijaltaan 24 metriä ja syvyydeltään 1,8 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Halssi osoittaa länteen kohti alarinnettä. Halssikaivannon pituus on noin 6 metriä ja leveys 2,5 metriä. Halssin suulla on näkyvissä kylmämuurattua kivetystä. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa havaittiin hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000052992 |
69 |
Karvosenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
409525.00000000 |
7071767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052992 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee harvennetulla metsäkankaalla noin 300 metriä metsäautotieltä itään. Tervahauta on halkaisijaltaan 18 metriä ja syvimmiltä kohdalta 1,9 metriä syvä. Valli erottuu paikoin heikosti, mutta sen leveydeksi mitattiin 2,5 metriä. Halssi on säilynyt tervahaudan kaakkoisreunassa. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltynyttä maakerrosta.
Tervahaudan muoto on kärsinyt maankäytön yhteydessä. Pohja on osin täyttynyt ja epäselvän muotoinen. Tervahaudan päältä kulkee metsäkoneen ajoura, joka on rikkonut osin pohjaa ja vallia. Heti tervahaudan pohjoispuolella erottuu myös tuoreen näköinen metsäkoneen jälki. Tervahaudan kohdalle on myös asetettu merkintänauhaa kohteen merkiksi, sekä kaadettu joitain kulttuurikantoja. Ympäristössä näkyy paljon metsänkäytön jälkiä. |
| metsakeskus.1000052993 |
691 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399864.00000000 |
7070828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052993 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee noin 260 metriä Juurikkajärventiestä lounaaseen. Ympäristössä kasvaa tiheää taimikkoa ja tervahaudan päällä jykeviä kuusia, jotka on jätetty hakkuissa kasvamaan. Tervahaudan halkaisija on 16 metriä ja syvyys yhden metrin. Vallin leveys on 2,5 metriä. Halssi erottuu aukkona, joka laskee lounaaseen. Tervahaudan ympärillä erottuu katkoviivamainen kaivanto. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltä. |
| metsakeskus.1000052994 |
691 |
Pukkila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400181.00000000 |
7070271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052994 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee 30 metriä Juurikkajärventieltä luoteeseen. Tervahauta on halkaisijaltaan 22 metriä ja syvyydeltään 1,1 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Halssi on noin 5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä kaivanto, joka aukeaa koilliseen. Tervahaudan ympärillä erottuu kaivantoja.
Tervahaudan päältä on ajettu metsäkoneella, ja siinä näkyy luode-kaakkosuuntaisesti kulkeva koneen jälki. Päällä kasvaa jykeviä kuusia. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa havaittiin hiiltä. |
| metsakeskus.1000052995 |
691 |
Matinniemensalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401638.00000000 |
7069661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052995 |
Tervahauta sijaitsee noin 250 metriä Puralantieltä koilliseen. Alue on kuusivoittoista kivikkoista metsäkangasta. Tervahauta on muodoltaan laakea ja maljamainen. Sen halkaisija on noin 24 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Valli on epäselvä ja paikoin hävinnyt. Sen leveys on noin 3 metriä. Halssina toimii noin 10 metriä pitkä ojamainen kaivanto, joka aukeaa koilliseen. Tervahaudan pohjalla kasvaa iäkkäitä kuusia.
Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000052996 |
691 |
Niemikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400267.00000000 |
7069473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052996 |
Osin hajonnut tervahauta sijaitsee Puralantien yhteydessä, noin 10 metriä tien reunalta lounaaseen. Tervahauta on halkaistu tietä ja sen vieressä kulkevaa ojaa rakentaessa, ja siitä on jäljellä arviolta puolet alkuperäisestä. Halkaisijaltaan hajonnut tervahauta on noin 11 metriä. Valli on leveydeltään noin 2 metriä, mutta erottuu monin paikoin heikosti. Halssi on säilynyt vahingoittumattomana alarinteessä tervahaudan lounaisosassa. Tervahaudan päällä kasvaa kuusta. Tien lounaispuolella alue on harvaa metsäkangasta. |
| metsakeskus.1000052997 |
746 |
Kauppila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398786.00000000 |
7069250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052997 |
Kivikkoisella mäenharjanteella Reisjärven ja Sievin kunnanrajan tuntumassa sijaitsee kolme tervahautaa. Alue on kuusipainotteista sekametsää, ja mäen päällä näkyy luontaista rakkakivikkoa. Tervahauta 1 sijaitsee noin 350 metriä Juurikantieltä/Puralantieltä lounaaseen hiuksenhienosti Sievin kunnan puolella. Tervahauta on rakennettu mäen lounaisrinteeseen. Senhalkaisija on 18 metriä ja syvyys 1,8 metriä yläreunalta mitattuna. Valli on 3 metriä leveä, mutta paikoin epäselvä. Halssi on syvä, mutta lyhyt kaivanto, joka aukeaa etelälounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa vanhoja kuusia, sekä koivua. Pohjalta otettiin maakairanäyte, josta erottui selkeästi hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000052998 |
691 |
Kiiskineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400962.00000000 |
7068065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052998 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee noin 100 metriä Rujulantieltä länteen. Muodoltaan tervahauta on suuri ja laakeapohjainen: sen halkaisija on 25 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä, mutta se erottuu heikosti. Halssi on 6 metriä pitkä ja 3 metriä leveä kaivanto, joka osoittaa koilliseen.
Tervahauta on metsittynyt ja erottuu heikosti ympäristöstään. Sen päällä kasvaa kuusta ja mäntyä, sekä pajukkoa. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltä. |
| metsakeskus.1000052999 |
691 |
Pyöriäneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399939.00000000 |
7067573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000052999 |
Tervahauta sijaitsee ojitetulla metsäkankaalla 630 metriä Rujulantieltä luoteeseen. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Tervahauta on kooltaan iso ja syvä. Sen halkaisija on 20 metriä ja syvyys 1,8 metriä. Valli on mahdollisesti tuplavalli, joka on yhteensä noin 4 metriä leveä. Halssiaukko aukeaa lounaaseen. Halssissa on näkyvillä hieman kylmämuurattua kiveystä.
Tervahaudan pohja on paljas, mutta vallin päällä kasvaa vanhaa kuusta ja haapaa. Ympärillä kasvaa osin harvennettua kuusivaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000053000 |
691 |
Pohjoiskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401617.00000000 |
7066199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053000 |
Isokokoinen tervahauta sijaitsee 640 metriä Heinistöntieltä itään. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on 23 metriä ja syvyys 2 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Halssiaukko on noin mitoiltaan 4 x 3 metriä, ja se osoittaa koilliseen. Tervahaudan päällä kasvaa jykeviä kuusia ja koivua. Pohjalta otettiin maakairanäyte, josta erottui hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000053002 |
691 |
Pökköpohjankankaat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400410.00000000 |
7064704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053002 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee noin 380 metriä Heinistöntieltä luoteeseen. Tervahauta on muodoltaan maljamainen ja rakennettu loivaan rinteeseen kivikkoiselle maaperälle. Sen halkaisija on 18 metriä ja syvyys 1,6 metriä. Vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi muodostuu ojamaisesta kaivannosta, joka laskee itäkoilliseen. Ympäristöönsä nähden tervahaudan päällä kasvaa verrattain paljon aluskasvillisuutta, sekä vanhoja koivuja ja kuusta. Tervahauta erottuu kuitenkin maastossa hyvin. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltynyttä maakerrosta. |
| metsakeskus.1000053003 |
691 |
Katiskankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401902.00000000 |
7063828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053003 |
Heinistöntieltä noin 35 metriä pohjoiseen sijaitsee tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on 16 metriä ja syvyys 1,8 metriä. Valli on leveydeltään noin 3,5 metriä. Halssiaukko on noin 4,5 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä, ja sen reunalla näkyy sortunutta kiveystä. Halssi osoittaa etelälounaaseen.
Tervahaudan päällä kasvaa suuria kuusia ja koivuja, ympärillä nuorempaa kuusitaimikkoa. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui selkeästi hiiltä. |
| metsakeskus.1000053004 |
691 |
Katiskankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402043.00000000 |
7063742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053004 |
Tervahauta sijaitsee välittömästi Heinistöntien eteläpuolella siten, että tervahauta rajautuu tien viereiseen ojaan. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja syvyys metrin. Valli on jykevä, leveydeltään noin 4 metriä. Halssin pituus on 6 metriä ja leveys 1,7 metriä. Halssi osoittaa lounaaseen. Tervahauta on melko metsittynyt, ja sen päällä kasvaa kuusta ja koivua. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiiltä. |
| metsakeskus.1000053005 |
69 |
Levälampi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
412494.00000000 |
7073783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053005 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäautotien itäkoillispuolella noin 30 metriä Pirttiniemen pellon reunalta pohjoiseen. Kohde koostuu rakennuksen pohjasta, sekä kahdesta painanteesta, jotka ovat mahdollisesti kellarikuoppia. Rakennus on merkitty vuoden 1844 pitäjänkartalle. Rakennuksen pohja koostuu neliskulmaisesta kivijalasta, joka on mitoiltaan 6 x 6 metriä. Kivijalan leveys on noin 1,5 metriä. Kivijalka on sammaleen peittämä, mutta siinä erottuu paikoin rakennuksessa käytettyjä luonnonkiviä. Sen keskellä on painauma, joka on kooltaan noin 3,5 x 2,5 metriä. Painauman syvyys pohjalta kivijalan päälle on noin metrin. Rakennuksen pohja on harvakseen metsittynyt; kivijalan päällä kasvaa muutamia isompia mäntyjä ja painauman keskellä pienempää mäntyä ja katajaa. |
| metsakeskus.1000053006 |
740 |
Herasalo |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
593965.00000000 |
6871667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053006 |
Herasalon eteläpuolisella matalikolla 1,1-3,7 m syvyydessä hylky, joka kooltaan noin 30,2*6,9*2,8 m, hylyn suunta asteissa 123/303. Mittojen ja luotauskuvan perusteella kyseessä voisi olla proomu. |
| metsakeskus.1000053015 |
781 |
Lionpohja 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
422824.00000000 |
6803224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053015 |
Kohde sijaitsee Lionpohjan länsirannalla n. 20 m etäisyydellä vesirajasta olevassa sekametsässä. Paikalla on kaksi kuoppaa, joiden läpi kulkee metsäpolku. Suurempi kuoppa on n. 1.5 x 2 x 1 m kokoinen, josta löytyi vahva hiilikerros pohjalle tehdystä koekuopasta n. 30-40 cm syvyydestä. Isosta kuopasta n. 2 m itään on pienempi n. 1 x 1 x 0.5 m kokoinen kuoppa, jossa hiilikerros on yhtä lailla 30-40 cm syvyydessä. Hiilikerrokset ovat n. 10 cm paksuisia.
Isomman kuopan vallin päälle tehdystä koekuopasta havaittiin kaksoismaannos. Molemmissa maannoksissa on kevyt n. 5 cm paksuinen hiilikerros. Hiilikerrokset ovat 15 cm ja 25 cm syvyydessä pintamaasta. Maaperä on alueella hiekkamaata.
Isosta kuopasta n. 5 pohjoiseen kaivettiin yksi koekuoppa, josta ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.1000053016 |
781 |
Lionpohja 6 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
422877.00000000 |
6803433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053016 |
Kohde sijaitsee Lionpohjan länsirannalla n. 6 m etäisyydellä vesirajasta olevassa sekametsäisessä ja itään viettävässä rinteessä. Paikalla on yksi n. 2 x 2 x 1 m kokoinen kuoppa, josta löytyi vahva hiilikerros pohjalle tehdystä koekairauksesta n. 20-40 cm syvyydestä.
Kuopasta n. 3 pohjoiseen olleesta, mahdollisesti eläimen tekemästä kuopasta havaittiin turvekerroksen alta n. 5 cm paksuinen hiilikerros. |
| metsakeskus.1000053017 |
691 |
Soidinneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402020.00000000 |
7065112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053017 |
Laserkeilausaineistosta havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053018 |
691 |
Salonkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402381.00000000 |
7068908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053018 |
Laserkeilausaineistosta havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053020 |
781 |
Lionpohja 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
422755.00000000 |
6803206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053020 |
Kohde sijaitsee Päijänteen rannan tuntumassa, Lionpohjan lahden länsirannalla 85 m korkeuskäyrän tuntumassa olevalla tasaisella rantaterassilla. Asuinpaikan pohjoispuolella on korkeahko harjumuodostuma ja sen länsipuolella kulkee soratie. Maasto on hiekkapohjaista mäntymetsää.
Kohde on löydetty jo vuoden 2004 inventoinnissa, mutta tällöin se liitettiin osaksi eteläpuolella olevaa kohdetta Lionpohja 1.
Alueelle tehtiin maastotarkastus alueellisen vastuumuseon toimesta v. 2024, jolloin asuinpaikalle pyrittiin määrittelemään rajaus. Paikalle tehtiin koekuoppia Lionpohja 1:stä n. 40 m säteelle pohjoisen puolella olevalle terassille. Ensimmäiset viitteet Poutiaisen havaitsemasta keramiikan löytöpaikasta saatiin n. 53 m Lionpohja 1:den asumuspainanteesta pohjoiseen. Väliin jäävältä alueelta ei löytynyt viitteitä asuinpaikasta, joten pohjoisempi löytöpaikka on eroteltu omaksi muinaisjäännökseksi.
Vuoden 2024 maastotarkastuksessa tehdystä koekuopasta havaittiin runsaasti kampakoristeista ja melko karkeaa kivisekoitteista keramiikkaa. Löydöt tulivat pintakerroksen jälkeisestä hiekkamaasta n. 10-30 cm syvyydestä. Maaperä on turvekerroksen jälkeen hieman tummempaa kulttuurimaata.
Koekuopasta n. 10 m itään oli tuulenkaato, josta ei löytynyt viitteitä asuinpaikasta. Asuinpaikan rajaus on suuntaa antava. Maankäytön muuttuessa tulee rajaus tarkentaa lännen ja pohjoisen puolelta. |
| metsakeskus.1000053022 |
105 |
Kekäleaho |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
583185.00000000 |
7175147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053022 |
Kohteessa on pystyyn kuollut erittäin paksu mänty, kelo. Korkeutta sillä maasta arvioituna on noin 20 metriä. Maassa oli katkennutta puun haaraa. Puun halkaisija on noin metri taitettavalla puumitalla arvioituna.
Puun juuressa on pilkka, kooltaan noin 30 x 60 cm. Pilkkaan on kaiverrettu kruunun merkki ja sen alle vuosilukumerkintä 1822. Pilkkaa tarkastellessa huomaa, että puuta on kohdannut tulipalo, joka on tapahtunut pilkan kaivertamisen jälkeen.
Jos joskus tämä puu kaatuu, kannosta olisi hyvä saada sahattua dendrokronologinen näyte. |
| metsakeskus.1000053023 |
105 |
Iso-Hoikka |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537606.00000000 |
7159141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053023 |
Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa lähekkäin. Tervahaudan 1 halkaisija on noin 12 metriä ja tervahaudan 2 halkaisija noin 10 metriä. Maastokartta-merkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000053026 |
785 |
Kokkomaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
508118.00000000 |
7193638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053026 |
Paikalla on Lidark – tervahaudat ja hiilimiilut aineistossa erottuva tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053027 |
785 |
Korkiamaa |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
489864.00000000 |
7190766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053027 |
Paikalla on Lidark – tervahaudat ja hiilimiilut aineistossa erottuva hiilimiilu. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053028 |
250 |
Pikkuneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303883.00000000 |
6893941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053028 |
Tervahauta sijaitsee Kihniössä, Nerkoon ja Mäkikylän välisellä metsäalueella, noin 560 metriä Kuurin talosta etelään. Maasto on avointa kuusimetsää ja maaperä hiekkamoreenia. Tervahauta on pyöreä ja siinä on selkeät kolme metriä leveät vallit, joiden korkeus on 0,8–1,4 metriä.
Halssi on todennäköisesti sijainnut haudan koillispuolella, mutta jokin nisäkäs on kaivellut koloja halssin kohdalle, eikä se ole selkeä. Kaivetussa maassa ja maan pinnalla tervahaudan ympäristössä on hiilenkappaleita. |
| metsakeskus.1000053029 |
143 |
Vanha Tampereentie 1 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
293054.00000000 |
6854586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053029 |
Vanhan Tampereentien pohjoispuolella, Hakumäen alueella sijaitsevalla tontilla havaittiin inventoinnissa 2021 asutusjäännöksiä, jotka viittaavat Senaatinkartalle (1910) merkittyyn asutukseen. Asutus on oletettavasti syntynyt 1800- ja 1900-luvun taitteessa tai 1900-luvun alussa. Paikka on jäänyt käytöstä 1900-luvun loppupuolella. Tontin kaakkoisreunalla on luoteis-kaakkosuuntainen n. 10 metrin pituinen kivirakenne/kivirivi. Se luoteispuolella n. 80-90 m etäisyydessä on kaksi luonnonkivilohkareista rakennettua kaivoa. |
| metsakeskus.1000053030 |
182 |
Hammaskalliontie |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
406872.00000000 |
6864205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053030 |
Kohde vaatii maastotarkastuksen.
Aivan pienehkön vuoren päällä, jäkälien ympäröimänä on paikka jossa on paljon kiviä kehän muodossa. Osa kivistä tuntuu sammalpeitteen alla koskettamalla.
Havainnot paikalla: kivirakennelma; näkyvissä ja tunnusteltavissa olevan kivirakennelman leveys n. 60cm ja pituus n. 160-170cm
Maaperä: multa;
Havainnot maaperässä:
Havainnot mahdollisista löydöistä: Paikalta on löytynyt tunnistamaton esine (Ilppari ILM 32097), josta on tehty erillinen ilmoitus. Löytö on tehty 15-20 metrin päässä rakennelmasta.
Kohde on vaurioitunut. Kohteessa on raivattu metsää, joten kivet ovat mahdollisesti liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan. |
| metsakeskus.1000053031 |
564 |
Sanginjoen istuinkivi |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
443050.00000000 |
7209880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053031 |
Paikalla on selkänojallista istuinta muistuttava luontainen rohkare, johon liittyy paikallistarinoita. Sanginjoentie on tullut autolla kuljettavaksi 1900-luvun alussa, mutta jo sitä ennen paikalla on ollut kulkureitti. Alkuaan lähempänä nykyistä tietä sijainnut kivi on siirretty nykyiselle paikalleen tietä levenettäessä, todennäköisesti 1980-luvulla tehdyn tien parantamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000053034 |
832 |
Portinloma 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
570129.00000000 |
7251817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053034 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 8,5 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053035 |
832 |
Portinloma länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
569291.00000000 |
7251385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053035 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 7,5 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053036 |
832 |
Portinvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
570808.00000000 |
7252080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053036 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053038 |
753 |
Suuri Rantatie, Brudbrinken |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
397131.00000000 |
6688619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053038 |
Vantaan puolelle merkitty kulkuväylä jatkuu myös Sipoon puolella. |
| metsakeskus.1000053039 |
489 |
Iilamminkangas |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
544968.00000000 |
6731830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053039 |
Korsun, kahden tulipesäkkeen, taistelukaivannon ja maavallin muodostama kokonaisuus sijaitsee välittömästi laaja-alaisen (80x160 m) maa-aineksenottopaikan pohjoispuolella, etelään viettävän Iilamminkankaan ylärinteessä. |
| metsakeskus.1000053039 |
489 |
Iilamminkangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
544968.00000000 |
6731830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053039 |
Korsun, kahden tulipesäkkeen, taistelukaivannon ja maavallin muodostama kokonaisuus sijaitsee välittömästi laaja-alaisen (80x160 m) maa-aineksenottopaikan pohjoispuolella, etelään viettävän Iilamminkankaan ylärinteessä. |
| metsakeskus.1000053039 |
489 |
Iilamminkangas |
10007 |
12011 |
13109 |
11042 |
27000 |
544968.00000000 |
6731830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053039 |
Korsun, kahden tulipesäkkeen, taistelukaivannon ja maavallin muodostama kokonaisuus sijaitsee välittömästi laaja-alaisen (80x160 m) maa-aineksenottopaikan pohjoispuolella, etelään viettävän Iilamminkankaan ylärinteessä. |
| metsakeskus.1000053039 |
489 |
Iilamminkangas |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27000 |
544968.00000000 |
6731830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053039 |
Korsun, kahden tulipesäkkeen, taistelukaivannon ja maavallin muodostama kokonaisuus sijaitsee välittömästi laaja-alaisen (80x160 m) maa-aineksenottopaikan pohjoispuolella, etelään viettävän Iilamminkankaan ylärinteessä. |
| metsakeskus.1000053040 |
489 |
Soivuori 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
530437.00000000 |
6734410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053040 |
Soivuoren etelärinteessä sijaitseva pienien kaskiröykkiöiden kokonaisuus, joka muodostuu 12 yksittäisestä kiviröykkiöstä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2 m:n kokoisia ja korkeudeltaan 0,5-1 m. Yksi kohteista on latomusmainen ja pohja-alaltaan muista röykkiöistä poikkeava kivirakenne (alakohde n:o 9).
Röykkiöt on kasattu luonnonkivistä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 10-40 cm. Kaskiröykkiöiden alueella on suoritettu metsänhoidollisia toimenpiteitä, joiden seurauksena maasto ja röykkiöt olivat tarkastuksen aikaan runsaan hakkujätteen peitossa. Metsäkoneiden jättämiä jälkiä oli havaittavissa Soivuoren rinteessä, ja muutamat röykkiöt olivat hieman rikkoutuneet metsätöiden yhteydessä siten, että osa rakenteiden kivistä oli siirtynyt pois alkuperäisiltä paikoiltaan. Paikoissa joissa maanpinta oli rikkoutunut, oli useassa kohden havaittavissa puuhiiltä ja nokea. |
| metsakeskus.1000053041 |
691 |
Tuikanlamminneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
388785.00000000 |
7055594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053041 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva ja maastokartalle merkitty tervahauta. Halkaisija on noin 19 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053045 |
286 |
Myllykoski |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
504942.00000000 |
6729799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053045 |
Punagraniittinen rajamerkki on pohja-alaltaan 30x60 cm:n ja korkeudeltaan 90 cm:n kokoinen pohjois-etelä -suuntaan pystytetty, ylöspäin suippenevan kivilohkare. Pinnaltaan jäkälöitynyt kivi on joenpuoleiselta länsisivultaan tasapintainen, mutta muutoin karkeasti muotoonsa työstetty teräväsärmäinen luonnonkivi.
Rajamerkki seisoo eteläreunaltaan tasa-pintaisen kiven päällä (40x70 cm) ja sen ympärillä maassa on irtonaisia lohko- ja pyöreäpintaisia irtokiviä, jotka eivät kuulune rakenteellisesti rajamerkkiin. Isoin lohkotuista kivistä on kooltaan 50x110 cm ja pienemmät maakivet halkaisijaltaan 30-90 cm. Samoin kuin rajakivi, ovat sitä ympäröivät irtokivet jäkäläpintaisia ja niiden välissä on runsaasti kariketta, maata sekä sammalta.
Rajamerkki sijaitsee Summanjoen Myllykosken itärannalla, noin 10 m:n etäisyydellä rantapenkereen reunasta. |
| metsakeskus.1000053046 |
286 |
Myllykoski 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
504948.00000000 |
6729696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053046 |
Rajamerkki sijaitsee noin 60 m:n päässä Summanjoen Myllykosken rannasta, lounaaseen viettävän rinteen yläosassa. Kivirakenne on ladottu avokalliolle, joka on vahvan jäkälä- ja sammalkerroksen peitossa.
Punagraniittisista kivistä tehty rajamerkki, joka on pahoin rauennut. Kivirakenne on pohja-alaltaan neliön muotoinen ja se on ladottu lohkotuista ja pyöreäpintaisista luonnonkivistä kalliopinnalle. Rakennetta kehystävät 40-60x30-50 cm kokoiset kivet, joiden rajaama rakenteen keskusta on täytetty 2-3 kerroksella pienempiä kiviä, joiden halkaisija on 20-30 cm. Rajamerkin eteläreunan kivien päällä rinteen suuntaisesti lepää noin 90x50x15 cm:n kokoinen laattamainen kivi, joka on mitä todennäköisimmin rajamerkin kaatunut keskuskivi. Kiven näkyvissä olevalla pinnalla ei ole havaittavissa numero- tai kirjainhakkauksia.
Kyseessä on rajamerkki, joka sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000053047 |
286 |
Raitakoskentie |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
505740.00000000 |
6731279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053047 |
Rajamerkki on pohja-alaltaan neliön muotoinen ja koottu pyöreäpintaisista luonnonkivistä maapohjalle. Kiviä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 25x25-50-80 cm, on rakenteessa ainakin 1-2 kerroksessa. Rajamerkin keskelle on pystytetty luode-kaakko -suuntaan kolmiomainen kivi, jonka tienpuoleinen länsisivu on tasainen ja vastakkainen puoli pyöreäpintainen. Ylöspäin kapeneva pystykivi on korkeudeltaan 55 cm, leveydeltään 20-50 cm ja paksuudeltaan vain 10 cm.
Rajamerkki on lähes kokonaisuudessaan jäkälän, sammalen ja muun aluskasvillisuuden peitossa, minkä vuoksi sen tarkemmasta rakenteesta ei ollut mahdollista tehdä tarkastuksen yhteydessä yksityiskohtaisia havaintoja. Maastossa rajamerkki erottuu kuitenkin helposti sen keskelle pystytetyn suuntakiven ja sen viereen laitetun oranssin aurauskepin avulla. |
| metsakeskus.1000053048 |
285 |
Pernoontie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
490685.00000000 |
6714058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053048 |
Pohja-alaltaan pyöreä ja päältä tasainen, kumpumainen hiilimiilu sijaitsee vanhalle peltoalueelle viettävän rinteen yläosassa. Miilun halkaisija on 6,5 m ja korkeutta sillä on 50-60 cm. Hiilimiilun itäsivustalle on kaivettu kolme halkaisijaltaan noin metrin ja syvyydeltään 30-40 cm:n kokoista pyöreäpohjaista kuoppaa. Miilun luoteissivustalla sijaitsee kaksi vastaavanlaista matalaa kuoppaa.
Miilun lähistöllä sijaitsee yllä mainittujen pienten kuoppien lisäksi kuusi muuta maahan kaivettua kuoppaa, joiden funktionaalinen liittyminen hiilimiiluun on epäselvää. On oletettavaa, että ne liittyvät todennäköisimmin kaskeamiseen/maanviljelyyn ja sadon varastointiin. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000053050 |
285 |
Poikolankallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
494477.00000000 |
6704869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053050 |
Kalliohakkauskenttä sijaitsee Kymijoen Langinkosken haaran itäiselle rannalla avokalliossa, joka viettää loivasti jokeen päin.
Kohde muodostuu arviolta noin kahdenkymmenestä kalliohakkauksesta, jotka muodostavat noin 20x25 m kokoisen kentän avokallioalueella. Hakkaukset ovat sijaintipaikkansa vuoksi olleet alttiina eroosiolle, mistä johtuen ne ovat kuluneita ja vaikeasti havaittavia ja tunnistettavia. Hakkausten havaitsemista vaikeuttaa myös kalliopinnan jäkäläkasvusto.
Kalliohakkauskenttä on noin itä- länsisuuntainen ja on mahdollista, että se jatkuu koilliseen ja itään, missä kalliopinnalle on tuotu täytteeksi ja tasoitteeksi hiekkaa.
Kooltaan laajin ja parhaiten kalliosta erottuva hakkauksista sijaitsee hakkauskentän länsireunalla joen ääressä. Kyseessä on pohjois-etelä -suuntainen hakkaus, joka liittyy paikalla vuonna 1923 tapahtuneeseen hukkumisonnettomuuteen. Muistohakkaus
J.V.N. 19 9/7 14 † 19 12/6 23 on 1,7 m pituinen ja se on tehty 12-14 cm:n korkuisin kapiteelein.
Muistohakkauksen itäpuolella sijaitsee siellä täällä erikokoisia nimikirjain– ja vuosiluku-hakkauksia. Joidenkin ympärille on tehty kehys, jonka muoto vaihtelee. Hakkauksien koko vaihtelee suuresti ja pienialaisimmat niistä ovat vain runsaan 10 cm:n korkuisia. Kirjainhakkaukset on toteutettu kapiteelein tai kaunokirjaimin, ja kalliopinnasta tunnistettavien vuosilukuhakkausten perusteella niitä on tehty ainakin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, todennäköisesti myöhemminkin. Uusinta kerrostumaa alueen kalliotaiteesta edustavat turkoosilla spray-maalilla kallioon tehdyt modernit ”maalaukset”. |
| metsakeskus.1000053051 |
678 |
Vajavankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381572.00000000 |
7173107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053051 |
Kohde sijaitsee mäen rinteellä kuntoiluradan kaakkoispuolella. Tervahauta on syvä ja halkaisijaltaan noin 11 metriä. Syvyys vallin yläreunalta sen pohjalle on noin kaksi metriä. Valli on epäselvä, leveydeltään noin 1,5 metriä. Halssi on pituudeltaan noin 5 metriä ja se suuntaa kaakkoon. Kohteen ympäristö on tiheästi metsittynyttä ja maaperä savista. Tervahaudan vallilla kasvaa katajaa sekä jykevää kuusta ja mäntyä. Pohja on puuton. Pohjalta otettiin kairanäyte, jossa näkyi tummunutta savimaata ja hiilen hippuja. |
| metsakeskus.1000053052 |
418 |
Torninmäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
333896.00000000 |
6810221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053052 |
Kohde sijaitsee Lempäälässä, Savontie eteläpuolella, maastokartassa näkyvän supan lähellä. Paikalla on ainakin viisi peräkkäin sijaitsevaa kiviröykkiötä. LIDAR-kuvan perusteella röykkiöiden läheisyydessä sijaitsee mahdllisesti kivenlouhinnasta syntyneitä kuopanteita. Röykkiöt saattavatkin olla louhokseen liittyviä jätekivikasoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053054 |
202 |
Salvela |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
253983.00000000 |
6707396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053054 |
Salvelan kartano on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1700-luvun jälkipuolella, ja tätä ennen paikalla on ollut kestikievari, torppa ja tuulimylly. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919, vuotta aikaisemmin palaneen päärakennuksen tilalle. Vuonna 2005 päärakennuksen terassin alta havaittiin muurattua perustusta, joka liittyy vanhempaan rakennusvaiheeseen. Kartanorakennus on toiminut kirjastona, kunnantalona ja yksityisenä päiväkotina.
Päärakennuksen lounaispuolelta on maalämpökaivannosta havaittu rautakautisia löytöjä, ja modernien täyttökerrosten alla on paikoin säilynyt rautakautista kalmisto- tai asuinpaikkakerrosta. Kohteen rajausta tarkennettiin inventoinnissa vuonna 2024. |
| metsakeskus.1000053054 |
202 |
Salvela |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
253983.00000000 |
6707396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053054 |
Salvelan kartano on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1700-luvun jälkipuolella, ja tätä ennen paikalla on ollut kestikievari, torppa ja tuulimylly. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919, vuotta aikaisemmin palaneen päärakennuksen tilalle. Vuonna 2005 päärakennuksen terassin alta havaittiin muurattua perustusta, joka liittyy vanhempaan rakennusvaiheeseen. Kartanorakennus on toiminut kirjastona, kunnantalona ja yksityisenä päiväkotina.
Päärakennuksen lounaispuolelta on maalämpökaivannosta havaittu rautakautisia löytöjä, ja modernien täyttökerrosten alla on paikoin säilynyt rautakautista kalmisto- tai asuinpaikkakerrosta. Kohteen rajausta tarkennettiin inventoinnissa vuonna 2024. |
| metsakeskus.1000053054 |
202 |
Salvela |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
253983.00000000 |
6707396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053054 |
Salvelan kartano on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1700-luvun jälkipuolella, ja tätä ennen paikalla on ollut kestikievari, torppa ja tuulimylly. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919, vuotta aikaisemmin palaneen päärakennuksen tilalle. Vuonna 2005 päärakennuksen terassin alta havaittiin muurattua perustusta, joka liittyy vanhempaan rakennusvaiheeseen. Kartanorakennus on toiminut kirjastona, kunnantalona ja yksityisenä päiväkotina.
Päärakennuksen lounaispuolelta on maalämpökaivannosta havaittu rautakautisia löytöjä, ja modernien täyttökerrosten alla on paikoin säilynyt rautakautista kalmisto- tai asuinpaikkakerrosta. Kohteen rajausta tarkennettiin inventoinnissa vuonna 2024. |
| metsakeskus.1000053054 |
202 |
Salvela |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27007 |
253983.00000000 |
6707396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053054 |
Salvelan kartano on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1700-luvun jälkipuolella, ja tätä ennen paikalla on ollut kestikievari, torppa ja tuulimylly. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919, vuotta aikaisemmin palaneen päärakennuksen tilalle. Vuonna 2005 päärakennuksen terassin alta havaittiin muurattua perustusta, joka liittyy vanhempaan rakennusvaiheeseen. Kartanorakennus on toiminut kirjastona, kunnantalona ja yksityisenä päiväkotina.
Päärakennuksen lounaispuolelta on maalämpökaivannosta havaittu rautakautisia löytöjä, ja modernien täyttökerrosten alla on paikoin säilynyt rautakautista kalmisto- tai asuinpaikkakerrosta. Kohteen rajausta tarkennettiin inventoinnissa vuonna 2024. |
| metsakeskus.1000053055 |
777 |
Erkinräme |
10001 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
621107.00000000 |
7261241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053055 |
Ilppari-ilmoitus, jonka kuvien perusteella on tehty kuvaus.
Kohteessa on iso ja elävä mänty, jossa on pilkkamerkintä. Näyttää siltä, että pilkka on tehty huolimattomasti. Se muistuttaa X-kirjainta. X:n ylempään oikeaan sakaran päähän on lyöty noin 45 asteen kulmaan viiva. Vasenta ylempää sakaraa on isketty ainakin kaksi kertaa.
Ilmoituksessa mainitaan, että kohteen sijainnissa on epätarkkuutta, mutta puu on alueen korkein ja sijaitsee lähellä Natura-alueen rajaa.
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa. |
| metsakeskus.1000053056 |
638 |
Hindhår silta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
416423.00000000 |
6696901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053056 |
Mustijoesta pohjoiseen virtaavan joenhaaran ylittävän Kuninkaantien nykyisten siltarakenteiden alla on uoman molemmin puolin (erityisen selvästi itäpuolella) nähtävissä lohkokivistä siltarakennetta sekä puurakenteita. Kivisen/puisen rakenteen pohjoispuolella on
nähtävissä betoniset siltarakenteen jäännökset, jotka liittyvät vielä vuoden 1952 peruskartalla näkyvään siltaan. Tähän liittyy tiepengerryksiä.
Lohkokiviset ja puiset jäännökset liittyvät 1950-luvun vaihetta vanhempaan siltaan.
Kyseiselle kohdalle on merkitty silta mm. vuoden 1691 kartalle (Broterus) ja vuoden
1802 (Lemberg) kartalle. |
| metsakeskus.1000053058 |
765 |
Toukopuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571985.00000000 |
7138093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053058 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053063 |
81 |
Piilosyvänsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442475.00000000 |
6816528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053063 |
Vuoden 2004 inventoinnissa Piilosyvänsaari 1:den eteläpuolella olevalle ylemmälle terassille, harjanteen päälle tehdystä koekuopasta löytyi muutama kvartsi-iskos.
Vuoden 2024 maastotarkastuksessa tehdystä koekuopasta löytyi niin ikään viisi kvartsi-iskosta. Löydöllinen koekuoppa kaivettiin harjun lounaisosaan, lounaaseen viettävälle terassille, hieman korkeinta kohtaa alemmalle tasolle. Kohteelle tehtiin aluerajaus maastotarkastuksen perusteella. Harjun maaperä on hiekkamaata. |
| metsakeskus.1000053064 |
529 |
Lapila |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
227692.00000000 |
6707675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053064 |
Lapilan kylä lienee perustettu 1300-luvulla, ja 1500-luvulla Lapilan kylän kahdesta talosta muodostui säterikartano. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1763. Päärakennuksen kellarissa on vanhaa mukulakivilattiaa sekä kulttuurikerroksia, mahdollisesti rakennuksen koko käyttöhistorian ajalta. Arkeologisten jäännösten laajuus tai säilyneisyys eivät ole tiedossa. Kartanon pihapiirissä on 1700- ja 1800-luvun rakennuskantaa. |
| metsakeskus.1000053068 |
290 |
Korkeaniemi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618710.00000000 |
7110208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053068 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053071 |
538 |
Laukkallio |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231006.00000000 |
6733936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053071 |
Kallion laella on kiviröykkiö, joka koostuu osin laakamaisista kivistä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053074 |
853 |
Kaasavuori |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
233113.00000000 |
6706836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053074 |
Kalliolla on ilmoituksen mukaan kalliohakkaus, jossa on on vuosiluku 1901 (Ilppari ILM27211). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053078 |
710 |
Bredslätt 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
312940.97057640 |
6657824.07624006 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053078 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Ilmoituksen mukaan n. 4 x 5 metrin kokoinen mahdollinen rakennuksen perustus (kivimuuri, hiekkavalleja), jossa on aukko kohti pohjoista. Kivimuuri on paksun sammalen peitossa. Kohdalla ei ole asutusta vuoden 1778-1781 kartalla (KA B15:1/2-4). Kohteen luonteen selvittäminen vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000053079 |
781 |
Rapalanlampi 2 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
421091.00000000 |
6814368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053079 |
Kohde sijaitsee Rapalassa Rapalanlammen pohjoispuolella, Rapalantien eteläpuolella olevan aidatun laitumen koillisosassa, n. 16 m pellon laidalla olevasta suuresta lohkareesta pohjoiseen. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen ruumiskalmisto. Kalmisto sijaitsee kivikkoisessa sekametsässä olevassa kuusikossa hieman muuta maastoa korkeammalla kumpareella. Kalmistoalue on suhteellisen pieni; enintään n. 20 x 20 m. Paikalta on löydetty maastotarkastuksen yhteydessä metallinilmisimella kaksi viikinkiaikaista keihäänkärkeä ja solki sekä rautakautista keramiikkaa. Maaperä on kivistä hiekkamaata. |
| metsakeskus.1000053080 |
481 |
Kierikainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
230148.00000000 |
6720247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053080 |
Kierikainen on suomalaisen oikeuden kylä, ja on ollut keskiajalla yksinäistalo. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1437. Vuonna 1540 kylässä oli kaksi taloa. Talot yhdistettiin vuonna 1606, ja vuosina 1632-1683 talo oli Kankaisten kartanon alustalaistalona, kunnes se peruutettiin kruunulle. Vuonna 1697 talosta tehtiin virkatalo.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053081 |
481 |
Suikkila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
230862.00000000 |
6720045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053081 |
Suikkila on suomalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1540, jolloin sitä kutsuttiin nimellä Iiroinen. Talo oli läänitettynä Kankaisten kartanolle vuodesta 1572 lähtien, ja peruutettiin kruunulle vuonna 1607 ja uudestaan vuonna 1683. Talo ostettiin perintötaloksi vuonna 1761. |
| metsakeskus.1000053082 |
257 |
Stegelbacken |
10007 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
357667.00000000 |
6667602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053082 |
Munkinmäen kartassa vuosilta 1762-1763 (KA B21:16/2-4) kirkon läheisyydessä on Erlasin tilan mailla Stegelbacks åker -nimellä merkityt pellot, joiden keskelle jää Stegelbacken eli Teilimäki.
Kirkon eteläpuolelle Kyrkvägenin länsipuolelle ja samaan karttaan merkityn talvitien (vintervägen) itäpuolelle sijoittunut mäki on ilmeisesti toiminut rangaistuspaikkana ja tieto siitä on tallentunut paikan nimeen. Nykyisellään alue on melko tiiviisti rakennettua, eikä mäestä ole juuri mitään jäljellä. |
| metsakeskus.1000053083 |
936 |
Laajanperä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
319918.00000000 |
6905055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053083 |
Paikalla on tervahauta-merkintä maatokartassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053084 |
936 |
Salonneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
320713.00000000 |
6904326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053084 |
LIDAR-kuvassa on paikalla kaksi todennäköistä tervahautaa. Kohteen koordinaatit osoittavat tervahaudosta pohjoisempaa (Tervahauta 1). Tästä etelään noin 22 m etelään sijaitsee toinen mahdllinen tervahauta (kohteen alakohde "Tervahauta 2") |
| metsakeskus.1000053086 |
250 |
Kotasalo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
310197.00000000 |
6904306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053086 |
Kohde sijaitsee Järvisuomentieltä 1,7 km etelään, noin 700 metriä itään Iso Keisarijärven rannasta. Rajamerkki sijaitsee kalliosaarekkeella, vaikeakulkuisen ojitetun suon keskellä.
Merkki on rakenteeltaan alun perin nelikulmainen, mutta se on ajan myötä pyöristynyt kivien liikuttua. Rakennelman keskellä on kolo, jossa on aiemmin ollut pystypaasi. Paikallistiedon mukaan rakennelmaan on kuulunut pystykivi vielä 80- tai 90-luvulla. Kulmasta kulmaan kivilatomus on 260 cm leveä. Korkeudeltaan se on noin 120 cm ja nähtävissä on kolme kivikerrosta. Kivet ovat kaikki suuria, halkaisijaltaan yli 40 cm:n kokoisia. Kalliossa rakennelman vierellä on nähtävissä lohkoamisjälkiä, joten kivet on saatu läheltä. Lähistöllä ollut havaittavissa viisarikiveä. |
| metsakeskus.1000053087 |
143 |
Vanha Tampereentie 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
292992.00000000 |
6854637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053087 |
Vanhan Tampereentien pohjoispuolella, Hakumäen alueella sijaitsevalla tontilla havaittiin inventoinnissa 2021 asutusjäännöksiä, jotka viittaavat Senaatinkartalle (1910) merkittyyn asutukseen. Asutus on oletettavasti syntynyt 1800- ja 1900-luvun taitteessa tai 1900-luvun alussa. Paikka on jäänyt käytöstä 1900-luvun loppupuolella. Tontin pohjoisosassa on kaksi luonnonkivilohkareista rakennettua kaivoa. Niiden kaakkoispuolella tontin reunassa on n. 10 metrin pituinen kivirakenne/kivirivi. |
| metsakeskus.1000053088 |
143 |
Vanha Tampereentie 3 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
292980.00000000 |
6854661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053088 |
Vanhan Tampereentien pohjoispuolella, Hakumäen alueella sijaitsevalla tontilla havaittiin inventoinnissa 2021 asutusjäännöksiä, jotka viittaavat Senaatinkartalle (1910) merkittyyn asutukseen. Asutus on oletettavasti syntynyt 1800- ja 1900-luvun taitteessa tai 1900-luvun alussa. Paikka on jäänyt käytöstä 1900-luvun loppupuolella. Tontilla on kaksi lohkokivistä rakennettua kaivoa, joista toinen tontin pohjoisosassa (Vanha Tampereentie 2) ja toinen tontin keskiosassa (Vanha Tampereentie 3). Tontin kaakkoisreunalla on luoteis-kaakkosuuntainen n. 10 metrin pituinen kivirakenne/kivirivi (Vanha Tampereentie 1). |
| metsakeskus.1000053099 |
272 |
Vikåviken 4 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
309928.00000000 |
7088429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053099 |
Sijaintipaikka Kokkolan Vanhasatamasta pohjoiskoilliseen Soldatskärin itäpuolella Vikåviken-lahdessa.
Pohja-ainekseen peittynyt yhtenäinen puuhylky tai laivan pohja. Kaaririvien lisäksi havaittavissa sekalaisia järeitä puuosia.
Arkistotietojen perusteella alueella on sijainnut kaksi laivanveistämöä 1760 -luvulta 1850 -luvulle saakka. Hylky liittyy suurella todennäköisyydellä näiden toimintaan ja alueella oleviin muihin hylkylöytöihin. |
| metsakeskus.1000053109 |
564 |
Toivarinaro |
10001 |
12004 |
13043 |
11002 |
27000 |
431387.00000000 |
7220187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053109 |
Kalimeenojan itäpuolella, Toivarinaron pohjoispuolella pienellä niemimäisen kankaan koillisreunassa sijaitsee 5p laserkeilausaineiston perusteella kellarimainen rakenne. Rakenne on neliömäinen kaivanto, joka on sisämitoiltaan 5 x 5,5 metriä. Kaivantoa ympäröi valli, joka mukaan luettuna rakenne on halkaisijaltaan noin 11 metrinen. Rakenteen oviaukko suuntaa itään, ja se on noin 2 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Aineiston perusteella kaivanto on vallin päältä mitattuna 120 cm syvä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053111 |
777 |
Kattilalahti |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
613946.00000000 |
7214808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053111 |
Kohteesta on löytynyt kirveen terä ja kaksi soikeaa kupurasolkea päällekkäin kaareva puoli ulospäin. Viranomaisille Ilppari-ilmoitus 30343.
Tarkastukseen aikana esineiden löytökohtaan tehtiin koekuoppa, mistä tummasta/nokisesta maasta tuli esille hevosenkenkäsolki. Metallinpaljastin ilmaisi koekuopan läheltä lisää signaaleja, ja jonka perusteella kohteelle tehtiin suuntaa antava aluerajaus.
Huom! Käsi-gps tarkkuus vaihtelee.
Havainnot viittaavat selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. |
| metsakeskus.1000053112 |
615 |
Rytikorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
533110.00000000 |
7222091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053112 |
Peruskartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 20,5 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053113 |
434 |
Tavastviken |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
450012.00000000 |
6689966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053113 |
Metallinetsinlöytöpaikka. Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000053116 |
687 |
Itäpuronsuo 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575171.00000000 |
7024472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053116 |
Itäpuronsuon eteläpuolella olevan harjanteen reunalla mahdollinen tervahauta. Harjanteesta noin 350 metriä koilliseen on myöskin matalan harjun rinteellä joitakin kymmeniä vanhoja kaulattuja puita ryhmänä (ILM32279). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053117 |
687 |
Itäpuronsuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575130.00000000 |
7024370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053117 |
Itäpuronsuon eteläpuolella olevan harjanteen reunalla mahdollinen tervahauta. Siitä noin 450 metriä koilliseen on myöskin matalan harjun rinteellä joitakin kymmeniä vanhoja kaulattuja puita ryhmänä (ILM32279). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053119 |
205 |
Surmasaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518758.00000000 |
7095914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053119 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053126 |
433 |
Mullisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
347758.00000000 |
6739709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053126 |
Tervahauta sijaitsee Vojakkalan kylästä vajaat 3 km kaakkoon, Mullinsuon luoteispuolella rautakoskentieltä 350 m länteen. Se on sekametsää kasvavassa kurumaisessa syvänteessä, jonka pohjalla myös enduroreitti kulkee. Tervahauta on täysin kasvillisuuden peitossa, mutta se erottuu kurussa selkeästi muusta maastosta korkeampana kumpuna. Vallien halkaisija on yli 5 m ja korkeutta niillä on toista metriä. Keskellä pohjalla on selkeä neliömäinen kuoppa, jonka pohja on vallin laesta 2 m syvemmällä. Juoksutusaukko on erittäin selkeä ja suunta on lounaaseen päin. Vallin kairanäytteessä hiiltä.
Lidarin ohella tervahauta erottuu senaatinkartastossa, jonka perusteella se ajoittuisi 1800-luvun loppupuolelle. |
| metsakeskus.1000053135 |
781 |
Rapala 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
419997.00000000 |
6813801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053135 |
Hiilihauta sijaitsee Päijänteeseen pistävän Rapalanniemen kärk-osassa lähellä niemen länsirantaa, rannasta noin sata metriä länteen. Hiilihauta on ympäristöstään selkeästi kohoavalla hiekkaisella mäntymetsää kasvavalla moreenikumpareella. Maaperä muualla ympäristössä on kivikkoa. Uusi, vuonna 2023 rakennettu tie on rikkonut hiilihaudan länsireunaa, jossa on nähtävillä rikkoontuneesta maasta paljastunutta hiiltä. Hiilihauta on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin seitsemän metriä. Hiilihaudan keskiosa on kuopalla ja sen syvyys on noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000053145 |
849 |
Lähdekorpi |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370141.00000000 |
7054409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053145 |
Tervahauta (läpimitta n. 17 m, kuoppa n. 6 m, halssi lounaaseen) sijaitsee Lähdekorven pohjoisosassa sijaitsevalla pienellä kankaalla, heti Kuirinnevan suuntaan kulkevan metsätien lounaispuolella. Tervahaudan päällä ja välittömässä ympäristössä kasvaa varttuneita kuusia ja mäntyjä sekä nuorempaa puustoa, muuten tervahaudan puoli tiestä on melko nuorta taimikkoa. |
| metsakeskus.1000053146 |
710 |
Oxmossen |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
323324.00000000 |
6675735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053146 |
Lounaaseen viettävässä rinteessä on pienellä tasanteella hiilimiilu, noin 4 m halkaisija. Hiilimiilu on selväpiirteinen ja sen pohjalta tuli sammaleen alta vastaan hiiltä. |
| metsakeskus.1000053147 |
421 |
Ruippojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377443.00000000 |
7048133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053147 |
Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta 6,8 km länsiluoteeseen kivisellä harjanteella, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsää. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Hauta sijaitsee harjanteen etelärinteellä noin 15 m Ruippojärveltä pohjoiseen, läpimitta valli mukaan lukien
13 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 3 m ja syvyys 1,7 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000053148 |
421 |
Syrinharjun vanha pitäjätie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
378108.00000000 |
7049809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053148 |
Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta 4,2 – 8,8 km luoteeseen. Pitkä ja leveä itäkaakko -
länsiluode-suuntainen harjujakso (Kinnulasta – Toholammille), jonka laidat ovat melko tasaisia. Kuiva mäntykangas, eri-ikäistä metsää, paikoitellen aukeaa. Suur-Lohtajan sisämaan pitäjäntien viimeinen osa Toholammilta Lestijärvelle valmistui 1750-luvun alussa.
Suuri osa linjauksesta on edelleen käytössä asfaltti- tai soratienä. Syrinharjulla alkuperäinen tienpohja on säilynyt pitkiäkin matkoja lähellä nykyistä kantatietä 775. Syrjänjärven pohjoispuolella vanhaa tienpohjaa on säilynyt 4 km:n matkalla, osa on pois käytöstä ja osa toimii metsäautotienä. Tietä ei ole päällystetty, leveys on 1,7 -2,5 m (metsäautotiekäytössä se on paikoitellen levennyt). Tarkka tielinjaus on merkitty mm. 1840 luvun pitäjänkarttaan (tekijä tuntematon). |
| metsakeskus.1000053149 |
421 |
Hiekkakaarat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378775.00000000 |
7050995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053149 |
Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta 7 km luoteeseen hiekkaharjanteella Syrinharjun pohjoispuolella, kuiva kangas, varttunutta kasvatusmetsää. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Hauta sijaitsee harjanteen etelärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa noin 50 v. mäntyjä. |
| metsakeskus.1000053150 |
790 |
Evon kylätontti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
286480.27243007 |
6807585.63503097 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053150 |
Vuonna 1540 kylässä oli 12 taloa, vuoden 1769 kartalla niitä on 13. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1426. Kylätontti paikantuu hyvin, paikannus vastaa alueen topografiaa. Alue osin kalliota, osin peltoa. Kylätontin autioituneet/rakentamattomat osat (esim. pelloksi tai joutomaaksi muuttuneet) ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muilta osin kyseessä on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000053151 |
746 |
Mörkönen 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
387095.00000000 |
7087134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053151 |
Maastokartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 21 metriä ja sen halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053152 |
202 |
Auvaisberg 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
243622.00000000 |
6704943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053152 |
Maastonkohouman päällä on romahtanut kellarikuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 2,5-3,0 metriä ja syvyydeltään noin 1-1,5 metriä. Kellarin kulkukäytävä avautuu koilliseen. Kuopan reunoilla ei ole näkyvissä kiviä. Kellarin viereen on merkitty rakuunantorppa vuoden 1770 Auvaisbergin tiluskarttaan, ja alueella on torppaan liittyvä rakennus ja peltoja myös vuosien 1870 ja 1910 kartoissa. 1900-luvun ilmakuvissa ja peruskartoissa paikalla ei enää ole rakennuskantaa.
Kellarin etelä- ja itäpuolelle on läjitetty maata, ja valtaosa vanhasta torpanpaikasta on tässä yhteydessä peittynyt tai tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000053153 |
615 |
Kivikangas |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523069.00000000 |
7274314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053153 |
Metsähallituksen ilmoittama mahdollinen pyyntikuoppakohde. Kohde sijaitsee Kivikankaan korkeimman itä-länsisuuntaisen harjanteen kohdalla, harjanteen eteläreunalla. Alueella on kahdeksan mahdollista pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat itä-länsisuuntaisena jonona noin 700 metrin pituisella matkalla. Kuoppien syvyydet ovat noin 50 cm, joskin itäosan pyyntikuopat eivät ole aivan niin syviä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053154 |
483 |
Rouhunhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
387354.00000000 |
7138450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053154 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee nimettömän metsäautotien päästä lähtevän ajouran länsipuolella eri ikäistä sekapuuta kasvavassa metsässä. Tervahaudan länsipuolella on avokallioaluetta. Tervahauta on muodoltaan maljamainen. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä. Syvyyttä haudalla on sen pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,3 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 1,5 metriä leveä, 4 metriä pitkä ja 1,2 metriä syvä. Halssin suulla on esillä tervahaudan kylmämuurattuja kiviä. Valliin tehdystä koepistosta havaittiin hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053156 |
483 |
Kaijanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384511.00000000 |
7134274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053156 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee hakkuuaukean luoteisreunassa, noin 515 metriä metsäautotieltä luoteeseen. Tervahauta on laakea ja se on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Valli on 2 metriä leveä, ja haudan pohja on tasainen. Pohjan syvyys on 0,5 metriä. Halssi on selkeä neliskulmainen kaivanto (mitoiltaan 3 x 2 m), joka sijoittuu tervahaudan koillisosaan. Tervahaudan päällä kasvaa jokusia nuoria kuusia ja haapoja, vallilla näkyy myös muutamia kantoja.
Alue on tervahaudan ympäriltä vahvasti muokattua, ja tervahautaan liittyvää hiiltä näkyy monin paikoin maan pinnalla. Tervahaudan koillispuolella on kaivanto (kooltaan 2 x 0,7 m), joka voi liittyä tervahaudan käyttöön, tai sitten viimeaikaiseen maankäyttöön. |
| metsakeskus.1000053157 |
483 |
Irvanlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385326.00000000 |
7132534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053157 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee noin 220 metriä metsäautotieltä etelään. Alue on tiheästi kasvavaa harventamatonta sekametsää. Tervahaudan halkaisija on 14 metriä ja syvyys yläreunalta pohjalle mitattuna 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Halssi laskee loivasti alarinteeseen haudan lounaispuolelle. Halssista erottuu noin 7 metriä pitkä kaivanto. Maaperä tervahaudan kohdalla on hyvin kivikkoista, eikä pohjalta saatu otettua maakairanäytettä. Tervahauta on metsittynyt, ja sen päällä kasvaa monen ikäistä ja paikoin tiheää kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000053158 |
483 |
Käkiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385166.00000000 |
7131323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053158 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee loivassa rinteessä uuden ajouran itäpuolella. Aluetta on muokattu huomattavasti tervahaudan ympäriltä, ja myös kohteen päältä on kaadettu tuoreeltaan puita. Heti kohteen luoteispuolella näkyy metsäkoneen jälki. Maasto on kivikkoista ja myös tervahaudan pohjalla on isoja kivenlohkareita. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja syvyys ylärinteeltä mitattuna 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 2 metriä. Halssi erottuu epäselvänä kaivantona alarinteessä, tervahaudan länsireunassa. |
| metsakeskus.1000053159 |
483 |
Pirttikangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
386586.00000000 |
7133458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053159 |
Rajamerkki sijaitsee ojitetulla kosteikolla noin 50 metriä Ylipääntieltä koilliseen. Rajamerkistä on näkyvillä kookas teräväkärkinen viisarikivi (n. 0,5 x 0,2 m), mutta ei kivijalustaa. Alueella kulkee nykyinen Oulaisten ja Merijärven kunnanraja. Vuoden 1845 pitäjänkartalle samaan kohtaan on merkitty näiden pitäjien välinen rajan taitekohta. Kuntien raja on merkitty myös vuoden 1952 peruskartalle ja kohdassa on myös Petäjäkosken kylän enklaavin rajan taitekohta. |
| metsakeskus.1000053160 |
849 |
Hankosalmi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376097.00000000 |
7064929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053160 |
Tervahauta sijaitsee Matonevan luonnonsuojelualueen eteläpuolella harjanteella. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko) |
| metsakeskus.1000053161 |
849 |
Kerttulanhautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375832.00000000 |
7072766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053161 |
Tervahauta sijaitsee kankaan etelärinteessä. Haudan koko on noin 20 metriä, halssi on haudan eteläreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko). Tervahauta on merkitty myös maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000053163 |
849 |
Sammakkolammit |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375096.00000000 |
7073086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053163 |
Tervahauta sijaitsee Sammakkolampien pohjoispuolella etelärinteessä. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko). |
| metsakeskus.1000053164 |
10 |
Heikkilän Hoikka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344109.00000000 |
6954978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053164 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon
nähden on 1,5 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 8 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan läntisellä puolella on havaittavissa halssin jäänne, joka erottuu vallin ulkopuolella kuoppana, joka on pituudeltaan 1 m, leveydeltään 2 m ja syvyydeltään 0,5 m. |
| metsakeskus.1000053165 |
849 |
Kivilamminsalo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377657.00000000 |
7061067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053165 |
Tervahauta sijaitsee Paukanevan luonnonsuojelualueen koillispuolella. Haudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko). |
| metsakeskus.1000053166 |
10 |
Fräntilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335868.00000000 |
6946823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053166 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 25 m. Vallien korkeus ympäröivään maastoon nähden on 0,5 m. Tervahaudan kuoppa on reunoiltaan loiva, keskeltä suppilomaisempi, halkaisijaltaan 15 m ja syvyydeltään 0,7 m. Läntisellä puolella tervahautaa on havaittavissa halssin jäänne, jonka laskukuopan pituus on 4 m, leveys 3 m ja syvyys 0,5 m. Tervahauta sijaitsee peltojen välisessä metsäsaarekkeessa ja sen valleilla kasvaa mäntyä. |
| metsakeskus.1000053167 |
10 |
Vääräniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341151.00000000 |
6939153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053167 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 20 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on 0,5 m. Tervahaudassa on 5 m leveä tuplavalli, joista ulkoisempi valli on matalampi. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkähkö, halkaisijaltaan 10 m ja syvyydeltään 0,5 m. Koillisessa päädyssä tervahautaa on havaittavissa halssin jäänne, joka erottuu vallin ulkopuolella lounais-koillissuuntaisena ojana, joka on pituudeltaan 6 m, leveydeltään 1 m ja syvyydeltään 0,5 m. Halssi päättyy tiehen ja saattaa olla osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000053168 |
421 |
Purontakasten Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379724.00000000 |
7057114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053168 |
Tervahauta sijaitsee Paukanevan luonnonsuojelualueen eteläpuolella. Haudan läpimitta on noin 22 metriä, halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko). Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000053169 |
10 |
Myllyaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342071.00000000 |
6945974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053169 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 30 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on pohjoispuolella 0,5 m ja eteläpuolella 1 m. Valli on muodoltaan leveä ja laakea. Tervahaudan kuoppa on reunoiltaan laakea ja keskeltä suppilomainen, halkaisijaltaan 20 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan lounaispuolella on halssin jäänne, joka erottuu vallissa kivirakenteena ja vallin ulkopuolella koillis-lounais-suuntaisena ojana, joka on pituudeltaan 10 m, leveydeltään 1,5 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan päällä kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000053170 |
10 |
Valkeinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344039.00000000 |
6947779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053170 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on 0,5 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 10 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan itäpuolella on halssin jäänne, joka erottuu vallin ulkopuolella itä-länsisuuntaisena ojana, joka on pituudeltaan 7 m, leveydeltään 1 m ja syvyydeltään 1 m. Tervahaudan vallilla kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000053171 |
10 |
Kullanottankallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343976.00000000 |
6948416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053171 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on 0,5 m. Tervahaudan kuoppa on reunoiltaan jyrkkä, keskeltä suppilomainen ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan kaakkoispuolella on halssin jäänne, joka erottuu vallin ulkopuolella teräväreunaisena ojana, joka on pituudeltaan 5 m, leveydeltään 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Tervahaudalla kasvaa tiheää sekametsää. |
| metsakeskus.1000053172 |
421 |
Paukakoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380821.00000000 |
7057029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053172 |
Tervahauta sijaitsee Lestijoen ja Paukanevan luonnonsuojelualueen eteläpuolella. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi on haudan koillisreunalla. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko).Tervahauta on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000053173 |
10 |
Luhtaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345583.00000000 |
6953462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053173 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on pohjoispuolella 0,5 m ja eteläpuolella 1,0 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 8 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan länsipuolella on halssin jäänne, joka erottuu vallin ulkopuolella ojana, joka on pituudeltaan 8 m, leveydeltään 1 m ja syvyydeltään 0,5 m. |
| metsakeskus.1000053174 |
10 |
Mutkankallio 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343790.00000000 |
6953676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053174 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 25 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on 1 m ja valli on muodoltaan leveä. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 12 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan lounaispuolella erottuu halssin jäänne 10 m pitkänä, 1,5 m leveänä ja 1 m syvänä ojana. |
| metsakeskus.1000053175 |
421 |
Paukakoski etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380745.00000000 |
7056699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053175 |
Tervahauta sijaitsee Paukakosken tervahaudasta noin 300 metriä etelä-lounaaseen metsäautotien ja sähkölinjan itäpuollella. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko) |
| metsakeskus.1000053176 |
10 |
Mutkankallio 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343684.00000000 |
6953423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053176 |
Inventointi 2024:
Tervahaudan halkaisija valleineen on 17 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on lounaispuolella 1 m ja koillispuolella 0,5 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 8 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudan lounaispuolella erottuu halssin jäänne, joka on kaivettu lounaaseen laskevaan rinteeseen. Halssi erottuu vallin ulkopuolella 7 m pitkänä, 2 m leveänä ja 1 m syvänä ojana. Halssin syvyys vallin reunaan nähden on 2 m. |
| metsakeskus.1000053177 |
10 |
Iso-Sikanen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341695.00000000 |
6949084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053177 |
Inventointi 2024:
Tervahauta on rakennettu järveen päin laskevaan rinteeseen. Tervahaudan halkaisija valleineen on 25 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on itäpuolella 1,5 m ja länsipuolella 0,5 m. Valli koostuu kaksoisvallista, jonka leveys on 7 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 11 m ja syvyydeltään 1,5 m. Itäisessä vallissa ja rinteessä on havaittavissa halssin jäänne, joka erottuu vallissa kivirakenteena ja vallin ulkopuolella luode-kaakkosuuntaisena jyrkkäreunaisena ojana, joka on pituudeltaan 7 m, leveydeltään 2 m ja syvyydeltään 1,5 m. Tervahaudalla kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000053178 |
10 |
Ylimutka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342691.00000000 |
6950069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053178 |
Inventointi 2024:
Tervahauta on rakennettu kaakon suuntaan laskevaan rinteeseen. Tervahaudan halkaisija valleineen on 12 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on kaakossa rinteen kohdalla 1 m ja muualla 0,5 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan hyvin jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 7 m ja syvyydeltään 1,5 m. Kaakkoisessa vallissa on havaittavissa pyöreän muotoinen halssin jäänne, joka on pituudeltaan 3 m, leveydeltään 3 m ja syvyydeltään 2 m. Tervahauta on vanhalla hakkuuaukealla, jossa kasvaa nuorta koivikkoa. |
| metsakeskus.1000053179 |
421 |
Heinosenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380133.00000000 |
7053690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053179 |
Tervahauta sijaitsee kankaalla Iso-Heinosen pohjoispuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä. Halssi on haudan lounaisreunassa. Kohde vaatii maastotarkastuksen, todettu lidaraineiston perusteella (LIDARK tervahaudat ja hiilimiilut 2020-2022, museoverkko). Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000053180 |
10 |
Laituri |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345779.00000000 |
6951085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053180 |
Inventointi 2024:
Tervahauta on rakennettu lännen suuntaan laskevaan rinteeseen. Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Vallin korkeus ympäröivään maastoon nähden on itäpuolella 0,5 m
ja lännessä alarinteen puolella 1 m. Tervahaudan kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 6 m ja syvyydeltään 1 m. Läntisessä vallissa on havaittavissa halssin jäänne, joka erottuu vallissa painaumana ja vallin ulkopuolella länsi-itäsuuntaisena ojana, joka on pituudeltaan 3 m, leveydeltään 2 m ja syvyydeltään 1 m. Tervahaudalla kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000053181 |
10 |
Mutkankyläntie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342553.00000000 |
6951931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053181 |
Inventointi 2024:
Tervahauta on rakennettu loivaan luoteesta kaakkoon laskevaan rinteeseen. Tervahaudan halkaisija valleineen on 15 m. Vallit kohoavat 0,5 m ympäröivän maaston yläpuolelle ja niissä kasvaa mäntyä. Kuoppa on muodoltaan jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 7 m ja syvyydeltään 1,5 m. Kaakon puoleisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne. Luode-kaakko suuntaisen halssiojan pituus 5 m, leveys 1 m ja syvyys 1,5 m. Koillisen vallin välittömässä läheisyydessä havaittiin 3 x 2 m laajuinen ja 1 m syvä hyvin jyrkkäreunainen resentti hiekanottokuoppa. |
| metsakeskus.1000053182 |
790 |
Orimäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27026 |
276874.00000000 |
6807005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053182 |
Ilmoituksen ja siihen liittyvien kuvien perusteella paikalla on yli metrin leveä ja yli metrin korkea, suureksi osaksi sammaloitunut kiviaita, joka kulkee koko peltosaarekkeen/mäen läpi päästä päähän. Rakenne on ainakin yhdessä kohdassa rauennut tai kasattu epämääräisemmäksi ja leveämmäksi. LIDAR-kuvissa se erottuu n. 120 m pitkänä ilmiönä, joka kulkee saarekkeen länsiosassa SW-NE-suuntaisesti ja kaartuu rinteen yläosassa itään.
Kiviaita on merkitty W-E-suuntaisena v. 1979 ja 1988 peruskarttoihin. Peltosaareke näkyy v. 1907 Senaatin kartaston kartassa, johon on merkitty myös latoja mm. heti saarekkeen itä- ja pohjoispuolelle. Kiviaidan kivet lienevät peräisin ko. pellon raivauksesta 1800-luvulla tai viimeistään 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000053184 |
498 |
Keimiötunturi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
379863.00000000 |
7539557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053184 |
Keimiötunturin laella on vanha rajapyykki vuodelta 1754, jolla on erotettu Ylitornio ja lapinkylät toisistaan. Se on tuhoutunut osittain retkeilijöiden kasatessa kiviä sen päälle, lisäksi rajapyykin yläosa on romahtanut ja pahoin vaurioitunut. Kasattujen kivien alta on yhä havaittavissa selkeästi pyykin vanhoja kiviä, sillä ne ovat huomattavasti harmaampia ja tarkoituksenmukaisemmin ladottuja kuin ympäröivät kivet. Kyljille ladotut kivet ovat tehneet latomuksesta paljon leveämmän kuin mitä se on alun perin ollut. Rajapyykin korkeus on 1,5 metriä. Pohja on ollut pyöreä ja se on halkaisijaltaan n. 1,0-1,5 metriä. Tarkkojen mittojen ottaminen hankalaa myöhemmin ladottujen kivien takia. Pyykin lähellä n. 1,5-2 metrin päässä, itäpuolella, on suurehko maakivi, jossa on reikä keskellä ja hakkauksia. Hakkaukset liittyvät kaiketi rajankäyntiin ja reikä kolmiomittauksiin. Tunturin laki on pieni ja nyppylämäinen. Rajapyykki on tehty korkeimmalle kohdalle ja se näkyy kauas. Paikalla on sijainnut kolmiomittauspiste, josta kertovat latomuksen kaakkoispuolella sijaitsevat kallioon kiinnitetyt neljä rautapulttia. Näistä kolme muodostavat kolmion, jonka keskelle neljäs pultti on isketty. Keskellä sijaitsevassa pultissa on risti.
Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kokonaisuudessaan merkitty maastoon kivipyykeillä Ruotsin vallan aikana. Etenkin Kaisavaaran, Mustivaaran (Rajakirakka), Typpyrävaaran (Iso Kerovaara), Kerovaaran ja Porkkavaaran rajapyykit ovat poikkeuksellisen näyttäviä kivipaasineen ja viisarikivilinjoineen. Raja alkaa Tornion Kaakamon kylästä, josta se jatkuu Ylitornion ja Kittilän lapinkylien rajaan ja edelleen sitä pitkin Pallastunturin länsipuolelle. Raja noudattaa vesistöjen valuma-alueita. Rajan on ollut tarkoitus erottaa Länsipohjan ja Pohjanmaan pitäjät Lapinmaasta ja raja tunnetaankin myös Lapin ja lannan rajana. Vuonna 1687 Tornion pitäjän ja Kittilän lapinkylän välillä tehdyssä rajaselvityksessä mainitaan rajapaikkana mm. Porkkavaara, joka on nykyisinkin Kolarin, Muonion ja Kittilän kuntien välinen rajapaikka. Lopullisesti raja on käyty 1786. Rajapaikkoja ovat mm. Rajakari, Koivuluoto, Saari Alakarvalan talon
kohdalla Kaakamajoessa, Kalliokoski, Kaisavaara, Mustivaara, Typpyrävaara ja Porkkavaara. Kemin ja Tornion vanhan rajan rajakiviin ja -kallioihin on hakattu rajamerkkejä sekä rajankäyntiin viittaavia vuosilukuja 1596, 1686 ja 1786. Rajat on merkitty viiden kiven pyykein (femstenaröset) ja viisarikivilinjoin. |
| metsakeskus.1000053185 |
322 |
Norrskogen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
261970.00000000 |
6678402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053185 |
Halkaisijaltaan noin 10 m hautaröykkiö ulkoilureitin varrella. Ulkokehällä muutamia isompia luonnonkivilohkareita, muuten ilmiasultaan tyypillinen saariston hautaröykkiö. Keskellä laajahko kraaterimainen kaivelukuoppa. |
| metsakeskus.1000053189 |
320 |
Ailanganlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
522156.00000000 |
7385393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053189 |
Paikalta on v. 2024 löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen rannerengas. Kohde tarkastettiin Lapin maakuntamuseon toimesta tuoreeltaan kesällä 2024, jolloin paikalla todettiin olevan kiinteä muinaisjäännös. Löytökohdasta löydettiin sirpale palanutta luuta tämän merkkinä. Kohde sijaitsee hienohiekkaisella uimarannalla, josta valtaosa aluskasvillisuudesta on kulunut pois. Kohteen todettiin olevan kulumisvaarassa, joten löytökohta tutkittiin pikaisesti elokuun lopussa 2024. Tällöin paikalta löydettiin kiveämätön liesi. Liedestä arviolta puolet tutkittiin, toisen puolen jäädessä paikalla kasvavan männyn juurakon alle. Löytöinä palanutta luuta sekä rautaesine. |
| metsakeskus.1000053190 |
734 |
Förby Farfarintie |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
270492.00000000 |
6669268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053190 |
Noin 140 x 15 m kokoinen, matalahko louhos luonnonsuojelualueella. Louhoksen pohja kasvillisuuden ja sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000053191 |
577 |
Köysimäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
257363.00000000 |
6715234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053191 |
Rajapyykki, jonka pystykiveen on kaiverrettu "1780 CgA". Pyykin ympärillä on kivilatomus. Rajamerkki on Liedon ja Paimion sekä ilmeisesti myös vanhan Piikkiön pitäjän rajalla. |
| metsakeskus.1000053192 |
732 |
Rytiharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551574.00000000 |
7370285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053192 |
Paikalla on matalahko mutta selväpiirteinen tervahauta, jonka halkaisija n. 12 m. Kairatessa haudan keskeltä todetaan hyvin hiilinen musta maa. Halssin pituus n. 3 m kohti etelää järvelle päin. Sijaitsee Isojärven rannassa järveä kohti viettävällä mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000053194 |
202 |
Sauvala 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
253818.00000000 |
6705623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053194 |
Viukkalanojan lounaislaidalla, Sauvalan kylämäen kaakkoispuolella pellolla on rautakautinen muinaisjäännös. Kohteen tarkat rajat eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000053195 |
498 |
Kutujärvi 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
382048.00000000 |
7509820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053195 |
Kutujärven autiotuvaksi kunnostetun niittypirtin alkuperäinen sijainti. Niittypirtti on rakennettu 1940-luvulla ja siirretty nykyiselle paikalleen v. 2007. Korjattu pirtti on nykyisin Kutujärven autiotupa.
Tällä paikalla sijaitsee niittypirtistä muistoina romahtanut tulisija, hiiltyneitä lattiahirsiä ja vanhoja, ruostuneita kattiloita ja paistinpannu. Pirtin pohja on mitoiltaan 2,9 x 4 metriä ja se on pohjois-etelä-suuntainen. Ovi on sijainnut pohjoispuoleisella seinällä tulisijan vieressä. Tulisija on ollut muurattua luonnonkiveä, jossa tulipesä on ollut kohti pirtin keskustaa. Ympäristössä kasvaa sekametsää, jonka aluskasvillisuus on vaivaiskoivua, lakkaa ja mustikkaa. Pirtti on sijainnut suomaalla, joka rajoittuu lännessä Kutujärvestä laskevaan ojaan; pohjoisessa ja idässä Kutujärveä ympäröivään suoniittyyn. |
| metsakeskus.1000053196 |
498 |
Nilioja kammi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
383319.00000000 |
7506442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053196 |
Niliojan varrella sijaitseva romahtaneen kammin raunio. Kammi on tehty osittain hiekkaiseen rinteeseen, joka laskee kohti Niliojaa. Kammin tukirakenteena on ollut hirsikehikko ja kiviä, jonka päälle on tehty laudoista katto, joka päällystettiin turpeella. Eristeenä tai lautojen suojana on kaiketi käytetty läpinäkyvää muovia, jota pilkisti turpeen alta. Tulisijasta oli nähtävissä peltinen savupiippu, jonka ympärille on muurattu luonnonkiviä. Jäännöksen perusteella on vaikea sanoa onko lämmön lähteenä ollut luonnonkivistä muurattu tulisija vai kamiina. Kammin raunio on mitoiltaan 3,6 x 3,3 metriä. Pitkä sivu on itä-länsi-suuntainen ja oviaukko on sijainnut etelässä. Vallin leveys on 0,7 metriä ja romahtaneen lisäosan mitat 2,4 x 1,6 metriä. Tulisija sijaitsee luoteisnurkassa ja on mitoiltaan n. 1,0 x 0,8 metriä. Kammin vieressä, ojan puolella, on männyssä kaksi kylttiä, joihin on kirjoitettu KOTAMAJA 700 M ja TERVETULOA sekä pilkka. Kylttien ja kammin välistä näyttäisi kulkevan vanha retkeilyreitti tai latu, sillä ympäristö on "avatun" näköinen. Lisäksi kammin pihapiirissä on suuria, käsiteltyjä hirsiä, jotka muistuttavat sähköpylväitä.
Ympäristö on sekametsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Ojan läheisyydessä kasvillisuus rehevämpää heinikkoa ja pajukkoa. Kammin päällä kasvaa puolukkaa sekä männyn ja kuusen taimia. |
| metsakeskus.1000053198 |
286 |
Kiikunjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499939.00000000 |
6746750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053198 |
Kohde sijaitsee noin 350 metriä Kiikunsuon länsipuolella. Alueen maaperä on hiekkaa ja tervahaudassa ja sen ympäristössä kasvaa tiheä kuusikko.
Tervahaudan vallin korkeus on 1–1,3 metriä ja leveys 4–5 metriä. Keskellä hautaa on kuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys alle metrin. Rännikaivantoa ei inventoinnin yhteydessä havaittu, joten kyseessä on ilmeisesti tervahauta, jossa terva on laskettu keskellä hautaa olevaan keräysastiaan, joka on ollut kuopan kohdalla. Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta on noin 13 metriä. |
| metsakeskus.1000053206 |
732 |
Navettakangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555252.00000000 |
7371525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053206 |
Navettakankaalla, Pieni Särkijärven pohjoispuolella suon laidassa sijaitsee n. 56 m päässä toisistaan kaksi pyyntikuoppaa.
A: Pohjoisempi kuopista. Selkeä pyöreän suppilomainen pyyntikuoppa, jossa hiukan ympärysvallia havaittavissa. Halkaisija vallit mukaan lukien n. 8 m, syvyys metrin luokkaa. Sijaitsee kaakkoon viettävässä rinteessä mäntykankaalla.
B: Eteläisempi kuopista. Laakean pyöreä vallillinen pyyntikuoppa. Halkaisija vallit mukaan lukien n. 8 m, syvyys n. 1 m. Lähellä suon laitaa. |
| metsakeskus.1000053207 |
400 |
Metsenkallionmäki |
10002 |
12004 |
13047 |
11004 |
27000 |
206481.00000000 |
6769280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053207 |
Sammaloitunut, kivien varaan vaakatasoon nostettu n. 2 x 5 m kokoinen n. 20 cm paksu laakakivi kalliopohjalla. |
| metsakeskus.1000053209 |
614 |
Patokangas 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
540701.00000000 |
7345651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053209 |
Kohde havaittiin sattumalta lausuttaessa viereselle alueelle tulevasta metsänkäytöstä. Suon laidassa, suon vastaisen törmän sivussa, näkyy 5p -aineistossa neljä arkeologisesti kiinnostavaa loivaa painannetta törmän suuntaisesti kaarevassa rivissä. Ainakin osassa painanteita vaikuttaisi olevan ympärysvallit. Kaksi pohjoisinta vaikuttaa olevan nelikulmaisia ja kiinni toisissaan. Painanteet tuskin ovat pyyntikuoppia, mutta ne voisivat olla esim. asumuspainanteita. Toisaalta myös mm. vanhat savottakämpät on voitu rakentaa tällä tavalla, tosin yhdessäkään painanteessa ei ainakaan LiDAR-aineistossa visualisoidu selkeää tulisijaa. Paikka tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000053210 |
49 |
Lakeamäki |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
373905.00000000 |
6675763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053210 |
Inventointihavainnot 2022: Kohde sijaitsee Lakeamäen länsipäässä rinteessä, sen vierestä, pohjoispuolella, kulkee polku. Kuoppa on kooltaan noin 4 x 4 metriä, syvyys noin metri, siihen johtaa alarinteestä sisäänkäynti, joka erottuu puolisen metriä leveänä urana. Kyseessä lienee kellari tai muu säilytyskuoppa historialliselta ajalta. Kuopassa on puujätettä, joten sen selvä muoto ja syvyys ei käy ilmi. Todennäköisesti se liittyy Lakeamäen pohjoispuolella noin 100 metrin päässä kuopasta sijainneen maatalon toimintaan 1900. Talo näkyy 1900-luvun ilmakuvissa ja kartoissa. |
| metsakeskus.1000053211 |
785 |
Lepolanranta 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
489004.00000000 |
7152202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053211 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 8 metriä. Halssi suuntaa kohti itäkaakkoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053212 |
49 |
Soldatängen |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
373790.00000000 |
6675081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053212 |
Inventointihavainnot 2022: Henttaan peltoaukean ja Lillträsketin välissä on Soldatängen niminen alue, joka liittynee historiallisissa kartoissa olevaan Soldats torp-nimiseen torppaan. Alue on ollut niittyä tai peltoa 1700-luvulta aina 1960-luvulle asti. Nykyisin alue kasvaa tiheähkö lehtipuuvaltaista sekametsää, maaperä on multaista ja muhevaa hiesua. Inventoinnissa havaittiin yksi kiviröykkiö vanhalla peltoalueella. Kyseessä on viljelyröykkiö, johon on raivattu kiviä pellolta. Röykkiön halkaisija on pari metriä ja korkeus puolisen metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Röykkiöstä noin 50 metriä pohjoiseen on kasattu kiviä kalliopalastuman laidalle vanhan pellon viereen parinkymmen metrin matkalle. Kivet muodostavat kapean ja matalan rivin, niitä on vain parissa kerroksessa. Kivet on raivattu pellolta. |
| metsakeskus.1000053213 |
49 |
Vassholmsberget |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
374111.00000000 |
6675220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053213 |
Inventointihavainnot 2022: Vässholmsbergetin itäpuolella, kallion ja pellon välisellä viettävällä rinteellä on kaksi vierekkäistä kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 4–5 metriä, syvyydeltään noin 1,5 metriä. Kuoppien alarinteen puoleisella reunalla on 1,5–2 metriä leveä valli, yläreuna kuopasta on rinteen tasalla. Kuoppiin ei johda minkäänlaista käytävää, joten todennäköisesti kyseessä on säilytyskuoppa, esim. perunakellari, jonka puiset rakenteet ovat lahonneet. Kuopista noin 60 metriä pohjoiseen on myös kuoppa kallion ja ojan välissä (alakohde). Kuopan sisäosa on kooltaan noin 2x3 metriä ja sen pelloin puoleista reunaa kiertää metrin levyinen valli. Kuoppa on syvyydeltään noin metrin. Kuoppa liittynee myös historiallisen ajan maanviljelyyn.
Noin 50 metriä kuopista etelään on kallion reunassa rakennuksen jäännöksiä kuten myös Salinpellontien toisella puolella. Rakennukset on merkitty 1932 karttaan ja näkyvät myös 1900-luvun ilmakuvissa. Luultavasti kuopat liittyvät paikalla olleeseen asutukseen ja 1900-luvun maatalouteen. |
| metsakeskus.1000053214 |
791 |
Ritomäki 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
456043.00000000 |
7123231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053214 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 8,5 metriä ja halssi suuntaa etelään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053215 |
791 |
Lähdekangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
454342.00000000 |
7122563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053215 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 19,5 metriä ja halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053217 |
732 |
Hautamaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557071.00000000 |
7376988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053217 |
Hautamaasta itään Paloperäntien itäpuolella kulkevasta moottorikelkkareitistä pohjoiseen kohoavalla pienellä pohjoiseteläsuuntaisella harjanteella on epäsäännöllisen muotoinen kuoppa. Kairatessa kuopassa on havaittavissa huuhtoutumiskerros kauttaaltaan ja tämän alla sekoittunut kerros. Kuopan epäsäännöllinen muoto voi johtua sen romahtamismekaniikasta. Itse kuoppa on hyvin selväpiirteinen. Topografialtaan se sopii hyvin pyyntikuopaksi, jollaiseksi se on tulkittavissa. Muodoltaan kuoppa on soikean pitkulainen ja sen mitat ovat n. 2 x 3 m syvyyden ollessa n. 80 cm. |
| metsakeskus.1000053218 |
732 |
Eskonvaaranlampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
554085.00000000 |
7379208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053218 |
Karhujärventien eteläpuolella ja Eskonvaaranlammen koillispuolella soihin pistävillä hiekkaisilla niemekkeillä sijaitsee esihistoriallinen kuoppajäännöskohde, joka voi olla pyyntikuoppa- tai asuinpaikkakohde.
Kuoppa 1: Soiden keskeltä nousevalla hiekkakankaalla sijaitsee loivapiirteinen ja pienehkä kuoppajäännös. Kairatessa huuhtoutumis-, hiili- ja sekoittunut kerros. Voi olla pyyntikuoppa tai jokin muu vanha kuoppajäännös. (Jonkinlainen liesi?) Joka tapauksessa kiinteä muinaisjäännös. Halkaisija n. 2,5 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 2: Äskettäisissä maansiirtotöissä vaurioitunut kuoppajäännös. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja hiilensekainen sekoittunut kerros. Samantyylinen kuin 1. Mahdollisesti pyyntikuoppa tai esim. asumiseen liittyvä kuoppajäännös. Kiinteä muinaisjäännös. Vauriot vaikeuttavat mittojen ottamista, mutta halkaisija arviolta n. 3,5 m ja syvyys n. 40 cm.
Kuoppa 3: Pieni soikeahko kuoppajäännös. Keskeisiltä piirteiltään kuten 1 ja 2. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja hiilensekainen sekoittunut kerros. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000053219 |
152 |
Sarvikangas 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27012 |
275810.00000000 |
7003887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053219 |
Arkeologian harrastaja on löytänyt hiekkapellosta mm. kvartsimateriaalia, palaneita kiviä ja saviastianpalan (Ilppari ILM32153). Löytäjän arvion mukaan kvartsi-iskoksia oli pellon pinnassa vähintään kymmeniä. Talteen kerätyt löydöt on toimitettu Museovirastoon.
Tarkastus 2024:
Länteen loivasti laskevan rinteen päällä olevalla peltotasanteella havaittiin runsaasti kivikautisia löytöjä n. 100 x 40 m laajuisella alueella. Pintamaaperä on hiekkaa. Havaitut löydöt olivat kvartsi-iskoksia, kvartsiydin, kolme kvartsikaavinta, yksi saviastianpala ja kahdessa eri kohdassa palaneita kiviä. Palanutta luuta ei havaittu. Pellonmuokkauksessa kyntökerrokseen levinneet löydöt osoittavat, että paikalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Löydöt rajautuvat 45 ja 47,5 m korkeuskäyrien väliin. Kaksi iskosta havaittiin pellon reunasta n. 50 m itään 47,5 m käyrän yläpuolelta, metsän keskellä olevalta tuoreelta hiekanottopaikalta, jonka reunoissa ei kuitenkaan havaittu jälkiä kulttuurikerroksesta (ks. löytöpaikka Sarvikangas 2). Kohteen Sarvikangas 2 löydöt edustavat mahdollisesti vanhempaa asutusvaihetta. Asuinpaikka Sarvikangas 1 saattaa jossain määrin ulottua metsän puolelle, mutta asuinpaikan ydinosassa kulttuurikerros lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut pellonraivauksessa ja pitkään kestäneessä maanmuokkauksessa. Rannansiirtymiskronologian perusteella asuinpaikan ikä on noin 4500 vuotta. Asuinpaikka on ollut luoteeseen avautuvan merenlahden rannassa. Kohteesta n. 270 m pohjoisluoteeseen, Petsamontien pohjoispuolella, havaittiin muutama kvartsi-iskos pienellä alalla äskettäin avohakatulla metsäpalstalla (ks. kohde Sarvikangas 3). Kohteiden Sarvikangas 1 ja 3 välissä olevalla peltomaalla ja tuoreella hakkuuaukealla ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaa viittaavaa, joten kohde Sarvikangas 3 on selvästi erillinen kivikautinen kohde. Se on myös hieman matalammalla, 45 m käyrän alapuolella, ja sen perusteella mahdollisesti hieman nuorempi kuin Sarvikangas 1. Kohteen Sarvikangas 1 koillispuolella olevan suuren hiekkakuopan länsireunalta ei tarkastuksessa löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000053220 |
732 |
Kivelä-Sohramo |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
553928.00000000 |
7368723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053220 |
Noin 20 m Kivelä-Sohramontiestä etelään, Vuorelan tilan luoteispuolella, tasaisella mäntykankaalla n. 1 m korkea ”koonillinen” kivilatomus. Ei sijaitse nykyisellä kiinteistörajalla. Alaltaan n. 1,5 x 1,5 m. Kivet ”nostannaisia” ja jäkälöityneitä. Ei viisarikiveä mutta latomuksen harjalla on pystyssä veistetty puukalikka, jossa on yksi vaakalovi. Kyseessä voi olla rajamerkki, mutta todennäköisemmin latomus on 1800-luvun lopun/1900-luvun alun maanmittauksessa käytetty merkki. |
| metsakeskus.1000053222 |
732 |
Sängenaho |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
557575.00000000 |
7372442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053222 |
Ukkosenvaarantien länsipuolella soiden keskeltä nousevan kivisen harjanteen kaakkoispäässä on n. 80 cm korkea kivistä tehty latomus. Latomuksen ala n. 1,5 x 1,5 m. Ei viisarikiveä. Kivet ovat ”nostannaisia” ja voimakkaasti jäkälöityneitä. Ns. ”koonillinen” latomus, joka voi olla vanha rajamerkki, mutta todennäköisemmin on 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen ajoittuva maanmittausmerkki. |
| metsakeskus.1000053223 |
732 |
Järvenpäälampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554554.00000000 |
7379572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053223 |
Karhujärventien eteläpuolella ja Järvenpäälammen länsipuolella soiden välistä nousevan harjanteen laella on kaksi pyyntikuoppaa.
1: Kahden suon välissä nousevalla mäntykangasharjulla on valliton pyyntikuoppa. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja sekoittunut kerros. Pyyntikuopan muoto on pyöreä ja suppilomainen. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 50 cm.
2: Pyöreän suppilomainen pyyntikuoppa ilman selkeää vallia. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm. Kairatessa selkeä huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000053224 |
272 |
Uudenniitunkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342448.00000000 |
7064531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053224 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Rautajalantiestä noin 400 metriä lounaaseen tiheässä metsämaastossa. Tervahaudan pohjoispuolella kulkee metsätie. Tervahaudan halkaisija on noin 25 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 3 metriä ja vallin korkeus on noin 1,25 metriä. Ylärinteessä ei ole havaittavaa vallia. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,8 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Halssin pituus on noin 8 metriä. Halssin leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Noin kaksi metriä tervahaudan koillispuolen vallista sijaitsee pohjaltaan noin 6 x 3 metrin kokoinen kaivanto. Kaivannon vallin leveys on noin 2 metriä. Ylärinteessä vallin korkeus on noin 0,3 metriä ja alarinteessä 1 metriä. Vallin päällä kasvaa sekametsää. Kaivannossa on alarinteessä vallin rikkova kaivanto, jonka leveys on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Pituutta ojamaisella kaivannolla on noin 2,5 metriä. Kaivannot voivat liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000053225 |
620 |
Morsiuspuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534202.00000000 |
7192672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053225 |
Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija noin 18 metriä. Tervahauta 2: halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkinnät ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000053226 |
430 |
Hirvikosken myllyalue |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
282893.00000000 |
6754057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053226 |
Hirvikosken kylän mylly tai myllyt ovat sijainneet samannimisessä koskessa viimeistään 1500-luvun loppupuolelta saakka. Myllyjen tarkemmat sijaintipaikat tunnetaan 1700-luvun jälkipuolelta. Ylempänä koskessa sijaitsi Ylinen mylly, alempana Alinen mylly. Molemmat muutettiin vasta 1800-luvun aikana jalkamyllyistä ratasmyllyiksi. Vuonna 1853 Alisesta myllystä tuli senaatin päätöksellä tullimylly ja neljä vuotta myöhemmin teollisuuspatruuna A.W. Wahren vuokrasi myllyt 50 vuodeksi ja rakennutti paikalle uuden modernimman myllyn. Tehdasalue perustettiin vuosina 1886–1887 ja se käytti alkuajoistaan asti toimintaansa vesivoimaa.
Massiivinen rakentaminen on tuhonnut alueelta mahdolliset vanhemmat kulttuurikerrokset, mutta joen puolella näkyvät vielä myllyuoman rakenteet: heti padon alla kallioon lohkottu ura ja hieman alempana myllyuomaa, jossa on sijainnut Alinen mylly sekä uudemman turbiinimyllyn uoma. |
| metsakeskus.1000053227 |
430 |
Juvan myllyalue |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
282874.00000000 |
6754023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053227 |
Juvan mylly tai myllyt periytyvät viimeistään ensimmäiseen tunnettuun myllyluetteloon vuosilta 1586–1587. Juvan mylly oli mm. vuoden 1632 myllytulliluettelossa teholtaan pitäjän suurin vesimylly. Se saattoi toimia ympäri vuoden ja sen osakkaina olivat Juvan lisäksi kuuden eri kylän tai talon omistajat. Juvan myllyalue päätyi vuonna 1899 Loimaan naulatehtaan omistukseen, kun tehdas osti Jokelan palstan, jolla mylly sijaitsi. Vuonna 1909 Juvan mylly yhdistettiin Aliseen myllyyn. Mylly purettiin, mutta myllytupa tuli tehtaan työväestön käyttöön.
Nykyään paikalla on myllytupaan liittyvät rakennusten kivijalat tai niiden osia. Kohteeseen kuuluu lisäksi kolme kallioon pultattua rautarengasta ja kalliohakkaus (kirjaimet T ja J).
Juvan myllyalue limittyy Ilmaristen alueen kanssa, jonka voi katsoa alkavan em. kalliosta ja siihen tehdystä uomasta. Kookkain rakenne alueella on noin 45 metrin pituinen kivistä muurattu uomarakenne, joka myötäilee Juvan puolen rantaa. Rakenne lienee ohjannut uittoa niin, etteivät tukit huuhtoutuneet myllytuvan rantaan. Kaikki havaitut rakenteet ovat peräisin 1800–1900-luvuilta. |
| metsakeskus.1000053228 |
430 |
Ilmaristen mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
282816.00000000 |
6754080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053228 |
Varhaisemmissa myllyluetteloissa Ilmarisella ei ollut omaa myllyä vaan se oli osakkaana Juvan myllyssä. Vuoden 1768 rajankäyntikartassa on esitetty koskialueen myllyt, eikä Ilmaristen mylly ole vielä näiden joukossa, vaan se ilmestyy karttoihin vasta 1800-luvun puolella. 1840–1850-luvuilla Loimaan seudun vesimyllyjen määrä oli suurimmillaan ja tässä vaiheessa myös Ilmarisilla oli jo oma myllynsä. Kyseessä oli ratasmylly, jossa oli yksi kivipari. Ilmaristen mylly vaikuttaakin olevan koskialueen nuorin myllynpaikka.
Uoman puolella on nähtävissä vielä paikoin rakennettua ja osin kallioon lohkottua uomaa, jonka vierellä vanha mylly sijaitsi. Paikalla on vielä 1900-luvulla purettujen rakennusten jäännöksiä. Näihin kuuluu yksi kivijalka sekä yksi betonilla vuorattu kivirakenne. Alueella on näkyvissä myös yksittäisiä rakennekiviä ja purkujätekasoja. |
| metsakeskus.1000053229 |
430 |
Juvan yksinäistalon tontti |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
283155.00000000 |
6754005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053229 |
Loimaan ruotsalaisen oikeuden kyliin kuuluvan Juvan yksinäistalon vanha tonttimaa sijaitsee Loimijoen etelärannalla, Hirvikosken/Juvankosken koskialueen yläjuoksun puolella. Se näkyy ensimmäisen kerran vuoden 1650 kihlakunnankartassa ja samalla paikalla myös 1700-lukujen kartoissa. Vuosina 1688–1699 Juva toimi kapteenin puustellina ja sen omisti kirkkoherra Procopaeuksen perikunta. Juvan rusthollin perintöoikeuden lunasti viljelijä Matti Niilonpoika vuonna 173927. Isojaon aikaan 1792 Juva oli Carl Jacobssonin viljelemä yksinäistalo. Se halottiin puoliksi osiin 1:1(Juva) ja 1:2(Mäkitalo) vuonna 1814 ja lohkottiin useampaan osaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 1900-luvun alussa Juvan rakennuskanta siirrettiin kauemmaksi rannasta ja vuonna 1925 paikalle rakennettiin kolme Ferrarian työväen asuinrakennusta |
| metsakeskus.1000053230 |
564 |
Salonpää, Jääskö |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
417522.00000000 |
7205530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053230 |
Laserkeilaisaineiston mukaan paikalla on pienehkö tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053231 |
678 |
Patosaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
409990.00000000 |
7146027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053231 |
Maastokartalle merkitty tervahauta. GTK:n 0,5p laserkeilausaineiston perusteella kyseessä voi olla myös rakennuksen jäännös. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053236 |
748 |
Veittimaa |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419477.00000000 |
7159188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053236 |
Kankaan eteläosassa Sarvisuontien ja Sarvikujan risteyksen kaakkoiskulmassa sijaitseva mahdollinen kolmen asumuspainanteen muodostama rivitalo. Rakenne on noin itä-länsisuuntainen, ja valleineen rakenteen koko on noin 40 x 15 metriä. Painanteet ovat kooltaan noin 7x5 metriä. Kohde on havaittu 0,5p vinovalovarjosteaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053237 |
105 |
Pihlaja koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607902.00000000 |
7161718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053237 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053244 |
481 |
Nikkarla |
10001 |
12001 |
13016 |
11010 |
27000 |
226086.00000000 |
6719678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053244 |
Paikalla on sijainnut Nikkarlan yksinäistalo, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556, jolloin se peruutettiin Naantalin luostarilta kruunulle. Vuonna 1557 kuningas lahjoitti talon tyttärelleen, ja siitä tuli Lemun Lempisaaren kartanon alustalaistalo. Talo peruutettiin kruunulle vuonna 1683, ja vuonna 1758 siitä tuli perintötalo. 1790-luvulla Nikkarla liitettiin yhdysviljelykseen Kelhoisten ratsutilan kanssa.
Talo on merkitty vielä vuoden 1799 karttaan, mutta on ilmeisesti vuoteen 1881 mennessä autioitunut. Paikalta on vuonna 2017 löytynyt metallinetsinnässä klippinki (Ilppari ILM 12900). Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053244 |
481 |
Nikkarla |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
226086.00000000 |
6719678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053244 |
Paikalla on sijainnut Nikkarlan yksinäistalo, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556, jolloin se peruutettiin Naantalin luostarilta kruunulle. Vuonna 1557 kuningas lahjoitti talon tyttärelleen, ja siitä tuli Lemun Lempisaaren kartanon alustalaistalo. Talo peruutettiin kruunulle vuonna 1683, ja vuonna 1758 siitä tuli perintötalo. 1790-luvulla Nikkarla liitettiin yhdysviljelykseen Kelhoisten ratsutilan kanssa.
Talo on merkitty vielä vuoden 1799 karttaan, mutta on ilmeisesti vuoteen 1881 mennessä autioitunut. Paikalta on vuonna 2017 löytynyt metallinetsinnässä klippinki (Ilppari ILM 12900). Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053247 |
581 |
Kivipelto |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
289113.15608857 |
6904220.75685457 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053247 |
Tervahaudaksi tulkittava rakenne erottuu selkeästi LIDAR-kuvissa, halkaisija valleineen 15-16 m, tervan laskukuoppa NE-puolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053248 |
581 |
Kannonranta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
288841.90608857 |
6904294.25685457 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053248 |
Tervahaudaksi tulkittava rakenne erottuu hyvin LIDAR-kuvissa, halkaisija valleineen 14 m, tervan laskukuoppa NE-puolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053249 |
581 |
Iso-Valkiainen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
289012.12500000 |
6903564.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053249 |
LIDAR-kuvissa erottuu tervahaudaksi tulkittava ilmiö, halkaisija valleineen 12 m, tervan laskukuoppa SE-puolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053251 |
564 |
Liitinkiniva luode |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447740.00000000 |
7217015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053251 |
Kiiminkijoen eteläpuolisella rantakankaalla on laseraineiston perusteella toistakymmentä mahdollista asumuspainannetta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053253 |
322 |
Södern |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
259870.00000000 |
6673517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053253 |
Muodoltaan lähes säännöllisen pyöreä hiilimiilu sijaitsee Södern-nimisen peltoalueen eteläpuolella, noin 70 metriä pellon rajalta. Se on melko tasaisessa, loivasti kohti lounasta viettävässä, mäntyä kasvavassa metsämaastossa soistuneen alueen reunalla.
Miilun halkaisija on 16 metriä ja reunojen korkeus noin 70–80 cm ympäröivästä maan pinnasta mitattuna. Hiilimiilun keskiosa on halkaisijaltaan noin 6 m alueelta painunut kuopalle, jonka syvyys on noin 40 cm. Miilun länsireunan päältä on ajettu metsätyökoneella. |
| metsakeskus.1000053254 |
322 |
Finnishagen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
259492.00000000 |
6673197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053254 |
Finnishagen-nimisen pellon itäreunasta noin 150 metriä itään, pellolle johtavan metsätien
kaakkoispuolella on säännöllisen pyöreä hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 16 metriä. Reunojen korkeus ympäröivästä maan pinnasta mitattuna on 62 cm ja reunat loivenevat länteen. Hiilimiilu on keskeltä hieman kuopallaan. Se sijaitsee vanhalla hakkuuaukealla, jossa kasvaa nuoria puita. Ympäröivä metsä on hakattu ja hiilimiilun keskeltä on ajettu metsätyökoneella itä-länsi -suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000053255 |
777 |
Matopohjankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585690.00000000 |
7215764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053255 |
Tervahauta, halkaisija 15 m, halssi pohjoiseen. Merkitty Maanmittauslaitoksen karttapohjalle. Osin aukean reunalla, osin tiheän nuorehkon kuusi- ja mäntymetsän peittämä. |
| metsakeskus.1000053256 |
322 |
Räfsten |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
260233.00000000 |
6672422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053256 |
Bakängen-nimisen peltoalueen reunasta noin 50 metriä länteen on rajamerkki, joka koostuu keskikivestä, kolmesta viisarikivestä ja kivistä kasatusta jalustasta. Keskikivi on kolmiomainen ja sen pohjoispuolelle on kaiverrettu numero 141. Sen korkeus on 64 cm, leveys 60 cm ja pituus 37 cm.
Rajamerkki sijaitsee kallion päällä nuorten mäntyjen ympäröimänä. Se on merkitty usean kylän (Påvalsby, Smedsböle ja Bjensby) väliseksi rajapisteeksi jo vuoden 1707 kartassa. |
| metsakeskus.1000053257 |
777 |
Kettusärkät |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583118.00000000 |
7206067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053257 |
Tervahauta, halkaisija 18 m, halssi itään. Merkitty Maanmittauslaitoksen karttapohjalle. Sijaitsee nuoressa sekametsässä. |
| metsakeskus.1000053258 |
564 |
Sorvari 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
447785.00000000 |
7207184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053258 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Keskuskuopan halkaisija on noin 3,5 x 4,5 metriä ja valleineen noin 8,5 metriä. Halssi suuntaa etelälounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053259 |
564 |
Sorvari 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
447776.00000000 |
7207428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053259 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija on noin 18,5 metriä ja halssi suuntaa etelälounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053260 |
322 |
Bjensböle Västergård |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
260247.00000000 |
6672556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053260 |
Kohde on muodoltaan säännöllisen pyöreä. Rakenteen halkaisija on 16 metriä ja sen reunojen korkeus on noin 40–60 cm ympäröivästä maan pinnasta mitattuna. Hiilimiilun keskellä on selvästi erottuva painauma, syvyydeltään noin 40 cm ja halkaisijaltaan 8 metriä. Kohde sijaitsee tiheässä kuusimetsässä. Lännestä hiilimiiluun kulkee noin 10 metriä pitkä polkumainen rakenne. |
| metsakeskus.1000053261 |
261 |
Kirjavuoma 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
408970.00000000 |
7534897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053261 |
Tervahauta merkitty peruskarttaan. Paikannettu LiDAR-aineistosta. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000053262 |
322 |
Lyckebo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
258140.00000000 |
6672565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053262 |
Hiilimiilu sijaitsee sähkönsiirtolinjojen itäpuolella, hyvin tasaisessa sekapuustoa kasvavassa metsässä. Rakennetta on haastava havaita maastossa. Miilu on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 19 metriä ja korkeudeltaan noin 40 cm ympäröivästä maan pinnasta mitattuna. Rakenteen keskelle tehdyn kairauksen perusteella hiiltä ja hiiltynyttä maata on lähes 40 cm paksuudelta. |
| metsakeskus.1000053263 |
322 |
Gåvebo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
258469.00000000 |
6672220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053263 |
Hiilimiilu on helposti havaittavissa maastossa loivasti etelään viettävässä metsärinteessä. Se on muodoltaan säännöllisen pyöreä ja halkaisijaltaan noin 18 metriä; reunojen korkeus maan pinnasta mitattuna noin 60 cm. Hiilimiilu on keskeltä hieman painunut kuopalle. Sen eteläpuolella on hakkuuaukea, pohjoispuolella mäntymetsä ja heti rakenteen itäpuolella kulkee metsätyökoneen ura. |
| metsakeskus.1000053265 |
322 |
Rödkärr |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
258692.00000000 |
6672706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053265 |
Dragsfjärdintiestä Lyckebon talon kohdalta noin 600 m itään metsässä sijaitsee kolmen kylän (Påvalsby, Smedsböle ja Mattkärr) välinen rajapiste. Raja esiintyy nimettynä vuoden 1707 Påvalsbyn maakirjakartassa muodossa Röökiärs Steenråå ja Smedsbölen vuoden 1788 isojakokartassa muodossa Rödkärrs råen.
Rajamerkki sijaitsee sammaloituneella kalliopohjalla ja se koostuu pitkänomaisesta keskikivestä, kolmesta kookkaammasta kivestä ja kivistä kasatusta jalustasta. Keskikivi oli leveydeltään 31 cm, pituudeltaan 29 cm ja korkeudeltaan 132 cm. Keskikiven eteläpuolelle on hakattu numero 110. Muiden kivien leveys vaihtelee 17–33 cm, pituus 19–39 cm ja korkeus 74–97 cm välillä. Kivistä kasattu jalusta on leveydeltään 223 cm, pituudeltaan 210 cm ja korkeudeltaan 36 cm.
Kohde on nykyisin käytössä olevalla rajapisteellä. |
| metsakeskus.1000053266 |
322 |
Kalkärret |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
259539.00000000 |
6674034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053266 |
Kohde sijaitsee kahden peltoalueen välissä olevalla harjanteella Kalkärretin pohjoispuolella. Sekametsää kasvava harjanne on lounais-koillissuuntainen ja sen läpi kulkee metsätie.
Kohde on heti tieuran vieressä ja mäen pohjoisrinteessä. Se koostuu kahden rakennuksen todennäköisistä kivijaloista, epämääräisistä kiveyksistä sekä tasoitetusta alueesta. Rakennusten perustukset ovat neliskulmaisia. Molempien leveys oli noin 5 x 8 m. Perustukset on tehty luonnonkivistä. Rakennuksen kivijalat ovat noin 15 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000053268 |
777 |
Virtaoja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585952.00000000 |
7197652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053268 |
Tervahauta, halkaisija 19 m, halssi lounaaseen. Sijaitsee mänty- ja kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000053270 |
777 |
Virtaoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585964.00000000 |
7197753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053270 |
Tervahauta, halkaisija 15 m, halssi luoteeseen. Sijaitsee harvassa mäntymetsässä. |
| metsakeskus.1000053271 |
777 |
Vasikka-aho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
584760.00000000 |
7198144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053271 |
Tervahauta, halkaisija 19 m, halssi pohjoiskoilliseen. Merkitty Maanmittauslaitoksen karttapohjalle. Sijaitsee tiheässä nuoressa mänty- ja kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000053272 |
777 |
Vasikka-aho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
584612.00000000 |
7198136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053272 |
Tervahauta, halkaisija 13 m, halssi pohjoisluoteeseen. Sijaitsee osin nuoren mäntytaimikon, osin hieman vanhemman metsän rajalla. |
| metsakeskus.1000053273 |
777 |
Veitsiviia |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582951.00000000 |
7210877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053273 |
Tervahauta, halkaisija 17 m, halssi kaakkoon. Merkitty Maanmittauslaitoksen karttapohjalle. Sijaitsee tiheässä sekametsässä. |
| metsakeskus.1000053274 |
777 |
Akonkangas kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585096.00000000 |
7214674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053274 |
Tervahauta, halkaisija 20 m, halssi pohjoiskoilliseen. Sijaitsee täysikasvuisessa mänty- ja kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000053276 |
777 |
Heikkinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583726.00000000 |
7200953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053276 |
Tervahauta, halkaisija 17 m, halssi etelälounaaseen. Sijaitsee vanhahkossa kuusimetsässä, peltoon koillisessa rajautuen. |
| metsakeskus.1000053277 |
732 |
Leviäisenlahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
559970.00000000 |
7375152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053277 |
Karhujärven rannalla, Joutsijärventien varrella olevan seisakkeen vieressä olevalla mäntykangasniemekkeellä melko kivisessä maassa, on selväpiirteinen pyöreänsuppilomainen pyyntikuoppa. Kuopassa on jonkin verran ympärysvallia havaittavissa. Vallien yli kulkee kävelypolku, joka on osalta hiukan vahingoittanut sitä. Kuopassa on retkeilijöiden jättämää roskaa, mm. Valion maitopurkki. Kuopan halkaisija vallit mukaan lukien on n. 6 m ja syvyys n. 1,5 m. |
| metsakeskus.1000053278 |
732 |
Pitkälahti |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
563274.00000000 |
7377330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053278 |
Karhujärven pohjoispäässä olevan Pitkälahden pohjoispuolella, Pitkälahden ja Hautajärventien välissä, noin 155 m järven rannasta pohjoiseen tasaisella mäntykankaalla on laakeanpyöreä painauma. Muoto on maastossa havainnoiden hiukan epäselvä johtuen maan voimakkaasta mätästelystä. Selkeää ympärysvallia ei ole havaittavissa. Kairatessa todetaan huuhtoutumiskerros, jonka alla sekoittunut ja likainen kerros. Kohde ei vaikuta aivan tyypilliseltä pyyntikuopalta ulkomuotonsa tai sijaintinsa perusteella. Kyseeseen voisi tulla esim. asumuspainanne. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys n. 50 cm. Maaperä on hiekkaa, jossa hiukan kiviä. |
| metsakeskus.1000053280 |
678 |
Jussila 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
412387.00000000 |
7145878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053280 |
Maastokartalle merkitty ja 0,5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija on noin 23 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053281 |
678 |
Jussila 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
412479.00000000 |
7145801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053281 |
Maastokartalle merkitty ja 0,5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija on noin 5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053282 |
732 |
Ukonkumpu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
561064.00000000 |
7380014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053282 |
Alinen Vaara-Hietajärvestä länteen, Vilimankairantiehen yhdistyvän metsäautotien eteläpuolella mäntyä kasvavan kohouman koillisrinteellä, on soikea valliton pyyntikuoppa, jonka mitat ovat n. 4 x 2,5 m ja syvyys n. 60 cm. Kuoppa on hyvin säilynyt ja selkeäpiirteinen. |
| metsakeskus.1000053283 |
615 |
Kettupesänharju itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537900.00000000 |
7241398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053283 |
Paikalla on laserkeilausaineistossa (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020-2022) erottuva pieni tervahauta, jonka kokonaishalkaisija valleineen noin 10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053284 |
615 |
Kettupesänharju itä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537748.00000000 |
7241255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053284 |
Paikalla on laserkeilausaineistossa (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020-2022) erottuva kookas tervahauta, jonka kokonaishalkaisija valleineen on noin 21 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053289 |
790 |
Kärmekallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
272200.00000000 |
6817004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053289 |
Paikalla on kaakko-luode-suuntainen kiviröykkiö, jonka pituus on noin 6 metriä, leveys 3
metriä ja korkeus 1 metri. Röykkiö on selkeärajainen ja sammalen peitossa.
Röykkiön kivistä isoimmat ovat halkaisijaltaan noin 50 cm, mutta useimmat noin 10–20 cm.
Kivet ovat luonnonkiviä, tarkoituksella lohkottuja ei havaittu. Kivien välissä ei ole maata.
Röykkiön itäpuolella on 0,3 – 0,5 m syvä painauma, jonka koko on noin 3 m x 3 m. Röykkiön
ympärille ja painauman kohdalle tehtiin lapionpistoja, mutta niissä havaittiin ainoastaan kiviä
ja alueelle tyypillistä soramoreenia.
Röykkiö sijaitsee tiestä noin 20 metriä länteen. Ympäröivä maasto, erityisesti kohteen
länsipuolella on kalliota, jossa kasvaa harvaa sekametsää. Kohteen itäpuolella maasto on
kivistä.
Esihistorialliseksi röykkiöksi raunio sijaitsee hieman erikoisessa paikassa kaukana vesistöstä.
Röykkiöstä noin 200 metriä pohjoiseen sijaitsee Vuohijoen tila, jonka toimintaan kiviraunio
saattaa jotenkin liittyä, mutta esimerkiksi viljely- tai kaskirauniosta tuskin on kyse, koska
välitön lähiympäristön maaperä ei sovellu viljelyyn. Röykkiön tarkempi luonne ei selvinnyt
inventoinnin yhteydessä. Röykkiön merkitystä ja ajoitusta ei voi määrittää tarkasti ilman
kaivaustutkimusta. |
| metsakeskus.1000053290 |
790 |
Kekoneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
272311.00000000 |
6818847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053290 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Tyrvään Kaukolan ja Kiikan Ungerlan kylien
rajalla metsässä. Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan, jolloin raja on
todennäköisesti merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee mäntyvaltaisessa sekametsässä. Alue on hyvin kivikkoista. Rajamerkki on
pystyyn asetettu teräväkärkinen kivi, joka on noin 1,45 metriä korkea ja 0,8 metriä leveä. Kivi on asetettu kuoppaan, jonka pohjalla on kiviä. |
| metsakeskus.1000053291 |
790 |
Kekoneva 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
272426.00000000 |
6818446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053291 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Tyrvään Kaukolan sekä Kiikan Hykkerlän ja
Ungerlan kylien rajalla metsässä. Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan,
jolloin raja on todennäköisesti merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa puusto on eri-ikäistä ja
aluskasvillisuutta on runsaasti. Rajamerkki on suurimmaksi osaksi peittynyt aluskasvillisuuteen,
ja sen päälle on kaatunut nuori koivunrunko. Rajamerkki on noin 1,1 metriä korkea ja o,6 metriä
leveä teräväkärkinen pystyyn asetettu kivi |
| metsakeskus.1000053293 |
790 |
Latoneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
272473.00000000 |
6818278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053293 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Tyrvään Kaukolan sekä Kiikan Hykkerlän ja
Kikkerlän kylien rajalla metsässä. Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan,
jolloin raja on todennäköisesti merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee hiljattain hakatussa kuusivaltaisessa kivikkoisessa talousmetsässä.
Rajamerkki on noin metrin korkea ja noin 22 senttimetriä leveä. Rajamerkissä on näkyvissä
porausjälkiä |
| metsakeskus.1000053294 |
790 |
Latoneva 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
272609.00000000 |
6817801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053294 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Tyrvään Kaukolan sekä Kiikan Hykkerlän ja
Kikkerlän kylien rajalla metsässä. Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan,
jolloin raja on todennäköisesti merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee mäntyvaltaisessa metsässä kuusen juurella. Rajamerkki koostuu viiden
pystyyn asetetun kiven kokonaisuudesta. Rajamerkin keskimmäinen ja suurin kivi on noin 1,55
metriä korkea ja 30 senttimetriä leveä. Suurimmassa kivessä näkyy porausjälkiä. Suurinta kiveä
ympäröi neljä pientä pystyyn asetettua kiveä, jotka ovat suuremmaksi osaksi sammaleen
peitossa |
| metsakeskus.1000053295 |
790 |
Kitusuo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
273302.00000000 |
6816593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053295 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Tyrvään Kaukolan sekä Kiikan Ritalan rajalla
metsässä. Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan, jolloin raja on
todennäköisesti merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee mäntyvaltaisessa metsässä. Rajamerkki sijaitsee aivan viereisen metsätien
reunassa olevan kivivallin toisella puolella, muutaman metrin päässä tiestä. Rajamerkki koostuu
kolmen pystyyn asetetun kiven muodostamasta kokonaisuudesta. Kivet ovat noin 50–60
senttimetriä korkeita ja noin 50 senttimetriä leveitä sekä muodostavat yhdessä kolmion. Kivien
vieressä maassa makaa puinen seiväs, jonka ympärillä on peltiä |
| metsakeskus.1000053297 |
790 |
Portaanpää |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
270424.00000000 |
6816445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053297 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Kiikan Kikkerlän, Leikkuun ja Kiimajärven rajalla.
Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan, jolloin raja on todennäköisesti
merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee hakkuualueen laidassa noin 2 metriä vieressä kulkevasta metsätiestä.
Rajamerkki koostuu viiden pystyyn asetetun kiven muodostamasta kokonaisuudesta.
Rajamerkin keskimmäinen ja suurin kivi on noin metrin korkea ja noin 45 senttimetriä leveä.
Suurinta kiveä ympäröi neljä pientä pystyyn asetettua kiveä, jotka ovat noin 25–65 senttimetriä
korkeita. Kokonaisuudella on noin 4 metriä pituutta ja 2 metriä leveyttä.
Rajamerkki on selkeästi merkitty maastoon oranssilla aurauskepillä. |
| metsakeskus.1000053298 |
790 |
Teerineva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
271541.00000000 |
6816632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053298 |
Rajamerkki sijaitsee Kiimajärven jakokunnassa Kiikan Kikkerlän, Leikkuun ja Ungerlan rajalla.
Rajamerkki on merkitty vuoden 1804-1811 isojakokarttaan, jolloin raja on todennäköisesti
merkitty maastoon.
Rajamerkki sijaitsee mänty- ja kuusimetsän rajalla noin metrin päässä tienlaidasta ja noin 10
metrin päässä läheisestä auton kääntöpaikasta. Rajamerkki on noin 53 senttimetriä korkea ja
35 senttimetriä leveä. |
| metsakeskus.1000053303 |
732 |
Kotalampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557873.00000000 |
7378297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053303 |
Hietajärven Kotalahden itärannalla, mäntyvoittoisella soiden ympäröimällä hiekkakankaalla, on yksittäinen pienehkö, suppilomaisen pyöreä ympärysvallillinen pyyntikuoppa. Halkaisija valli mukaan lukien n. 4 m, syvyys n. 70 cm. |
| metsakeskus.1000053304 |
946 |
Vörsmosslyckan 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
267069.00000000 |
7014615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053304 |
Kivisen mäen itäreunalla on kallionleikkauksen vieressä noin 4x4 metriä kokoinen laakea kivi, jonka päällä on pienempää nosteltavan kokoista kiveä. Paikalla on ajateltu olevan hautaus ja sen vuoksi se oli kyltitetty ainakin vielä vuonna 2004. Myös laaken kiven sivuilla on pienempää kiveä. Kivikkoa oli hieman pengottu. Kiveä on ehkä ladottu laakean kiven päälle, ellei koko muodostuma sitten ole luontainen rantavoimien ahtama kivikko, josta osa on noussut laakean kiven päälle. |
| metsakeskus.1000053305 |
732 |
Hietajärvenharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
559309.00000000 |
7378663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053305 |
Hietajärven ja Kukasjärven väliin jäävällä jyrkkäseinäisellä, mutta laeltaan tasaisella, mäntykangaskannaksella sijaitsee 4 pyyntikuoppaa käsittävä kohde. Pyyntikuopat on kaivettu poikittain kannakseen nähden.
Pyyntikuoppa 1: Tasaisella mäntykankaalla muutaman metrin päässä jyrkästä rantatörmästä on soikean suppilomainen, syvä ja hyvin säilynyt valliton pyyntikuoppa. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 2: Tasaisella mäntykankaalla on soikeahko valliton pyyntikuoppa, jonka mitat ovat n. 4 x 2 m, syvyys n, 70 cm.
Pyyntikuoppa 3: Tasaisella hiekkaisella mäntykankaalla, joka muodostaa kannaksen kahden vesistön väliin on pyöreä suppilomainen pyyntikuoppa, jonka ympärillä on havaittavissa vienohko ympärysvalli. Halkaisija vallit mukaan lukien on n. 4 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 4: Äestyksessä vaurioitunut pyyntikuoppa. Äestyksen vuoksi piirteitä on vaikea hahmottaa. Lienee laakeanpyöreä ja valliton. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 50 cm. |
| metsakeskus.1000053311 |
232 |
Iso Tiiliharju |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249285.00000000 |
6906443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053311 |
Paikalla on kansalaisilmoituksen (Ilppari, ILM32277) mukaan selkeästi erottuva soikion muotoinen n. 3m x 6m, noin puoli metriä korkea kiviröykkiö, jonka molemmissa päissä pystykivet itä-länsisuunnassa. Keskellä myös litteistä hiekkakivistä ladottu pino. Sijainti samansuuntaisen muinaisrannan välittömässä läheisyydessä. Erottuu selkeästi avoimessa mäntykangasmaastossa. |
| metsakeskus.1000053312 |
615 |
Pärjänjoki 2 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535945.00000000 |
7290591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053312 |
Pärjänjoen läheisyydessä sijaitsevan kankaan eteläisessä kärjessä sijaitsevat 8 mahdollista pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat Pärjänjoen suuntaisen harjanteen/rantatörmän päällä, ja harjanteen muodostama niemi päättyy Pärjänjokeen laskevaan ojaan. Kuopat sijaitsevat kahtena ryppäänä ( 5 + 3 kuoppaa). Kuoppien halkaisijat ovat noin 2-2,5 metriä.
Metsähallituksen ilmoittama kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053313 |
934 |
Hirmukorpi |
10001 |
12004 |
13055 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053313 |
Kansalaisilmoituksen (Ilppari, ILM29075) mukaan kalliossa on mahdollisesti ihmisen muokkaama, uunimainen onkalo. Onkalon sisäpinnoilla on havaittavissa selkeitä jälkiä tulesta (tummia kalliopintoja). Suuaukon leveys noin 65 cm, korkeus noin 50 cm (onkalon perällä noin 25 cm) ja syvyydeltään 90 cm. Kohde sijaitsee vaikeakulkuisessa maastossa korkealla paikalla. |
| metsakeskus.1000053314 |
5 |
Karikkotie, tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338584.00000000 |
6996547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053314 |
Karikkotien eteläpuolella metsässä on vanha tervahauta, kokonaishalkaisijaltaan noin 20-metrinen. Halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000053317 |
5 |
Kaartunen Kirkkokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
338376.00000000 |
6996356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053317 |
Kansalaisilmoituksen (Ilppari, ILM31602) mukaan metsässä on useita pyyntikuoppia.
Kartoitus tehty 27.9.2024. Ketjussa viisi selvää pyyntikuoppaa. Niiden luoteis- ja itäpuolella noin sadan metrin säteellä on toistakymmentä epämääräisempää kuoppaa.
TIETOJEN PÄIVITYS KESKEN 2024. |
| metsakeskus.1000053318 |
52 |
Puumanninsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
312608.00000000 |
7040301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053318 |
Inventointi 2023:
Kohde on pienehkö tervahauta, joka sijaitsee alueelle tyypillisen, moreenissa olevan luontaisen painanteen reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja sen halssioja on suuntautunut kaakkoon. |
| metsakeskus.1000053324 |
90 |
Tanikanmäki |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
599214.00000000 |
6930949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053324 |
Petrumajärvestä noin 1,7 kilometriä itään sijaitsevan Tanikanmäen pohjoispuolisilla loivapiirteisillä rinteillä havaittiin kaksi kaski- tai raivuuröykkiökeskittymää. Maasto alueilla on kuusimetsää ja maaperä sammalpeitteistä. Kaskeamisalueille tyypillisesti maa on muuhun ympäristöön nähden tasaista ja kivetöntä tai vähäkivistä.
Pohjoisempi alue sijaitsee Töriseväntieltä itään kohti Tanikanmäkeä haarautuvan tien varressa, sen lounaispuolella. Lähinnä tietä oleva röykkiö on vain noin kahden metrin päässä hiekkatiestä ja muistuttaa erehdyttävästi rajamerkkiä kulmikkaan muotonsa vuoksi. Lähellä tietä on myös neljä muuta röykkiötä. Loput kolme ovat kauempana metsässä. Kaikki röykkiöt ovat kivistä kasattuja, eikä niissä ole maa-aineista. Osa niistä on sammaleen peittämiä. Pohjoisella alueella on yhteensä 8 röykkiötä.
Eteläpuoleinen, Tanikanmäen pohjoisrinteen röykkiökeskittymä sijaitsee korkeuskäyrän 130 m mpy. tuntumassa. Röykkiöt sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta noin puoli metriä leveän metsäojan eteläpuolella. Kaikki paitsi yksi, sijaitsevat metsäojan reunan tuntumassa. Röykkiöiden muoto ja koko vaihtelevat, mutta ne ovat pääosin melko matalia ja pitkänomaisia. Eteläpuoleisella alueella on seitsemän röykkiötä.
Isojaon kartalla (1841) ja pitäjänkartalla (1847) ei paikalle ole merkitty asutusta tai peltoja, vaan alue on metsää. Lähin asutus on Sopakossa yli kahden kilometrin päässä. Vanhoille kartoille ei myöskään ole merkitty teitä. Sen sijaan vanhimmassa ilmakuvassa vuodelta 1941 (Maanmittauslaitos) on kaskiröykkiöiden kohdalla peltoja, jotka lienevät Törisevänmäki -nimisen tilan maita. Viljely niillä on vanhojen peruskarttojen perusteella loppunut viimeistään vuonna 1974. Kyseisellä kohdalla Töriseväntien varrella on nykyisin metsästysmaja. Kartta-aineiston perusteella kaski- tai raivausalue ei näin ollen ole vanha, vaan todennäköisesti röykkiöt ovat 1800-luvun puoliväliä nuorempia. |
| metsakeskus.1000053325 |
408 |
Hietastenhaudat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
303199.00000000 |
6976940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053325 |
Lapuan pitäjää kuvaavalle 1750-luvun kartalle merkityn jakokuntien rajapisteen n:o 88 ympäristössä on vanha tervanpolttopaikka, joka on osittain tuhoutunut hiekanotossa. Yksi suuri tervahauta on suurimmaksi osaksi säilynyt. Tervahaudan läpimitta reunavallin ulkoreunoista mitaten on noin 20 metriä. Osa reunavallista on kaivettu pois etelän puolella. Vallinharjalta laskien haudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Ehjänä säilynyt halssi on tervahaudan luoteispuolella. Tervahaudan lounaispuolella on yksi tai useampi tuhoutunut tervahauta tai sysimiilu, päätellen maakasoissa olevista paksuista hiilikerroksista. Kohteen länsipuolelta kulkevan soratien toiselta puolelta ei saatu muinaisjäännökseen liittyviä havaintoja.
Kotuksen Nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1969: Hietastenhaudat) merkityn tiedon mukaan tällä paikalla, Hietastenmäen lounaispuolella, olleita tervahautoja on kutsuttu Hietastenhaudoiksi. E. Lehtisen (Lapuan historia 1, s. 362) mukaan vuonna 1757 tehdyssä Haapakosken ja Liuhtarin jakokunnan sekä Ala- ja Ylinurmon jakokunnan rajankäynnissä rajapisteeksi on osoitettu Hiekka- tai Hietahauta-niminen tervahauta. Se on sijainnut Leskelän ja Heikkilän tervahautojen välissä, minkä voi tulkita niin, että Hietastenmäessä on 1750-luvulla ollut kolme tervahautaa. Jakokuntien raja oli käyty jo 1600-luvulla, mutta ei ole tiedossa, onko Hietastenmäessä ollut rajapiste jo tuolloin. |
| metsakeskus.1000053327 |
230 |
Aitasalo 2 |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
281177.00000000 |
6903224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053327 |
Suuri ja korkea kivilatomus, kooltaan yli 10x5 metriä. Toinen reuna on ladottu suoraksi seinämäksi. Lähellä on syvä kallioon louhittu oja, joka päättyy yllättäen latomuksen kohdalle. Ojalla ehkä ollut tarkoitus kuivattaa itäpuolista rämettä, mutta työ jäänyt kesken. Saattaa liittyä läheiseen entisen Alkkian vankilan ja työlaitoksen toimintaan. Noin 1 km koilliseen paikalta on toinen kivirauniokohde, joka katsottu liittyvän kallionlouhintaan paikalla. |
| metsakeskus.1000053331 |
946 |
Vörsåholmen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
266719.00000000 |
7010131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053331 |
Paikalla on neliömäinen ladelma ja rajan kulkua osoittava pystykivi nk. viisarikivi, joka rakenne viittaa yleensä 1600-lukua nuorempaan rajapyykkiin. Rajan kulku tavattiin merkitä paikkoihin, joissa raja kääntyi. Vuoden 1845 pitäjänkartassa (133309 Vöyri) rajamerkki on kylien Miemoisby ja Koskeby välillä. Kylien omistukset ovat pyykistä itään sekä länteen ja ne on merkitty pitäjänkarttaan kirjaimilla R ja M. Nykyisten tilojen 9:51 ja 9:52 välinen raja on siirtynyt hieman itä-länsi-suunnassa eli vanha pyykki ei sitä osoita, mutta on tilan 9:52 puolella kohdassa, jossa rajan kulkusuunta muuttuu hieman kuten aiemminkin. Pitäjänkartan laatimisen aikaan Miemoisbyn ja Koskebyn pohjoispuolella oleva maa kuului Rökiön kylään (Y). Rajamerkillä ristesi kolmen kylän omistukset. Vanha rajamerkki on hyödynnetty siitä pohjoiseen muodostettujen uusien tilojen 14:51 ja 14:52 pyykkinä, mutta sen paikka on aiemman maankäytön sanelema. |
| metsakeskus.1000053332 |
683 |
Porosaari Korvataipale |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
508595.00000000 |
7325897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053332 |
Korvataipaleen itärannalla, hiekkarannan ja suon ra-jalla on halkaisijaltaan noin 80 cm, arviolta useita satoja vuosia vanha mänty. Sen itäkyljellä on noin 30 x 20 cm kokoinen vanha pilkka. Pilkkaan on kaiverrettu kapeilla viilloilla n. 10 cm korkuisin kirjaimin ”OH”.
Kyseessä on ilmeisesti kulkureittiin liittyvä pilkkapuu, jonka pilkka on tarkoitettu nä-kyväksi idästä länteen liikkuville kulkijoille, kapeaa taivalta osoittamaan. Todennä-köisesti pilkkaan kaiverretut kirjaimet ovat sekundaarisia, mutta nekin vaikuttivat vanhoilta. |
| metsakeskus.1000053333 |
683 |
Pikku Korvalampi |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
514024.00000000 |
7325635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053333 |
Pikku Korvalammen pohjoisrannalla noin 15 metrin päässä rannasta sijaitsee vanha männynkelo, joka on halkaisijaltaan noin 70 cm. Sen itäkyljellä on kolme noin 15 x 10 cm kokoista vanhaa pilkkaa, joista alimmassa on vinoneliön muotoinen leima. Keskimmäisessä pilkkaan on lyöty puolipallon muotoinen leima ja ylimmässä pilkassa ei erotu leimaa. Puun länsisivulla on metrin korkuinen pilkka, jossa erottuu useita kirveen iskuja. |
| metsakeskus.1000053334 |
683 |
Korvajärvi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
516141.00000000 |
7324558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053334 |
Korvajärven lounaisrannalla on rakennusten ja maa-kaivantojen jäännöksiä kahdella vierekkäisellä alueella.
Luoteisemmalla alueella on jäännöksiä ainakin kolmesta rakennuksesta:
a) Kivi- ja multapenkkiperusteisen rakennuksen perustus. Koko noin 13 x 5 m, kolme uunia. Vaikuttaa paritupa-tyyppiseltä, jossa uunit molemmissa n. 5x5 m tuvissa sekä myös keskellä olevan porstuan perällä.
b) Edellisestä kymmenisen metriä länteen on kivi- ja multapenkkiperusteisen, uunittoman rakennuksen perustukset.
c) Edellisistä kolmisen kymmentä metriä luoteeseen uunin jäännökset, halkaisijaltaan noin 2 m, korkeus n. 1 m. Ympäriltä ei ollut hahmotettavissa rakennuksen jäännöksiä.
Tämä luoteisempi alue on koilliseen viettävää moreenimaata. Puusto varttunutta mäntymetsää ja aluskasvillisuus korkeahkoa varvikkoa.
Edellisistä satakunta metriä kaakkoon, rannan tuntumassa, kapealla hiekkaharjulla:
d) Kuoppa, 6 x 3 m, syvyys runsaan metrin, viettää länteen. Yli metrin leveät reunavallit. Kaivettu hiekkamaahan. Heti tämän pohjoispuolella vajaan neliömetrin kokoinen betonilaatta sekä kaksi noin 2 metrin läpimit-taista, muutaman kymmenen senttimetrin syvyistä kuoppaa.
Tämä kaakkoisempi alue on nuorta mäntymetsää. Kuopparakenteiden kohdalla pintakasvillisuutta ei juurikaan ole tai se on hyvin matalaa.
Suurella todennäköisyydellä kysymys on puunhakkuuseen liittyvästä metsäkämpästä. Valtaosa Pohjois-Suomen metsäkämpistä – varsinkin Valtion omistamissa metsissä - ajoittuu ja liittyy Suomen sotakorvauksiin vv. 1944–52. Kämppiä on ollut jo ennen II maailmansotaa ja vielä 1970-luvun alkuun asti. Joka tapauksessa tässä tapauksessa kysymys on mitä ilmeisimmin alle satavuotiaasta metsäkämpästä. Luoteisimmat rakenteet (a-c) ovat itse kämppärakennus hevossuojineen ja sivurakennuksineen – kohde d kaakossa saattaa olla saunan sija. Se, että viimeksi mainitun kohdalla ei ollut kiukaan jäännöstä, voi johtua siitä, että 1950-luvulla metallikiukaat saunoissa olivat yleisiä. (Kiuas olisi siis poistettu.) |
| metsakeskus.1000053352 |
261 |
Luukkinan hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
412045.00000000 |
7504400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053352 |
Alakittilässä Vanhatieltä lounaaseen kääntyvän peltotien varrella. Hautausmaata ympäröivät pellot ja pohjois-luoteispuolella tilustie ja sen reunalla kapea metsäkaista Hautausmaata kiertää valkoiseksi maalattu lauta-aita. Portti sijaitsee aidan luoteissivulla. Aidatun alueen laajuus on n. 1200 m². H
Luukkinan hautausmaata edelsi Kurjenpolven kalmisto, joka sijaitsee noin 3,9 km pohjoiseen Ounasjoen itärannalla (tunnus 261010053). Luukkinan hautausmaa valmistui 1777 vaiheilla, ja se vihittiin käyttöön 1778. Perimätiedon mukaan ensimmäinen haudattu oli Luukkina-niminen kolttanainen, jonka mukaan hautausmaa sai nimen. Viimeinen hautaus tehtiin 1887
Hautausmaalla kasvaa useita järeitä vanhoja puita, inventoinnin aikana myös paljon nuorta lehtipuustoa. Paikka erottuu kauempaa tasaisten peltojen ympäröimänä vain jonkin verran ympäristöstään kohoavana matalana metsäisenä kumpareena. Aitauksen sisäpuolella erottuu selvästi ainakin 16 kuoppaa ja niitä on koko aidatulla alueella. Niiden muoto vaihtelee: osa on suorakaiteen muotoisia, osa pyöreähköjä tai soikeita. Läpimitta on n. 1,3-2 m ja syvyys n. 0,3 m-0,8 m. Hautakuopat sijaitsevat osin vierivieressä, osassa erottuu jyrkät seinämät ja muutamassa reunalla valli. Kuoppien pinnalla kasvaa lähinnä puolukanvarpuja ja sammalta, hautojen päällä tai reunoilla kasvaa myös puustoa, myös vanhoja puita. Perimätiedon mukaan hautauksia on tehty myös ”häpeäpaikalle” hautausmaan länsi- ja pohjoispuolelle, joka on nykyisin tasaista peltoa ja tilustietä, lounaispuolella sijaitsee myös varastorakennus. Hautausmaa on merkitty ristillä nykyiselle maastokartalle ja vanhoille peruskartoille, 1800-luvun ja sitä vanhemmille kartoille sitä ei ole merkitty.. |
| metsakeskus.1000053354 |
615 |
Aittovaara lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
489933.00000000 |
7233433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053354 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä ja sen halssi suuntaa lounaaseen. Vallin ulkoreunalle on kaivettu useita kuoppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053355 |
620 |
Raunola |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
512026.00000000 |
7179904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053355 |
Kohde sijaitsee Vaalantien ja Puokiojärventien risteyksen kohdalta 130–230 metriä pohjoisluoteeseen, Autiolahden perukasta noin 250 metriä länteen. Alueen maaperä on pääosin melko vähäkivistä hiekkaa tai soraa. Kohteesta länteen ja lounaaseen on korkeammilla kohdilla kivisempää maastoa. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyvaltaista metsää ja aluskasvillisuus on varpukasveja, sammalta ja paikoin jäkälää.
Paikalla sijaitsee itä-länsisuuntainen, kolmen kuopan muodostama jono ja sen eteläpuolella, tieuran itäreunalla, kaksi muuta kuoppajäännöstä. Kolme jonossa olevaa kuoppaa ovat muodoltaan suppilomaisia. Ne ovat myös syvempiä ja jyrkkäpiirteisempiä kuin erillään olevat kaksi kuoppaa.
Kuoppajonon kuoppien koko on 2–3 metriä halkaisijaltaan ja syvyydet 0,4–0,6 metriä. Näistä erillään olevien kahden kuopan mitat ovat 2–3 x 0,35 metriä. Kaikista kuopista saatiin maaperäkairanäytteessä hiilen sekaista huuhtoutumiskerrosta ja likamaata 15–30 cm asti, kuten myös eteläpuolen kahdesta matalasta kuopasta 8–20 cm syvyyteen. Kuoppajonon läntisimmän kuopan pohjalla on kiviä, joten kairaan saatiin vain hiilen sekainen huuhtoutumiskerros. Muissa kuopissa pohja oli soraa tai hiekkaa. Näiden havaintojen perusteella kuopat ovat iäkkäitä, mutta niiden käyttötarkoitus jää epäselväksi.
Pääkohteen kuopan koko on 2 x 0,5 m, suppilomainen kuoppa.
Muut kuopat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000053356 |
620 |
Tupala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512548.00000000 |
7179873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053356 |
Noin 40 metriä Vaalantien eteläpuolella, 100 metriä Autiolahden itärannasta ja lähellä talon pihapiiriä on tervahauta. Alueella kasvaa rehevää sekametsää ja katajapensaita. Tervahaudan eteläpuolella on aivan vieressä vanha hirsirakennus. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä, josta vallit ovat noin 3,5 metriä leveät. Vallin korkeus on noin 0,7 metriä ja tervahaudan syvyys noin 1,1 metriä. Halssi on lounaaseen ja noin 3,5 metriä leveä ja metrin syvä. Sen pituus on noin 15 metriä, mutta vaikuttaa siltä, että se on myöhemmin kaivettu ojaksi. Vallin vieressä on matalia kuoppia. |
| metsakeskus.1000053357 |
893 |
Palmlandet 3 |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281507.00000000 |
7031382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053357 |
Yleisöilmoitus 17.10.2024. Maanpinnasta kohoava suuri kiviröykkiö, joka on keskeltä hieman kuopalla. Läpimitta 14x6 m ja korkeus noin 1 m. Löytäjän kuvauksen ja sijainnin perusteella todennäköisesti hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000053358 |
620 |
Karila 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513676.00000000 |
7180476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053358 |
Noin 55 metriä Vaalantien eteläpuolella ja noin 600 metriä Kohisevanlahden pohjukasta pohjoiskoilliseen on tervahauta. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää ja tervahaudalla myös lehtipuita ja katajaa.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 metriä, josta vallit ovat noin 2,5 metriä leveät. Vallin korkeus on noin 0,7 metriä ja tervahaudan syvyys noin 1,2 metriä. Halssi on kaakkoon ja noin 2,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Sen pituus on noin 5 metriä. Halssi kapenee loppua kohti hieman ja loppuu rämeelle. |
| metsakeskus.1000053359 |
620 |
Lautinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513959.00000000 |
7180645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053359 |
Noin 80 metriä Vaalantien pohjoispuolella ja 900 metriä Kohisevanlahden pohjukasta pohjoiskoilliseen on tervahauta. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus on varpua, sammalta ja jäkälää.
Pienikokoinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä, josta vallit ovat noin 2 metriä leveät. Vallit ovat takareunalta huomaamattomat ja hyvin matalat. Halssi on luoteeseen ja on tervahaudan päästä noin 2 metriä leveä ja metrin syvä. Pituutta sillä on noin 7 metriä. |
| metsakeskus.1000053360 |
620 |
Särkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514371.00000000 |
7180605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053360 |
Noin 60 metriä Vaalantien pohjoispuolella ja noin 1,1 kilometriä Kohisevanlahden pohjukasta koilliseen on tervahauta. Alueella kasvaa tiheää mäntytaimikkoa ja tervahaudalla hieman vanhempaa puuta. Aluskasvillisuus on varpua, sammalta ja jäkälää.
Pienikokoinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä, josta vallit ovat noin 2 metriä leveät. Vallit ovat reunoilta huomaamattomat ja melko matalat. Halssi on luoteeseen ja on tervahaudan päästä noin metrin leveä ja 0,7 metriä syvä. Pituutta sillä on noin 5 metriä. Tervahaudan ympärillä on ojamainen syvennys. Noin 5 metriä tervahaudan vallista kaakkoon on syvä kuoppa, joka liittynee tervahaudan käyttöön. |
| metsakeskus.1000053365 |
765 |
Hoikansuulahti 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587443.00000000 |
7114259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053365 |
Kohteessa on LIDARK-aineiston perusteella kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija 14,9 m ja tervahauta 2: halkaisija 12,5 m. Tarkastettava.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000053366 |
765 |
Hoikansuulahti 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587454.00000000 |
7114173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053366 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053367 |
765 |
Hoikka kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
588044.00000000 |
7113440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053367 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053368 |
710 |
Nikuberget |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
323565.94071361 |
6670045.56622015 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053368 |
Kohde on hiilimiilu, joka on havaittu lidar-aineiston tarkastelussa metsänkäytön yhteydessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053369 |
710 |
Nikuberget 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
323285.96850111 |
6669993.50540043 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053369 |
Kohde on tervahauta tai hiilimiilu, joka on havaittu lidar-aineiston tarkastelussa metsänkäytön yhteydessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053372 |
146 |
Virtoinvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
685067.00000000 |
6975999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053372 |
Yksityishenkilöltä tulleen sähköpostitiedonannon mukaan Haapajoen itärannalla olevalla hiekkarannalla on nähtävissä runsaasti kivikautiseen asuinpaikaan viittaavia kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Löytöalueen laajuuden perusteella kohdetta voidaan alustavasti pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, joskin sen lopullinen määrittäminen edellyttää arkeologista maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000053373 |
97 |
Karttuunselkä |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
484175.00000000 |
6845913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053373 |
Kohde sijaitsee Hirvensalmen Puulaveden Karttuunselällä Puukonsaaren eteläpuolella.
Kyseessä on arkistotietojen perusteella ilmeisesti vuoden 1910 lokakuussa uponnut rautarunkoinen höyryalus Kyttä. Alus oli vetämässä myrskyisessä säässä perässään proomua, johon aluksen miehistö onnistui pelastautumaan Kytän upotessa. Myöhemmin höyrylaiva Kissakoski pelasti miehistön proomulta. Aluksen omistivat kauppiaat W. Puolakka ja O. Myyryläinen. Alus rakennettiin 1897 Stenbergin konepajalla Helsingissä.
Alus makaa järven pohjalla lähes kahdenkymmenen metrin syvyydessä. Aluksen runko vaikuttaa lähes ehjältä. |
| metsakeskus.1000053374 |
287 |
Ljusgrund |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
203176.00000000 |
6905927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053374 |
Kummeli Ljusgrund-nimisen saaren pohjoispäässä metsässä 2,5 metrin korkeuskäyrän rajaaman alueen eteläkärjessä. Kummeli on jyrkkäreunainen ja noin 2,5 metriä korkea ja suurista litteistä luonnonpyöristämistä kivistä hyvin ladottu. Kummelin päällä on pystyyn asetettu kivi kuin rajamerkeissä. Sijainnin ja rakenteen perusteella kummeli on tuskin 1800-luvun puoliväliä vanhempi. 1935 kartassa saaren nimi oli Södesklubb ja kummelin eteläpuolella oli ilmeisesti muuten kallioisen saaren jakava niitty. |
| metsakeskus.1000053375 |
423 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250957.00000000 |
6720899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053375 |
Pellolta on vuonna 2024 metallinetsinnässä löytynyt runsaasti myöhäisrautakautista esineistöä (Ilppari ILM31560, 31888, ILM32601). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, mutta sijainti ja topografia viittaavat vahvasti rautakautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000053376 |
564 |
Martimonsuo pohjoinen |
10001 |
12009 |
13096 |
11002 |
27000 |
439147.00000000 |
7240900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053376 |
5p Laserkeilausaineistosta havaitut kaksi vallimaista itä-länsisuuntaista painannetta. Pohjoisempi on kooltaan noin 27 x 5,5 metriä ja eteläisempi 23 x 6,5 metriä. Vastaava rakenne Martimonsuo N (1000027927) sijaitsee kohteesta noin 430 metriä eteläkaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053377 |
738 |
Rantala |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
257525.00000000 |
6699637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053377 |
Peltosaarekkeesta on vuonna 2024 löytynyt metallinetsinnässä kaksi pientä tasavartista solkea ja rautainen terä (Ilppari ILM32576, 32603, 32605). Saareke on ollut merovingiajalla noin 50 x 100 m kokoinen saari, joka on ollut muutaman kymmenen metrin levyisen salmen erottama mantereesta. |
| metsakeskus.1000053378 |
139 |
Martimonsuo luode |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
439019.00000000 |
7240339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053378 |
Martimonsuon luoteislaidalla kohoavalla matalahkolla vähäkivisellä hiekkamoreenisella mäntykankaalla on kaksi pitkänomaista asumuspainannetta: toinen kankaan laen luoteis- ja toinen kaakkoispuolella. Molemmat asumuspainanteet erottuvat erittäin heikosti maastossa, paitsi niiden ominaispiirteiden, myös alueella 2000-luvun alkupuolella suoritetun metsäaurauksen seurauksena. Etenkin kaakkoisempi painanne on vaurioitunut äestyksen yhteydessä.
Luoteinen asumuspainanne (pituusakselin suunta 95/360) on mitoiltaan 26 x 4 metrinen. Kaakkoinen asumuspainanne (pituusakselin suunta 20/360) on mitoiltaan 27x5 metrinen. Molempien painanteiden suurin syvyys on noin 40 cm ja ne molemmat näyttäisivät muodostuvan neljästä yksittäisestä asumuksesta.
Molempiin painanteisiin tehtiin koepistot, joista löytyi palanutta luuta. Erityisesti kaakkoisen asumuspainanteen pohjoispäähän kaivetusta koepistosta paljastui hiilensekaista, voimakkaasti värjääntynyttä likamaata. |
| metsakeskus.1000053379 |
564 |
Kurraissuo luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446976.00000000 |
7206907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053379 |
Alue on noin 15 vuotta sitten avohakattu ja äestetty metsäpalsta, jolla kasvaa mäntytaimikko. Löytöalueen maaperä on hienoa hiekkaa. Kohde löydettiin tarkastettaessa kahta 5p-lidarvisualisoinnista havaittua mahdollista asumuspainannetta Kurraissuon luoteispuolella sijaitsevan kankaan etelälaidalla. Painanteet eivät varsinaisesti hahmotu maastossa, mutta niiden eteläpuolen äestysurien vielä paljaista kohdista paikannettiin noin 20 metrin matkalta yhdeksän kvartsi-iskosta sekä palaneita kiviä kolmena sikermänä. Löytöjen perusteella kohteen voinee tulkita asuinpaikkapinnaksi. Kohde on vaurioitunut, sillä alue on äestetty avohakkuun (suoritettu n. 2009-2012) yhteydessä.
Löytösikermien pohjoispuolelta hahmottuvat painaumamaiset maastonpiirteet eivät vaikuttaneet paikan päällä tarkasteltuna asumuspainanteilta.
Kohteelle on annettu suuntaa antava aluerajaus, mutta kohteen laajuuden tarkempi selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia, koska sitä ei voi tulkita vaan pinnalle näkyvien merkkien perusteella ja äestysurat ovat ehtineet umpeutua puolessatoista vuosikymmenessä. |
| metsakeskus.1000053380 |
564 |
Jääli Kortekangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440114.00000000 |
7220664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053380 |
Jäälin Kortekankaan lounaiseen viettävässä loivassa rinteessä, noin 250 metriä kivisen hiekkamoreenikankaan halkaisevasta voimalinjasta länteen, on koekuopalla varmistettu pitkänomainen asumuspainanne. Lisäksi alueella on muita epämääräisempiä painanteita, joiden luonteesta ei tarkastuskäynnillä päästy selvyyteen.
Alueella on noin 22 metriä pitkä ja 6 metriä leveä matalahko asumuspainanne, joka näyttäisi jakaantuvan kolmeen asumukseen. Painanteen kaakkoisimpaan osaan kaivetusta koekuopasta löytyi rikastumiskerroksesta kymmenkunta palaneen luun sirpaletta. Asumuspainanne on vaurioitunut. Alueella liikkunut metsäkone on ajanut painanteen kaakkoisosan läpi aiheuttaen maaperän lievää painumista.
Kohteesta noin 100 metriä suuntaan 101/360 on Kortekankaan etelärinteessä heikommin erotettavissa oleva, mutta 5p-lidarissa jollain tapaa erottuva painanne, jonka luonteeseen siihen kaivettu koekuoppa ei tarjonnut lisävalaistusta. |
| metsakeskus.1000053381 |
564 |
Jääli Kortekangas kaakko |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
440497.00000000 |
7220500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053381 |
Kortekankaan kaakkoisella reunalla, joka muodostaa oman kohoumallisen metsäsaarekkeensa, on sen korkeimman kohdan tuntumassa viiden erimuotoisen asumuspainanteen ryväs. Alue on kivistä hiekkamoreenia.
Kohteessa on viisi asumuspainannetta, joista kaksi on pyöreähköä, kaksi soikeaa ja yksi pitkänomainen. Pitkänomainen painanne on mitoiltaan 18x7-metrinen, soikeat painanteet 8-9x6-metrisiä ja pyöreähköjen halkaisija on noin 5 metriä. Painanteet ovat 30-50 cm syviä.
Pitkänomaisen asumuspainanteen kaakkoispäähän kaivetusta koekuopasta löytyi palaneiden kivien lisäksi parisenkymmentä palaa palanutta luuta, mm. kalan nikama. Löytöjä ei otettu talteen.
Kohde on vaurioitunut. Metsäkoneen pyörien painama ura vaikeuttaa pyörähköjen asumuspainanteiden havaitsemista, jonka lisäksi se on ajanut myös kaakkoisemman soikean asumuspainanteen luoteisreunan päältä. |
| metsakeskus.1000053382 |
232 |
Polvenneva 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
258782.00000000 |
6927132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053382 |
Paikalla on kookas tervahauta. Tervahautaa ei ole inventoitu Suolakankaan tuulivoimahankkeen arkeologisessa inventoinnissa 2014, mutta kohde on merkitty osayleiskaavaan kansalaisilmoituksen perusteella. Kohteesta on saatu ilmoitus myös vuonna 2024. |
| metsakeskus.1000053389 |
732 |
Saukkomännikkö 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
565126.00000000 |
7384110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053389 |
Hirvasjärvestä luoteeseen Saukkomännikkö -nimisellä vienosti etelään viettävällä harvalla ja kuivalla mäntykankaalla alueen läpi kulkevasta metsäautotiestä noin 250 m etelään sijaitsee hiilimiilu.
Miilu on n. 9 m halkaisijaltaan. Sitä ympäröivät kauttaaltaan maakuopat. Miilun keskusta on hiukan koholla. Sen muoto on rengasmainen, joka on tyypillinen nuoremmille miiluille. Pohja on tasainen. Miilun eteläneljännes on hiukan muuta pohjaa korkeammalla. Kairatessa keskeltä todetaan voimakas hiilikerros. |
| metsakeskus.1000053390 |
732 |
Saukkomännikkö 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
565055.00000000 |
7383902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053390 |
Hirvasjärvestä luoteeseen Saukkomännikkö -nimisellä vienosti etelään viettävällä harvalla ja kuivalla mäntykankaalla alueen läpi kulkevasta metsäautotiestä noin 450 m etelään sijaitsee kaksi hiilimiilua.
Miilu 1: Ojan ympäröimä n. 15 m halkaisijaltaan oleva pystymiilu. Miilussa ja sen ympärillä kasvaa mäntyjä, jotka vanhimmillaan lienevät ainakin n. 70 vuotta. Hyvin säilynyt ja edustava miilu.
Miilu 2: Heti edellisen vieressä, sen kaakkoispuolella, on ojan ympäröimä n. 14 m halkaisijaltaan oleva pystymiilu. Olennaisilta piirteiltään kuten edellinen.
Kohteen ympärillä runsaasti kuoppia, jotka liittyvät miilujen rakentamiseen ja käyttöön. Miilut on tehty hyvin kiviseen maahan. |
| metsakeskus.1000053391 |
434 |
Hummelsund |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
467727.00000000 |
6695431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053391 |
Paikalla on ollut Kullan kartanon torppa Hummelsund. Torppa on merkitty 1800-luvun karttaan. Torpan päärakennuksen paikalla on pieniä kivikasoja ja käsin lyötyjen savitiilien kappaleita. Selkeää kivijalkaa tai uunin pohjaa ei havaittu. Pihapiirissä kasvaa edelleen kirsikka- ja omenapuita, syreeneitä ja siperianpihtoja. Torpan paikalta koilliseen on 1800-luvun kartan perusteella sijainnut torppaan liittyvä ulkorakennus. Tällä paikalla maastossa sijaitsee kivijalka. Vanhat pellot erottuvat myös ympäröivässä maastossa. Etelämpänä havaittiin kellarikuopan jäänteet ja kevytrakenteisen rakennuksen pohja, jota epäiltiin moderniksi.
Samalla alueella on myöhemmän Jomalsundin huvilan leikkimökki. |
| metsakeskus.1000053392 |
638 |
Karlsberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
414159.00000000 |
6693196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053392 |
Röykkiö sijaitsee noin 100 metriä Ali-Vekkoskentiestä länteen. Röykkiö on kasattu kallionyppylän
päälle, rinne laskee jyrkästi itään kohti muinaista merenlahtea. Röykkiöstä on jäljellä vain pari kerrosta pohjakiviä, jotka hahmottuvat sammaleen alla. Röykkiöstä on luultavasti viety kiviä rakennusmateriaaliksi ja kiviä on vieritelty myös rinteeseen. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, sen halkaisija on noin 10 metriä, sen päällä kasvaa mäntyjä ja katajia. Pronssikaudella röykkiön itäpuolella on ollut meren salmi, jonka toisella puolella on Råbergetin röykkiö. |
| metsakeskus.1000053400 |
305 |
Kaarelanniemen kärki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
624877.00000000 |
7324041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053400 |
Kaarelanniemen kärjessä olevan pohjoisemman lakiharjanteen itäpäässä sijaitseva röykkiö. Röykkiö sijaitsee noin 1,5 metriä lakea matalammalla, lievästi rantaan viettävän rannanosan ja törmän taiteessa. Röykkiö koostuu kookkaista nostannaiskivistä, ja röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 metrisen ja 30 cm korkean rakenteen. Röykkiötä on hieman pengottu, kiviä on levitelty röykkiön ympärille. Röykkiön päällä kasvaa viisi iäkästä mäntyä. |
| metsakeskus.1000053401 |
305 |
Kaarelanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
624658.00000000 |
7324062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053401 |
Kohde sijaitsee Kaarelanniemen pohjoisosassa kulkevan harjanteen laella. Harjanne laskee pituussuunnassa molemmin puolin ja nousee taas seuraavalle lakinyppylälle.
Soikea painanne on kooltaan noin 2,5 x 3 metriä, ja sen syvyys on 40-50 cm. Painanteen ympärillä on heikosti erottuva valli. Painanteen pohjalla ja vallissa on huuhtoutumiskerros. Vallin itäosa on hieman vaurioitunut metsätöiden yhteydessä työkoneen ajouran kohdalta, ajouralta maanpinta on rikki. Painanteeseen ei tehty koekuoppaa. |
| metsakeskus.1000053402 |
732 |
Siskeljärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
569648.00000000 |
7378932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053402 |
Joutsenlammen ja Iso-Siskelin välisellä kankaalla, Iso-Siskelin etelärannalla, jyrkän rantatörmän reunalla on laakeanpyöreä valliton painanne, jossa on huuhtoutumiskerros. Kyseessä on pyyntikuoppa, jonka halkaisija n. 5,5 m, syvyys n. 50 cm. |
| metsakeskus.1000053403 |
851 |
Ootsorva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
377149.00000000 |
7310825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053403 |
Inventointi 2024: Rajamerkki sijaitsee Ootsorvantiestä noin 1,2 kilometriä koilliseen. Kohdalla erottuu kumoon kellahtanut viisarikivi, jonka koko on noin 100 x 40 cm. Viisarikiven ympärillä on 1 x 1 metrin alueella muutamia halkaisijaltaan noin 30 cm:n kiviä, jotka ovat peittyneet sammalen alle. Viisarikiveen ei ole tehty merkintöjä. Viisarikiven viereen on isketty puukeppi, jossa on merkkinauha. Kohde sijaitsee noin 80 metriä pohjoiseen voimajohtolinjan keskikohdasta. Vuoden 1844 pitäjänkartalla kohdalle on merkitty ilmeisesti Liedakkalan ja Alaraumon kylien rajojen taitekohta. Vuoden 1974 peruskartalle Liedakkala on merkitty nimellä
Liakka. Vuoden 1974 peruskartalla se on merkitty myös kylienrajana, nykyisin kyseessä on
kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000053404 |
922 |
Koivumäki |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
306345.00000000 |
6802854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053404 |
Koordinaattien osoittamassa kohdassa näkyy LIDAR-kuvassa painanne/kuopanne, joka on mahdollisesti tervahauta tai hiilimiilu. Painanteen koko on 9 x 7,5 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053405 |
976 |
Kattilaoja |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
357881.00000000 |
7381006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053405 |
Inventoinnissa 2024 Kilpisjärventiestä noin 250 metriä kaakkoon, Kattilaojan varteen sijoittuvat ilmeisesti vanhaan vesimyllyyn liittyviä rakenteita. Kohdalle on tehty Kattilaojaan sivu-uoma, jonka reunoja on vuorattu noin 5 metrin matkalta puisilla hirsillä. Vuoratun uoman koillispuolella on kuivunut uoma, joka on ilmeisesti ollut aikoinaan Kattilaojan luontainen uoma. Uomaan on tehty myös noin 0,7 metriä syvä pudotus, jonka reunat ovat myös vuorattu hirsillä. Pudotuksen reunalla on pystyssä olevia puisia, osaksi lahonneita rakenteita, joissa on kiinni sekä taottuja että moderneja nauloja. Virtaavan uoman ja kuivuneen uoman välissä on noin 8 x 2,5 metrin kokoinen maa-alue, jossa erottuu sammaleen alla hirsiä. Tällä kohdalla on ilmeisesti sijainnut myllyyn liittyvä rakennus.
Kyseessä on todennäköisesti kotitarkoitukseen liittyvä puromylly, joka voi liittyä
myllynrakenteista noin 100 metriä luoteeseen sijaitsevaan tilaan. Kyseinen tila näkyy jo vuoden 1947 ilmakuvassa. Myllyä ei ole merkitty vuoden 1845 pitäjänkartalle tai vanhoille peruskartoille. Historiallisissa ilmakuvissa paikalla on sijainnut tiheää metsää eikä myllyä erota näistä. Pieniä, kotitarpeeseen tehtyjä myllyjä ei välttämättä ole merkitty vanhoihin karttoihin, vaikka ne olisivat olleet jo kartanlaadinnan aikaan käytössä. Myllystä noin 60 metriä koilliseen tavattiin kohteeseen Rantamaa kuuluva viljelysröykkiö. |
| metsakeskus.1000053415 |
305 |
Teerikangas 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
616607.00000000 |
7320754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053415 |
Kohde sijaitsee Teerikankaan eteläisen nimen korkeimman kohdan länsipuolella, polun vieressä. Alue on harvaa mäntymetsää, ja aluskasvillisuus koostuu sammaleista, varpukasveista ja kanervasta. Alueella on kuoppa, joka on kooltaan 3,5 x 2 metriä ja syvyydeltään 40 cm. Kuopan ympärillä on noin 1 metriä leveä valli. Vallissa on tuplahuuhtoutumiskerros, ja kuopan pohjalla on vajaa 10 cm paksusti nokista huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000053416 |
305 |
Heikkinen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
616177.00000000 |
7320707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053416 |
Teerikankaan länsipään etelärannalla olevan mökin ja lounaaseen johtavan vanhan metsätien puolimaissa sijaitsee vanha talonpaikka kiuas- ja peltoraunioineen. Paikka sijaitsee mökistä lähes suoraan pohjoiseen ja mainitusta tiestä vajaat 100 metriä etelään jyrkän rinteen yläpuolisella tasanteella. Tiedonannon mukaan kyseessä on Heikkilän (Heikkisten) vanha talo, josta isonvihan aikoihin on siirrytty nykyiselle Kirpistön Kotilahden ja Pikku-Kiitämän väliselle kannakselle.
Kohde tarkastettiin 2024, ja alueelta tavattiin historialliseen aikaan ajoittuvia rakenteita (ks. alakohteet). Kiukaan 3 koillispuolella on peltokerrosta, joka on tasainen ja sammaloitunut alue. Sen laajuus jäi avoimeksi, joskin sille saatiin mitattua itäreunan ääripää. |
| metsakeskus.1000053417 |
272 |
Pikku Ilvesneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339212.00000000 |
7069422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053417 |
Suppilomainen tervahauta sijaitsee Haapasalontiestä noin 620 metriä koilliseen Ilveskankaan lounaisosassa. Ilveskankaan alueelle kulkee helppokulkuinen metsätie. Tervahaudan vallin päällä kasvaa nuorta vesakkoa, joten tervahauta ei erotu helposti ympäristöstä. Tervahaudan koillispuolella on metsätie, joka on kasvanut umpeen. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 2 metriä ja vallin korkeus on noin 1,5 metriä. Ylärinteessä ei ole havaittavaa vallia. Tervahaudan alarinteen valli on kylmämuurattu kivistä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on ylärinteessä noin 1,5 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Halssin pituus on noin 12 metriä. Halssin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053418 |
272 |
Ruikkuranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339397.00000000 |
7069338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053418 |
Tervahauta sijaitsee Ullavanjoen länsipuolella, kaakkoon laskevan rinteen alaosassa. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Syvyys ylärinteeseen on noin 3 metriä. Haudan ympärillä ei erotu selvää vallia. Kyseessä on ilmeisesti rännitön tervahauta. Haudan keskellä on halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa hyvin tiheää vesakkoa. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Tervahaudan vallin itäpuolella on ristinurkkainen hirsilato, joka on kooltaan noin 5,0 x 5,0 metriä. Lato on perustettu kivien varaan, ja hirsikertoja on 12. Hirret on numeroitu, joten lato on todennäköisesti koottu paikalle uusiokäytössä olevista hirsistä. Hirsissä on jäämiä punamullasta. Kattorakenteita ei ole, mutta lattia on ollut laudoitettu. Rakentamisessa on käytetty puutappeja. |
| metsakeskus.1000053419 |
889 |
Sorsuanoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487908.00000000 |
7217055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053419 |
Tervahauta sijaitsee Roitolan talosta noin 230 m koilliseen. Se on noin 50 m päässä Sorsuanojan rannasta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 14 m, josta vallien osuus on yhteensä 6 m. Syvyys on noin 60 cm. Halssi on lounaaseen päin, mutta on suhteellisen huomaamaton ja jatkuu rämeelle pitkänä ojana. Aivan vallin vieressä on muutamia kaivettuja, syviä kuoppia. Tervahaudan ympäriltä löytyi myös kolme muuta kuoppaa tai kuopannetta, jotka liittynevät tervahautaan.
Tervahauta on vuoden 1950 ilmakuvan ottamisen aikaan sijainnut lähellä Roitolan peltojen laitaa. Kyse voi olla talon tervahaudasta. Roitolan torppa on Nimiarkiston mukaan 1800-luvun alkupuolella perustettu kruununtorppa (Laitinen 1959). Vuoden 1850 pitäjänkartta ei aivan yllä paikalle, ja talo on sen mukaan sijainnut kruununmaalla (pitäjänkartta 1850b). |
| metsakeskus.1000053420 |
889 |
Kapelonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487272.00000000 |
7214558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053420 |
Noin 190 m Kapelon päärakennuksesta länteen on tervahauta. Tervahauta on luultavasti Kapelon talon tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 11 m, josta vallien osuus noin 3 m. Tervahaudan syvyys on 1,5 m ja vallin korkeus vaihtelee 0,5–1 m välillä. Halssi on itään ja se kapenee noin metristä puoleen metriin. Halssi on 7 m pitkä. Sen syvyys on enimmillään 1,5 metriä. Tervahaudan ympärillä on laakeita painanteita, joista on mahdollisesti nostettu turvetta haudan peittämiseen. |
| metsakeskus.1000053421 |
889 |
Tynnyrikorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484545.00000000 |
7216237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053421 |
Noin 1,5 km Kapelontien ja Hillatien risteyksestä itään sekä 420 m Kapelontieltä etelään on selkeäpiirteinen tervahauta. Sen halkaisija on 18 m, josta vallien osuus on 6 m. Tervahauta on syvyydeltään noin 2 m. Vallin korkeus vaihtelee 1–1,5 m välillä. Halssi on kaakkoon ja se kapenee 12 m matkalla 2,5 metristä yhteen metriin. Halssi on syvimmillään 2 m syvä.
Noin 20 m tervahaudan eteläpuolella havaittiin 8 x 4 m kokoinen ja 0,5–1 m syvyinen lounais-koillissuuntainen kuoppa. Noin 20 m tervahaudasta lounaaseen on puolen metrin syvyinen ja 4 x 5 m suuruinen painanne. Nämä voivat liittyä tervapirttiin tai hautavahdin korsuun.
Noin 25 m länsilounaaseen tervahaudalta sijaitsee suurehko 2,5 m läpimittainen ja 1,5 m korkuinen kivilatomus. Sen vieressä on noin 2 x 2 metrin kokoinen kuopanne. Kivilatomus lienee tervapirtin tai -saunan kiuas. |
| metsakeskus.1000053421 |
889 |
Tynnyrikorpi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
484545.00000000 |
7216237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053421 |
Noin 1,5 km Kapelontien ja Hillatien risteyksestä itään sekä 420 m Kapelontieltä etelään on selkeäpiirteinen tervahauta. Sen halkaisija on 18 m, josta vallien osuus on 6 m. Tervahauta on syvyydeltään noin 2 m. Vallin korkeus vaihtelee 1–1,5 m välillä. Halssi on kaakkoon ja se kapenee 12 m matkalla 2,5 metristä yhteen metriin. Halssi on syvimmillään 2 m syvä.
Noin 20 m tervahaudan eteläpuolella havaittiin 8 x 4 m kokoinen ja 0,5–1 m syvyinen lounais-koillissuuntainen kuoppa. Noin 20 m tervahaudasta lounaaseen on puolen metrin syvyinen ja 4 x 5 m suuruinen painanne. Nämä voivat liittyä tervapirttiin tai hautavahdin korsuun.
Noin 25 m länsilounaaseen tervahaudalta sijaitsee suurehko 2,5 m läpimittainen ja 1,5 m korkuinen kivilatomus. Sen vieressä on noin 2 x 2 metrin kokoinen kuopanne. Kivilatomus lienee tervapirtin tai -saunan kiuas. |
| metsakeskus.1000053422 |
272 |
Verkkoladonkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339502.00000000 |
7068958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053422 |
Tervahauta sijaitsee Ullavanjoesta noin 230 metriä länteen mäntyvaltaisessa metsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 21 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä ja syvyyttä haudalla on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,1 metriä. Halssi suuntautuu länsiluoteeseen. Se on noin 5 metriä pitkä ja noin 3 metriä leveä. Halssin reunoilla on esillä kylmämuurattua kiveystä. Tervahaudan päällä kasvaa harvennettua mäntyvaltaista sekapuumetsää. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053423 |
272 |
Vehkakorvenharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341520.00000000 |
7068166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053423 |
Suppilomainen tervahauta sijaitsee Sarpakoskentiestä noin 50 metriä kaakkoon. Tervahaudan kohdalla kasvaa tiheää sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 1,5 metriä ja vallin korkeus on noin 0,8 metriä. Ylärinteessä ei ole selvästi erottuvaa vallia. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,8 metriä. Halssi suuntautuu luoteeseen. Halssin pituus on noin 1,5 metriä. Halssin leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Muutama metsäkoneen jättämää uraa halkoo tervahaudan ja halssin pintakerroksia. |
| metsakeskus.1000053424 |
272 |
Kettuharju 7 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339634.00000000 |
7067786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053424 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Sarpakoskentiestä noin 350 metriä luoteeseen. Tervahaudan ympärillä kasvaa tiheää taimikkoa, mutta tervahaudan päälle on jätetty säästöpuuryhmä. Tervahaudan halkaisija on noin 25 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 4 metriä ja vallin korkeus on noin 1,2 metriä. Ylärinteessä vallin korkeus on noin 0,3 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Halssin pituus on noin 8 metriä. Halssin leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Noin 8 metriä tervahaudan vallista koilliseen sijaitsee kaivanto. Kaivannon koko on noin 4 x 1,5 metriä. Kaivannon syvyys on noin 0,8 metriä. Kaivanto voi liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000053425 |
272 |
Saukonkivet |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338767.00000000 |
7067752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053425 |
Tervahauta sijaitsee harvennetussa sekapuumetsässä Kettuharjun länsiosassa. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,1 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon alarinteeseen. Se on noin 8 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Vallin ulkoreunalla alarinteessä on esillä kylmämuurattua kiveystä. Tervahaudan läpi on ajettu metsäkoneella, joka on nostanut maanpinnalle hiiltä. |
| metsakeskus.1000053426 |
889 |
Kusijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482409.00000000 |
7214339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053426 |
Noin 290 m Kusiojan suulta itään, Kusijärven rantasuon tuntumassa sijaitsee tervahauta. Se
on halkaisijaltaan noin 16 m, josta vallien osuus on 8 m. Valli on noin 1,3 m korkea. Halssi on
etelään kohti järveä. Se on syvimmillään 2 m. Leveys on noin 1,5 m ja pituus 11 m. Tervahaudan vallin itäpuolella on kuoppa.
Noin 10 m säteellä tervahaudasta itään on kolme muuta kuoppaa tai kuopannetta. Pohjoisin kuopista on 8 x 3 metrin kokoinen ja suorakaiteen muotoinen. Eteläisin on miltei neliömäinen jyrkkäseinämäinen 3,5 x 4 m kokoinen kuoppa, jonka pohjalla on kiviä. Näiden keskelle jää epämääräinen matala kuopanne. Kiuasrakennetta tai rakennuksen perustusta ei paikalla havaittu. |
| metsakeskus.1000053427 |
272 |
Pihlajaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338694.00000000 |
7067763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053427 |
Tervahauta sijaitsee harvennetussa sekapuumetsässä Kettuharjun länsiosassa. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Syvyyttä sillä on noin 1,2 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu lounaaseen alarinteeseen. Se erottuu noin 3 metriä pitkänä ja 2 metriä leveänä kaivantona. Tervahaudan päälle on kasattu ohuita puunrankoja sekä oksia. Sen päälle on jätetty kasvamaan mäntyjä sekä koivuja. Itäpuoleisen vallin päältä on ajettu metsäkoneella. Pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053428 |
889 |
Kusijärvi 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
482501.00000000 |
7214235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053428 |
Kusijärven koillisrannalla 410 m itäkaakkoon Kusiojan suulta sijaitsee kaksi kivilatomusta.
Latomuksista selkeämpi (kiuas 1) on rakenteeltaan kiuasmainen, joten se tulkittiin kiukaaksi. Kooltaan se on 1,5 x 1,5 x 0,5 m.
Kiukaasta 1 kaksi metriä kaakkoon on matalampi ja epämääräisempi kivilatomus (kiuas 2). Se on kooltaan noin 2 x 2 x 0,3 m. Kivilatomus koostuu silmämääräisen arvion mukaan ensin mainittua kiuasta pienemmistä kivistä, mutta seassa on myös isompia kiviä.
Kivilatomukset voivat olla järven rannassa sijainneen eräsijan tai asumuksen jäänteitä tai
ne voivat liittyä 140 m luoteeseen sijaitsevan Kusijärvi 1:n tervahautaan. On mahdollista,
että latomukset ovat keskenään eri aikaisia. |
| metsakeskus.1000053429 |
564 |
Kolmiyhteinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479829.00000000 |
7216516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053429 |
Kapelontien ja Varesseläntien yhdistävältä metsätieltä lähtee Soidinmaan pohjoisosasta länttä kohti huonokuntoinen suora tieura. Tervahauta sijaitsee suosaarekkeessa tieuran varressa noin kahden kilometrin päässä Kapelontieltä.
Tervahaudan halkaisija on noin 16 m, josta vallien osuus on 6 m. Syvyys on noin 1,5 m. Vallin korkeus vaihtelee 0,5 ja 1 m välillä. Vallin luoteiskulmalla on metsäkoneen aiheuttamaa tuhoa. Halssi antaa itään ja kapenee kahdesta metristä yhteen metriin. Halssilla on pituutta 8 m ja syvyyttä tervahaudan päässä noin 2 m.
Tervahaudasta noin 20 m lounaaseen on suorakulmainen 4 x 6 m kokoinen ja 0,5 m syvä kuoppa. Lisäksi tervahaudan länsipuolella noin 20 m päässä on 0,4 m syvyinen ja 2,5 m läpimittainen kuopanne, josta metsäkone on ajanut ylitse.
Nimiarkistossa mainitaan vanha tervahaudan paikka Kolmiyhteinen-nimisellä suosaarekkeella (Kylmänen: 1957). Kyse on hyvin todennäköisesti tästä kohteesta. |
| metsakeskus.1000053430 |
272 |
Kytöräme pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339579.00000000 |
7066940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053430 |
Kohteeseen kuuluu kaksi tervahautaa sekä kaksi tervapirtin pohjaa. Tervahauta 1 (pääkohde) sijaitsee Sarpakoskentiestä noin 75 metriä länteen. Maljamaisen tervahaudan ympärillä kasvaa tiheää taimikkoa, mutta tervahaudan päälle on jätetty säästöpuuryhmä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 3 metriä ja vallin korkeus on noin 1,5 metriä. Ylärinteessä ei ole havaittavaa vallia. Tervahaudan alarinteen valli on kylmämuurattu kivistä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on ylärinteessä noin 0,8 metriä ja alarinteessä noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Halssin pituus on noin 4 metriä. Halssin leveys on noin 3 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Noin 10 metriä tervahaudan vallista itään sijaitsee tervapirtin pohja (alakohde, tervapirtti 1). Tervahauta 2 sijaitsee tervahaudasta 1 noin 20 metriä itään (alakohde). Tervahaudasta 2 noin 20 metriä koilliseen havaittiin toinen pirtin pohja (alakohde tervapirtti 2). |
| metsakeskus.1000053431 |
434 |
Björkebo |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
473561.00000000 |
6717280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053431 |
Hiekkaharjulla on lukuisia pitkänmallisia kuoppia (esim. 2 x 1 x 0,5 m), joiden suunnat vaihtelevat. Osa on selkeämpiä ja osa erottuu vain heikkoina painanteina maastossa. Kairatessa maassa ei ole näkyvissä hiilikerrosta. Kuopat eivät vaikuta maanottokuopilta. Säilytys on mahdollinen funktio, mutta kuopat voisivat olla jäänteitä myös jonkinlaisesta sotilaiden lyhytaikaisesta yöpymisestä |
| metsakeskus.1000053432 |
564 |
Varesselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479976.00000000 |
7214235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053432 |
Noin 750 m Varesseläntien päästä sijaitsee selkeäpiirteinen tervahauta. Tervahaudan kokonaisleveys on noin 18 m, josta vallien osuus on 10 m. Valli on noin 1,7 m korkea, ja siinä on ketunpesiä. Halssi antaa etelään ja kapenee kahdesta metristä metriin. Halssi on noin 8 m pitkä ja metrin syvä.
Alueella on kolme kuoppaa tai kuopannetta, joista selkein on tervahaudan koillispuolella oleva 9 x 5 m kokoinen pohjois-etelä-suuntainen noin metrin syvyinen kuoppa. Välittömästi
sen läheisyydessä on 1 x 1 m kokoinen ja noin 0,6 m syvyinen selkeäreunainen kuoppa. Tervahaudan lounaispuolella taas on epämääräisen muotoinen 10 x 5 m kokoinen laakea
kuoppa. Tervahaudan itäpuolella on lisäksi kaksi epämääräisen muotoista hiilikasaa.
Tervahaudasta noin 40 m itään on kaksi kivilatomusta, jotka ovat todennäköisesti jäänteitä tervapirtin kiukaista. Pohjoisempi kiuas on eteläistä suurempi ja soikionmuotoinen. Kiuas on kooltaan 2,5 x 3 m ja 0,8 m korkea. Siitä erottuu halkeillutta kiveä. Välittömästi pohjoisemman kiukaan eteläpuolella on pienempi, läpimitaltaan 1,5 m kivikasa, joka on 0,5 m korkea. Hiilikasat ja kiukaat on lisätty kohteen alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000053432 |
564 |
Varesselkä |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
479976.00000000 |
7214235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053432 |
Noin 750 m Varesseläntien päästä sijaitsee selkeäpiirteinen tervahauta. Tervahaudan kokonaisleveys on noin 18 m, josta vallien osuus on 10 m. Valli on noin 1,7 m korkea, ja siinä on ketunpesiä. Halssi antaa etelään ja kapenee kahdesta metristä metriin. Halssi on noin 8 m pitkä ja metrin syvä.
Alueella on kolme kuoppaa tai kuopannetta, joista selkein on tervahaudan koillispuolella oleva 9 x 5 m kokoinen pohjois-etelä-suuntainen noin metrin syvyinen kuoppa. Välittömästi
sen läheisyydessä on 1 x 1 m kokoinen ja noin 0,6 m syvyinen selkeäreunainen kuoppa. Tervahaudan lounaispuolella taas on epämääräisen muotoinen 10 x 5 m kokoinen laakea
kuoppa. Tervahaudan itäpuolella on lisäksi kaksi epämääräisen muotoista hiilikasaa.
Tervahaudasta noin 40 m itään on kaksi kivilatomusta, jotka ovat todennäköisesti jäänteitä tervapirtin kiukaista. Pohjoisempi kiuas on eteläistä suurempi ja soikionmuotoinen. Kiuas on kooltaan 2,5 x 3 m ja 0,8 m korkea. Siitä erottuu halkeillutta kiveä. Välittömästi pohjoisemman kiukaan eteläpuolella on pienempi, läpimitaltaan 1,5 m kivikasa, joka on 0,5 m korkea. Hiilikasat ja kiukaat on lisätty kohteen alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000053433 |
564 |
Kärppäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477731.00000000 |
7212253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053433 |
Korpisenojantien ja Varesseläntien risteyksestä noin 540 m pohjoiseen sijaitsee tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 16 m, josta vallien osuus on 10 m. Syvyys on noin 1 m. Vallin korkeus vaihtelee 0,4–0,8 m välillä ja sen lounaisosassa on pieni vaurio metsäkoneen ajettua ylitse. Halssi on etelään ja on noin 1 m syvyinen, 8 m pituinen ja lähtöpäästä 2,5 m leveä.
Tervahaudan pohjoispuolella havaittiin 20–25 m päässä kaksi laakeaa epämääräistä painannetta. Kolmas painanne sijaitsee 20 m tervahaudalta luoteeseen.
Tervahaudasta noin 25 m luoteeseen on kaksi hiilikasaa, joista eteläisempi on 0,4 m korkea ja noin 3 x 3 m kokoinen. Pohjoisempi hiilikasa on pieni, noin 2 x 1 m kokoinen. Itse tervahauta sijaitsee tiheässä harventamattomassa mäntytaimikossa matalalla hiekkamoreenikankaalla, jossa havainnointiolosuhteet olivat huonot. Lisäksi metsäkoneenjälkiä oli ympäristössä siellä täällä, mutta vain yksi metsäkoneen ura on osunut tervahautaan. Hiilikasat sijaitsevat hakkaamattomassa, harvassa metsässä. Hiilikasojen sijainnit on merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000053434 |
564 |
Iso Tallikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475325.00000000 |
7215444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053434 |
Iso Tallikankaan tervahauta sijaitsee ojitettujen soiden ympäröimän kankaan länsikärjessä.
Tervahauta on noin 960 m päässä Viitamäentieltä ja sijaitsee peruskartalla näkyvästä Viitamaasta pohjoiseen lähtevän umpeenkasvaneen tieuran varressa. Metsä on harventamatonta taimikkoa, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Tervahaudan lähellä kasvaa muutamia suurempia lehtipuita. Havainto-olosuhteet olivat paikalla huonot.
Tervahaudan halkaisija on noin 14 m, josta vallien osuus on 4 m. Vallit ovat matalat ja tervahauta on melko huomaamaton polulta päin lähestyttäessä. Halssi on pohjoiseen ja se on tervahaudan päästä noin 1,5 m syvä. Leveyttä alkupäässä on noin 2 m ja se kapenee pohjoiseen. Pituutta halssilla on noin 8 m. |
| metsakeskus.1000053435 |
564 |
Saarisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476529.00000000 |
7216853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053435 |
Saarisuontien päässä olevan pellon eteläkulmasta noin 700 m päässä sijaitsee kangasmaisen suosaarekkeen eteläreunalla tervahauta. Maasto on melko kivikkoista moreenimaata ja paikalle johtava tieura on pahoin umpeenkasvanut.
Tervahaudan halkaisija on 16 m, josta vallien osuus on 4 m. Vallin korkeus vaihtelee 1,1–1,8 m välillä. Halssi on kaakkoon ja sen syvyys on noin 1,5 m. Leveys kapenee kahdesta metristä 1,5 metriin ja sen pituus on noin 7 m. Vallin sisäpuolella on jonkinlaista terassimaista rakennetta.
Länsi- ja koillispuolilla havaittiin kaksi epämääräistä kuoppaa, jotka saattavat liittyä tervahautaan. Lisäksi noin 40 m päässä koilliseen kalliopaljastumalla on kivikehä, jonka sisällä on poltettu nuotiota. Tulipaikkaan on voitu käyttää tervapirtin kiukaan kiviä, sillä tasainen kallio vaikutti tervapirtin paikaksi sopivalta. Rakenteita ei kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.1000053436 |
732 |
Kalmaniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
568999.00000000 |
7380916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053436 |
Hirvasjärven etelärannalla suon mantereesta erottavalla mäntyvoittoisella sekametsää kasvavalla kivisellä niemellä on 5 kuopannetta, jotka informantin (maanomistaja) kertoman mukaan ovat ns. väliaikaishautoja (kesähautoja). Kuopanteista ainakin 1 (A) on suurella todennäköisyydellä hauta. Paikan topografian ja nimen (Kalmaniemi) huomioon ottaen myös muut lienevät hautoja, sillä muutakaan välitöntä selitystä ei löydy. Se onko kyseessä kesähautapaikka, vai kalmisto, on mielenkiintoinen kysymys. Osa haudoista vaikuttaa ”kammiomaisilta” kuten esim. Kurjenpolven kalmistossa Kittilässä. Lisäksi tutkimukset väliaikaishaudoista etelässä ovat osoittaneet, että ainakin osa ”väliaikaishaudoista” voi itse asiassa olla pysyväishautoja (Ruohonen 2002). Itä-Lappiin rakennettiin ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa Kemijärvelle 1600-luvun puolessa välissä, joten valtaosa Itä-Lapin asukkaista hautasi vainajansa kirkkomaiden ulkopuolelle pitkään. Maanomistajan toiveesta muinaisjäännösalueeksi rajataan koko niemi.
A: Selkein alueen hautakuopista. Mitat 3 x 1,5 x 1,5 m. Ympärillä ehkä vallia.
B: Sijaitsee C:stä pari metriä etelään. Hyvin pieni n. 1 x 0,5 m maakuoppa. Lapsen hauta?
C: Pyöreähkö kiviseinämäinen maakuoppa, syvyys n. 1 m. Kuopan pohjoispuolella vaikuttaisi olevan hieman vallia.
D: Suorakulmainen jyrkkäseinäinen osittain sortunut 1 x 2 x 0,8 m kokoinen kuoppa. Sijaitsee lähimpänä niemenkärkeä.
E: Toisin kuin muut E ilmenee soikana painaumana eikä selkeänä kuoppana. Sijaitsee B:n eteläpuolella muodostaen rivin C:n ja B:n kanssa. Mitat n. 2 x 1 m. |
| metsakeskus.1000053437 |
564 |
Haaralehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473433.00000000 |
7215528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053437 |
Haaralehdon tervahauta sijaitsee Haaralehdon eteläkärjessä Pallo-ojan varrella. Tervahauta on Viitamaantieltä pohjoiseen kääntyvän Kuurnakankaaseen päättyvän metsätien kääntöpaikalta noin 1 km pohjoisluoteeseen. Maasto tervahaudan ympärillä on havupuuvaltaista ojitettua rämeikköä, joka lähempänä puroa on enimmäkseen epätasaista kuusimetsää. Ylempänä kankaalla kasvaa tiheää nuorta männikköä.
Tervahaudan halkaisija on noin 14–15 m, josta vallien osuus noin 5–6 m. Vallin korkeus on 1,5 m. Eteläosassa vallia on ketunpesiä. Halssi on kaakkoon kohti ojaa. Sen pituus on noin 9 m, jonka jälkeen se jatkuu kapeana ojana. Halssin syvyys on tervahaudan päästä noin 2 m, ja se on noin metrin leveä. |
| metsakeskus.1000053438 |
564 |
Saarioja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474273.00000000 |
7216408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053438 |
Kohde sijaitsee Kuurnakankaaseen päättyvän metsätien kääntöpaikalta noin 2 km pohjoiseen. Tervahauta on Mäntymaansuon keskellä pienessä kangassaarekkeessa. Tervahaudan ohitse virtaa Saarioja, jonka mukaan kohde on nimetty (Nimiarkisto, Kylmänen, 1957).
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 17 m, josta vallien osuus on 6 m. Vallin korkeus on 1,5 m. Halssi antaa etelään ja on noin 1 m syvä, 1,5 m leveä ja 6 m pitkä. Tervahaudan ympärillä havaittiin epämääräisiä matalahkoja kuopanteita. Dokumentointia haittasi koko päivän jatkunut kaatosade ja sen vuoksi kastuneet dokumentointivälineet. Kameran linssin huurtumisen vuoksi kuvamateriaali jäi heikoksi. |
| metsakeskus.1000053439 |
272 |
Kytöräme koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339628.00000000 |
7066979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053439 |
Tervahauta sijaitsee Sarpakoskentiestä noin 20 metriä länteen mäntyvaltaisessa sekapuumetsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 25 metriä. Sillä on syvyyttä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä ja vallilla on korkeutta noin 0,5 metriä. Halssi suuntautuu itään kohti Sarpakoskentietä. Halssi on noin 10 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Halssin reunoilla erottuu kylmämuurattua kiveystä. Pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053440 |
564 |
Ilolankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472545.00000000 |
7216181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053440 |
Kohde sijaitsee Ilolankankaalla huonokuntoisen metsätien eteläpuolisella alueella noin 3
km Hetekyläntieltä etelään. Paikka on mäntymetsää kasvava kangasmainen saareke rämeellä.
Tervahauta on halkaisijaltaan vain noin 7 m, josta vallien osuus on 4 m. Vallit ovat hyvin matalat ja huomaamattomat. Halssi on etelään. Tervahaudanpuoleisesta päästä sen leveys on noin 2 m ja pituus 5 m. |
| metsakeskus.1000053441 |
272 |
Vanha Toroja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339240.00000000 |
7067498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053441 |
Tervahauta sijaitsee Vanhan Torojan eteläpuolella pohjoiseen laskevassa rinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä. Vallin leveys on noin 2,5 metriä. Syvyyttä sillä on noin 3 metriä pohjasta vallin yläreunaan mitattuna etelään eli ylärinteeseen mitattuna. Syvyys laskee kohti pohjoista. Halssi pohjoiseen kohti Vanhaa Torojaa. Halssi on noin 4 metriä pitkä kaivanto. Haudan päällä kasvaa tiheää sekapuumetsää ja se on vahvasti pusikoitunut. |
| metsakeskus.1000053442 |
564 |
Tupamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474835.00000000 |
7213700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053442 |
Tupamaan länsikärjen tuntumassa, noin 450 m kaakkoon Viitamaantieltä, on tervahauta.
Maasto alueella on kangasmaista mäntymetsää ja maaperä kivikkoista soramaata. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 19 m, josta vallien osuus on 4 m. Valli on matalahko. Halssi on koilliseen ja se on tervahaudan päästä 1,5 m syvä ja 2 m leveä. Vallissa on ketunpesiä. Lähettyvillä on kolme epämääräistä kuopannetta tai painannetta, jotka liittynevät tervahautaan. |
| metsakeskus.1000053443 |
564 |
Pallo-oja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471447.00000000 |
7216847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053443 |
Pallo-ojan itärannan tuntumassa Mutkakankaan koillispuolella on tervahauta. Sinne johtaa Tuomaalantieltä tieura, joka vie kesäasunnon pihan poikki ja kartan mukaan jatkuu polkuna Pallo-ojan ylitse. Ojassa ei ole siltaa ja polku on kulkukelvotonta umpeenkasvanutta ryteikköä. Tervahauta sijaitsee nuoressa harventamattomassa mäntytaimikossa, jossa puut kasvavat vain senttimetrien päässä toisistaan. Havainto-olosuhteet olivat erityisen kehnot. Itse tervahaudan sisällä puita oli hieman harvemmassa.
Tervahauta on halkaisijaltaan 14 m, josta vallien osuus on 6 m. Tervahaudalla on syvyyttä noin metri. Halssi on etelään ja on 10 m pitkä. Halssin leveys tervahaudan päästä on 2 m ja syvyys 1,5 m. Tervahaudan pohjoispuolella on epämääräinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000053444 |
272 |
Kulkupaikankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339967.00000000 |
7067606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053444 |
Tervahauta sijaitsee heti Sarpakoskentien itäpuolella. Länsilaidan valli rajautuu tiehen. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Syvyyttä sillä on noin 1,5 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 4 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä. Juoksutusura erottuu tervahaudan keskeltä kohti halssia. Tervahaudan vallien ulkoreunoilla ja halssin suulla erottuu kylmämuurattua kiveystä. Haudan päällä kasvaa tiheää kuusikkoa, pohjalla kasvaa vanha ja suuri kuusi. Heti halssin kaakkoispuolella on noin 3 x 2 x 0,5 metrin kokoinen kuoppa, joka on reunustettu kivillä. |
| metsakeskus.1000053445 |
564 |
Peurakangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476162.00000000 |
7211550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053445 |
Noin 1 km Naurisnivantieltä, Niemelän talon eteläpuolelta Peurakankaaseen lähtevän metsätien uralta löytyi kvartsi-iskoksia noin 8 m pituiselta alueelta 17 kappaletta. Löytöpaikka on loivasti nousevassa rinteessä tasaisemman terassimaisen penkereen päällä kevyesti perustetulla tieuralla. Ura vaikuttaa siltä, ettei siihen ole tuotu materiaalia muualta, vaan se on pikemminkin tehty tasoittamalla maastoa koneellisesti ja työntämällä pintamaat tien reunoille.
Lähialueelle tehtiin kaksi koepistoa, mutta ne molemmat olivat löydöttömiä. Ympäröivää aluetta ja tieuraa tarkastettiin pintapoimimalla. Lisäksi tarkastettiin Korpisenojan varrella Korpisen taloa vastapäätä vastikään hakattua ja äestettyä metsäaluetta. Myöskään siitä ei saatu löytöjä.
Paikalla on mahdollisesti pienialainen kivikautinen asuinpaikka. Paikka on aikanaan sijainnut Korpisenojan suussa olleen pitkähkön lahden lounaisrannalla. |
| metsakeskus.1000053446 |
732 |
Majavalampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
562752.00000000 |
7379001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053446 |
Majavalammen ja Ylinen Vaara-Hietajärven välisellä tasaisella, mutta hyvin kivisellä, kannaksella on etelä-pohjoissuuntaisesti rivissä kolme pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa 1: Hyvin selväpiirteinen, pyöreä ja suppilomainen ympärysvallillinen pyyntikuoppa. Mitat valli mukaan lukien n. 8 m, syvyys n. 1,5 m.
Pyyntikuoppa 2: Pieni ympärysvallillinen pyyntikuoppa. Mitat valli mukaan lukien n. 5 m, syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 3: Soikeahko ympärysvallillinen pyyntikuoppa. Mitat valli mukaan lukien n. 6 m, syvyys n. 1 m. |
| metsakeskus.1000053447 |
889 |
Roitola |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
487724.00000000 |
7216965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053447 |
Roitolan torppa on Nimiarkiston mukaan 1800-luvun alkupuolella perustettu valtiontorppa
(Laitinen 1959). Vuoden 1850 pitäjänkartta ei aivan yllä paikalle. Talo on kartan mukaan sijainnut kruununmaalla (Pitäjänkartta 1850b).
Paikka on nykyään vapaa-ajan asuntona. Vanha asuinpaikka sijoittuu heti nykyisen pihapiirin pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000053448 |
889 |
Kapelo |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
487469.00000000 |
7214537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053448 |
Kapelon torppa sijaitsee Saari-Sorsuan luoteispuolella Sorsuanojan itärannalla. Torppa on merkitty pitäjänkarttaan (1850b). Nimiarkiston tietojen mukaan kyseessä on 1800-luvun
alussa perustettu kruununtorppa (Laitinen 1959).
Paikka on nykyään kesäkäytössä. |
| metsakeskus.1000053449 |
889 |
Häikiönhautamaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479004.00000000 |
7211009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053449 |
Tervahauta (tervahauta 1) on kuvattu 1850 pitäjänkartalle, mistä myös nimi on peräisin (1850a). Se erottuu myös rinnevarjosteessa. Paikalta 100 m länteen on mahdollisesti toinen suurempi tervahauta (tervahauta 2).
Kohteet havaittiin vasta jälkityövaiheessa, eikä niitä siksi ehditty tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000053450 |
111 |
Kivimäki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
442661.00000000 |
6775607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053450 |
Kohde sijaitsee Vierumäen Kivimäellä soistuman eteläpuolella olevassa kuusimetsässä pohjoiseen viettävässä alarinteessä. Paikalla on n. 2 x 1.5 x 1 m kokoinen hiilimiilu, jossa on matalat vallit. Koekairauksessa havaittiin hiilistä maata n. 40 cm syvyyteen asti. Maaperä on hiekkamaata. |
| metsakeskus.1000053451 |
732 |
Oulankajoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572561.00000000 |
7380687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053451 |
Hirvasvaaran kaakkoispuolella, Oulankajoen etelärannalla, joen ja pienen lammen väliin jäävällä tasaisella mäntyä kasvavalla kannaksella, on neljän pyyntikuopan ryhmä.
Pyyntikuoppa 1: Soikeanpyöreä vallillinen pyyntikuoppa. Halkaisija valli mukaan lukien 6 m, syvyys n. 1 m. Kuoppaan on kasattu hakkuujätettä. Muuten vaikuttaa ehjältä ja hyvin säilyneeltä.
Pyyntikuoppa 2: Pyöreänsuppilomainen vallillinen pyyntikuoppa, jonka vallia on moton yliajo vahingoittanut. Kuopassa on jonkin verran hakkuujätettä. Mitat valli mukaan lukien 5 m, syvyys n. 60 cm (vaikea arvioida).
Kaksi vierekkäistä pyyntikuoppaa:
Pyyntikuoppa 3: Vallillinen pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija valli mukaan lukien 5 m, syvyys n. 70 cm.
Pyyntikuoppa 4: Aivan edellisen vieressä on osittain hakkuujätteen peittämä pyyntikuoppa. Ei yhtä selkeää vallia kuin 3:lla. Soikeahko. Halkaisija 4 m ja syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000053456 |
732 |
Oulankajoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572782.00000000 |
7380624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053456 |
Oulankajoen etelärannalla Viitalan talosta etelään, kahden suometsäalueen välissä, joen mutkan muodostamalla niemellä sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa:
Pyyntikuoppa 1: Joen rannalla kahden soistuman välisellä tasaisella kankaalla on valliton soikea pyyntikuoppa. Mitat 5 x 3 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 2: Edellisestä 52 m itään on soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat 5 x 3 m, syvyys n. 1 m. Päältä kulkee polku, joka on sitä hieman vahingoittanut, muuten hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000053457 |
732 |
Rooppi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572412.00000000 |
7379465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053457 |
Roopin koillisrannalla järven ja suolammen (kartassa merkitty suoksi) välisellä kapealla kivisellä mäntyharjanteella pienen kosken eteläpuolella on soikea pyyntikuoppa ilman selkeää vallia. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm. |
| metsakeskus.1000053460 |
732 |
Alalampi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
573302.00000000 |
7380022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053460 |
Alalammesta koilliseen, pienen puron itäpuolella ja Oulankajoen eteläpuolella on n. 12 m halkaisijaltaan oleva ojan ympäröimä pystymiilu. Miilussa kasvaa mäntyjä, joista vanhimmat lienevät 70 vuotta. Kohde on nähtävyyskäytössä ja sen vieressä on metallitolppaan kiinnitetty alumiinitaulu, jossa miilusta kerrotaan. Alue on tasaista havupuuvoittoista kangasta. |
| metsakeskus.1000053461 |
732 |
Lausoja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
574155.00000000 |
7380853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053461 |
Noin 30 m Karhujärventiestä etelään ja Lauspalon talosta 500 m koilliseen, sekametsässä, on 12 m halkaisijaltaan oleva ojan ympäröimä pystymiilu. Miilun muoto on hiukan nelikulmainen. Kyseessä on kuitenkin ennemmin pysty- kuin lamamiilu. Metsäkone on ajanut miilun keskeltä ja vahingoittanut sitä jonkin verran. |
| metsakeskus.1000053462 |
290 |
Keihäslahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625282.00000000 |
7131103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053462 |
Paikalla on halkaisijaltaan arviolta noin 10 metriä laaja tervahauta, joka on sisäosastaan noin 80 cm syvä. Halssi suuntautuu etelään ja hahmottuu noin 4 metrin pituisena kaivantona. Ulkolaidalta mitattuna tervahauta on noin 90 cm korkea. Heti tervahaudan länsipuolella on noin 1x 0,5 metrin kokoinen ilmanottoaukko. |
| metsakeskus.1000053463 |
143 |
Rääkkä 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
291456.67828499 |
6861270.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053463 |
Alueelta on metallinetsinnässä löytynyt useita viikinkiaikaiseen kaupankäyntiin liittyviä esineitä - punnuksia ja hopearahoja. Alue on peltoa. Kohde vaatii arkeologisen tarkastuksen. Ilppari-ilmoitukset: ILM32283, ILM32291, ILM32292, ILM32293, ILM32398, ILM32400, ILM32401. Vanhojen karttojen mukaan heti löytöpaikan eteläpuolella on viimeistään 1800-luvun alkupuolella sijainnut Räikän talo, jolloin myös ko. pelto oli jo käytössä. |
| metsakeskus.1000053464 |
290 |
Keihäsniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624934.00000000 |
7131136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053464 |
Tervahauta sijaitsee Keihäsniemen ja Häikänniemen välisellä alueella, hieman muuta niemeä kosteamman alueen länsipuolella, noin 40 metriä järven rannasta. Paikalla kasvaa pääosin mäntyä. Vanhojen ilmakuvien perusteella niemen puusto on hakattu vuosien 1944 ja 1968 välisenä aikana. Tervahaudan päällä kasvava puusto onkin paikan päälläkin arvioituna alle 100-vuotiasta.
Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta, jonka halkaisija ulkoreunalta mitattuna on noin 13 metriä. Heti tervahaudan reunojen ulkopuolella on useita todennäköisesti ilman säätelemiseen liittyviä pieniä kaivantoja. Selkeäpiirteinen ja melko jyrkkäreunainen, 120 cm leveä halssi on kaivettu länsilounaan suuntaan. Sen kohdalla tervahaudan korkeus/halssin syvyys on noin 140 cm. |
| metsakeskus.1000053465 |
290 |
Keihäsniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625077.00000000 |
7131102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053465 |
Tervahauta sijaitsee Keihäsniemen ja Häikänniemen välisellä alueella, hieman muuta niemeä kosteamman alueen itäpuoliskolla, noin 190 metriä järven rannasta. Paikalla kasvaa pääosin mäntyä. Vanhojen ilmakuvien perusteella niemen puusto on hakattu vuosien 1944 ja 1968 välisenä aikana. Tervahaudan päällä kasvava puusto onkin paikan päälläkin arvioituna alle 100-vuotiasta.
Tervahauta oli inventointiaikana lumen ja sohjon peittämä. Sen halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle on arviolta 12 metriä. Halssikaivanto suuntaa länteen. |
| metsakeskus.1000053466 |
290 |
Keihäsniemi 4 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
625148.00000000 |
7130983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053466 |
Maakuoppa sijaitsee Keihäsniemen korkeimmalla alueella. Kuopan kohdalla rinne laskeutuu loivasti pohjoiseen. Paikalla kasvaa pääosin mäntyä.
Pohjois-eteläsuuntainen maakuoppa erottuu maastossa selkeästi ja on kooltaan noin 300 x 170 cm:n laajuinen ja noin 60 cm syvä. Koepistossa pohjalle ei havaittu selkeää huuhtoutumiskerrosta.
Kuoppa liittynee läheiseen vanhaan kaskeen ja on luultavasti sadon säilytykseen liittyvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000053467 |
317 |
Mustapuronkorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
436322.00000000 |
7088267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053467 |
Kohde sijaitsee nuoressa kuusikossa ojitetulla metsämaalla noin 130 metriä metsätien pistolta lounaaseen ja noin 600 metriä Mustapurosta koilliseen. Hiilimiilu on muodoltaan hieman soikea ja sen koko on noin 12 x 15 metriä. Pohja on syvä ja maljamainen. Vallit ovat korkeat, noin 1-1,3 metriä ja noin 3 metriä leveät. Hiilimiilu on pahasti heinittynyt. Vallien päällä kasvaa muutama kuusi. Päältä kulkee syvät metsäkoneen urat. Vallin sisä- ja ulkosyrjästä paljastuu kuntan alta hiiltynyttä maata, ei hiilen palasia. |
| metsakeskus.1000053468 |
889 |
Hanganhete |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490475.00000000 |
7217835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053468 |
Paikalla on tervahauta, joka sijaitsee noin 60 m Hanganhetteestä itään aivan luonnonsuojelualueen rajalla. Sen kokonaishalkaisija on noin 16 m, josta vallien osuus on noin 8 m. Vallin korkeus on pääsääntöisesti melko matala, noin 30–40 cm, mutta se on halssin puolelta jonkin verran korkeampi. Halssi on luoteeseen ja sen pituus on noin 6 m ja halkaisija noin 2 m. Tervahaudan vallissa on itäpuolella syvä ja jyrkkäreunainen kuoppa, josta lähtee ojamainen syvennys kohti itää. Tervahaudan kaakkoispuolella kulkee vanha tieura, jonka varsilla on kolme eri kokoista ja melko epämääräistä kuoppaa. Niiden suhde tervahautaan jää avoimeksi. |
| metsakeskus.1000053469 |
317 |
Junttikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438598.00000000 |
7084493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053469 |
Kohde sijaitsee Junttikankaan Kaatiaisnevalle laskevan lounaisrinteen alaosassa noin 320 metriä nimettömästä metsätiestä kakkoon. Kohde sijaitsee kuusitaimikossa. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Vallit ovat varsin massiiviset, leveydeltään noin 4 metriä ja niiden korkeus ylärinteessä on vain noin 0,3-0,4 metriä ja alarinteessä noin 0,6 metriä. Halssi laskee alarinteeseen eli lounaaseen. Halssin pituus on 4 metriä, leveys noin 2 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa leppää, nuoria kuusia, koivuja, pajua ja heinää. |
| metsakeskus.1000053470 |
620 |
Hautalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526538.00000000 |
7185832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053470 |
Tervahauta sijaitsee Hautalammen pohjoisrannasta noin 90 metriä. Rinne viettää aavistuksen itäkaakkoon, mutta tervahauta on melko tasaisessa paikassa. Paikalla on mäntyvaltainen sekametsä, mutta tervahaudan päällä kasvaa hieman enemmän kuusta ja arviolta satavuotiasta mäntyä. Aluskasvillisuus koostuu jäkälästä, sammaleesta, mustikasta ja puolukasta.
Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä vallien ulkopuolelta mitattuna ja sen syvyys on noin metrin. Vallit ovat paikoittain noin 3 metriä leveät. Tervahaudan ulkopuolella, erityisesti ylärinteen puolella on nähtävillä tasaisesti tervahautaa kiertävä kaivanto. Halssikaivanto on itäkoilliseen. Se on 4 metriä pitkä ja melko leveä, noin 2,5 metriä ylhäältä ja metrin alempaa. Halssin vallit molemmilla puolilla ovat noin 2,5 metriä leveät. |
| metsakeskus.1000053472 |
444 |
Pellonkylä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
319389.48202647 |
6680113.12677149 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053472 |
Kalkkikivikumpareella laajan peltoaukean keskellä kumpuilevassa maastossa sijaitseva polttokenttäkalmisto. Kohde löytynyt yksityishenkilön tekemän esinelöydön perusteella.
Kohde on osittain tuhoutunut koneellisessa kaivussa. Kalliosta myös louhittu palomenetelmällä kalkkikiveä historiallisena aikana ja kuljetettu maa- ja kiviainesta pois tienrakentamiseen 1900-luvulla ja sen jälkeen. Kallion laella on jäljellä kaistale kivilatomusta, jonka alla koko lakialueella ja sen laidoilla hiilinen kerros. Löytöinä metalliesineitä, keramiikkaa, palanutta savea, kuonaa ja runsaasti palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000053473 |
444 |
Pellonkylänlahti 2 |
10001 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
319682.00000000 |
6680357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053473 |
2 kalkkiuunin pohjaa järven vanhalla rantatörmällä. Kuopat osittain täytetty pellolta ajetuilla kivillä. |
| metsakeskus.1000053474 |
202 |
Hiidenmäki 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
255672.00000000 |
6706438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053474 |
Metsästä löytyi vuonna 2023 metallinetsinnässä E-tyypin keihäänkärki ja mahdollisesti putkilukon avain (Ilppari ILM28965). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053475 |
232 |
Fyrrykallio |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053475 |
Ilmoitus 2024:
Fyrrykallion korkeimmalla kohdalla on lakikivikossa useita latomuksia, röykkiöitä ja kuoppia, osa jopa 1,5 metriä syviä. (ILPPARI, ILM32536) |
| metsakeskus.1000053477 |
202 |
Moisionmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
254059.00000000 |
6706421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053477 |
Paikalta on tehty rautakautiseen kalmistoon viittaavia havaintoja (Ilppari ILM30701). |
| metsakeskus.1000053481 |
111 |
Haikulansuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
446466.00000000 |
6775025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053481 |
Kohde sijaitsee Haikulansuon länsipuolella, kaakkoon viettävällä rinteellä metsässä kulkevan polun molemmin puolin. Paikalla on kuusi soikeaa kuoppaa, joista viisi sijaitsee polun pohjoispuolella ja yksi polun kaakkoispuolella. Lisäksi neljä pienempää kuoppaa, jotka ovat pareittain. Kahdesta soikeasta kuopasta havaittiin vahva hiilikerros, pienemmistä kuopista ei havaittu hiiltä. Maaperä alueella on hiekkaa. Kyseesssä on mahdollisesti historiallisen ajan hiilimiiluja ja niihin liittyviä pienempiä kuoppia.
Tarkemmat koordinaatit ja kuoppien koot alakohteissa. |
| metsakeskus.1000053483 |
608 |
Kortesniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240307.00000000 |
6853023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053483 |
Tervahaudat sijaitsevat Kirvesjärvenojan molemmin puolin Rantalan tilan länsipuolella. Tervahautojen väliin jää Kortesniemen entinen tila.
Itäisempi tervahauta sijaitsee aivan Kirvesjärventien varressa välittömästi tien pohjoispuolella. Tervahaudan vallit ovat 1m korkeat ja 1,5m leveät, ja niiden kiveystä on havaittavissa etenkin rakenteen lounaispuolella. Tervahaudan sisähalkaisija on noin 8 metriä. Tervahaudan halssi on suunnattu alarinteeseen rakenteen lounaispuolelle. Tervahaudan ympäristö on verrattain nuorta koivikkoa, mutta tervahaudan sisällä kasvaa myös muutamia vanhempia puita.
Läntisempi tervahauta sijaitsee Kortesniemen tilan länsipuolella, 35 metriä Kirvesjärvenojasta etelään. Tervahaudan vallit ovat 1m korkeat ja 1,5m leveät. Tervahaudan halssi on suunnattu alarinteeseen rakenteen lounaispuolelle. Tervahaudan ympäristö on nuorta kuusikkoa, mutta tervahaudan sisällä kasvaa myös kaksi vanhempaa kuusta.
Tervahautojen väliin jää Kortesniemen tila, joka lienee saanut alkunsa 1900-luvun aikana. Tilan pihapiirissä on vanha kiviaita ja osin purettuja rakennuksia. |
| metsakeskus.1000053485 |
777 |
Iso Vatilampi itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585388.00000000 |
7215420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053485 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,4 metriä. Pitkä ulkohalssi etelän suuntaan, jonka pituus on 6,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053486 |
698 |
Korkiarakanjänkä |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
447951.00000000 |
7360976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053486 |
Kohde sijaitsee pienellä avokalliolla Korkiarakanjänkään laskeutuvan nimettömän kumpareen pohjoiskärjessä, noin 130 metriä jäteaseman raja-aidasta itään. Suoalueen viereisestä kalliopaljastumasta havainnoitiin suuria kvartsijuonteita, joissa oli selkeitä louhimisen jälkiä. Kvartsi vaikutti kalliossa laadukkaalta selkeine lohkomapintoineen. Kvartsia oli louhintajälkien lähellä myös suurehkoina irtonaisina kappaleina, mutta niissä ollut kvartsi oli kalliosta poiketen rakeista ja huonolaatuista, mikä voi viitata raaka-ainekappaleiden valikointiin. Louhosalue oli kallion koosta johtuen suppea, halkaisijaltaan noin kymmenen metriä. Louhoksen ympäristö käytiin läpi, mutta muita muinaisjäännöksiä ei havaittu. Kallion ympärillä oli ohuesti mineraalimaata. Koekuopasta louhitun kallion vierestä löytyi palanutta kiveä, mikä viittaa tulella kuumentamista ja vedellä jäähdyttämistä hyödyntäneeseen louhintaan. Pintapoiminnassa alueelta löytyi yksi mahdollinen kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.1000053487 |
777 |
Koiraloma |
10001 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
583245.00000000 |
7204712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053487 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053488 |
261 |
Männikkö |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
410141.00000000 |
7523939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053488 |
Viljelyröykkiöt sijaitsevat vanhan peltoaukon länsireunalla, metsän puolella. Maaperä alueella on kivikkoista soramoreenia. Pellon puolella on hienompaa maa-ainesta. Maasto on tasaista kangasmetsää. Puusto on varttunutta, melko harvaa männikköä ja aluskasvillisuus mustikkaa ja puolukkaa sekä sammalta. Pelto kasvaa harvakseltaan heinäkasveja.
Peltoa ei ole merkitty isojakokarttaan (1882–1884) eikä Jyvälän tiluskarttaan (1882–1903). Se on siis raivattu aikaisintaan 1900-luvun alussa. Vuoden 1957 ilmakuvassa pelto näkyy.
Kiviröykkiöt ovat alaosiltaan voimakkaasti sammaloituneita. Niiden päällä on jonkin verran kiviä, joihin ei ole ehtinyt kertyä sammalkerrosta. Tämä viitannee siihen, että kiviä on kerätty samaan paikaan pidemmän aikaa.
Pohjoisempi viljelyröykkiö (pääkohde) on kooltaan noin 3,5 x 1,5 x 0,5 metriä. Se erottuu metsämaasta varsin selvästi. Se vaikuttaa melko ehjältä ja päällimmäiset kivet lienee lisätty sen päälle melko hiljattain
Eteläisempi röykkiöistä on pitkänomainen, kiviaitamainen melko säännöllisen muotoinen latomus. Se on 2–3 metriä leveä, noin 12 metriä pitkä ja puolen metrin korkuinen. Myös sen päällä on sammaloitumattomia kiviä. Rakenne erottuu hyvin ympäröivästä metsämaastosta. |
| metsakeskus.1000053489 |
261 |
Jyvälä |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
410350.00000000 |
7523895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053489 |
Viljelyröykkiöt sijaitsevat vanhan peltoaukon lounaisreunan metsikössä. Niillä on välimatkaa toisiinsa noin 35 m. Maaperä alueella on kivikkoista soramoreenia. Vanhan pellon päälle on rakennettu asuinrakennus, joten peltoalue on enimmäkseen pihaa. Maasto on tasaista kangasmetsää. Puusto pienemmän röykkiön lähellä on varttunutta, melko harvaa männikköä ja aluskasvillisuus mustikkaa ja puolukkaa sekä sammalta. Suuremman röykkiön länsipuolella kasvaa nuorta sekametsää hyvin tiheässä.
Pelto näkyy isojakokartassa (1882–1884) ja Jyvälän tiluskartalla (1882–1903). Pellon raivaaminen on siis suoritettu ennen isojaon toimittamista. Vuoden 1957 ilmakuvassa pelto näkyy. Vuoden 1992 ilmakuvassa erottuu pellon paikalla talo.
Pohjoisempi viljelyröykkiö (pääkohde) on kooltaan noin 6 x 4 x 0,5 metriä. Se erottuu maastossa selvästi.
Eteläisempi röykkiöistä on pienempi, pyöreän muotoinen, melko suurista kivistä koostuva kasa. Se on mitoiltaan noin 2,5 metriä halkaisijaltaan ja noin puoli metriä korkea. Myös sen päällä on sammaloitumattomia kiviä. Rakenne erottuu hyvin ympäröivästä metsämaastosta. |
| metsakeskus.1000053494 |
732 |
Kalliovaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
575125.00000000 |
7379049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053494 |
Kalliovaaran alueella, Oulankajoesta noin 1,1 km etelään ja Kalliolammesta n. 400 m pohjoiseen, suon laidalla on kaksi pystymiilua vierekkäin. Miilu 1 on miiluista suurempi. Se on suorakulmainen ja mitoiltaan n. 9 x 7 m. Miilu on ojan ympäröimä. Heti tämän vierellä länsipuolella on miilu 2, joka on yleismuodoltaan myös suorakulmainen ollen mitoiltaan n. 6 x 6 m ja ojan ympäröimä. Miilujen päällä kasvaa varttunutta mäntyä. Miilujen muodon perusteella ne ovat lamamiiluja. |
| metsakeskus.1000053498 |
732 |
Sauvalammit 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575514.00000000 |
7383433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053498 |
Matoahon länsipuolella kahden lammen (Sauvalammit) välissä mäntyjä kasvavalla suon ympäröimällä metsäsaarekkeella on 4 kuoppajäännöstä rykelmässä. Kairatessa niissä todetaan likaisennokinen huuhtoutumiskerros ja sekoittunut kerros. Kohteet ovat tulkittavissa pyyntikuopiksi.
Pyyntikuoppa 1: Soikeanpyöreä valliton pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 4 m ja syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 2: Heti edellisen vieressä pohjoiseen päin on pyyntikuoppa 2. Laakeanpyöreä ilman selkeää vallia. Halkaisija 4 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 3: Edellisestä n. 4 m luoteeseen. Laakeanpyöreä. Halkaisija 4 m, syvyyttä vaikea arvioida mutta ehkä 40 cm.
Pyyntikuoppa 4: Itäisin kuopista, joka sijaitsee noin 16 m itään pyyntikuopasta 2. Laakeanpyöreä pyyntikuoppa. Vieno valli. Halkaisija 6 m, syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000053501 |
732 |
Sauvalammit 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575514.00000000 |
7383553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053501 |
Sauvalammin länsipuolella mäntyä kasvavan suohon pistävän metsäniemekkeen eteläkärjessä on kaksi pyyntikuoppaa.
Itäisempi pyyntikuoppa 1 on pyöreähkö, valliton ja suppilomainen. Halkaisijaltaan se on 3 m ja syvyydeltään n. 50 cm.
Läntisempi pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 18 m länteen ja on pyöreähkö sekä valliton. Halkaisijaltaan se on 4 m ja syvyydeltään n. 80 cm. |
| metsakeskus.1000053502 |
790 |
Mäkelä 4 |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
271225.39600000 |
6811637.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053502 |
Ilmoituskuvien perusteella paikalla sijaitsee pienehkön kylmämuuratun rakenteen, ehkä kiukaan tai pienen uunin perustuksen, jäännös. Sammaloituneen rakenteen korkeimmassa osassa on neljä kivikerrosta. Rakenteeseen kuuluu ilmeisesti myös isompia perustuskiviä em. osan vieressä. Vanhoista kartoista ei löydy kohteeseen liittyviä merkintöjä. Mahdollisesti kyse on lyhytaikaisesta mäkitupa-tyyppisestä asumuksesta tai pienestä tulisijallisesta ulkorakennuksesta. Kohde vaatii arkeologin maastokäynnin. |
| metsakeskus.1000053504 |
626 |
Kalmokangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
425749.00000000 |
7045926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053504 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja Lidark-aineistossa tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053506 |
626 |
Tervakangas |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
426000.00000000 |
7046545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053506 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja Lidark-aineistossa tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053508 |
734 |
Malmkallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
308733.00000000 |
6684769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053508 |
Entisen Kiskon pitäjän ja kunnan Kirkonkylän ja Ylötkylän rajalla oleva rajapiste, joka on merkitty ja nimetty jo ainakin isojakokartoissa 1700-luvun lopulla.
Kohde on peltojen keskellä olevassa viljelemättömässä saarekkeessa, joka erottuu ympäristöstään matalana kumpareena. Paikalta havaittu jonoon asetettuja noin puolen metrin läpimittaisia luonnonkiviä. Neljä kiveä muodostelman keskellä ovat jonkin verran korkeampia ja selvästi tarkoituksella pystyyn asetettuja. Korkein on muodostelman keskellä. Sen itäkaakkoispuolella, sinne lähtevän rajalinjan suunnassa noin metrin päässä on yksi korkeampi kivi. Luoteessa on korkeimman kiven vieressä rinnakkain kaksi korkeampaa kiveä, jotka on ehkä asetettu siten, että luoteeseen lähtevä rajalinja kulkee niiden välistä. Kummankin rajan suunnassa on jonossa pari matalampaa kiveä muutaman metrin matkalla keskustasta ulospäin ja korkeiden kivien ympärillä joitakin kiviä niitä tukemassa. |
| metsakeskus.1000053513 |
531 |
Villilänkangas |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
223495.00000000 |
6811418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053513 |
Pyssykankaantien pohjoisreunan vierellä sijaitsee puolipyöreä kuoppa niin, että tie-
ojan reunavalli on tällä hetkellä sen eteläinen reuna. Sen luoteisosassa on kiinni pienempi pyöreä kuoppa, joka jatkuu suoraan isommasta kuopasta. Kuopat ovat humuksen ja kasvillisuuden peittämiä, ja niissä kasvaa useita pieniä puita, pyöreässä kuopassa myös kookkaampi mänty. Kuoppien syvyys on metrin luokkaa. Isomman kuopan sisäleveys on noin 5,5 x 2 m ja pienemmän kuopan sisähalkaisija on noin 2 m. Maa-aines sisäkuopan puolelle kairausten perusteella on likaista hiekkaa, mutta siinä ei ole nokimaata tai hiiltä. Kyseessä ovat toden-näköisesti säilytyskuopat, jotka voivat olla melko nuoria, joskin ne luultavasti on tehty ennen tien suoristamista 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000053517 |
623 |
Hintikkavuori 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
540735.00000000 |
6812325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053517 |
Kohde sijaitsee tasanteella harvaa nuorehkoa lehtipuustoa kasvavassa kangasmaastossa soistuneen Saimaan lahden nimeltä Sollanlahti rannalla Hintikkavuoren pohjoispuolella ja Sollansalmen kaakkoispuolella.
Vuoden 2024 maastokäynnin perusteella kohteessa on lähekkäin pienellä alueella kahdeksan kumpumaista muodostumaa (kummut a-h). Kaikki ovat turpeen peittämiä ja kairanäytteiden perusteella niissä on voimakkaasti nokista maata, hiiltä ja puhtaampaa maata vaihdellen. Joissakin kummuissa on rikkoutunutta pintaa, jossa on näkyvissä selkeästi hiilen kappaleita.
Kummut ovat jokseenkin samankokoisia eli halkaisijaltaan 1,5–3 metrisiä ja kooltaan 70–100 cm korkuisia sekä muodoltaan pyöreitä tai pyöreähköjä. Maa kummuissa on pehmeää tai pehmeähköä ja helppoa kairata. Kumpujen läheisyydessä maa on sekoittunutta ja kauempana niistä on normaalia maannosta. Kummut b ja c sekä kummut f ja g ovat hyvin lähekkäin toisiaan. Kumpujen tarkemmat tiedot ovat alakohteiden kohdalla.
Kumpuihin vaikuttaa kasatun kumpareiksi tai keoiksi nokista ja hiilistä maata. Kumpujen ympäristössä ei kuitenkaan havaittu kuopanteita tai muita hiilentuotantoon tai tervanvalmistukseen selkeästi liitettävissä olevia jäännöksiä.
Kumpuja peittävä turvekerros ei vaikuttanut kovin paksulta. Kummuissa, joissa turvekerros oli rikkoutunut, turve oli ohut ja hiiltä sekä nokista maata oli runsaasti nähtävissä pinnalla. Kummut lienevät syntyneen tai muodostuneen jokseenkin samanaikaisesti paikalle.
Kahdesta kummusta tuli syvältä kairanäyte, joka oli kosteampi ja jossa hiili haisi pistävältä ja kemikaalimaiselta. Tämä viittaa ainakin siihen, että kummuissa on poltettu muun muassa pihkapuuta. Kairanäytteissä ei havaittu podsolimaannoksen muodostumista.
Vuoden 1848 kartan perusteella kohde sijoittuu mahdollisesti niitylle tai sen laidalle. Vuoden 1912 kartalla kohde sijoittuu mahdollisesti peltomaan reunalle. Muilla historiallisilla kartoilla kohde sijoittuu metsämaalle.
Kohteen luonne ja ajoitus jäivät maastokäynnin ja raportointivaiheen historiallisten lähteiden läpikäynnin perusteella epävarmaksi. Kumpujen päällä olevan turvekerroksen ohuus ja podsolimaannoksen puuttuminen viittaisi kumpujen olevan melko nuoria iältään, 1800–1900-lukuun ajoittuvia. Kyseessä voisivat olla mahdollisesti 1800-luvun niitynraivaukseen tai 1900-luvun alun uudispellonraivaukseen liittyvät raivattujen puiden ja oksien poltosta syntyneet kummut. |
| metsakeskus.1000053517 |
623 |
Hintikkavuori 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
540735.00000000 |
6812325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053517 |
Kohde sijaitsee tasanteella harvaa nuorehkoa lehtipuustoa kasvavassa kangasmaastossa soistuneen Saimaan lahden nimeltä Sollanlahti rannalla Hintikkavuoren pohjoispuolella ja Sollansalmen kaakkoispuolella.
Vuoden 2024 maastokäynnin perusteella kohteessa on lähekkäin pienellä alueella kahdeksan kumpumaista muodostumaa (kummut a-h). Kaikki ovat turpeen peittämiä ja kairanäytteiden perusteella niissä on voimakkaasti nokista maata, hiiltä ja puhtaampaa maata vaihdellen. Joissakin kummuissa on rikkoutunutta pintaa, jossa on näkyvissä selkeästi hiilen kappaleita.
Kummut ovat jokseenkin samankokoisia eli halkaisijaltaan 1,5–3 metrisiä ja kooltaan 70–100 cm korkuisia sekä muodoltaan pyöreitä tai pyöreähköjä. Maa kummuissa on pehmeää tai pehmeähköä ja helppoa kairata. Kumpujen läheisyydessä maa on sekoittunutta ja kauempana niistä on normaalia maannosta. Kummut b ja c sekä kummut f ja g ovat hyvin lähekkäin toisiaan. Kumpujen tarkemmat tiedot ovat alakohteiden kohdalla.
Kumpuihin vaikuttaa kasatun kumpareiksi tai keoiksi nokista ja hiilistä maata. Kumpujen ympäristössä ei kuitenkaan havaittu kuopanteita tai muita hiilentuotantoon tai tervanvalmistukseen selkeästi liitettävissä olevia jäännöksiä.
Kumpuja peittävä turvekerros ei vaikuttanut kovin paksulta. Kummuissa, joissa turvekerros oli rikkoutunut, turve oli ohut ja hiiltä sekä nokista maata oli runsaasti nähtävissä pinnalla. Kummut lienevät syntyneen tai muodostuneen jokseenkin samanaikaisesti paikalle.
Kahdesta kummusta tuli syvältä kairanäyte, joka oli kosteampi ja jossa hiili haisi pistävältä ja kemikaalimaiselta. Tämä viittaa ainakin siihen, että kummuissa on poltettu muun muassa pihkapuuta. Kairanäytteissä ei havaittu podsolimaannoksen muodostumista.
Vuoden 1848 kartan perusteella kohde sijoittuu mahdollisesti niitylle tai sen laidalle. Vuoden 1912 kartalla kohde sijoittuu mahdollisesti peltomaan reunalle. Muilla historiallisilla kartoilla kohde sijoittuu metsämaalle.
Kohteen luonne ja ajoitus jäivät maastokäynnin ja raportointivaiheen historiallisten lähteiden läpikäynnin perusteella epävarmaksi. Kumpujen päällä olevan turvekerroksen ohuus ja podsolimaannoksen puuttuminen viittaisi kumpujen olevan melko nuoria iältään, 1800–1900-lukuun ajoittuvia. Kyseessä voisivat olla mahdollisesti 1800-luvun niitynraivaukseen tai 1900-luvun alun uudispellonraivaukseen liittyvät raivattujen puiden ja oksien poltosta syntyneet kummut. |
| metsakeskus.1000053518 |
732 |
Niskasuo 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
568660.00000000 |
7380415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053518 |
Hautajärventien eteläpuolella Hirvasjärven Malkahiedanlahden eteläpuolella, kuusta ja mäntyä kasvavalla tasaisella mätästelevällä metsäkankaalla on neljä kuoppajäännöstä.
Kuoppa 1: Pienehkö ympärysvallillinen soikeahko pyyntikuoppa. Halkaisija valli mukaan lukien 5 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 2: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 3: Soikea ilman selkeää vallia oleva kuoppajäännös. Kairatessa kiviä, hiiltä ja huuhtoutumiskerros. Mahdollisesti keittokuoppa. Mitat 5 x 3,5 m, syvyys n. 1,5 m.
Kuoppa 4: Äskeisestä n. 2 m itään on laakeansoikea valliton pyyntikuoppa. Mitat n. 4 m, syvyys n. 80 cm. |
| metsakeskus.1000053520 |
272 |
Torojan Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341195.00000000 |
7066961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053520 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Vanhan Torojan eteläpuolella, pohjoiseen laskevan rinteen reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Sen ympärillä ei ole selvää vallia. Syvyys on noin 1,3 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen alarinteeseen. Se on noin 5 metriä pitkä ja noin 2 metriä leveä. Tervahaudan päällä on harvennettua koivun ja kuusen sekaista talousmetsää. Päällä on myös kaadettu koivun sekä kuusen rankoja sekä oksia. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053521 |
272 |
Peuran Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342276.00000000 |
7066481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053521 |
Loivapiirteinen tervahauta sijaitsee Rautajalantiestä noin 300 metriä itään tiheässä metsämaastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä ja vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,4 metriä. Halssin reunalla vallin korkeus on noin 1,3 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,6 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Halssin pituus on noin 5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053522 |
272 |
Rautajalankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341942.00000000 |
7065950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053522 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Rautajalantiestä noin 40 metriä länteen tiheässä metsämaastossa. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 metriä ja vallin korkeus on noin 1,2 metriä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,0 metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen. Halssin pituus on noin 6 metriä ja leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053523 |
272 |
Isohaudanniitut 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340546.00000000 |
7065013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053523 |
Tervahauta sijaitsee noin 200 metriä luoteeseen Isonhaudantiestä. Tervahaudan halkaisija on noin 23 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Maljamaisen haudan syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,6 metriä. Halssi lounaaseen. Se on noin 5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Sen reunoilla erottuu kylmämuurattua kiveystä. Haudan päällä kasvaa kuusikkoa. Tervahaudan koillispuolella kulkee viitoitettu patikointireitti. Tervahaudan viereen on pystytetty puinen kyltti, jossa lukee ”Tervahauta”.
Haudasta noin 8 metriä luoteeseen havaittiin kaivanto, joka on mahdollinen tervapirtin pohja (N 7065025 E 340532). Sen koko on noin 5 x 4 metriä, syvyys noin 0,3 metriä. Ympärillä kiertää noin 0,2 metriä korkea ja 0,5 metriä leveä maavalli (alakohde). |
| metsakeskus.1000053525 |
758 |
Kelukoskenmaa |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
482458.00000000 |
7483375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053525 |
Alueella on kolme betonirakenteista ampumasuojaa, kooltaan noin 2 x 1 m, syvyydeltään n. 1,5 m. Ampumasuunta on itään kohti tietä. Niihin liittyy ryömintähautoja, jotka ovat maatuneita.
Muualla alueella ei todettu betonirakenteisia ampumasuojia. Ne ja niihin liittyvät haudat vaikuttavat maatumisasteeltaan selvästi vanhemmilta, kuin aivan lähituntumassa olevat uusilta (arviolta korkeintaan 10 v) vaikuttavat pelkästään maahan kaivetut ampumapesäkkeet.
On mahdollista, että ne ovat saksalaisten v. 1944 rakentamia, hidasteeksi Ivalon – Petsamon tien suunnassa kulkevia suomalaisia vastaan. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. |
| metsakeskus.1000053528 |
858 |
Jokelan tiilitehtaan härkien juottokaivo |
10007 |
12004 |
13042 |
11006 |
27008 |
390314.00000000 |
6713961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053528 |
Tiilitehtaalla käytettiin 1800-luvun lopussa härkiä saviranojen pyörittämiseen. Tehtaalla oli yhteensä noin 30 vetohärkää, jotka laidunsivat tiilitehtaalle kuuluvalla maatilalla, radan itäpuolella. Nykyisin tasainen alue on kasvatusmetsää, jossa valtapuuna on koivu. Kohteen eteläpuolella, noin 6 metrin päässä kohteesta kulkee Hirvenojantie.
Entisellä laidunalueella sijaitsee härkien juottokaivo, joka on halkaisijaltaan noin 5 metriä. Kaivon reuna on kivetty, reunus on tehty luonnonkivistä kylmämuuraamalla. Kaivon syvyys on noin 2 metriä, sen pohja on täyttynyt tai täytetty maalla. Kaivon ympärille on laitettu turva-aidaksi metalliketju. |
| metsakeskus.1000053529 |
732 |
Annun Nuttuniemi 1 |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
575419.00000000 |
7380074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053529 |
Oulankajoen etelärannalla, Aholanvaaraan lounaispuolella, joen ja suolammen välisellä kivisellä kohoumalla 5 soikeahkoa/pyöreää painaumaa. Kuopat ovat iäkkäitä eikä niille löydy selkeää selittävää tekijää. Ne eivät ulkoisilta piirteiltään sovellu maan- tai kivenottokuopiksi. Ne ovat kohtuu syviä ja jyrkkäreunaisia ja niissä on (LiDARissa havaittavat) ympärysvallit. Topografian ja kuoppien piirteiden perusteella kohde sopii historiallisen ajan hautapaikaksi/kalmistoksi. Aholanvaaran kylä sijaitsee kohdetta vastapäätä heti joen toisella puolella. Metsäsaareke on kaikilta sivuilta veden tai suon mantereesta erottama.
Kuopat 1,2 ja 3 sijaitsevat saarekkeen keskivaiheilla rivissä.
Kuoppa 1: Soikea painanne. Mitat 2 x 1 x 0,8 m.
Kuoppa 2: Kuopasta 1 kolme metriä kaakkoon. Pyöreä/soikea. Halkaisija 2 m, syvyys n. 40 cm.
Kuoppa 3: Heti kuopan 2 vieressä. 2 x 2 x 0,4 m. Hieman nelikulmainen.
Kuoppa 4: Noin metrin päässä kuopasta 3. Epäselvin mutta näyttäytyy nelikulmaisena. 2 x 2 x 0,2-0,3 m.
Kuoppa 5: Syrjässä muista, lähellä saarekkeen itäreunaa. Suorakulmainen painanne. 1 x 1,5 x 0,5 m. |
| metsakeskus.1000053530 |
732 |
Härkölä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
577218.00000000 |
7380653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053530 |
Karhujärventien eteläpuolella, Härkölän talosta noin 180 m lounaaseen, tien ja suon välissä mäntyvoittoisessa kangasmetsässä lähellä hakkuuaukean reunaa on laakeansoikea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000053531 |
684 |
Marttila |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207882.00000000 |
6785518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053531 |
Yleisöilmoituksen perusteella rekisteröity kohde, ei tarkastettu. Mahdollinen hajotettu hautaröykkiö kallion päällä. Rakenne on matala, kooltaan 13x3 m. Ilmoittajan mukaan kiviä on levitetty ympäristöön.
Saattaa olla huuhtoutumiskivikkoa. |
| metsakeskus.1000053532 |
50 |
Rättäri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
238929.00000000 |
6774154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053532 |
Rättärin talon sijainti paikannettiin vuoden 1795 isojakokartalta. Rättärin talo on tuolloin sijainnut kahta puolta tietä (nykyinen Mannilanraitti) olevassa viiden talon ryhmäkylässä. Rättärin talo on ollut ryhmän koillisin talo. Samalla paikalla on talo vuoden 1846 pitäjänkartalla ja vuoden 1902 senaatinkartalla. Vuoden 1962 peruskartalla Rättärin talonpaikka on autioitunut pelloksi, mitä se on nykyisinkin.
Maastotarkastuksen aikana pellon alueelta, etenkin sen eteläosasta, havaittiin verrattain paljon tiilen kappaleita, lasin paloja, naulan katkelmia, fajanssi- ja punasaviastianpaloja, sulanutta ja kuonaantunutta lasia ja savea(tiiltä?) yms. hyvin tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyvää esineistöä. Paikalle ei tehty kajoavia tutkimuksia.
Tarkan karttapaikannuksen ja paikalta saatujen löytöjen perusteella kohteen
muinaisjäännösstatukseksi ehdotetaan kiinteä muinaisjäännös. Kohteen aluerajaus perustuu
löytöihin ja isojakokarttaan. |
| metsakeskus.1000053533 |
50 |
Mannila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
238908.00000000 |
6774088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053533 |
Mannilan kylä on mainittu Vanhan Satakunnan henkilötiedostossa ensimmäisen kerran vuodelle 1541. Mannilan kylän v. 1795 isojakokartoille kylään on merkattu yhdeksän taloa, joista kahdeksan sijoittuu kaava-alueelle.
Kaava-alueella sijaitsevista isojakokarttaan merkityistä taloista seitsemän sijoittuu nykyistenkin talojen kohdille ja pihoihin. Nämä alueet vaikuttavat säästyneen suuremmalta maankäytöltä ja niiden muinaisjäännösstatukseksi määritellään muu kulttuuriperintökohde. Myöhempi tutkimus voi tarkentaa kohteen muinaisjäännösstatusta. |
| metsakeskus.1000053534 |
691 |
Rajakangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
407285.00000000 |
7050992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053534 |
Kohde sijaitsee Rajakankaantien itäpuolella noin 10-16 metrin päässä tiestä. Kohteen ympäristössä kasvaa nuorehkoa kuusikkoa ja varttuneita mäntyjä. Isomman rakenteen koko on 6 x 6,5 metriä, syvyys on 0,5 metriä. Vallin leveys on 1- 3 metriä. Noin 5 metrin päässä länteen on toinen pienempi kuoppa. Muodoltaan neliönmallinen. Kuopan koko on 2 x 3 metriä ja syvyys 0,15 metriä ja pieni valli eteläpuolella. Kuoppien maannoksessa on hiiltä ja hiiltynyttä maata. |
| metsakeskus.1000053535 |
109 |
Ruskeanmullanharju |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
372218.00000000 |
6780199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053535 |
Nuorehko historiallisen ajan hiilimiilu sijaitsee loivasti viettävällä hiekkatasanteella 130 metriä Hauhontien ja Tuittulantien risteyksestä länsiluoteeseen. Jyrkkäpiirteinen kuoppa on 7 x 4 metriä laaja ja noin 1,2 metriä syvä, laidoilla noin 1,5 metriä leveät loivapiirteiset vallit. Kairanäytteessä havaittiin sekoittunutta hiilensekaista maata sekä yhtenäisempää hiilikerrosta 30-40 cm syvyydessä. Metsänkäytön suunnitteluun liittyneellä maastokäynnillä 2024 tarkastettiin Tuittulantien eteläpuolelta myös nuorempi todennäköisesti maa-aineksen ottoon liittyvä kuoppa koordinaateissa P:6780023, I:372156 sekä kolme epämääräistä modernia kuoppaa tästä etelään. |
| metsakeskus.1000053537 |
272 |
Konttilampinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342738.00000000 |
7064060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053537 |
Tervahauta sijaitsee noin 250 metriä luoteeseen Ruohojärventiestä. Se sijaitsee hakkuuaukean eteläreunalla. Sen halkaisija on noin 15 metriä. Vallin leveys on noin 1,2 metriä. Syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Se on noin 8 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä. Vallista otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa hyvin tiheää pusikkoa, joka peittää sen kokonaan. Tervahaudan havaitseminen on hankalaa. |
| metsakeskus.1000053538 |
272 |
Isolinjankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343298.00000000 |
7064302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053538 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Rautajalantiestä noin 120 metriä itään hakkuuaukean reunalla. Tervahaudan kohdalla on säästöpuuryhmä. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä ja vallin korkeus on noin 1,3 metriä. Vallin ulkoreuna on kylmämuurattu kivistä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,8 metriä. Halssi suuntautuu itään. Halssin pituus on noin 6 metriä. Halssin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000053539 |
272 |
Hirsikankaanniittu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344301.00000000 |
7064591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053539 |
Loivapiirteinen tervahauta sijaitsee Torakankaantiestä noin 560 metriä kaakkoon hakkuuaukean reunan vieressä. Tervahaudan kohdalla kasvaa tukevaa sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 1,5 metriä ja vallin korkeus on noin 1,2 metriä. Ylärinteessä ei ole havaittavaa vallia. Vallin ulkoreuna on kylmämuurattu kivistä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,6 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Halssin pituus on noin 6 metriä. Halssin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Noin 15 metriä tervahaudan koillispuolen vallista sijaitsee reunoiltaan epämääräinen kaivanto. Kaivannon koko on noin 4 x 6 metriä. Kaivanto muodostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta osasta. Kaivannon korkeus on noin 0,4 metriä. Kaivannot voivat liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000053541 |
732 |
Kynsiaho 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
579382.00000000 |
7380251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053541 |
Aholanvaarassa, Kukasjärven länsipuolella ja Karhujärventien eteläpuolella, noin 525 ja 590 m Alimmaisen talosta kaakkoon, Kynsiaho-nimisen metsäisen harjanteen päällä, sijaitsee kaksi hiilimiilua.
Miilu 1: Pääosin mäntyä kasvavalla harjanteella soitten välissä on ojan ympäröimä n. 7 x 7 m kokoinen suorakulmainen miilu, l. lamamiilu. Miilun päällä kasvaa aikuista mäntyä.
Miilu 2: N. 85 metriä miilusta 1 itään saman harjanteen laella on n. 7 m halkaisijaltaan oleva miilu. Sen muoto on myös nelikulmainen, jolloin se on tulkittavissa lamamiiluksi. Miilun päällä kasvavan puuston perusteella se vastaa iältään miilua 1. |
| metsakeskus.1000053542 |
732 |
Laitila 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
582253.00000000 |
7380237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053542 |
Uopajanlammesta n. 490 m koilliseen ja Laitilan talosta 140 m kaakkoon, hiekkatien itäpuolella Karhujärventiestä etelään koivua ja mäntyä kasvavassa sekametsässä tiheän mäntyrykelmän keskellä, on ojan ympäröimä halkaisijaltaan n. 12 m oleva hiilimiilu, joka ehkä lähinnä pystymiilu. Rakenteessa kasvavat vanhimmat männyt lienevät ainakin n. 60-70 vuotta vanhoja. |
| metsakeskus.1000053543 |
71 |
Perttulankangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
416046.00000000 |
7125135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053543 |
Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja sen halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053546 |
710 |
Fastarby Träskbacka 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296071.43179312 |
6667552.68466680 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053546 |
Lidar-aineiston perusteella havaittu mahdollinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053548 |
272 |
Isohaudanniitut 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340773.00000000 |
7064925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053548 |
Tervahauta sijaitsee noin 25 metriä pohjoiseen Isonhaudantiestä. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,8 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Sen pituus on noin 3 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta mäntyä ja kuusta. Lisäksi päälle on kaadettu nuorten kuusien rankoja ja oksia, joka vaikeuttaa havainnointia. |
| metsakeskus.1000053549 |
272 |
Rytilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341261.00000000 |
7064266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053549 |
Maljamainen tervahauta sijaitsee Isonhaudantiestä noin 670 metriä kaakkoon metsätien varrella. Tervahaudan kohdalla kasvaa tiheää sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudan vallin leveys on alarinteessä noin 1,5 metriä ja vallin korkeus on noin 3,0 metriä. Ylärinteessä vallin leveys on 1,5 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Vallin ulkoreuna on kylmämuurattu kivistä. Tervahaudan syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,8 metriä. Halssi suuntautuu itään. Halssin pituus on noin 4 metriä. Halssin leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan pohjalta tehdystä kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Tervahaudan alarinteeseen halssin pohjoispuolelle on tehty kaivanto, jonka koko on noin 2 x 7 metriä. Kaivannon pohja on tasainen ja ulottuu halssin suulle. Kaivannon reunaa muodostuu kiviaidasta, jonka koko on 2 x 5 metriä. Aidan korkeus on noin 0,5 metriä. Kaivanto kiviaitoineen voi liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä. |
| metsakeskus.1000053550 |
152 |
Pernulan tervahauta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
264137.00000000 |
6994101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053550 |
Palonkylän 1740-luvun tiluskarttaan on merkitty Pernulan kyläryhmästä koilliseen olevalle kiviselle mäelle tervahauta (tjärdahl). Kohde on paikannettu vanhalta kartalta ja 2 m korkeusmallissa erottuvan mahdollisen tervahaudan mukaan.
Maastotarkastus tehtävä. |
| metsakeskus.1000053551 |
272 |
Toraharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343547.00000000 |
7065830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053551 |
Vion Torojan länsipuolella, Toraharjun itäosassa sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on noin 18 metriä. Haudalla on ilmeisesti kaksoisvalli, jonka leveys on noin 5 metriä. Syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Halssi suuntautuu itään. Se on noin 7 metriä pitkä. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää lehtipuuta ja puskaa. Kaakkoisosasta vallia erottuu kylmämuurattua kiveystä. |
| metsakeskus.1000053552 |
980 |
Karhelampi SW |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
311069.00000000 |
6851291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053552 |
Karhejärven pohjoispään ja Karhelarnmen välisellä mäellä on kiuas. Kiuas on kooltaan 2.40 x 1.90 metriä ja korkeudeltaan noin 0.50 metriä. Osa kivistä suuria, halkaisijaltaan jopa 70 senttisiä. Isojen kivien päällä on pienempiä, noin 10-20 senttisiä. Kiukaan päällimmäiset kivet näyttävät palaneilta (kuva 8). Kiukaan päällä kasvaa sammalta. Kiuas on hyvin havaittavissa, koska ympäristön metsä on vastikään hakattu. Ympärillä ei ollut näkyvissä mitään muita rakenteita eikä äestetystä metsämaasta löytynyt mitään löytöjä. |
| metsakeskus.1000053553 |
272 |
Torajärven Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343402.00000000 |
7067069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053553 |
Tervahauta sijaitsee Vionharjuntiestä noin 240 metriä lounaaseen. Sen halkaisija on noin 18 metriä. Vallin leveys on noin 4,5 metriä. Syvyyttä on noin 1,2 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 7 metriä pitkä. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista hiiltä. Tervahaudan päällä kasvaa haapoja sekä rehevää aluskasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000053554 |
272 |
Haapasalonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345063.00000000 |
7067577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053554 |
Ojitettujen soiden ympäröimällä metsäsaarekkeella, hakkuuaukean länsireunalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Syvyyttä sillä on noin 1,3 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu länteen. Se on noin 5 metriä pitkä. Vallin ulkoreunoilla erottuu kylmämuurattua kiveystä. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta koivua ja pusikkoa.
Haudasta noin 15 metriä kaakkoon sijaitsee mahdollinen tervapirtin pohja. Paikalla on kaivanto, jonka koko on noin 5,5 x 4 metriä. Sen syvyys on noin 0,5 metriä. Sitä ympäröi noin 0,8 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea maavalli. Sen pohjalla kasvaa koivuja. |
| metsakeskus.1000053555 |
272 |
Hautakangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345227.00000000 |
7066597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053555 |
Hautakankaan eteläosassa, noin 350 metriä kaakkoon Mustikkaharjunpistosta sijaitsee tervahauta. Sen halkaisija on noin 19 metriä. Vallin leveys on noin 5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se erottuu noin 4 metriä pitkänä kaivantona. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää sekapuumetsää. |
| metsakeskus.1000053556 |
272 |
Juurikkakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348030.00000000 |
7067342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053556 |
Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Vallin leveys on noin 3,5 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,3 metriä. Halssi länsilounaaseen. Se on noin 12 metriä pitkä kaivanto, joka loppupäästä kääntyy kohti pohjoista. Halssin reunoilla erottuu kylmämuurattua kiveystä. Tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä mäntyä ja haapaa. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Noin 20 metriä tervahaudan vallista länteen havaittiin kaksi epämääräistä kaivantoa nuoren taimikon ja harvennetun mäntymetsän rajalta. Kaivannot voivat liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000053557 |
620 |
Kaivoslampi pohjoinen |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
525249.00000000 |
7185336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053557 |
Uuttu sijaitsee noin 20 metrin päässä ja länsipuolella ojaa, joka on kaivettu Jutkanlammen ja Saarijärventien väliin. Paikalla on kelottunut kanto, jossa noin 50 cm korkeudella, lounaispuolella kantoa on 10 x 10 cm kokoinen, neliskanttinen kolo. |
| metsakeskus.1000053558 |
272 |
Peuran Hautakangas 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342254.00000000 |
7066456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053558 |
Rajamerkki sijaitsee Rautajalantiestä noin 250 metriä itään. Kohdalla erottuu viisarikivi, jonka koko on noin 30 x 60 cm. Viisarikiveen ei ole tehty merkintöjä. Viisarikiven viereen on isketty aurauskeppi.
Vuoden 1846 pitäjänkartalla kohdalle on merkitty Kälviän ja Wäli-kylän kylien rajojen taitekohta. Vuoden 1952 peruskartalle se on merkitty kiinteistörajana, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000053559 |
272 |
Latosaari |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
340096.00000000 |
7063931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053559 |
Rajamerkki sijaitsee Latosaaren pohjoispuolella, Kokkoneva nimisellä ojitetulla suolla. Paikalla on viisarikivi, jota on noin 30 cm esillä suon yläpuolella. Kivi jatkuu suohon. Kiven päällä on vähän sammalta. Kiven pohjoispuolelle on kaiverrettu numero 19.
Vuoden 1846 pitäjänkartalla kohdalla on kulkenut Kokkolan ja Kaustisen pitäjien raja. Lisäksi se on ollut näiden pitäjien ja Kälviän kylän rajan taitekohta. Vuoden 1952 peruskartalla ja nykyisin se on Kokkolan kaupungin ja Kaustisen kylän rajalla. Entinen Kälviän kylän raja on nykyisin kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000053560 |
272 |
Kaunisvesi 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355296.00000000 |
7067345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053560 |
Kaunisveden eteläpuolelta, Kaunisvedentien länsipuolelta noin 15-25 metriä tiestä havaittiin kolme kivijalkaa sekä yksi kaivo. Kaunisvedentien itäpuolelta noin 15 metriä tiestä havaittiin kaksi raivausröykkiötä. Nykyisin alueella on entisen Metsäntutkimuslaitoksen rakennuksia.
Isoin kivijaloista (pääkohde) on kooltaan noin 14 x 7 metriä. Sen koillis- sekä lounaispäissä on kuopat, joiden koko on noin 2,5 x 1,5 x 0,5 metriä. Kivijalan korkeus on noin 0,3 metriä. Heti sen länsipuolella on myös kuoppa, jonka koko on noin 3 x 2 x 0,4 metriä. Isoimman kivijalan luoteispuolella, noin 5 metrin päässä on pieni, kooltaan noin 4 x 2,5 x 0,3 metrin kokoinen kivijalka (alakohde). Kolmas kivijaloista sijaitsee näiden koillispuolella, noin 10 metriä koilliseen suurimmasta kivijalasta (alakohde). Kivijalan koko on noin 9 x 5 x 0,3 metriä. Kivistä kylmämuurattu kaivo sijaitsee edellä mainitusta kolmannesta kivijalasta noin 5,5 metriä lounaaseen (alakohde) Kaivo on halkaisijaltaan noin 1,2 metriä ja sen syvyys on noin 2,5 metriä.
Kaunisvedentien itäpuolella sijaitsevat raivausröykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 2 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,4 metriä (alakohde). Kaunisvedentien itäpuolella sijaitsevan Metlan rakennuksen seinään on kiinnitetty kotiseutuyhdistyksen toimesta metallinen laatta, jossa lukee ”Jokikylän Lassilan talon torppa Kaunisvesi. Asuttu 1856-1918, 6 perhettä”.
Maanmittaushallituksen historiallisessa kartta-arkistossa on kaksi erillistä versiota alueen pitäjänkartasta, jotka molemmat on merkitty vuodelle 1846. Näistä toiseen alueelle on merkitty asutusta sekä pelto- sekä niittyalueita. Toiseen kartoista ei ole merkitty mitään. On mahdollista, että kyseinen kartta, johon asutus on merkitty, on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Kyseisen kartan merkinnät ovat hyvin samantyylisiä kuin vuoden 1967 peruskartalla olevat merkinnät (kiinteistörajat, kylien rajat sekä pelto- ja niittykuviot). Vuoden 1967 peruskartalle alueelle ei ole merkitty rakennuksia, mutta peltoalueet ovat samalla kohtaa kuin pitäjänkartalla. Vuoden 1955 historiallisessa ilmakuvassa alueella on sijainnut useita rakennuksia, jotka vaikuttuvat kuvan perusteella uudemmilta kuin laatassa viitattu torppa.
Maastossa havaitut kivijalat sekä kaivo sijoittuvat ilmakuvassa näkyvän L-kirjaimen muotoisen rakennuksen ja sen länsipuolella olevan pienemmän rakennuksen kohdille. Näin ollen on todennäköistä, että ne liittyvät alueella vielä 1955 sijainneisiin rakenteisin.
Itäpalo ja Schulz 2024: Kaunisveden torppa ja sen pelto on merkitty uudistetulle pitäjänkartalla, joka perustunee vuoden n. 1890 tilanteeseen. Kaunisvedentien itäpuolella huoltorakennuksen eteläpuolella havaittiin aiemmassa inventoinnissa mainitut raivausröykkiöt ja lisäksi joitakin epämääräisiä kivikasoja. Alueelta havaitut rakenteet näyttivät silmämääräisesti nuorilta ja niiden tulkittiin liittyvän 1900-luvun asutukseen, joka sijaitsee 1800-luvun pitäjänkartalle merkityn torpan paikan tuntumassa, hieman sen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000053561 |
620 |
Laajakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525401.00000000 |
7185549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053561 |
Ville Laurila on löytänyt paikalta tervahaudan vuonna 2010 Metsähallituksen inventoinnissa, mutta kohdetta ei lisätty silloin muinaisjäännösrekisteriin. Kohde sijaitsee Saarijärven suojelualueen keskiosassa, Saarijärven alueen läpi menevän tien ja itse järven välissä,
maaston itärinteessä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kangasta ja maaperä moreenia.
Tervahaudan kuvailtiin vuonna 2010 olevan halkaisijaltaan 15 metriä. Se sijaitsee Saarijärven vesistön eteläpuolella, Laajakankaan länsipuolella sijaitsevan mäen kaakkoiskärjessä. Tervahaudasta eteläpuolella kulkevalle tielle on matkaa noin 50 metriä ja vaikuttaa siltä, että alue on ollut esimerkiksi maanajokäytössä tai muussa toiminnassa joka on aiheuttanut tasaisen, raivatulta vaikuttavan alueen. Tervahauta sijaitsee tämän alueen pohjoisrajalla. Hautaa on vaikea havaita, mutta haudan lounaispuolella sijaitseva halssi on tunnistettavissa. Halssin mukaan voi hahmotella haudan vallit. Lapiolla tehdystä koepistosta tavattiin lisäksi hiiltä.
Inventointi 2024: Aiemmin vuonna 2010 havaitun tervahaudan 1 (luoteisempi, 7185549 525401) vierestä (kaakkoisempi, 7185523 525416) havaittiin halkaisijaltaan noin 13-metrinen tervahauta 2, jossa on erotettavissa itään suuntautuva halssi. Se on noin 6 m pitkä, 1,5 m leveä ja 90 cm syvä. Myös tämän tervahaudan etelä- ja lounaispuolen vallilla on osittain raivauksesta paikalle siirrettyjä kiviä.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000053564 |
620 |
Saarikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527616.00000000 |
7186744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053564 |
Tervahauta sijaitsee noin 30 metrin päässä itään metsätieltä ja paikassa, jossa rinne viettää itään. Paikalla on mäntyvaltainen sekametsä, ja alueella kasvaa puolukkaa ja mustikkaa.
Paikalla on ympäröivää maata hieman syvemmälle kaivettu tervahauta. Sen syvyys keskellä on noin metri. Halssikaivantoa vastapäätä ei tervahaudassa ole juurikaan vallia, mutta halssin puolella se on korkeudeltaan yli metrin. Halssi on itäkaakkoon, ja sen kummallakin puolen on vallit. Halssin syvyys/korkeus on noin 1,8 ja leveys noin 1,5 metriä. Halssirakenteen leveys on kokonaisuudessaan 6 metriä. Haudan sisäosan halkaisija on 5,5 metriä, ulkoreunalta ulkoreunalle 13 metriä. Tervahaudan reunoilla tulee vaikutelma kahdesta mahdollisesta sisäkkäisestä vallista, joten tervahaudassa on saatettu polttaa kahteen kertaan. |
| metsakeskus.1000053565 |
620 |
Saarikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527281.00000000 |
7186881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053565 |
Tervahauta sijaitsee Saarikankaan koillislaidalla, hieman pohjoiseen viettävällä rinteellä, mutta kuitenkin melko tasaisessa paikassa. Paikalla on kuivahko kangas, jossa kasvaa mäntyä, koivuja ja kuusia.
Laakean ja sisäosastaan tasaisen tervahaudan halkaisija on ulkoreunalta mitattuna 25 metriä. Sen korkeus halssia vastapäätä on ulkoreunalta mitattuna noin metrin. Halssikaivanto on pohjoiseen. Tervahaudan reunavalli on halssin kohdalla notkolla, mutta ei ole yhtä syvä kuin halssin pohja. Halssikaivanto on heti tervahaudan reunan ulkopuolella noin 1,80 metriä syvä ja noin 2,20 metriä leveä. Sen pituus on noin 7 metriä, mutta kaivanto jatkuu kapeampana, 50–70 cm leveänä ojana noin 20 metrin päähän. |
| metsakeskus.1000053566 |
620 |
Saarikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525917.00000000 |
7186842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053566 |
Tervahauta sijaitsee Saarijärven pohjoispuolella, järveen pistävän niemenkärjen tulipaikasta noin 430 metriä pohjoisluoteeseen. Kohdassa on moreenikumpare ja tervahauta sijaitsee sen luoteisosassa pohjoiseen viettävän rinteen päällä. Alueella on kuivahko kangas ja mäntyvaltaista, yli 100-vuotiasta sekametsää, jossa kasvaa myös iäkkään näköisiä koivuja. Aluskasvillisuutta hallitsee mustikka.
Tervahaudan halkaisija on ulkoreunalta mitattuna noin 12 m. Halssikaivanto on luoteeseen, alarinteen suuntaan. Se on noin 6 m pitkä, 1,5 m syvä/korkea tervahaudan valliin verraten ja sen leveys on noin 1,2 m. |
| metsakeskus.1000053567 |
620 |
Salonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526910.00000000 |
7187225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053567 |
Tervahauta sijaitsee Salonkankaan lounaisosassa paikassa, jossa on ojia sen pohjois- länsi- ja lounaispuolella. Lähin oja on noin 35 metrin päässä länsipuolella. Paikalla on sekametsä. Tervahaudan kohdalla on melko tasainen maasto.
Tervahaudan halkaisija ulkoreunalta mitattuna on noin 15 m ja se on keskeltä noin 60 cm syvä. Halssi on kaivettu luoteen suuntaan. Se on noin 7,5 metriä pitkä, korkeampaa noin 1,6 m leveä ja pohjasta noin 70 cm leveä. Halssi on noin 1,6 m syvä/korkea heti tervahaudan reunan vieressä. Noin 10 metriä tervahaudan itäpuolella on noin 80 cm syvä kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä. |
| metsakeskus.1000053569 |
678 |
Rantatien silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
377319.00000000 |
7170301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053569 |
Raahen Aunolanperän alueella Hiidenkallion kaakkoisosassa sijaitseva Pohjanmaan rantatien kivipaaseista, porakivistä tehty silta. Silta ylittää pellon kuivatusojan, ja kivipaasit ovat nykyisen soratien alla, noin 30 cm syvyydessä.
Silta muodostuu kyljellään olevista kivipaaseista, joiden päiden alla jalkoina on kivipaasit. Sillan rakennetta on otettu esille molemmin puolin tietä, joskin tien länsipuolista rakennetta on enemmän esillä. Kyljellään oleva kivipaasi on 215 cm pitkä, 40 cm korkea ja 20 cm leveä. Sen päätyjen alla olevien jalkojen päätyjä on enimmillään esillä 38 cm leveästi ja 40 cm korkeasti. Jalat ovat 100 cm etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000053572 |
608 |
Soini |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
241224.00000000 |
6855690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053572 |
Kohde on 3x5m laajuinen, 2m syvä kellarikuoppa, joka liittynee alueella sijainneeseen Soinin tilaan. Tilan perustamisaika ei ole tiedossa, mutta se esiintyy Soinin nimellä ainakin vuoden 1932 kartassa. |
| metsakeskus.1000053573 |
700 |
Pohjakorpi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
586755.00000000 |
6808098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053573 |
Syyspohjan Seuratalon eteläpuolisella mäennyppylällä on taisteluhauta, pituudeltaan n 90 metriä.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000053574 |
700 |
Pohjakorpi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586093.00000000 |
6807608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053574 |
Pohjakorven länsipuolella, II Salpausselän reunalla, on peruskarttaan merkitty tervahauta. Rinnevarjosteen perusteella kyseessä on vallillinen, halkaisijaltaan n 10 m kuoppajäännös.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000053575 |
700 |
Vääräkoivu |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
585930.00000000 |
6807077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053575 |
Väärkoivun eteläpuolella, II Salpausselän reunalla, on peruskarttaan merkitty tervahauta. Rinnevarjosteen perusteella kyseessä on hiiliimiilukumpu, jota kiertää matala oja, halkaisijaltaan n 15 m.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000053576 |
290 |
Siirtola itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642415.00000000 |
7151164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053576 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053578 |
494 |
Käpykangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447720.00000000 |
7197279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053578 |
Käpykangas sijaitsee Muhoksella noin 2 kilometriä Päivärinteen asuinalueesta koilliseen. Kankaan kaakkoislaidalla on kolmen soikean asumuspainanteen muodostama ryväs ja näistä n. 200 metriä lounaaseen sijaitsee yksittäinen, muodoltaan soikeahko asumuspainanne.
Kohteessa on neljä asumuspainannetta, joista kaksi sijoittuu hiekkaiselle kankaalle peräkkäin itä-länsisuuntaisesti metsäpolun pohjoispuolelle (#1-2), kolmannen, soistuneen painanteen jäädessä polun eteläpuolelle (#3). Neljäs painanne (#4) sijaitsee kankaan alemmalla terassilla noin 200 metriä edellisistä lounaaseen Painanteet ovat noin 15x10 metrisiä ja 30-50 cm syviä.
Peräkkäisten painanteiden eteläpuolelta sekä niiden välistä kulkevasta, metsäkoneen jättämästä urasta löydettiin rikkoutuneelta maan pinnalta kymmenkunta kvartsi-iskosta sekä palaneita kiviä, jotka jätettiin paikalleen. Soistuneen asumuspainanteeseen tehdystä koepistosta löytyi hiiltä ja palaneita kiviä. Muista painanteista 200 m lounaaseen sijaitsevasta painanteesta löytyi koepistosta likamaata ja palaneita kiviä.
Kohde on vaurioitunut. Metsäkoneen ura kulkee polun pohjoispuolella sijaitsevien painanteiden välistä ja sen kulku on lievästi mullostanut hiekkaista kangasta paljastaen satunnaisesti mineraalimaan. |
| metsakeskus.1000053579 |
845 |
Kivitörmä |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
393619.79436308 |
7340862.22799575 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053579 |
Lidarilla paikannettu mahdollinen asumuspainannekohde, jossa arvion mukaan voisi olla 15 painannetta. |
| metsakeskus.1000053580 |
845 |
Isoaho itä 2 |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
393423.37551218 |
7340520.43753339 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053580 |
Lidarilla paikannettu mahdollinen asumuspainannekohde, jossa ainakin kuusi painannetta. |
| metsakeskus.1000053584 |
740 |
Rasvoniemi |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
618800.00000000 |
6872615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053584 |
Mahdollinen sammaleen alla oleva kiviröykkiö Kuonanjärven kaakkoisrannalla Kuonanjoen suun eteläpuolisella kumpareella sen korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.1000053586 |
541 |
Leipijoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609955.00000000 |
7070497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053586 |
Leipijoen ja Kourupuron välisellä metsäkankaalla, polun varrella erottuu Lidar-korkeusmallissa (5.11.2024) halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta, joka on myös merkitty maastokartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000053588 |
738 |
Ali-Patainen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
257645.00000000 |
6699467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053588 |
Patainen on ruotsalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1346. Ali-Pataisten vuoden 1776 isojakokarttaan on merkitty kolme taloa etelä-pohjoissuuntaisen mäen eteläpäähän. Tämä kylänpaikka on autioitunut 1900-lukuun mennessä, ja paikka on osin tuhoutunut hiekanotossa. Paikalta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä historiallisen ajan asutukseen liittyviä löytöjä ja mahdollisia asuinpaikkarakenteita (Ilppari ILM32798), sekä merovingiaikainen tasavarsisolki (ILM32714). |
| metsakeskus.1000053588 |
738 |
Ali-Patainen |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
257645.00000000 |
6699467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053588 |
Patainen on ruotsalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1346. Ali-Pataisten vuoden 1776 isojakokarttaan on merkitty kolme taloa etelä-pohjoissuuntaisen mäen eteläpäähän. Tämä kylänpaikka on autioitunut 1900-lukuun mennessä, ja paikka on osin tuhoutunut hiekanotossa. Paikalta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä historiallisen ajan asutukseen liittyviä löytöjä ja mahdollisia asuinpaikkarakenteita (Ilppari ILM32798), sekä merovingiaikainen tasavarsisolki (ILM32714). |
| metsakeskus.1000053588 |
738 |
Ali-Patainen |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27017 |
257645.00000000 |
6699467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053588 |
Patainen on ruotsalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1346. Ali-Pataisten vuoden 1776 isojakokarttaan on merkitty kolme taloa etelä-pohjoissuuntaisen mäen eteläpäähän. Tämä kylänpaikka on autioitunut 1900-lukuun mennessä, ja paikka on osin tuhoutunut hiekanotossa. Paikalta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä historiallisen ajan asutukseen liittyviä löytöjä ja mahdollisia asuinpaikkarakenteita (Ilppari ILM32798), sekä merovingiaikainen tasavarsisolki (ILM32714). |
| metsakeskus.1000053588 |
738 |
Ali-Patainen |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
257645.00000000 |
6699467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053588 |
Patainen on ruotsalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1346. Ali-Pataisten vuoden 1776 isojakokarttaan on merkitty kolme taloa etelä-pohjoissuuntaisen mäen eteläpäähän. Tämä kylänpaikka on autioitunut 1900-lukuun mennessä, ja paikka on osin tuhoutunut hiekanotossa. Paikalta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä historiallisen ajan asutukseen liittyviä löytöjä ja mahdollisia asuinpaikkarakenteita (Ilppari ILM32798), sekä merovingiaikainen tasavarsisolki (ILM32714). |
| metsakeskus.1000053590 |
935 |
Hiukanmetsä |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
536933.00000000 |
6711674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053590 |
Noin 3,5 kilometriä Virolahden kirkolta luoteeseen, Kirkkotien varressa sijaitsee pyöreähkö maakuoppa kangasmetsässä. Kuoppa sijaitsee noin 13 metriä Kirkkotiestä länteen. Noin 90 metriä kaakkoon sijaitsee Uudenkaupungin rauhan rajakivi (Kirkkotien kivi, 1000007998).
Kuoppa on kooltaan noin 6,5-7 metriä leveä, ja siinä on näkyvät vallit. Vallien leveys vaihtelee 1,2 metrin ja kahden metrin välillä. Syvyyttä kuopalla on noin metri, ja se on muuta metsämaata matalammalla. Kuopan reunat ovat melko jyrkät. Kuoppaan on "sisäänkäynti" sen lounaispuolella.
Kuopan pohjaa ja sen valleja kairattiin eri puolilta maakairalla, mutta niissä ei havaittu hiiltä, huuhtoumaa tai muutakaan kerroksellisuutta, vain tasainen hiesumaa. Vallin tai pohjan kairauksessa ei havaittu eroa.
Kuopan reunalla kasvaa karkeasti arvioidusti muutamia kymmeniä vuosia vanhoja puita ja valleissa on havaittavissa vanhoja puunkantoja, mutta niiden ikää on hankala arvioida maatumisesta johtuen.
Vanhoissa ilmakuvissa eikä vanhoissa kartoissa (1885 asti) ei havaittu mitään selitystä kuopan olemassaololle. Vanhojen ilmakuvien perusteella 1950-luvulla alueella on ollut peltoa tai sitä on muusta syystä raivattu. Huomioitavaa on, että lähin Salpalinjaan kuuluva kohde on noin 5 km luoteeseen eli rakenne tuskin kuuluu niihin, vaikkakin sen malli vastaa ampumapesäkettä. Kuopan läheisyydessä ei ole havaittavissa vastaavia kuoppia.
Kuopan jyrkähköistä reunoista ja tasaisesta maannoksesta päätellen voidaan olettaa kuopan olevan kohtuu nuori. Tarkastuksen yhteydessä kuopan käyttötarkoitusta ei pystytty määrittämään. |
| metsakeskus.1000053592 |
236 |
Pökkiömaa pohjoinen |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
352398.00000000 |
7048900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053592 |
Rajamerkki sijaitsee noin 180 metriä Halsuantieltä lounaaseen. Paikalla on
sammalen ja varvikon miltei kokonaan peittämä viisarikivi, jonka koko on noin 30 x 30 cm.
Viisarikiveen ei ole tehty merkintöjä. Viisarikiven viereen on isketty puukeppi.
Vuoden 1847 pitäjänkartassa rajamerkki on Köyhäjoen kylän tilusrajalla. Vuoden 1967 peruskartalla rajamerkki sijaitsee Köyhäjoen ja Rödsönkylän rajalla. |
| metsakeskus.1000053593 |
217 |
Märsyräme 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
349848.00000000 |
7097991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053593 |
Rajamerkki sijaitsee nykyisellä Kalajoen ja Kannuksen kuntarajalla ja vanhalla 1800-luvun al-kupuolen kartoilla näkyvällä Lohtajan ja Himangan pitäjienrajalla. Ennen Välikannuksen jakokunnan isojakoa paikalla sijaisi lisäksi Hillilän ja Välikannuksen kylien raja. Vuoden 1826 isojakokartalla paikalla on Tomujoen, Hillilän ja Mutkalammen kylien sekä Välikannuksen kylään kuuluvan enklaavin rajojen risteyskohta.
Rajamerkki on korkeudeltaan n. 80 cm, leveydeltään n. 60 cm ja paksuudeltaan n. 15 cm oleva pystykivi. Kivi on nojallaan koilliseen päin. Kiven lounaissivulla on kaiverrettuna mahdollisesti numero 22. Rajamerkin ympäristössä maasto on loivapiirteistä nuorta kosteaa mäntyvaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000053594 |
217 |
Märsyräme 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
349957.00000000 |
7097882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053594 |
Rajamerkki sijaitsee nykyisellä Kalajoen ja Kannuksen kuntarajalla. Ennen Välikannuksen ja-kokunnan isojakoa kohde sijaitsi Mutkalammen ja Välikannuksen kylien välisellä rajalla. Vuoden 1826 isojakokartoilla paikalla on Tomujoen ja Mutkalammen kylien sekä Välikannuksen kylään kuuluvan enklaavin raja. Raja-merkki on 70 cm korkea, 50 cm leveä ja 15 cm paksu pystykivi, jonka luoteissivulle on kaiverrettu ainakin numero 52.
Rajakivi sijaitsee melko tasaisessa maastossa, suo-ojan reunalla kosteassa nuoressa havu-puuvaltaisessa sekametsässä. |
| metsakeskus.1000053595 |
217 |
Märsyräme 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
350077.00000000 |
7098003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053595 |
Rajamerkki on korkeudeltaan 100 cm, leveydeltään 35 cm ja paksuudeltaan 25 cm oleva alhaalta kivillä tuettu kivipaasi. Rajamerkki sijaitsee kuusen alla, kuivahkolla ylävällä paikalla kiinteistörajalla. Rajamerkin ympäristö on mäntyvaltaista nuorehkoa talousmetsää. Ennen Välikannuksen jakokunnan isojakoa paikalla oli Välikannuksen ja Mutkalammen kylien raja. Vuoden 1826 isojakokartalla kohde sijaitsee Mutkalammen kylän ja Välikannukseen kuuluvan enklaavin rajalla. |
| metsakeskus.1000053596 |
217 |
Rekimäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
350450.00000000 |
7097384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053596 |
Rajamerkki sijaitsee nykyisellä Kalajoen ja Kannuksen rajalla ja Tomujoen, Välikannuksen ja Mutkalammen kylien rajalla. Se näkyy ainakin vuoden 1826 isojakokartalla. Se on neljän suu-rehkon, halkaisijaltaan 50 cm olevan, kiven muodostama rakenne, jonka keskellä on pystykivi. Pystykiven näkyvä osa on korkeudeltaan 50 cm, leveydeltään 60 cm ja paksuudeltaan 20 cm. Sen kaakkoispuolella on kaiverrus, jossa lukee 51A. Rajamerkin ympäristö on kosteaa ta-lousmetsää. |
| metsakeskus.1000053598 |
217 |
Vanhanmaankangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
351489.00000000 |
7096340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053598 |
Rajamerkki sijaitsee Mutkalammen kylään kuuluvan Särkiojan tilan eteläkulmassa, Väli-kannuksen kylän rajalla. Raja on merkitty ainakin vuoden 1846 pitäjän- ja vuoden 1866 jako-kartoille. Se on korkeudeltaan n. 60 cm, n. 50 cm leveä ja n. 15 cm paksu pystykivi, joka sijait-see kuusen alla nykyisellä kiinteistörajalla. Kivessä ei havaittu kaiverruksia.
Kohde sijaitsee loivasti koilliseen viettävässä rinteessä kosteassa metsässä. Rajamerkistä alarinteeseen päin metsä on kuusivaltaista. Ylärinteessä on sekametsää. |
| metsakeskus.1000053600 |
109 |
Vehkosuontie |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
345351.00000000 |
6778597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053600 |
Vehkosuolle vievästä tiestä noin 130 m luoteeseen ja maantiestä 130 noin 240 m koilliseen on mäntymetsässä vierekkäin kolme hautamaista painannetta ja yksi niistä heti etelään. Kuoppien koko on noin 1 x 3,5 metriä ja syvyys noin 30-60 cm. Kuoppien pitkillä sivuilla on noin 1,5 metriä leveät ja 20 cm korkeat vallit. Yhteen kuoppaan tehdystä lapionpistosta havaittiin 2024 parin sentin kerros hieman noen sekaista hiekkaa, jonka alta tuli puhtaan oloista hiekkaa. Kuopat vaikuttavat nauriskuopilta, mutta mitään muuta kaskeamiseen viittaavaa niiden ympäristöstä (noin 100 m) ei havaittu.
Parikymmentä metriä edellisten eteläpuolella sijaitsee lisäksi kaksi suorakulmaista kuoppaa
(koko noin 2,5 x 3,5 metriä), joihin tehdyissä lapionpistoissa havaittiin soraista hiekkaa.
Kuoppien pitkillä sivuilla on matalahko (n. 20 cm) ja noin 1,4 metriä leveä valli. Suurempien
kuoppien merkitys jäi 2024 inventoinnissa epäselväksi. Ne voivat olla maanottokuoppia, mutta liittyä myös johonkin elinkeinohistorialliseen toimintaan. |
| metsakeskus.1000053604 |
143 |
Ruoksamonsuot |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
289011.00000000 |
6846510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053604 |
Ilmoituksen mukaan Ulvaanharjun etelärinteellä on useita pitkänomaisia kiviröykkiöitä noin kahden aarin alueella. Enimmäkseen röykkiöt koostuvat pienehköistä, kannettavan kokoisista kivistä. Kivikasojen vieressä näkyy ilmoituskuvissa kaivantoja, joista kiviä on ehkä nostettu. Tutkituissa vanhoissa kartoissa paikkaan ei liity merkintöjä. Heti kohteen pohjoispuolella kulkeva polku ilmestyy karttoihin v. 1982. Vuoden 1950, 1990-luvun ja v. 2000 ilmakuvissa paikalla näkyy kulunutta tai muuten puutonta maastoa W-E-suuntaisina alueina. |
| metsakeskus.1000053604 |
143 |
Ruoksamonsuot |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
289011.00000000 |
6846510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053604 |
Ilmoituksen mukaan Ulvaanharjun etelärinteellä on useita pitkänomaisia kiviröykkiöitä noin kahden aarin alueella. Enimmäkseen röykkiöt koostuvat pienehköistä, kannettavan kokoisista kivistä. Kivikasojen vieressä näkyy ilmoituskuvissa kaivantoja, joista kiviä on ehkä nostettu. Tutkituissa vanhoissa kartoissa paikkaan ei liity merkintöjä. Heti kohteen pohjoispuolella kulkeva polku ilmestyy karttoihin v. 1982. Vuoden 1950, 1990-luvun ja v. 2000 ilmakuvissa paikalla näkyy kulunutta tai muuten puutonta maastoa W-E-suuntaisina alueina. |
| metsakeskus.1000053605 |
402 |
Kainuuntie, Vanhatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
516260.00000000 |
7033251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053605 |
Historiallisen Pohjois-Savon läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevan Kainuuntien linjauksen osa. Tielinjan sijainti näkyy Hermelinin kartastossa sekä 1750- luvun pitäjänkartoilla. Linjaus pohjautuu todennäköisesti ainakin jo 1600- luvulla kulkeneeseen ratsupolkuun, joka kunnostettiin kärryillä ajettavaksi 1700- luvun kuluessa.
Valtatie on kulkenut tällä linjalla vielä vuoden 1952 ilmakuvassa. Vanhatie sijaitsee nykyisen VT5 länsipuolella ja on edelleen käytössä kiinteisöille johtavana sora- ja hiekkapintaisena sivutienä. Tilinja on oikaistu joskus vuosien 1952 ja 1973 välisenä aikana. |
| metsakeskus.1000053605 |
402 |
Kainuuntie, Vanhatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
516260.00000000 |
7033251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053605 |
Historiallisen Pohjois-Savon läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevan Kainuuntien linjauksen osa. Tielinjan sijainti näkyy Hermelinin kartastossa sekä 1750- luvun pitäjänkartoilla. Linjaus pohjautuu todennäköisesti ainakin jo 1600- luvulla kulkeneeseen ratsupolkuun, joka kunnostettiin kärryillä ajettavaksi 1700- luvun kuluessa.
Valtatie on kulkenut tällä linjalla vielä vuoden 1952 ilmakuvassa. Vanhatie sijaitsee nykyisen VT5 länsipuolella ja on edelleen käytössä kiinteisöille johtavana sora- ja hiekkapintaisena sivutienä. Tilinja on oikaistu joskus vuosien 1952 ja 1973 välisenä aikana. |
| metsakeskus.1000053605 |
402 |
Kainuuntie, Vanhatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27009 |
516260.00000000 |
7033251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053605 |
Historiallisen Pohjois-Savon läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevan Kainuuntien linjauksen osa. Tielinjan sijainti näkyy Hermelinin kartastossa sekä 1750- luvun pitäjänkartoilla. Linjaus pohjautuu todennäköisesti ainakin jo 1600- luvulla kulkeneeseen ratsupolkuun, joka kunnostettiin kärryillä ajettavaksi 1700- luvun kuluessa.
Valtatie on kulkenut tällä linjalla vielä vuoden 1952 ilmakuvassa. Vanhatie sijaitsee nykyisen VT5 länsipuolella ja on edelleen käytössä kiinteisöille johtavana sora- ja hiekkapintaisena sivutienä. Tilinja on oikaistu joskus vuosien 1952 ja 1973 välisenä aikana. |
| metsakeskus.1000053606 |
678 |
Seljänmäki 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
393687.00000000 |
7171604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053606 |
Kohde sijaitsee Tuomiojantien eteläpuolella Seljänmäen kohdalla tien vieressä olevalla itä-länsisuuntaisella matalalla kankaalla. Läntisin rakenne sijaitsee muista erillään, noin 115 metrin etäisyydellä viereisestä rakenteesta. Alue on mäntymetsää, ja aluskasvillisuus koostuu sammaleista ja varpukasveista.
Kohde koostuu viidestä hiilimiilusta, joiden halkaisijat vaihtelevat 1,5-4 metrin välillä ja joiden syvyydet ovat 50-70 cm. Miilut ovat matalia pyöreitä kuoppia, joiden profiili on hieman suppilomainen. Kuopilla on heikko valli. Kuoppien pohjalla kuntan alla on havaittavissa 7-10 cm paksuudelta hiiltä ja nokea. Valleissa ei havaittu kaksoismaannosta. |
| metsakeskus.1000053608 |
698 |
Välttikangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
453611.00000000 |
7383397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053608 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 5 m laajuinen hiilimiilu, kumpu, jota ilmansäätelykuoppien rinki. Kummun keskelle tehtiin pieni koepisto, jossa hiilikimpaleet tulivat esille heti kivennäismaan pintaosasta. Miilun ympäristöä kierrettiin katsomassa noin 20–30 m säteeltä, mutta pirtin tai muiden rakenteiden jäännöksiä ei erottunut. Miilu sijaitsee noin 280 m länteen Sodankyläntien ja Alaseläntien risteykseltä.
LMM: 5p LiDAR-aineistossa tästä miilusta n. 120 m pohjoiseen, VT4:n pohjoispuolella, havaitaan toinen vastaava miilu. Tämä tarkastettu nopeasti maastossa ja liitetty kohteeseen alakohteena. |
| metsakeskus.1000053612 |
297 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521602.00000000 |
6962391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053612 |
Noin 270 m lounaaseen Laukaanjärvi eli Kumpu-Lauas nimisestä järvestä Pienipään kohdalta on pieni ja selväpiirteinen tervahauta. Tervahaudan halkaisija on 10 m ja sillä on syvyyttä 1,5 m. Tervahaudan vallit ovat noin 2 m leveät ja 1,2–1,5 m korkeat. Halssi on kooltaan 2 x 2 x 1 m ja se avautuu länteen. Juoksutusuraa ei havaittu. Kairauksesta paljastui 35–40 cm hiilikerros. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei maastotarkastuksessa havaittu.
Tervahauta sijaitsee kuivalla, osin hakatulla kankaalla. Tervahaudan kohdalla kasvoi nuorta tai nuorehkoa puustoa, kuten koivuja, leppää, mäntyjä ja kuusia.Aluskasvillisuutena oli heinää, horsmaa, sammalta, varpuja sekä kangasmetsän kukkia. Tervahaudan pohjalla oli katkaistuja puita sekä osin kelottunut kanto. |
| metsakeskus.1000053613 |
698 |
Apukka mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
456452.00000000 |
7384932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053613 |
Paikka sijaitsee noin 50 m itään kohdasta, jossa Sodankyläntie ylittää Apukkajärven ja Olkkajärven välisen uoman, eli Apukan myllyojan. Kohdalla on ulkoilureittikäytössä oleva silta, joka on rakennettu entisen myllyn betonirakenteiden varaan. Betonirakenteiden lomassa näkyy myös kivisiä rakenteita, mahdollisesti vanhempia myllynosia. Paikalla tiedetään olleen härkinmylly, jollaisista ensimmäiset tiedot Rovaniemen seudulla ovat 1500-luvulta. Apukan mylly oli 1850-luvulla Rovaniemen suurin vesimylly. |
| metsakeskus.1000053614 |
698 |
Lentokentän alue Punakuononpolku |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
448706.00000000 |
7381715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053614 |
Paikka sijaitsee Punakuononpolun pohjoispään ja lentokenttäalueen välissä, Keminkorkialta noin 800 m kaakkoon. Alueella on paljon maan päälle näkyviä rakennuksenperustoja, kuoppia, kaivantoja ja romuja. Maastossa kierrettiin tarkistamassa 5p-maastomallissa leirijäännöksiltä vaikuttavien kohtien alue, ja sille laadittiin kohderajaus. Maastossa todettujen rakenteiden alueen luoteispuolella kulkee lentokenttää kiertävä pelastustie, jonka takaa lentokenttäalue alkaa. |
| metsakeskus.1000053615 |
290 |
Leppilampi luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609111.00000000 |
7131844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053615 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053616 |
698 |
Napapiirin alue IV länsi |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
449771.00000000 |
7381639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053616 |
Iventoinnissa maastoa tutkittiin vain maastomallissa näkyvien kaivantojen kohdalta, joiden ympäristöön kohde rajattiin. Entinen huoltotiestö jatkuu nykyisin ulkoilu- ja konekäytössä olevina väylinä noin 300 m kohderajauksen luoteis- ja pohjoispuolelle. Tiestön näitä osia ei käyty tarkistamassa, ja selvittämässä sitä, miltä osin ne ovat säästyneet leirin hylkäämisen jälkeiseltä maankäytöltä. Tämä ja kohde Napapiirin alue IV itä ovat samaa Mikkosen (2016, Parakkeja ja piikkilankaa) Napapiiri IV:ksi kutsumaa leiriä. |
| metsakeskus.1000053617 |
698 |
Napapiirin alue III |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
449831.00000000 |
7381301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053617 |
Mikkonen 2016 (Parakkeja ja piikkilankaa): Tämä alue sijaitsee nykyisen Sodankyläntien eli Nelostien varrella Napapiirin majalta noin 900 metriä itään tien etelän puoleisella alueella.
Leiriä kiertävä huoltotieverkosto on suurimmaksi osaksi vielä nykyäänkin hyvin nä-kyvissä, mutta joiltain osin se on lähes umpeen kasvanut. Alueella on ainakin 15:en rakennuksen jäänteet ja siellä on voinut olla pari rakennusta enemmän tai ne ovat olleet avoimia tai katollisia sirpalesuojia tai autokatoksia. Isoin rakennus on ollut noin 12 x 26 metriä. Joissakin rakennuksissa on ollut maavalleja, mutta ei kaikissa. Suun-nitelman mukaan alueella on ollut majoitus- ja varastoparakkeja, toimistoparakki, keittiö- ja oleskeluparakki, ruokakellari, kaksi työpajaparakkia, paja- ja hitsausparakki, sauna, kaivo, aggregaattivarasto, käymälöitä ja lastaussilta.
Inventointi 2024: Leirirakenteiden alue katsottiin maastossa läpi ja sille laadittiin rajaus. Maastossa ei havaittu mitään lisättävää Mikkosen kertomaan. |
| metsakeskus.1000053618 |
564 |
Saukkosuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445019.00000000 |
7233794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053618 |
Saukkosuon etelälaidan mäntyä kasvavalla, länsiluode-itäkaakko-suuntaisella suosaarekkeella on 12 asumuspainannetta, jotka kohteen länsiosassa muodostavat kolmen ja neljän asumuksen rivitalon kankaan pituusakselin suuntaisesti. Näiden kaakkoispuolella on yksittäinen asumuspainanne ja siitä edelleen etelään neljästä asumuksesta muodostuva rivitalo. Paksuhko turvekerros peittää karkean hiekan kerrostumaa. Asumuspainanteet erottuvat tunnistettavasti 5p-LiDAR-visualisoinnissa soistuneesta maaperästä huolimatta.
Asumuspainanteiden mittoja on vaikea arvioida varsin rehevästä aluskasvillisuudesta johtuen, mutta luoteisin 3-osainen "rivitalo" on noin 30x10-metrinen, sen lounaispuolella oleva 4-osainen painanne 37x-9 metrinen, kuten myös itälaidan 4-osainen painanne. Yksittäisen painanteen mitat ovat noin 8x6 metriä. Syvyyttä painanteilla on enimmillään n. 40 cm. Yksittäiseen, "rivitalojen" välissä sijaitsevaan asumuspainanteeseen tehdystä koepistosta löytyi kymmenen kvartsi-iskosta, joista yksi voi olla jopa katkelmallinen kvartsiesine.
Kohde on vaurioitunut. Suosaareke on hiljattain harvennushakattu ja alueella liikkunut metsäkone on jättänyt jälkensä painanteisiin. |
| metsakeskus.1000053621 |
710 |
Timmermossen 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
313635.00000000 |
6670289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053621 |
LIDAR-materiaalin perusteella tunnistettu kohde, hiilimiilu.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053622 |
710 |
Timmermossen 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
313865.00000000 |
6670399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053622 |
LIDAR-materiaalin perusteella tunnistettu kohde, hiilimiilu.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053623 |
710 |
Timmermossen 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
313236.00000000 |
6670132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053623 |
LIDAR-materiaalin perusteella tunnistettu kohde, hiilimiilu.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053626 |
564 |
Papinaho itä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443060.00000000 |
7237966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053626 |
Papinahon harjanteen itäpuolisella terassilla on kaksi suorakulmaista asumuspainannetta. Painanteet sijaitsevat peräkkäin pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti. Eteläisemmän alakohteen maaperä on kivistä hiekkamoreenia, pohjoisemmassa alakohteessa maaperä on hiekkaa. Molempien podsol-profiiliin sisältyy luja rautamultakerros.
Molemmat asumuspainanteet ovat muodoltaan suorakulmaisia ja ulkomitoiltaan noin 13x10-metrisiä. Koska molempien syvyys on vain n. 20-30 cm, niiden hahmottaminen maastossa on varsin hankalaa.
Eteläisempään painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi palaneiden kivien lisäksi mahdollinen veneenmuotoinen kvartsiydin, pohjoisempi koepisto tuotti maaperää koskevien havaintojen lisäksi yhden kvartsi-iskoksen. |
| metsakeskus.1000053631 |
732 |
Teeriniemi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
582548.00000000 |
7380186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053631 |
Teeriniemen talosta noin 400 m länsilounaaseen ja Karhujärventiestä noin 150 m etelään suon reunan lähellä etelään viettävässä rinteessä, lähinnä mäntyä kasvavassa kuivahkossa metsässä, on kuoppien ympäröimä pystymiilu. Sen halkaisija on reilu 10 m. Miilun päällä kasvaa nuorehkoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000053634 |
734 |
Suomies hemman |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
310412.00000000 |
6693563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053634 |
Autioitunut isojaon aikainen kylätontti.
Charta öfver Kårla och Achtila byars ägor belägne i Kisko soku, Haliko närad och Åbo höfdingedöme, författad åren 1779 af Björkbom. |
| metsakeskus.1000053635 |
734 |
Heikka RNo4 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
310343.00000000 |
6693474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053635 |
Autioitunut isojaon aikainen kylätontti.
Charta öfver Kårla och Achtila byars ägor belägne i Kisko soku, Haliko närad och Åbo höfdingedöme, författad åren 1779 af Björkbom. |
| metsakeskus.1000053638 |
560 |
Kiviharju |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
439148.00000000 |
6740816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053638 |
Vuonna 2024 suoritetussa inventoinnissa havaittiin melko kivikoisessa rinteessä kolme kuoppaa. Kaksi kuopista vaikutti nauriskuopilta ja niiden koko on noin 2 x 4 metriä ja syvyys noin metrin. Kuoppien leikkaus on V:n mallinen. Näiden eteläpuolella on noin 4 x 5 metriä pitkä ja noin puolitoista metriä syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000053638 |
560 |
Kiviharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
439148.00000000 |
6740816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053638 |
Vuonna 2024 suoritetussa inventoinnissa havaittiin melko kivikoisessa rinteessä kolme kuoppaa. Kaksi kuopista vaikutti nauriskuopilta ja niiden koko on noin 2 x 4 metriä ja syvyys noin metrin. Kuoppien leikkaus on V:n mallinen. Näiden eteläpuolella on noin 4 x 5 metriä pitkä ja noin puolitoista metriä syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000053638 |
560 |
Kiviharju |
10002 |
12016 |
13166 |
11002 |
27000 |
439148.00000000 |
6740816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053638 |
Vuonna 2024 suoritetussa inventoinnissa havaittiin melko kivikoisessa rinteessä kolme kuoppaa. Kaksi kuopista vaikutti nauriskuopilta ja niiden koko on noin 2 x 4 metriä ja syvyys noin metrin. Kuoppien leikkaus on V:n mallinen. Näiden eteläpuolella on noin 4 x 5 metriä pitkä ja noin puolitoista metriä syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000053638 |
560 |
Kiviharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
439148.00000000 |
6740816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053638 |
Vuonna 2024 suoritetussa inventoinnissa havaittiin melko kivikoisessa rinteessä kolme kuoppaa. Kaksi kuopista vaikutti nauriskuopilta ja niiden koko on noin 2 x 4 metriä ja syvyys noin metrin. Kuoppien leikkaus on V:n mallinen. Näiden eteläpuolella on noin 4 x 5 metriä pitkä ja noin puolitoista metriä syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000053640 |
139 |
Asemakylä |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
427600.00000000 |
7244964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053640 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva kuoppa, jonka ympärillä on vallia. Kyseessä on mahdollisesti kämpän tai muun tilapäisasumuksen rakenne, tai vaihtoehtoisesti tervahauta. Keskuskuopan halkaisija on noin 3 x 5 metriä ja vallin kanssa rakenteen halkaisija on noin 14 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053641 |
886 |
Isokartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
227370.00000000 |
6822618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053641 |
Isokartano on keskiaikainen rälssisäteri, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1465, jolloin se sijaitsi Ulvilan kaupungin alueella. Kartanon omistus vaihteli ja välillä siitä tuli kruunun ratsutila.
Isokartanon tilakeskuksen länsipuoleisilta pelloilta on metallinetsinnässä löytynyt lukuisa määrä keskiaikaan ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.1000053642 |
284 |
Linturahka |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
288987.00000000 |
6737146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053642 |
Hiilimiilu sijaitsee Koski TL:n keskustasta noin 6 km pohjoiseen, Ympyrkämäenrahkan ja Linturahkan välisellä kankaalla, noin 70 metsäautotiestä länteen. Hiilimiilu on kapean hiekkaharjanteen länsipäässä, alue kasvaa 10–15-vuotiasta mäntytaimikkoa, miilun päällä kasvaa hieman lehtipuita, pääasiassa koivuja. Kyseessä on pienehkön pystymiilun jäännös,
se on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja erottuu maastossa alle puoli metriä korkeana kohoumana. Maaperässä on selvä 20–30 cm hiilikerros. |
| metsakeskus.1000053644 |
592 |
Paljakkokallio |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27008 |
413160.00000000 |
6899272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053644 |
Yleisöilmoitus ILM32905: Paikalta löytyi seitsemän kuoppaa joiden seinämät kivetty. Ei tietoa onko ansakuoppia, hiilimiiluja vai mitä. Tervan tekoon tuskin liittyvät.
Havainnot paikalla: kivirakennelma; kuoppa; Kuopat pinta-ala noin 1 x 2.5m, syvyys reilu metri Maaperä: hiekka; sora; Havainnot maaperässä: Ei ollut lapiota niin ei saatu kaivettua kuopan pohjaa että oisko hiiltä ollut. Kivetyt seinät eivät olleet nokisia.
Naapuritilan isäntä kertoi näistä kuopista jotka meidän maalla. He ovat paikan tienneet aina, mutta perimätieto ei kerro mitä varten ja milloin kuopat on aikoinaan tehty.
Kohde odottaa maastotarkastusta |
| metsakeskus.1000053645 |
434 |
Sarvlax Tegelbruk |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27006 |
453444.00000000 |
6702154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053645 |
Samuel Brotheruksen Sarvlahden vuoden 1707 kartalle merkitty tiiliruukki. Maastossa on pohjakaavaltaan hevosenkengänmuotoinen kivirakenne. |
| metsakeskus.1000053646 |
578 |
Meteli luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541372.00000000 |
7142333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053646 |
Tervahauta havaittiin LIDARK-aineiston avulla. Se sijaitsee aivan valtatien 22 viertä kulkevan jalankulkutien vieressä noin 1,2 km Paltamon kirkosta itäkaakkoon ja Paltamon Golfkentästä 0,65 km luoteen suuntaan.
Tervahaudan halkaisija on askelin mitattuna noin 20 metriä. Haudan yli on joskus ajettu metsäkoneella. Sen päällä kasvaa noin 20-30 vuotiaita puita ja tiheähköä nuorta koivikkoa. Haudan päällä on useampi lyhyt kanto. Haudan vallit ovat noin 1,5 -1,75 metriä leveät ja korkeutta noin 0,5 metriä. Näyttää siltä, että tervahaudalla on kahdet vallit, joka viittaisi siihen, että tervahautaa on käytetty useamman kerran.
Tervahaudalla on ainakin 15 metriä pitkä halssi, joka suuntautuu kaakkoon ja se kaartaa jonkin verran idän suuntaan. Halssin päässä halkaisijaltaan 2-metrinen kuoppa, jolla on syvyyttä noin 0,5 metriä. Halssin vallit ovat leveimmillään molemmin puolin ojaa noin 2,5 metriä ja ovat noin metrin korkeat halssiojasta mitattuna. |
| metsakeskus.1000053647 |
69 |
Pihtineva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424849.00000000 |
7115053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053647 |
Laserkeilausaineistosta erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053649 |
71 |
Kotisuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
419843.00000000 |
7116429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053649 |
Laserkeilausaineistosta erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053650 |
71 |
Karjaneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418730.00000000 |
7117587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053650 |
Laserkeilausaineistosta tunnistettu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053651 |
564 |
Syvälampi etelä |
10001 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
444689.00000000 |
7216946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053651 |
Syvälammin eteläpuolella olevalla soistuneella alueella sijaitsee mahdollinen asumuspainannerivi ns. rivitalo, joka on havaittu Maanmittauslaitoksen tuottamasta 5p laserkeilausaineistosta. Kohde koostuu neljästä halkaisijaltaan noin 6,5 metrisestä pyöreästä painanteesta, jotka muodostavat 34 metriä pitkän ja 6,5 metriä leveän rivitalon (mitattu painanteiden ulkoreunoista). Rakenteella vaikuttaa olevan valli. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053652 |
297 |
Riuttala Vanhapiha |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
505981.00000000 |
6984159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053652 |
Kuopion Karttulassa Riuttalan kylässä sijaitseva Riuttalan tilan historia ulottuu ainakin jo vuodelle 1657 saakka, jolloin tilasta löytyy merkintä Pietari Brahen hallitsemien läänialueiden kartasta.
Riuttalan entinen piha rakennuksineen (mahdollisesti järjestyksessään toinen talonpaikka) on sijainnut lähempänä järven rantaa. Siitä on ollut 1970-luvun lopussa jäljellä puimalana käytetty vanhan pihan lato sekä pihlajia ja haapoja kasvava savutuvan pohja. Silloiseen pihapiiriin on kuulunut ainakin luhti ja aittoja nykyisen tulotien varressa. Vanha pihapiiri on ollut käytössä 1850- luvulle saakka. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1852.
Riuttalan vanhalla pihalla muistaneen kasvaneen humalaa ja Riuttalassa on ollut humalatarha ilmeisesti jo 1700- luvun lopulla. 1761 Riuttalassa on ollut pienet peltoalueet ja vähäiset heinämaat mutta hyvä kaskimetsä.
Vanhan pihan alalaitaan on rakennettu sotien jälkeen viljankuivaamo ja AIV-rehusäiliö. |
| metsakeskus.1000053652 |
297 |
Riuttala Vanhapiha |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
505981.00000000 |
6984159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053652 |
Kuopion Karttulassa Riuttalan kylässä sijaitseva Riuttalan tilan historia ulottuu ainakin jo vuodelle 1657 saakka, jolloin tilasta löytyy merkintä Pietari Brahen hallitsemien läänialueiden kartasta.
Riuttalan entinen piha rakennuksineen (mahdollisesti järjestyksessään toinen talonpaikka) on sijainnut lähempänä järven rantaa. Siitä on ollut 1970-luvun lopussa jäljellä puimalana käytetty vanhan pihan lato sekä pihlajia ja haapoja kasvava savutuvan pohja. Silloiseen pihapiiriin on kuulunut ainakin luhti ja aittoja nykyisen tulotien varressa. Vanha pihapiiri on ollut käytössä 1850- luvulle saakka. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1852.
Riuttalan vanhalla pihalla muistaneen kasvaneen humalaa ja Riuttalassa on ollut humalatarha ilmeisesti jo 1700- luvun lopulla. 1761 Riuttalassa on ollut pienet peltoalueet ja vähäiset heinämaat mutta hyvä kaskimetsä.
Vanhan pihan alalaitaan on rakennettu sotien jälkeen viljankuivaamo ja AIV-rehusäiliö. |
| metsakeskus.1000053653 |
71 |
Pihtioja 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
426039.00000000 |
7116182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053653 |
Pihtiojan itäpuolella erottuu Jäneskallion kohdalla laserkeilausaineistosta kaksi mahdollista tervahautaa. Tervahautojen lähialueelta erottuu useita kuoppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053654 |
297 |
Riuttala 1.talon paikka |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27006 |
505850.00000000 |
6984323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053654 |
Kuopion Karttulassa Riuttalan kylässä sijaitseva Riuttalan tilan historia ulottuu ainakin jo vuodelle 1657 saakka, jolloin tilasta löytyy merkintä Pietari Brahen hallitsemien läänialueiden kartasta.
Perimätiedon mukaan ensimmäinen talonpaikka on sijainnut ns. Haikosen harjun alueella. |
| metsakeskus.1000053655 |
71 |
Pihtioja 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
426232.00000000 |
7115895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053655 |
Laserkeilausaineistosta erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053656 |
297 |
Riuttala Myllymäki |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
505806.00000000 |
6984097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053656 |
Kuopion Karttulassa Riuttalan kylässä sijaitseva Riuttalan tilan historia ulottuu ainakin jo vuodelle 1657 saakka, jolloin tilasta löytyy merkintä Pietari Brahen hallitsemien läänialueiden kartasta.
Myllymäellä sijaitsevan ruumisaitan takana olevassa kalliossa on talon erään vainajan karsikko. |
| metsakeskus.1000053657 |
71 |
Kivikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418718.00000000 |
7118103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053657 |
Laserkeilausaineistossa erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053658 |
790 |
Mäkelä 5 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
271180.32906861 |
6811661.05690867 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053658 |
Ilmoituksen ja siihen liitettyjen kuvien perusteella kiinteistön rajalla sijaitsee säännöllisen muotoiseksi rakennettu kiviaita, jossa on 2-5 kivikerrosta. Rakenne on päältä täysin ja sivuilta osittain sammaloitunut. Aidan päässä (todennäköisesti kiinteistörajan kulmassa) rakenteen päällä on yksi pystykivi, ilmeisesti rajapyykki. Ilmoittajan mukaan kiviaitaa on koko rajan matkan eli n. 140 m.
Kiviaita saattaa liittyä rajan pohjoispuoleisen kiinteistön alueella sijainneeseen W-E-suuntaiseen peltoon, joka esiintyy Senaatin kartastossa (1907) ja 1980-luvun loppuun saakka myös peruskartoissa; alue on vielä metsää Kiimajärven kylän isojakokartassa (1804). |
| metsakeskus.1000053660 |
935 |
Harju Ölbryggeri |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
530646.00000000 |
6711302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053660 |
Senaatinkartastoon merkitty olutpanimo. Maastossa on useita panimoon liittyviä rakennuksen pohjia. Alueelle on merkitty rakennuksia vielä 1940-luvun kartalle. |
| metsakeskus.1000053661 |
208 |
Itämaanneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360122.00000000 |
7098724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053661 |
Paikalla on Maanmittauslaitoksen tuottamassa 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä ja jonka halssi on kohti länttä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000053662 |
444 |
Talpela Metsälahti |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
334237.00000000 |
6689762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053662 |
Vanhoille kartoille merkitsemätön tonttimaa. Alueella on ainakin kaksi rakennuksenpohjaa. |
| metsakeskus.1000053663 |
205 |
Höyttikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511343.00000000 |
7109190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053663 |
Kohde sijaitsee Höyttikankaan keskivaiheilla, metsäautotien kääntöpaikalta noin 75 m itään.
Paikalla on pieni tervahauta ja siitä reilut 10 m länsiluoteeseen on pienehkö hiilimiilu. Kohteet ovat aukkohakatulla metsäalueella ja tervahaudan yli menee metsäkoneen jälki. Se ei tosin vaikuta kovin vaurioituneelta.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 6,5 m. Sen vallit ovat melko huomaamattomat ja arviolta
20–30 cm korkeat ja 1,5 m leveät. Halssi on noin 1 m leveä, 3 m pitkä ja 60 cm syvä. Se suuntautuu kohti itää.
Vieressä oleva hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 5 m. Sen vallit ovat 30 cm korkeat ja 1,5 m leveät. Miilun syvyys on noin 70 cm. Maaperäkairanäytteessä havaittiin molemmissa kohteissa selkeä hiilikerros.
Hiilimiilun sijaintitieto, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000053663 |
205 |
Höyttikangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
511343.00000000 |
7109190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053663 |
Kohde sijaitsee Höyttikankaan keskivaiheilla, metsäautotien kääntöpaikalta noin 75 m itään.
Paikalla on pieni tervahauta ja siitä reilut 10 m länsiluoteeseen on pienehkö hiilimiilu. Kohteet ovat aukkohakatulla metsäalueella ja tervahaudan yli menee metsäkoneen jälki. Se ei tosin vaikuta kovin vaurioituneelta.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 6,5 m. Sen vallit ovat melko huomaamattomat ja arviolta
20–30 cm korkeat ja 1,5 m leveät. Halssi on noin 1 m leveä, 3 m pitkä ja 60 cm syvä. Se suuntautuu kohti itää.
Vieressä oleva hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 5 m. Sen vallit ovat 30 cm korkeat ja 1,5 m leveät. Miilun syvyys on noin 70 cm. Maaperäkairanäytteessä havaittiin molemmissa kohteissa selkeä hiilikerros.
Hiilimiilun sijaintitieto, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000053664 |
927 |
Tervasuonmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
348960.00000000 |
6690990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053664 |
Kalliomäkien välisen laakson itäreunamalla on kaksi vierekkäistä hiilimiilua. Kaakkoispuoleinen isompi miilu on halkaisijaltaan n. 10 ja sitä kiertää kuopat. Sen luoteispuolella on pieni miilu, halkaisijaltaan 5-6 m. Pienessä miilussa kasvaa puita ja se on hieman korkeampi kuin iso, joka on matala ja laakea kumpare, jota on vaikea ensisilmäyksellä maastosta erottaa – näkyy paremmin yläviistosta ja lidarista. Metsäkoneet ovat hieman runnelleet miiluja (ura kulkee niiden välistä), mutta pääosin ovat ehjiä, joskin pienemmässä kasvaa useita isompia puita.
Tervasuonmäki on vielä 1963 peruskartalla nimeltään Köyhäinkallio ja 1972 peruskartalla se muuttunut Tervasuonmäeksi. |
| metsakeskus.1000053665 |
927 |
Kopunsuon kaakkoispuoli |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
349670.00000000 |
6690981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053665 |
Paikalla on taisteluhaudan jäännös, kaksi haaraa, jotka katkeavat kantatie 25:n penkkaan. Pohjoisessa haarat yhtyvät ja hauta katkeaa. Taisteluhauta on vanhojen ilmakuvien perusteella jatkunut kauempana pohjoisessa koilliseen. Siellä se on pääosin hävinnyt maanotossa. Siitä on pätkä jäljellä Kalkkilantien eteläpuolella Kalkkilantien pää -nimisenä muinaisjäännöksenä (1000050874). |
| metsakeskus.1000053666 |
263 |
Haaponiemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480504.00000000 |
7038080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053666 |
Todennäköinen tervahauta Haaponiemen keskiosassa. Lidaraineistossa selkeä rengasmainen anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053667 |
202 |
Ruonkorva |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
255164.00000000 |
6707237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053667 |
Pellon reunasta on löytynyt metallietsinnässä rautaniittejä (Ilppari ILM32716). Paikalla saattaa olla rautakautinen hautaus, mutta kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen vaatii tarkentavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000053668 |
700 |
Seppälä 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
589354.00000000 |
6803006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053668 |
Alueella on todettu kymmenkunta röykkiötä, jotka ovat rannansuuntaisessa rivissä. Ne on koottu pelkistä kivistä. Muodoltaan röykkiöt ovat pyöreitä tai soikeita, tasakokoisista kivistä rakennettuja, halkaisijaltaan noin 1- 2 metrisiä. Röykkiöt vaikuttavat kaskiraunioilta. |
| metsakeskus.1000053669 |
927 |
Hiidenmäentie-Asemantie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27025 |
349497.00000000 |
6690546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053669 |
Paikalla on 250 m pitkä osuus Kuninkaankartalle 1796-1804 merkittyä isompaa tietä. Tie on kuninkaan kartalla ja v. 1800 isojakokartalla varsinaisesta päätiestä, joka kulkee Salpauuselän kaakkoisrinteen alareunalla, eroava tie, joka nousee Salpausselän päälle ja pohjoisempana sen luoteispuolelle. Tiet yhtyvät taas noin 4,6 km matkan päässä kaakkoon.
Päätie on kulkenut karkeasti Hiidenmäentien linjauksella mutta vain paikoin nykyisen tien kohdalla, kuten Asemantien risteyksen tienoilla, sitä lounaaseen vanha tie on kulkenut hieman nykyisen Hiidenmäentien kaakkoispuolella ja hävinnyt.
Hiidenmäentiestä erkanee pohjoiskoilliseen metsätie kohti Asemantietä. Se on täsmälleen samalla linjalla kuin 1800 isojakokartalle merkitty tie (ja kuten Kuninkaankartalla ja vähäisempänä tienä Senaatinkartalla). Hiidenmäentien päässä vanhan tien reunalla on kapea tien suuntainen hiekkakuoppa n. 90 m matkalla. Tämä tieosuus on nyt kokonaan käyttämätön. Koillisosa tiestä on edelleen autolla ajettavassa kunnossa, ulkoilukäytössä. Asemantien koillispuolella vanha tielinja kulkee vanhassa hiekkakuopassa. |
| metsakeskus.1000053670 |
738 |
Jokirinne |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
263516.00000000 |
6697430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053670 |
Sauvonjoen luoteispuolella olevalta mäeltä on löytynyt metallinetsinnässä rautakautisia metalliesineitä (Ilppari ILM32015, ILM31963, ILM31125, ILM31117). |
| metsakeskus.1000053671 |
626 |
Isonahonkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457542.00000000 |
7064712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053671 |
Kohde sijaitsee Isonahonkankaan kaakkoispäässä, noin 60 m metsäautotieltä koilliseen. Paikalla on pieni tervahauta. Kohde on varttunutta kuusikkoa kasvavalla kangasosalla. Ympäröivä puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus sammalta ja puolukkaa.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 9 m. Sen vallit ovat arviolta 30–60 cm korkeat. Syvyyttä on noin 80 cm. Halssi on noin 1 m leveä ja 60 cm syvä, kaveten ojaksi. Se suuntautuu kohti koillista. Kohde on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000053672 |
626 |
Vehkanotko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458477.00000000 |
7065405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053672 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjanteella Jylkynkankaasta tulevan metsäautotien varressa, noin 50 m tiestä koilliseen. Paikalla kasvaa varttunutta havumetsää, jossa valtalajina on mänty. Aluskasvillisuus on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa.
Selkeäpiirteisen tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 9 m. Vallit ovat 50–70 cm korkeat ja noin 2 m leveät. Halssi on kuoppamainen, 60 cm syvä ja noin 3 m pitkä. |
| metsakeskus.1000053673 |
626 |
Jylkynkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458545.00000000 |
7064788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053673 |
Noin 55 m Jylkynkankaan metsäautotieltä lounaaseen, loivasti lounaaseen laskevalla avohakatulla rinteellä on tervahauta. Itse kohteella kasvaa iäkästä haapaa. Ympäristö on heinittynyttä ja äestettyä hakkuuaukkoa.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 10 m. Vallit ovat 40–80 cm korkeat ja noin 2,5 m leveät. Halssi on lounaaseen ja noin metrin leveä, 50 cm syvä ja 3 m pitkä. |
| metsakeskus.1000053674 |
626 |
Tetrinmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458746.00000000 |
7066041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053674 |
Lähellä kallioisen ja korkean Tetrinmäen huippua on tervahauta. Se on noin 200 m länteen sen ohittavasta metsäautotiestä. Paikalle menee metsäkoneen ura. Kohteen päällä kasvaa lehtipuukeskittymä. Ympäröivä maasto on melko paljasta, heinittynyttä ja pusikkoista kallioiden väliä.
Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan ja sen vallit ovat 50 cm korkeat. Syvyyttä tervahaudalla on noin metri. Halssi on länteen ja tervahaudan puoleisesta päästä noin 2 m leveä, 50 cm syvä ja noin 4 m pitkä. |
| metsakeskus.1000053675 |
626 |
Korvenkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
459163.00000000 |
7066178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053675 |
Korvenkallion kallioalueen reunassa, noin 230 m itään sen ohittavasta metsäautotiestä, lähellä penkkatien päätä sijaitsee tervahauta. Ympäröivä maasto on kivikkoista, vanhaa hakkiota, jossa kasvaa nuorta puustoa hyvin tiheässä. Kivisimmiltä paikoilta puut puuttuvat.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 9 m ja sen vallit ovat 90 cm korkeat. Syvyyttä on noin metri. Halssi on etelään ja tervahaudan päästä noin 1 m leveä, 60 cm syvä ja noin 4 m pitkä. |
| metsakeskus.1000053676 |
405 |
Jurvankangas 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577257.00000000 |
6753445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053676 |
Rinnevarjosteen perusteella kohdalla on tervahauta, ympärillä matala oja. Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000053677 |
732 |
Taivallammit 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
583769.00000000 |
7380036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053677 |
Koivua ja mäntyä kasvavassa sekametsässä Taivallammien eteläpuolella ja Karhujärventiestä n. 380 m koilliseen, suon laidassa, on kuoppien ympäröimä halkaisijaltaan n. 12 m oleva pystymiilu. Miilussa kasvaa tiheään mäntyjä, joista vanhimmat varttuneita. Miilun päälle on kasattu jonkin verran hakkuujätettä. |
| metsakeskus.1000053678 |
297 |
Hiivamäki |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
570045.00000000 |
7015918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053678 |
Soikeahko vallimainen anomalia lidar 5-pistepilviaineistossa. Mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053679 |
687 |
Paavola |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
572774.00000000 |
7023712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053679 |
Soikeahko vallimainen anomalia lidar 5-p-aineistossa, mahdollinen raudanvlamistuspaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053680 |
297 |
Huosiaismäki |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
574086.00000000 |
7011306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053680 |
Pyöreähkö rengasmainen anomalia lidar 5-p-aineistossa, mahdollinen raudanvalmistuspaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053681 |
297 |
Suuri-Valkeinen Salpakangas 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
575940.00000000 |
7011463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053681 |
Kuoppa-anomaliat ympyrän muodossa, jonka keskellä rengamainen valli lidar 5-p-aineistossa. Miilunpohja, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053682 |
297 |
Suuri-Valkeinen Salpakangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575632.00000000 |
7011555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053682 |
Rengasmainen valli lidar 5-p-aineistossa, mahdollisesti tervahauta tai raudanvalmistuspaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053683 |
297 |
Kuikkalampi Kuikkalamminkangas 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576234.00000000 |
7012277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053683 |
Kaksi vierekkäistä hiilimiilunpohjaa, jotka näkyvät lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Toisen keskipiste 7012296/576215. |
| metsakeskus.1000053684 |
297 |
Suurisuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576571.00000000 |
7012187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053684 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053685 |
297 |
Suurisuo 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576432.00000000 |
7012502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053685 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053686 |
297 |
Itäsuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578167.00000000 |
7011106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053686 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053687 |
297 |
Pakkulakangas |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578811.00000000 |
7010668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053687 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053688 |
297 |
Kosuskangas |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578779.00000000 |
7010291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053688 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053689 |
297 |
Kosuskangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578574.00000000 |
7010427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053689 |
Mahdollinen tervahauta 5-p-lidarissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053690 |
297 |
Orisuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578801.00000000 |
7009964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053690 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053691 |
297 |
Orisuo 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578791.00000000 |
7010015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053691 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053692 |
297 |
Korkeamäki |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576208.00000000 |
7008250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053692 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053693 |
297 |
Kuikkapuro |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576120.00000000 |
7011682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053693 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053694 |
297 |
Suuri-Säyneinen Kuikkapuro 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576327.00000000 |
7011501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053694 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053695 |
297 |
Matoniemenkangas |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576645.00000000 |
7011204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053695 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053696 |
297 |
Matoniemenkangas 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576270.00000000 |
7011054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053696 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053697 |
297 |
Matoniemenkangas 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576839.00000000 |
7011138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053697 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053698 |
297 |
Matoniemenkangas 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576235.00000000 |
7010917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053698 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053699 |
297 |
Matoniemenkangas 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576936.00000000 |
7011031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053699 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053700 |
297 |
Ventosuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576490.00000000 |
7011885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053700 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053701 |
297 |
Ventosuo 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576560.00000000 |
7011793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053701 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053702 |
297 |
Ventosuo 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576504.00000000 |
7011731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053702 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053703 |
297 |
Ventosuo 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576744.00000000 |
7011750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053703 |
Hiilimiilunpohja, joka näkyy lidar 5-p-aineistossa rengasmaisessa muodostelmassa olevien kuoppien ympäröivänä rengasvallina. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053704 |
980 |
Männistö |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
322686.00000000 |
6859919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053704 |
Kaivutöiden aikana talon pihasta löytynyt ajoittamaton, pyöreä liesikiveys. Halkaisija on lieden kaaren perusteella noin metrin. Kaksi kivistä oli liikkunut kaivutöiden aikana pois paikaltaan, mutta liesi oli muuten koskematon. Nähtävissä oli useampi selkeä nokimaakerros, joiden välissä oli hienoa hiekkaa ja punertavaksi värjäytynyttä maata. Pihakerros lieden päällä oli 13 cm paksu ja lieden pohja sijaitsi noin 30 cm maanpinnasta. Liedessä oli nähtävissä kaksi kivikertaa. Pihamaakerroksesta tuli esiin modernia muovia, rautaa ja palamatonta luuta. Lieden yhteydestä ei tullut esiin ajoitettavia löytöjä. Palanutta luuta tuli tutkitusta irtomaasta esiin kaksi muutaman millimetrin kokoista sirua, eikä niitä tästä syystä luetteloitu kokoelmiin. |
| metsakeskus.1000053706 |
423 |
Pakurlan kylätontti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
245391.00000000 |
6716165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053706 |
Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on 1410-luvulta, jolloin Pakurlan Heikki toimi lautamiehenä laamannikäräjillä. Ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1540 mainitaan kylässä olleen neljä taloa: Sakari, Rihko ja kaksi tuntematon taloa. Yli-Rihkon ja Ali-Rihkon tonteilla on vielä vanhaa maatalojen rakennuskantaa, joskin Ali-Rihkon vanhan tontin peittää lähes kokonaan suuri navetta. Sakari näyttäisi maakerrosten osalta täysin tuhoutuneen uudisrakentamisessa. Rakennustutkijoiden tontilla havaitsema 1700-luvulle ajoitettu kellari lienee vielä olemassa.
Mahdollisesti kylän varhaiseen asutusvaiheeseen liittyvä rautakautinen asuinpaikka Ylirihko (1000028108) sijaitsee kylämäestä kaakkoon, nykyisellä peltoalueella. |
| metsakeskus.1000053707 |
508 |
Soilunvuolle |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363902.00000000 |
6877539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053707 |
Metallinetsinharrastajien löytämä asuinpaikka Soilunvuolteen rannassa. Paikalla osittain tien ojituksessa tuhoutunut tulisija, jonka yhteydestä löytöinä palanutta luuta ja kvartsia. Tarkastuksen yhteydessä löydettiin koekuopista ja alueen ympäristöstä yksi reunapala sik-sak-kuvioista keramiikka, lisää luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000053709 |
858 |
Saarelan kalliohakkaus |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
393531.00000000 |
6702116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053709 |
Tuusulanjärven itärannalla, rantakalliolla, lähellä vedenpintaa sijaitsee halkaisijaltaan noin 40 cm oleva kalliohakkaus. Kuva esittää hevosta, sen alle on hakattu luku 1900 tai 1400, luvun jälkeen on väärinpäin oleva J. Hakkauksen yläpuolella on rautainen veneenkiinnityslenkki.
Kalliohakkauksen läheisyydessä, noin 100 metrin päässä, sijaitsee Tuomalan (Thomasby) kylätontti, joka on ollut kirjallisten lähteiden perusteella käytössä jo 1500-luvulta lähtien. Nykyinen rakennuskanta on peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. |
| metsakeskus.1000053710 |
105 |
Mutajärvi luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539094.00000000 |
7158135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053710 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053711 |
149 |
Kalhuluberget |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
344023.00000000 |
6661419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053711 |
Mahdollinen hautaröykkiö. Läpimitta n. 6 m ja korkeus hieman yli metrin. Ilmoittajan mukaan röykkiön kiviä on mahdollisesti siirretty myöhemmin muihin tarkoituksiin, mutta se vaikuttaa kohtuullisen hyvin säilyneeltä. Kohteen paikannus perustuu ilmoittajan mukaan vuorimestari Furuhjelmin geologisiin tutkimusaineistoihin 1860-luvulta, joissa oli mainittu Kalhulubergetin laella sijaitsevan kaksi kiviröykkiötä (Jättekast).
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053712 |
149 |
Kalhuluberget 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
343963.00000000 |
6661358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053712 |
Mahdollisen hautaröykkiön jäännökset. Kiviä on todennäköisesti siirretty lähellä olevaan kummelin tyyppiseen kivirakenteeseen. Kohteen paikannus perustuu ilmoittajan mukaan vuorimestari Furuhjelmin geologisiin tutkimusaineistoihin 1860-luvulta, joissa oli mainittu Kalhulubergetin laella sijaitsevan kaksi kiviröykkiötä (Jättekast).
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053713 |
149 |
Kalhuluberget 3 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
344038.00000000 |
6661391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053713 |
Kivirakennelma, joka on ilmeisesti romahtanut. Rakennelman päällä sekä kivien väleissä on näkyvissä lahonnutta puutavaraa. Kalhuluberget on ollut Porkkalan vuokra-aluetta 1944 - 1956, joten kivirakenne saattaa olla moderni. Hieman luoteeseen kivirakennelmasta sijaitsee toinen mahdollinen muinaisjäännös, joka saattaa olla esihistoriallinen röykkiö.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053714 |
149 |
Kalhuluberget 4 |
10001 |
12005 |
13059 |
11002 |
27000 |
343934.00000000 |
6661336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053714 |
Yli 3metriä korkea kivirakennelma, joka ulkoisesti vaikuttaa kummelilta, mutta joka ilmoittajan mukaan ei vaikuta sijaintinsa vuoksi merenkulkuun liittyvältä. Lähistöllä on myös toinen pienempi, alle 2 metriä korkea rakennelma, joka vaikuttaa uudemmalta.
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053716 |
236 |
Rapasaaret |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343362.00000000 |
7062357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053716 |
Tervahauta sijaitsee etelärinteessä aivan Kaustisen ja Kokkolan rajan tuntumassa Päivänevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella. Tervahauta on laakea ja säännöllisen pyöreän muotoinen. Halssi on haudan länsireunassa. Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä. Sen päällä kasvaa harvakseltaan nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000053718 |
272 |
Isomaa 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
352592.00000000 |
7062426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053718 |
Vanhan lehtipuulle metsittyneen pellonreunassa on havaittavissa matalat rakennuksen perustukset. Perustusten läpimitta on noin 7 x 6 metriä. Keskellä rakennetta on maasta ja kivistä koostuva kumpu. Ilmeisesti kyseessä on uunin/kiukaan jäänne, jonka päälle on kasattu maata. Perustukset sijaitsevat noin 30 metriä koilliseen Isomaan (885010023) kivikautisen asuinpaikan koordinaattipisteestä |
| metsakeskus.1000053719 |
702 |
Navettaharju |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343902.00000000 |
6880036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053719 |
LIDAR-visualisoinnissa on havaittavissa halkaisijaltaan noin 11 m oleva muodotuma, joka saattaa olla tervahauta. tervahaudan halssi on kohti lounasta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053723 |
261 |
Nunarajoki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
434245.00000000 |
7506049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053723 |
Kohde havaittiin 5p laserkeilausaineistosta tarkastettaessa viereistä malminetsintälupahakemusaluetta. Paikalla vaikuttaa olevan kaksiosainen savottakämpän raunio. Kohteen mitat n. 12,5 x 9 m ja se on koillis-lounaissuuntainen. Koillisosa on todenäköisesti talli ja lounaisosa asuinkämppä, piisi visualisoituu kutakuinkin rakenteen keskelle sen länsipuoliselle seinälle. Vuoden 1957 ilmakuvassa paikalla on aukio, mutta selkeää rakennusta ei enää erotu. Kyseessä on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolen savottakämppä. Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000053728 |
791 |
Selkämaankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
438686.00000000 |
7155420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053728 |
Maastokartalle merkitty ja 0,5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053739 |
698 |
Napapiirin alue IV itä |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
450075.00000000 |
7381751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053739 |
Maastossa aluetta katsottiin maastomallissa erottuvien kaivantojen ja rakenteiden kohdilta. Vuonna 1949 otetussa ilmakuvassa leirin tiestö jatkuu inventoinnissa laaditulta kohderajaukselta paikoin länteen, Sodankyläntieltä, eli nelostieltä, pohjoiseen kulkevalle sivutielle asti, mutta maastomallissa näitä tiestönosia ei kunnolla erotu, eikä niitä nähty maastossakaan. Alueella on ollut sodan jälkeen maanottoa ja muuta maankäyttöä, joka on voinut tuhota ne. Voi myös olla, että tiestö on metsittymisen mukana maisemoitunut huomaamattomaksi. Tämä kohde Napapiirin alue IV länsi ovat samaa Mikkosen (2016) Napapiiri IV:ksi kutsumaa leiriä. |
| metsakeskus.1000053742 |
698 |
Autti-Raution alue |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
451299.00000000 |
7382607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053742 |
Rakennuksia on ollut yhteensä joko 23 tai 24. Leirin alue katsottiin kattavasti läpi maastossa, ja havaintojen perusteella kohteelle laadittiin rajaus. 1952 ilmakuvan perusteella leirin alue on jatkunut noin 30 m rajausta pidemmälle kaakossa. |
| metsakeskus.1000053745 |
698 |
Tyhmäjänkä |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
452403.00000000 |
7383231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053745 |
Sodankyläntien varressa noin 12,6 km:n kohdalla Rovaniemen keskustasta on tienvarsikaivantoja tien pohjoispuolella Tyhmäjängän vieressä. Mahdollisesti tämä on ollut jonkinlainen saksalaisten välivarasto tai huoltopiste esim. ajoneuvoille tai aurauskalustolle tai marssijoukkojen pysähdyspaikka (Mikkonen 2016).
Leirin alue kierrettiin maastossa kattavasti, ja maastohavaintojen perusteella sille laadittiin kohderajaus. Alueella on tehty maansiirtoa ja maanottoa sodan jälkeen. Paikoin on näkyvissä täysin nykyaikaisiakin romuja sekä roskia. |
| metsakeskus.1000053750 |
734 |
Pataoja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309530.00000000 |
6686480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053750 |
Kohde sijaitsee kaakkoon, kohti Pataojaa laskevalla rinteellä. Paikka on luoteessa olevan mäen kaakkoiskärkeä, joka muodostaa kaakkoon työntyvän niemekkeen. Niemekkeen poikki lounaasta koilliseen kulkee Venhekorven pellolle vievä tilustie. Tien kaakkoispuolella oli inventoinnin aikaan laaja, äskettäin laikutettu hakkuualue, jossa havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Laikutusjäljistä kerättiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä alueelta, jonka pituus tien suunnassa on noin 50 m ja joka ulottuu enimmillään noin 20 m tiestä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000053751 |
286 |
Valkjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478973.00000000 |
6792199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053751 |
Kohde sijaitsee Kouvolan Jaalan keskustasta pohjoiseen kohti Mäntyharjua kulkevan, Mäntyharjuntien varressa (länsipuoli) Valkjärven pohjoispuolella. Tervahauta sijaitsee noin 45 metrin päässä Mäntyharjuntiestä länteen. Lähimmillään noin 18 metrin päässä menee metsäautotie tervahaudan ohi kohti luoteeseen. Tervahauta sijaitsee kohti Valkjärveä laskevan rinteen alla, lähes tasaisella.
Tervahauta on pyöreähkö, sisähalkaisijaltaan noin viisi metriä. Tervahaudassa on todella leveät vallit, jopa noin 4 metriä. Ei näkyvää halssia. Syvyys reilun metrin. Valleista tuli runsaasti hiiltä heti muutaman sentin paksuisen humusmaan alla. Kai-raaminen ei onnistunut jäisen maan takia, mutta hiiltä näytti jatkuvan ainakin kymmenen senttiä. Tervahaudan pohjaa ei pystytty kairaamaan. Ei näkyvää huuhtoumaa. Tervahaudan ympärillä ei näy tervahautaan liittyviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000053752 |
286 |
Valkjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478987.00000000 |
6792240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053752 |
Kohde sijaitsee Kouvolan Jaalan keskustasta pohjoiseen kohti Mäntyharjua kulkevan, Mäntyharjuntien varressa (länsipuoli) Valkjärven pohjoispuolella. Tervahauta sijaitsee noin 25 metrin päässä Mäntyharjuntiestä länteen nousevalla rinteellä.
Tervahauta on pyöreähkö, sisähalkaisijaltaan noin neljä metriä. Tervahaudassa on leveää valli sen alarinteen puolella, noin 2 metriä. Nousevaa rinnettä vasten, tervahaudan pohjoispuolella ei vallia ollut nähtävissä. Ei näkyvää halssia. Syvyys reilun metrin. Valleista ja pohjalta tuli runsaasti hiiltä heti muutaman sentin paksuisen humusmaan alla. Kairaaminen ei onnistunut jäisen maan takia, mutta hiiltä näytti jatkuvan ainakin kymmenen senttiä. Ei näkyvää huuhtoumaa. Tervahaudan ympärillä on näkyvillä joitain pienempiä kuoppia, jotka voisivat mahdollisesti olla ilmanotto kuoppia tai ihan vain pienten puiden kannon paikkoja. |
| metsakeskus.1000053758 |
290 |
Kotakangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618975.00000000 |
7131458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053758 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053759 |
290 |
Sopala |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618882.00000000 |
7131338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053759 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053763 |
734 |
Pataoja 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
309575.00000000 |
6686625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053763 |
Kohde sijaitsee loivasti kaakkoon, kohti Pataojaa laskevalla rinteellä. Paikalla on ympäröivästä rinteestä hieman kohoava kumpare. Sen poikki lounaasta koilliseen kulkee Venhekorven pellolle vievä tilustie. Tien luoteispuolella metsässä on ympäristöstään matalana kumpareena erottuva hiilimiilu. Kairausten perusteella sen läpimitta on noin 12 m ja kumpareen korkeus enimmillään noin puoli metriä. Miilun keskellä, kumpareen korkeimmalla kohdalla kairauksessa todettiin 65–70 cm hyvin hiilipitoista hiekkamaata. Reunoilla hiilipitoista maata oli noin 20–30 cm ja alla puhdasta hiekkaa.
Miilun ympärillä ei ole peitemaan ottokuoppia. Lisäksi maan pinnan muotoon on vaikuttanut se, että miilun luoteispuoliskon yli on joskus ajettu metsätyökoneella. Hiilimiilun korkeimmalla kohdalla on pieni kuoppa (halkaisija 2–3 m, syvyys
30–40 cm), jonka pohjalla on irtokiviä. Kuoppa ja kivet ovat selvästi miilun käyttöaikaa myöhempiä. |
| metsakeskus.1000053765 |
734 |
Pataoja 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
309390.00000000 |
6686456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053765 |
Kohde sijaitsee laajalla alueella hyvin loivasti etelään, kohti Pataojaa laskevalla rinteellä. Paikalla on ympäröivästä rinteestä hieman kohoava kumpare. Aivan kohteen vieressä lännessä virtaa matalassa notkelmassa puro etelään. Alueella kasvaa vanhaa kuusimetsää. Venhekorven pellolle vievä tilustie on noin 40 m päässä etelässä.
Paikalla näkyy rinnevarjosteessa pyöreä, teräväreunainen, mutta tasalakinen kumpare, jonka läpimitta on noin 20 m. Paikkaa tarkastettaessa todettiin, että kumpareen laella oli kaatuneen kuusen juurakko, jossa oli hiilipitoista hiekkamaata ja suuria hiilen paloja. Kairauksessa kumpareen keskellä todettiin 60 cm hiilimaata, reunoilla jonkin verran vähemmän. Paksu hiilimaakerros rajoittui kumpareelle, ympäristössä kangasmaalla hiiltä oli vain vähä, pieninä muruina ja aivan pinnassa. Kyseessä on ehjä hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000053766 |
732 |
Metsäjärvenkankaat |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
581703.00000000 |
7376053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053766 |
Metsäjärven eteläpuolella ja Maitolammen lounaispuolella, suuresta hiekkakuopasta etelään, sijaitsee kolmesta pyyntikuopasta muodostuva kohde.
Pyyntikuoppa 1: Maitolammen lounaispuolella kahden kallioisen niemekkeen välissä on laakeanpyöreä pyyntikuoppa, jolla ei ole selkeää vallia. Kaakkoissivulta se on hieman jyrkempi kuin muilta sivuiltaan. Kairatessa todetaan paikoitellen paksu voimakas hiilikerros, jonka alla on huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys n. 50 cm.
Pyyntikuoppa 2: Pyyntikuopasta 1 82 m etelään puuttomassa kohdassa kuivalla mäntykankaalla suon vieressä on laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Kairatessa siinä todetaan voimakas noensekainen kerros ja huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on n. 6 m ja syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 3: Hiekkakuopan ja tien väliin jäävällä kaistaleella, pyyntikuopasta 1 52 m pohjoiseen, hiekkakuopan reunalla, on suppilomainen pyöreä pyyntikuoppa ilman selkeää vallia. Sen halkaisija on n. 6 m ja syvyys n. 1 m. |
| metsakeskus.1000053767 |
139 |
Kuovinsuo etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
437674.00000000 |
7240210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053767 |
Iin Kuovinsuon eteläreunalla kohoavalla mäntyvaltaisella hiekkakankaalla on maastossa huonosti, mutta 5p LiDAR-aineistosta selvästi havaittava pitkänomainen asumuspainanne. Maaperä alueella on sangen hienoa hiekkaa.
Asumuspainanne on rivitalotyyppinen, muodostuen neljästä asumuksesta, joista kolme läntisintä on kiinni toisissaan, itäisimmän ollessa muista hieman erillinen ja vähän niitä pohjoisempana. Painanteet mitat ovat 18x5 metriä ja koska se on enimmilläänkin vain 20-25 cm syvä. kohteen erottaminen maastossa voi olla hankalaa.
Asumuspainanteen läntisimpään "huoneeseen" tehdystä koepistosta löytyi kymmenkunta palaneen luun palaa, mahdollinen kvartsiesine sekä kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000053769 |
139 |
Isokangas länsi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
438360.00000000 |
7238402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053769 |
Kolmesta asumuspainanteesta muodostuva kohde sijaitsee Isokankaan länsiosassa Hartikkasuon kaakkoislaidalla. Asumuspainanteet muodostavat siellä NNW-SSE suuntaisen jonon ja sijoittuvat noin 15 metrin päähän toisistaan.
Kohteessa on kolme muodoltaan soikeahkoa asumuspainannetta, jotka sijaitsevat hieman alempana, kuin sen välittömästä läheisyydestä tunnetuissa kohteissa Ii Isokangas W 1-5. Asumuspainanteiden pituus on 7-8 metriä, leveys 4-5 metriä ja syvyyttä niillä on noin 20-30 cm.
Eteläisimpään asumuspainanteeseen tehdystä koepistosta löytyi palanutta luuta.
Kohde on vaurioitunut. Pohjoisimman asumuspainanteen keskeltä kaatunut puu on kaatuessaan mullostanut maaperän kuopalle. |
| metsakeskus.1000053774 |
272 |
Kärmeharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352632.00000000 |
7062438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053774 |
Tervahauta sijaitsee Kärmeharjun kivikkoisessa länsirinteessä vanhaa puustoa kasvavassa metsässä. Sen päällä kasvaa harvakseltaan haapaa, kuusta ja koivua. Tervahaudan läpimitta on noin 18 metriä ja halssi on tervahaudan länsireunassa. Halssin pituus on noin 6 metriä ja sen reunoilla kasvaa kaksi isoa kuusta. |
| metsakeskus.1000053778 |
481 |
Rantala |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
219917.00000000 |
6724232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053778 |
Kallion päällä. parinkymmenen metrin päässä pellosta on pienehkö röykkiö (Ilppari ILM27099). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053780 |
434 |
Sarvlax Saltkilen |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27007 |
454493.00000000 |
6698198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053780 |
Vuodelta 1777 peräisin olevaan karttaan merkitty tiiliruukki (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Pernaja. B37:8/1-2. Sarvilahti / Sarvlax; Bagarböle, Grefböle och Hormnäs, egokarta med beskrifning 1777. Kansallisarkisto).
Paikalle on iso tiilenpolttouuni. Uuni erottuu hyvin Lidarissa. |
| metsakeskus.1000053781 |
980 |
Litukka |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
301935.00000000 |
6842605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053781 |
Paikalla on 1800-luvun pitäjänkartan mukaan sijainnut Hämeenkyrön kolmen kylän - Harhalan, Särkän ja Turkkilan - välinen rajapiste. Kohde sijaitsee Hämeenkyrön ja Ylöjärven kuntien nykyisellä rajalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053782 |
691 |
Raatejärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401710.00000000 |
7043501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053782 |
Yhden tervahaudan sekä hautapirtin jäänteet sisältävä kohde sijaitsee Etelä‐
Sydänmaan luonnonsuojelualueen pohjoislaidalla. Kohde sijaitsee Reisjärven kirkosta 12 km eteläkaakkoon.
Sijainti ja maasto
Kohde sijaitsee välittömästi Etelä‐Sydänmaan luonnonsuojelualueen pohjoispuo‐
lella, Raatejärven pohjoisrannalla. Maaperä on kivistä moreenia ja puusto on noin
50‐vuotiasta mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on melko suuri, halkaisijaltaan noin 15 metriä ja hyvin säilynyt.
Haudan päällä kasvaa jonkin verran katajia ja koivuja. Noin 30m haudasta poh‐
joiseen sijaitsevat hautapirtin jäänteet. Pirtistä on jäljellä noin 2m x 1m kokoinen
kiuasröykkiö. Maastossa on vielä havaittavissa maatuneiden seinien sijat, raken‐
nuksen koko on näistä päätellen ollut noin 3,5m x 3,5m. |
| metsakeskus.1000053783 |
980 |
Inkula |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
302455.00000000 |
6848939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053783 |
1500-luvun maakirjoissa Inkula mainitaan 10 talon kylänä. Kohteen rajaus on tehty 1700-l isojakokartan mukaan. Yhä asuttua kylänpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053784 |
691 |
Raatejärvi 2 |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
401297.00000000 |
7043455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053784 |
Yhden savupirtin jäänteet sisältävä kohde sijaitsee Etelä-Sydänmaan luonnon-
suojelualueen pohjoislaidalla.
Sijainti ja maasto
Kohde sijaitsee välittömästi Etelä-Sydänmaan luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Raatejärven pohjoisrannalla.
Kohteen kuvaus
Savupirtti on kooltaan noin 3,5m x 3,5 m. Ovi on eteläseinällä, ikkuna itäseinällä
ja liesi lounaiskulmassa. Seinistä on pystyssä 7 lahonnutta hirsikertaa. Lisää la-
honneita hirsiä ja kattorakenteita on pirtinjäänteiden edessä. Savupirtti on ilmei-
sesti hylätty 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000053785 |
614 |
Uopajannniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
565935.00000000 |
7331479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053785 |
Kohde havaittiin LiDAR 5p-aineistosta lausuttaessa läheiselle alueelle tulevasta metsänkäytöstä. Paikalla on pienehkö 4 kuopan ympäröimä pystymiilu, jonka halkaisija on noin 8 m. Kohde mainitaan ohimennen Hannu Kotivuoren vuoden 1990 inventointimuistiinpanoissa, joskaan sitä ei tuolloin varsinaisesit dokumentoitu. |
| metsakeskus.1000053787 |
614 |
Uopajanniemi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565763.00000000 |
7331575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053787 |
Kohde havaittiin 5p LiDAR-aineistosta lausuttaessa lähelle tulevasta metsänkäytöstä. LiDAR-aineistossa paikalle visualisoituu vallien ympäröimä rännimäinen pohjoisetelä-suuntainen, n. 8,5 m pitkä anomalia. Kyseessä on todennäköisesti tervahauta, ns. rännihauta. Tynnyrin paikka vaikuttaa visualisoituvan rännin eteläpuolella n. 3,5 m leveänä pyöreänä painaumana.
Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000053790 |
691 |
Raja-Käyränen 1 |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
405570.00000000 |
7042221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053790 |
Pirtin jäänteet sijaitsevat Harjuntakasen luonnonsuojelualueen luoteispuolella
Sijainti ja maasto
Kohde sijaitsee pienellä kankaalla Ison Kotajärven ja Raja-Käyräsen välisellä alu-
eella.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on luultavasti niittypirtti tai metsätyökämppä. Kohde sisältää samma-
loituneen liesiröykkiön, kooltaan noin 1,5 x 1 m, sekä muutamia lahonneita hir-
siä. Yhden salvotun nurkan jäänteet ovat vielä erotettavissa. Parikymmentä met-
riä itään, aivan puron varressa, on kivilohkareista tehty epäselvä hajotettu röyk-
kiö, joka mahdollisesti liittyy samaan toimintaan. |
| metsakeskus.1000053791 |
935 |
Kotola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541716.00000000 |
6720122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053791 |
Kohteesta on tehty Ilppari-ilmoitus (viranomaiskäyttöön ILM26559). Hiekkakuopasta kerrotaan löytyneen vuosikymmenten aikana runsaasti kivikauteen viittavia löytöjä, kuten kampakeramiikkaa. Läheisyydessä sijaitsee runsaasti muita kivikautisia kohteita. Läheinen hiekkakuoppa on laajentuessaan todennäköisesti tuhonnut ainakin osan kohteesta.
Keväällä 2024 kohdetta tarkastettiin koekuopittamalla, mutta tällöin havaittiin vain hiekkakuopan eteläpuolelta pala kampakeramiikkaa. Kohteen laajuutta ei pystytty selvittämään ja mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä tai hiekkakuopan käyttö jatkuu, tulee alueelle tehdä tarkemmat koekaivaukset. |
| metsakeskus.1000053792 |
143 |
Kauraranta 1 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
291912.00000000 |
6864370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053792 |
Pellosta on marraskuussa 2024 löytynyt metallinetsinnässä pyöreän kupurasoljen katkelma, kaksi punnusta, kattilankorvakkeen lehti, mahdollinen astian reunapala ja muita myöhäisrautakautiseen asutukseen/toimintaan viittaavia metalliesineitä. Mahdollinen kiinteä muinaisjäännös on rajattu alustavasti löytöjen ja topografian perusteella. Alueen N-osassa, pellon rajalla erottuu LIDAR-aineistossa kaksi soikeaa, N-S-suuntaista kumpua sekä pohjoisempana, alueen NW-rajan vieressä pitkänomainen, SW-NE-suuntainen harjanne. Lisätietoja löydöistä viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM33018, ILM33019, ILM33020. Kohde vaatii arkeologin maastokäyntiä. |
| metsakeskus.1000053798 |
529 |
Taarnisto |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
218206.00000000 |
6704485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053798 |
Pellon reunassa olevan avokallion päälle on kasattu halkaisijaltaan noin 4 metrin kokoinen, soikeahko röykkiö. Kivet ovat pääasiassa pyöristyneitä, ja niitä on useammassa kerroksessa. Kohde saattaa olla viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.1000053805 |
444 |
Kohagabergen |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
329914.00000000 |
6674257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053805 |
Matala noin 3 x 3 m kokoinen kivilatomus kalliojyrkänteen vieressä, kivilatomus on hieman ovaalin muotoinen. Kivet noin jalkapallon kokoisia, seassa myös sitä pienempiä ja yksi kookkaampi kivi. Kohteen päällä kasvaa kataja, joka vaikeutti havainnointia. |
| metsakeskus.1000053807 |
593 |
Luokinkangas |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
491827.00000000 |
6903351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053807 |
Voimajohtolinjan alueella ja sen itäpuolella toistakymmentä kiviröykkiötä. Osa kivistä oli koottu maakiven päälle/juurelle. Röykkiöiden koko vaihteli noin 1*1 m kokoisista noin 2*4 m kokoisiin. Röykkiöalueen pohjoislaidalla on osin hajonnut ja osin puiden alle jäänyt rakennuksen perustus, kooltaan noin 5*8 m. Perustuksen itälaidalla on laonnut uuni.
Vuoden 1853 pitäjänkartalla alueen pohjoispuolitse kulkee itä-länsisuuntainen polku, ja vuoden 1890 toimituskartalla alueelle on polun lisäksi merkitty kaskimaita. Talon perustus lienee 1800-luvun loppupuolelta. |
| metsakeskus.1000053808 |
593 |
Pöhlö |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
490816.00000000 |
6913527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053808 |
Pientila peltoalueineen on merkitty vuoden 1972 peruskartalle. Vuoden 1853 pitäjänkartalla pientilan kohdalla ei ole merkitty asutusta. Pöhlössä on ollut päärakennus, kaksi ulkorakennusta ja muutamia pieniä peltolohkoja. Vuoden 1989 peruskartalla paikalla yksi kylmä rakennus ja metsää. Inventoinnissa havaittiin rakennuksen perustus ja laonnut uuni, todennäköinen kaivon jäänne, kiviaitaa ja raivausröykkiöitä. Havaitut rakenteet sijoittuvat v. 1972 peruskartan rakennusten kohdille ja pellon reunoille. |
| metsakeskus.1000053809 |
593 |
Mansikka-aho |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
490624.00000000 |
6913797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053809 |
Mansikka-ahon pientila peltoalueineen on merkitty vuoden 1972 peruskartalle. Vuoden 1853 pitäjänkartalla pientilan kohdalle ei ole merkitty asutusta. Mansikka-ahossa on ollut päärakennus, kolme ulkorakennusta ja kolme latoa tms. kauempana pihapiirissä
peltojen laidalla. Vuoden 1988 peruskartalla paikalla on edelleen asuttu talo piharakennuksineen.
Vanhan päärakennuksen kohdalla/piha-alueella on nykyisin liiteri/varastorakennus, jonka piha-alue vaikuttaa lanatun tasaiseksi. Piha-alueen länsipuolelta, vuoden 1972 peruskartan peltojen laidoilta, havaittiin muutamia kiviröykkiöitä, jotka liittynevät pellonraivaukseen. |
| metsakeskus.1000053812 |
143 |
Vatulanharju |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283645.06104742 |
6850753.44119351 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053812 |
LIDAR-aineistossa paikalla erottuu mahdollinen tervahauta (pyöreä kraatterinmuotoinen ilmiö), jonka halkaisija reunavalleineen on noin 17 m. Kohde vaatii maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000053813 |
626 |
Vihviläräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
461581.00000000 |
7078915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053813 |
Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 21,0 km koilliseen. Paikalla on ehjä, matalavallinen tervahauta, halk n. 20 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000053814 |
581 |
Riuttasneva 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
294064.17038189 |
6883997.65264737 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053814 |
Todennäköinen tervahauta erottuu LIDAR-aineistossa pyöreänä, kraatterimaisena ilmiönä, jonka halkaisija reunavalleineen on noin 16-17 m. Kohde vaatii maastotarkastuksen. Siitä 65 m etelään, tien itäpuolella LIDAR-kuvissa erottuu toinen suurikokoinen, pyöreä kuoppailmiö. |
| metsakeskus.1000053815 |
626 |
Lahnakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
462158.00000000 |
7075843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053815 |
Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 18,9 km koilliseen. Paikalla on tervahauta, halk n. 17 m halssi itään. Hauta on hakkuuaukolla ja paksun heinäkasvillisuuden peitossa. Vaikuttaa ehjältä. |
| metsakeskus.1000053816 |
626 |
Lahnavuoren länsipuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
461104.00000000 |
7074881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053816 |
Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 17,5 km koilliseen. Paikalla on vanhan metsänaurauksen runtelema tervahauta. Pari vakoa menee haudan läpi. Muutoin hauta erottuu maastossa hyvin (lidarissa huonosti). Sen halkaisija on n. 12 m ja halssi itään. |
| metsakeskus.1000053817 |
626 |
Murronkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453805.00000000 |
7073888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053817 |
Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 12,9 km pohjoiseen. Paikalla on iso ja laakea tervahauta halk n. 22 m. Halssi kaakkoon. Hauta on tiheän vesakon peitossa ja vaikeasti maastossa todettavissa. |
| metsakeskus.1000053818 |
626 |
Lähderäme |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
451998.00000000 |
7074148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053818 |
Paikka sijaitsee Pyhäjärven kirkosta 12,6 km pohjoiseen. Paikalla on kaksi hiilimiilun jäännöstä vierekkäin: N 7074148 E 451998 ja N 7074131 E 452016, Miilujen halkaisijat n. 13 - 16 m, metsätraktorin urat hieman runnelleet miiluja, jotka muutoin ehjiä. Miilut matalia pyöreitä kumpuja, joita kiertää kuopat, joista maata miilun peitoksi ja joista hormit miiluun paloa säätämään. |
| metsakeskus.1000053819 |
402 |
Hyttimäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
520549.00000000 |
7018108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053819 |
Hyttimäki-nimisen rinteen länsilaidalla on suurikokoinen miilu. Sen halkaisija on noin 19 metriä. Miilu näkyy selvästi lidar-aineistossa ja myös maastossa laakeana vallimaisena matalapohjaisena rakenteena. Miilun läpi on joskus tehty metsäaurausta mutta rakenne erottuu kuitenkin selvästi maastosta. Alueen nimi voisi viitata myös raudanvalmistukseen mutta viereinen metsä oli avohakattu ja muokattu ja sieltä ainakaan ei tehty havaintoja esim. harkkohytinpohjasta. |
| metsakeskus.1000053820 |
638 |
Hällberget |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
412392.00000000 |
6693648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053820 |
Porvoon Ali-Vekkosken kylän länsipuolella sijaitsevan Hällberget-nimisellä kallioalueella on noin 100 metriä pitkä ja 15–20 metriä leveä rakkakivikko, jossa on muutamia rakkakuoppia. Alue on kallioista mäntykangasta.
Pohjoispäässä oleva rakkakuoppa on selkein, halkaisija on hieman yli metri ja syvyys noin vajaa metri, kuopan ympärillä on siitä nostettuja kiviä. Sen eteläpuolella noin 10 metrin päässä on laakea kuoppa, halkaisija pari metriä ja näiden välissä pari pienempää kuoppaa. Muuallakin rakkakivikossa näkyy hieman epämääräisiä kuoppia, nämä pohjoispään kuopat ovat selvimpiä. |
| metsakeskus.1000053821 |
753 |
Stormosskärret 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
409684.00000000 |
6694247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053821 |
Röykkiö sijaitsee Anttilan sähköaseman lounaispuolella metsässä, aseman ja Stormosskärretin välissä. Tien 1531 eteläpuolella on useiden avokallioiden muodostama mäkialue. Tieltä lähtee ajoura etelän suuntaan metsään. Ajouran länsireunalla, noin 130 metriä uran ja tien risteyksestä lounaaseen on selkeästi muusta kivikosta erottuva kiviröykkiö.
Röykkiön koko on 3 x 3 metriä ja korkeus 50 cm. Yksi kivi on muita suurempi ”keskuskivi”, muiden kivien koko on 30–50 cm. Kivet ovat pyöreitä luonnonkiviä.
Toisessa tarkastuksessa vuonna 2024 röykkiön länsipuolelta havaittiin vielä kaksi pientä kivijonoa. Toinen niistä on etelä-pohjoissuuntainen ja toinen itä-länsisuuntainen. |
| metsakeskus.1000053822 |
753 |
Stormosskärret 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
409954.00000000 |
6694176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053822 |
Kohde sijaitsee Sipoon ja Porvoon rajalla. Rajamerkki on voimajohtoaukean pohjoislaidassa, kivisen niemekkeen eteläpäässä, 220 metriä Anttilan sähköaseman eteläpuolella.
Rajamerkki on neliskanttinen kiviröykkiö. Sen sivujen pituus noin 2 metriä ja korkeus noin metri. Perustana on isompia, halkaisijaltaan 0,5–1 metrin kokoisia kiviä, joiden välit on täytetty pienemmillä kivillä. Rajamerkin keskellä ei ole pystyyn asetettua kivilaattaa, kuten rajamerkeissä usein on. |
| metsakeskus.1000053823 |
915 |
Kopolanniemen kärki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
550134.00000000 |
6909875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053823 |
Hiilimiilu sijaitsee Kopolanniemen kärjessä, sen korkeimman kohdan kaakkoisosassa.
Matalalla hiekkamoreenisella harjanteella on vähäkivisempi alue ja siinä hiilihaudan jäänne. Sortunut kuoppa n. 2 x 1,5 m ja noin 30-40 cm syvä. Keskelle kaivetussa koekuopassa oli n. 20 cm syvyydessä runsaasti hiilenkekäleitä. Kyseessä hiilihauta. |
| metsakeskus.1000053826 |
732 |
Metsäjärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
581667.00000000 |
7376227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053826 |
Kohteeseen kuuluu 5 pyyntikuoppaa. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin kohde 732010096 (Metsäjärvi). Kohde on kuitenkin erotettu edellisestä, koska niiden väliin jää kiinteä muinaisjäännös 1000045113 (Metsäjärvi 2).
Pyyntikuoppa 1: Tasaisella kahden järven välisellä mäntykankaalla lähellä Metsäjärven etelärantaa on laakeanpyöreä suppilomainen pyyntikuoppa. Kuopassa on hiukan vanhaa hakkuujätettä, muuten säilynyt koskemattomana. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 2: 86 m edellisestä kaakkoon, Metsäjärven rannalla on laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm.
Pyyntikuoppa 3: 53 m edellisestä kaakkoon on laakea ja valliton soikeahko painanne, jonka halkaisija on n. 5 m, syvyys n. 50 cm.
Pyyntikuoppa 4: Edellisestä58 m kaakkoon on pyöreähkö laakea ja valliton painanne järven ja ajopolun välissä. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 5: Edellisestä 32 m etelään on laakea ja valliton painanne. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000053827 |
753 |
Orrbergen 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408432.00000000 |
6690672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053827 |
Rajakivien jono sijaitsee Boxintien (11994) pohjoispuolisella Orrbergenillä, sen koillispäässä. Jono on luode-kaakkoissuuntainen ja kartoitetulta osaltaan 250 metriä pitkä. Voimajohtolinja kulkee mäen poikki. Yksi kivistä on nykyisellä johtoaukealla, muut metsässä sen ympärillä. Raja on merkitty isojakokarttaan vuodelta 1776 ja pitäjänkarttaan 2043 11 vuodelta 1841 Gesterbyn ja Savijärven kylien välisenä rajana.
Koordinaattipisteen rajamerkki on 3 metrin mittainen kivirivi, suurin kivi on halkaisijaltaan metrin.
Kaikki rajamerkit eivät välttämättä ole samanaikaisia, sillä rajaa on voitu merkitä tarpeen mukaan eri aikoina. Rajalinjaa tarkastettiin vain siltä osin kuin se risteää voimajohdon kanssa.
Katso myös alakohteet. |
| metsakeskus.1000053828 |
626 |
Pökkelö |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
459891.00000000 |
7068113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053828 |
Pyhäjärven Liitoperällä, Palomäen itäpuolella, voimajohtolinjan pohjoispuolella ja Pökkelö nimisen pellon eteläpuolella sijaitsee mahdollinen vanha kaskipaikka ja riihen pohja, jossa kiukaan jäännökset. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053829 |
165 |
Korkeela |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
374638.00000000 |
6767234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053829 |
Kaskiröykkiöalue sijaitsee Kankaistenjärven ja Kontuvuoren välisellä metsäalueella, Korkeilan tilasta noin 400 metriä lounaaseen. Röykkiöt sijaitsevat voimajohtolinjan alla olevan hiekkamoreeniharjanteen päällä, avoimella voimajohtoaukealla ja sen itäpuolisella
hakkuualueella. Mäen päällä havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa kaksitoista röykkiötä, joiden koko vaihtelee yhdestä kolmeen metriin, korkeus noin 30-60 cm. Röykkiöitä voi olla enemmänkin, sillä tiheä taimikko rajoitti havaintoja.
Mäenharjanteen korkeimmalla kohdalla on myös kolme suorakulmaista kuoppaa, joiden koot ovat noin 3,5 x 5m, 2,5 x 4 m ja 1,5 x 2 m ja syvyydet 1,5-2 metriä. Kuopat vaikuttavat koneellisesti kaivetuilta ja muistuttavatkin ennemmin maakellarikuoppia kuin nauriskuoppia. |
| metsakeskus.1000053830 |
946 |
Mörknäsvägen 1 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
275052.00000000 |
7027496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053830 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla. Hiilimiilu on pyöreä.
Sen kokonaisläpimitta on 17 m. Miilun keskiosa kohoaa 0,3 metriä ympäröivän
maaston yläpuolelle ja sen ympärillä on havaittavissa matala valli, lukuun ottamatta
kaakkoispuolta, jossa Mörksnäsvägen leikkaa miilun reunaa ja on mahdollisesti tu-
honnut paikalla sijainneen matalan vallin. Miilun laki on muodoltaan laakeahko. Mii-
lun välittömään läheisyyteen on kaivettu useita pieniä läpimitaltaan vajaan metrin
levyisiä pyöreähköjä maanottokuoppia kehämäiseen muodostelmaan, joka seuraa
miilun vallin muotoa. Maanottokuopat liittyvät todennäköisesti miilun rakentami-
seen. |
| metsakeskus.1000053831 |
946 |
Mörknäsvägen 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
275014.00000000 |
7027257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053831 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee tasaisella, kivettömällä hiekkakankaalla, jossa kas-
vaa mäntymetsää. Kuivan kankaan pinta on vain hieman lännessä ja idässä aivan
lähellä olevien soistuneiden alueiden pintaa ylempänä. Mörknäsvägen on lännessä
suon takana noin 130 m päässä. Hiilimiilu on pyöreä. Sen kokonaisläpimitta on 16 m. Keskellä on kupera kumpare, jonka halkaisija on 7–8 m ja suurin korkeus keskeltä noin 50 cm. Kairauksessa keskellä havaittiin enimmillään 60 cm hiilipitoista hiekkaa, jossa alimpana oli ylempänä olevaa hiekkapitoista maata löysempi, lähes pelkästään hiilestä muodostuva
kerros. Hiilikerroksen alla oli puhdasta, hienoa, kivetöntä hiekkaa, joka heti hiiliker-
roksen alla oli vaaleaa, alempana kellanruskeaa. Kumpareen ympärillä on pari
metriä leveä tasanne, jossa kairauksessa havaittiin enimmillään 10 cm hiilipitoista
hiekkaa. Uloinna reunoilla on maanottokuoppia. Hiilimiilu on ehjä. Kumpareessa
havaittujen kerrosten perusteella näyttää, siltä, että miilu on jäänyt purkamatta vii-
meisen polttokerran jälkeen. |
| metsakeskus.1000053832 |
946 |
Mörknäsvägen 3 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274506.00000000 |
7026700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053832 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee matalalla, loivapiirteisellä moreeniharjanteella,
jossa kasvaa sekametsää. Mörknäsvägen on kohteesta runsaat sata metriä itään
ja Storbackvägen vajaat sata metriä pohjoiskoilliseen. Paikalla on hiilenpolttoon
viittaavia rakenteita ja jälkiä luoteesta kaakkoon noin 40 m pitkällä ja 20 m leveällä
alueella, ilmeisesti kaksi miilua aivan vierekkäin. Luoteessa oleva miilu 1 on
selvästi havaittavissa, mutta kaakkoinen miilu 2 oli inventoinnin aikana pahasti
hakkuutähteiden peittämä. |
| metsakeskus.1000053833 |
165 |
Kotimäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
372533.00000000 |
6763727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053833 |
Sääjärven ja Kärkistensuon välisellä metsäalueella, Toivaantorpantien itäpuolella sijaitsee
useita hiilimiiluja ja -hautoja kolmessa ryppäässä. Maasto on avointa, hiekkapohjaista mäntykangasta. Läntisimmällä alueella kodalle vievän metsäpolun pohjoispuolella on yksi neliön muotoinen miilu ja siitä pohjoiseen kolme hiilihautaa. Keskimmäisen aluerajauksen sisällä on useita neliskulmaisia ja pyöreähköjä miiluja. Itäisimmällä alueella on useita pyöreitä ja neliönmuotoisia miiluja pohjoiseen laskevassa rinteessä. Vuoden 2024 inventoinnin aluerajaukset on tehty 5p-laserkeilauaineiston mukaan, jossa miilut erottuvat selkeämmin kuin maastossa. Inventoinnin aikaan havaintoja hankaloitti maahan jätetty hakkuujäte. |
| metsakeskus.1000053834 |
165 |
Piirinalusta |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
374832.00000000 |
6766874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053834 |
Kankaistenjärven ja Kontuvuoren välisellä alueella, voimajohtoaukean itäpuoleisessa
kuusimetsässä on käytöstä poistunut historiallinen rajakivi. Kolmionmuotoisen kiven korkeus on noin 60 cm ja siihen on hakattu mahdollisesti numero 94, ympärillä on 0,8 x 1,4 m laajuinen sammaloitunut kiviperustus. Paikalla on sijainnut Mäskälän, Käikälän ja Koljalan kylien raja 1900-luvun alkupuolen pitäjänkartan mukaan. Vanhempaa rajaa kuvaavaa karttaa ei onnistuttu vuoden 2024 inventoinnissa löytämään, joten rajamerkki ei liene kovin vanha. Paikalla ei ole käytössä olevaa kiinteistörajaa. |
| metsakeskus.1000053835 |
946 |
Sarjärvbacken |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
273497.00000000 |
7026395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053835 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee lähes tasaisella, metsää kasvavalla moreenikankaalla. Hiilimiilun halkaisija on noin 20 m. Se on päältä suhteellisen tasainen ja ympäristöään noin 20 cm korkeammalla. Miilun etelä- ja itäpuolella on maanottokuopat. Alueella on hakattu runsaasti metsää ja kaadettua puuta on runsaasti miilun päällä. Lisäksi päällä kasvaa mäntyjä. |
| metsakeskus.1000053836 |
946 |
Kackormossträsket |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
273323.00000000 |
7025849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053836 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee metsää kasvavalla moreenikankaalla. Hiilimiilu on
pyöreä, ja sen halkaisija on noin 15 m. Miilun keskiosa on ympäristöä noin 20 cm
korkeammalla. Keskellä on laakea painanne. Miilussa kasvaa sekametsää. Miilun
ympärillä on kuoppia.
Muuta: Peruskartassa miilun kohdalle on merkitty tervahauta, mutta
sellaista paikalla ei ole. |
| metsakeskus.1000053837 |
946 |
Björkkärrbacken |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
273419.00000000 |
7025055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053837 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee sekametsää kasvavassa tasaisessa kangasmastossa. Hiilimiilu on pyöreä, ja sen halkaisija on noin 17 m. Miilun keskiosa on ympäristöä noin 30 cm korkeammalla. Päällys on suhteellisen laakea, laskee hieman keskiosaa kohden. Miilun keskiosan yli ajettu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000053838 |
946 |
Stora Massmossen |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
273788.00000000 |
7024987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053838 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee loivasti etelään laskevalla hiekkamoreenikankaalla,
jossa kasvaa kuusivaltaista metsää. Hiilimiilu muodostaa kumpareen rinteeseen.
Kumpare saattaa topografiaa arvioiden olla alun perin luontainen, mutta nyt se on
kokonaan hiilimiilua. Miilun kokonaisläpimitta on noin 17 m. Keskusta kumpareen
laella on tasainen joitakin eläinten kaivelujälkiä lukuun ottamatta. Koloissa näkyy
paksu hiilipitoinen kerros. Tasanteen ympärillä maan pinta laskee muutamia kym-
meniä senttimetrejä. Reunuksen alla on pieniä maanottokuoppia lähes yhtenäisenä
ketjuna. Miilun pohjoispuolisko on edellä olevan kuvauksen mukaisesti jokseenkin
ehjä. Eteläpuoliskossa sen sijaan on laajoja kaivantoja, joista on todennäköisesti
otettu hiekkaa muualle vietäväksi miilun käyttöajan jälkeen. Yksi noin kolme metriä
leveä ja puolitoista metriä syvä, jyrkkäreunainen kaivanto ulottuu miilun keskipis-
teen tienoille. |
| metsakeskus.1000053839 |
946 |
Tillbackkärr 1 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
273880.00000000 |
7023759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053839 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee tasaisessa maastossa, jossa kasvaa harvaa sekametsää. Paikka on hiukan ympäristöään alempana oleva notkelma, jossa maaperä on pinnalta hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Maan pinta laskee miilulta lounaaseen vielä hiukan, ja siellä maa on soistunutta. Muilla suunnilla varsin lähellä miilua ja lounaassakin kauempana on kalliopaljastumia ja kivistä maata. Miilu on säännöllisen pyöreä. Kokonaisläpimitta on noin 16 m. Miilun keskiosa on tasainen eikä selvästi eroa korkeudeltaan ympäristöstä. Tasanteen reunoilla on vähän vallia ja ympärillä matala, säännöllinen oja, josta on ilmeisesti otettu maata miilun peittämiseen. Miilun keskiosassa todettiin kairauksissa enimmillään 20 cm hyvin hiilipitoista hiekkaa, jonka alla oli puhdasta hiekkaa. Miilu on ehjä. |
| metsakeskus.1000053840 |
946 |
Tillbackkärr 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274140.00000000 |
7023888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053840 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee kangasmastossa, jossa kasvaa vanhaa havumetsää. Hiilimiilun keskiosa on ympäristöä noin 40 cm korkeammalla. Idän puolella miilun keskiosa on laakea. Miilun länsipuolisko on kaivellun oloinen, epätasainen. Miilun ympärillä on kuoppia. Kaivantojen vuoksi kokonaisuuden muoto on epämää-räisen pyöreähkö. Halkaisija on noin 25 m. |
| metsakeskus.1000053841 |
205 |
Pirttikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505828.00000000 |
7107246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053841 |
Tervahauta sijaitsee Pirttikankaalla, noin 215 metriä Ryynäsentien ja siitä itään erkaantuvan nimeämättömän metsätien risteyksestä itäkoilliseen.
Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 14 m, Tervahauta on pahasti vaurioitunut alueella tehdyssä metsäaurauksessa. Tervahaudan itäosan yli on ajettu metsäkoneella ja sekä vallit että kuoppa ovat osin tuhoutuneet. Tervahauta on edellä mainituista syistä pinnanmuodoltaan hyvin epämääräinen, kumpuileva.
Halssi on todennäköisesti sijainnut tervahaudan koillis- tai itävallin tuntumassa, loivassa rinteessä. Selkeää halssin paikkaa ei havaittu, sillä tervahaudan itäosa on tuhoutunut metsäaurauksen seurauksena. Mahdollinen laskuojan jäänne sijaitsee tervahaudan koillisvallin tuntumassa ja on muodoltaan pyöreähkö. mahdollisen laskuojan jäänteen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000053842 |
626 |
Kyllösenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438991.00000000 |
7073546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053842 |
Tervahauta (pääkohde) ja siitä n. 20 m pohjoiskoilliseen oleva maakuoppa (alakohde 40–2) sijaitsevat kapealla hiekkaharjanteella. Harjanteella kasvaa eri-ikäistä havumetsää (istutettu vanhempi männikkö, johon on levinnyt nuoria kuusia ja katajia). Tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan halkaisija 10 m, syvyys 0,7 m, halssi laskee kaakkoon ja se on sortunut. |
| metsakeskus.1000053843 |
205 |
Kotakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507764.00000000 |
7108418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053843 |
Tervahauta sijaitsee voimajohtolinjojen alla sijaitsevalla hakkuuaukealla, noin 20 m rautatiestä etelään.
Tervahaudan halkaisija valleineen on 11 m, vallit ovat suhteellisen leveät, n. 2,5 m ja kohoavat noin 0,3 m ympäröivän maaston yläpuolelle. Tervahaudan kuopan halkaisija on 6 m ja syvyys keskeltä n. 0,6 m. Kuoppa on reunoiltaan suhteellisen loivarinteinen ja keskeltä suppilomainen.
Tervahaudan kaakkoisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne, joka ilmenee painaumana ja vallin ulkopuolelle koillinen-kaakkosuunnassa kulkevana laskuojana, joka on n. 4 m pitkä, 1 m leveä ja 1 m syvä. |
| metsakeskus.1000053844 |
946 |
Skatabäcken 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274717.00000000 |
7023844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053844 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee matalalla, loivapiirteisellä moreeniharjanteella, jossa kasvaa sekametsää. Skatabäcken-niminen puro virtaa pohjoiseen suomaastossa noin 50 m kohteesta itään. Paikalla on aivan vierekkäin kaksi hiilimiilua, Miilu 1 ete-lässä ja Miilu 2 pohjoisessa. |
| metsakeskus.1000053845 |
165 |
Loukkumäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
373951.00000000 |
6764548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053845 |
Loukkumäen ja Haitinlahden väliseltä metsäalueelta havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa pois käytöstä jäänyt rajapyykki. Se sijaitsee noin 68 metriä Haitintiestä länteen. Rajakivi on noin 40 cm korkea ja sen juuressa on muutamia matalia tukikiviä. Paikalla on sijainnut Käikälän ja Sillanpään kylien raja 1900-luvun alkupuolen pitäjänkartan mukaan. Vanhempaa rajaa kuvaavaa karttaa ei löytynyt, joten rajakivi ei liene kovin vanha. Paikalla ei ole enää käytössä olevaa kiinteistörajaa. |
| metsakeskus.1000053846 |
710 |
Päsarby - Brasby raja |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
319384.00000000 |
6671919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053846 |
Avokalliolla sijaitsee osittain tuhoutunut rajamerkki, joka mahdollisesti alunperin on ollut nelisivuinen. Rajamerkin eteläpuolella avokallion juurella on 30 - 40 metriä pitkä kivimuuri, joka on rakennettu rajan suuntaisesti. Kivimuuri seuraa nykyisen rajan suuntaa.
Kohde sijaitsee Päsarby ja Brasbyn kylien rajalla. |
| metsakeskus.1000053847 |
165 |
Toivaantorppa |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
372300.00000000 |
6763390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053847 |
Toivaantorpan metsätien länsipuolella ja avoimen voimajohtokäytävän pohjoislaidalla
havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa historiallinen rajamerkki. Paikalla on noin 30 cm korkea kivi, johon on hakattu nro 199. Sen ympärillä on neljä pääilmansuuntaa osoittavaa pienempää kiveä. Paikalla on sijainnut Hältilän, Koljalan ja Sillanpään kylien raja, joka näkyy 1900-luvun alkupuolen pitäjänkartalla. Rajamerkki on myös yhä käytössä oleva kiinteistörajojen taitepiste. |
| metsakeskus.1000053848 |
710 |
Perskomböle 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293613.00000000 |
6675600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053848 |
Kohdassa on sijainnut Perskombölen kylään liittyviä rakennuksia, asutus näkyy vuoden 1695 kartalla ja on jatkunut ainakin 1950-luvulle. Peruskartassa näkyy yksi rakennus vielä 1970-luvulla mutta ei enää vuoden 1981 kartassa.
Kohteen koordinaatit osoittavat noin 8 metriä leveän tulisijallisen rakennuksen kohdalle. Kohde näkyy 1940-luvun ilmakuvissa ja vaikuttaa olevan tilan päärakennus. |
| metsakeskus.1000053849 |
290 |
Itäniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642050.00000000 |
7157532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053849 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053850 |
777 |
Viertola |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585385.00000000 |
7206997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053850 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053852 |
236 |
Pajulamminkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339519.00000000 |
7054821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053852 |
Tervahauta sijaitsee noin 40 metriä Timmerpakantien pohjoispuolella. Haudan läpimitta on noin 18 metriä. Tiedot perustuvat kansalaispalautteeseen ja lidarhavaintoon, kohde täytyy tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000053853 |
149 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27006 |
333128.00000000 |
6660380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053853 |
Inkoon pappilan pihapiirissä sijaitsevalla kumpareella on kivikellari, joka on palvellut aiempien päärakennusten kellarina ja mahdollisesti ollut alun perin maan pinnalle rakennettu kivihuone. Kellari on todennäköisesti rakennettu 1600-luvun lopulla. Sen alkuperäinen koko on noin 3 x 5 metriä. Kellaria ympäröi kivijalka, joka on täytetty maalla. Kivijalka on todennäköisesti nykyistä edeltäneestä päärakennuksesta, joka rakennettiin vuoden 1712 palon jälkeen.
Pappilan pihapiiri inventoitiin vuonna 2024, ja samassa yhteydessä tehtiin koekuoppa ja kairauksia kellarin ympäristöön. Koekuopasta paljastui nokinen kulttuurikerros, joka kairausten perusteella jatkui kivijalan ja kellarin alle jopa 75 senttimetrin syvyyteen. Kellarin sisäpuolta ei voitu tutkia koekaivauksella, sillä lattia on jossain vaiheessa valettu betonista.
Nykyinen päärakennus on 1830-luvulta, ja se sijaitsee etelämpänä Suurkirkontien varrella. Nykyisen päärakennuksen länsipuolen pellolla on tehty koekaivaus, mutta tiettävästi pappilan piha-aluetta ei ollut aiemmin inventoitu tai tutkittu tarkemmin arkeologisesti.
Kellarin ja kivijalan ympäristössä on voinut säilyä maakerroksia ja rakenteita keskiajan jälkeiseltä ajalta. Kohdetta ei ole rajattu. Maankäytön muuttuessa kohteen säilyneisyys ja laajuuden määrittäminen vaativat lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000053854 |
217 |
Ketunmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
359346.00000000 |
7091321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053854 |
Kehämäinen röykkiö sijaitsee Eskolassa Ketunmäen korkeimmalla kohdalla, Ylivieskantiestä noin 220 metriä luoteeseen kivikkoisen mäenkumpareen päällä. Röykkiön koko on noin 5 x 6 metriä. Sen keskellä on noin 60 cm syvä ja noin 2 m läpimitaltaan oleva kuoppa. Koko rakenne on sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000053856 |
732 |
Metsäjärvi 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
580655.00000000 |
7376369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053856 |
Metsäjärven lounaisrannan tuntumassa, kuusta ja mäntyä kasvavassa sekametsässä, on laakeanpyöreä selkeäpiirteinen valliton pyyntikuoppa. Halkaisija on n. 5 m, syvyys n. 1 m. Pyyntikuoppa kuuluu samaan kokonaisuuteen alueen muiden pyyntikuoppien kanssa ja on erotettu omaksi kohteekseen lähinnä kohde-esteettisistä syistä. |
| metsakeskus.1000053857 |
272 |
Pesäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335301.00000000 |
7089368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053857 |
Tervahauta sijaitsee matalalla hietaharjanteella noin 800 metriä Pesäkivistä lounaaseen. Haudan päällä kasvaa harvakseltaan isoja mäntyjä. Tervahaudan koko läpimitta on noin 22 metriä ja se on noin metrin syvyinen. Halssi sijaitsee haudan lounaisreunalla ja on noin 8 metriä pitkä. Haudan itä ja etelä reunasta on otettu maa-ainesta. |
| metsakeskus.1000053858 |
564 |
Isoaho |
10001 |
12009 |
13096 |
11002 |
27000 |
445390.00000000 |
7209280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053858 |
Sanginjoen Isoaholla Sanginjoentien pohjoispuolella erottuu laserkeilausaineistossa ulkomitoiltaan noin 22 x 16 metriä oleva suorakaiteinen valli, jonka keskellä on noin 6 x 13 metriä oleva painanne. Syvyyttä painanteella on noin 60 cm. Valli joko maata tai kiveä. |
| metsakeskus.1000053859 |
732 |
Niskakoski |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
591508.00000000 |
7379701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053859 |
Hautajärvestä koilliseen, noin 80 m Koutajoen rannasta pohjoiseen ja 245 m Hautajärven hautausmaasta itään, kuivassa ja vienosti kumpuilevassa mäntyvoittoisessa kangasmetsässä tasaisella alueella suon reunassa on ojan ympäröimä pystymiilu. Miilun halkaisija on n. 8 m ja sen päällä kasvaa mäntyjä, joista vanhimmat varttuneita. |
| metsakeskus.1000053860 |
732 |
Halivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
590061.00000000 |
7375448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053860 |
Hautajärven eteläpuolella sijaitsevasta Halivaarasta noin 250 m lounaaseen, n. 60 m Oulangantien itäpuolella jyrkähkön mäen koillisrinteellä on yksittäinen valliton pitkänomainen pyyntikuoppa. Kuopassa on voimakas huuhtoutumiskerros. Sen mitat ovat n. 4 x 2 m syvyyden ollessa n. 50 cm. |
| metsakeskus.1000053865 |
732 |
Latvalamminlehto |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
587897.00000000 |
7373649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053865 |
Latvalamminehdon eteläpuolella Oulankajoesta pohjoiseen soiden keskellä sijaitsee kaksi pystymiilua:
1: Mäntyvoittoisessa sekametsässä jyrkähkön rinteen alla suon vieressä on ojan ympäröimä pystymiilu. Miilun halkaisija on n. 12 m. Päällä kasvaa varttunutta männikköä.
2: Edellisestä 82 m lounaaseen, suohon pistävällä mäntyvoittoisella niemekkeellä, on ojan ympäröimä pystymiilu. Sen halkaisija on n. 12 m. Miilun päälle on kasattu kasoihin lahonnutta ja osin hiiltynyttä puuta. Miilun päällä kasvaa nuorehko männikkö. |
| metsakeskus.1000053871 |
748 |
Murronmäki 4 |
10001 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
395222.00000000 |
7171073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053871 |
Murronmäen hiekkakaarroilla sijaitsevat kolme asumuspainannetta, jotka on havaittu 5p laserkeilausaineistosta. Kaksi painanteista sijaitsevat vierekkäin ja kolmas hieman niistä etelään. Pohjoisemmat painanteet ovat kooltaan 4-5 x 3 metriä ja eteläisempi on niitä suurempi, kooltaan noin 9 x 6 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053873 |
748 |
Murronmäki 5 |
10001 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
395143.00000000 |
7170833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053873 |
Murronmäen hiekkakaarroilla sijaitseva asumuspainanne, joka on havaittu 5p laserkeilausaineistosta. Koko noin 8 x 5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053875 |
748 |
Mäntylä 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
394940.00000000 |
7170635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053875 |
Kohde sijaitsee Siikajoella, Murronmäen eteläpuolisella kankaalla, Tuomiojantien itäpuolella. Painanne sijaitsee Relletin linjauksen pohjoispään läheisyydessä, hiekkaisella kankaalla, sen korkeimmalla käyrällä. Painanteen yli on kulkenut polku/ura, joka ei ole enää käytössä.
Laakea ja matala painanne on noin 8 metriä halkaisijaltaan ja se vaikuttaa asuinpainanteelta. Kairanäytteessä havaittiin keskiharmaa hiilensekainen likamaa.
Asumuspainanteen länsipuolelta tavattiin 2 x 1,5 metrinen kuoppa, jonka kairanäytteessä havaittiin likamaakerros. Kuoppa on 25 cm syvä ja sillä ei ole valleja. |
| metsakeskus.1000053875 |
748 |
Mäntylä 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
394940.00000000 |
7170635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053875 |
Kohde sijaitsee Siikajoella, Murronmäen eteläpuolisella kankaalla, Tuomiojantien itäpuolella. Painanne sijaitsee Relletin linjauksen pohjoispään läheisyydessä, hiekkaisella kankaalla, sen korkeimmalla käyrällä. Painanteen yli on kulkenut polku/ura, joka ei ole enää käytössä.
Laakea ja matala painanne on noin 8 metriä halkaisijaltaan ja se vaikuttaa asuinpainanteelta. Kairanäytteessä havaittiin keskiharmaa hiilensekainen likamaa.
Asumuspainanteen länsipuolelta tavattiin 2 x 1,5 metrinen kuoppa, jonka kairanäytteessä havaittiin likamaakerros. Kuoppa on 25 cm syvä ja sillä ei ole valleja. |
| metsakeskus.1000053876 |
273 |
Kesänkijärvi Kammi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
383309.00000000 |
7500758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053876 |
Kohde sijaitsee Kesänkijärven koillispuolella, kaukaisimmalta osaltaan noin sadan metrin etäisyydellä järvestä, järven itäpäässä olevan avoimen suon pohjoispuolella, etelään päin viettävän hiekkamoreenirinteen alaosassa. Alue on männikkökangasta, lähellä suon laitaa kasvaa myös kuusia ja lehtipuita. Aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka ja seinäsammal. Kohteen lounaisosan länsipuolella noin 30 m päässä on rehevä, väinönputkea kasvava hetteikkö.
Kammin jäännös sijaitsee tervahaudasta (Kesänkijärvi) lounaaseen päin, alemmalla korkeustasolla, kuusiryppäässä aivan retkeilypolun vieressä, polkujen risteyksestä noin 15 m
koilliseen päin. Risteyksen lähistölle on maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikan kartoissa merkitty kaksi rakennusta, joita paikalla ei enää sijaitse. Mahdollinen kammin jäännös on pyöreä, halkaisijaltaan noin nelimetrinen tasanne, jota kiertää noin 1,5 m leveä ja puoli metriä korkea sammaloitunut maavalli. Vallissa on kaksi aukkoa, leveydeltään noin 0,8 m, ja ne suuntautuvat kohti lounasta ja länttä. Ilmeisesti ainakin toinen aukko osoittaa paikalla sijainneen kammin tai muun asumuksen / sääsuojan oviaukon paikkaa. Tasanteelle kaivetusta lapionpistosta todettiin pintaturpeen alta lahoa puuta ja ehjältä vaikuttava huuhtoutumiskerros. Mitään merkkejä tulenpidosta ei tasanteelta todettu. Mahdollisen kammin jäännöksen itäpuolelta on muutamia vuosia sitten purettu noin 6 m x 4 m kokoinen, itä-länsi-suuntainen, modernimpi rakennelma, mahdollisesti laavu tai halkovaja.
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin kammin olevan yhä hyvässä kunnossa. Se sijaitsee polkujen risteyskohdassa, jossa on pieni puita kasvava alue. |
| metsakeskus.1000053877 |
290 |
Huuhilonjärvi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596992.00000000 |
7131526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053877 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053878 |
290 |
Huuhilonjärvi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597106.00000000 |
7131514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053878 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053879 |
273 |
Varkaankuru 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
382190.00000000 |
7499060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053879 |
Purnu sijaitsee Varkaankurun kodalta lähtevän retkeilyreitin varrella olevassa rakkakivikossa, n. 200 metrin päässä kodasta koilliseen. Soikeanmuotoisen kuopan mitat ovat 1,10 x 0,85 metriä, pitkä sivu itä-länsi-suuntainen. Purnu ei ole syvä, vain 0,30-0,40 m. Kivien sammaloitumisen perusteella kuoppa on vanha, mutta tarkkaa ajoitusta sille ei voi antaa. Itäpuolen kivet ovat pienempiä kuin muut ympäröivät kivet, mutta suurimmatkin ovat ihmisen nostettavissa. Purnun rakenne ei ole selkeä, vaan se muistuttaa rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.1000053881 |
272 |
Outovedenneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339534.00000000 |
7065125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053881 |
Tervahauta sijaitsee Outovedennevan pohjoispuolella kangassaarekkeen reunassa. Tervahaudan läpimitta on noin 16 metriä. Kohde on todettu lidaraineiston perusteella, vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000053883 |
753 |
Orrbergen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
408437.00000000 |
6690421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053883 |
Orrbergenin kahden kalliolaen välisellä hiekkaisella tasanteella sijaitsee 2-3 hiilimiilua. Miilut ovat nykyisen voimajohtolinjan alla avoimessa maastossa. Maa on linjan alta kaadetun risukon peitossa ja kasvaa sananjalkoja. Ympäristössä, erityisesti miilujen alapuolella (koillispuolella) rinteessä on paljon pienempiä kuoppia.
Miilut tarkastettiin Lidar-kuvan perusteella. Maastossa niitä oli lähes mahdotonta erottaa kasvillisuuden joukosta. Miilut ovat pyöreitä, laakeita ja matalia painanteita. Niiden halkaisija on noin 7 metriä. Miilujen ympärillä on matala valli ja kairatessa niissä oli hiiltä. |
| metsakeskus.1000053885 |
753 |
Storstenkläven |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
407698.00000000 |
6689770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053885 |
Kiviröykkiö sijaitsee Boxintien (11994) eteläpuolella, Storstenkläven-nimisen kalliomäen itäreunalla. Maasto on kalliosta sekametsää voimajohtolinjan pohjoispuolella. Alueella on suuria siirtolohkareita. Metsän puolella kalliota peittää sammalet.
Kiviröykkiö on kooltaan 4 x 3 metriä, kivien koko 30–60 cm, ja röykkiö on 40 cm korkea. Sijaintipaikka ei ole hautaröykkiölle tyypillinen, joten kyseessä saattaa olla myös
rakennuskivivarasto. |
| metsakeskus.1000053886 |
753 |
Styrmans |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
404768.00000000 |
6685817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053886 |
Tervahauta sijaitsee Immersbybäckenin laakson itäpuolella olevalla metsäisellä mäellä Arlan tehtaiden länsipuolella. Maasto on sekametsää, osin hakattua. Kuopan koko on 5 x 5 metriä ja siinä on reunavallit. Valliin tehdyssä kuopassa ei ollut kovin paljon hiiltä. |
| metsakeskus.1000053889 |
753 |
Styrmans 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
404778.00000000 |
6685920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053889 |
Rajamerkki sijaitsee Immersbybäckenin laakson itäpuolella olevalla metsäisellä mäellä Arlan tehtaiden länsipuolella.
Rajamerkki on nelikulmainen kivilatomus, jonka koko on 2 x 1,6 metriä. Sen pohjoispäässä on 40 cm korkuinen pystykivi. Immersbyn ja Massbyn kylien välinen rajalinja on merkitty jo vuosien 1698–1767 karttaan. |
| metsakeskus.1000053891 |
753 |
Styrmans 3 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
404874.00000000 |
6685850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053891 |
Rajamerkit sijaitsevat Immersbybäckenin laakson itäpuolella olevalla metsäisellä mäellä Arlan tehtaiden länsipuolella.
Kiveykset ovat pienehköjä, vain noin 50 cm kokoisia. Läntisemmät rajakivet ovat kalliopohjalla. Raja on kiinteistöraja. Ensimmäisen kerran se esiintyy kartalla vuonna 1767 tilojen Kavals ja Kusas välillä. |
| metsakeskus.1000053894 |
753 |
Bradskogen |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
404276.00000000 |
6683551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053894 |
Rajamerkki sijaitsee Vesterängintien länsipuolella, metsäalueella voimajohdon ja Porvoon moottoritien välissä. Rajamerkki on noin metrin laajuinen kiveys, jonka keskellä on pystykivi. Merkki on pienen jäkäläpeitteisen kallion päällä. Rajamerkki on kiinteistörajalla, joka on kartalla ensimmäisen kerran vuonna 1767. Tilat ovat Pellas ja Nybondas. |
| metsakeskus.1000053900 |
498 |
Pahtajärvi 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
380732.00000000 |
7523585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053900 |
Ympäristössä on sekametsää, jonka aluskasvillisuus mustikkaa ja puolukkaa, rannan suoalueella lakkaa. Järveä ympäröi avosuo, kosteikkoa ja kalliot. Järvi on saanut todennäköisesti nimensä luoteessa sijaitsevien pahtojen mukaan.
Pahtajärven rannalla olevalla kivennäismaa-alueella sijaitsee vanhan savottakämpän pohja, joka on osittain kaivettu rinteeseen. Tästä on yhä havaittavissa kaksi hirsikerrosta, jotka ovat melkein kokonaan sammaleen peittämiä. Hirret ovat paksuja ja niiden sisäpuoli on tasainen, päät kartion muotoiset. Salvoksien mallista ei saa selvää lahoamisen takia. Pohja on suunnilleen kaakkois-luoteis-suuntainen. Noin metrin leveä oviaukko erottuu vaivoin pohjoisen puoleiselta seinältä. Eteläisimmässä nurkassa on luonnonkivistä koostuva kivikasa, joka on todennäköisesti kämpän uuni. Lounaispuolen seinällä on nojallaan kaksi leveää, käsintehtyä lautaa, ilmeisesti kattolautoja. Kämpän pohjasta kasvaa nuorehkoja koivuja ja kuusen taimia, sekä puolukkaa. Kämppä näyttäisi olleen kaksi huoneinen. Kokonaismitat ovat 4,2 x 5,3 metriä. Luoteispuolen huoneen mitat ovat 4,2 x 3,2 metriä ja kaakon puoleisen 4,2 x n. 2 metriä. |
| metsakeskus.1000053901 |
202 |
Viperi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
240991.00000000 |
6704416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053901 |
Kallion etelärinteessä sijaitseva kahdella pienemmällä kivellä tuettu pystykivi. Viperin tiluksien vuoden 1779 jakokartan mukaan rajamerkin kohdalla on kulkenut "Alalemon yksinäisen" ja Lemon kylän välinen raja. Kivi on halkaisijaltaan noin 90 cm. |
| metsakeskus.1000053902 |
202 |
Grevilä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241196.00000000 |
6705263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053902 |
Niemekkeen länteen työntyvässä kärjessä sijaitsevat 3,5 metriä pitkä kivijono ja sen vieressä pienehkö, soikea tai suorakulmaisen muotoinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 3,5 metriä. Kivet ovat noin päänkokoisia ja luonnollisen pyöreitä. Lähistöllä on merkkejä louhinnasta.
Kohteen ajoitus ja luonne ei ole selvillä. Rakenteet saattavat liittyä ainakin vuodesta 1697 lähtien paikalla kulkeneeseen Alalemon ja Vaarniemen tilojen rajaan, mutta rakenteiden esihistoriallisuuttakaan ei voida poissulkea. Asian selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000053903 |
753 |
Simsalöfjärden |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
405257.00000000 |
6677321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053903 |
Sijaintipaikka on Sipoon saaristossa Simsalöfjärdenillä Simsalön eteläpuolella 11 metrin syvyydessä 2,0 metrin väylän itäpuolella.
Puurunkoisen hylyn osa, jonka koko on noin 12 x 5 metriä. Kohde on maston kohdalta katkennut purjealuksen peräosa. Ainakin osa mastosta on hylyllä kaatuneena siten, että sen toinen pää on painunut pohjamudan sisään. Vasen kylki on romahtanut, oikea on vielä muodossaan. Alus on ollut tasaperäinen ja tasasaumainen. Peräpeili on poissa, mutta peräsin ja peräsinpinna ovat paikallaan. Kansipalkin pituus (aluksen leveys) maston kohdalta on noin viisi metriä. Hylyn osan luona on isohkoja kiviä (kenties painolastia). Hylyn luona on havaittu myös iso pata ja köyttä.
Hylyn osa on löytynyt viistokaikuluotaamalla. H2O ry on tehnyt tarkastussukelluksen 2024 ja arvioinut, että hylyn osa saattaa olla uponnut yli sata vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000053904 |
272 |
Peräneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360237.00000000 |
7059788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053904 |
Tervahauta sijaitsee pienen kangassaarekkeen etelärinteessä Peränevan luoteispuolella. Haudan läpimitta on noin 18 metriä halssi on haudan eteläreunassa.
Kohde on todettu lidarhavainnon perusteella, vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000053905 |
202 |
Kuokkamaa 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241682.00000000 |
6705289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053905 |
Kallioisen mäen itärinteessä, pienellä kalliontasanteella sijaitsee kaakkois-luoteissuuntainen, yksikerroksinen kiveys, jonka kaakkoispäädyssä on muita suurempi, teräväkärkinen pystykivi. Röykkiö on kooltaan 2,5 m x 1,6 m. Kivien halkaisija on noin 20 cm. Tasanne on luoteispuolelta suurten kivien ympäröimä. Röykkiöstä lounaaseen on toinen, epämääräisen muotoinen kiveys, ja sen yhteydessä muutamia suurehkoja kiviä, jotka vaikuttavat kuuluvan johonkin rakenteeseen.
Rakenteensa puolesta röykkiön on arveltu voivan ajoittua rautakaudelle. Kohteen ajoituksen ja luonteen selvittäminen vaatii kuitenkin tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000053907 |
272 |
Ristojanneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360455.00000000 |
7061534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053907 |
Tervahauta sijaitsee Ristojannevan koillispuolella pienen harjanteen päällä. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi on haudan kaakkoisreunassa. Hauta on merkitty myös maastokarttaan.
Kohde on todettu lidarhavainnon perusteella, vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000053909 |
290 |
Kierinniemi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624126.00000000 |
7117098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053909 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053910 |
946 |
Skatabäcken 3 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274537.00000000 |
7023142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053910 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee tasaisella, metsäisellä kankaalla. Skatabäcken-niminen puro virtaa pohjoiseen matalassa notkelmassa kohteen itäpuolella, vain runsaan kymmenen metrin päässä siitä. Hiilimiilu on pyöreähkö, ja sen halkaisija on noin 20 m. Miilun keskiosa on ulkoreunasta noin 30 cm ympäristöä korkeammalla. Miilun keskusta on kuitenkin epätasainen ja suurilta osin reunan vallia matalampi (kaiveltu?). Miilun ympärillä on kuoppia. |
| metsakeskus.1000053911 |
143 |
Suvilamminkallio 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
292038.00000000 |
6866893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053911 |
Mahdollinen tervahauta erottuu LIDAR-aineistossa (5p) kraatterimaisena ilmiönä, jonka halkaisija on noin 7 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053912 |
946 |
Källmossen |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
276148.00000000 |
7022893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053912 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee lähes tasaisessa kangasmastossa. Maaperä on hiekkaa, ja alueella on matalia vallimaisia muodostumia, todennäköisesti muinaisia rantavalleja. Alueella kasvaa havupuuvaltaista metsää. Kauempana maasto on soistunutta joka suunnassa. Hiilimiilu on pyöreä, ja sen halkaisija on noin 20 m. Miilun keskiosa on ympäristöä noin 50 cm korkeammalla.Päällys on suhteellisen laakea. Miilun reunoilla on kuoppia. |
| metsakeskus.1000053914 |
946 |
Mörknässkogen 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274370.00000000 |
7025140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053914 |
Inv. 2024: Kohde lähes tasaisessa kangasmaastossa, jossa kasvaa seka-metsää. Maaperä on hiekkamoreenia, jonka kivisyys vaihtelee. Paikalla on lähekkäin kolme hiilimiilua, pohjoisimpana miilu 1, siitä etelään miilu 2 ja läntisimpänä miilu 3. |
| metsakeskus.1000053915 |
564 |
Purnukangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
467696.00000000 |
7245634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053915 |
Maastokartan ja laserkeilausaineiston perusteella paikalla on halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053916 |
791 |
Rahka-ahontien 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
448999.00000000 |
7122142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053916 |
Maastokartalle merkitystä tervahaudasta Rahka-ahontien (1000046818) n. 80 m pohjoiseen on n. 6 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi lounaaseen. Kankaan puusto on harvaa
mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000053921 |
148 |
Sarekiäddáájuuvâš |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
487153.00000000 |
7637481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053921 |
Matkajoen eteläpuolella on pieni oja, Sarekiäddáájuuvâš. Sen alkupäässä, noin 300 m Matkajoesta, on suoalueen reunassa pieni ja matala hiekkainen kumpu. Paikka on kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus on lähinnä jäkäliä ja hieman puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Kumpareella on kolme pientä kuoppaa lounas-koillinen suuntaisesti. Kahdessa kuopassa on pohjalla palaneita kiviä, keskimmäisessä kuopassa kiviä ei ole. Maaperässä ei muuten ole kiviä, joten todennäköisesti ne on tuotu paikalle muualta. Rakenteen perusteella kyseessä on keittokuopat.
Koillisimman kuopan vieressä, kumpareen kaakkoisreunalla, on palaneita kiviä hiekkaan uponneina ja niiden alla punaista hiekkaa. Kuopan keskellä on palaneita kiviä ja niiden päällä hiiltä, mutta kuopan reunoilla on vain hiekkaa. Kuopan halkaisija on 1,3 m ja syvyys 15 cm.
Toinen kuoppa on edellisestä noin seitsemän metriä lounaaseen. Siinä ei ole kiviä, mutta noin 20 cm kerros mustaa, hiilensekaista hiekkaa. Kuopan reunoilla on vaihtelevan paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on 1,2 m ja syvyys 10 cm.
Kolmas kuoppa on noin 12 m lounaaseen edellisestä. Myös sen keskellä on palaneita kiviä. Reunoilla muutaman sentin paksuinen huuhtoutumiskerros ja paikoin nähtävissä on kaksoismaannos ja osin hiilensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000053922 |
236 |
Harju |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339720.00000000 |
7059817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053922 |
Tervahauta sijaitsee pohjoisrinteessä Hietasaarennenvan eteläpuolella. Tervahauta on läpimitaltaan noin 20 metriä, halssi pohjoisreunassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053923 |
946 |
Mörknässkogen 3 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274381.00000000 |
7025240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053923 |
Inv. 2024: Kohde lähes tasaisessa kangasmaastossa, jossa kasvaa seka-metsää. Maaperä on hiekkamoreenia, jonka kivisyys vaihtelee. Koillisessa maasto on soistunutta. Paikalla on lähekkäin kaksi hiilimiilua, kaakossa miilu 1 ja luoteessa miilu 2. |
| metsakeskus.1000053924 |
236 |
Hietasaari pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339165.00000000 |
7060426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053924 |
Tervahauta sijaitsee lounaisrinteessä Hietasaarennevan luoteispuolella. Tervahaudan läpimitta on noin 20 metriä, halssi on haudan eteläreunalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053925 |
236 |
Ruskineva etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340864.00000000 |
7060653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053925 |
Tervahauta sijaitsee Ruskinevan lounaispuolella etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi eteläreunassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053926 |
236 |
Riitakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341459.00000000 |
7060524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053926 |
Tervahauta sijaitsee Riitakankaan etelärinteessä. Haudan läpimitta on noin 18 metriä, halssi etelä-lounais reunassa. Tervahaudan eteläpuolella kulkee kärrytie. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053927 |
236 |
Oivuanneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339782.00000000 |
7061231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053927 |
Tervahauta sijaitsee pienellä harjanteella Oivuannevan lounaisreunassa. Haudan läpimitta on noin 16 metriä, halssi on haudan kaakkoisreunassa. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053930 |
236 |
Hassisenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339498.00000000 |
7061728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053930 |
Kaksi suurta tervahautaa Hassisenkankaan lounaisrinteessä. Isompi tervahaudoista (pääkohde) on läpimitaltaan noin 23 metriä. Sen luoteispuolella on hieman pienempi tervahauta, läpimitta noin 20 metriä (alakohde). Molempien hautojen halssit suuntautuvat lounaaseen kohti nevaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053933 |
630 |
Isokangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
467396.00000000 |
7112701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053933 |
Maastokartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä, ja sen halssi suuntaa koilliseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053935 |
765 |
Patasniemi lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574980.00000000 |
7129134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053935 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija 10,4 metriä. Tervahauta 2: halkaisija 7,5 metriä. Tarkastettava,
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000053936 |
765 |
Patasniemi lounas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575120.00000000 |
7129175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053936 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000053937 |
171 |
Pellosmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532374.00000000 |
6900916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053937 |
Tervahauta sijaitsee Joroisten Huutokoskesta noin 5 km luoteeseen, Italiantien vieressä, sen länsipuolella. Hauta on muodoltaan suppilomainen, syvyys noin 1,5 metriä. Haudassa on 3–4 metriä leveät ja noin metrin korkeat vallit. Haudan halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 16 metriä. Haudan kaakkoispuolella vallin vieressä on kuoppa, jonka koko on noin 2x3 metriä ja syvyys noin metri. Kyseessä lienee rännikaivanto. Haudassa kasvaa ruohikkoa, varttuneita koivuja ja nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000053938 |
236 |
Koiraojanhauta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339368.00000000 |
7062327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053938 |
Tervahauta sijaitsee etelään suuntautuvalla kangasniemekkeellä. Hauta on läpimitaltaan noin 20 metriä, halssi suuntautuu etelä-lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053939 |
236 |
Korkiaräme |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340210.00000000 |
7062408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053939 |
Tervahauta sijaitsee Korkiarämeen itäreunalla. Haudan koko on noin 14 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053940 |
732 |
Rytioja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
584796.00000000 |
7384158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053940 |
Nuottikankaan koillispuolella Takkulammesta noin 890 m koilliseen Rytioja- nimisen pienen puron pohjoispuolella soihin pistävillä niemekkeillä sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa:
1: Karulla vanhaa mäntyä kasvavalla niemekkeellä on varsin suuri suppilomaisen pyöreä pyyntikuoppa, jolla ei ole silmin havaittavaa varmaa vallia. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 1,5 m. Metsänkäyttöön liittyvä äestysjälki kulkee aivan kuopan länsipuolelta, mutta ei ole silmin havaittavasti vahingoittanut kuoppaa.
2: Edellisestä 58 m etelään suon laidalla nuorta mäntyä kasvavassa saarekkeessa on niin ikään suuri valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 7 m, syvyys n. 1,5 m. Pyöreä suppilomainen. Pyyntikuoppa on vahingoittunut äestyksessä joitakin kymmeniä vuosia sitten. |
| metsakeskus.1000053942 |
236 |
Roskakivenkangas etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340303.00000000 |
7062872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053942 |
Tervahauta sijaitsee pienellä kangassaarekkeella keskellä nevaa Roskakivenkankaan eteläpuolella. Haudan läpimitta on noin 10 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053944 |
171 |
Tuomipuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530668.00000000 |
6902290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053944 |
Tervahauta sijaitsee Joroisten Maavedellä, noin 800 metriä junaradasta pohjoiseen ja 100 metriä Tuomipurontiestä itään. Tervahauta on melko iso, halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna lähemmäs 20 metriä. Haudan keskiosa on syvyydeltään pari metriä, ympäröivät vallit ovat korkeat, noin 1,5 metriä ja noin 4 metriä leveät. Haudan eteläpuolella vallissa kiinni on noin 2x4 metrin kokoinen ja metrin syvä kaivanto, ilmeisesti rännikaivanto. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, haudassa kasvaa lisäksi muutamia lehtipuita. |
| metsakeskus.1000053945 |
405 |
Lumpeisenoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548508.00000000 |
6732674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053945 |
Hiekkakuopan länsipuolella on tervahauta, jonka halkaisija vallilta vallille on n 10 metriä. |
| metsakeskus.1000053947 |
405 |
Lumpeisenoja 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
548557.00000000 |
6732614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053947 |
Hiekkakuopan ympäristössä on säilynyt puolustusvarustuksia. Pääosa on hiekkakuopan eteläpuolella. Varustukset näkyvät osittain avoimina ja hiekkapintaisina vuoden 1952 ilmakuvassa, joten kyse lienee II maailmasodan puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.1000053948 |
732 |
Kotalammit 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
582440.00000000 |
7376114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053948 |
Kotalammien luoteispuolella ja pienen nimettömän suolammen kaakkoispuolella hieman kumpuilevassa mäntykangasmetsässä on pienehkö soikeanpyöreä suppilomainen pyyntikuoppa. Siinä on havaittavissa vieno ympärysvalli. Kuopan halkaisija valli mukaan lukien on n. 4,5 m ja syvyys n. 50 cm. |
| metsakeskus.1000053954 |
895 |
Hietala Enkelinperä |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
196764.00000000 |
6774716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053954 |
Vuoden 1863 senaatinkarttaan on paikalle merkitty risti ja sen ympärille rajattu suorakaiteen muotoinen alue. Samassa kartassa on hieman paikan yläpuolella paikannimenä Enkelinperä. Nykyisellä peruskartalla näkyvät nimet Kappelinpää ja Kappelinpuhti. Kirjallista tietoa kohteesta ei toistaiseksi ole löytynyt, mutta em. tiedot viittaavat vahvasti siihen, että paikalla on ollut historiallisella ajalla hautausmaa ja todennäköisesti kappelikin. Suurin osa em. kartalle merkitystä hautausmaasta on edelleen peltona/niittynä/nurmikkona. Kiinteistön pohjoisosaan lähelle Pyhäranta-Rauma maantietä on rakennettu talo, joka näkyy vasta vuoden 1968 kartassa. |
| metsakeskus.1000053956 |
921 |
Eteläniitty 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
467831.00000000 |
6982901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053956 |
Hiilimiilun kuoppa sijaitsee 280 metriä Kurjenjärven Etelälahdesta etelään voimajohtoaukealla, lähes voimajohdon alla, arviolta, noin 5 metriä siitä länteen. Aukea oli hiljattain raivattu ja kuoppa oli merkitty sinisellä Fingridin kuitunauhalla. Kuoppa on kooltaan 1x2 metriä ja reilun metrin syvä ja sitä ympäröi puolisen metriä korkea ja metrin leveä valli. |
| metsakeskus.1000053957 |
921 |
Eteläniitty 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
467926.00000000 |
6982810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053957 |
Hiilimiilu ja miilumajan pohja sijaitsevat noin 400 metriä Kurkijärven Etelälahdesta etelään, voimajohtoaukean itäreu-nassa. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, johtoaukean reunassa jonkin verran myös kuusia ja koivuja. Miilun länsiosa on aukealla ja itäosa metsän puolella. Miilu erottuu maastossa matalana, alle metrin korkeana, kumpareena, jota kiertää katkonaiset, noin metrin leveät ja 0,51 metriä syvät ojakaivannot. Miilu on tyypiltään pystymiilu. Miilun pohjan läpimitta ojakaivantojen ulkoreunasta mitaten on noin 20 metriä. 7 metriä miilun reunasta itään on multapenkallinen neliömäinen rakennuksen pohja, yhdessä kulmassa näkyy kivi, joka voi olla nurkkakivi. Penkat ovat korkeudeltaan parikymmentä cm ja leveydeltään 60–70 cm ja sivun pituus on noin 3,5 metriä. Sisäosa on hieman kuopalla, noin 20–30 cm. Uunin jäännöksiä ei ole nähtävissä. Todennäköisesti rakenne on miilun polttajien majan pohja. Rakenne erottuu ilmalaserkeilausaineiston visualisoinnissa, mutta melko heikosti. |
| metsakeskus.1000053958 |
921 |
Iso-Kurkinen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
467290.00000000 |
6984475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053958 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee 130 metriä Iso-Kurkinen-nimisen lammen itäpuolella voimajohtoaukean länsireunassa. Miilukuoppa on kooltaan 2x2 metriä, syvyys on noin metri. Kuoppaa ympäröi puolisen metriä korkeat ja 1–1,5 metriä leveät vallit. Maaperä on hiekkamoreenia ja johtoaukean vieressä kasvaa kuusikko. |
| metsakeskus.1000053960 |
921 |
Juhola 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468549.00000000 |
6987706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053960 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee noin 200 metriä Juholanlammesta pohjoiseen, 200 metriä autioituneen Juholan talon länsipuolella hakkuuaukean länsireunassa, länteen laskevassa rinteessä metsän puolella. Maaperä on hiekkamoreenia ja miilun kohdalla kasvaa kuusikkoa. Miilukuoppa on sisäosaltaan neliskanttinen, koko on 2x2 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppaa ympäröi 60–70 cm korkeat ja metrin leveät vallit. Kuopan maannoksessa näkyi hiili/nokikerros. |
| metsakeskus.1000053964 |
921 |
Juhola 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468580.00000000 |
6987580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053964 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee noin 100 metriä Juholanlammesta pohjoiseen, 250 metriä autioituneen Juholan talon lounaispuolella etelään loivasti laskevassa rinteessä metsän. Maaperä on hiekkamoreenia ja alue kasvaa sekametsää. Miilukuoppa on sisäosaltaan neliskanttinen, koko on 3x3 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppaa ympäröi 60–70 cm korkeat ja reilun metrin leveät vallit. Kuopan maannoksessa näkyi hiili/nokikerros. |
| metsakeskus.1000053965 |
921 |
Kalettomansuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468472.00000000 |
6988566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053965 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Kalettomansuon länsipuolella, varttunutta männikkö kasvavalla tasaisella hiekkakankaalla. Kuoppa on kooltaan 2x2 metriä ja muodoltaan neliskanttinen, syvyys on 1,5 metriä. Kuoppaa ympäröi selvät vallit, korkeudeltaan 60–70 cm ja 1–1,5 metriä leveät. Kuopassa on selvä noki/hiilikerros. |
| metsakeskus.1000053966 |
921 |
Pyykkimäki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469569.00000000 |
6987964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053966 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Pyykkimäen länsipuolella, varttunutta männikkö kasvavalla hiekkakankaalla. Kuoppa on kooltaan 2x2,5 metriä ja muodoltaan neliskanttinen, syvyys on 1,5 metriä. Kuoppaa ympäröi selvät vallit, korkeudeltaan 60–70 cm ja 1–1,5 metriä leveät. Kuopassa on selvä noki/hiilikerros. Metsäkoneen ura on painanut ja murtanut miilun itäreunan vallia. |
| metsakeskus.1000053967 |
921 |
Pyykkimäki 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469498.00000000 |
6987958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053967 |
Kahden kuoppamiilun jäännökset sijaitsevat Pyykkimäen länsipuolella, varttunutta männikkö kasvavalla hiekkakankaalla. Kuopat ovat on kooltaan 2x2 metriä ja muodoltaan neliskanttisia, syvyys on noin metri. Kuoppia ympäröi matalat vallit, korkeudeltaan 30 cm ja leveydeltään metri. Kuopissa on selvä noki/hiilikerros. Kuoppien päällä kasvaa nuorta kuusikkoa, joten ne eivät ole kovin kaukaa havaittavissa. Kuopat ovat pohjoiseteläsuuntaisesti, niitä ympäröivät vallit ovat toisissaan kiinni. Pohjoisemman kuopan vallin vieressä on metsäkoneen jättämä ura. |
| metsakeskus.1000053968 |
921 |
Pyykkimäki 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469565.00000000 |
6988058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053968 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Pyykkimäen länsipuolella, varttunutta männikkö kasvavalla hiekkakankaalla. Kuoppa on kooltaan 1,5x1,5 metriä ja muodoltaan neliskanttinen, syvyys on noin metri. Kuoppaa ympäröi matalat vallit, korkeudeltaan noin puoli metriä ja leveydeltään metri. Kuopassa on selvä noki/hiilikerros. Vallit ovat hieman painuneet metsäkoneen jäljiltä. |
| metsakeskus.1000053969 |
921 |
Pyykkimäki 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469111.00000000 |
6987936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053969 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Pyykkimäen kaakkoisosassa, vaihtelevan ikäistä havupuuta kasvavalla hiekkakankaalla. Miilun päällä kasvaa nuorta kuusikkoa. Kuoppa on kooltaan 2,5x3 metriä ja muodoltaan suorakulmainen, syvyys on noin 2 metriä. Kuoppaa ympäröi selvät vallit, korkeudeltaan noin metri ja pari metriä leveät. Kuopassa on selvä noki/hiilikerros. Miilun eteläpuolitse kulkee metsäkoneen ura. |
| metsakeskus.1000053970 |
921 |
Pyykkimäki 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469472.00000000 |
6988178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053970 |
Kohde sijaitsee Pyykkimäen länsipuolella olevan mäen kuusikkoisessa, melko jyrkässä, länsirinteessä. Melko kivikkoisessa rinteessä on kuoppa, kooltaan 2x2 metriä, muodoltaan neliskanttinen, syvyys noin 1,5 metriä. Kuopan ympärillä on puolisen metriä korkea valli, joka koostuu kuopasta peräisin olevista kivistä. Kuoppa on kooltaan ja muodoltaan samanlainen kuin miilukuopat lähistöllä. Kivikkoisen maan takia ei kuopan maannoksesta voitu havaita selvää hiili/no-kikerrosta, kuten miilukuopista yleensä. Usein historiallisen ajan asuinpaikkojen ympäristössä on vastaavia kuoppia, jotka ovat varastokuoppia, mutta tässä tapauksessa ei lähistöltä tunneta asuinpaikkaa. Todennäköisesti kuitenkin ky-seessä voisi olla miilukuoppa, sillä vastaavanlainen kivikkoisessa rinteessä oleva kuoppa löytyi inventoinnissa (Sorsamäki 4) ja siinä havaittiin noin 10 cm paksuinen noki/hiilikerros pohjalla. |
| metsakeskus.1000053971 |
202 |
Salvelan vanha tontti |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
253936.00000000 |
6707241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053971 |
Salvelan yksinäistalo mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1377. Vuonna 1557 Salvelasta tuli kruunulle kuulunut Ruonankartanon alustalaistila, sitä ennen se oli ollut Turun Tuomiokirkon omistuksessa. Salvela päätyi aatelisten omistukseen vuonna 1562, ja siitä tuli asuinkartano eli rälssisäteri vuosiksi 1639-74. Isossa reduktiossa Salvela peruutettiin kruunulle, mutta se kuitenkin säilyi rälssinä.
Tila on merkitty Makarlanjoen etelärannalle vuosien 1701-1765 kartoissa ja Kuninkaankartastossa 1776-1805, ja on ilmeisesti 1700-luvun lopulla siirtynyt nykyiselle paikalleen Huttalanmäen länsipäähän. Alkuperäisellä tonttimaalla on 1900-luvulla ollut ulkorakennus. Nykyisin paikalla ei ole havaittavissa ainakaan selkeitä maanpäällisiä rakenteita. |
| metsakeskus.1000053974 |
202 |
Huttalan vanha tontti |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
254494.00000000 |
6707370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053974 |
Huttalan kylä on suomalaisen oikeuden kylä, ja se mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1377. Keskiajalla yksinäistalon mainitaan olleen Naantalin luostarin omistuksessa ja 1500-luvun jälkipuolella kruununtilana. 1700-luvun alussa Huttala on jaettu kahteen taloon, Vanhataloksi ja Taka- tai Länsitaloksi.
Kylätontti on vuosien 1699 ja 1765 tilus- ja isojakokartoissa sekä Kuninkaan kartastossa 1776-1805 merkitty Makarlanjoen varrelle. Kylä on 1700-luvun lopulla tai 1800-luvulla siirtynyt Huttalanmäen itäpäähän. Jokivarressa sijaitsevaa autiotonttia sivuaa rautatie ja tontti on nykyisin peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000053977 |
732 |
Varpulahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
590863.00000000 |
7384066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053977 |
Savinajokeen liittyvän Varpulahden etelärannalla ja Hautajärventiestä noin 260 m itään, koivuvoittoisessa sekametsässä, on yksittäinen pyyntikuoppa. Muodoltaan se on valliton ja laakeanpyöreä. Kuopan halkaisija on n. 3 m, ja syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000053979 |
921 |
Pärttylä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468302.00000000 |
6982188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053979 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Pärttylän talosta noin 300 metriä itään, johtoaukean itäpuolella metsässä, johtoaukean laitaan on noin 10 metriä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, miilun päällä kasvaa myös katajaa. Miilukuoppa on kooltaan 2x2 metriä, kuopan syvyys on reilu metri. Kuoppaa kiertävät vallit ovat korkeudeltaan 60–70 cm ja leveydeltään 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000053980 |
921 |
Rajasuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469580.00000000 |
6988510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053980 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Rajasuon eteläpuolella, välittömästi metsäautotiestä pohjoiseen, miilun valli on noin 3 metriä tietä reunustavasta ojasta. Miilukuoppa on muodoltaan neliskanttinen, sivujen pituus noin 3 metriä. Kuopan syvyys on noin 1,5 metriä. Kuoppaa kiertää matala, puolisen metriä korkea, valli, joka on 2–3 metriä leveä. |
| metsakeskus.1000053981 |
921 |
Sorsamäki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469213.00000000 |
6986658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053981 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Sorsamäen pohjoispuolella itään viettävässä rinteessä, metsäautotie kulkee noin 30 metriä miilun eteläpuolitse. Maaperä on hiekkamoreenia ja puusto on kuusivaltaista varttunutta sekametsää. Kuoppa on kooltaan 2,5x2,5 metriä ja muodoltaan nelikulmainen, syvyys noin 1,5 metriä. Kuoppaa ympäröivä valli on alarin-teen puolella korkeudeltaan noin 1,5 metriä, ylärinteen puolella alle metri. Vallien leveys on 1,5–2 metriä. Kuopassa havaittiin noki/hiilikerros. |
| metsakeskus.1000053982 |
921 |
Sorsamäki 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469158.00000000 |
6986634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053982 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Sorsamäen pohjoispuolella, metsäautotie kulkee noin 30 metriä miilun eteläpuolitse. Maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia ja puusto on kuusivaltaista varttunutta sekametsää. Kuoppa on kooltaan 2x2 metriä ja muodoltaan nelikulmainen, syvyys noin 1,5 metriä. Kuoppaa ympäröivä valli on korkeudeltaan 60–70 cm. Vallien leveys on 1–1,5 metriä. Kuopan reunassa näkyy kuumuuden rapauttamia kiviä ja kuopan pohjalla maan-noksessa on nokea ja hiiltä. |
| metsakeskus.1000053983 |
921 |
Sorsamäki 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469136.00000000 |
6986683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053983 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Sorsamäen pohjoispuolella, metsäautotie kulkee noin 70 metriä miilun eteläpuolitse. Maaperä on hiekkamoreenia ja puusto on kuusivaltaista varttunutta sekametsää. Kuopan kohdalla on nuorta kuusikkoa ja kaatuneita puita, joten havainnointi oli hankalaa. Kuoppa on neliskanttinen, sivun pituus noin 1,5 ja syvyys reilu metri. Kuoppaa ympäröivä valli on korkeudeltaan puolisen metriä ja leveydeltään 1–1,5 metriä. Maannoksessa on no-kea ja hiiltä. |
| metsakeskus.1000053984 |
921 |
Sorsamäki 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468984.00000000 |
6986739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053984 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Sorsamäen pohjoispuolella, jyrkässä länsirinteessä. Maaperä on kivistä ja kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa. Kuoppa, kooltaan 1,5x3 metriä, muodoltaan suorakaiteen muotoinen, pitkä sivu rinteen suuntaisesti. Kuopan syvyys ylärinteen puolella on noin 2,5 metriä, alarinteen puolella reilu metri. Kuopan ympärillä on puolisen metriä korkea valli, ylärinteen puoleisessa reunassa vallia ei ole, vaan kuoppa tasoittuu rinteen tasalle. Valli on leveä, 2,5–3 metriä. Kuopan pohjalla, kivisessä maassa oli havaittavissa noin 10 cm paksu selvä hiili/nokikerros. Yleensä hiilimiilut on tehty melko tasaiselle hiekkamaalle, mutta hiilikerros viittaa siihen, että kyseessä on miilukuoppa, vaikka maaperä ja sijainti ei ole niille tyypillinen. |
| metsakeskus.1000053985 |
921 |
Tarvaisenaho |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469467.00000000 |
6987205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053985 |
Kuoppamiilun jäännös sijaitsee Tarvaisenahon lounaispuoleisella mäellä, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Metsäau-totie kulkee noin 50 metriä miilukuopan eteläpuolella. Miilukuoppa on kooltaan 2x2 metriä, pohjalla selvä noki/hiili-kerros. Kuopan syvyys on reilu metri ja sitä ympäröivät vallit ovat korkeudeltaan puolisen metriä ja 1–1,5 metriä le-veät. |
| metsakeskus.1000053987 |
732 |
Puistola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
591299.00000000 |
7370960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053987 |
Savilammintien pohjoispuolella noin 750 m Kuusamon rajasta pohjoiseen ja noin 177 m Puistolan talosta luoteeseen, suon laidassa koivua ja nuorta mäntyä kasvavassa sekametsässä, on ojan ympäröimä miilu, tyypiltään pystymiilu. Miilun halkaisija on kymmenkunta metriä. Puusto miilun päällä on ympäristöön huomioiden varttunutta. Miilun ympäristö on äestetty metsänkäytön yhteydessä, mutta miilu on säilynyt vahingoittumattomana. |
| metsakeskus.1000053990 |
260 |
Imperilä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
664869.00000000 |
6891409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053990 |
Yksityishenkilöltä tulleen tiedon perusteella Imperilän tilan ympäristössä on nähtävissä vanhaan asutukseen liittyviä jäännöksiä sekä viljelyröykkiöitä. Alueelta on myös metalliesineitä, muun muassa 1600-1700 -luvuille ajoittuva vaatehakanen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää maastokäynnin. |
| metsakeskus.1000053991 |
260 |
Imperilä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
664869.00000000 |
6891409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053991 |
Yksityishenkilöltä tulleen tiedon perusteella Imperilän tilan ympäristössä on nähtävissä vanhaan asutukseen liittyviä jäännöksiä sekä viljelyröykkiöitä. Alueelta on myös metalliesineitä, muun muassa 1600-1700 -luvuille ajoittuva vaatehakanen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää maastokäynnin. |
| metsakeskus.1000053994 |
732 |
Nimetönlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
591487.00000000 |
7370470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053994 |
Savilammintien eteläpuolella sekametsässä, noin 185 m nimettömästä suolammesta luoteeseen ja noin 300 m Kuusamon rajasta pohjoiseen, on valliton, halkaisijaltaan n. 6 m ja syvyydeltään n. 2m oleva pyöreä ja jyrkkä kuoppajäännös. Kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa ollen kuitenkin hyvin jyrkkä sellainen. Lisäksi kuopan pohjalla on hiukan nelikulmainen n. 1 x 1,5 m kokoinen kaivanto. Kairaamalla tästä kaivannosta, todetaan siinä olevan hyvin höttöistä maata, muttei huuhtoutumiskerrosta. Kaira uppoaa hyvin syvälle. Kuopan seinämissä ja reunoissa on huuhtoutumiskerros. Kyseessä ei ole luonnollinen kuoppa, eikä se varsinaisesti sovellu maanottokuopaksikaan. Kyseeseen voisi tulla melko nuori pyyntikuoppa tai sitten sen pohjalla havaittu intruusio on sekundääri, mikä on todennäköisempi vaihtoehto. |
| metsakeskus.1000053995 |
148 |
Uulá Kuátijávrááh |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
523861.00000000 |
7696150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053995 |
Iijärventien ja Uulan Kotajärvien välillä on ainakin 30 pyyntikuoppaa itä-länsi suuntaisessa, kaartelevassa jonossa. Kuopat ovat pieniä ja matalia, kooltaan keskimäärin 2,2 m x 1,6 m ja noin 20 cm syviä. Maasto on tasaista. Alueella kasvaa pääosin harvasti pieniä koivuja ja muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.1000053996 |
710 |
Kittelmossen 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
295203.00000000 |
6649770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053996 |
Kaksi hiilimiilua, eteläisempi noin 13 metriä halkaisijailtaan ja hyvin säilynyt. Pohjoisempi, noin 23-24 metriä halkaisijaltaan, on eteläpuoleta hyvin säilynyt mutta miilun pohjoispuolen valli on osittain tuhoutunut. Pohjoisemman miilun havainnointimahdollisuudet olivat huonot koska sen päällä kasvoi tiheästi parimetriä korkeita kuusia. Eteläisemmän miilun havannointimahdollisuudet olivat hyvät. |
| metsakeskus.1000053997 |
9 |
Kangas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
368823.00000000 |
7118900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000053997 |
Alavieskan keskustan tuntumassa Pohjapuolentien ja Keskustien kulmassa sijaitseva Kangas on tiivis, neljältä sivulta rakennusten sulkema pihapiiri. Tila on jaettu 1745, ja Pystöläntiellä sijaitseva Pystölä on ollut samaa taloa. Päärakennus on tyypillinen pitkä ja matala hirsitalo, joka toisissa lähteissä mainitaan rakennetun jo 1700-luvun puolella. Pihapiirissä on myös navetta vuodelta 1873, aitta jonka seinät on vuorattu päreillä, talli ja pienempi piharakennus. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054000 |
90 |
Vaalunsärkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570461.00000000 |
6916493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054000 |
Tervahauta sijaitsee pohjoispuolisten ja eteläpuolisten rinteiden välissä tasaisella maalla. Maasto on kosteapohjoista nuorta koivu- ja kuusimetsää. Tervahauta on muodoltaan pyöreähkö, suppilomainen ja noin kaksi metriä syvä keskikohdastaan. Sitä ympäröivät noin 0,5 metriä korkeat vallit, joiden ympärillä on halkaisijaltaan noin metrin mittaisia kuoppia. Koko rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000054001 |
90 |
Tervalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568902.00000000 |
6916794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054001 |
Tervahauta sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, joka inventoinnin aikaan oli hakkuu-aukeaa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 metriä. Sen vallit erottuvat selvästi, mutta ovat paikoin matalia, korkeudeltaan noin puoli metriä. Tervahaudassa on selvärajainen halssikuoppa länteen. Kevyellä maaperäkairalla otettu maanäyte tuotti vallista runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000054002 |
90 |
Tervaluhta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569121.00000000 |
6915509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054002 |
Kyseessä on pyöreä, selvästi suppilomainen tervahauta. Sen vallit ovat korkeudeltaan noin metrin ja haudan sisäpuolelta osittain jyrkkäreunaiset. Tervahaudan syvyys on noin kaksi metriä ja koko tervahaudan halkaisija noin 12 metriä. Kevyellä maaperäkairalla valliin tehty koepisto sisälsi runsaasti hiiltä. Tervahaudan kaakkoispuolella on tervan laskemiseen tarkoitettu halssikuoppa. |
| metsakeskus.1000054006 |
710 |
Kroknäs 3 |
10002 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
298480.00000000 |
6653026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054006 |
Juoksuhauta tai vastaavanlainen rakenne. Kohde koostuu useasta lyhyestä juoksuhaudasta joiden välissä on tasaista kaivamatonta maata. Rakenteeltaan kohde vaikuttaa samanikäiseltä kuin noin 250 metriä lounaaseen sijiaitseva kohde Kroknäs 2, joka on ajoitettu löytöjen perusteella Krimin sodan aikaiseksi. |
| metsakeskus.1000054007 |
854 |
Jyppyrä 1 |
10007 |
12007 |
13087 |
11006 |
27000 |
363803.00000000 |
7383620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054007 |
Luola sijaitsee Jyppyrävaaran koillispuolella. Kohteelle on opastetienviitat ja kapea, opastettu kävelypolku alkaa metsäautotieltä.
Luola on luonnonmuodostuma, jonka suuaukko on noin 5 metriä korkeassa kallionseinämässä. Luolan pituus on noin 7 metriä, leveys 2,3-3 metriä ja korkeus noin 1,5-2 metriä. Se on merkitty peruskarttaan nimellä "Kivipirtti". Kohteella on tehty aiemmin arkeologinen inventointi vuonna 1984.
Luolalla on pitkä tarinaperusta. Luolaa kerrotaan käytetyn isovihan ja Suomen sodan aikaan paikallisten pakopaikkana. 1800-luvulta on tarinoita, että noidat, henkiparantajat ja näkijät olisivat pitäneet siellä kokouksiaan. |
| metsakeskus.1000054014 |
49 |
Moisio holm, Suvisaaristo |
10001 |
12001 |
13016 |
11010 |
27000 |
371230.00000000 |
6666060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054014 |
Asutus mainitaan veroluetteloissa 1540, 1542, 1576 ja 1588. Talo maksoi veronsa hylkeenihrassa tai -öljyssä. Veroluonto "stadgeskatt" ja "flöteskatt" osoittaa, että kyseessä ei voi olla sama asutus kuin Moisön talo. 1600-luvulla Moisö holmin talo häviää luetteloista. Moisö holmin identifiointi Tallholmenin kanssa perustuu paikalliseen suulliseen traditioon. Kartoissa näkyy kalastajatila Tallholmenilla vasta vuodelta 1865, mutta asiakirjat viittaavat vakiintuneeseen asutukseen. |
| metsakeskus.1000054015 |
290 |
Kotisuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618581.00000000 |
7123381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054015 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054017 |
271 |
Mäki-Köönikkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251711.00000000 |
6801447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054017 |
Asuinpaikka on pellolla, noin 38–41 metrin korkeustasoilla. Pellon pinnalta havaittiin yli 20 kvartsi-iskosta, joista osa kerättiin mukaan. Alueella ei ole selkeää rantatörmää tai muuta topografiaa. Kohde rajattiin löytöjen perusteella.
Kohteen koillispuolella sijaitsee tunnettu Perävainionmäen röykkiöalue, joka tutkimusten perusteella on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Nyt todettu asuinpaikkavoi mahdollisesti jatkua katkeamattomana sille asti, mutta asiaa ei voitu selvittää, koska kohdalla oleva pelto oli heinän peittämä. |
| metsakeskus.1000054018 |
753 |
Immersby Broars 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
404181.00000000 |
6686508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054018 |
Rajamerkki sijaitsee Immersbyn Broarsin kylämäen eteläpuolella, pienen kalliomäen etelärinteellä, joka laskee jyrkästi itään kohti laaksoa.
Rajamerkki on kooltaan 1,5 x 1,5 metriä, nelikulmainen ja 70 cm korkea. Se on ladottu lohkokivistä ja on sammalen peittämä. Rajamerkki saattaisi olla kiinteistörajalta vuodelta 1884, tilat Kuras ja Mågs/Mägs. |
| metsakeskus.1000054020 |
710 |
Jussarö 7 |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27000 |
307638.00000000 |
6637707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054020 |
Sijaintipaikka on Raaseporin saaristossa Jussarön salmen länsiosassa hyvin lähellä Jussarö 2 -hylkyä (nro 1440).
Puurunkoisen hylyn osa. Puuaines on tammea. |
| metsakeskus.1000054024 |
420 |
Ukkolantie |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
540947.00000000 |
6919464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054024 |
Poijinpellossa, Ukkolantien varrella olevalla pienellä kivisellä maakumpareella oleva kiviuuni, jonka koko on noin 2 x2 metriä. Uunista vain koilliseen avautuva suuaukko on näkyvissä, muuten rakenne on maastoutunut kivikkoon ja sammaleen alle. Alue on koivumetsää, jossa on juuri tehty harvennushakkuu. Metsäkone on ajanut uuniin päältä ja osa rakenteesta on sortunut. Paikalta ei havaittu rakennuksen seinälinjoja tai nurkkakiviä, mutta maasto on vaikealukuista kivikkoisuuden ja hakkuiden takia. Lähistöltä ei havaittu tervahautaa tai hiilimiilua, sen sijaan uunin luoteispuoleiselta kumpareelta havaittiin muutamia kivikasoja, jotka voivat olla raivausröykkiöitä - ne ovat kuitenkin hyvin matalia ja epäselviä. Alue on voinut olla metsälaidun.
Pitäjänkartalla paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Uunin läheltä on kuitenkin kulkenut Korvensivun talon ja Aittorannan välinen polku. |
| metsakeskus.1000054024 |
420 |
Ukkolantie |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
540947.00000000 |
6919464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054024 |
Poijinpellossa, Ukkolantien varrella olevalla pienellä kivisellä maakumpareella oleva kiviuuni, jonka koko on noin 2 x2 metriä. Uunista vain koilliseen avautuva suuaukko on näkyvissä, muuten rakenne on maastoutunut kivikkoon ja sammaleen alle. Alue on koivumetsää, jossa on juuri tehty harvennushakkuu. Metsäkone on ajanut uuniin päältä ja osa rakenteesta on sortunut. Paikalta ei havaittu rakennuksen seinälinjoja tai nurkkakiviä, mutta maasto on vaikealukuista kivikkoisuuden ja hakkuiden takia. Lähistöltä ei havaittu tervahautaa tai hiilimiilua, sen sijaan uunin luoteispuoleiselta kumpareelta havaittiin muutamia kivikasoja, jotka voivat olla raivausröykkiöitä - ne ovat kuitenkin hyvin matalia ja epäselviä. Alue on voinut olla metsälaidun.
Pitäjänkartalla paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Uunin läheltä on kuitenkin kulkenut Korvensivun talon ja Aittorannan välinen polku. |
| metsakeskus.1000054025 |
148 |
Rakkil-Àánà Jävri |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
524230.00000000 |
7695900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054025 |
Annanjärven koillisrannalla on kahdeksan liesilatomusta sekä yksi kodanpohja. Latomukset sijaitsevat lähes pohjois-etelä suuntaisessa, noin 100 m pitkässä rivissä. Niiden etäisyys järven rannasta on noin 30–90 m, mutta kaikki sijaitsevat samalla korkeudella, matalan törmän päällä. Viisi eteläisintä latomusta ovat noin 10 m välein, ja kolme muuta huomattavasti suuremmin välein. Kodanpohja sijaitsee etelästä lähtien viidennen ja kuudennen latomuksen välissä. Latomukset ovat kooltaan keskimäärin noin 1,7 m x 1,2 m ja 15-20 cm korkeita. Niiden lyhyt sivu on rantaan päin. Kolme pohjoisinta latomusta ovat suunnilleen luode-kaakko suuntaisesti ja eteläisemmät lähes itä-länsi suuntaisesti.
Latomusten pohjoispuolella on myös pyyntikuoppajono.
Alueella kasvaa harvassa pieniä koivuja sekä pieniä mäntyjä. |
| metsakeskus.1000054026 |
738 |
Silkkilänjärvi |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
266044.00000000 |
6697281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054026 |
Silkkilänjärven pohjoispuolelta on 1930-luvulla löytynyt miekka (KM 16742). Miekan löytöpaikaksi on vuoden 1965 tarkastuskertomuksen mukaan kerrottu noin 25-50 metriä Silkkilänjärven ja Koorlanjärven yhdistävän puron ylittävästä sillasta länteen, mutta tarkastettu löytöpaikka on tarkastuskertomuksen kartan mukaan noin 200 metrin päässä purosta (alakohteena).
Silkkilänjärven ja Koorlanjärven välissä olevalta saarekkeelta on vuonna 2023 löytynyt metallinetsinnässä mahdollisesti rautakautisia metalliesineitä (Ilppari ILM29057, ILM29059). Tätä löytöpaikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000054027 |
290 |
Palokangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596815.00000000 |
7115404.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054027 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054028 |
47 |
Vanhapalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
361235.00000000 |
7591655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054028 |
Hetan kylän pohjoispuolella on pyyntikuoppajärjestelmä, joka on jatkoa Jyppyrä etelän pyyntikuopille. Kuopat sijaitsevat osin suunnilleen pohjois-etelä suuntaisessa jonossa, jonka keskivaiheilta kuopat jatkuvat idän suuntaan, ja sen pohjoispäädystä länteen. |
| metsakeskus.1000054029 |
290 |
Hautaniemi luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
648581.00000000 |
7140737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054029 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija. 11,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054030 |
297 |
Peräniemi 2 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
535471.00000000 |
6972307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054030 |
Kuopion Väinölänniemen eteläkärjen, Peräniemen länsirannan rantakalliossa hakkauksia. Selvinä teksteinä näkyvät TETU´S 1907 ja Järnefelt, jonka perässä sydänkuvio. |
| metsakeskus.1000054031 |
689 |
Syrjämäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
624339.00000000 |
6811326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054031 |
Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia maarakenteita, tykkiasemia, majoitussuojia ja muita suojakaivantoja. |
| metsakeskus.1000054032 |
689 |
Virstatolppa |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
624267.00000000 |
6811119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054032 |
Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia maarakenteita, tykkiasemia, majoitussuojia ja muita suojakaivantoja. |
| metsakeskus.1000054033 |
689 |
Pajannotko |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
624594.00000000 |
6811675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054033 |
Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia maarakenteita, tykkiasemia, majoitussuojia ja muita suojakaivantoja. |
| metsakeskus.1000054034 |
710 |
Råbacka länsipuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
307459.00000000 |
6665521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054034 |
Sijaintipaikka on Pohjanpitäjänlahden pohjoisosassa lähellä lahden itärantaa Råbackan edustalla 7,5 - 6,5 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka makaa pohjassa kölillään. Hylky makaa keula kohti koillista. Hylky on kooltaan 13,5 x 3,8 metriä. Hylyssä on runsaasti tiiliä. Tiilet sijoittuvat hylyn keskiosasta keulaan päin. Osittain tiilet ovat edelleen kauniisti ladottuina paikoillaan, osittain levinneenä. Alus on painunut syvälle sedimenttiin ja nousee pohjasta enimmillään noin metrin. Hylky vaikuttaa muodoltaan ja olemukseltaan isoveneeltä (storbåt).
Perästeevi on pystyssä ja perässä on pieni peräpeili. Aluksen kyljet ovat hahmotettavissa. Kansirakenteita ei ole, mutta on mahdollista, että alus on ollut ainakin osin katettu. Hylystä irronnutta puutavaraa, kuten kylkilaudoitusta, makaa pohjassa ja hylyn päällä. Hylyssä on havaittu peräsimen alaosa ja siihen todennäköisesti liittyvät kiinnikkeiden ruostuneet rautaosat aluksen rungossa.
Åminnen kartano on hallinnoinut muun muassa tiilitehdasta. Hylky tiililasteineen voi liittyä tiilitehtaan toimintaan.
Hylky havaittiin putkihankkeeseen liittyneessä vedenalaisinventoinnissa 2024. |
| metsakeskus.1000054037 |
47 |
Vanhapalo kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
361800.00000000 |
7591331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054037 |
Hetan kylän pohjoispuolella on pyyntikuoppajärjestelmä, joka on jatkoa Jyppyrä etelän pyyntikuopille, ja jatkuvat edelleen luoteessa Vanhapalo-kohteessa. 15 pyyntikuoppaa sijaitsee Vanhapalon kaakkoisosassa itäkaakko-länsiluode suuntaisena jonona. Kuopat ovat pääosin tasaisella mäntykankaalla. Yksi kuopista on aivan kuntopolun vieressä. |
| metsakeskus.1000054040 |
624 |
Mustaviiri 2 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
478051.00000000 |
6682602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054040 |
Hakkaus sijaitsee osin sammalen peittämällä kalliolla Mustaviirin koillisrannalla. Noin 40 metrin päässä kohteesta etelään sijaitsee vanha Metsähallituksen valvontatupa. Hakkaus on noin 1,5 x1 m kokoinen suorakulmio, jonka sisällä on vuosiluku 1838 sekä sen alla koukeroisia merkkejä, joista ei saa selvää. |
| metsakeskus.1000054041 |
272 |
Suntinsuu 1 |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
309020.00000000 |
7087186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054041 |
Kohde sijaitsee Kokkolan Vanhansatamanlahden eteläosassa, kaupunginsalmeen johtavan väylän tuntumassa. Havaittavissa pohja-aineksesta nouseva, yli kymmenen metrin pituudelle ulottuva kaaririvi. Kohteen välittömästä läheisyydestä, väylän Halkokarin puoleiselta rannalta, on löydetty keväällä 2024 puurakenteisen aluksen osia. Osat nousseet esiin ranta-alueen hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja dokumentoitu K.H.Renlundin museon toimesta. |
| metsakeskus.1000054042 |
624 |
Mustaviiri 3 |
10007 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
478019.00000000 |
6682619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054042 |
Kohde sijaitsee Mustaviirin koillisrannalla noin 160 metrin päässä saaren pohjoiskärjestä, missä sijaitsee suuri, 3–4 m:n korkuinen kivi.
Paikalla on kaksi suurta maakiveä, joista eteläisemmän edustalla on kivistä tehty kylmämuurattu rakennelma. Kiven edustalla on suorakulmion suuren kiven kanssa muodostava kivimuuri, jonka pitkät seinät ovat 5 m:n pituiset ja eteläseinä noin 3,5 m:n pituinen. Muurin korkeus vaihtelee, mutta korkeimmillaan se on suuren kiven itäpuolella, jossa se on noin 1,3 m korkea.
Kyseessä on ns. tomtning , joita käytettiin satunnaisesti vielä 1900-luvulla. Kyseessä oleva merenrannalla sijaitseva rakenne on luultavasti peräisin kyseisen vuosisadan alusta tai mahdollisesti 1800-luvun puolelta. Suurten kivien välissä oleva kivimuuri voi puolestaan olla
jonkinlainen väijyntäpaikka. |
| metsakeskus.1000054046 |
753 |
Stormosskärret 6 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
409863.00000000 |
6694280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054046 |
Röykkiö sijaitsee harvennetussa metsässä läntisessä rinteessä. Röykkiö on
kaakko-luodesuuntaisesti soikea, ja se koostuu neljästä kivikerrasta. Halkaisijaltaan röykkiö on
290 cm, ja korkeudeltaan 60 cm. Röykkiön kaakkoispäädyssä on kolme muita suurempaa kiveä pohjois-, itä- ja länsisivuilla. Kaikista suurin on pohjoinen kivi, kooltaan 80 x 75 x 50 cm. |
| metsakeskus.1000054047 |
624 |
Mustaviiri 4 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
478109.00000000 |
6682338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054047 |
Kolmen rakennuksen, maakellarin ja kiviaidan muodostama kokonaisuus Mustaviirin koillisosan vanhalla niitty-/pihamaalla ja sen reunoilla. Saaressa on asuttu vakituisesti ainakin vuosina 1873–1924 Ahvenkosken kartanon vuokralaisina, minkä jälkeen saarta käytettiin kalastuspaikkana toiseen maailmansotaan asti. Paikalla on sijannut kalastaja J. M. Grönholmin tila.
Katso alakohteet 1-5. |
| metsakeskus.1000054049 |
753 |
Stormosskärret 7 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
409879.00000000 |
6694270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054049 |
Länsirinteessä sijaitsee 55–60 cm syvä painauma, jota reunustavat halkaisijaltaan 50–60 cm
kokoiset kivet. Montun keskellä on muita isompi, 95 x 70 x 70 cm kokoinen kivi. Osa kehässä
olevista kivistä näyttää murskaantuneen, luultavasti metsätöiden yhteydessä. Painauma madaltuu pohjoiseen, ja pohjoisen puolelta myös reunakivet puuttuvat. |
| metsakeskus.1000054053 |
753 |
Stormosskärret 8 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
410096.00000000 |
6693907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054053 |
Rajamerkki sijaitsee metsikössä Sipoon ja Porvoon välisellä rajalla. Rakenne koostuu noin 140 x 50 cm kokoisesta, yksi- tai kaksikerroksisesta kiviröykkiöstä, ja sen keskellä seisovasta, noin 90 cm korkuisesta, karkeasti suorakulmaisesta pystykivestä. |
| metsakeskus.1000054055 |
753 |
Stormosskärret 9 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
410105.00000000 |
6693891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054055 |
Rakenne koostuu karkeasti kaakko-luodesuuntaisesta kiviröykkiöstä ja sen kaakkoispäässä seisovista kahdesta teräväkärkisestä pystykivestä. Kiviröykkiössä on vaihtelevasti 1-2 kerrosta, ja se on kooltaan noin 300 x 150 cm. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan noin 30 cm. Röykkiön pystykivet ovat litteitä ja kolmionmallisia. Kivistä luoteenpuoleinen on korkeudeltaan noin 60 cm, ja se on asetettu kaakko-luodesuuntaisesti, eli
samansuuntaisesti röykkiön kanssa. Kaakkoispuoleinen merkki on 90 cm korkea, ja se on asetettu koillinen-lounassuuntaisesti. Tämän kiven luoteissivulle on kaiverrettu nuoli, joka osoittaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000054056 |
777 |
Hietakangas 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
591042.00000000 |
7193033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054056 |
Lidar-kuvien ja vanhojen ilmakuvien perusteella kohteessa on juoksuhaudan näköisiä painaumia. On havaittavissa luode-kaakko-suuntainen juoksuhauta, joka yltää Seitenahvenisentielle asti, joka on noin 60 metriä pitkä, itä-länsi-suuntainen juoksuhauta, joka kaartuu luoteen suuntaan, on noin 40 metriä pitkä sekä etelä-pohjois-suuntainen juoksuhauta, joka on noin 25 metriä pitkä.
Aluerajaus on arvio.
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa. |
| metsakeskus.1000054057 |
753 |
Stormosskärret 10 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
410137.00000000 |
6693835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054057 |
Rajamerkissä on pienemmillä kivillä tuettu, koillis- lounaissuuntaisesti sijoitettu, litteä, teräväkärkinen pystykivi. Kivi on korkeudeltaan noin 90 x 80 x 15 cm. Leveimmillään kivi on alhaalla, ja se kapenee kärkeään kohden. Kivi on kallistunut, mutta edelleen pystyssä. |
| metsakeskus.1000054058 |
753 |
Stormosskärret 11 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
410165.00000000 |
6693783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054058 |
Rajalinjalla on 16 kivirakennetta. Rakenteet ovat pieniä rajakivilatomuksia ja muutama pystykivi. Rajakivilatomukset kulkevat kallionkumpareen yli, ja suuri osa niistä on työkoneiden vaurioittamia. Kumpareen kaakkoispuolella on kuusen alla hieman vaurioitunut kiviröykkiö, jossa on noin 50 cm korkea, kolmionmallinen pystykivi. Rakenteista kolmanneksi kaakkoisin on suurempi pystykivellinen, kaakko-luodesuuntainen röykkiö, joka on kooltaan noin 250 x 150 cm. Keskeltä röykkiö on noin 35 cm korkea, ja se madaltuu reunoja kohden. Röykkiön kaakkoispäässä on koillis-lounaissuuntainen pystykivi, joka on 120 cm korkea. |
| metsakeskus.1000054059 |
753 |
Lilläng/Lugnäs |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
410246.00000000 |
6693640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054059 |
Rakenne koostuu 160 x 160 cm kokoisesta, neliönmallisesta kiviröykkiöstä ja sen keskellä seisovasta koillis-lounaissuuntaisesta pystykivestä. Kivi on korkeudeltaan noin 90 cm. Kiven koillissivuun on kaiverrettu 2H.
Kohteeseen liittyy myös toinen rajamerkki. Tämä on 0,5 x 0,5m kokoinen matala latomus sammaleen alla, jossa on kaksi 0,5m korkeaa kiveä pystyyn tuettuna.
Raja on merkitty jo isojakokartoille: Porvoo Ali-Vekkoski kartta 1765/66 ja Sipoo Savijärvi ja Nikkilä isojakokartta 1767/84. Raja tekee mutkan pääkohteena olevan pyykin kohdalla. Tämä rajamuutos on tehty 1800-luvun lopulla, se ei ole vielä senaatinkartalla, mutta löytyy Porvoo Ali-Vekkoski kartalta 1895-97. |
| metsakeskus.1000054061 |
624 |
Mustaviiri 5 |
10007 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
478098.00000000 |
6682327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054061 |
Jatulintarha sijaitsee lähellä autioituneen Grönholmin tilan navetan kivijalkaa ja tilaa kiertävää kiviaitaa. Sammaloituneen kallion päälle koottu kivirakenne on halkaisijaltaan noin 3 m ja sen spiraalin muotoinen rakenne on 3,5 kierrosta.
Sijainti entisen, 1873–1924 käytössä olleen tilan pihamaalla viittaa siihen, että kivilabyrintti on rakennettu samoihin aikoihin, mutta se voi myös olla iäkkäämpi.
Vuoden 2024 inventointihavaintojen perusteella kohde on kunnossa. Sen vierellä on Mustaviirin jatulintarhoista kertova opastuskyltti. |
| metsakeskus.1000054062 |
624 |
Mustaviiri 6 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
477886.00000000 |
6682056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054062 |
Mustaviirin saaren itä- ja etelärannan kalliomaastossa sijaitsevien II maailmansodan aikaisten puolustusvarusten kokonaisuus, johon kuuluu tykkiasemia, tulipesäkkeitä sekä miehistösuojia.
Katso alakohteet: 1-7. |
| metsakeskus.1000054063 |
777 |
Hietakangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591435.00000000 |
7193230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054063 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Halkaisija noin 12 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054065 |
777 |
Pitämänvaara 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589622.00000000 |
7193483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054065 |
Kohteessa on todennäköisesti kolme hiilimiilua. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä sekä Metsähallituksen PAVE-paikkatietojärjestelmä.
Hiilimiilu 1: halkaisija noin 21 metriä. Hiilimiilu 2: halkaisija noin 20 metriä. Hiilimiilu 3: halkaisija noin 14 metriä.
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054067 |
777 |
Pitämänvaara 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589579.00000000 |
7194002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054067 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on hiilimiilu. Halkaisija 16.7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054068 |
753 |
Stormosskärret 12 |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
409520.00000000 |
6694074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054068 |
Neliönmallinen, 4 x 4 m kokoinen, kivijalkaa muistuttava kivimuodostelma, josta erkaantuu
pohjoiseen kuuden kiven muodostama kivijono. Kivimuodostelman kivien halkaisija vaihtelee 30 ja 90 cm välillä, ja ne ovat tiiviisti kiinni toisissaan. Myös neliön keskellä on kiviä, mutta niitä on
vaikea havainnoida kivien päällä kasvavan suuren koivun ja sen juurten vuoksi. |
| metsakeskus.1000054070 |
753 |
Öljytie 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
409061.00000000 |
6693532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054070 |
Neljä vaurioitunutta rajakivilatomusta 4 m etäisyydellä toisistaan etelä-pohjoissuuntaisesti.
Rakenteet sijaitsevat aukeaksi hakatulla alueella voimalinjan alla, ja ne voivat liittyä vanhaan rajaan. |
| metsakeskus.1000054071 |
777 |
Akonvaara 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589136.00000000 |
7194351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054071 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on kaksi tervahautaa. Tervahauta 1: halkaisija 16.7 metriä. Tervahauta 2: halkaisija 7,6 metriä. Tarkastettava.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000054072 |
753 |
Öljytie 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
409059.00000000 |
6693523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054072 |
Röykkiö sijaitsee aukeaksi hakatulla alueella sähkölinjan alla. Röykkiössä on massiivisia,
suorakulmaisia kiviä päällekkäin, ja pienempiä, pyöreitä kiviä ympärillä. Röykkiö on kooltaan noin 500 x 280 cm, ja korkeudeltaan noin 100 cm. Röykkiö voi liittyä vanhaan rajalinjaan. |
| metsakeskus.1000054073 |
777 |
Akonvaara 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589322.00000000 |
7194556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054073 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on hiilimiilu. Halkaisija 17,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054074 |
753 |
Öljytie 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
409062.00000000 |
6693515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054074 |
Rajamerkki sijaitsee aukeaksi hakatulla alueella voimalinjan alla. Rakenne koostuu pyöreästä ja suurehkosta, noin 50 x 35 x 35 cm kokoisesta silmäkivestä, ja sitä ympäröivästä pienempien kivien (halk. 10–20 cm) ringistä. Rajamerkki voi liittyä vanhaan, koillis-lounaissuuntaiseen rajaan. |
| metsakeskus.1000054075 |
753 |
Öljytie |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
409057.00000000 |
6693494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054075 |
Röykkiö sijaitsee aukeaksi hakatulla alueella voimalinjan alla. Muodoltaan röykkiö on pyöreähkö,
halkaisijaltaan noin 380 cm, ja korkeudeltaan noin 70 cm. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 30 cm.
Röykkiön päällä kasvaa kuusia, joiden latvat on leikattu poikki. Kuusen juuret ovat hieman
hajottaneet röykkiötä. Kyseessä on mahdollinen rajaröykkiö, joka liittyisi vanhaan, koillis-lounaissuuntaiseen rajaan. |
| metsakeskus.1000054076 |
777 |
Akonvaara 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589396.00000000 |
7194505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054076 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054077 |
753 |
Mömossen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
409037.00000000 |
6692781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054077 |
Kolmen pienen, halkaisijaltaan noin 50 cm kokoisen kivilatomuksen muodostama, etelä- pohjoissuuntainen jono, jonka pohjoispuolella on suurten kivien muodostama rypäs. Rakenteet ovat likimain metrin etäisyydellä toisistaan. Latomukset sijaitsevat aukeaksi hakatulla alueella, historiallisen Savilahden kartanon ja Nikkilän kylän maiden välisen rajan kohdalla. |
| metsakeskus.1000054078 |
753 |
Lillstrand |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
408988.00000000 |
6692988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054078 |
Koillis-lounaissuuntainen suorakulmainen, yksikerroksinen kiveys kalliolla, lähellä pohjoisrinnettä. Rakenne on pituudeltaan noin 200 cm, ja leveydeltään koillispäässä 95 cm, ja
lounaispäässä 65 cm. Muodostelman päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.1000054079 |
753 |
Lillstrand 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
408891.00000000 |
6692793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054079 |
Kaksi yksikerroksista, soikeaa kiveystä, jotka on koottu halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisista
kivistä. Seassa on muutama kvartsi. Rakenteista luoteenpuoleinen on luode-kaakkosuuntainen, ja se on kooltaan noin 280 x 170 cm. Kiveys vaikuttaa säilyneen ehjänä. Kaakonpuoleinen kiveys on itä-länsisuuntainen, ja kooltaan noin 300 x 150 cm. Länsipäässä näyttäisi olevan hieman muita kiviä isompi, teräväkärkinen pystykivi. Tämä kiveys vaikuttaa hieman levinneeltä. |
| metsakeskus.1000054080 |
753 |
Lillstrand 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408736.00000000 |
6693016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054080 |
Pienten rajakivirakenteiden muodostama kompleksi, joka sijaitsee puista aukeaksi harvennetulla alueella. Alueella on siirtolohkare (halk. n. 2 m), jonka päälle on asetettu toinen, pienempi kivi, kooltaan 40 x 60 x 20 cm. Pienemmässä kivessä on nähtävissä sahatyökalujen jälkiä. Näiden kivien eteläpuolella on kaksi koillis-lounaissuuntaista kivijonoa. Lännenpuoleinen jono koostuu kuudesta kivestä, ja se on pituudeltaan noin 250 cm. ldänpuoleinen jono on pituudeltaan noin 340 cm. Jonon kivet ovat litteämpiä ja pääasiassa pienempiä, eivätkä ne muodosta yhtä selkeää yksittäisten kivien jonoa, kuin lännenpuoleinen jono. Näiden rakenteiden länsipuolella kulkee itä-länsisuuntainen, seitsemän kiven muodostama jono, joka päättyy lännessä neljästä kivestä muodostettuun, neliönmuotoiseen rakenteeseen.
ldänpuoleisimmasta kivijonosta noin 5 metrin etäisyydellä kaakossa on pienehkö, noin 65 cm korkea, kolmionmallinen kivi. Kivi muistuttaa rajamerkeissä tavattuja pystykiviä, ja se on ilmeisesti ollut alkujaan pystyssä, mutta nyt kallistunut lähes kumoon. Kolmiomaisesta kivestä 8 metriä kaakkoon on jälleen kaksi koillis-lounaissuuntaista kivijonoa, joista lounaanpuoleinen on 250 cm pitkä, ja koillisenpuoleinen noin 100 cm. Näiden jonojen eteläpuolella on varsin pyöreä, halkaisijaltaan noin 70 cm kokoinen kivi, jonka päälle on aseteltu kaksi pienempää, teräväkulmaista kiveä. Kivijonoista noin 6 metriä kaakkoon metsikössä on litteä ja kulmikas, noin 50 x 50 x 15 cm kokoinen pystykivi, jonka ympärillä on sammaleen peittämä pieni röykkiö. |
| metsakeskus.1000054081 |
777 |
Iso Pitämä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589572.00000000 |
7194522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054081 |
Kohteessa on tervahauta. Matala ja melko tasainen kaivantojen ja kuoppien ympäröimä kohoumana maastosta erottuva tervahauta. Halkaisija 12 m. Halssi pohjoislaidalla järveen päin. |
| metsakeskus.1000054083 |
285 |
Töytersuo |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
489462.00000000 |
6712429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054083 |
Kohde sijaitsee Töytersuon luoteislaidalla, muutaman kymmenen metrin päässä suon näkyvästä reunasta. Maasto on paikalla kuivaa, kumpuilevaa ja kivikkoista sekametsää.
Kohde on kivistä koottu pitkänomainen, noin 2 m pitkä, 1,2 m leveä ja 0,5 m korkea röykkiö, joka on koottu isojen maakivien väliin. Röykkiö on selvästi ladottu ja poikkeaa ympäröivästä luonnonkivikosta. Kivilatomukseen on käytetty 20-50 cm:n kokoisia kiviä, jotka ovat osittain lohkaremaisia. Röykkiö on koottu noin pohjois-etelä -suuntaiseksi. Kivilatomuksen funktio on epäselvä.
Kohde sijaitsee noin 900 m luoteeseen pronssikautisesta hautaröykkiöstä Töyterkallio 1 (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000007373) |
| metsakeskus.1000054092 |
105 |
Multiaho 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601509.00000000 |
7159107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054092 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 17 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054095 |
625 |
Veteläräme 2 |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
379131.00000000 |
7153200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054095 |
Vetelärämeen pohjoispuolella olevan pienen kankaan kohdalla sijaitsee mahdollinen asumuspainanne, joka on kooltaan noin 25 x 4 metriä. Lisäksi asumuspainanteella on valli. Kohteen yli on ajettu useita kertoja metsätyökoneella.
Kohde on havaittu Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054096 |
625 |
Vanhaperkkiö |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
379129.00000000 |
7153330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054096 |
Vanhaperkkiön itäpuolella mahdollisesti hieman soistuneella alueella sijaitsee yksi mahdollinen asumuspainanne. Asumuspainanne on kooltaan noin 11 x 4 metriä ja sillä on lisäksi vallit. Kohde on havaittu Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineistosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054097 |
106 |
Löytlamminoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371677.00000000 |
6712616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054097 |
Kohde sijaitsee Hyvinkään eteläosassa, noin 1,3 km Nurmijärven rajasta, Löytlamminojasta 150 metriä koilliseen. Istutusmännikön ja hakkuuaukion laidassa on pieni tervahauta. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykannasta. Tervahauta on tehty pienen mäen pohjoispuolelle, loivasti laskevaan rinteeseen. Tervahaudan halkaisija sitä ympäröivän vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 7 metriä, hautakuoppa on suppilomainen. Valli on metrin korkea ja pari metriä leveä. Tervahaudan lounaisreunassa on rännikaivanto, joka on tehty vallin läpi. Kaivanto on pari metriä pitkä ja metrin leveä.
Hakkuuaukealla on tehty laikutusta ja myös tervahaudan kyljessä on laikutuskuoppa, jossa näkyy hiiltä ja nokea.
Muinaisjäännösaluerajaus käsittää miilun ja 2–3 metriä leveän suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054098 |
732 |
Riutukka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552902.00000000 |
7383694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054098 |
Riutukan museosta ja autiotuvasta noin 600 m etelään Riutukka-nimisen kohouman laella, Riutukan ja Keihässelkä-nimisen vaaran väliin jäävän suon pohjoislaidalla mäntyvoittoisessa sekametsässä, on kolme pyyntikuoppaa
1: Valliton pyöreän suppilomainen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on n. 6 m ja syvyys n. 80 cm.
2: N. 30 m koilliseen edellisestä on selväpiirteinen valliton pyöreän suppilomainen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on n. 5 m ja syvyys n. 1 m.
3: Edellisestä n. 45 m koilliseen on laakeanpyöreä ja valliton pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys n. 40 cm. |
| metsakeskus.1000054103 |
49 |
Gumböle Grås torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
367694.00000000 |
6679459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054103 |
Torpan paikka on merkitty jo 1700-luvun lopun Hagströmin karttaan. Mahdollisesti se on merkitty myös kuninkaankartaston karttaan. Senaatinkartalla ja venäläisessä topgrafikartassa torppa on nimetty Kärrängiksi ja se sijaitsee nykyisten Nupurintie 11b ja 13 tuntumassa. 1700-luvun kartalla Kärräng on kuitenkin nykyisen Turunväylän eteläpuolella ja vuoden 1909 isojaon täydennyskartassa samaa torppaa kutsutaan nimellä Kärräng torp. Torppa on nimetty Nupurintie 11 b:n kiinteistön nimen Grås mukaan. Sen pohjoispuolella osoiteessa Nupurintie 13 on Emilsbergin torppa ja hieman etelämpänä Nupurintie 9:ssä on Grindbackan torppa.
Kaikki nämä ovat Gumbölen kartanon torpan paikkoja. Oletetun Gråsin torpan paikan kohdalla on kaksi vanhempaa rakennusta, jotka ovat 1900-luvun alkupuolen asussa. Näistä kaakkoisempi on hylätty ja osittain romahtanut, mutta luoteisempi vaikutta olevan käytössä.
Luoteisen pihapiirin (Nupurintie 13) luoteisosaan on rakennettu uudisrakennus ja sen alue on muokattua.
Viljan mukaan luoteinen rakennus on rakennettu viimeistään 1800-luvun lopulla ja sen on 1886 vuokrannut Emil Hellström. Vanhempien rakennusten ympäristössä maastoa ei ole muokattu voimakkaasti ja vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita saattaa olla löydettävissä. Vilja kuitenkin toteaa, että 1906 rakennuksen pohjoispuolelle rakennettiin lisäosa, jossa toimi puusepänverstas. Alueella on ollut myös jo purettuja piharakennuksia.
Kaakkoisemman rakennuksen (Nupurintie 11b) lautavuorauksessa on vuosiluku 1928. Vuorauksen alla on kuitenkin hirsirakennus, jossa näyttäisi olleen punamulta. Rakennus on myös paikoillaan jo vuoden 1909 isojaon täydennyskartassa. Rakennuksen suunnan perusteella on mahdollista, että tämä olisi jo 1700-luvulla paikalla ollut torppa. Tämän rakennuksen pihassa on puretun piharakennuksen (näkyy vuoden 1950 ilmakuvassa
ja vuoden 1958 peruskartassa) perustus sekä pihapiirin itäpuolella sammaloitunut raivattu kiviröykkiö.
Puretun piharakennuksen paikalla erottuu kairatessa tiilimurua ja kiviä. Alueella on myös melko modernia rakennusjätettä. Kiviröykkiö on noin 3 x 3,5 kokoinen ja sen takana kaakossa on moderni pihapiiri, jossa rakentaminen on tuhonnut mahdolliset varhaisemman asutuksen jäljet.
Torpan nimi liittynee yhteen Hallavan alueen nimistön ja kaavakartassakin näkyvään Gråshalseninpolun kanssa.
Digikuvat: AKDG6889:24-30 |
| metsakeskus.1000054104 |
106 |
Stenbacka |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
371563.00000000 |
6711838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054104 |
Hiilimiilun jäännös sijaitsee Hyvinkään eteläosassa, noin 30 metriä Hanko-Hyvinkää tien pohjoispuolella, tasaisella hiekkapohjaisella kuusikankaalla. Miilu erottuu alle puoli metrisenä kumpuna, jossa on päällä pari hiekkakasaa. Miilun ympärillä on kolme 1x2 metrin kokoista ja reilu puoli metriä syvää kaivantoa. Miilun halkaisija on noin 8 metriä ympäröivien kaivantojen ulkoreunasta lukien.
Muinaisjäännösaluerajaus käsittää miilun ja 2–3 metriä leveän suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054105 |
543 |
Heikola torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
369649.00000000 |
6703928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054105 |
Kohde sijaitsee Nummenpään kylässä, noin 110 metriä Nummenpään ja Perttulan välisen tien eteläpuolella peltojen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa. Paikalla on ilmeisesti torpan kivijalka. Kivijalka on tehty luonnonkivistä, sen koko on noin 4x4 metriä, leveys ja korkeus noin 0,5 metriä. Rakennuksen luoteiskulmassa on uunin jäännös, joka näkyy pari metriä laajana ja metrin korkeana leveänä kumpuna. Rakennusta ei ole merkitty 1780-luvulla tehtyihin isojakokarttoihin eikä muihinkaan historiallisiin karttoihin. Isojakokarttojen (B33:4/4–26 Nummenpää; Egokarta, protokoll och delningsbeskrifning (1780-1784) perusteella alue on Heikolan talon maata, Heikolan talo sijaitsee Nummenpään kylässä noin 2 km länteen. Kohde nimettiin tämän mukaan, vaikka varmuutta torpan iästä tai kuulumisesta talon alaisuuteen ei ole.
Kivijalasta noin 20 metriä itään on kuoppa, kooltaan 1x2 metriä, johon on johtaa eteläreunasta aukko. Kuoppa liittynee torpan aikaiseen toimintaan, luultavasti kyseessä on kellari tai muu varastokuoppa.
Muinaisjäännösalueen rajaus käsittää kivijalan ja kuopan. |
| metsakeskus.1000054106 |
543 |
Pauni |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
367716.00000000 |
6699834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054106 |
Hiilimiilun jäännös sijaitsee Nurmijärven lounaisosassa, noin 600 metriä Nurmijärven ja Vihdin rajasta itään, Pauni nimisen peltoaukean eteläpuolella, noin 30 metriä pellonreunasta, hiekkapohjaisessa nuoressa sekametsässä. Miilun jäännös erottuu maastossa matalana, alle puoli metriä korkeana, kumpuna, jonka ympärillä on muutamia matalia kaivantoja. Koepistossa havaittiin selvä noki/hiilikerros. Miilun läpimitta kaivantojen ulkoreunasta mitattuna on noin 12 metriä.
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää miilun jäännöksen ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054107 |
543 |
Sääksjärven leirikeskus |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
370950.00000000 |
6711224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054107 |
Kohde sijaitsee Nurmijärven pohjoisosassa, noin 50 metriä Hyvinkää rajasta länteen ja 50 metriä Hanko-Hyvinkää tiestä itään sekä Sääksjärven rannalla sijaitsevasta leirikeskuksesta 150 metriä pohjoiseen.
Mäntykankaalla on hiekasta koostuva kumpare, jossa on kasoja ja kaivelun merkkejä. Kumpareessa on kuitenkin kaksi selvää kuoppaa, joista toinen (pääkoordinaatit) on kooltaan 1x2 metriä ja metrin syvä, kuoppaan johtaa eteläreunasta kulkuaukko. Kuopan ympärillä on valli, joka on puoli metriä korkea ja pari metriä leveä. Tästä kuopasta kolme metriä itään on toinen kuoppa, koko 1,5x3 metriä ja metrin syvä. Tässäkin kuopassa on pari metriä leveä valli, mutta ei selvää suuaukkoa. Mahdollisesti kysymyksessä on kuoppa-asumus historialliselta ajalta.
Kohteella on aluerajaus, joka käsittää kuopat ja parin metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054108 |
777 |
Vääntiämenvaara 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
588483.00000000 |
7195499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054108 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on hiilimiilu. Halkaisija 14,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054109 |
543 |
Sääksjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370328.00000000 |
6710529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054109 |
Tervahauta sijaitsee Nurmijärven Sääksjärvestä 380 metriä länteen. Alue on hiekkapohjaista varttunutta sekametsää. Tervahauta on melko pieni, sen sisäosa on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyydeltään metrin. Ympärillä on selvät vallit, jotka ovat leveydeltään pari metriä ja reilu puoli metriä korkeat. Noin puoli metriä leveä ränni-kaivanto on kaivettu vallin läpi tervahaudan itäkulmaan, kaivanto ulottuu kaksi metriä vallin ulkopuolelle.
Muinaisjäännösaluerajaus käsittää tervahaudan ja 2–3 metriä leveän suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054110 |
543 |
Sääksjärvi 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
370334.00000000 |
6710419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054110 |
Hiilimiilu sijaitsee Nurmijärven Sääksjärven Lahdenpohjasta 370 metriä länteen. Alue on hiekkapohjaista mäntytaimikkoa, iältään noin 20-vuotiasta. Metsän uudistuksessa miiluun on tehty muutamia laikutuskuoppia. Miilun jäännös erottuu maastossa matalana kumpareena, sitä kiertävät katkonaiset kaivannot.
Muinaisjäännösaluerajaus käsittää hiilimiilun ja 2–3 metriä leveän suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054112 |
790 |
Syrjänen |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27027 |
264915.00000000 |
6824280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054112 |
Taisteluhauta sijaitsee noin 650 m koilliseen Porintien ja Mäkipääntien risteyksessä Kruuvinkylän ja Tervahaudan kylien välillä, lähellä Kiikoisia.
Taisteluhauta liittyy mahdollisesti vuoden 1918 tapahtumiin ja punaisten taistelurintamaan, mutta suullisen tiedon mukaan myöhemmin myös paikallisen suojeluskunnan ampumaradan toimintaan.
Taisteluhauta sijaitsee mäntymetsässä mäen laella, luode-kaakko-suuntaisesti. Pituus noin 40 metriä, leveys keskimäärin 3 metriä. |
| metsakeskus.1000054113 |
785 |
Kortearo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
512555.00000000 |
7167605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054113 |
Kortearolla, ojitettujen soiden ympäröimällä metsäkankaalla, nykyisellä Vaalan ja Puolangan
sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajojen taitekohdassa sijaitsee rajamerkki. Paikalla on
kivinen rajapyykki, joka on halkaisijaltaan noin 30 cm. Kivestä ei havaittu merkintöjä. Kiven
itäpuolella on myös pystyssä puinen keppi merkkinä rajasta. Raja on merkitty jo vuoden 1850 Säräisniemen pitäjänkartalle. Raja on merkitty myös vuoden 1972 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000054114 |
508 |
Lauttasalmi |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
363415.00000000 |
6877607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054114 |
Kohde sijaitsee Mänttä-Vilppulan Nokiansaaren ja Piikainniemen välisessä Lauttasalmessa, Piikainniemen puolisessa rantavedessä. Paikalla on liitekatiskan/-katiskojen jäännöksiä. Paalut ovat näkyvissä vedenpinnan yläpuolella vain matalan veden aikaan. |
| metsakeskus.1000054115 |
285 |
Huumanhaara 1 |
10007 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
494560.00000000 |
6707944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054115 |
Kaksi massiivista kiviperustusta, joiden käyttötarkoitus ja tarkka rakentamisaika jäävät
avoimiksi. Rakenteita ei kyetty paikallistamaan miltään vanhalta kartalta. Rakentamistavan perusteella perustukset voivat kuitenkin liittyä Kyminlinnan rakentamiseen ja ovat joka tapauksessa yli sata vuotta vanhoja.
Massiiviset graniittilohkareet ja niiden väleistä löytyneet kalkkilaastin kappaleet ovat yhdenmukaisia Kyminlinnan valleista tehtyjen havaintojen kanssa.
2025 maastotarkastus:
Maastotarkastuksella todettiin perustuskivissä poranreikiä, jotka olivat noin 2-3 cm halkaisijaltaan. Tämä viittaa niiden ajoittuvan viimeistään 1800-luvun lopulle. Lisäksi perustuskivien laasti todettiin suhteellisen moderniksi ja ajoittuvan todennäköisesti 1800-1900-lukujen taitteeseen. |
| metsakeskus.1000054117 |
285 |
Huumanhaara 2 |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
494534.00000000 |
6707950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054117 |
Laajan kaivannon keskellä erottu 20–35 senttimetrin korkuinen ja 220 x 170 sentti metrin kokoinen uuninperustus, joka oli rakennettu osittain tiiliskivistä ja pienistä kivistä.
Uunin kohdalle ei ole merkitty rakennuksia vanhoille peruskartoille eikä niitä näy tällä kohdin myöskään vanhoissa ilmakuvissa. Vuoden 1937 pitäjänkartalla ja vuoden 1911 kartalla on sen sijaan tien varteen merkittynä näille paikkeille rakennus.
Vuoden 1816 kartalla uuni jää kahden rakennuksen väliin, mutta asemoinnin virhemarginaalin vuoksi on myös mahdollista, että kyse on samasta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000054118 |
285 |
Huumanhaara 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
494553.00000000 |
6707971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054118 |
Lehtipuumetsässä, noin 40 metriä hylätystä paritalosta itäkaakkoon ja aivan jokirannassa erottui maastossa selvä rannansuuntaisen rakennuksen kivijalka. Kivijalan joenpuoleinen pitkä syrjä ja siihen kohtisuoraan olevat pienet seinänpätkät erottuivat lähes maantasaisena kiveyksenä. Sisämaan puoleinen seinälinja puuttui, mutta sen sijaan rakennuksen sisällä olleen tulisijan paikka erottui maastossa noin 150 x 300 cm kokoisena perustuksena, jossa oli sekä pieniä luonnonkiviä että tiiliä pienenä kumparemaisena muodostumana. Perustuksen vieressä oli myös kahden pönttöuunin jäännökset.
Paikalla näkyy rakennus esimerkiksi vuoden 1937 pitäjänkartalla, vuosien 1941–1956 ilmakuvissa sekä vuosien 1967 ja 1980 peruskartoilla. Vuoden 1988 peruskartan laatimiseen mennessä rakennus on purettu. Vanhemmilla kartoilla näille paikkeille on merkitty rakennuksia esimerkiksi vuoden 1911 ja vuoden 1816 kartoille. Karttojen asemoinnin virhemarginaalin vuoksi on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyse samasta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000054119 |
285 |
Huumanhaara 4 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
494596.00000000 |
6707889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054119 |
Jokirannantien vieressä on 6 x 5 metrin kokoinen kiviperustus, jonka lounaisin kulma oli jäänyt kokonaan tien läjityksen alle. Perustus oli tehty lohkotuista graniittikivistä, ja sen keskellä oli 100 x 200 senttimetrin kokoinen, lähes maanpinnan tasainen uuninperustus.
Perustus oli tehty pienistä kivistä sekä tiiliskivistä.
Paikalle ei ole merkitty rakennusta vuoden 1911 kartalle tai tätä vanhempaan kartta-aineistoon. Rakennus on merkitty sen sijaan vuoden 1937 pitäjänkartalle vuosien 1967 ja 1980 peruskartoille Tätä uudemmassa kartta-aineistossa rakennusta ei enää ole. |
| metsakeskus.1000054120 |
317 |
Karhikangas |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
438593.00000000 |
7086758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054120 |
Kohde sijaitsee noin 8,5 kilometriä Kärsämäen kirkosta etelään, Venetpalon kylän länsipuolella, Kokonperäntieltä Hakalan talon kohdalta länsilounaaseen erkanevan metsäpolun pohjoispuolella Karhinkankaalla. Ympäristössä on kuusivaltaista metsää, jossa seassa hieman koivua. Eteläpuolella metsä vaihettuu mäntyvaltaiseksi. Alueella havaittiin kaksi rakennuksenjäännöstä, kaksi kiviaitojen rajaamaa aluetta, joihin kuuluu yhteensä kuusi kiviaitaa sekä ainakin yhdeksän kaskiröykkiötä. Kiviaitojen rajaamat alueet ja kiviröykkiöiden lähialueet ovat tasaisia ja kivettömiä. Näiden alueiden ulkopuolella maa on niin kivistä, että koekuoppaa oli lähes mahdoton kaivaa. Koekuopissa havaittiin noin 4 cm paksuinen hiiltyneen maankerros. Kohde liittyy mahdollisesti kaskiviljelyyn ja ajoittuu arvion mukaan 1700-luvulle. |
| metsakeskus.1000054121 |
734 |
Pitkämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
279343.00000000 |
6701834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054121 |
Kolmen hautaröykkiön jäänteet Pitkämäen keskiosassa. Läntisin röykkiö levinnyt laajalle alueelle yksinkertaiseksi kiveykseksi jossa muutamia kaivelukuoppia. Tästä 15 m koilliseen noin 3 x 5 m kokoinen kiveys, jonka keskellä pieni arkkurakenne. Kolmas vaatimaton kiveys, jonka päältä kulkee polku sijaitsee n. 10 m etelään. |
| metsakeskus.1000054122 |
615 |
Tammikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
479411.00000000 |
7253254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054122 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 19 metriä. Tervahaudan halssi suuntaa pohjoiseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054123 |
398 |
Rekola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
427858.00000000 |
6754459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054123 |
Kohde sijaitsee nuorta puustoa kasvavassa metsikössä noin 40 m etäisyydellä etelään Näkkimistöntiestä. Vuonna 2024 suoritetun kaavainventoinnin yhteydessä alueella todettiin yksi noin 10 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilu. Alueella sijaitsee suurehko maanottopaikka, jonka ympäristöön on, todennäköisesti kaivinkoneella, kaivettu useita pienempiä kuoppia. Nämä kuopat on mahdollisesti kaivettu maanottoon soveltuvan alueen paikantamiseksi. Eri kokoisia ja -muotoisia kuoppia alueella todettiin sijaitsevan ainakin 12 kappaletta. Hiilimiilu on suhteellisen hankala tunnistaa maastossa, koska sen ylitse on todennäköisesti ajettu metsätyökoneilla ja maata on mahdollisesti kaivettu sen alueella hiilimiilun käytön loppumisen jälkeen, jolloin sen alkuperäinen rakenne on vaurioitunut. Kohde erottuu nykyisin maastossa kolmena matalana maakasana, joista itäisintä kiertää matala, ojamainen kaivanto sen itä- ja eteläpuolilla. Korkeutta maakasoilla on noin 30–50 cm. Inventoinnissa todettiin kumpareen kohdalla hiilisen maa tulevan näkyviin heti pintakarikkeen alta ja se ulottuvan yli 50 cm syvyyteen maata kairattaessa. Kohteen kaakkoisosaan kaivetusta koepistosta kävi ilmi, että hiilinen maa alkaa välittömästi maanpinnalta, pintakarikkeen alta ja jatkuu ainakin 50 cm syvyyteen, jonka alapuolella maa muuttuu väriltään vaaleammaksi. |
| metsakeskus.1000054124 |
790 |
Kutala |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293988.76700000 |
6815748.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054124 |
Kutalan kylä mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1422 lähtien. 1500-luvun asiakirjoissa on mainittu jopa 17 taloa (Suvanto 2001, VSHT). V. 1644 maakirjakartassa ja 1840-luvun pitäjänkartassa kylätontilla on 13 taloa. Vanhojen karttojen perusteella paikannettu kylätontti on edelleen pääosin rakennettu. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa. Sen itäpuolelta tunnetaan rautakautinen löytöpaikka Iso-Hisso 2 (1000010159). |
| metsakeskus.1000054127 |
845 |
Konttikivalo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
454528.00000000 |
7336277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054127 |
Pitkälammen lounaispuoli, Konttikivalon itärinne. Rinne on terassimaisesta kivirakasta koostuva. Rakan päällä kasvaa mäntyvaltaista, tuoretta kangasmetsää.
Kohteessa on kivikasa, joka on pohjastaan neliskanttinen, 1.3 x 1.3 metrin kokoinen. Ylöspäin mentäessä muoto pyöristyy. Kasan korkeus on 1.4 metriä ja sen keskellä on pystyyn nostettu kivi, joka on 30 x 10 senttimetriä ja kohoaa 30 senttimetriä muun röykkiörakenteen yläpuolelle. Kivien koko pienenee ylöspäin. Kivet ovat pääosin jäkälien peittämiä. Pystykivi on lattea ja sen linja on pohjois-eteläsuuntainen. |
| metsakeskus.1000054129 |
9 |
Alahemmi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
369173.00000000 |
7114308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054129 |
Kohde sijaitsee Alavieskan Kähtävän kylässä Kähtäväntien koilipuolella. Kaksi samassa pihapiirissä sijaitsevaa, kylän vanhimpiin kuuluvaa asuinrakennusta: Matintalo (rakennettu v. 1787) ja Juhontalo eli Alahemmi (v. 1797).
Asuinrakennukset muodostavat parin tien viereen. Talot sijaitsevat aivan Kähtävätien vieressä, päädyt tielle päin. Talojen takana on peltoaukeita ja niiden takaa näkyy Aniaksen vanha keltainen päärakennus. Neliömäinen piha aukea Kähtäväntielle, jonka toisella puolella sijaitsee Hemmilä. Lato rajaa tietä ja sen viereen sijoittuvat muut talousrakennukset. Vuoraamaton hirsirakennus Alahemmi on vuodelta 1797 ja lienee yksi vanhimpia taloja Alavieskassa. Pihan perällä asuinrakennusten välissä on vuosiluvulla varustettu talli. Aiemmin läpiajettava luhti on sulkenut pihan umpipihaksi, nykyisin sivu tielle on avoin. Tuulimylly on sijainnut talon takana rannalle päin, kiviröykkiön kohdalla omenapuiden ja pihlajien paikalla. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054131 |
845 |
Pitkälampi 3 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
454417.00000000 |
7336952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054131 |
Kohteessa on kaksi kelopuuta, joissa on leima. Mahdollisesti yksityisen yhtiön leimaamia puita.
Toinen on noin noin 20 metriä pitkä kelo, jonka kyljessä länteen päin 1.5 metrin korkeudella
noin 10 x 5 senttimetrin kokoinen pilkka, jossa on sisäkaarteesta epätasaista puolikuuta
muistuttava leimakirveen leima. (ks. myös alakohde) |
| metsakeskus.1000054132 |
9 |
Vanhapaikka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
369608.00000000 |
7113668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054132 |
Rakennusryhmä on Koriantanhuantien vieressä lähellä Kähtäväntien risteystä keskeisellä ja näkyvällä paikalla kylällä. Tiettävästi Vanhanpaikan puolella Saukonojan ja Vanhanpaikan sillan vieressä, Nikulan pyykkipaikan takana, on ollut sotilastorppa. Torpan kivi on ollut ”sillankorvassa” korkeimmalla kohdalla, mutta on viimeisten ojankaivuiden yhteydessä hautautunut.
Vanhapaikka on ollut yksi kylän isoimmista taloista. Perimätiedon mukaan pihapiirissä olisi ollut neljä isoa rakennusta, yhdellä sivulla läpiajettava luhti, jossa olisi ollut suljettava portti. Myös Vanhallapaikalla on ollut iso kivinavetta. Pihapiirissä on 1700-luvulta peräisin oleva luhtiaitta. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054133 |
543 |
Walkiasuonmäki Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370270.00000000 |
6701798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054133 |
Nummenpään ja Perttulan kylien välinen rajamerkki sijaitsee Aromäellä. Rajamerkki on 1780-luvun isojako-kartassa nimellä Walkiasuonmäki Rå Nro 19. Rajamerkki sijaitsee lohkareisessa rinteessä. Kahden isohkon kiven väliin on kasattu lohkarekivistä kiviröykkiö, joka on noin metrin korkea ja noin metrin kanttiinsa. Tästä lähtee pari metriä pitkä ja puolisen metriä korkea ja leveä kivistä kasattu ”viisari” osoittamaan rajan suuntaa.
Rajamerkki luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi, koska se sijaitsee keskiajalta periytyvien kylien rajalla. Aluerajaus käsittää rajamerkin ja parin metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000054134 |
272 |
Järvineva |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
320582.00000000 |
7082171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054134 |
Asuinpaikka siajitsee Runtujärven kaakkoispuolella etelään viettävässä kivikkoisessa mäenrinteessä. Se koostuu suorakaiteenmuotoisesta kivistä ladotusta rakennuksen perustuksesta, jonka koko on noin 5 x 4 metriä, syvyys noin metrin. Sammaleen peittämä perustus on pohjois-eteläsuuntainen. Eteläpäädyssä on kiviperustuksessa aukko. Muuten rakennelma on yhtenäinen. Kohteen ajoituksesta ei ole tietoa, eikä siitä löydy tietoja vanhoista kartoista. Vanha piilopirtin jäännös?
Kohteesta noin 250 metrin päässä luoteessa siajitseva Runtujärvi on aikoinaan ulottunut etelämmäksi aivan lähelle asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000054135 |
9 |
Ylihautala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
369720.00000000 |
7113796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054135 |
Yli-Hautalan pihapiiri sijaitsee Alavieskan Kähtävän kylällä Koriantanhuantien varrella. Piharaitin varten poikittain sijoittuva asuinrakennus on kookas ja komea vuoraamaton hirsitalo korkealla kiviperustalla. Pihan itälaidalla oleva rakennushistoriallisesti mielenkiintoinen ja harvinainen kivinavetta on perimätiedon mukaan 1700-luvun lopulta. Navetan alaosa on ladottu luonnonkivistä. Navetta on ollut jaettu kahtia, molemmilla perheillä on ollut rakennuksessa oma karja ja sisäänkäynti päistä. Kumpaankin navettaan oli myös vierestä olleesta kaivosta oma vesiränni. Päärakennuksen eteläpuolelle jää vanha patsasaitta, jonka ikää ei tiedetä, rakennus saattaa olla 1700-luvun puolelta. Pihan pohjoispuolella on vanha, puiden ympäröimä paja, jota myöhemmin on käytetty ajoneuvoliiterinä. Päärakennuksen ja patsasaitan väliin jää vanha hirsinen saunarakennus. Tien länsipuolella olevat hirsinen lato ja elosuoja. Pihan eteläpäässä on v. 1762 oleva riihi puontihuoneineen. Riihi on tuotu Mattilasta. Navetan kaakkoispuolella oleva rakennusryhmä, jossa on mm. puulato ja harmaantunut aitta. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1894. Vanhempi talo on mahdollisesti sijainnut lähempänä Isoaojaa kuin nykyinen. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti maastossa. |
| metsakeskus.1000054136 |
241 |
Saukkolampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
411867.00000000 |
7313732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054136 |
Kohde paikannettu Lidarilla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 metriä. |
| metsakeskus.1000054137 |
78 |
Fårholmen |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
286694.00000000 |
6647770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054137 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen pohjoispuolella Lappohjan kirkolta noin 3,4 kilometriä länsiluoteeseen Syningsvikenillä Fårholmenin eteläpuolella matalassa vedessä.
Puurunkoisen aluksen limisaumaan rakennettu hylky, jonka pituus on 25 - 30 metriä. Hylky on noin itä-länsisuunnassa keula itään. Syvyys keulassa on noin yhden metrin ja perässä noin kaksi metriä. Hylky on huomattavan leveä ja vaikuttaa matalakulkuiselta. Hylyssä ei havaittu sikoköliä eikä polvia, jotka viittaisivat kansirakennelmiin. Toisaalta hylky on niin matalassa vedessä, että siitä on voitu purkaa ylemmät rakenteet kokonaan pois. Kylkilankut ovat huomattavan leveitä (noin 35-40 cm). Lankkujen paksuus on noin 5 cm. Puumateriaali on melko kulunutta. Peräranka on osin pystyssä ja siinä on yksi peräsimen kiinnike jäljellä. Peräsin puuttuu, samoin keularanka. Osa hylyn pohjatukeista/kaarista on luonnonvääriä, jolloin niitä ei ole tarvinnut laivaa rakentaessa työstää kovin paljon. Puuaines vaikuttaa olevan havupuuta.
Suomen meriarkeologinen seura ry on kuvannut ja mallintanut hylyn 2024. Sukeltajien arvion mukaan hylyn voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. |
| metsakeskus.1000054138 |
710 |
Skuruviken 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
308405.00000000 |
6666439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054138 |
Sijaintipaikka on Pohjanpitäjänlahden pohjoisosassa Skuruvikenin itäosassa sataman matalassa vedessä osin laiturin alla (2024).
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka päämitat ovat noin 23,5 x 8 metriä. Kyseessä lienee proomun hylky, joka on todennäköisesti liittynyt alueen sahatoimintaan. Alus on ollut massiivista tekoa. Hylystä irronnutta puutavaraa on levinnyt hylyn sisään ja ympäristöön. Hylyn sisällä on
laiturin betonipaino.
Hylky havaittiin vedenalaisinventoinnissa, joka tehtiin putkihankkeen valmistelun yhteydessä 2024. |
| metsakeskus.1000054139 |
710 |
Skuruviken 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
308015.00000000 |
6666158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054139 |
Sijaintipaikka on Pohjanpitäjänlahden pohjoisosassa Skuruvikenin itäosassa.
Puinen avoveneen hylky, joka on kooltaan noin 7 x 2 metriä. Hylyn sisällä sen keskiosassa on metallinen laite, joka vaikuttaa vinssauslaitteelta. Venettä on mahdollisesti käytetty tukkien siirtämisessä.
Skuruvikenin historiallisissa ilmakuvissa vuosilta 1946 ja 1949 alueella näkyy rannan lähelle kiinnitettyjä tukkilauttoja ja niitä ympäröiviä puomeja. Uittotoimintaa näkyy ilmakuvissa myös Pohjankurun satamassa hylyn sijaintipaikalta pohjoiseen vuosina 1951 ja 1959, ks. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ (haku sanalla Skuruviken). |
| metsakeskus.1000054140 |
785 |
Säräisniemi Juusola |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
490210.00000000 |
7147033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054140 |
Laserkeilausaineiston perusteella paikalla on vallin ympäröimä kuoppa, jonka halkaisija vallin laelta mitattuna noin 4 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Todennköinen hiilimiilu. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054141 |
9 |
Keski-Hautala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
369770.00000000 |
7113953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054141 |
Kohde sijaitsee Aniaksentiestä lounaaseen lounaaseen Ylihautalaan vievän pihatieksi muuttuneen kärrypolun molemmin puolin. Komea aitta sekä talli sijaitsevat molemmin puolin pihatietä. Vanha päärakennus on suullisen tiedon mukaan purettu sädesienen vaivaamana pois. Tien varteen poikittain sijoittuvat porakivet muistuttavat enää rakennuksen sijainnista. Keski-Hautalan ensimmäinen talo oli siirretty Yli-Hautalan pihasta. Nykyinen asuinrakennus on 1950-luvulta ja rakennettu entisen tuulimyllyn paikalle. Paikalla on jäljellä mahdollisesti jo 1700-luvulta peräisin oleva pitkä tallirakennus ja taitekattoinen aitta. Tallin vieressä on ollut navetta, joka on ollut 10 m pitkä. |
| metsakeskus.1000054142 |
9 |
Hautala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
369553.00000000 |
7114079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054142 |
Vierekkäiset pihat Rinta-Harju ja Ala-Hautala sijaitsevat Aniaksentien varrella, mäen kumpareella näkyvällä paikalla. Hautala on vanha talo, josta on jakamalla muodostettu seitsemän nykyistä taloa. Pihassa on säilynyt runsaasti vanhaa talousrakennuskantaa.
Rinta-Harjun paikalla on jäljellä vielä komea talli, jossa tallin lisäksi on heinätalli, puoji, kaluvaja, ja jonka toisessa päässä on kamarit kahdessa kerroksessa. Rakennus lienee vanha, sisällä on myllyn käsikivet, joissa on vuosiluku 1788. Talolle johtavan tien varrelle jää aitta ja tien haaraan mm. riihi. Hautalan nimi juontaa todennäköisesti tervahaudoista, joita on ollut talojen kohdalla tien ja Alasuon peltojen välissä. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054143 |
635 |
Rautavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381503.00000000 |
6801453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054143 |
Laaja-alainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kukkia-järven itälaidalla, Rautian tilan lounaispuolella. Paikalla on muinaisrantaterassi, jonka alueelle tehdyistä lapionpistoista löydettiin kvartsi-iskoksia, pii-iskos, keramiikkaa ja palanutta luuta. Kivikautisia löytöjä saatiin noin 150 metriä pitkältä ja noin 22-24 metriä leveältä vyöhykkeeltä. Koekuoppien perusteella maaperä löytöalueella on vähäkivistä hiekkaa. Havaintojen itä-, pohjois- ja eteläpuolella maa nousee ja muuttuu kivikkoisemmaksi.
Löydöt tehtiin heti pintaturpeen/kunttakerroksen alta, paikoitellen nokisen hiekkamaan pinnalta, max. 15 cm syvyydeltä. Yhden löytökuopan kohdalla turpeen alla on noin 15 cm noen sekaista hiekkaa eli kulttuurikerrosta. Koskematon pohjahiekka alkaa noin 25 cm:n syvyydeltä. Paikalla on joitakin vuosia sitten ajettu metsäkoneella, jonka jäljiltä maastossa on nähtävissä heinittyneitä ajouria. Ajouria lukuunottamatta paikka vaikuttaa ehjältä. |
| metsakeskus.1000054144 |
635 |
Rautavuori 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
381424.00000000 |
6801521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054144 |
Rautian tilan lounaispuolella, Kukkia-järven vanhalla tasaisella rantaterassilla havaittiin kaksi kuoppaa. Suurempi niistä sijaitsee lähempänä rantaa ja pienempi edellisestä kuusi metriä koilliseen. Isompi kuoppa on muodoltaan soikeahko, ja sen koko on noin 1,3 x 1,9 metriä ja syvyys noin 60 cm. Sen reunat ovat hieman koholla, mutta mitään selkeää vallia ei ole. Pohjalle tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin turvetta ja oksia noin 20 cm paksuudelta. Niiden alla oli pienten hiilenpalojen ja noen sekaista hiekkamoreenia noin 5–6 cm, ja sen alla koskematon hiekkamoreeni. Pienempi kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on noin 1 m ja syvyys noin 40 cm. Senkin pohjalla havaittiin hieman hiilensekaista maata. Kohteet ovat mahdollisesti pieniä historiallisen ajan hiilihautoja. Kuoppien jyrkähköjen seinämien ja huuhtouman puuttumisen vuoksi kohteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet kovinkaan vanhoilta, mutta tarkka ajoitus tai funktio ei inventoinnissa selvinnyt. |
| metsakeskus.1000054145 |
635 |
Rautavuorentie |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
381670.00000000 |
6801442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054145 |
Rautavuoren länsipuolella, Mohlinlahden mökeille vievien teiden välisellä metsäalueella havaittiin pitkänomainen kuoppa. Kuoppa on noin 2,8 m pitkä ja noin 1,5 m leveä, syvyys alle 50 cm. Kuoppaa kiertää epämääräinen vallintapainen (leveys max. 1 m, korkeus 25 cm).
Kuopan pohjalle tehdyssä lapionpistosta erottui kivistä karkeaa hiekkaa ilman selkeää huuhtoumakerrosta. Muotonsa puolesta kuoppa olisi mitä tyypillisin kaskeamiseen liittyvä naurishauta, mutta sen ympäristöstä ei tavattu mitään muuta kaskeamiseen viittaavaa. Selkeästi ihmistekoinen kuoppa jää tarkemmin määrittelemättömäksi ja ajoittamattomaksi kuoppajäännökseksi, mutta todennäköisesti se liittyy historiallisen ajan elinkeinotoimintaan. |
| metsakeskus.1000054147 |
9 |
Mattilanperä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
368595.00000000 |
7112641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054147 |
Mattila eli Mattilanperän kylä sijaitsee Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varrella. Kerrotaan, että alkuaan Mattilakin olisi ollut piilopirtti. Ensimmäinen talo on ollut metsikössä talojen takana. Metsän ympäröimä viljelysalue, jolla on tiivis yhtenäinen talouskeskusryhmä. Asuinpihan ympärillä on paikalle siirretty asuinrakennus 1700-luvulta (kuisti 1930-luvulta), toinen 1860-luvun asuinrakennus, vaja sekä piharakennus, jossa on myös asunto. Pihapiirin ulkopuolella on aittoja (vanhin v. 1763), vaja ja sauna. Asuinpaikan jälkeen ovat navettapihat, joita rajaavat uusi navetta, vajat, vinttikaivo, sauna sekä kaksi kivinavettaa 1700-luvulta. Näiden hirsiosat on uusittu palon jälkeen v. 1815 ja navetat ovat tämän aikaisessa asussaan toisen navetan jatkeeksi rakennettuja ulkorakennuksia lukuun ottamatta. Näiden vieressä sijaitsee toinen asuntopiha: talousrakennus sekä asuinrakennus vuodelta 1957.
Kylä on sukukylä, joka on syntynyt alun perin yhden kruununuudistilan maille. Nykyisin kylässä on viisi talouskeskusta, joista neljällä on sukulaisuussuhde. Mattilan kruununtila on perustettu 1759 ja se nautti aluksi kuuden vuoden verovapautta, jota jatkettiin 1766 kuudella vuodella. 1771 tila sai 18 vuoden verovapauden, lopullisesti tila joutui verotuksen piiriin 1837 ja lunastettiin perintötilaksi 1897. Tila perustettiin alkuaan erämaahan, varsinaisia laajoja viljelyksiä ei alueella ole. Tulotien varrella on useita vanhoja hirsirakennuksia.
Rakennuskeskittymän ulkopuolella pellon laidassa oleva jalka-aitta on valmistunut 1763, neljä vuotta kruununtilan perustamisen jälkeen. Vanhin asuinrakennus, Koivisto on 1700-luvulta. Se on vuoraamaton hirsirakennus, jossa on viitteitä siitä, että se on ollut alkuaan savupirtti, kuisti on 1930-luvulta. Vieressä on talli-puojirakennus lähes kiinni viereisessä asuinrakennuksessa.
Toinen asuinrakennus, nk. ylätupa, on vuodelta 1879. Vieressä on ollut myös leivintupa. Vinkkelissä oleva asuinrakennus on korjattu tallin päässä olleesta puoji-liiterirakennuksesta. Eteläpuolelle syntyi sotien jälkeen itsenäinen tila. Rakennukset siirrettiin paikalle Kähtävän kylältä.
Kivinavetat on rakennettu 1700-luvulla. Navetoissa on kaksi kivikehää, joiden välissä eristekerroksena on hiekka. Nykyiset hirsikehät ovat vuodelta 1813 entisten tuhouduttua tulipalossa. Rakentaja on saanut 20 vuoden verovapauden 1775 rakentamastaan kivinavetasta. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054149 |
148 |
Rakkil-Àánà Jävri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524219.00000000 |
7695783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054149 |
Annanjärven koillispäässä, hiekkapaljastuman reunassa, havaittiin muutamia palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Kohde sijaitsee noin 70 m etelään liesilatomuskohteesta, hieman alemmalla tasolla. Löytöjen perusteella paikalla on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä ja varpuja. |
| metsakeskus.1000054149 |
148 |
Rakkil-Àánà Jävri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
524219.00000000 |
7695783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054149 |
Annanjärven koillispäässä, hiekkapaljastuman reunassa, havaittiin muutamia palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Kohde sijaitsee noin 70 m etelään liesilatomuskohteesta, hieman alemmalla tasolla. Löytöjen perusteella paikalla on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä ja varpuja. |
| metsakeskus.1000054150 |
777 |
Pahkavaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
619004.00000000 |
7241677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054150 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto ja maastokartta-merkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054151 |
777 |
Lauttasuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
619881.00000000 |
7240580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054151 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto ja maastokartta-merkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054152 |
286 |
Tervahaudanmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495216.00000000 |
6737285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054152 |
Lidar-visualisoinnissa selkeästi erottuva tervahauta, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054153 |
777 |
Sikavaara 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
617705.00000000 |
7239596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054153 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Lidar-havainto ja maastokartta-merkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054154 |
777 |
Sikavaara 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
617430.00000000 |
7239640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054154 |
Lidar-kuvien perusteella kohteessa on noin 300 metrin matkalla rinteen päällä ainakin 15 poteroa/korsua. Kooltaan ne ovat noin 4-6 metrisiä. Aluerajaukset on tehty Lidar-kuvien perusteella.
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa. |
| metsakeskus.1000054155 |
935 |
Tuntinpohja |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
538855.00000000 |
6714246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054155 |
Santaniementiehen eteläpäästään rajoittuva, noin 600 m:n pituinen panssarieste, joka on merkitty maastokarttaan. Maastokäynnin yhteydessä este osoittautui neliriviseksi kiviesteeksi, joka oli eteläosaltaan puuston ja tiheän kaislikon peitossa. Vaikean saavutettavuuden vuoksi ei kohteesta ollut maastossa mahdollista tehdä tarkkoja havaintoja. |
| metsakeskus.1000054156 |
777 |
Sikavaara 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618177.00000000 |
7239513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054156 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Lidar-havainto ja maastokartta-merkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054157 |
564 |
Pyyryväiskangas itä |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433641.00000000 |
7218560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054157 |
Pyyryväiskankaan itäosassa matalalla harjanteella on ainakin viisi kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 - 3 metriä ja syvyys 30-50 cm. Eteläisimmmän kuopan pohjalla on todettu palaneita kiviä, joten kyseessä todennäköiset keittokuopat. |
| metsakeskus.1000054159 |
205 |
Hautakangas länsi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495262.00000000 |
7113001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054159 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054160 |
205 |
Hautakangas länsi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495187.00000000 |
7112866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054160 |
Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija noin 17 metriä. Tervahauta 2: halkaisija 12 noin 12 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054161 |
753 |
Stormosskärret 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
409527.00000000 |
6693635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054161 |
Kuopat tarkastettiin Lidar-havainnon takia. Kohde sijaitsee Sipoon itäosassa tien 148 pohjoispuolella olevan louhosalueen (Öljytie 550) pohjoispuolisen vielä louhimattoman mäen rinteessä. Maasto on jyrkkä rinne, joka laskee länteen Stormosskärretiin. Pohjoisempi kuoppa on kooltaan 4 x 3 metriä. Se on auki alarinteeseen. Kuopan ympärillä on ojamaisia uria. Kuopan syvyys on 80 cm.
Tästä kuopasta 20 metriä etelään on toinen vastaava kuoppa. Kuopat ovat mahdollisesti tervahautoja. |
| metsakeskus.1000054162 |
205 |
Hautakangas länsi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495130.00000000 |
7112758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054162 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto ja maastokarttamerkintä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054163 |
205 |
Hautakangas länsi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495391.00000000 |
7113160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054163 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054165 |
753 |
Lillstrand 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408753.00000000 |
6693035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054165 |
Kolme erilaista rajamerkkiä samalla, etelä-pohjoissuuntaisella linjalla. |
| metsakeskus.1000054166 |
205 |
Otanmäki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505050.00000000 |
7110631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054166 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054167 |
205 |
Virsusuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509051.00000000 |
7109964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054167 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,9 metriä. Tarkastettava |
| metsakeskus.1000054168 |
753 |
Lillstrand 5 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408767.00000000 |
6693046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054168 |
Röykkiö sijaitsee kallion laella ja on malliltaan pyöreähkö. Sen halkaisija on 4 metriä. Röykkiötä on jonkin verran hajotettu ja sen sisällä näyttäisi olevan maakumpu. Röykkiöstä erkaantuu kaksi pientä kivijonoa lounaaseen ja kaakkoon. Kyseessä on todennäköinen rajaröykkiö ja kivijonot ovat toimineet viisarikivinä. Rajalinja näkyy vuoden 1931 kartassa. |
| metsakeskus.1000054169 |
753 |
Lillstrand 6 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
408843.00000000 |
6693050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054169 |
Röykkiö sijaitsee kallion pohjoisrinteen juurella. Röykkiö koostuu suurehkoista, pyöreistä kivistä ja se on lähes neliön mallinen, kooltaan 150 x 150 cm. Röykkiön luoteispäädyssä seisoo pitkänomainen, pyöreähkö pystykivi, korkeudeltaan noin 90 cm. Kivi on tuettu pystyyn kiilamaisella kivellä. Pystykiveä ympäröivän röykkiön kiviä on yhdessä tai kahdessa kerroksessa. |
| metsakeskus.1000054170 |
205 |
Otanmäki 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505098.00000000 |
7109976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054170 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054174 |
205 |
Otanmäki 4 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
505340.00000000 |
7109935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054174 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,0 metriä. Tarkastettava |
| metsakeskus.1000054175 |
753 |
Herrängsbergen |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408657.00000000 |
6693255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054175 |
Kallion yli etelä-pohjoissuuntaisesti kulkeva pienten kivilatomusten muodostama jono. Eteläpäässä on kaksi neliskulmaista latomusta. Alempana etelässä jyrkän rinteen juurella on kolmas latomus, joka on hieman hajonnut. Kyse lienee aidantolppien sijoista. Kivilatomusten linjalla kulkee kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054178 |
753 |
Herrängsbergen 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408668.00000000 |
6693295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054178 |
Kallion yli etelä-pohjoissuuntaisesti kulkeva yhdentoista pienen kivilatomuksen muodostama jono. Kyse lienee aidantolppien sijoista. Kivilatomusten linjalla kulkee kiinteistöraja. Latomuksesta toiseksi eteläisin on pieni röykkiö, jossa on kyljellään makaava pitkänmallinen kivi, mahdollinen viisarikivi, joka on saattanut olla pystyssä. Rakenteiden yhteydessä on piikkilankaa. |
| metsakeskus.1000054179 |
297 |
Häpeänsuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
507097.00000000 |
6988927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054179 |
Paikalla on vinovalovarjosteen visualisoinnista havaittu kolme tervahautaa tai hiilimiilunpohjaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054180 |
297 |
Maununsuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
507099.00000000 |
6989553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054180 |
Paikalla on kaksi tervahautaa tai hiilimiilunpohjaa, jotka on havaittu laserkeilausaineiston visualisoinnista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054182 |
753 |
Byträsk 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
403534.00000000 |
6686385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054182 |
Rajamerkki sijaitsee Byträskin etelärannalla kolmen tilan rajan risteyksessä. Maasto on pohjoiseen viettävää metsärinnettä. Rajamerkin koko on 1,5 x 2 metriä ja korkeus 70 cm. Se on neliön muotoinen kivilatomus ja keskellä on pystykivi, johon on kaiverrettu 93. Rajamerkki on jo kartassa vuodelta 1884, tilat Kuras ja Mågs. |
| metsakeskus.1000054183 |
753 |
Igelträsket |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
403036.00000000 |
6687845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054183 |
Kalliolla on rajamerkkejä ja viisarikiviä. Niitä on lounais-koillissuuntaiselta rajalta noin 280 metrin matkalta. Varsinainen rajamerkki on näistä keskimmäinen. Se on nelikulmainen latomus 1,2 x 1,1 metriä. Korkeus on 80 cm. Pystykivessä on kaiverrus "112". Keskimmäinen rajakivi on kiinteistörajan kulmana, mutta siitä itään päin rajaa ei enää ole. Kylänraja, joka näkyy vuoden 1783 kartassa. |
| metsakeskus.1000054187 |
564 |
Särkilampi W |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437212.00000000 |
7201676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054187 |
Maanmittauslaitoksen tuottaman 5p laserkeilausaineiston perusteella paikalla on halkaisijaltaan noin 22 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000054189 |
887 |
Vohlissaari 3 |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
309980.00000000 |
6776251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054189 |
Metallinilmaisinharrastajat olivat löytäneet lohkotuista kivistä kootun nelikulmaisen kivirakennelman. Tämä kohde sijaitsee saaren pohjoisrannalla rinteessä. Kivissä on lohkomisjälkiä ja ne ovat suurikokoisia. Rakenteessa havaittiin tarkastuksessa myös tiiliä. Rakennelma on 2mx 2m ja noin 120 cm korkea. Päällä ei ole pystykiveä. Rakenteessa on selkeä ”uloke” koilliskulmassa. Tasainen katto. |
| metsakeskus.1000054193 |
146 |
Hölkänranta 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
715674.00000000 |
6956114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054193 |
Hölkönrannan koillispäässä, Siltasuon laidalla erottuu Lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilulta vaikuttava rakenne.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054195 |
146 |
Hölkönranta 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
715510.00000000 |
6956175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054195 |
Hölkönrannantien varrella, aivan tien vieressä erottuu lidar-korkeusmallissa (12.12.2024) tervahaudalta tai hiilimiilulta vaikuttava rakenne. Rakenne on halkaisijaltaan noin 14 metrinen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054198 |
146 |
Hölkönranta 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
715248.00000000 |
6956144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054198 |
Hölkönrannantien pohjoispuolisella kankaalla erottuu lidar-korkeusmallissa (12.12.2024) hiilimiilulta vaikuttava rakenne. Miilun halkaisija on mallin mukaan noin 20 metriä ja siinä on selvästi erottuvat ilmanottoaukot.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054199 |
146 |
Hölkönranta 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
715248.00000000 |
6956144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054199 |
Hölkönrannantien pohjoispuolisella kankaalla erottuu lidar-korkeusmallissa (12.12.2024) hiilimiilulta vaikuttava rakenne. Miilun halkaisija on mallin mukaan noin 20 metriä ja siinä on selvästi erottuvat ilmanottoaukot.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054200 |
146 |
Hölkönranta 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
715208.00000000 |
6955849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054200 |
Hölkönrannan etelälaidalla olevalla kankaalla erottuu lidar-korkeusmallissa (12.12.2024) kaksi vierekkäin rakennettua hiilimiilun pohjaa. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 15-18 metrisiä ja niissä on selvät ilmanottoaukot.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054204 |
146 |
Urvonsaari 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
713817.00000000 |
6956451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054204 |
Urvonsaaren lounaisreinalla erottuu Lidar-korkeusmallissa (12.12.2024) hiilimiilulta vaikuttava rakenne. Rakenteen halkaisija on noin 20 metriä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054210 |
260 |
Kuolemalampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644120.00000000 |
6854757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054210 |
Suurikokoinen ja selväpiirteinen tervahauta erottuu lidar-korkeusmallissa ja se on myös merkitty maastokartalle. Korkeusmallin perusteella rakenne on suppilomainen, halkaisijaltaan liki 20 metrinen. Juoksutusrännin paikka erottuu mallissa tervahaudan lounaispuolella.
Muinaisjäännös ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054211 |
976 |
Armassaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352484.00000000 |
7351691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054211 |
Mahdollinen tervahauta, paikannettu lidarilla. Kohde on halkaisijaltaan noin 9,5 metriä. |
| metsakeskus.1000054214 |
205 |
Honkamäki |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27009 |
498151.00000000 |
7113202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054214 |
Kohde löytyi vanhojen karttojen avulla. Paikalle on merkitty vuoden 1927 metsätalouskarttaan metsänvartijatila. Tilasta oli jäljellä kolme rakennuksen jäännöstä, seitsemän peltoröykkiötä ja pieni kuoppa. Pellot erottuivat vielä maastossa tasaisina tiheää kuusikkoa kasvavina alueina tien molemmin puolin.
Rakennus jäännös 1 : Noin 6 x 4 m kokoinen kivestä rakennettu kellarin jäännös. Kivet on muurattu laastilla ja kellarissa on ollut puusta (hirsistä ja laudoista) tehty harjakatto, josta on kummassakin päädyssä vielä jäänteitä. Muuten katto on romahtanut, muttei kellarin sisään. Kellari on kaivettu maan sisään ja sitä peittää nyt sammaleen peittämä kumpu. Oviaukko on kaakkoislaidalla ja rakennus on kaakko-luodesuuntainen. Kellariin on johtanut noin 1-1,2 m pitkä eteinen ja lankuista tehtyjä ovia on ollut kaksi.
Rakennus jäännös 2: Mahdollinen rakennuksen pohja. Lounaisreunalla on pienten sammalien peittämien kivien rivi, muuten pohja erottuu suorakaiteenmuotoisena kakkuna, jossa on keskellä pitkulainen noin 20 cm syvä kuopanne.
Rakennus jäännös 3: Betoninen rakennuksen perustus, jonka keskellä on 2 x 1 m kokoinen
betonilaatta. Laatta on luultavasti uunin perustus. Betonirakenteet ovat peittyneet sammaleeseen. Perustus on noin 20-30 cm korkea ja 15 cm paksu. Rakennuksen koko on noin 6 x 4,5 m.
Peltoröykkiö 1: Isojen sammaleen peittämien kivien kasa. Kasan laidalla kasvaa suuri kolmihaarainen koivu, jonka halkaisija noin 60 cm. Kasan koko on noin 2 x 3 m ja sen yhdellä laidalla on metallinen vati.
Peltoröykkiö 2: Sammaleen peittämä isojen kivien kivikasa, jonka koko on noin 1,5 x 1 m.
Peltoröykkiö 3: Sammaleen peittämä pitkä ja kapea kivikasa, jossa isoja kiviä. Voi olla myös kiviaidan pätkä. Kasan pituus on 5 m ja leveys noin 1 m.
Peltoröykkiö 4: Melko matala sammaleen peittämää kivikkoa, joka voi olla raivausröykkiö tai kiviaitaa. Pituus noin 10m ja leveys vaihtelee.
Peltoröykkiö 5: Sammaleen peittämä kivikasa, jonka halkaisija noin 1,5 m.
Peltoröykkiö 6: Suuria kivenlohkareita, joita peittää sammal. Päällä kasvaa kataja. Halkaisija noin 1,5 m.
Peltoröykkiö 7: Sammaleen peittämä kivikasa, jonka halkaisija on noin 1,2 m.
Kuoppajäännös: Pieni kuoppa, jonka halkaisija on noin 1 m ja syvyys noin 30 cm.
Tieto on saatu Metsähallituksen ylläpitämästä PAVE-paikkatietojärjestelmästä
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054218 |
257 |
Morudd |
10001 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
365955.20167716 |
6671773.60007691 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054218 |
Maastokarttaan niemelle on merkitty muinaishauta. Aarne Europaeus (1922) mainitsee teoksessaan Fornfynd från Kyrkslätt och Esbo socknar (s. 183), että Morudd-nimisellä niemellä sijaitsisi röykkiö. Maininta viitannee nykyisin Mornina tunnettuun niemeen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054226 |
149 |
Bolstad Nyängen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
331244.00000000 |
6663522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054226 |
Hiilimiilun jäännös sijaitsee Inkoon Bolstadin kylässä Nyängen-nimisen peltoaukean eteläpuolella, noin 40 metriä pellon reunasta. Alue on hiekkapohjaista varttunutta kuusikkoa. Miilun jäännös erottuu maastossa matalana kumpareena, jota reunustaa eteläosassa matala, vain parikymmentä senttiä syvä kaivanto, pohjoisreunassa sitä reunustaa kolme noin 1 x 2 metrin kokoista alle puoli metriä syvää kuoppaa. Hiilimiilun läpimitta kuoppien ulkoreunasta mitattuna on noin 12 metriä, kumpareen halkaisija on noin 9 metriä. |
| metsakeskus.1000054227 |
149 |
Furu Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
332118.00000000 |
6664494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054227 |
Kolmen historiallisen kylän välinen rajamerkki sijaitsee edelleen Bolstadin, Rankilan ja Bredslätin kylien välisellä rajalla Furuporten nimisellä kallioalueella. Rajamerkki on merkitty kylien isojakokarttoihin (esim. KA B12:8/1-5 Bolstad; Bolstad och Torp: Karta öfver egorne med delnings- och rösebeskrifning (1768-1769). Kartassa on merkintä N:o 11 Furu Rå. Kylien välinen raja periytynee jo keskiaikaan, kuten niiden asutuskin. Itse rajamerkki nykyisessä muodossaan on ehkä 1700-luvulta.
Merkki on kasattu kivistä kallion päälle. Kiviä on erikokoisia 3–4 kerroksessa, suurimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 0,7 metriä ja ne muodostavat noin 1,5 metriä kanttiinsa olevan ja metrin korkuisen nelikulmaisen röykkiön, jonka välejä on täytelty pienemmillä kivillä. Merkin keskellä on pystyssä laakakivi, joka nousee noin puoli metriä ylös röykkiöstä. Numeroa merkissä ei näy. |
| metsakeskus.1000054231 |
149 |
Oxhagen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
339489.00000000 |
6664172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054231 |
Röykkiö sijaitsee Inkoon Rådkilan kylän koillispuolella, voimajohtoaukean etelälaidassa. Röykkiö on kasattu ilmeisesti pienen kalliopaljastuman päälle. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisija on noin 6–7 metriä ja korkeus on noin metri. Röykkiö on sammaloitunut, sen keskiosaa on kaiveltu ja röykkiön kiviä on muutenkin siirrelty. Röykkiö muistuttaa noin 500 metriä itään olevan Halvdelskärrin röykkiötä 1. Kyseessä on todennäköisesti pronssi- tai rautakautinen muinaishauta. |
| metsakeskus.1000054231 |
149 |
Oxhagen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
339489.00000000 |
6664172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054231 |
Röykkiö sijaitsee Inkoon Rådkilan kylän koillispuolella, voimajohtoaukean etelälaidassa. Röykkiö on kasattu ilmeisesti pienen kalliopaljastuman päälle. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisija on noin 6–7 metriä ja korkeus on noin metri. Röykkiö on sammaloitunut, sen keskiosaa on kaiveltu ja röykkiön kiviä on muutenkin siirrelty. Röykkiö muistuttaa noin 500 metriä itään olevan Halvdelskärrin röykkiötä 1. Kyseessä on todennäköisesti pronssi- tai rautakautinen muinaishauta. |
| metsakeskus.1000054233 |
149 |
Rävlyåsen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
331689.00000000 |
6663959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054233 |
Hiilimiilun jäännös sijaitsee Inkoon Bolstadin kylässä Rävlyåsenin länsipäässä, alue on melko tasaista hiekkapohjaista varttunutta sekametsää. Miilun pohja erottuu maastossa kehämäisenä vallina. Valli on korkeudeltaan 0,5–1 metrin korkuinen ja leveydeltään 1–2 metriä. Vallien sisässä oleva alue on tasainen. Miilun läpi on ajettu metsäkoneella. Miilussa on tuulenkaato, jossa näkyy hiiltä ja nokea, kuten myös miilun tehdyssä koepistossa. |
| metsakeskus.1000054234 |
576 |
Honolanrimmi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
404325.00000000 |
6800041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054234 |
Hiilimiilu sijaitsee Honolanrimmin pienestä lammesta noin 320 metriä itäkaakkoon. Neliön muotoinen miilu on tehty loivasti pohjoiseen laskevaan kivikkoiseen rinteeseen. Sen halkaisija valleineen on noin 14 metriä. Miilua kiertää noin metrin levyinen oja, jonka ulkoreunoilla on ojasta kaivetun maan ja kivien sekainen valli. Vallin leveys on noin 1-1,5 metriä ja korkeus ympäröivän maastoon nähden noin 30 cm. Ojan syvyys on noin 40-80 cm. Metsäkone on ajanut miilun yli ja sen päälle on kaadettu puita. Keskelle tehdyssä lapionpistossa hiilensekainen hiekka alkoi heti turpeen alta. |
| metsakeskus.1000054235 |
576 |
Honolanrimmi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
404114.00000000 |
6800022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054235 |
Neliön muotoinen hiilimiilu sijaitsee Honolanrimmin itäpuolella kulkevasta metsätiestä noin 40 metriä itään. Paikalla kasvaa kuusimetsää. Miilun halkaisija on kokonaisuudessaan noin 13 metriä, ja miilua ympäröi reilun metrin levyinen oja, jonka syvyys on noin 0,5-1 metriä. Ojien ympärillä ei ole selkeää vallia, mutta maa on hieman koholla ulkoreunoilta ja maan pinnalla on muutamia ojasta nostettuja kiviä. Inventoinnissa 2024 miilun keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin hiiltä ja hiilensekaista hiekkaa heti pintaturpeen alta. |
| metsakeskus.1000054236 |
576 |
Honolanrimmi 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
404043.00000000 |
6799671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054236 |
Neliskulmainen hiilimiilu sijaitsee Honolanrimmi-nimisen kosteikkoalueen eteläosassa, etelälounaaseen laskevan mäen rinteessä. Maasto on avointa kuusimetsää. Miilu on päältä ympäröivään maastoon nähden melko tasainen ja se erottui sitä ympäröivien ojien avulla. Miilun halkaisija on laserkeilausaineiston mukaan kokonaisuudessaan noin 16 metriä. Ojien leveys on noin 1,5 - 2 metriä ja syvyys 0,4-0,8 metriä. Ojien ulkoreunoilla on ojista kaivettua maata ja kiviä, muttei selkeitä valleja. Kohteen keskelle tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin hiilensekaista moreenihiekkaa heti pintaturpeen alta. Miilun keskellä kulkee metsäkoneen ajourat ja sen päälle on kaadettu pienehköjä puita. |
| metsakeskus.1000054237 |
576 |
Honolanrimpi 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
404532.00000000 |
6799440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054237 |
Inventoinnissa 2024 havaittiin loivassa etelälounaaseen laskevassa rinteessä pitkänomainen kuoppa, jonka ympärillä on vallit. Kuopan koko on noin 1 x 3,5 metriä ja valli on noin 0,5-1 m leveä ja korkeus 40-60 cm korkea. Kuoppa on V:n mallinen ja sen syvyys on noin 40-50 cm. Keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin turpeen alla noin 5 cm sekoittunutta hiilensekaista hiekkaa. Kohteen ympärillä tehty metsänhoitotöitä jokunen vuosi sitten ja maasto muokkaantuneen oloista. |
| metsakeskus.1000054238 |
149 |
Rödjörna |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
332518.00000000 |
6665101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054238 |
Hiilimiilun jäännös sijaitsee Inkoon Rankilan kylässä Rödjorna-nimisen pellon länsipuolella, noin 50 metriä pellon reunasta. Alue on tasaista hiekkapohjaista varttunutta mäntykangasta.
Miilun kohdalla oli tiheään kuolleita saniaisia, jotka olivat syksyn ruskeaksi muuttamat, joten miilun muotoa ja kokoa oli mahdoton hahmottaa. Miilu erottuu kuitenkin hyvin ilmalaserkeilausaineistossa. Miilua kiertää kehävalli, joka vaikuttaisi maastohavaintojen perusteella olevan noin puoli metriä korkea ja 1–2 metriä leveä. Miilu sisäosa on tasainen. Miiluun tehdyssä koepistossa erottui selvä nokikerros.
Miilun pohjasta noin 20 metriä länsiluoteeseen on suorakaiteenmuotoinen painanne, joka myös näkyy ilmalaserkeilausaineistossa. Painanne on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja sitä ympäröi matala valli. Tarkkoja havaintoja ei pystynyt tekemään, koska painanne oli myös kuivuneen kasvillisuuden peitossa. Miilun suuntaan vaikuttaisi kuitenkin olevan oviaukko. Mahdollisesti kyseessä on miilunpolttajien maja. |
| metsakeskus.1000054239 |
149 |
Träskes ända Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
333527.00000000 |
6669945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054239 |
Inkoon ja Lohjan pitäjien välinen rajamerkki sijaitsee noin 50 metriä Pålsträsketin itäpäästä itään, Stenbergetin kallioisen mäen luoteispäässä kallion reunalla. Rajamerkki on samalla myös Inkoon Vassbölen ja Pålsbölen kylien raja. Raja periytynee jo keskiaikaan, kuten pitäjien ja kylien asutuskin. Itse rajamerkki nykyisessä muodossaan on ehkä 1700-luvulta. Rajamerkki on merkitty ainakin Pålsbölen tiluskarttaan 1768–1780 (KA B13a:3/1–3 Pålsböle; Karta öfver egorne med beskrifning) nimellä N:o 4 Träskes ända Rå.
Merkki on kasattu kivistä kallion päälle. Kiviä on erikokoisia 3–4 kerroksessa, suurimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 0,7 metriä ja ne muodostavat noin 1,5 metriä kanttiinsa olevan ja metrin korkuisen nelikulmaisen röykkiön, jonka välejä on täytelty pienemmillä kivillä. Merkin keskellä on pystyssä laakakivi, joka nousee noin puoli metriä ylös röykkiöstä. Numeroa merkissä ei näy. |
| metsakeskus.1000054240 |
444 |
Digersdam rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
333277.00000000 |
6672114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054240 |
Vähä-Teutarin ja Iso-Teutarin kylien välinen rajamerkki purouoman varressa 430 metriä Hemträsketistä itään. Raja juontunee jo keskiaikaan, kuten pitäjien ja kylien asutuskin. Itse rajamerkki nykyisessä muodossaan on ehkä 1700-luvulta. Rajamerkki on merkitty ainakin Vähä-Teutarin kylän tiluskarttaan vuodelta 1779. Nimeä merkillä ei ole, kartassa on vain numero 6. (P B27a:28/1–4 Vähäteutari / Ytter-Tötar; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1779–1779)). Rajamerkin nimeksi on ilmoitettu Digersdam rå N:o 10 Iso-Teutarin isojaon täydentämiskartassa vuodelta 1913 (B27a:8/2–10 Iso-Teutari / Stor-Tötar; Isojaontäydentäminen, tiluskartta ja asiakirjat).
Merkki on kasattu kivistä purouoman pohjoisreunalle. Nimi viittaa paikalla olleeseen patoon. Uomaa on tässä kohti louhittu kallioon noin 10 metrin matkalta, louhittu uoma on paikoin lähes 3 metriä syvä. Ehkä tätä kautta on kuivatettu ylempänä maastossa olevia soita ja ehkä uomaa on padottu välillä. Patorakenteista ei havaittu merkkejä. Louhintatyön ajankohdasta ei ole tietoa. Louhintajätettä on uoman reunoilla.
Rajamerkin röykkiökiveys on sammaloitunut ja noin puoli metriä korkea, kiviä on ehkä kahdessa kerroksessa. Rajamerkin röykkiön koko on noin 1,5 metriä kanttiinsa. Merkin keskellä on pystyssä laakakivi, joka nousee noin 30 cm ylös röykkiöstä. Numeroa merkissä ei näy. |
| metsakeskus.1000054241 |
205 |
Myllykoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
519662.00000000 |
7101585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054241 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054243 |
297 |
Kuttakoski 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
503013.00000000 |
6969831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054243 |
Lidar-5p-aineistossa havaittiin uusi todennäköinen hiilimiilukohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054244 |
297 |
Kuttakoski 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
502925.00000000 |
6969882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054244 |
Lidar-5p-aineistossa havaittiin uusi todennäköinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054245 |
71 |
Leppiräme |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
428364.00000000 |
7117450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054245 |
Paikalla on peruskartalle merkitty ja maanmittauslaitoksen tuottamassa 5p lasrekeilausaineistossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija valleineen on noin 20 metriä. Halssi on kohti etelää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054246 |
686 |
Lamminpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496745.00000000 |
6940799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054246 |
Tervahaudan sisähalkaisija on vain 1,5–2 m ja syvyyttä sillä on 1,8 m. Vallit ovat 3 m leveät ja korkeudeltaan 0,5–1 m. Selkeää halssia ei ole havaittavissa, joten on mahdollista, että kyseessä on halssiton tervahauta. Tervahauta sijaitsee tiheässä taimikossa, josta sitä oli hankala havainnoida. |
| metsakeskus.1000054247 |
686 |
Itäniitty |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
497112.00000000 |
6941169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054247 |
Pyöreä, 3 x 3 x 1 m kokoinen kuoppa, jonka lähellä kulkee metsäkoneura. Kairauksessa kuopassa todettiin olevan kunttakerroksen jälkeen kiviä ja niissä kohdissa, joissa pääsi kivien ohi 8–10 cm hiilikerros. Hiilikerroksen jälkeen vastaan tuli pohjamaa/kiviä. Kuopan pohjan kivisyyden vuoksi kairalla ei päässyt yli 10 cm syvemmälle kuin harvoissa paikoin. Kuopan vallit ovat 10–30 cm korkeat ja 0,5–1 m leveät. |
| metsakeskus.1000054248 |
908 |
Pöllönmäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
335866.00000000 |
6783721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054248 |
Pöllömäen selänteellä havaittiin kipinäaitaa Hämeenlinna-Tampere-junaradan molemmin puolin. Aita sijoittuu Valkeakosken ja Akaan kuntarajan molemmin puolin.
Pöllönmäen lounaisreunalla havaittiin noin 112 metriä pitkä kipinäaita. Aita on tehty lohkotuista kivistä ja paikoitellen kivien keskellä on pystyssä noin 1- 1,6 metrin korkuisia puupaaluja. Aidan keskiosa on säilynyt parhaiten ja päädyt ovat sortuneet. Matalimmissa kohdissa aidan korkeus on noin 30-40 cm ja keskeltä noin 1,2 metriä. Aidan leveys on noin metri. Radan lounaispuolela aita on pitempi. Muuriin käytettyjen kivien koko vaihtelee suuresti. |
| metsakeskus.1000054249 |
686 |
Tervalamminvuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
497590.00000000 |
6940995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054249 |
Maastosta hyvin erottuva rajamerkki Rautalammen ja Suonenjoen pitäjien rajalla. Raja näkyy Rautalammen vuoden 1856 pitäjänkartassa. Rajamerkki sijaitsee Tervalamminvuoren alamäessä hieman muusta maastosta erottuvan nyppylän päällä. Mäkien korkeuserot alueella ovat huomattavia. Rajamerkissä on keskellä isompi paasi ja lisäksi pienemmät ”sakarat” pääilmansuuntiin. Muusta rajamerkistä erottuvat viisi kiveä ovat malliltaan leveähköjä, mutta ohuita ja melko korkeita. Kooltaan ne ovat 10–20 x 30–50 x 50–100 cm. Keskimmäisessä pystykivessä näkyy merkintä ”26”. Kooltaan rajamerkki on 2,5 x 2,5 x 1,2 m ja sen perustaan on ladottu pääkivistä pienempiä kiviä useaan kerrokseen. |
| metsakeskus.1000054250 |
686 |
Lahnanen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497604.00000000 |
6940281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054250 |
Jyrkkärajainen sekä suhteellisen pieni ja syvä tervahauta, joka on syvyydeltään 1,5 m ja sen halkaisija on yhteensä noin 6 m, joista vallien leveys on hieman alle 2 m. Vallit ovat noin 90 cm korkeat. Tervahaudasta ei erottunut halssia, mutta siinä oli tuplajuoksutusurat alamäkeen noin 1,5 m päässä toisistaan. Juoksutusurat viettivät mäen suuntaisesti lounaaseen. Tervahauta sijaitsi melko jyrkän mäen terassilla |
| metsakeskus.1000054251 |
686 |
Palestiina |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
498034.00000000 |
6939522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054251 |
Raja näkyy Rautalammen vuoden 1856 pitäjänkartassa. Rajamerkki sijaitsee hakkuuaukiolla, josta se erottuu hyvin. Kohteen itäpuolella on jyrkkä ja korkeahko mäki ja aukiolla on joitain yksittäisiä siirtolohkareita. Rajamerkin keskellä on isompi paasikivi, jonka lisäksi siinä on neljä isompaa kiveä, jotka ovat kooltaan 10 x 45 x 50–60 cm. Kooltaan rajamerkki on 2 x 2 x 1,2 m ja se on Tervalamminvuoren rajamerkin tavoin ladottu useaan kerrokseen pienemmillä kivillä. Latomus kasvaa sammalta. Rajamerkissä ei havaittu merkintöjä. |
| metsakeskus.1000054256 |
785 |
Välikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516805.00000000 |
7161302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054256 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja LIDARK-aineistossa tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054260 |
785 |
Pitkänsuonkangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516985.00000000 |
7161079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054260 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja LIDARK-aineistossa tunnistettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054261 |
785 |
Pitkänsuonkangas 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
516836.00000000 |
7160875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054261 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja LIDARK-aineistossa tunnistettu hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 12 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054262 |
290 |
Rantala 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596784.00000000 |
7114778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054262 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 18,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054263 |
290 |
Rantala 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596856.00000000 |
7114938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054263 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,7 metriä. Tarkastettava |
| metsakeskus.1000054268 |
171 |
Mutkala |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
536264.00000000 |
6896240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054268 |
Pellon ja sähkölinjan välissä, loivassa rinteessä, on kahdeksan kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 1–2 m ja korkeus 40–70 cm. Osa röykkiöistä on tehty maakiven päälle. Röykkiöiden kivet ovat halkaisijaltaan 10–50 cm, suurimmaksi osaksi kuitenkin 20–30 cm. Osa röykkiöistä on täysin sammaleen peittämiä. Yksittäinen röykkiö sijaitsee sähköjohtolinjan vesakkoisella johtoaukealla. |
| metsakeskus.1000054269 |
171 |
Tikkalanpelto |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
536622.17002779 |
6895809.68543611 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054269 |
Korkeusmallista havaittu tervahauta, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054271 |
171 |
Tuomaalanselkä |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
544217.00000000 |
6888255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054271 |
Laserkeilausaineiston visualisoinnista havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054272 |
481 |
Syväsalo (Kakkarainen) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
226598.00000000 |
6718665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054272 |
Suomalaisen oikeuden kylä, joka mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1326. Vuodesta 1442 alkaen talo esiintyy nimellä Kakkarainen. Talo on kuulunut aikanaan Naantalin luostarille, eri omistajille ja kruunulle. Talo oli Nousiaisten Sukkisten kartanon lampuotitalo vuonna 1588, ja vuoteen 1690 se oli rälssitalo. 1790-luvulta 1830-luvulle talo oli jakautunut kahtia. |
| metsakeskus.1000054278 |
91 |
Koivusaari |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
380657.00000000 |
6671855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054278 |
Sijaintipaikka on Helsingin länsiosassa Koivusaaren pohjoisrannassa länsiväylän pohjoispuolella.
Käytöstä poistunut kivilouheesta ja maa-aineksesta rakennettu laituri luonnollisen niemen kärjessä.
Laituri ei esiinny luonteensa vuoksi veden päälle rakennettuna laiturina vanhoissa kartoissa, mutta on todennäköisesti toiminut sellaisena jo 1800-luvulla, jolloin vanhoissa kartoissa kulkee niemen kärkeen maalle merkitty kulkureitti. Koivusaaressa on sijainnut 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka kesähuviloita.
Laiturin edusta kasvaa ruovikkoa. Vesi on matalaa, joten on oletettavaa että tälle laiturille on rantauduttu pienehköillä veneillä. Laituri ei vaikuta siltä, että siinä olisi ollut puurakenteita päällä vaan että se on ollut ns. maalaituri. Myöskään rakenteen alaosissa ei ole havaittavissa hirsiä tai hirsiarkkuja, eli todennäköisesti laituri on läjitetty pohjaan ilman puurakenteita.
Kohde havaittiin Koivusaaren kehittämishankkeen ja kaavoituksen yhteydessä tehdyssä vedenalaisinventoinnissa 2016. |
| metsakeskus.1000054280 |
831 |
Syvälahdenselkä |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
558254.00000000 |
6779130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054280 |
Hylky sijaitsee Syvänlahdenselän länsirannalla läheisen tien tuntumassa.
Kapeahko hylky makaa järven pohjalla pystyasennossa. |
| metsakeskus.1000054281 |
831 |
Hiukkanen |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
536453.00000000 |
6785774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054281 |
Hylky sijaitsee Kuolimo-järven kaakkoispäässä Pappilanlahdella Hiukkanen-nimisen saaren kaakkoispuolella.
Hylky on osittain näkyvissä pinnalla. |
| metsakeskus.1000054282 |
441 |
Laitniemen hylky |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
536453.00000000 |
6785774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054282 |
Hylky sijaitsee Kivijärven itäpään Laitniemen kaakkoispuolella.
Molemmista päistään tylppä hylky makaa järven pohjassa pystyasennossa. |
| metsakeskus.1000054284 |
507 |
Aittolahti |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
471181.00000000 |
6806343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054284 |
Kohde sijaitsee Ylä-Raavelin Aittolahden länsirannalla.
Paikalta on löytynyt noin 5 m x 5 m alueelta mutapohjalta liistekatiskan osia, joita ilmoittaja on nostanut ylös. Osat ovat hyväkuntoisia. Paikalla on todennäköisesti vielä lisää osia. |
| metsakeskus.1000054285 |
831 |
Karksaari |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
569036.00000000 |
6790588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054285 |
Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Karksaaren koillispäässä veden alla.
Alueella on hiekkapohjalla 100 m x 100 m alueella limisaumaisen hylyn kappaleita, kaaria ja kylkilankkuja. |
| metsakeskus.1000054286 |
623 |
Iso-Kuokkajärvi |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
555732.00000000 |
6824186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054286 |
Kohde sijaitsee Iso-Kuokkajärven itärannan ja läheisen saaren välisessä salmessa hiekka- ja kivikkopohjalla.
Kyseessä on hylky, joka makaa järven pohjassa rannan suuntaisesti noin 2-3 metriä rantaviivasta. Hylyn pituus on noin kaksi - kolme metriä ja leveys noin yksi metri. |
| metsakeskus.1000054289 |
831 |
Polkeisenlahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
559901.00000000 |
6782319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054289 |
Kohde sijaitsee Polkeisenlahdella rannan tuntumassa.
Hylky lepää pohjassa normaalissa asennossa. Kookkaasta aluksesta on säilynyt runko, jossa tiheät kansipalkit ovat edelleen kiinni. |
| metsakeskus.1000054291 |
263 |
Alasuonsaarekkeet |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473220.00000000 |
7085747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054291 |
Varjostekartoilla rengamaisena näkyvä anomalia, tervahauta. Se on halkaisijaltaan 15 metriä ja halssin suunta on pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000054292 |
263 |
Tervahaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474410.00000000 |
7084908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054292 |
Rikkajoen länsipuolella sijaitsevan pitkän matalahkon pohjoiseteläsuuntaisen moreenikankaan pohjoispäässä sijaitsee tervahauta. Kohde sijaitsee varttuneessa mäntymetsässä.
Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja syvyyttä sillä on noin 150 senttimetriä.- Kairausnäytteen hiilikerroksen paksuus on noin 40 senttimetriä. Halssin suunta on koilliseen (60°). Tervahaudan halssioja on noin 20 metriä pitkä ja se kääntyy noin 10 metrin kohdalla itään. Tervapirtin jäännöksistä ei tehty havaintoja. Tervahaudasta noin 20 metriä kaakkoon havaittiin tervahaudan käyttöön liittyvä hiilikumpu. Kummun halkaisija on noin 5 metriä ja sen korkeus on noin 30 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000054294 |
768 |
Lajunsalmi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
575146.00000000 |
6847021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054294 |
Kohde sijaitsee Lajunsalmen itärannalla.
Kookas hylky makaa pohjassa kölillään. Aluksen runko vaikuttaa varsin ehjältä ja sen kaaret ovat säilyneet. Ilmoittajan antaman tiedon mukaan alus on uponnut ennen vuotta 1956, sillä sitä ei näy vuoden 1956 ilmakuvassa. Hylyn pituus on yli 20 metriä ja se saattaa olla lotja. |
| metsakeskus.1000054295 |
768 |
Rauhaniemi hylky |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
575458.00000000 |
6849022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054295 |
Kohde sijaitsee Rauhaniemen luoteispuolella hieman kauempana rannasta.
Kohde on suurehkon aluksen hylky, joka makaa noin kymmenen metrin syvyydessä. Runko vaikuttaa kohtuullisen hyvin säilyneeltä ja kolmiulotteiselta. |
| metsakeskus.1000054296 |
148 |
Ulâšjävrkuolbâ |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
522779.00000000 |
7695385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054296 |
Ulasjärven eteläpuolella, Iijärventieltä luoteeseen lähtevän lyhyen tieuran läheisyydessä on kivikautisen tai varhaismetallikautusen asuinpaikan merkkejä sekä neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 70 cm. Ne eivät ole selvässä linjassa. Tieuran läheisyydessä on kaksi liettä noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Niissä on palaneita kiviä ja toisessa myös palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä liusketta. Liedestä 2 noin 50 m etelään, pienen lammen pohjoisispuolisella hiekkapaljastumalla on kaksi mahdollista lieden jäännöstä noin 8 m etäisyydellä toisistaan. Liesien ympäristöstä ja niiden väliseltä alueelta havaittiin kvartsi-iskoksia.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, joten alueella on hiekkapaljastumia. |
| metsakeskus.1000054296 |
148 |
Ulâšjävrkuolbâ |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
522779.00000000 |
7695385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054296 |
Ulasjärven eteläpuolella, Iijärventieltä luoteeseen lähtevän lyhyen tieuran läheisyydessä on kivikautisen tai varhaismetallikautusen asuinpaikan merkkejä sekä neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 70 cm. Ne eivät ole selvässä linjassa. Tieuran läheisyydessä on kaksi liettä noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Niissä on palaneita kiviä ja toisessa myös palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä liusketta. Liedestä 2 noin 50 m etelään, pienen lammen pohjoisispuolisella hiekkapaljastumalla on kaksi mahdollista lieden jäännöstä noin 8 m etäisyydellä toisistaan. Liesien ympäristöstä ja niiden väliseltä alueelta havaittiin kvartsi-iskoksia.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, joten alueella on hiekkapaljastumia. |
| metsakeskus.1000054296 |
148 |
Ulâšjävrkuolbâ |
10002 |
12001 |
13200 |
11004 |
27000 |
522779.00000000 |
7695385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054296 |
Ulasjärven eteläpuolella, Iijärventieltä luoteeseen lähtevän lyhyen tieuran läheisyydessä on kivikautisen tai varhaismetallikautusen asuinpaikan merkkejä sekä neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 70 cm. Ne eivät ole selvässä linjassa. Tieuran läheisyydessä on kaksi liettä noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Niissä on palaneita kiviä ja toisessa myös palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä liusketta. Liedestä 2 noin 50 m etelään, pienen lammen pohjoisispuolisella hiekkapaljastumalla on kaksi mahdollista lieden jäännöstä noin 8 m etäisyydellä toisistaan. Liesien ympäristöstä ja niiden väliseltä alueelta havaittiin kvartsi-iskoksia.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, joten alueella on hiekkapaljastumia. |
| metsakeskus.1000054296 |
148 |
Ulâšjävrkuolbâ |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
522779.00000000 |
7695385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054296 |
Ulasjärven eteläpuolella, Iijärventieltä luoteeseen lähtevän lyhyen tieuran läheisyydessä on kivikautisen tai varhaismetallikautusen asuinpaikan merkkejä sekä neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 70 cm. Ne eivät ole selvässä linjassa. Tieuran läheisyydessä on kaksi liettä noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Niissä on palaneita kiviä ja toisessa myös palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä liusketta. Liedestä 2 noin 50 m etelään, pienen lammen pohjoisispuolisella hiekkapaljastumalla on kaksi mahdollista lieden jäännöstä noin 8 m etäisyydellä toisistaan. Liesien ympäristöstä ja niiden väliseltä alueelta havaittiin kvartsi-iskoksia.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, joten alueella on hiekkapaljastumia. |
| metsakeskus.1000054296 |
148 |
Ulâšjävrkuolbâ |
10002 |
12001 |
13200 |
11040 |
27000 |
522779.00000000 |
7695385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054296 |
Ulasjärven eteläpuolella, Iijärventieltä luoteeseen lähtevän lyhyen tieuran läheisyydessä on kivikautisen tai varhaismetallikautusen asuinpaikan merkkejä sekä neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 70 cm. Ne eivät ole selvässä linjassa. Tieuran läheisyydessä on kaksi liettä noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Niissä on palaneita kiviä ja toisessa myös palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä liusketta. Liedestä 2 noin 50 m etelään, pienen lammen pohjoisispuolisella hiekkapaljastumalla on kaksi mahdollista lieden jäännöstä noin 8 m etäisyydellä toisistaan. Liesien ympäristöstä ja niiden väliseltä alueelta havaittiin kvartsi-iskoksia.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, joten alueella on hiekkapaljastumia. |
| metsakeskus.1000054296 |
148 |
Ulâšjävrkuolbâ |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
522779.00000000 |
7695385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054296 |
Ulasjärven eteläpuolella, Iijärventieltä luoteeseen lähtevän lyhyen tieuran läheisyydessä on kivikautisen tai varhaismetallikautusen asuinpaikan merkkejä sekä neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 70 cm. Ne eivät ole selvässä linjassa. Tieuran läheisyydessä on kaksi liettä noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Niissä on palaneita kiviä ja toisessa myös palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä liusketta. Liedestä 2 noin 50 m etelään, pienen lammen pohjoisispuolisella hiekkapaljastumalla on kaksi mahdollista lieden jäännöstä noin 8 m etäisyydellä toisistaan. Liesien ympäristöstä ja niiden väliseltä alueelta havaittiin kvartsi-iskoksia.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja aluskasvillisuus on ohut, joten alueella on hiekkapaljastumia. |
| metsakeskus.1000054297 |
831 |
Kangas- Paloluoto |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
570043.00000000 |
6779207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054297 |
Kohde sijaitsee Kangas-Paloluoto-nimisen saaren länsirannalla, lähellä saaren pohjoiskärkeä.
Kohde on varsin hyvin säilynyt hylky, joka makaa kölillään pohjassa. |
| metsakeskus.1000054298 |
239 |
Pahkamäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
457966.00000000 |
7006019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054298 |
Paikalla on kaksi hiilimiilua 30 m etäisyydellä toisistaanLänsipuoleinen miilu tarkastettiin maastossa. Miilu sijaitsee kypsässä mänty-kuusimetsässä. Sen halkaisija on 19 m. Toinen saman kokoinen miilu sijaitsee edellisestä 30 m kaakkoon, tiheäkasvuisessa sekametsässä. |
| metsakeskus.1000054299 |
831 |
Korpilahti hylky |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
569560.00000000 |
6779165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054299 |
Kohde sijaitsee Korpilahden pohjoisrannan tuntumassa.
Kyseessä on suurehkon puisen aluksen hylky, joka makaa pohjassa kölillään. |
| metsakeskus.1000054300 |
925 |
Kaationpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496323.00000000 |
7089362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054300 |
Tervahauta sijaitsee Marttisenjärven ja Kaatiaisen välissä, Kaationpuroa myötäilevän puomitetun metsäautotien varrella, aivan kiinni tiessä. Kohde on vaurioitunut.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 15 m. Vallit ovat epäselvät, rikkinäiset ja 30–60 cm korkeat. Tervahaudan sisällä on kaksi kaivettua kuoppaa. Tervahaudan syvyys on noin 50–60 cm. Halssi on oletettavasti ollut koilliseen ja jäänyt metsätien alle, sillä siitä erottuu vain pienehkö kuoppa aivan tieuran reunassa. Vallissa on lisäksi suuri kivi, joka lienee peräisin tien perustamisesta. |
| metsakeskus.1000054301 |
831 |
Pitkäniemi hylky |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
569527.00000000 |
6778962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054301 |
Kohde sijaitsee Pitkäniemen itärannalla.
Kyseessä on hylky, joka makaa pohjassa kölillään. |
| metsakeskus.1000054302 |
595 |
Poltinsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457892.00000000 |
7037472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054302 |
Loivassa rinteessa, halkaisijaltaa 15 metriä oleva tervahauta, jonka halssi on länteen. |
| metsakeskus.1000054303 |
831 |
Pitkäniemi etelä |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
569417.00000000 |
6778643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054303 |
Kohteet sijaitsevat Pitkäniemen eteläkärjen rantavedessä lahden pohjukassa.
Alueella sijaitsee vähintään kaksi hylkyä rinnakkain. Hylkyjen runkojen muodot ovat säilyneet ja niiden kaaret ovat näkyvissä. |
| metsakeskus.1000054304 |
925 |
Lehtopuro |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
489765.00000000 |
7088541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054304 |
Noin 100 m Isomäentien ja Näreharjuntien risteyksestä kaakkoon, loivasti itään laskevalla rinteellä, on yksittäinen, voimakkaasti sammaloitunut kiviröykkiö. Se on muodoltaan neliömäinen, pohjois-eteläsuuntainen ja siinä vaikuttaa olevan useita kivikerroksia. Mitat ovat noin 3,5 x 3,2 metriä ja korkeus noin 40 cm. Pohjoispäässä on yksittäinen, laakeahko suurempi kivi. Muutoin kivet ovat ”päänkokoisia”.
Kohteen keskivaiheilla on vaurio, joka lienee syntynyt jonkun purkaessa kiveystä. Vaurio ei ole tuore, sillä sammalkerros on yhtenäinen. Alueella ei havaittu muita kiviröykkiöitä tai kasoja, joten pellolta kerättyjen kivien kasa tai kaskiraunio vaikuttaa epätodennäköiseltä. Pi-täjänkartalla ja isojakokartalla ei kohteella näy viljelytoimintaa. Nykyisen pellon reunaan on matkaa noin 50 metriä. |
| metsakeskus.1000054305 |
595 |
Pyykkilähde |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458805.00000000 |
7034893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054305 |
Paikalla on hiekkamoreenisessa, tasamaastoisessa sekametsässä tervahauta, halssi itään ja halkaisija 10 m. |
| metsakeskus.1000054306 |
925 |
Marjamäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
489122.00000000 |
7089160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054306 |
Noin 260 m Näreharjuntieltä lounaaseen, Marjamäen ja Mäntylän talojen välistä lähtevän, umpeenkasvaneen penkkatien lähistöllä, jyrkässä hetteikön penkassa, on hiilimiilu.
Miilu on noin 8 m halkaisijaltaan ja sen vallit ovat 2,5 m leveät. Valli on matala eteläpuolelta, mutta pohjoispuoli on rakennettu puron penkkaan, jossa se on hyvin korkea ja jyrkkä. Alueella on suoritettu metsänhoidollinen oja-auraus arviolta 30–40 vuotta sitten ja tämän yhteydessä miilu on vaurioitunut. Oja-auran jälki lähtee kohti kaakkoa juuri keskeltä kohdetta. |
| metsakeskus.1000054307 |
936 |
Suumäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
306092.00000000 |
6921653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054307 |
Nykyinen Virtain ja Seinäjoen kuntaraja on ollut Peräseinäjoen ja Kurjen kruunumaan välinen raja vuoden 1844 kartan mukaan. Rajalinjan kulmauksessa Suumäellä sijaitsee kaksi reilun metrin etäisyydellä olevaa erillistä rajakiveä. Suurempi niistä on kolmion muotoinen, litteähkö ja noin 70 cm korkea. Toinen on neliskanttinen ja noin 35 cm korkea. |
| metsakeskus.1000054308 |
936 |
Pimeänsalonmäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
306663.00000000 |
6919788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054308 |
Nykyisellä Virtain ja Seinäjoen rajalla sijaitsee rajakivi, joka on vuoden 1844 kartan mukaan sijainnut Peräseinäjoen ja Virtain Isoniemen talon välisellä rajalla. Maastossa havaittiin yksittäinen kartion muotoinen pystykivi ojitusojan vieressä. Kiven leveys on noin 15–20 cm ja korkeus noin 40 cm, eikä siinä havaittu hakkauksia. |
| metsakeskus.1000054309 |
936 |
Pimeänsalonmäki 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
306519.00000000 |
6919850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054309 |
Nykyisellä Virtain ja Seinäjoen rajalla sijaitsee rajakivi, joka on vuoden 1844 kartan mukaan sijainnut Peräseinäjoen ja Isoniemen talon välisellä rajalla. Maastossa havaittiin noin 40 cm leveä ja noin 50 cm korkea ja litteä pystykivi. Kivessä ei havaittu hakkauksia, mutta pinta on kovan jäkälän peittämä, eikä sitä lähdetty raaputtamaan irti. |
| metsakeskus.1000054310 |
936 |
Pimeänsalonmäki 3 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
306441.00000000 |
6919720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054310 |
Nykyisellä Virtain ja Seinäjoen rajalla sijaitsee rajakivi, joka on vuoden 1844 kartan mukaan sijainnut Peräseinäjoen ja Virtain Isoniemen talon välisellä rajalla. Maastossa havaittiin kaatunut ja lähes kokonaan sammaleen peittämä rajakivi, jonka viereen on asetettu puukeppi. Kiven korkeus on kaatuneena noin 35 cm. |
| metsakeskus.1000054311 |
791 |
Seppä-Mattila 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440019.00000000 |
7123703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054311 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa havaittuja mahdollisia hiilimiiluja. Laserkeilausaineistossa erottuu kolme mahdollista hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054312 |
791 |
Seppä-Mattila 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439957.00000000 |
7123688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054312 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa havaittu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054313 |
148 |
Ulâšjävri koillinen |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
523234.00000000 |
7696349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054313 |
Ulâšjävrin koillisrannalla, aivan rantatörmän reunalla, havaittiin liesi ja sen viereisellä rantaan johtavalla ajouralla palaneita luita ja kvartsi-iskoksia. Törmä on varsin jyrkkä ja sortumassa vähitellen.
Liedestä noin 25 m pohjoiskoilliseen on matala painanne, joka muistuttaa asuinpainannetta. Painanteen keskellä om moderni nuotiokiveys, mutta sen alla on myös hiekkaan uponneita kiviä, jotka voivat olla vanhempia. Painanne on kooltaan 7 m x 6,5 m ja on noin 50 cm syvä. Se on muodoltaan laakea. Painanteen valleissa oli vain puhdasta hiekkaa. Painanteen keskiosasta aluskasvillisuus on kulunut pois. Sitä on selvästi käytetty modernina nuotiopaikkana. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000054314 |
925 |
Kuohunpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488201.00000000 |
7089789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054314 |
Noin 500 m päässä Näreharjuntieltä lounaaseen, tulvivan penkkatien päästä 150 m edelleen lounaaseen, on tervahauta. Kohde sijaitsee miltei läpitunkemattoman tiheän, laajan koivutaimikon keskellä, äestetyssä metsänpohjassa. Aluskasvillisuutena on heinää ja pajukkoa. Kosteilla paikoilla on paksu sammalkerros.
Tervahauta on noin 14 m halkaisijaltaan ja sen vallit ovat 80 cm korkeat. Syvyyttä on noin 60 cm. Halssi on lounaaseen ja tervahaudan päästä noin 1 m leveä, 60 cm syvä ja noin 5 m pitkä. |
| metsakeskus.1000054315 |
290 |
Syvänjärvenkangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624149.00000000 |
7105698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054315 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054318 |
148 |
Ákkumämmirâš |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524372.00000000 |
7696899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054318 |
Ákkumämmirâksen kaakkoisreunalla, Njurgoilááduh itä-kohteesta noin 250-400 m etelään on laaja kivikautinen asuinpaikka-alue. Alueella on runsaasti hiekkapaljastumia, joista havaittiin runsaasti löytöjä sekä pääosin hajonneita lieisä ja niiden palaneita kiviä. Alueelta löydettiin runsaasti kvartsi- ja kvartsiitti iskoksia ja esineitä. Yhdestä kohdasta löydettiin myös asbestisekoitteisen keramiikan kappaleita. |
| metsakeskus.1000054320 |
263 |
Heinätie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478792.00000000 |
7085623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054320 |
Heinätien eteläpuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 16 metriä. Pohjoiseen osoittava halssi on kaivettu auki. |
| metsakeskus.1000054321 |
581 |
Hohka 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
299303.31500000 |
6872401.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054321 |
Todennäköinen tervahauta erottuu LIDAR-aineistossa (5p), eikä sitä ole vielä tarkastettu maastossa. Rakenteen halkaisija reunavalleineen on 8 m, tervan laskukuoppa tai halssi itäpuolella. |
| metsakeskus.1000054322 |
263 |
Piilola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479602.00000000 |
7090598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054322 |
Tervahauta, muodoltaan soikea, koko 12 x 16 m. |
| metsakeskus.1000054323 |
263 |
Rikkaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474846.00000000 |
7088246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054323 |
Tervahauta, halkaisija 16 m. Halssi osoittaa luoteeseen. |
| metsakeskus.1000054324 |
444 |
Isosaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
320715.00000000 |
6691778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054324 |
Paikallisen kesäasukkaan ilmoittama kohde sijaitsee Länsirannantie 110:n portin kohdalla, tien vastakkaisella (itä-) puolella. Itään päin viettävässä, hiekkapohjaisessa, mäntyä kasvavassa rinteessä sijaitsee noin 15 korkeuskäyriin nähden poikittaista eli itä-länsisuuntaista painaumaa, joiden pituus on keskimäärin noin kaksi metriä, leveys alle metrin ja syvyys noin 30-50 cm. Kokonsa puolesta ne voisivat olla ruumishautoja, jotka arkkujen ja ruumiiden maaduttua olisivat painuneet kuopalle.
Kahteen kuopanteeseen tehtiin lapiolla koepistot. Toisessa alkoi koskematon hiekka heti pintaturpeen alta, mutta toisessa oli turpeen alla noin 10 cm paksu sekoittunut, tummempi humuspitoinen kerros, jonka pohjalla oli 1-2 cm:n paksuinen kerros maatunutta ja heikosti hiiltynyttä puuta. Kyseessä voisivat olla maatuneen arkun jäännökset, mutta jokin muukin selitys voi tulla kyseeseen. Kuopanteet voivat liittyä myös jonkin elinkeinon harjoittamiseen.
Kohteen itäpuolella alkaa alava alue, joka on ollut aikanaan järvenlahti. |
| metsakeskus.1000054325 |
263 |
Pölönmäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
479531.00000000 |
7080795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054325 |
1780 isojakokartassa (Wihzen) Pölönmäen laelle on merkitty talotontti ja ympäröivät pelto- sekä niittyraiviot. Vuoden 1755-57 Iisalmen pitäjänkartassa (Borgström 1755-57) kohdalle ei ole merkitty asutusta. Kiuruveden pitäjänkartassa v. 1847 (jossa on myös myöhempiä lisäyksiä, mutta ei ehkä tällä kohdin) Pölömäen talo peltoineen on merkitty samalle kohdalle suunnilleen samoine peltoraivioineen kuin vv. 1780 kartassa. V. 1972 peruskartassa (3324 05, kartoitus 1967) alueelle ei ole merkitty rakennuksia tai viljelyjä, vaan kuusimetsää. Em. perusteella alueella on sijainnut joskus vuosien 1757 - 1794 välillä perustettu Pölömäen talo, joka on ollut asuttuna vielä 1800-luvun puolivälissä. Autioituminen on tapahtunut useita vuosia, ellei vuosikymmeniä ennen vuotta 1967 (peruskartan kartoitusvuosi).
Alue tutkittiin maastossa kattavasti. Alueelta löytyi kaikkiaan 14 kpl ilmeisesti käsin raivattuja viljelyröykkiöitä. Mäen lakialueen pohjoisosasta niitä löytyi 8 kpl, 1 kpl länsiosasta ja 5 kpl eteläosasta. Rakennuksen perustuksia tai uuneja ei löytynyt.
Mäen lakialue on avohakattua nuorta taimikkoa, heinittynyttä. Lakialueen eteläosa, jonne v. 1755-57 karttaan on merkitty talotontti, on mäntyvaltaista sekametsää. Koko alueella on varsin hyvä näkyvyys kymmenien metrien etäisyydelle. |
| metsakeskus.1000054326 |
908 |
Hämeenlinnantie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
342595.00000000 |
6781076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054326 |
Hämeenlinnantien (nro 130) itäpuolella ja Pyhäsuon luoteispuolella havaittiin kolme
pitkänomaista kuoppaa pienen mäen kaakkoisreunalla. Paikalla kasvaa havupuuvaltaista
sekametsää. Kuopista lännenpuoleisin on suorakulmainen ja sen koko on noin 1,2 x 4 metriä ja syvyys noin 0,65 m. Kuopan reunat ovat melko jyrkät ja sen pohjoispuoleisella pitkällä sivulla on kuopan pituinen ja noin 2 metriä leveä ja noin 30 cm korkea maakasa/ valli. Kuopan pohjalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin ainakin 15 cm paksu noen ja hiilenpalojen sekainen kerros. Kaksi muuta kuoppaa ovat muodoltaan V:n mallisia ja loivareunaisempia. Niiden koko on noin 1,5 x 4 metriä ja syvyys noin 70 cm. Pitkien sivujen vieressä on matalahkot (20-30 cm), reilun metrin levyiset vallit. Keskimmäiseen kuoppaan tehdyssä lapionpistossa havaittiin maaperän olevan kivikkoista moreenia ja reunimmaisessa kuopassa on puhtaanoloista hiekkamoreenia. Kuopista lännenpuoleisin vaikuttaa nuorehkolta hiilimiilulta ja kahden muun kuopan merkitys
ei inventoinnissa selvinnyt. |
| metsakeskus.1000054327 |
908 |
Hämeenlinnantie 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
343175.00000000 |
6780340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054327 |
Noin 40 metriä Hämeenlinnantiestä (nro 130) itään ja noin 55 metriä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajasta pohjoiseen havaittiin kaksi hautamaista kuoppaa. Paikalla on avointa
havumetsää. Suurempi kuoppa sijaitsee pienen mäen lounaaseen laskevassa rinteessä ja
toinen tasaisella maalla sen koillispuolella. Kuoppien koko on keskimäärin 1 x 3,5 metriä ja
syvyys noin 30-60 cm. Kuoppien pohjalle tehdyissä lapionpistoissa havaittiin hiekkamoreenia.
Kohteet vaikuttavat nauriskuopilta, mutta niiden lähiympäristössä (noin 50 m säde) ei
havaittu muuta kaskeamiseen viittaavaa, esim. röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000054328 |
908 |
Pyhäsuo 8 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
342787.00000000 |
6780837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054328 |
Pyhäsuolle laskevan mäen itäosassa, loivassa rinteessä havaittiin kaksi vierekkäistä,
loivareunaista, kuoppaa. Maasto on avointa kuusimetsää. Kuoppien koko on noin 1 x 3 metriä
ja syvyys noin 30 cm. Kuoppien ympärillä ei ole selkeitä valleja, mutta maa on aavistuksen
koholla niiden reunoilla. Toiseen kuoppaan tehtiin lapionpisto, jossa sammaleen alla oli
hiekkamoreenia. Kohteet vaikuttavat nauriskuopilta, mutta niiden ympäristössä (noin 50 m
alue) ei havaittu muuta kaskeamiseen viittaavaa, esim. röykkiöitä. Noin 12 metriä kuoppien
länsipuolella on melko modernin oloinen hiekanottokuoppa, jonka keskelle tehdyssä
lapionpistossa on soraista hiekkaa. Em. kuoppaa ei otettu mukaan kohteen aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000054329 |
626 |
Naimalanhaudankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424485.00000000 |
7046837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054329 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa tunnistettu mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054330 |
908 |
Pyhäsuo 9 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
342819.00000000 |
6780778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054330 |
Noin 40 metriä tunnetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä Pyhäsuo 6:sta luoteeseen
havaittiin yksitoista kuoppaa noin 15 x 40 metrin kokoisella alueella. Muodoltaan
suorakulmaiset ja soikeahkot kuopat sijaitsevat etelään laskevan mäntymetsäisen rinteen
yläosassa. Kuoppien koko on keskimäärin 1,5 x 2,5 metriä ja syvyys vaihtelee 40-70 cm:n välillä. Osa kuopista on korkean heinikon ja vatukon peittämiä. Kuoppien ympärillä ei ole selkeitä valleja, mutta joidenkin vieressä maa on hieman koholla. Havainnointia vaikeutti paikoitellen epätasainen maasto ja korkea heinikko. Muutaman kuopan pohjalle tehdyissä lapionpistoissa maannos oli hiekkamoreenia ja paikoin hieman nokeentuneelta vaikuttavaa hiekkaa. Mitään selkeää noki- tai hiilikerrosta ei havaittu eikä kuoppien luonne selvinnyt inventoinnissa.
Kuopat voivat liittyä historialliseen elinkeinotoimintaan, mutta tarkemman tyypin tai
ajoituksen selvittäminen vaatisi kohdennetumpia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054331 |
738 |
Vuotkulla 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
259257.00000000 |
6695548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054331 |
Peltosaarekkeesta on löytynyt metallinetsinnässä väkipuukko nokisesta maasta (Ilppari ILM33154). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054332 |
491 |
Kakaraniemi |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
515807.00000000 |
6836472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054332 |
Kohde sijaitsee Kakaraniemen itärannalla pienen lahden pohjukassa.
Kyseessä on luotaamalla löydetty hylky, jonka runko vaikuttaa ehjähköltä. |
| metsakeskus.1000054334 |
47 |
Pasmarova länsi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
387474.00000000 |
7589182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054334 |
Pasmarovan länsiosassa, Pasmajärven Laattulahdesta luoteeseen päin, rovan pohjoisreunalla on pyyntikuoppajärjestelmä. Kuopat sijaitsevat pääosin paikalla olevasta mastosta itään päin, sähkölinjan pohjoispuolella, ja päättyvät pienen lammen luoteispuolelle. Kuopat ovat suunnilleen itä-länsi suuntaisessa rivissä hiekkaharjanteen pohjoisreunalla. Ne ovat pieniä ja matalia. Alueen maaperä on hienoa dyynihiekkaa, joten kuopat täyttyneet. Kuopat ovat osin lievästi soikeita tai pyöreitä, keskimäärin halkaisija on vain 2 m ja syvyys noin 20 cm. Kuopissa ei ole selviä valleja.
Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja paikalla on hiekkapaljastumia. Aluskasvillisuus on pääosin ohutta. Alueella kasvaa pieniä mäntyjä ja koivupuskia. |
| metsakeskus.1000054335 |
491 |
Heinäsaaret 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
503013.00000000 |
6837249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054335 |
Kohde sijaitsee Heinäsaarten lounaisrannalla.
Kyseessä on puisen aluksen hylky. Kohde on löytynyt luotaamalla. |
| metsakeskus.1000054337 |
740 |
Talaniemi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
597835.00000000 |
6865409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054337 |
Hylky sijaitsee Lehtiniemen Talaniemen edustalla.
Kyseessä on huonokuntoinen suuren aluksen hylky. Kohde on löytynyt luotaamalla. |
| metsakeskus.1000054339 |
739 |
Matinlahti 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
537972.00000000 |
6794453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054339 |
Hylky sijaitsee Lapinsalon saaren kaakkoiskärjen Matinlahden edustalla.
Viistokaikukuvassa hylky vaikuttaa rungoltaan ehjältä. Aluksen kansikaaritus on nähtävissä. Hylky makaa pohjassa kölillään. |
| metsakeskus.1000054341 |
908 |
Karinalho |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
344762.00000000 |
6786101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054341 |
Niemen kärjessä, kallioisen mäen päällä, neliskulmainen, erikokoisista kivistä ladottu rajamerkki, jonka viisarikivessä järjestysmerkintä ”9”. Vuoden 1922 pitäjänkartassa rajamerkki sijainnut vielä saarella (Kirvessaari). Raja merkitty jo 1700-luvun karttaan. Kyseessä on todennäköisesti kylänrajaa esittävä rajamerkki. |
| metsakeskus.1000054343 |
739 |
Kirnusaari |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
538235.00000000 |
6794264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054343 |
Hylky sijaitsee Kirnusaaren länsipuolella.
Hylyn rungossa on näkyvillä kaaret. Hylky makaa pohjassa kölillään. |
| metsakeskus.1000054345 |
538 |
Haverinnummi 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
236014.00000000 |
6731794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054345 |
Hiekkamaasta löytyi metallinetsinnässä vuonna 2018 mahdollisesti merovingiaikainen keihäänkärki ja kaksi rautaveistä (Ilppari ILM33305). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054346 |
837 |
Muotialan kallio |
10007 |
12013 |
13127 |
11042 |
27000 |
331008.00000000 |
6820233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054346 |
Kohde sijaitsee Muotialassa Steiner-koulun pihan kallioilla Nekalantien ja Hallilantien risteyksessä olevalla kalliolla. Paikalla havaittiin neljä nimikirjainkaiverrusta, sekä vuosiluku 1941. Kaikki kaiverrukset ovat todennäköisesti suhteellisen samalta ajalta. Myös muut kalliopinnat tarkastettiin ja niillä ei havaittu kaiverruksia tai muita merkkejä muinaisjäännöksistä tai muista kulttuuriperintökohteista. |
| metsakeskus.1000054347 |
837 |
Veisu |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
330214.00000000 |
6819631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054347 |
Kohde sijaitsee Hallilantien ja Veisunkadun risteyksen kulmassa aidatulla lehmälaitumella. Kohde erottuu 1940-luvun ilmakuvassa harvapuisena saarekkeena peltojen keskellä. Myös kohteen eteläpuolella, naapurin kiinteistön puolella on havaittavissa samantyyppisiä röykkiörakenteita, jotka niin ikään erottuvat vanhassa ilmakuvassa saarekkeena.
Havaittu röykkiö on n. 20 x 25 cm ja n. 120 cm korkea. Irtokiviä on myös tämän alueen ulkopuolella. Röykkiön pohjoispuolella lähellä laitumen ja autotien erottavaa aitaa, havaittiin n. 1,5 x 1,5 m ja noin 40 cm syvyinen painanne, joka voi liittyä myöhempään maankäyttöön. Maan pinnalle erottuu isompia kiviä, mahdollista pohjakalliota, sekä maassa erottuu myös pienempiä kiviä. Kairausten perusteella röykkiö on maansekainen. Maaperä on hiekkaista.
Metallinilmaisinta käytettiin arvometalleille tarkoitetuissa asetuksissa ja myös runsaiden sateiden vuoksi märkä maasto huomioon ottaen. Metallinilmaisin antoi signaaleita röykkiöalueen keskikohdalla ja sen lähellä useammassa kohdassa. Metallinilmaisin antoi signaaleita myös muissa metallinilmaisin-asetuksissa. |
| metsakeskus.1000054349 |
908 |
Sydänniemi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
343636.00000000 |
6786489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054349 |
Sydänniemen länsirannalla, etelä-pohjoissuuntaisen silokalliokielekkeen eteläpäässä sijaitsee noin 30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä kylmämuurattu kivirakenne, joka on puoliympyrän muotoon rakennettu. Rakenteen pohjoispää hyödyntää luonnon kalliota. Vaikuttaa jonkinlaiselta kalastukseen liittyvältä väliaikaissuojalta, mutta saattaa olla jokin muukin jäännös, esimerkiksi jonkinlainen Isoon vihaan liittyvä piilopaikka tai vastaava. Toisaalta rakenteen sijainti on ollut hyvä vedenkulun tarkkailuun Vanajanselältä Rapolalle päin, sillä Vanajavesi on tällä kohdalla melko kapeana. Paikka kahden kallion välissä. Paikka eittämättä hyvin suojassa tuulilta. Vesi on ollut ennen Vanajaveden koskien ruoppaamista 1800-luvulla kaksi metriä korkeammalla, joten silloinen vedenpinta ollut lähes välittömästi rakenteen länsireunan ulkopuolella. |
| metsakeskus.1000054350 |
908 |
Neulasaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
341199.00000000 |
6788210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054350 |
Rapolan linnavuorelta 1200 metriä lounaaseen, löydettiin rannan tuntumasta muutamasta kivikerrasta rakennettu rajamerkki, jossa viisarikivi edelleen erotettavissa, mutta kaatunut. Myös viereinen puu hieman tuhonnut rajamerkin pohjoisreunaa. Raja näkyy isojakokartassa (1764–1782). Kyseessä todennäköisesti Rapolan ja Voipaalan välinen kylänraja. |
| metsakeskus.1000054351 |
908 |
Niittysaari |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
340492.00000000 |
6788881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054351 |
Kyseessä on rantakivikkoon rakennettu pyöreä kaivomainen kivirakenne, joka noin 15–30 cm halkaisijaltaan olevista luonnonkivistä kasattu. Kivikehän sisäpuoli jatkui vähintään 0,4 metrin syvyyteen, jonka alla multamaata sekä kiviä kairatessa. Saarella on nimensä mukaisesti ollut niitty (nykyisin metsittynyt), joka sijaitsee havainnon pohjoispuolella. Saarella on myös todennäköisesti ollut laiduntamassa eläimiä, joten jäännös saattaisi liittyä laiduntamiseen. Vettä tai hiiltä rakenteen sisällä ei esiintynyt. Voisiko kyseessä olla jonkinlainen syöttöpaikka? Toisaalta kyseessä saattaa olla myös säilyttämiseen tarkoitettu jäännös. |
| metsakeskus.1000054352 |
615 |
Sainselkä 8 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
476600.00000000 |
7250915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054352 |
Maastokartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä, ja sen halssi suuntaa länteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054353 |
908 |
Haukila |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
352745.00000000 |
6789558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054353 |
Noin 500 metriä Uskilan historiallisesta kylästä kaakkoon sijaitsee mahdollinen torpan tai muun historiallisen asumuksen paikka, josta ei ole jäänyt minkäänlaista jälkeä vanhaan kartta-aineistoon tai historiallisiin ilmakuviin. Niemen kärjessä, mäen rinteillä sekä juuressa on erilaisia merkkejä ihmistoiminnasta. Rinteen pohjoispuolella avautuva lahti ja sen rannat ovat toimineet mahdollisesti hyvänä venevalkamana.
Mäenrinteen eteläpuolella, siirtolohkareen itäpuolella, havaittiin mahdollinen nauriskuoppa. Mäen pohjoispuolella, rinteessä sekä rinteen alapuolella pintapoiminnassa havaittiin palanutta savea sekä useampia pienten rakennusten perustusten jäännöksiä ja matalia maakumpareita, jotka saattavat olla jäänteitä uuneista. Lisäksi havaittiin kylmämuuratun kellarin jäännökset. Kellari on rakennettu rinteen yläosaan.
Uskilan kylän lisäksi Niemen pohjoispuolella on tehty runsaasti rautakauteen viittaavia havaintoja (Haukila Koirakivi 1000030142 ), joten osa alueen havainnoista saattaa ajoittua myös melko varhaiseksi. |
| metsakeskus.1000054354 |
837 |
Harkontie 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
328237.00000000 |
6819511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054354 |
Kohde sijaitsee Lempääläntien, Koivistontien ja Harkontien rajaamalla metsäisellä alueella. Maaperä on luonnostaan runsaskivistä ja saman voi havaita myös metsäisen alueen eteläpäädyssä, Prisman parkkipaikan länsipäätyä vastapäätä, missä maaperä vaikuttaa myös kallioiselta ja kiviseltä.
Kohteessa oli vuoden 1971 inventoinnissa dokumentoitu neljä röykkiötä. Röykkiöt oli katsottu vuoden 1994 inventoinnissa joko peltoraunioiksi tai luonnonmuodostumiksi ja todettu, että kohde ei ole kiinteä muinaisjäännös.
Alue tarkastettiin silmämääräisesti, valokuvaamalla ja ottamalla röykkiöiden keskikoordinaatit. Röykkiöihin tai niiden viereen tehtiin myös kairauksia.
Alue on vuoden 1946 ilmakuvakartassa ollut vielä peltojen ympäröimää, joten peltojen raivausröykkiöfunktio voi olla mahdollinen. Aluetta on sittemmin rakennettu paljon ja irtokivet tai osa niistä voisivat myös olla mahdollisesti myöhempää, kallion räjäytyksissä syntyvää kiveä. Irtokivien särmikäs ulkomuoto voisi viitata tähän. Röykkiöillä on voinut olla kumpikin funktio. |
| metsakeskus.1000054355 |
908 |
Niemenkärki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
340523.00000000 |
6789486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054355 |
Sääksmäen, Annilan Niemenkärjen alueelta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä jo ennestään. Vanha- Annila 908010036 sijaitsee Rapolanharjusta kaksi kilometriä länteen, Rapolanlahden ja Vaissinlahden väliin jäävässä Annilan Niemenkärjessä peltojen keskellä olevassa laidunsaarekkeessa. Kohde käsittää kiven-ja maasekaisia röykkiöitä ja vanhan kylänpaikan. Kumpareista osa on historiallisen ajan uunikumpuja ja peltoraunioita, osa mahdollisesti rautakautisia röykkiöitä. Vanhan Annilan lisäksi Niemenkärjestä tunnetaan kaksi rautakautista röykkiökohdetta: Annilanniemi 908010034 sekä Annilanniemi 2.
2024 inventoitu alue sijaitsee 50 metriä Annilanniemi 2 röykkiökohteelta koilliseen. Alueen inventoinnissa havaittiin Annilanniemi 2 kohteen ja kaava-alueen välissä kaksi maan ja kiven sekaista röykkiötä, jotka saattavat liittyä muinaisjäännöstyypeiltään ja ajoituksiltaan alueen muihin röykkiöihin. Kolmas mahdollinen muinaisjäännös (kiviröykkiö) havaittiin heti kaava-alueen itäpuolella, 5–10 metriä sen reunasta. Kaava-alueella havaittiin monenlaisia epämääräisiä kivilatomuksia sekä maastosta jokseenkin säännöllisen näköisinä erottuvia ilmiöitä, jotka saattavat olla jäännöksiä kalmistoista tai rakennusten perustuksista. Ranta-alueet ovat melko kivisiä, joten luonnollisten kivikkojen seasta on haastavaa erottaa ihmistoiminnasta aiheutuneet jäännökset. Aluetta olisi syytä tutkia tarkemmin esimerkiksi metallinpaljastimin ja koekuopittamalla. |
| metsakeskus.1000054357 |
791 |
Eteläkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483161.00000000 |
7124181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054357 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa tunnistettu mahdollinen tervahauta. Kohde sijaitsee hiekkakuopan reunalla. Metsähallituksen suunnittelija on myös ilmoittanut kohteesta Pohjois-Pohjanmaan museoon. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054358 |
630 |
Piiparinlampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486264.00000000 |
7119487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054358 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa tunnistettu mahdollinen tervahauta. Kohde sijaitsee hiekkakuopan reunalla. Metsähallituksen suunnittelija on myös ilmoittanut kohteesta Pohjois-Pohjanmaan museoon. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054359 |
765 |
Kiimasuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572658.00000000 |
7131605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054359 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054360 |
301 |
Pasinarämäkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
237532.00000000 |
6949963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054360 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Metolaisnevan ja Pasinarämäkän väliin jäävällä kankaalla, noin 2 kilometriä Vaasantiestä itään. Hauta on Teuvan kunnan sisällä sijaitsevalla, Kurikkaan kuuluvalla maa-alueella. Aivan tervahaudan pohjoispuolelta kulkee Metolaisen metsätie -niminen tie. Halkaisijaltaan 14-metrinen tervahauta sijaitsee tiheässä haapaa, koivua ja kuusta kasvavassa, kosteahkossa sekametsässä. Pohjoispuolelta sen noin 0,5 metriä korkea valli rajautuu metsätiehen. Tervahauta on syvyydeltään noin 1,2 metriä ja sen pohjalta havaittiin kairalla runsaasti hiiltä. Halssi on suunnattu etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000054361 |
846 |
Pasinarämäkkä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
236858.00000000 |
6949438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054361 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Sydännevan ja Hangasnevan väliin jäävällä kankaalla, noin 1,7 kilometriä Vaasantiestä itään. Hauta sijaitsee noin 30 metriä Pihakankaan metsätie -nimisestä tiestä koilliseen, hiekkaharjanteen lounaispäässä ja noin 3 metriä lähiympäristöään korkeammalla. Tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorta männikköä ja sen päällä tiheää nuorta koivikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä, ja hiekkaharjanteen lakeen verrattuna haudan vallin korkeus on noin 0,5 metriä. Halssi on suunnattu länteen ja haudan pohjalta havaittiin kairatessa hiiltä. |
| metsakeskus.1000054362 |
846 |
Kimoo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
236398.00000000 |
6945315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054362 |
Inventointi 2023:
Hiilimiilu sijaitsee Kimoon metsätie -nimisen tien itäpuoleisella, soisella metsäalueella, noin 90 metrin päässä tiestä ja Vaasantiestä noin 3,7 kilometriä itään. Paikalla on lähinnä neliömäinen, keskeltä laakea hiilimiilu. Sen halkaisija on noin 16 metriä. Vallit ovat noin kahden metrin levyiset ja korkeudeltaan 50–80 senttimetriä. Kairanäytteestä saatiin runsaasti hiiltä miilun valleista ja keskiosasta. |
| metsakeskus.1000054363 |
846 |
Kiima-Kärkäs |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
236545.00000000 |
6947078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054363 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Lehminevankallion ja Tallisaaren välisellä, ojitettujen soiden rajaamalla alueella, noin 70 metriä nimettömästä metsätiestä kaakkoon ja Vaasantiestä noin 2,5 km itään. Suoalue on maastokartalla nimellä Kiima-Kärkäs. Paikannimi on vanha, sillä jo alueen isojakokartalle (Forsén 1764–1803) on tälle kohdin merkitty Kima Kerkes. Paikalla kasvaa nuorta havupuuvaltaista sekametsää ja maa-aines on lähinnä soraa. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja pohjakaava pyöreähkö. Haudassa on selvä, noin 80 senttimetrin korkuinen valli sekä halssi. Kairauksesta saatiin runsaasti hiiltä. Tervahaudan keskellä on puolilaho vaja.
Inventointi 2024:
Tervahaudan koillispuolella on hiilimiilu. Sen keskipisteen etäisyys tervahaudan keskipisteestä on noin 20 m. Miilunpohja on pyöreähkö, tasalakinen kumpare, joka kohoaa vain vähän ympäröivästä kangasmaastosta. Keskellä on laakea, vatimainen painanne, jota ympäröi matala valli. Vallin ulkopuolella ei ole ojaa tai maanottokuoppia, mutta maan pinta on mättäikköistä, joten rakenteen tarkkaa läpimittaa on vaikea määrittää. Se on 13–15 m. Kairauksessa kuopan keskellä todettiin turpeen alla kymmenen sentin kerros pelkkää hiilimurskaa. Syvemmällä maa oli vielä jäässä, joten kaira ei uponnut hiilikerroksen pohjaan asti. Vallin sisäreunan kohdalla maa ei ollut enää jäässä. Siellä hiiltä oli 20–25 cm ja sen alla ruskeaa hiekkamaata. Hiilimiilu on ehjä. |
| metsakeskus.1000054363 |
846 |
Kiima-Kärkäs |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
236545.00000000 |
6947078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054363 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Lehminevankallion ja Tallisaaren välisellä, ojitettujen soiden rajaamalla alueella, noin 70 metriä nimettömästä metsätiestä kaakkoon ja Vaasantiestä noin 2,5 km itään. Suoalue on maastokartalla nimellä Kiima-Kärkäs. Paikannimi on vanha, sillä jo alueen isojakokartalle (Forsén 1764–1803) on tälle kohdin merkitty Kima Kerkes. Paikalla kasvaa nuorta havupuuvaltaista sekametsää ja maa-aines on lähinnä soraa. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja pohjakaava pyöreähkö. Haudassa on selvä, noin 80 senttimetrin korkuinen valli sekä halssi. Kairauksesta saatiin runsaasti hiiltä. Tervahaudan keskellä on puolilaho vaja.
Inventointi 2024:
Tervahaudan koillispuolella on hiilimiilu. Sen keskipisteen etäisyys tervahaudan keskipisteestä on noin 20 m. Miilunpohja on pyöreähkö, tasalakinen kumpare, joka kohoaa vain vähän ympäröivästä kangasmaastosta. Keskellä on laakea, vatimainen painanne, jota ympäröi matala valli. Vallin ulkopuolella ei ole ojaa tai maanottokuoppia, mutta maan pinta on mättäikköistä, joten rakenteen tarkkaa läpimittaa on vaikea määrittää. Se on 13–15 m. Kairauksessa kuopan keskellä todettiin turpeen alla kymmenen sentin kerros pelkkää hiilimurskaa. Syvemmällä maa oli vielä jäässä, joten kaira ei uponnut hiilikerroksen pohjaan asti. Vallin sisäreunan kohdalla maa ei ollut enää jäässä. Siellä hiiltä oli 20–25 cm ja sen alla ruskeaa hiekkamaata. Hiilimiilu on ehjä. |
| metsakeskus.1000054372 |
581 |
Kalhukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
296189.00000000 |
6882177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054372 |
Tervahauta sijaitsee mäntyvaltaisessa metsässä olevassa rinteessä junaradan lähistöllä. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä, josta vallin leveys on noin 2- 3 metriä. Valli on ylärinteen puolella noin 0,4 m korkea ja alarinteen puolella rännin pohjaan nähden noin 1,8 m korkea. Ränni aukeaa itään. Se on noin metrin leveä ja 5 metriä pitkä. Haudan keskelle tehtiin koepisto (25 x 35 cm), jossa pintaturpeen (0-4 cm) alla oli hiilen- ja noen sekaista hiekkaa 55 cm:n syvyyteen saakka, ja sen alta alkoi puhdas vaalea hiekka. Kohteen rajaus MML:n laserkeilausaineiston ja maastohavaintojen mukaan. |
| metsakeskus.1000054378 |
976 |
Kiimajärvi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
406988.00000000 |
7371603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054378 |
Kaunismaan eteläpuolella sijaitsevan Kiimajärven itäpuolisesta suosta kohoaa useita pieniä kumpareita joitakin metrejä ympäristöä korkeammaksi. Yhdellä kumpareista on kivilatomus, jossa näyttäisi olevan viisarikivi. Maasto alueella on kivikkoista ja kasvillisuudeltaan havupuuvaltaista. Kivilatomuksen ympäristössä puustossa on suhteellisen runsaasti vanhoja puita eikä metsä vaikuta pitkiin aikoihin hakatulta.
Kiimajärven kivilatomus huolella ladottu. Se on alaosastaan hieman yläosaa laajempi, ja alaosan kivet ovat suurehkoja luonnonkiviä, joiden muodot vaihtelevat. Korkeimmat
kivet kohoavat noin 60 cm korkeuteen maan pinnasta. Kiveyksen kokonaiskorkeus on noin 1.2 metriä. Latomuksen puolessa välissä se hieman pienenee. Se on lähes säännöllisen neliön muotoinen ja ladottu huolella erikokoisista laakakivistä. Alaosassa soikeahkon kiveyksen halkaisija on noin 1.4 metriä ja yläosassa 90 cm. Pyykin päällä on kaksi laakakiveä, joiden väliseen rakoon on asetettu kivi pystyyn ikään kuin viisarikiveksi. Sitä tukemaan on pantu vielä yksi luonnonkivi. Viisarikivi osoittaa kohti Kiimajärveä.
Kivilatomus muistuttaa rakenteeltaan ja kooltaan Mustipaljukan pyykkiä. |
| metsakeskus.1000054379 |
286 |
Möhkö-Matti |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
476771.00000000 |
6774685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054379 |
Lidar-visualisoinnissa selvästi erottuva kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054380 |
286 |
Möhkö-Matti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
477137.00000000 |
6774732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054380 |
Lidar-visualisoinnissa erottuva kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054382 |
286 |
Möhkö-Matti 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
477283.00000000 |
6774769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054382 |
Lidar-visualisoinnissa selvästi erottuva kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054383 |
286 |
Hytöstenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
474887.00000000 |
6770528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054383 |
Lidar-visualisoinnissa selvästi erottuva kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054384 |
286 |
Salmensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
475563.00000000 |
6769937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054384 |
Lidar-visualisoinnissa selvästi erottuva, maastossa tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000054385 |
286 |
Virtasenharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
474986.00000000 |
6769354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054385 |
Lidar-visualisoinnissa selvästi erottuva kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054386 |
288 |
Högbacken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330602.00000000 |
7039648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054386 |
Inv. 2024: Kohde sijaitsee Kruunupyyn Furun kylässä, noin 450 m Svartsjön-nimisen järven kaakkoispuolella ja noin 85 metrin päässä Småbondersintien itäpuolella. Kohde havaittiin lidar-aineiston perusteella ja tarkastettiin maastossa 13.9.2024. Kyseessä on halkaisijaltaan 16 metrin laajuinen pohjakaavaltaan pyöreähkö tervahauta, jossa on 1,0 m korkeat selkeästi erottuvat vallit. Tervahauta on loivasti keskelle syvenevä ja siinä on etelään kylmämuurattu halssi, jonka kahden puolen on myös vallissa kiveystä. Tervahautaan tehdyssä maaperäkairauksessa paljastui maasta hiiltä. Maasto kohteessa on kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000054387 |
489 |
Heimosuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
542681.00000000 |
6731296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054387 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054388 |
489 |
Hanhisaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
543893.00000000 |
6730985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054388 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kohde erottuu Lidar-visualisoinnissa 2008-2019. |
| metsakeskus.1000054389 |
489 |
Palanteenmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
546129.00000000 |
6733907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054389 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kohde erottuu Lidar-visualisoinnissa 2008-2019. |
| metsakeskus.1000054390 |
489 |
Huosiaiskorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
530531.00000000 |
6739719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054390 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kohde erottuu Lidar-visualisoinnissa 2008-2019. |
| metsakeskus.1000054391 |
489 |
Huosiaiskorpi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
530669.00000000 |
6739581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054391 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054392 |
489 |
Huosiaiskorpi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
530821.00000000 |
6739411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054392 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kohde erottuu Lidar-visualisoinnissa 2008-2019. |
| metsakeskus.1000054393 |
489 |
Huosiaiskorpi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
531784.00000000 |
6738543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054393 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kohde erottuu Lidar-visualisoinnissa 2008-2019. |
| metsakeskus.1000054394 |
489 |
Käräjäkalliot |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
531180.00000000 |
6738501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054394 |
Perus-/maastokartalle merkitty kohde, jota ei ole tarkastettu maastossa. Kohde erottuu Lidar-visualisoinnissa 2008-2019. |
| metsakeskus.1000054398 |
441 |
Miehujärvi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520458.00000000 |
6759928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054398 |
Suon luoteispuolen niemekkeellä on tervauta. Halkaisija on vallillta vallille n 11 m. Tervanlaskukuoppa on haudan kaakkoispuolella. Tervahaudasta noin 7 m länteen on erillinen pienempi kuoppa.
Kohde on todettu laserkeilausaineistosta, ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000054399 |
494 |
Rekisuonsaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
449796.00000000 |
7201154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054399 |
Laserkeilausaineistosta erottuva ja peruskarttaan merkitty mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054400 |
746 |
Hoikkaneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393115.00000000 |
7065817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054400 |
Kohde on tunnistettu Museoviraston ja Oulun Yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa ja erottuu laserkeilausaineistossa. Kohde on tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054403 |
710 |
Kittelmossen 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
296122.01965477 |
6650035.46331877 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054403 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054404 |
710 |
Kittelmossen 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
295943.62555106 |
6649945.37996001 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054404 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054405 |
710 |
Kittelmossen 6 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
295683.21382597 |
6650040.78488623 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054405 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu kohde, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054406 |
710 |
Högbackaberget 4 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
297059.18906427 |
6651409.96083603 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054406 |
LIDAR-aineiston perusteella paikannettu hiilimiilu tai tervahauta, kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054407 |
980 |
Nystyrä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342355.00000000 |
6873116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054407 |
Paikalla sijaitsee maastokartan ja LIDAR-kuvan perusteella tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta. |
| metsakeskus.1000054408 |
738 |
Koorlanjärvi |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
265960.00000000 |
6697948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054408 |
Koorlanjärven luoteispuolelta löytyi vuonna 2024 metallinetsinnässä vanhemman rautakauden keihäänkärki ja rautaveitsiä (Ilppari ILM33334). |
| metsakeskus.1000054413 |
777 |
Sydänmaanaro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608489.00000000 |
7209667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054413 |
Tervahauta sijaitsee Sydänmaanaron luonnonsuojelualueella, Haukilammen itäpäästä noin 1360 metriä lähes idän (itäkaakon) suuntaan. Aluetta halkoo tie, johon on tervahaudalta matkaa noin 65 metriä. Tervahauta on pienen moreenikumpareen lounaisreunalla. Valtapuustona on mänty, mutta alueella kasvaa myös kuusta ja koivuja. Alue on tuoretta kangasta, aluskasvillisuus on mustikkavaltaista.
Tervahauta on tasaisen laakea ja selväpiirteinen ja on halkaisijaltaan noin 13 metriä (ulkoreunalta ulkoreunalle). Sen sisäosan syvyys on noin 50 cm. Halssin vastapäinen reuna ei haudan ulkopuolella juuri kohoa maastosta lukuun ottamatta rakenteeseen kuuluvien kuoppien aiheuttamaa korkeuseroa. Halssi on kaivettu lounaan suuntaan. Se on noin 10 metriä pitkä ja pohjasta 30 cm leveä, pohjaa ylempänä noin 80 cm leveä. Halssin syvyys on noin 70 cm. Se laskeutuu selkeästi noin kahden metrin matkalla ja sitten jatkuu lähempänä vaakatasoa.
Tervahaudan ympärillä on useita kuoppia, joista valtaosa heti reunojen ulkopuolella (10 kpl). Yksi erillinen ja selkeä ja jyrkkäpiirteinen kuoppa on noin 4 metriä halssin eteläpuolella: se on noin 2 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 80 cm syvä. Päällä kasvava puusto on arviolta alle 100-vuotiasta. Yksi kelottunut mänty on tervahaudan koillisreunan päällä. Alueella on muutamia kaulattuja mäntyjä.
Kuopat reunalla ovat mitä luultavimmin ilman säätelyyn liittyviä aukkoja ja suuremmasta yksittäisestä kuopasta on saatettu ottaa materiaalia tervahaudan pohjan rakentamista varten. |
| metsakeskus.1000054415 |
777 |
Antinaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641797.00000000 |
7177208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054415 |
Tervahauta sijaitsee Hoikka-nimisen järven luoteispuolella olevan Antinahon länsiosassa, lähellä Antiahon etelälaidalla kulkevaa polkua. Alue on mäntyvaltaista sekametsää, jossa valtapuusto on yli 100-vuotiasta, ehkä yli 150-vuotiastakin.
Tervahaudan halkaisija on mitatta arvioiden noin 12 metriä ja se on tasaisen laakea sisäpuolelta. Reunaa kiertävän vallin ulkopuolella on luultavasti ilmanottoon liittyviä kuoppia ja niitä paikoittain lähes tasaisesti yhdistävä ojamainen kaivanto. Halssi on kaakkoon päin ja sen kaivannon pituus on 3–4 metriä ja leveys noin 1 metrin.
Tervahauta mahdollisesti 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000054418 |
777 |
Antinaho 2 |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
641681.00000000 |
7177266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054418 |
Merkkipuu sijaitsee Antinahon länsipäässä vanhan polun varrella. Alueella kasvaa mäntyvaltaista, noin 180-vuotiasta sekametsää.
Paikalla on vanha mänty, johon on tehty merkintöjä sekä kaivertamalla että uudempia mustalla tussilla ja kummallakin puolella puuta on kirveen jälkiä. Kaiverruksista ei tahdo saada selvää, mutta siinä on ainakin I H + 5.
Puu on toiminut luultavasti ainakin osittain polun merkkinä. |
| metsakeskus.1000054419 |
777 |
Hoikansuo |
10007 |
12005 |
13057 |
11006 |
27009 |
641457.00000000 |
7177517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054419 |
Kapulatie näkyy myös vuoden 1959 ilmakuvalla. Polku näkyy myös vuoden 1940 kartalla.
Kapulatie sijaitsee Heikinvaaran ja Antinahon välissä. Hieman alle 1/3 siitä on yksityisellä, ojitetulla maalla ja loput luonnonsuojelualueella.
Vanha polku tai tie, joka on kulkenut Heikinvaaran kaakkoispuolen moreenikumpareen lävitse Antinahon etelälaitaa pitkin eteenpäin, näkyy alueella sekä kaakko-luoteissuuntaisena kapulatienä että tämän kummallakin puolen polun suuntaisesti olevina pitkinä, pitkälle lahonneina hirsinä. Itse kapulatie on pääasiassa noin 2 metriä leveä ja koostuu suolle poikittain asetetuista hirsistä tai puunrangoista. Kairalla kokeiltaessa todettiin, että paikoittain ylimpien hirsien alla on ainakin toinen, polun suuntaan poikittainen, kerros hirsiä.
Kapulatie on osittain tuhoutunut ainakin yhden aiemmin, ennen vuotta 1995 kaivetun ojan kohdalla. Pitkittäin polun suuntaisista, lahonneista hirsistä tehtiin havaintoja Antinahon länsipuolella ja Jokilammen koillispuolella.
Näkyvät rakenteet ovat noin 150 metriä pitkät ja 2 metriä leveät.
Vanha polku, jota on vahvistettu puilla. Useimmiten pelkkään ihmisten paikasta toiseen liikkumista kosteilla paikoilla on helpottanut esimerkiksi pitkospuut. Onkin mahdollista, että enemmän vaivaa, aikaa ja materiaalia vaatinut kapulatie on rakennettu myös materiaalien siirtoa varten esimerkiksi sota- tai savotta-aikaan. |
| metsakeskus.1000054420 |
271 |
Kylä-Kupi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251742.00000000 |
6801203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054420 |
Asuinpaikka on pellolla, noin 36–40 metrin korkeustasoilla. Pellon pinnalta havaittiin yli 20 kvartsi-iskosta, joista osa kerättiin mukaan. Noin 37 metrin korkeustasolla alkaa entinen rantatörmä. Löytöjen perusteella ainakin osa asuinpaikasta on ollut rantatörmän päällä. |
| metsakeskus.1000054421 |
271 |
Kylä-Kupi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251805.00000000 |
6801087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054421 |
Asuinpaikka on pellolla, noin 36–38 metrin korkeustasoilla. Pellon pinnalta havaittiin yli 10 kvartsi-iskosta, joista osa kerättiin mukaan. Noin 37 metrin korkeustasolla alkaa entinen rantatörmä. Löytöjen perusteella asuinpaikka on ollut rantatörmän päällä. Löytöjen alue jatkuu ennestään tunnetulle Köönikänmäen pellon rautakautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000054422 |
271 |
Leikkimäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252009.00000000 |
6800708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054422 |
Asuinpaikka on pellolla, noin 36–39 metrin korkeustasoilla. Pellon pinnalta havaittiin yli 20 kvartsi-iskosta ja kaksi pii-iskosta, joista osa kerättiin mukaan. Noin 37 metrin korkeustasolla alkaa entinen rantatörmä. Löytöjen perusteella asuinpaikka on ollut rantatörmän päällä. Löytöjen alue jatkuu ennestään tunnetulle Leikkimäen rautakautiselle hautapaikalle. |
| metsakeskus.1000054423 |
738 |
Kallenmäki 4 |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
263103.00000000 |
6697021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054423 |
Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä nokisesta maasta kartionmuotoinen solki ja avainriipus (Ilppari ILM33352, ILM33376). Löytöpaikan vieressä on ilmoituksen mukaan matala kumpu. |
| metsakeskus.1000054424 |
271 |
Sonnilanjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
252016.00000000 |
6798749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054424 |
Paikalta löytyi metallinilmaisimella keskiajan tyypin hevosenkenkä, osin sulanut kupariseoksinen veitsen kahvan katkelma tai vastaava, sekä liuskamainen kappale sulanutta kupariseosta: mahdollinen raaka-ainekappale tai ehkä sulanut rahakin. Kohdalle ei ole merkitty mitään löytöjä - edes osin - selittävää 1782–1783, 1847, 1907 laadituille kartoille, eikä 1900-luvun peruskartoille. 1900-luvun ilmakuvissa löytöjen kohdalla ja siitä kauas ympäristöön on pelkkää peltoa.
Löydöt saatiin pellon kyntökerroksesta, enintään noin 10 cm syvyydeltä. Koepistossa ei näkynyt hiiltä tai muita merkkejä säilyneestä kulttuurikerroksesta. Noin 25 cm paksun savimullan alla oli puhdas savi. Havainnosta huolimatta on mahdollista, että paikalla on säilynyt kulttuurikerrosta tai rakenteita. Löytöjen alalta saatiin myös paljon heikkoja rautasignaaleja. Paikkaa on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000054425 |
630 |
Eksylän Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481580.00000000 |
7110833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054425 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054426 |
630 |
Sauvasuo pohjoinen 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481959.00000000 |
7111999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054426 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054427 |
630 |
Ylimmäinen Sauvasuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484137.00000000 |
7111527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054427 |
Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa tunnistettu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054429 |
765 |
Haasiasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557912.00000000 |
7086318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054429 |
Kohde sijaitsee mäen kaakkoisrinteellä tuoreella / lehtomaisella kankaalla. Paikalla on tervahauta, jonka läpimitta 13 metriä. Tervahaudan kuopan läpimitta on 7 metriä ja halssi suuntautuu etelään. Halssin pituus on 7 metriä. |
| metsakeskus.1000054430 |
765 |
Liippalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556206.00000000 |
7086254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054430 |
Tervahauta sijaitsee mäen kaakkoisrinteellä, tuoreehko kangas. Läpimitta 10 m, kuopan läpimitta 4 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054431 |
765 |
Paukkosenlehto kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555843.00000000 |
7087217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054431 |
Tervahauta sijaitsee Paukkosenahon kaakkoispuolella, tasainen tuoreehko kangas. Läpimitta 15 m, kuopan läpimitta 10 m; halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m. |
| metsakeskus.1000054432 |
765 |
Paukkosenautio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
555509.00000000 |
7087511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054432 |
Kohde sijaitsee Paukkosenlehdon laen tuntumassa ja sen lounaisrinteessä. Paikalta löytyi asuinrakennuksen perustukset kiviuuneineen, muutama pätkä kiviaitaa, viljelyröykkiöitä, sekä muutama röykkiö, joiden tarkkaa luonnetta ei voitu varmistaa – yhden tapauksessa voisi olla kyse uunista tai romahtaneesta lyhyestä kiviaitaosuudesta, toinen voi olla viljelyröykkiö tai kiviaidan pätkä. Osa kohteesta on hakkuuaukiolla, suurin osa lopusta on äestettyä talousmetsää, joten kohteen jäännöksiä on voinut myös tuhoutua huomattavasti. Heti vanhemman asutuksen jäännösten koillispuolella on myös joskus melko hiljattain sijainnut
jokin muu, suurempi rakennus, sillä paikalla on suorakulmainen, tasattu aukio, n. 20 m. x 12 m, jonka raivaamisen yhteydessä muutamat aiempaan asutukseen liittyvät röykkiöjäännökset vaikuttavat hieman vahingoittuneen ja ehkä jopa siirtyneen.
Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mistä päätellen vanhempi asutus on autioitunut hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista. Vuoden 1974 peruskartalla suunnilleen nykyisen aukion kohdalle on merkitty niitty, mutta aukio nykyisellään näyttää rakennuksen paikalta, ei vanhalta niityltä, joten tuo uudempi rakennus lie sekä rakennettu että purettu kyseisen kartan laatimisen jälkeen.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054432 |
765 |
Paukkosenautio |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
555509.00000000 |
7087511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054432 |
Kohde sijaitsee Paukkosenlehdon laen tuntumassa ja sen lounaisrinteessä. Paikalta löytyi asuinrakennuksen perustukset kiviuuneineen, muutama pätkä kiviaitaa, viljelyröykkiöitä, sekä muutama röykkiö, joiden tarkkaa luonnetta ei voitu varmistaa – yhden tapauksessa voisi olla kyse uunista tai romahtaneesta lyhyestä kiviaitaosuudesta, toinen voi olla viljelyröykkiö tai kiviaidan pätkä. Osa kohteesta on hakkuuaukiolla, suurin osa lopusta on äestettyä talousmetsää, joten kohteen jäännöksiä on voinut myös tuhoutua huomattavasti. Heti vanhemman asutuksen jäännösten koillispuolella on myös joskus melko hiljattain sijainnut
jokin muu, suurempi rakennus, sillä paikalla on suorakulmainen, tasattu aukio, n. 20 m. x 12 m, jonka raivaamisen yhteydessä muutamat aiempaan asutukseen liittyvät röykkiöjäännökset vaikuttavat hieman vahingoittuneen ja ehkä jopa siirtyneen.
Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mistä päätellen vanhempi asutus on autioitunut hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista. Vuoden 1974 peruskartalla suunnilleen nykyisen aukion kohdalle on merkitty niitty, mutta aukio nykyisellään näyttää rakennuksen paikalta, ei vanhalta niityltä, joten tuo uudempi rakennus lie sekä rakennettu että purettu kyseisen kartan laatimisen jälkeen.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054432 |
765 |
Paukkosenautio |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
555509.00000000 |
7087511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054432 |
Kohde sijaitsee Paukkosenlehdon laen tuntumassa ja sen lounaisrinteessä. Paikalta löytyi asuinrakennuksen perustukset kiviuuneineen, muutama pätkä kiviaitaa, viljelyröykkiöitä, sekä muutama röykkiö, joiden tarkkaa luonnetta ei voitu varmistaa – yhden tapauksessa voisi olla kyse uunista tai romahtaneesta lyhyestä kiviaitaosuudesta, toinen voi olla viljelyröykkiö tai kiviaidan pätkä. Osa kohteesta on hakkuuaukiolla, suurin osa lopusta on äestettyä talousmetsää, joten kohteen jäännöksiä on voinut myös tuhoutua huomattavasti. Heti vanhemman asutuksen jäännösten koillispuolella on myös joskus melko hiljattain sijainnut
jokin muu, suurempi rakennus, sillä paikalla on suorakulmainen, tasattu aukio, n. 20 m. x 12 m, jonka raivaamisen yhteydessä muutamat aiempaan asutukseen liittyvät röykkiöjäännökset vaikuttavat hieman vahingoittuneen ja ehkä jopa siirtyneen.
Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mistä päätellen vanhempi asutus on autioitunut hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista. Vuoden 1974 peruskartalla suunnilleen nykyisen aukion kohdalle on merkitty niitty, mutta aukio nykyisellään näyttää rakennuksen paikalta, ei vanhalta niityltä, joten tuo uudempi rakennus lie sekä rakennettu että purettu kyseisen kartan laatimisen jälkeen.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054432 |
765 |
Paukkosenautio |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
555509.00000000 |
7087511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054432 |
Kohde sijaitsee Paukkosenlehdon laen tuntumassa ja sen lounaisrinteessä. Paikalta löytyi asuinrakennuksen perustukset kiviuuneineen, muutama pätkä kiviaitaa, viljelyröykkiöitä, sekä muutama röykkiö, joiden tarkkaa luonnetta ei voitu varmistaa – yhden tapauksessa voisi olla kyse uunista tai romahtaneesta lyhyestä kiviaitaosuudesta, toinen voi olla viljelyröykkiö tai kiviaidan pätkä. Osa kohteesta on hakkuuaukiolla, suurin osa lopusta on äestettyä talousmetsää, joten kohteen jäännöksiä on voinut myös tuhoutua huomattavasti. Heti vanhemman asutuksen jäännösten koillispuolella on myös joskus melko hiljattain sijainnut
jokin muu, suurempi rakennus, sillä paikalla on suorakulmainen, tasattu aukio, n. 20 m. x 12 m, jonka raivaamisen yhteydessä muutamat aiempaan asutukseen liittyvät röykkiöjäännökset vaikuttavat hieman vahingoittuneen ja ehkä jopa siirtyneen.
Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mistä päätellen vanhempi asutus on autioitunut hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista. Vuoden 1974 peruskartalla suunnilleen nykyisen aukion kohdalle on merkitty niitty, mutta aukio nykyisellään näyttää rakennuksen paikalta, ei vanhalta niityltä, joten tuo uudempi rakennus lie sekä rakennettu että purettu kyseisen kartan laatimisen jälkeen.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054433 |
322 |
Dömmaskär 1 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
240939.00000000 |
6661974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054433 |
Paikalla on kolme särmikkäistä kivistä koottua röykkiötä. Kaikki ovat arviolta 15 m etäisyydellä toisistaan ja ne ovat jäläkäpintaisia. Mahdollisesti merimerkin röykkiöitä.
Luoteisin röykkiö on suurin ja nykyisellään hieman veneen mallinen latomus, 60–100 cm korkuinen riippuen mittauspaikasta, kaakko-luodesuunnassa 3,5 metriä pitkä ja 2 m leveä. Se on ladottu heti korkeimmalta kohdalta laskeutuvan pienen rinteen alle tai rinteeseen. Toinen röykkiö on 1,5 x 1,3 metrin kokoinen ja sen korkeus on 30–40 cm. Kolmannen röykkiön halkaisija on 1,5 m se on noin 60 cm korkea. |
| metsakeskus.1000054434 |
322 |
Dömmaskär 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
240996.00000000 |
6661856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054434 |
Kiviröykkiö ja mahdollisesti siitä peräisin olevia lohkareisia kiviä niin, että kivet ovat 1,7 metriä pitkällä alueella kallion päällä. Röykkiön korkein kivi on lähes 70 cm korkea. |
| metsakeskus.1000054435 |
854 |
Mellajavuoma |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
373212.00000000 |
7416038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054435 |
Saarivaaran ja Mellajavuoman välisessä maastossa, Mellajavaarantien kummallakin puolella on kaksi kivilatomusta. Mellajavuoma latomus on mahdollisesti kiviuunin jäännös. Tästä kivilatomuksesta toinen on Saarivaara 1 niminen, joka sijoittuu 520 metrin päähän itäkoilliseen.
Sijoittuminen perustuu yleisöilmoitukseen, eikä kohdetta ole tarkastettu vuoden 2024 inventoinnissa maastossa. Se kuvataan kuitenkin inventoinnin raportissa nimellä Saarivaara 2. |
| metsakeskus.1000054436 |
322 |
Hamnholmen |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
241350.00000000 |
6662982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054436 |
Historiallinen rautakaivos Dragsfjärdissä Purunpään edustan saarella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1700-luvulla ja 1835-1839. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1736.
Kohde sijaitsee Söderfladanin pohjoisrannalla, hieman luoteen puolella. Paikalla on noin 7,5 x 4 m laajuinen ala, josta on louhittu rautamalmia. Pitempi sivu on pohjois-eteläsuuntainen. Kaivannon näkyvillä oleva syvyys on arviolta 2 m, pohjalla on vettä eikä koko syvyys selvinnyt. Seinämät ovat pääosin lähes pystysuoraan louhittu. Kaivannon etelä- ja lounaispuolella on jonkin verran sivukivikasoja, jotka ovat todennäköisesti kaivannosta peräisin. |
| metsakeskus.1000054437 |
322 |
Judasholm |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
241611.00000000 |
6662540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054437 |
Rautakaivos. Löydetty 1736 ja ollut toiminnassa 1756 ja 1835–1839.
Kohde sijaitsee Judasholmin läntisimmän kallioisen kohouman itäpuolella tasaisessa kohdassa. Paikalla on mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta. Kaivokseen viittaava paikka on puuton, hieman suorakaiteen muotoinen alue, jossa varvuton ja heinäinen kohta erottuu muuten varpuja kasvavasta alueesta. Kaivoskuilu on puuttomuuden ja ympäristöstä eroavan kasvillisuuden perusteella ollut noin 6 x 4 metrin laajuinen. |
| metsakeskus.1000054438 |
322 |
Yxskär 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
223146.00000000 |
6647893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054438 |
Kohde sijaitsee Yxskärenin itäpäässä, noin 100 metriä itäisimmästä kohdasta länteen. Paikalla on kooltaan noin 1,3 x 1,7 metrin laajuinen kiviröykkiö/ kiviladelma, jossa on myös joitain punertavia tiilen kappaleita. Korkeus on 20–30 cm. Osa laattamaisista kivistä on luoteisnurkassa ladottu päällekkäin (2 kpl). Hieman itäänpäin tästä on myös yksittäinen kivi, joka on saattanut kuulua rakennuksen kivijalkaan tai levinnyt tulisijasta siihen. Mahdollinen karjamajan jäännös. |
| metsakeskus.1000054439 |
322 |
Östnorrudden |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
241384.00000000 |
6663599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054439 |
Kohde sijaitsee Hamnholmenin koillisosan eli Östnorruddenin länsipuoliskolla kohouman päällä.
Paikalla on kaksi kivikasaa tai latomusta, joiden keskellä on vähemmän kivinen tai matalampi alue. Vaikutelma on, että ne olisivat kuitenkin samaa rakennetta tai yhteen tarkoitukseen ladottuja. Kivet ovat jäkälöityneitä. Joukossa on myös särmikkäitä kiviä, erityisesti latomusten päällä. Koillisemman osion halkaisija on 1,5 m ja lounaisemman noin 2 x 2,5 meriä, korkeus noin 70 cm. Koko kiviröykkiön halkaisija on noin 5 metriä. |
| metsakeskus.1000054440 |
765 |
Jänismäenautio |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
556381.00000000 |
7088173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054440 |
Jänismäen lounaisrinteestä sijaitsevalta tasanteelta ja sen alapuolisista rinteistä, alueelta, joka nykyisellään kasvaa vanhaa kuusimetsää, tavattiin kaksitupaisen pirtin ja muutamien muiden rakennusten jäänteet, kiviaitoja, sekä viljelyröykkiöitä. Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mutta paikannimi Jänismäenautio viittaa autioituneeseen asutukseen. Päätellen asutuksen pihapiirissä ja rakenteiden päällä kasvavien puiden iästä, joista vanhimmat ovat yli 150-vuotiaita, mutta todennäköisesti vanhempia, sekä siitä, ettei asutusta ole merkitty vanhoihin karttoihin, on paikka hylätty hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista – metsän iän perusteella mahdollisesti jo 1700-luvulla.
Talon jäännös: Kaksitupaisen asuinrakennuksen kiviperustukset, n. 12 m x 6 m; kivisten uunien jäännökset n. 2,5 m x 2,5 m, 1,5 m korkeat sijaitsevat koillisseinustalla tupien toisiaan vastakkaisissa sisäkulmissa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054440 |
765 |
Jänismäenautio |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
556381.00000000 |
7088173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054440 |
Jänismäen lounaisrinteestä sijaitsevalta tasanteelta ja sen alapuolisista rinteistä, alueelta, joka nykyisellään kasvaa vanhaa kuusimetsää, tavattiin kaksitupaisen pirtin ja muutamien muiden rakennusten jäänteet, kiviaitoja, sekä viljelyröykkiöitä. Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mutta paikannimi Jänismäenautio viittaa autioituneeseen asutukseen. Päätellen asutuksen pihapiirissä ja rakenteiden päällä kasvavien puiden iästä, joista vanhimmat ovat yli 150-vuotiaita, mutta todennäköisesti vanhempia, sekä siitä, ettei asutusta ole merkitty vanhoihin karttoihin, on paikka hylätty hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista – metsän iän perusteella mahdollisesti jo 1700-luvulla.
Talon jäännös: Kaksitupaisen asuinrakennuksen kiviperustukset, n. 12 m x 6 m; kivisten uunien jäännökset n. 2,5 m x 2,5 m, 1,5 m korkeat sijaitsevat koillisseinustalla tupien toisiaan vastakkaisissa sisäkulmissa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054440 |
765 |
Jänismäenautio |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
556381.00000000 |
7088173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054440 |
Jänismäen lounaisrinteestä sijaitsevalta tasanteelta ja sen alapuolisista rinteistä, alueelta, joka nykyisellään kasvaa vanhaa kuusimetsää, tavattiin kaksitupaisen pirtin ja muutamien muiden rakennusten jäänteet, kiviaitoja, sekä viljelyröykkiöitä. Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mutta paikannimi Jänismäenautio viittaa autioituneeseen asutukseen. Päätellen asutuksen pihapiirissä ja rakenteiden päällä kasvavien puiden iästä, joista vanhimmat ovat yli 150-vuotiaita, mutta todennäköisesti vanhempia, sekä siitä, ettei asutusta ole merkitty vanhoihin karttoihin, on paikka hylätty hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista – metsän iän perusteella mahdollisesti jo 1700-luvulla.
Talon jäännös: Kaksitupaisen asuinrakennuksen kiviperustukset, n. 12 m x 6 m; kivisten uunien jäännökset n. 2,5 m x 2,5 m, 1,5 m korkeat sijaitsevat koillisseinustalla tupien toisiaan vastakkaisissa sisäkulmissa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054440 |
765 |
Jänismäenautio |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
556381.00000000 |
7088173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054440 |
Jänismäen lounaisrinteestä sijaitsevalta tasanteelta ja sen alapuolisista rinteistä, alueelta, joka nykyisellään kasvaa vanhaa kuusimetsää, tavattiin kaksitupaisen pirtin ja muutamien muiden rakennusten jäänteet, kiviaitoja, sekä viljelyröykkiöitä. Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin, mutta paikannimi Jänismäenautio viittaa autioituneeseen asutukseen. Päätellen asutuksen pihapiirissä ja rakenteiden päällä kasvavien puiden iästä, joista vanhimmat ovat yli 150-vuotiaita, mutta todennäköisesti vanhempia, sekä siitä, ettei asutusta ole merkitty vanhoihin karttoihin, on paikka hylätty hyvissä ajoin ennen aluetta kuvaavan vuoden 1859 pitäjänkartan laatimista – metsän iän perusteella mahdollisesti jo 1700-luvulla.
Talon jäännös: Kaksitupaisen asuinrakennuksen kiviperustukset, n. 12 m x 6 m; kivisten uunien jäännökset n. 2,5 m x 2,5 m, 1,5 m korkeat sijaitsevat koillisseinustalla tupien toisiaan vastakkaisissa sisäkulmissa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054441 |
149 |
Finnböle Mörkmora |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27026 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054441 |
Hyssjebackbergetin eteläreunalla Mörkmoran peltoaukean tuntumassa on arviolta noin 5 x 7 metrin suuruinen kivijalka. Kivijalan sisällä kaakkoiskulmassa on tulisija, jossa erottuu kiviä ja tiilenpaloja. Aivan sisäänkäynnin lähellä on rinteeseen kaivettu reunoiltaan kivetty kuoppa eli mahdollinen kellari tai eläinsuoja. Kellarin syvyys on noin 1,5-2 metriä ja läpimitta noin 5 metriä.
Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. Kohtaan on merkitty torppa vuoden 1877 senaatin kartassa. Torppa esiintyy vielä 1900-luvun alun kartoilla. |
| metsakeskus.1000054443 |
927 |
Ukinvaha |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
360156.00000000 |
6698951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054443 |
Ukinvaha on Vihdin kunnan Kotkaniemen, Niemenkylän, Sukselan, Tuohilammen, Härkälän, Salmen ja Hulttilan kylien kulmarajamerkki. Se mainitaan jo vuoden 1738 kartassa (KA MHA U B51:14/1-2 Kotkaniemi; Kotkaniemi, Lahti, Niemenkylä och Hulttila: Rågångskarta med beskrifning (1738-1738).
Rajamerkki on suuri siirtolohkare, jonka ympärillä on kaksi tai kolme pienempää ladottua rajamerkkiä sekä yksittäisiä pystykiviä. Siirtolohkareen korkeus on 2-3 metriä, halkaisija arviolta 2 metriä. Rajapyykki on edelleen käytössä. Se on vaurioitunut, sillä sen kylkeen on maalattu merkkejä sinisellä spraymaalilla.
Kohde tunnetaan kansalaisilmoituksen perusteella. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. Rajamerkkinä siirtolohkare on voinut olla jo huomattavasti ennen 1700-lukua. |
| metsakeskus.1000054444 |
765 |
Nimetölampi koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555872.00000000 |
7088745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054444 |
Tervahauta sijaitsee mäen lounaisrinteellä, tuoreehko kangas. Läpimitta 19 m, kuopan läpimitta 4 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054445 |
765 |
Savonsuo etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554016.00000000 |
7088143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054445 |
Tervahauta sijaitsee tasaisen tuoreehkon kankaan loivalla kaakkoisrinteellä. Läpimitta 20 m, kuopan läpimitta 10 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054447 |
927 |
Pulpetinmäki 1 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361456.00000000 |
6711110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054447 |
Hiilimiilu tai tervahauta. Kohde tunnetaan yksityishenkilön ilmoituksen perusteella eikä arkeologi ole tarkastanut sitä maastossa. Kohde erottuu lidarvisualisoinnissa (MV 2008-2019), ja kohteen sijaintia on tarkistettu sen perusteella. |
| metsakeskus.1000054448 |
927 |
Pulpetinmäki 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361410.00000000 |
6711106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054448 |
Hiilimiilu tai tervahauta. Kohde tunnetaan yksityishenkilön ilmoituksen perusteella eikä arkeologi ole tarkastanut sitä maastossa. Kohde erottuu lidarvisualisoinnissa (MV 2008-2019), ja kohteen sijaintia on tarkistettu sen perusteella. |
| metsakeskus.1000054449 |
927 |
Pulpetinmäki 3 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361535.00000000 |
6711151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054449 |
Hiilimiilu tai tervahauta. Kohde tunnetaan yksityishenkilön ilmoituksen perusteella eikä arkeologi ole tarkastanut sitä maastossa. Kohde tai mahdollisesti kaksi kohdetta erottuvat lidarvisualisoinnissa (MV 2008-2019). |
| metsakeskus.1000054451 |
205 |
Kasarikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545588.00000000 |
7093499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054451 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla metsätienristeyksen kaakkoispuolella. Läpimitta 10 m, kuopan läpimitta 4 m; halssi suuntautuu länteen, se on tienleikkauksen vaurioittama. |
| metsakeskus.1000054453 |
205 |
Kivijärvenkangas itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544253.00000000 |
7090870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054453 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekkaisella kankaalla. Läpimitta 12 m, kuopan läpimitta 6 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054454 |
205 |
Kivijärvenkangas pohjoinen 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543601.00000000 |
7091267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054454 |
Tervahauta sijaitsee kumpuilevalla hiekkaisella kankaalla. Läpimitta 17 m, kuopan läpimitta 9 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054455 |
205 |
Kivijärvenkangas pohjoinen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543410.00000000 |
7091216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054455 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella hiekkaisella kankaalla. Läpimitta 11 m, kuopan läpimitta 6 m; halssi suuntautuu kaakkoon, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054456 |
205 |
Rahikkalankangas |
10007 |
12001 |
13010 |
11006 |
27009 |
543352.00000000 |
7091491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054456 |
Kohde on viiden toisiinsa käytävin liittyvän piilopirtin ryhmä tai ”huoneisto”. Piilopirtit on kaivettu paikalla sijainneeseen hiekkakumpuun, syvimmillään n. 2 m syviksi (alarinteeseen lounaaseen ja etelään syvyys pienenee). Kuoppien ja niiden seinämien kairausnäytteistä löytyi vaihtelevan paksuinen huuhtoutumiskerros (3–15 cm), ja rikastumiskerroksen yläosat sen alla sisälsivät ohueen kulttuurikerrokseen viittaavia tummempia värjäytymiä. Piilopirttiryhmän pohjoispuolelle on myöhemmin kaivettu hiekkakuoppa, ja yhden piilopirtin koillisseinämä on tämän johdosta pääosin tuhoutunut.
piilopirtti 1: Piilopirteistä tai ”huoneista” suurin, n. 9 m x 7 m, sijaitsee ryhmän
pohjois/luoteisnurkassa; pohjoiskoillinen seinä puuttuu, sillä sille puolelle on myöhemmin tehty hiekkakuoppa, ja seinämä on osin kaivettu pois, osin romahtanut; länsiluoteeseen johtaa kapea käytävä/ramppi, mahdollisesti sisäänkäynti tai tuuletusaukko; tästä
”huoneesta” on kulku viereisiin huoneisiin (piilopirtti 2 ja piilopirtti 3).
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054457 |
151 |
Somerokallion kalkkikivikaivos |
10007 |
12012 |
13123 |
11006 |
27009 |
221376.00000000 |
6901271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054457 |
Somerokalliolla kalkkikiveä on louhittu 1940-luvulla. Alueella on muutamia kapeita, noin 20 metriä pitkiä pohjois-eteläsuuntaisia louhittuja monttuja, joiden pohjalla on vaaleaa kalkkikiveä. (Lähde: Etelä-Pohjanmaan liuskealueen kallioperä. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 158, s. 20.)
Lauhanvuoren Geoparkin geologilta 2024 saadun tiedonannon mukaan louhosten yhteydessä on havaittavissa vanhan rakennuksen jäänteitä. |
| metsakeskus.1000054458 |
205 |
Jouhteninen pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543057.00000000 |
7090687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054458 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaisen mäen kaakkoisrinteellä, kuivahko kangas. Läpimitta 10 m, kuopan läpimitta 4 m; halssi suuntautuu länteen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054459 |
205 |
Sunterinmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542005.00000000 |
7091448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054459 |
Tervahauta sijaitsee mäen itärinteen yläosassa, kuivako kangas. Läpimitta 15 m, kuopan läpimitta 8 m; halssi suuntautuu itään, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054460 |
710 |
Åsenby (Osmundby) Nygrann |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
311550.00000000 |
6658899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054460 |
Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin tilan päärakennuksesta noin 125 m länteen mäntyä, koivua ja kuusta kasvavassa nuoressa metsässä avokallion itäpuolella mineraalimaalla metsätien varrella. Tarkemmin kohde sijoittuu pienialaisen avokallion itäpuolelle hyvin loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä rinnealueella olevalle tasaisemmalle paikalle, joka antaa etelään.
Maastokäynnillä vuonna 2024 paikalla havaittiin useita kivi- ja/tai maarakenteisia jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Maaperä vaikuttaa paikoin tavanomaista metsämaata tummemmalta ja poikkeaa normaalista podsolimaannoksesta. Kahdeksan jäännöstä on suhteellisen lähekkäin toisiaan ja niiden liittyvät historialliseen ihmistoimintaan paikalla. Havaitut jäännökset ja rakenteet sijoittuvat tarkistettua aluetta halkovan tien pohjois- ja eteläpuolelle.
Historiallisten lähteiden perusteella paikalla on sijainnut historiallisen Osmundbyn ja sittemmin nimellä Åsenby tunnetun kylän läntinen tontti, jolla on ollut talo nimeltä Nygrann. Paikalla on ollut ilmeisesti asutusta viimeistään 1500-luvulta lähtien, mutta todennäköisesti asutus on syntynyt jo keskiajalla. Asutus on siirtynyt pois paikalta 1840- ja 1870-luvun välillä ja se on jäänyt pysyvästi autioksi.
Huomiota kiinnittää keskeisten jäännösten suhde ja sijoittuminen toisiinsa nähden. Mahdolliset tulisijat, röykkiö, kuoppa, muuri ja kivirivi sekä kiviaita vaikuttavat muodostavat kokonaisuuden. Niiden sijoittuminen maastoon tuntuisi vahvistavan tulkintaa asuinpaikasta ja toisiinsa ajallisesti liittyvästä kokonaisuudesta.
Havaituista rakenteista osa voi olla 1700-luvun kartoilla näkyvien rakennusten, humalatarhojen/puutarha-alojen ja aitarakenteiden jäännöksiä. Maastossa havaitut rakenteet ovat vaurioituneet ainakin paikalla vuosien 1996 ja 2000 välillä tehdyn avohakkuun ja sitä seuranneen maanpinnan äestyksen yhteydessä, mikä vaikeuttaa jäännösten tunnistamista ja tulkintaa.
Maastokäynnillä 2024 havaittiin lisäksi kohteen länsipuolisella kalliolla yksi kivirakenne, joka on rajamerkki (koordinaatit: 6658916/311526), ja kohteen lounaispuolella yksi mahdollinen kivirakenne, joka voi olla esimerkiksi aitarakenteen jäänne (koordinaatit: 6658867/311517). |
| metsakeskus.1000054460 |
710 |
Åsenby (Osmundby) Nygrann |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
311550.00000000 |
6658899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054460 |
Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin tilan päärakennuksesta noin 125 m länteen mäntyä, koivua ja kuusta kasvavassa nuoressa metsässä avokallion itäpuolella mineraalimaalla metsätien varrella. Tarkemmin kohde sijoittuu pienialaisen avokallion itäpuolelle hyvin loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä rinnealueella olevalle tasaisemmalle paikalle, joka antaa etelään.
Maastokäynnillä vuonna 2024 paikalla havaittiin useita kivi- ja/tai maarakenteisia jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Maaperä vaikuttaa paikoin tavanomaista metsämaata tummemmalta ja poikkeaa normaalista podsolimaannoksesta. Kahdeksan jäännöstä on suhteellisen lähekkäin toisiaan ja niiden liittyvät historialliseen ihmistoimintaan paikalla. Havaitut jäännökset ja rakenteet sijoittuvat tarkistettua aluetta halkovan tien pohjois- ja eteläpuolelle.
Historiallisten lähteiden perusteella paikalla on sijainnut historiallisen Osmundbyn ja sittemmin nimellä Åsenby tunnetun kylän läntinen tontti, jolla on ollut talo nimeltä Nygrann. Paikalla on ollut ilmeisesti asutusta viimeistään 1500-luvulta lähtien, mutta todennäköisesti asutus on syntynyt jo keskiajalla. Asutus on siirtynyt pois paikalta 1840- ja 1870-luvun välillä ja se on jäänyt pysyvästi autioksi.
Huomiota kiinnittää keskeisten jäännösten suhde ja sijoittuminen toisiinsa nähden. Mahdolliset tulisijat, röykkiö, kuoppa, muuri ja kivirivi sekä kiviaita vaikuttavat muodostavat kokonaisuuden. Niiden sijoittuminen maastoon tuntuisi vahvistavan tulkintaa asuinpaikasta ja toisiinsa ajallisesti liittyvästä kokonaisuudesta.
Havaituista rakenteista osa voi olla 1700-luvun kartoilla näkyvien rakennusten, humalatarhojen/puutarha-alojen ja aitarakenteiden jäännöksiä. Maastossa havaitut rakenteet ovat vaurioituneet ainakin paikalla vuosien 1996 ja 2000 välillä tehdyn avohakkuun ja sitä seuranneen maanpinnan äestyksen yhteydessä, mikä vaikeuttaa jäännösten tunnistamista ja tulkintaa.
Maastokäynnillä 2024 havaittiin lisäksi kohteen länsipuolisella kalliolla yksi kivirakenne, joka on rajamerkki (koordinaatit: 6658916/311526), ja kohteen lounaispuolella yksi mahdollinen kivirakenne, joka voi olla esimerkiksi aitarakenteen jäänne (koordinaatit: 6658867/311517). |
| metsakeskus.1000054460 |
710 |
Åsenby (Osmundby) Nygrann |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
311550.00000000 |
6658899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054460 |
Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin tilan päärakennuksesta noin 125 m länteen mäntyä, koivua ja kuusta kasvavassa nuoressa metsässä avokallion itäpuolella mineraalimaalla metsätien varrella. Tarkemmin kohde sijoittuu pienialaisen avokallion itäpuolelle hyvin loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä rinnealueella olevalle tasaisemmalle paikalle, joka antaa etelään.
Maastokäynnillä vuonna 2024 paikalla havaittiin useita kivi- ja/tai maarakenteisia jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Maaperä vaikuttaa paikoin tavanomaista metsämaata tummemmalta ja poikkeaa normaalista podsolimaannoksesta. Kahdeksan jäännöstä on suhteellisen lähekkäin toisiaan ja niiden liittyvät historialliseen ihmistoimintaan paikalla. Havaitut jäännökset ja rakenteet sijoittuvat tarkistettua aluetta halkovan tien pohjois- ja eteläpuolelle.
Historiallisten lähteiden perusteella paikalla on sijainnut historiallisen Osmundbyn ja sittemmin nimellä Åsenby tunnetun kylän läntinen tontti, jolla on ollut talo nimeltä Nygrann. Paikalla on ollut ilmeisesti asutusta viimeistään 1500-luvulta lähtien, mutta todennäköisesti asutus on syntynyt jo keskiajalla. Asutus on siirtynyt pois paikalta 1840- ja 1870-luvun välillä ja se on jäänyt pysyvästi autioksi.
Huomiota kiinnittää keskeisten jäännösten suhde ja sijoittuminen toisiinsa nähden. Mahdolliset tulisijat, röykkiö, kuoppa, muuri ja kivirivi sekä kiviaita vaikuttavat muodostavat kokonaisuuden. Niiden sijoittuminen maastoon tuntuisi vahvistavan tulkintaa asuinpaikasta ja toisiinsa ajallisesti liittyvästä kokonaisuudesta.
Havaituista rakenteista osa voi olla 1700-luvun kartoilla näkyvien rakennusten, humalatarhojen/puutarha-alojen ja aitarakenteiden jäännöksiä. Maastossa havaitut rakenteet ovat vaurioituneet ainakin paikalla vuosien 1996 ja 2000 välillä tehdyn avohakkuun ja sitä seuranneen maanpinnan äestyksen yhteydessä, mikä vaikeuttaa jäännösten tunnistamista ja tulkintaa.
Maastokäynnillä 2024 havaittiin lisäksi kohteen länsipuolisella kalliolla yksi kivirakenne, joka on rajamerkki (koordinaatit: 6658916/311526), ja kohteen lounaispuolella yksi mahdollinen kivirakenne, joka voi olla esimerkiksi aitarakenteen jäänne (koordinaatit: 6658867/311517). |
| metsakeskus.1000054460 |
710 |
Åsenby (Osmundby) Nygrann |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
311550.00000000 |
6658899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054460 |
Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin tilan päärakennuksesta noin 125 m länteen mäntyä, koivua ja kuusta kasvavassa nuoressa metsässä avokallion itäpuolella mineraalimaalla metsätien varrella. Tarkemmin kohde sijoittuu pienialaisen avokallion itäpuolelle hyvin loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä rinnealueella olevalle tasaisemmalle paikalle, joka antaa etelään.
Maastokäynnillä vuonna 2024 paikalla havaittiin useita kivi- ja/tai maarakenteisia jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Maaperä vaikuttaa paikoin tavanomaista metsämaata tummemmalta ja poikkeaa normaalista podsolimaannoksesta. Kahdeksan jäännöstä on suhteellisen lähekkäin toisiaan ja niiden liittyvät historialliseen ihmistoimintaan paikalla. Havaitut jäännökset ja rakenteet sijoittuvat tarkistettua aluetta halkovan tien pohjois- ja eteläpuolelle.
Historiallisten lähteiden perusteella paikalla on sijainnut historiallisen Osmundbyn ja sittemmin nimellä Åsenby tunnetun kylän läntinen tontti, jolla on ollut talo nimeltä Nygrann. Paikalla on ollut ilmeisesti asutusta viimeistään 1500-luvulta lähtien, mutta todennäköisesti asutus on syntynyt jo keskiajalla. Asutus on siirtynyt pois paikalta 1840- ja 1870-luvun välillä ja se on jäänyt pysyvästi autioksi.
Huomiota kiinnittää keskeisten jäännösten suhde ja sijoittuminen toisiinsa nähden. Mahdolliset tulisijat, röykkiö, kuoppa, muuri ja kivirivi sekä kiviaita vaikuttavat muodostavat kokonaisuuden. Niiden sijoittuminen maastoon tuntuisi vahvistavan tulkintaa asuinpaikasta ja toisiinsa ajallisesti liittyvästä kokonaisuudesta.
Havaituista rakenteista osa voi olla 1700-luvun kartoilla näkyvien rakennusten, humalatarhojen/puutarha-alojen ja aitarakenteiden jäännöksiä. Maastossa havaitut rakenteet ovat vaurioituneet ainakin paikalla vuosien 1996 ja 2000 välillä tehdyn avohakkuun ja sitä seuranneen maanpinnan äestyksen yhteydessä, mikä vaikeuttaa jäännösten tunnistamista ja tulkintaa.
Maastokäynnillä 2024 havaittiin lisäksi kohteen länsipuolisella kalliolla yksi kivirakenne, joka on rajamerkki (koordinaatit: 6658916/311526), ja kohteen lounaispuolella yksi mahdollinen kivirakenne, joka voi olla esimerkiksi aitarakenteen jäänne (koordinaatit: 6658867/311517). |
| metsakeskus.1000054460 |
710 |
Åsenby (Osmundby) Nygrann |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
311550.00000000 |
6658899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054460 |
Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin tilan päärakennuksesta noin 125 m länteen mäntyä, koivua ja kuusta kasvavassa nuoressa metsässä avokallion itäpuolella mineraalimaalla metsätien varrella. Tarkemmin kohde sijoittuu pienialaisen avokallion itäpuolelle hyvin loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä rinnealueella olevalle tasaisemmalle paikalle, joka antaa etelään.
Maastokäynnillä vuonna 2024 paikalla havaittiin useita kivi- ja/tai maarakenteisia jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteet). Maaperä vaikuttaa paikoin tavanomaista metsämaata tummemmalta ja poikkeaa normaalista podsolimaannoksesta. Kahdeksan jäännöstä on suhteellisen lähekkäin toisiaan ja niiden liittyvät historialliseen ihmistoimintaan paikalla. Havaitut jäännökset ja rakenteet sijoittuvat tarkistettua aluetta halkovan tien pohjois- ja eteläpuolelle.
Historiallisten lähteiden perusteella paikalla on sijainnut historiallisen Osmundbyn ja sittemmin nimellä Åsenby tunnetun kylän läntinen tontti, jolla on ollut talo nimeltä Nygrann. Paikalla on ollut ilmeisesti asutusta viimeistään 1500-luvulta lähtien, mutta todennäköisesti asutus on syntynyt jo keskiajalla. Asutus on siirtynyt pois paikalta 1840- ja 1870-luvun välillä ja se on jäänyt pysyvästi autioksi.
Huomiota kiinnittää keskeisten jäännösten suhde ja sijoittuminen toisiinsa nähden. Mahdolliset tulisijat, röykkiö, kuoppa, muuri ja kivirivi sekä kiviaita vaikuttavat muodostavat kokonaisuuden. Niiden sijoittuminen maastoon tuntuisi vahvistavan tulkintaa asuinpaikasta ja toisiinsa ajallisesti liittyvästä kokonaisuudesta.
Havaituista rakenteista osa voi olla 1700-luvun kartoilla näkyvien rakennusten, humalatarhojen/puutarha-alojen ja aitarakenteiden jäännöksiä. Maastossa havaitut rakenteet ovat vaurioituneet ainakin paikalla vuosien 1996 ja 2000 välillä tehdyn avohakkuun ja sitä seuranneen maanpinnan äestyksen yhteydessä, mikä vaikeuttaa jäännösten tunnistamista ja tulkintaa.
Maastokäynnillä 2024 havaittiin lisäksi kohteen länsipuolisella kalliolla yksi kivirakenne, joka on rajamerkki (koordinaatit: 6658916/311526), ja kohteen lounaispuolella yksi mahdollinen kivirakenne, joka voi olla esimerkiksi aitarakenteen jäänne (koordinaatit: 6658867/311517). |
| metsakeskus.1000054461 |
734 |
Isotalo |
10007 |
12004 |
13044 |
11006 |
27009 |
272494.00000000 |
6699839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054461 |
Paikalla on vielä suureksi osaksi pystyssä säilynyt noin 2 x 2 m laajuinen kiukaan jäännös. Suorakulmion muotoinen kiuas on rakennettu kantikkaista lohkokivistä. Kiuaskivet ovat pyöreitä mukuloita. 1948 ilmakuvassa jäännös näkyy rakennuksen perustan sisällä. |
| metsakeskus.1000054462 |
312 |
Oikarinharju |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
381136.00000000 |
6988324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054462 |
Ilmoituspalvelun (Kyyjärvi ILM 33354) mukaan suora, noin 100 metriä pitkä, noin 1 metrin leveä ja noin 1,20 metriä korkea sammaleen peittämä kiviaita. Tuntuu että ei liity maanviljelyyn. On ollut kova työ siirtää kivet harjulle. Ei ole tiedossa vastaavia paikkoja missään. Olisiko mahdollista, että on rakennettu vihollisen hyökkäystä varten. Tie on voinut kulkea lähistölle. Alueella käytiin Suomen sodan taisteluja. Maaperä hiekkaa.
Vaatii maastotarkastuksen |
| metsakeskus.1000054463 |
205 |
Pieni Pukarasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543800.00000000 |
7092252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054463 |
Tervahauta sijaitsee matalalla soraharjanteella rämeen keskellä. Läpimitta 16 m, kuopan läpimitta 7 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054464 |
205 |
Anttilanautio |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
543939.00000000 |
7094905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054464 |
Kohde on löydettyvuoden 2022 inventoinnissa. Inventoinnin raportin mukaan kohteesta tavattiin kaksi mahdollista kiviuunin jäännöstä, sekä 10 viljelyröykkiötä, joista osa hyvin suuria – röykkiöitä on alueella todennäköisesti enemmänkin, mutta vaikeakulkuisesta maastosta johtuen kohteessa keskityttiin alueen rajaamiseen ja mahdollisten rakennusten jäännösten etsimiseen. Suuri osa alueesta on syvään äestettyä, joten paljon alueen rakenteista on myös saattanut tuhoutua. Kohteesta ei ole mainintoja vanhoilla kartoilla, minkä perusteella on syytä olettaa sen olleen täysin autioitunut jo ainakin ennen aluetta kuvanneen vuoden 1865 pitäjänkartan laatimista.
Kohteen alueella näyttäisi olevan avointa, ilmeisesti viljeltyä aluetta vuoden 1956 historiallisella ilmakuvalla. Viljelysröykkiöt voisivat liittyä näin 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvaan ihmistoimintaan. Kohteen luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä olisi syytä arvioida uudelleen. |
| metsakeskus.1000054464 |
205 |
Anttilanautio |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
543939.00000000 |
7094905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054464 |
Kohde on löydettyvuoden 2022 inventoinnissa. Inventoinnin raportin mukaan kohteesta tavattiin kaksi mahdollista kiviuunin jäännöstä, sekä 10 viljelyröykkiötä, joista osa hyvin suuria – röykkiöitä on alueella todennäköisesti enemmänkin, mutta vaikeakulkuisesta maastosta johtuen kohteessa keskityttiin alueen rajaamiseen ja mahdollisten rakennusten jäännösten etsimiseen. Suuri osa alueesta on syvään äestettyä, joten paljon alueen rakenteista on myös saattanut tuhoutua. Kohteesta ei ole mainintoja vanhoilla kartoilla, minkä perusteella on syytä olettaa sen olleen täysin autioitunut jo ainakin ennen aluetta kuvanneen vuoden 1865 pitäjänkartan laatimista.
Kohteen alueella näyttäisi olevan avointa, ilmeisesti viljeltyä aluetta vuoden 1956 historiallisella ilmakuvalla. Viljelysröykkiöt voisivat liittyä näin 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvaan ihmistoimintaan. Kohteen luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä olisi syytä arvioida uudelleen. |
| metsakeskus.1000054465 |
927 |
Pitkäkorpi |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
362593.00000000 |
6710535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054465 |
Hiilimiilu tai tervahauta. Kohde tunnetaan yksityishenkilön ilmoituksen perusteella eikä arkeologi ole tarkastanut sitä maastossa. |
| metsakeskus.1000054466 |
205 |
Tikanaho länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543889.00000000 |
7096668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054466 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella kankaalla, taimikkoa. Läpimitta 15 m, kuopan läpimitta 5 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054468 |
205 |
Saarisuo kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542248.00000000 |
7096113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054468 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella tuoreehkolla kankaalla. Läpimitta 15 m, kuopan läpimitta 10 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054469 |
543 |
Aittakallio 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
376604.00000000 |
6699355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054469 |
Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 12 metriä, ja sitä kiertää oja. Sen yli kulkee koneura. Keskikuoppaan, koneuran viereen, kaivettiin koepisto, jossa noin 10 cm paksun pintaturpeen alta alkoi nokinen, hiedansekainen turve, jossa oli runsaasti hiilenpaloja. |
| metsakeskus.1000054470 |
543 |
Aittakallio 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
376231.00000000 |
6699471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054470 |
Puronotkon reunalla on noin 2 m syvä kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 3 metriä. Kuoppa on jyrkkäseinäinen ja pohjaltaan jokseenkin neliskanttinen. Sitä kiertää noin 50 cm korkea pyöreä valli. Puron puolella valli on noin 100 cm korkea.
Keskikuoppaan kaivettiin koepisto, jossa hiilensekainen turve alkoi noin 20 cm paksun puhtaan pintaturpeen alta, Kyseessä lienee siis hiilikuoppa, eli yksinkertainen kuoppamiilu. Ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä voisi olla myös rännitön, suppilomainen tervahautakin.
Kuopan jatkeena, sen länsipuolella, noin 2 metrin päässä, on puron myötäisesti kaksi jokseenkin rinnakkaista vallia, jotka ovat kumpikin noin 50 cm korkeita ja noin 2 metriä pitkiä. Toisesta pistää esiin rykelmä kiviä.
Miilulta noin 52 m itäkoilliseen olevalla kalliolaella on kuitenkin kivimuodostelma (alakohde), joka on jokseenkin soikea, alaltaan noin 1,5 x 2 metriä ja korkeudeltaan noin 40 cm. Kasa ei vaikuta täysin luontaiselta, mutta ei ilmiselvästi ihmisenkään pinoamalta. Paikalta löytyi peltinen kamiina. Mahdollisesti kyseessä on miilunpolttoon liittyvän pirtin jäännökset tai mahdollisesti paikalla on sijainnut torvimiiilu, jolloin kamiinalta näyttävä pelti liittyy miilun torveen. |
| metsakeskus.1000054472 |
205 |
Haapovaara |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
544373.00000000 |
7095914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054472 |
Kohdealue kattaa käytännössä koko Haapovaaran huipun. Paikalta tavattiin 7 rakenteen jäännökset; näistä 5 olivat selvästi melko uusia, tiili- tai hirsirakenteita. Yksi rakennuksen kiviperustus sekä oletettava viljelyraunio saattaisivat olla hieman vanhempia, ehkä 1900-luvun alkupuolelta.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054472 |
205 |
Haapovaara |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
544373.00000000 |
7095914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054472 |
Kohdealue kattaa käytännössä koko Haapovaaran huipun. Paikalta tavattiin 7 rakenteen jäännökset; näistä 5 olivat selvästi melko uusia, tiili- tai hirsirakenteita. Yksi rakennuksen kiviperustus sekä oletettava viljelyraunio saattaisivat olla hieman vanhempia, ehkä 1900-luvun alkupuolelta.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054473 |
271 |
Piikajärven lentokenttä |
10007 |
12005 |
13210 |
11042 |
27028 |
243077.00000000 |
6799650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054473 |
Piikajärven lentokentän ympäristössä sijaitsee jatkosodan aikaan rakennettujen saksalaisrakennusten raunioita. Lentokenttä luovutettiin saksalaisille Porin lentokentän luovuttamisen yhteydessä vuonna 1941.
Saksalaisten asiakirjojen perusteella lentokenttä toimi hätälentokenttänä. Saksalaisten sodanaikaisessa kartassa lentokentän itäpuolelle on merkitty kahdeksan rakennusta: majoitusparakki, keittiöparakki, hevostallit, kaksi käymälää, kaksi kaivoa ja maakellari. Lisäksi lentokenttäalueelle on merkitty yksi maakellari ja kaivo.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kaikista lentokentän itäpuolelle merkityistä rakennuksista havaittiin säilyneitä rakenteita, hevostalleja lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.1000054474 |
859 |
Keeterinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
443159.00000000 |
7182875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054474 |
Tyrnävän Keeterinkankaan tasaisella pohjoisreunalla, Markkuun luontopolun polku-uran paljaaksi kuluttamalla maanpinnalla, viitisenkymmentä metriä Ängeslevänjoesta etelään, parinkymmenen metrin etäisyydellä joelle päin laskevan rinteen partaalta, havaittiin hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia noin metrin matkalla muutoin täysin kivettömässä maaperässä. Vaikka kohde havaittiin pistemäisenä, voi se olla pesäkkeisesti laajakin, koska asuinpaikaksi hyvin sopivaa maastoa on kohteen ympäristössä pitkälti. Polku-uran ulkopuolella aluskasvillisuus kuitenkin on ehjää eikä löytöjen levinneisyyttä siten ollut mahdollista laajemmin havainnoida.
Alue on hiekkapohjaista ja puustoltaan mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, aluskasvillisuutena enimmäkseen puolukkaa sekä muita varpuja ja sammalia. Joen notkelmassa metsä on kuusikkoisempaa. Kohde on noin 28 metrin korkeudella merenpinnasta, minkä perusteella kyseessä vaikuttaa olevan todennäköisesti varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.
Kohde on vaurioitunut. Luontopolun käyttö kuluttaa kohteen kulttuurikerrosta, mutta vaurioituminen ei kuitenkaan ole laajamittaista (huuhtoutumiskerroskaan ei ole kulunut puhki). Kohteen vaurioituminen ei reitin nykyisellä käyttöasteella todennäköisesti ole muuttumassa laajemmaksi ainakaan lähitulevaisuudessa.
Kohteen laajuuden määrittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000054475 |
543 |
Aittakallio 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
376153.00000000 |
6699312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054475 |
Miilu on halkaisijaltaan noin 7 m, ja sitä kiertää ilmansäätelykuoppien rinki. Keskikuoppaan on kaivettu koepisto. Hiilensekainen turve alkaa heti muutaman senttimetrin syvyydeltä, puhtaan turpeen alta. |
| metsakeskus.1000054476 |
543 |
Sudentullinmäki hiilimiilu |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
376880.00000000 |
6700014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054476 |
Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 6 metriä, ja sitä kiertää matala oja tai kuopparivi. Keskikuoppaan kaivettiin noin 20 cm syvä koepisto, jossa hiilensekainen turve alkoi heti muutaman senttimetrin syvyydeltä, puhtaan turpeen alta. Piston pohjalta näkyi hiilensekainen kivennäismaa. Hiilimiilun kaakkoisreunan ohi kulkee koneura. |
| metsakeskus.1000054477 |
205 |
Leskimäki |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
543228.00000000 |
7093574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054477 |
Kohde sijaitsee Leskimäellä maantien molemmin puolin. Vuoden 2022 inventoinninraportin perusteella kohteessa on kaksi maakellaria, kuusi pitkää kiviaitaa ja kolme viljelyröykkiötä. (Ks. alakohteet.)
Vuoden 1956 ilmakuvalla alue on viljelyssä olevaa peltoa maatilan yhteydessä. Pellot ovat jääneet viljelyn ulkopuolelle ja alkaneet metsittyä vuoden 1994 ilmakuvan oton jälkeen. Pääosa jäännöksistä lienee muotoutunut 1900-luvun aikana.
Kohteen rajaus perustuu inventoinnin 2022 raportin rajaukseen. |
| metsakeskus.1000054477 |
205 |
Leskimäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
543228.00000000 |
7093574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054477 |
Kohde sijaitsee Leskimäellä maantien molemmin puolin. Vuoden 2022 inventoinninraportin perusteella kohteessa on kaksi maakellaria, kuusi pitkää kiviaitaa ja kolme viljelyröykkiötä. (Ks. alakohteet.)
Vuoden 1956 ilmakuvalla alue on viljelyssä olevaa peltoa maatilan yhteydessä. Pellot ovat jääneet viljelyn ulkopuolelle ja alkaneet metsittyä vuoden 1994 ilmakuvan oton jälkeen. Pääosa jäännöksistä lienee muotoutunut 1900-luvun aikana.
Kohteen rajaus perustuu inventoinnin 2022 raportin rajaukseen. |
| metsakeskus.1000054477 |
205 |
Leskimäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
543228.00000000 |
7093574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054477 |
Kohde sijaitsee Leskimäellä maantien molemmin puolin. Vuoden 2022 inventoinninraportin perusteella kohteessa on kaksi maakellaria, kuusi pitkää kiviaitaa ja kolme viljelyröykkiötä. (Ks. alakohteet.)
Vuoden 1956 ilmakuvalla alue on viljelyssä olevaa peltoa maatilan yhteydessä. Pellot ovat jääneet viljelyn ulkopuolelle ja alkaneet metsittyä vuoden 1994 ilmakuvan oton jälkeen. Pääosa jäännöksistä lienee muotoutunut 1900-luvun aikana.
Kohteen rajaus perustuu inventoinnin 2022 raportin rajaukseen. |
| metsakeskus.1000054478 |
72 |
Mustatöyrä |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
389830.00000000 |
7210320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054478 |
Mustatöyrän alueella on maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-larkeilausaineiston perusteella useita maakuoppia, jotka rymittyvät kolmelle alueelle. Pääosin alueen matalille harjanteille ja korammille maastonkohdille sijoittuvien kuoppien halkaisija on enimmäkseen noin kaksi metriä ja syvyys puolisen metriä. Useimpien kuoppien ympärillä on valli. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, eikä kuoppien tarkempi luonne tai ajoitus ole tiedossa. Keskimmäisen alueen laajuus on noin 60 x 20 metriä. Tästä noin 120-180 itään/itäkoilliseen on alue 2 ja ja noin 200 metriä koilliseen alue 3. Maanomistajalta saadun tiedon mukaan kyseessä voi ainakin osin olla harjanteeseen kaivetut perunakuopat tai vesikuopat; Hailuodossa näet on otettu kirkasta käyttövettä hiekkaharjanteisiin kaivetuista kuopista, koska vesi alavammilla paikoilla olevissa kaivoissa on ruskeaa. |
| metsakeskus.1000054479 |
420 |
Kuuntelumäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567985.00000000 |
6917613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054479 |
Kohde sijaitsee Ylä-Monikkojärven sekä Pyöreäjärven välisellä Kuuntelumäki-nimisellä kankaalla, Kuuntelumäki- ja Suurisärkkä-nimisten mäkien välisellä laella. Alue oli maastotöiden aikaan avointa hakkuuaukeaa.
Hiilihauta on halkaisijaltaan noin 4 metriä valleineen. Sen pohjanmuoto on pyöreähkö tai hiukan neliönmallinen. Kuopan syvyys on noin 0,7 metriä. Kohde on vaurioitunut laikutuksen ja koneiden yli ajamisen seurauksena. Kairaus hiilihaudan keskeltä paljasti runsaasti hiiltä, mikä vahvisti kohteen hiilihaudaksi. |
| metsakeskus.1000054480 |
420 |
Iivosuo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
567741.00000000 |
6916470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054480 |
Kohde sijaitsee Vääränjärven pohjoispuolella Leppävirran kunnassa lähellä Heinäveden rajaa. Kyseessä on tilan rajamerkki, joka havaittiin isojaon aikaiselta kartalta.
Rajamerkki on laajuudeltaan noin 1,4 x 1,4 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5–0,6 metriä. Se on kivistä koottu neliönmallinen latomus, jossa on noin 1–3 kivikertaa. Ladottujen kivien päällä on pystykivi, joka on leveydeltään noin 0,6 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Pystykiven paksuus on noin 15 cm. Keskellä pystykiveä sen toiselle pinnalle on hakattu numero 4, joka on tilan rajamerkin numero myös vuoden 1867 isojakokartalla. Kiinteistön rajaa ei esiinny vuoden 1974 peruskartalla, joten tilan rajamerkki on ainakin isojaon aikainen ja jäänyt pois käytöstä viimeistään 1900-luvun loppupuoliskolla. |
| metsakeskus.1000054481 |
71 |
Pihtioja 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
426104.00000000 |
7115949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054481 |
Maastokartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 14,5 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054482 |
205 |
Kettupuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538536.00000000 |
7100774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054482 |
Tervahauta sijaitsee mäen länsirinteellä, tuoreehko kangas. Läpimitta 18 m, kuopan läpimitta 11 m; halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m. |
| metsakeskus.1000054483 |
72 |
Tiironäyräs |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
391036.00000000 |
7209023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054483 |
Tiironäytään alueella on maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-larkeilausaineiston perusteella ainakin 8 maakuoppaa maakuoppia, jotka sijoittuvat matalalle harjaneelle noin 150 metrin matkalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, |
| metsakeskus.1000054484 |
205 |
Mustikkakangas etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514261.00000000 |
7107937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054484 |
Tervahauta sijaitsee mäen lounaisrinteellä, kuivahko kangas. Läpimitta 17 m, kuopan läpimitta 11 m; halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut.
Kohteessa on myös 4 m x 3 m suorakulmainen painanne, n. 30 cm syvä; ehkä tervavaraston pohja; kairausnäytteissä 3-5 cm huuhtoutumiskerros; metsäkone romahduttanut seinämiä muutamasta kohtaa, muuten säilynyt hyvin.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054486 |
205 |
Rauhala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541554.00000000 |
7098190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054486 |
Tervahauta sijaitsee mäen länsipäässä, tuoreehko kangas. Läpimitta 11 m, kuopan läpimitta 4 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000054487 |
626 |
Juurikkasolo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438394.00000000 |
7074403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054487 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka erottuu laserkeilausaineistosta ja on tunnistettu LIDARK-hankkeen yhteydessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054488 |
684 |
Etelän Bokreivi |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
196354.00000000 |
6800593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054488 |
Etelän Bokreivin pohjoisrannalla on kivirakenne, joka todennäköisesti on vesilintujen väijytyspaikka eli paahus. Suuren kiven edustalla on kaksi muutakin suurta, mutta matalampaa kiveä ja niiden väliin on ladottu kaareksi pienempiä kiviä niin, että suurimman kiven eteen muodostuu kaareva latomus. Paikalle tuotuja kiviä on noin 4 metrin matkalla ja niiden korkeus on noin 60 cm. Kivet ovat pääosin jäkälöityneitä.
Kohde dokumentoitiin esimerkkinä linnustuskeinoista, vaikka se ei välttämättä iäkäs
kohde olekaan. |
| metsakeskus.1000054489 |
684 |
Mellankrunni |
10007 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
196331.00000000 |
6800110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054489 |
Kohde sijaitsee Mellankrunnin itärannalla. Saaren korkein kohta/harjanne on hiekkamoreenipohjaista ketoa ja sen kummankin puolin kasvaa katajaa, kuten myös kohteen eteläreunalla. Paikalla on saaren korkeimman kohdan itälaidalle kaivettu suorakaiteen muotoinen kaivanto, joka on avoin itälaidaltaan. Kivet reunustavat sitä 0,5–1 metrin leveydeltä kolmelta laidalta, ja keskiosa on pääasiassa kivetön lukuun ottamatta siinä olevaa isoa, kivillä tuettua laattamaista kiveä sekä mahdollisia nuotiokiviä, joka on voitu laittaa rakenteeseen myöhemmin.
Rakennelman koko on 4 x 6 metriä, pitempi reuna on harjanteen suuntaisesti eli luoteis-kaakkosuuntainen. Kaivannon korkeus ylärinteen kiviin verraten on noin 80 cm.
Rakenne muistuttaa suojaa tai tähystyspaikkaa, jossa tähtäyssuunta on länteen avomerelle. Todennäköisesti ennen katajien kasvamista on paikalta nähty harjanteen yli länteen, sillä harjanne on saaren korkein kohta. Venekuskilta kuultiin läheisellä Nurmeksen saarella olevan sotilaskohteiden jäännöksiä mahdollisesti ensimmäisen maailmansodan ajalta. Siihen peilaten voi tämä kohde olla kyseisen ajan puolustusrakennelma, jolloin kyseessä olisi muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000054490 |
765 |
Koivukorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552401.00000000 |
7108650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054490 |
Tervahauta, läpimitta vallin alareunalta vastakkaiselle 23 m. Halssi osoittaa itään. Sijaitsee moreeniharjanteen itälaidalla. Puusto on varttunutta kuusimetsää, aluskasvillisuus lehtomaista. |
| metsakeskus.1000054491 |
51 |
Iso Susikari |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
199408.00000000 |
6804450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054491 |
Isosta Susikarista löytyi Metsähallituksen inventoinnissa todennäköisesti merimerkkien pohjina toimineita kiviröykkiöitä ja muita röykkiöitä, joiden funktio ei ole niin selkeä. Pohjoiselta rantakalliolta löytyi myös hakkaus. Vain valtion omistama saaren länsipuoli inventoitiin.
Tarkemmat tiedot alakohteissa. |
| metsakeskus.1000054491 |
51 |
Iso Susikari |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
199408.00000000 |
6804450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054491 |
Isosta Susikarista löytyi Metsähallituksen inventoinnissa todennäköisesti merimerkkien pohjina toimineita kiviröykkiöitä ja muita röykkiöitä, joiden funktio ei ole niin selkeä. Pohjoiselta rantakalliolta löytyi myös hakkaus. Vain valtion omistama saaren länsipuoli inventoitiin.
Tarkemmat tiedot alakohteissa. |
| metsakeskus.1000054491 |
51 |
Iso Susikari |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
199408.00000000 |
6804450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054491 |
Isosta Susikarista löytyi Metsähallituksen inventoinnissa todennäköisesti merimerkkien pohjina toimineita kiviröykkiöitä ja muita röykkiöitä, joiden funktio ei ole niin selkeä. Pohjoiselta rantakalliolta löytyi myös hakkaus. Vain valtion omistama saaren länsipuoli inventoitiin.
Tarkemmat tiedot alakohteissa. |
| metsakeskus.1000054492 |
765 |
Unijoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551132.00000000 |
7109694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054492 |
Kohteessa on kaksi tervahautaa, kiinni toisissaan. Pohjoisemman, suuremman (tervahauta 1), läpimitta on vallin alareunalta vastakkaiselle noin 18 m, halssi osoittaa luoteeseen jyrkän yli 2 m korkean vallin läpi.
Tämän eteläpuolella, kiinni vallissa on pienempi tervahauta (tervahauta 2), halkaisijaltaan noin 12 metriä, jonka halssi osoittaa etelälounaaseen.
Pohjoisemman tervahaudan koillispuolella, muutaman metrin päässä, on lisäksi halkaisijaltaan noin 5 m tervahautamainen rakenne (tervahauta 3?), josta ei päästy selvyyteen, onko kyseessä pieni tervahauta vai sen eteläpuolella olevien tervahautojen rakentamiseen liittyvä maanottokuoppa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054493 |
51 |
Kalla |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
197953.00000000 |
6805504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054493 |
Kallan saaren koillislaidalta dokumentoitiin Metsähallituksen inventoinnissa rakennuksen jäännös sekä kiviröykkiöitä, suuren merimerkin perustus saaren keskiosasta sekä mahdollinen kalakellari tai vastaava säilytysrakennelma saaren luoteisosasta.
Tarkemmat tiedot alakohteissa. |
| metsakeskus.1000054493 |
51 |
Kalla |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
197953.00000000 |
6805504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054493 |
Kallan saaren koillislaidalta dokumentoitiin Metsähallituksen inventoinnissa rakennuksen jäännös sekä kiviröykkiöitä, suuren merimerkin perustus saaren keskiosasta sekä mahdollinen kalakellari tai vastaava säilytysrakennelma saaren luoteisosasta.
Tarkemmat tiedot alakohteissa. |
| metsakeskus.1000054495 |
765 |
Pyypuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550836.00000000 |
7109893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054495 |
Tervahauta, läpimitaltaan ulkovallin laidalta vastakkaiselle 17 m. Halssi osoittaa etelään. Sijaitsee moreenimaalla. Puusto kohdalla on nuorehkoa (arviolta 20 v.) mäntytaimikkoa, jossa kasvaa myös tiheää nuorta lehtimetsää. |
| metsakeskus.1000054496 |
765 |
Pyypuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550718.00000000 |
7109950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054496 |
Tervahauta, läpimitta ulkovallin laidalta vastakkaiselle 22 m. Halssi osoittaa lounaaseen. Metsäautotie / moottorikelkkaura kulkee tervahaudan luoteisosaa sivuten, mutta ei ole juurikaan tuhonnut rakenteita. |
| metsakeskus.1000054497 |
626 |
Junttisenaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441548.00000000 |
7072627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054497 |
Mahdollinen tervahauta, joka havaittu laserkeilausaineistosta ja Oulun yliopiston ja Museoviraston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054498 |
51 |
Säppi |
10007 |
12016 |
13188 |
11006 |
27000 |
199005.00000000 |
6829176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054498 |
Säppi on majakkasaari Eurajoen kunnan pohjoisosassa Luvialla. Koko saari kuuluu
RKY-luetteloon nimellä Säpin majakkayhteisö ja luotsiasema. Säpissä on vuonna 1873
käyttöönotetun majakan lisäksi vanhoja henkilökunnan asuinrakennuksia, muita toimintaan liittyviä rakennuksia ja vanhempien rakennusten raunioita. Majakkapihan länsipuolella, saaren länsirannalla on vuonna 1871 rakennettu luotsiasema ja varastorakennus.
Metsähallituksen inventoinnissa saarelta dokumentoitiin rakennusten pohjia, merimerkin röykkiö ja muita mahdollisesti vanhoihin rakennuksiin liittyviä röykkiöitä, hakkauksia, vanha
laituriin liittyvä kivirakenne, mahdollisen kasvihuoneen paikka sekä mahdollinen hautaröykkiö Kirkkoharjun korkeimmalta kohdalta (kts. Säpin Kirkkoharju). Kohteet on esitelty alakohteissa ja ne on arvotettu kulttuuriperintökohteiksi lukuun ottamatta muinaisjäännökseksi merkittyä Kirkkoharjun röykkiötä. |
| metsakeskus.1000054499 |
317 |
Sammakkosuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
435772.00000000 |
7075008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054499 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054500 |
626 |
Sammakkosuo 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
436514.00000000 |
7074882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054500 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054501 |
626 |
Aittosuo |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440014.00000000 |
7072989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054501 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054502 |
626 |
Kurppaanaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440968.00000000 |
7072447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054502 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054503 |
626 |
Isoräme |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
442984.00000000 |
7072193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054503 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054504 |
927 |
Munamäki |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361504.00000000 |
6708910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054504 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa sijaitsee pieni hiilimiilu lähellä lenkkipolkua, ja kohteesta otetussa valokuvassa näkyy miilulta vaikuttava kumpare. Lidarvisualisoinnissa kohdetta ei näy. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054505 |
927 |
Munamäki 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361293.00000000 |
6708959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054505 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa sijaitsee pieni hiilimiilu, ja kohteesta otetussa valokuvassa näkyy miilulta vaikuttava kumpare. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054506 |
626 |
Soidinkangas |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
445536.00000000 |
7070999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054506 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054507 |
927 |
Kuonassuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360729.00000000 |
6710576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054507 |
Yksityishenkilön ilmoitukesn mukaan 2 tervahautaa vierekkäin. Lidarvisualisoinnissa (Museovirasto 2008-2019) erottuu rakenteita, jotka tukevat käsitystä. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054508 |
927 |
Kuonassuo 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
360927.00000000 |
6710664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054508 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa sijaitsee keskikokoinen hiilimiilu. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054509 |
51 |
Säpin Kirkkoharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
199412.00000000 |
6829018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054509 |
Säpin saaren korkeimmalla kohdalla nk. Kirkkoharjulla on kolme röykkiötä. Näistä suurin (röykkiö 1) on halkaisijaltaan n. 3 m. Pienemmät röykkiöt 2 ja 3 sijaitsevat tästä n. 35 ja 40 m kaakkoon. Röykkiöt ovat matalia ja koostuvat melko pienistä kivistä.
Perimätiedon mukaan röykkiöt ovat hautoja. Ne sijaitsevat n. 7,5 m korkeuskäyrällä, joten ajoittuvat historialliselle ajalle.
Pienemmät röykkiöt sijaitsevat aivan kiinteistön rajalla, joten saattaisivat liittyä myös rajalinjan merkitsemiseen. |
| metsakeskus.1000054510 |
927 |
Mäenpää |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361023.00000000 |
6711174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054510 |
Yksityishenkilön ilmoittama tervahauta ja hiilimiilu. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054511 |
927 |
Ryssämäki |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
362747.00000000 |
6715223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054511 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa on sekä hiilimiilu että tervahauta. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054512 |
927 |
Likolampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361365.00000000 |
6709606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054512 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa sijaitsee keskikokoinen tervahauta. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054513 |
927 |
Salmikallio |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
362023.00000000 |
6709255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054513 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa sijaitsee hiilimiilu. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054514 |
927 |
Pitkäkorpi 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
362647.00000000 |
6710907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054514 |
Yksityishenkilön ilmoituksen mukaan kohteessa on pienehkö hiilimiilu ja sen vieressä kuoppa. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054515 |
69 |
Heininevankanava |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424488.00000000 |
7077522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054515 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054516 |
69 |
Ahoinkangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424029.00000000 |
7077916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054516 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054517 |
69 |
Ahoinkangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
423716.00000000 |
7078280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054517 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054518 |
69 |
Murronniitty |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
417013.00000000 |
7077766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054518 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054519 |
765 |
Hetekorpi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
550866.00000000 |
7110192.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054519 |
Pohjaltaan neliömäinen, 150 x 150 cm kokoinen, korkeudeltaan noin 40 cm kivilatomus. Laella olevissa, viistoon kaatuneissa kivissä ei havaittu merkintöjä. (Merkkiin koskettiin vain sammalpeitettä ja jäkälää kivien päältä poistaen, kiviä ei käännelty.) Sijaitsee metsäautotien / moottorikelkkauran kaakkoiskupeessa.
Sotkamon pitäjänkarttaan v. 1959 (kartalla on myöhempiäkin lisäyksiä) kohdalle on merkitty Korholanmäen ja Jormaskylän kylien välisten takamaiden välinen rajamutka. Kohdalla on edelleen sama rajamutka, joten rajamerkki on ns. käytössä.
Rajamerkki on rakenteeltaan isojakoon liittyvien standardien mukainen, mutta tämän inventoinnin puitteissa ei saatu selvitettyä koska se on rakennettu. Tarkastajan oletus on, että kyseessä on vähintään 100 vuotta vanha rajamerkki, siten kiinteä muinaisjäännös.
Paikka on tasaista moreenimaastoa, puusto on pääasiassa nuorehkoa mäntymetsää, seassa nuorehkoa kuusta ja koivua. |
| metsakeskus.1000054520 |
765 |
Lahnaslampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551115.00000000 |
7110494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054520 |
Tervahauta, läpimitta ulkovallilta vastakkaiselle 21 m. Halssi osoittaa länteen. Moreenimaata. Puusto koivumetsää. |
| metsakeskus.1000054521 |
765 |
Pikarinpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550614.00000000 |
7110681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054521 |
Tervahauta, läpimitta vallin ulkosyrjältä vastakkaiselle 18 m. Halssi osoittaa eteläkaakkoon. Hienojakoisella moreenimaalla, etelään viettävän rinteen laidalla. Pohjoispuolella kulkeva ura on hieman tuhonnut ja peittänyt rakennetta. |
| metsakeskus.1000054522 |
765 |
Ikola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552871.00000000 |
7111590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054522 |
Tervahauta. Läpimitta vallin ulkosyrjältä vastakkaiselle 19 m. Halssi osoittaa lounaaseen. Moreenimaalla. Hyvin tiheän lehtomaisen kasvillisuuden ja nuoren puuston peittämä. Rakenteesta ei maastossa juurikaan saanut selkoa. |
| metsakeskus.1000054523 |
758 |
Savimaa 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
487295.00000000 |
7524578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054523 |
Havaittiin lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta. Paikalla hahmottuu 5p -aineistossa kaksi vallien ympäröimää kuoppaa, jotka voisivat olla poteroita. Kuopat ovat halkaisijaltaan (vallit ml.) 2,5 ja ~4 m. Voisivat kuulua samaan kokonaisuuteen läheisen Savimaa-nimisen kohteen kanssa. Kohteen luonnetta ei voida varmuudella 5p-aineistosta varmentaa ja kohde vaatii maastokäynnin. |
| metsakeskus.1000054524 |
626 |
Pyhäjoki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
448986.00000000 |
7069566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054524 |
Kaksi mahdollista tervahautaa, jotka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054525 |
626 |
Potaskakallio |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453892.00000000 |
7068622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054525 |
Mahdollinen tervahauta, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054526 |
626 |
Mäkineva |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
456029.00000000 |
7068224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054526 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054527 |
626 |
Vattumurto |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
458855.00000000 |
7069242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054527 |
Mahdollinen hiilimiilu, joka on havaittu laserkeilausaineistosta ja kartoitettu Museoviraston ja Oulun yliopiston yhteisessä LIDARK-hankkeessa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054533 |
620 |
Ristirämeet |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548762.00000000 |
7211919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054533 |
Kohde sijaitsee Kotvalanvaaralta laskevassa loivassa etelälounaaseen vietävässä moreenirinteessä. Paikka on aivan Ristirämeiden reunalla, Kotvalan pihasta noin 630 m etelälounaaseen.
Paikalla on matalapiirteinen ja huonosti maastosta erottuva tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12–13 m. Halssi on etelälounaaseen ja noin 5–6 m pitkä. Osa siitä on jäänyt metsäkoneuran alle. Tervahaudan pohjalla on havaittavissa noin 3 m pitkä, halssiin päin johtava ura. |
| metsakeskus.1000054534 |
620 |
Matolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548124.00000000 |
7211785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054534 |
Kohde sijaitsee Matolammen kaakkoispuolella, Ristirämeiden ja Tervajoen väliin jäävällä moreenisaarekkeella. Se on kärsinyt metsänpohjaan suoritetusta oja-aurauksesta. Ojat kulkevat itä-länsisuunnassa kohteen läpi kolmeen kertaan.
Paikalla on huonosti maastosta erottuva tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on mahdollisesti ollut länteen päin, mutta yksi oja-aurauksista näyttää tuhonneen sen miltei kokonaan. |
| metsakeskus.1000054535 |
620 |
Palopajukonniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547113.00000000 |
7211377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054535 |
Kohde sijaitsee Palopajukonniemen pohjoispuolella, Veijolan tilakeskuksesta noin 700 m koilliseen. Paikka on pellon reunassa loivasti koilliseen laskevassa rinteessä. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus sammalta, varpua ja katajaa.
Paikalla on selväpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12–13 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 2,5 m. Tervahaudan syvyys on 80 cm. Halssi on pohjoiseen. Se on noin 5–6 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. Halssista jatkuu koilliseen oja.
Tervahauta on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000054536 |
444 |
Myllykoski |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
335404.00000000 |
6704546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054536 |
Seppälän ja Kaukelan kylien rajalta itään on sijainnut mylly. Kohde on tunnistettu 1700- ja 1800-luvun karttojen perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
B25:17/1-8 Kaukela; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1769-1769)
B27a:3/7-14 Sepplälä; Storskifts regleringskarta och handlingar (1882-1885) |
| metsakeskus.1000054537 |
620 |
Alanen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549326.00000000 |
7211162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054537 |
Kohde sijaitsee Lamposenlammien eteläpuolella, noin 500 m päässä Alasen talon pihapiiristä länteen. Kohdalla on hiekkainen saareke ja kohde on lähellä sen korkeinta kohtaa. Alueella kasvaa havumetsää. Kohteella on myös muutamia isoja koivuja. Aluskasvillisuus on varpuja ja katajaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 1,5 m. Tervahaudan syvyys on 60 cm. Tervahautaa kiertää kaivettu ojanne. Halssi on eteläkaakkoon. Se on noin 5 m pitkä, 0,6 m syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä. |
| metsakeskus.1000054538 |
620 |
Palopajukonsuo itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548766.00000000 |
7210859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054538 |
Kohde sijaitsee Palopajukonsuon itäreunalla, noin 150 m päässä länsilounaaseen Tervajoelta. Paikalla on hyvin matala hiekkainen kangas, jossa kasvaa mäntymetsää ja varpuja. Kankaan korkeimmalla kohdalla kulkee metsittynyt polku, jonka varressa kohde on.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 10 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on 50 cm. Halssi osoittaa itään. Se on noin 4 m pitkä, 0,6 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. Se on kaivettu tervahaudan keskelle asti auki. |
| metsakeskus.1000054539 |
620 |
Palopajukonsuo etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548368.00000000 |
7210661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054539 |
Kohde sijaitsee Palopajukonsuon eteläreunalla, Liminganlehdon peltoaukean laidasta lähtevän tieuran varrella, noin 270 m itään pellon reunasta. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää ja maaperä hiekkamoreenia.
Pienen kohouman päällä on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on 70 cm. Halssi on koilliseen. Se on noin 4 m pitkä, 0,7 m syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä. Halssi loppuu tieuraan.
Tervahauta on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000054540 |
620 |
Löytösuot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547002.00000000 |
7210548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054540 |
Kohde sijaitsee Veijolan tilakeskukselta noin 720 m kaakkoon, Liminganlehtoon menevän
peltotien eteläpuolella lounaaseen viettävässä rinteessä. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on varpukasveja ja katajaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on etelälounaaseen. Se on noin 5 m pitkä, 0,6 m syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä. Se jatkuu ojana suolle. Vallin korkeus on noin 0,9 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on 0,7 m. |
| metsakeskus.1000054541 |
620 |
Polvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
549323.00000000 |
7210508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054541 |
Kohde sijaitsee Polvenvaaran huipulla, noin 1,5 kilometriä Kempasvaaran talokeskittymästä
länsilounaaseen. Paikalle johtaa Kempasvaaran ja Tervakankaan väliseltä metsäautotieltä länteen poikkeava tieura. Edempänä ura on melko huonossa kunnossa. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus varpukasveja ja katajaa. Maaperä on melko kivistä.
Pääkohde (rakennuksen pohja 1) on lounas-koillis-suuntainen rakennuksen pohja, jonka mitat ovat noin 4 x 5 m. Rakenteen reunoilla on selkeä maapenkkirakenne, jonka varaan seinät ovat olleet rakennettu. Ulkoreunasta maapenkki on noin 30–40 cm korkea. Rakenteen sisäpuolella on sen kaakkoisnurkassa 2 x 1 x 0,5 m kokoinen kivilatomus. Kyseessä on kiuas tai uunin pohja. Maapenkkirakenne on painunut paikoin, koska metsäkoneen jälki menee sen ylitse.
Heti pääkohteen kaakkoisnurkan ulkopuolella on teräväreunainen, noin 2 x 2 m
kokoinen ja 40 cm syvä kuoppa (kuoppa). Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä.
Noin 22 m pääkohteesta länteen on painanne, jota reunustaa maapenkkirakenne. (rakennuksenpohja 2) Myös se on lounas-koillissuuntainen. Pitkän sivun pituus on noin 6 m ja rakenteen leveys noin 3,5 m. Ulkopuolelta maapenkki on noin 40 cm korkea. Rakenteen sisällä on kaksi kuoppaa, jotka ovat maanpintaan nähden arvioituna noin 60–70 cm syviä.
Noin 17 m pääkohteesta länsilounaaseen on 1,5 x 1,7 m kokoinen ja 50 cm korkea kiuas. (rakennuksen pohja 3) Se koostuu sekalaisen kokoisista palaneista kivistä. Sitä ympäröi vain hieman ympäristöään korkeammalla mahdollinen maapenkkirakenne, joka on mitoiltaan 3 x 3,5 m.
Noin 30 m pääkohteesta itään on 4 m pituinen, 1,5 m leveä ja syvimmillään 1,2 m syvä kuoppa, jonka pohja viettää kohti koillista. (maakellari) Sitä ympäröi hevosenkengän muotoinen matala valli, joka on auki lounaan puolelta. Rakenne on todennäköisesti maakellarin jäännös.
Noin 25 m pääkohteesta etelään on 3 x 2,5 m kokoinen suurehkoista kivistä kasattu noin 50 cm korkea kasa. (raivausröykkiö) Kivet eivät vaikuta palaneilta, joten se saattaa olla tontilta tai ympäröivältä pellolta kasattu raivausröykkiö.
Polven talo on merkitty sekä pitäjänkarttaan (1864c) että isojakokarttaan (Ståhlberg, R. & Wåhlberg, G.W. 1859-1863). Talo on sijainnut Polvenvaarassa varmuudella jo ainakin 1790-
luvulla. Se on isojaon jälkeen siirretty Joukokylään, jolloin nimi on vaihtunut Korkeaksi ja alkuperäinen talonpaikka on autioitunut. Polvi on alun perin ollut Aittolan talon sotilastorppa (Haapalainen, A: Joukosen kulmilla. toim. 2000).
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054541 |
620 |
Polvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
549323.00000000 |
7210508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054541 |
Kohde sijaitsee Polvenvaaran huipulla, noin 1,5 kilometriä Kempasvaaran talokeskittymästä
länsilounaaseen. Paikalle johtaa Kempasvaaran ja Tervakankaan väliseltä metsäautotieltä länteen poikkeava tieura. Edempänä ura on melko huonossa kunnossa. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus varpukasveja ja katajaa. Maaperä on melko kivistä.
Pääkohde (rakennuksen pohja 1) on lounas-koillis-suuntainen rakennuksen pohja, jonka mitat ovat noin 4 x 5 m. Rakenteen reunoilla on selkeä maapenkkirakenne, jonka varaan seinät ovat olleet rakennettu. Ulkoreunasta maapenkki on noin 30–40 cm korkea. Rakenteen sisäpuolella on sen kaakkoisnurkassa 2 x 1 x 0,5 m kokoinen kivilatomus. Kyseessä on kiuas tai uunin pohja. Maapenkkirakenne on painunut paikoin, koska metsäkoneen jälki menee sen ylitse.
Heti pääkohteen kaakkoisnurkan ulkopuolella on teräväreunainen, noin 2 x 2 m
kokoinen ja 40 cm syvä kuoppa (kuoppa). Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä.
Noin 22 m pääkohteesta länteen on painanne, jota reunustaa maapenkkirakenne. (rakennuksenpohja 2) Myös se on lounas-koillissuuntainen. Pitkän sivun pituus on noin 6 m ja rakenteen leveys noin 3,5 m. Ulkopuolelta maapenkki on noin 40 cm korkea. Rakenteen sisällä on kaksi kuoppaa, jotka ovat maanpintaan nähden arvioituna noin 60–70 cm syviä.
Noin 17 m pääkohteesta länsilounaaseen on 1,5 x 1,7 m kokoinen ja 50 cm korkea kiuas. (rakennuksen pohja 3) Se koostuu sekalaisen kokoisista palaneista kivistä. Sitä ympäröi vain hieman ympäristöään korkeammalla mahdollinen maapenkkirakenne, joka on mitoiltaan 3 x 3,5 m.
Noin 30 m pääkohteesta itään on 4 m pituinen, 1,5 m leveä ja syvimmillään 1,2 m syvä kuoppa, jonka pohja viettää kohti koillista. (maakellari) Sitä ympäröi hevosenkengän muotoinen matala valli, joka on auki lounaan puolelta. Rakenne on todennäköisesti maakellarin jäännös.
Noin 25 m pääkohteesta etelään on 3 x 2,5 m kokoinen suurehkoista kivistä kasattu noin 50 cm korkea kasa. (raivausröykkiö) Kivet eivät vaikuta palaneilta, joten se saattaa olla tontilta tai ympäröivältä pellolta kasattu raivausröykkiö.
Polven talo on merkitty sekä pitäjänkarttaan (1864c) että isojakokarttaan (Ståhlberg, R. & Wåhlberg, G.W. 1859-1863). Talo on sijainnut Polvenvaarassa varmuudella jo ainakin 1790-
luvulla. Se on isojaon jälkeen siirretty Joukokylään, jolloin nimi on vaihtunut Korkeaksi ja alkuperäinen talonpaikka on autioitunut. Polvi on alun perin ollut Aittolan talon sotilastorppa (Haapalainen, A: Joukosen kulmilla. toim. 2000).
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054541 |
620 |
Polvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
549323.00000000 |
7210508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054541 |
Kohde sijaitsee Polvenvaaran huipulla, noin 1,5 kilometriä Kempasvaaran talokeskittymästä
länsilounaaseen. Paikalle johtaa Kempasvaaran ja Tervakankaan väliseltä metsäautotieltä länteen poikkeava tieura. Edempänä ura on melko huonossa kunnossa. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus varpukasveja ja katajaa. Maaperä on melko kivistä.
Pääkohde (rakennuksen pohja 1) on lounas-koillis-suuntainen rakennuksen pohja, jonka mitat ovat noin 4 x 5 m. Rakenteen reunoilla on selkeä maapenkkirakenne, jonka varaan seinät ovat olleet rakennettu. Ulkoreunasta maapenkki on noin 30–40 cm korkea. Rakenteen sisäpuolella on sen kaakkoisnurkassa 2 x 1 x 0,5 m kokoinen kivilatomus. Kyseessä on kiuas tai uunin pohja. Maapenkkirakenne on painunut paikoin, koska metsäkoneen jälki menee sen ylitse.
Heti pääkohteen kaakkoisnurkan ulkopuolella on teräväreunainen, noin 2 x 2 m
kokoinen ja 40 cm syvä kuoppa (kuoppa). Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä.
Noin 22 m pääkohteesta länteen on painanne, jota reunustaa maapenkkirakenne. (rakennuksenpohja 2) Myös se on lounas-koillissuuntainen. Pitkän sivun pituus on noin 6 m ja rakenteen leveys noin 3,5 m. Ulkopuolelta maapenkki on noin 40 cm korkea. Rakenteen sisällä on kaksi kuoppaa, jotka ovat maanpintaan nähden arvioituna noin 60–70 cm syviä.
Noin 17 m pääkohteesta länsilounaaseen on 1,5 x 1,7 m kokoinen ja 50 cm korkea kiuas. (rakennuksen pohja 3) Se koostuu sekalaisen kokoisista palaneista kivistä. Sitä ympäröi vain hieman ympäristöään korkeammalla mahdollinen maapenkkirakenne, joka on mitoiltaan 3 x 3,5 m.
Noin 30 m pääkohteesta itään on 4 m pituinen, 1,5 m leveä ja syvimmillään 1,2 m syvä kuoppa, jonka pohja viettää kohti koillista. (maakellari) Sitä ympäröi hevosenkengän muotoinen matala valli, joka on auki lounaan puolelta. Rakenne on todennäköisesti maakellarin jäännös.
Noin 25 m pääkohteesta etelään on 3 x 2,5 m kokoinen suurehkoista kivistä kasattu noin 50 cm korkea kasa. (raivausröykkiö) Kivet eivät vaikuta palaneilta, joten se saattaa olla tontilta tai ympäröivältä pellolta kasattu raivausröykkiö.
Polven talo on merkitty sekä pitäjänkarttaan (1864c) että isojakokarttaan (Ståhlberg, R. & Wåhlberg, G.W. 1859-1863). Talo on sijainnut Polvenvaarassa varmuudella jo ainakin 1790-
luvulla. Se on isojaon jälkeen siirretty Joukokylään, jolloin nimi on vaihtunut Korkeaksi ja alkuperäinen talonpaikka on autioitunut. Polvi on alun perin ollut Aittolan talon sotilastorppa (Haapalainen, A: Joukosen kulmilla. toim. 2000).
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054543 |
620 |
Polvenvaara itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549834.00000000 |
7210369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054543 |
Kohde sijaitsee Kempasvaaran talokeskittymästä noin 1,1 km lounaaseen, kahden peltoaukon välissä aivan peltotien vieressä. Kohteella kasvaa varsin tiheä sekametsätaimikko. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 15 m. Halssi on eteläkaakkoon. Se on noin 7 m pitkä, 0,8 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. Vallin korkeus on noin 0,3 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan ympäristö on metsä-äestetty kauttaaltaan, joten kohde on melko pahoin vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000054544 |
620 |
Polvensuo länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548383.00000000 |
7210102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054544 |
Kohde sijaitsee Polvensuon länsireunalla, noin 300 m Liminganlehdon peltoaukon kaakkoiskulmasta eteläkaakkoon. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus sammalta ja varpuja.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on kaakkoon ja noin 7 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on 70 cm.
Tervahaudan pohjois- ja lounaispuolilla on kuoppia, jotka liittynevät sen käyttöön. Kohteella on nähtävissä metsäkoneiden aiheuttamia vaurioita. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054545 |
620 |
Polvensuo itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549385.00000000 |
7210055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054545 |
Kohde sijaitsee Polvensuon reunalla, melko jyrkästi suohon viettävässä rinteessä, Kempasvaaran talokeskittymästä 1,6 km lounaaseen. Puusto on varttunutta havupuuvoittoista sekametsää. Aluskasvillisuus on sammalta, varpua ja katajaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Länsilounaaseen oleva halssi on lyhyt ja jyrkkäpiirteinen. Sen pituus on noin 3 m, syvyys 1,7 m ja leveys tervahaudan päästä noin 2 m. Tervahaudan vallit ovat noin 70 cm korkeat, 3 m leveät. Tervahaudan syvyys on noin 60 cm.
Noin 15 m tervahaudasta itään on vallin ympäröimä loiva painanne, joka muistuttaa hieman pientä tervahautaa. Siitä ei kuitenkaan maaperäkairalla löydetty hiiltä. Se vaikuttaa tarkoituksella rakennetulta, joten se on otettu mukaan muinaisjäännöksen rajausehdotukseen. |
| metsakeskus.1000054546 |
620 |
Tervakangas 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
549447.00000000 |
7209976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054546 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan luoteisosassa, Kempasvaarasta tulevan metsätien molemmin puolin. Tien länsipuolella on hiljattain hakattu ja äestetty hakkuuaukko. Tien itäpuoli on varttunutta mäntyvaltaista havumetsää. Maaperä on enimmäkseen hienoa hiekkaa.
Paikalla on kuuden kuopan muodostama kokonaisuus. Neljä tien länsipuolella hakkuuaukolla olevaa kuoppaa ovat lounas-koillissuuntaisessa, suorassa jonossa noin 120 m matkalla. Kaksi muuta kuoppaa ovat tien itäpuolella hakkaamattomalla alueella. Ne ovat jonomuodostelmasta noin 40 ja 80 m päässä. Kuopat ovat pääosin melko loivapiirteisiä. Tien itäpuolella olevat kuopat ovat kuitenkin jyrkempiä ja syvempiä. Kuopat ovat todennäköisesti pyyntikuoppia.
ks. alakohteet
kuoppa 1: Pohjoisimpana jonomuodostelmassa on pyöreä halkaisijaltaan noin kaksimetrinen kuoppa. Syvyys on arviolta 50 cm. Maaperäkairanäytteessä todettiin noin 20 cm paksuinen huuhtoutumiskerros. Kuopan ympärillä on matala valli. Vaikka tämä kuoppa sijaitsee hakkuuaukealla, se on säilynyt ehjänä.
kuoppa 2: Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja noin 40 cm syvä. Sen itäreunalla kulkee äestysura, mutta kuoppa näyttää silti säilyneen kohtalaisesti. Kairanäytteessä todettiin 15 cm paksuinen likaiselta näyttävä huuhtoutumiskerros.
kuoppa 3: Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan 2,5 m ja sen syvyys on 50 cm. Metsä-äes on osunut keskelle kuoppaa ja repinyt sen lounaisreunan auki. Kairanäytteessä todettiin vaurioituneesta osasta vielä noin 6 cm huuhtoutumiskerros. Tämän alla vaikutti olevan sekoittunutta kerrosta, jossa oli noin 15 cm syvyydessä hiiltä. Hiiltä havaittiin myös äestysurassa, mutta se voi olla pintamaassa ollutta metsäpalokerrosta. Löytöjä ei tehty.
kuoppa 4: Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 40 cm. Myös sen keskellä on metsä-äkeen aiheuttama vaurio. Kairanäytteessä näkyi vielä 15 cm huuhtoutumiskerros.
kuoppa 5: Tieuran itäpuolella. Pyöreä suppilomainen kuoppa on halkaisijaltaan 3 m ja noin 80 cm syvä. Sitä ympäröi matala valli. Kairanäytteessä oli noin 30 cm paksuinen huuhtoutumiskerros. Kerroksen paksuus johtunee kuopan syvyydestä ja jyrkästä muodosta.
kuoppa 6: Tieuran itäpuolella, lähellä jyrkkää mutkaa on kohteen suurin kuoppa. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys noin 60 cm. Se on laakeahko ja profiililtaan loiva. Ympärillä on valli. Kuopan pohjaan tehtiin koepisto, jossa havaittiin tummanharmaata ja rasvaisen oloista hiekkaa noin 20 cm syvyyteen saakka. |
| metsakeskus.1000054548 |
609 |
Musamäki |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27028 |
220288.00000000 |
6827542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054548 |
Musan metsän alueella sijaitsi jatkosodan aikaan kaikkiaan 27 saksalaisten rakentamaa rakennusta, kuten asuin- ja varastoparakkeja, keittiö, sauna, muuntaja ja hevostallit. Perääntyessään Porista syyskuussa 1944, saksalaiset pyrkivät tuhoamaan Musan parakkialueen, mutta suomalaiset pioneerit ehtivät purkaa alueelle jätetyt ajastetut räjähteet eikä parakkialue vaurioitunut.
Valtaosa rakennuksista purettiin sodan päätyttyä. Pisimpään alueen parakeista säilyi saksalaisten upseeriparakki, joka sijaitsi Musan metsikön laidalla Raumankylän ja Lattomerentien varrella. Sodan jäljeen Metsäpirtiksi nimetty parakki tunnettiin erityisesti viikottaisista tansseista, kunnes rakennuksen toiminta hiipui ja se purettiin 1990-luvulle tultaessa.
Alueelta on edelleen havaittavissa ainakin yhden rakennuksen kivijalka (3x4 m) sekä maalla täytetty kaivo. Molemmat rakenteet olivat tarkastushetkellä sammaloituneet ja niihin liittyneet rakenteet olivat osin maan peitossa. |
| metsakeskus.1000054549 |
620 |
Tervakangas 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
549459.00000000 |
7209715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054549 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan länsiosassa, Kempasvaarasta tulevan metsätien varrella ollen pääosin sen eteläpuolella. Maaperä paikalla on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Puusto on varttunutta mäntymetsää.
Paikalla on seitsemän kuopan muodostama pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen 250 m pitkä jono. Kuopat ovat soikeita tai pyöreitä. Kooltaan ne ovat pääosin suurempia, kuin kohteen Tervakangas 1:n kuopat. Kuopat ovat todennäköisesti pyyntikuoppia.
kuoppa 1: Pohjoisin jonomuodostelman kuopista on pyöreä ja suppilomainen. Se on noin 3 m halkaisijaltaan ja syvyyttä sillä on 60 cm. Maaperäkairanäytteessä todettiin noin 20 cm paksuinen likainen ja nokea sisältävä huuhtoutumiskerros. Kuopan ympärillä on matala valli. Kuoppa sijaitsee metsätien pohjoispuolella. Kaikki tämän kohteen alakohteet ovat tien eteläpuolella.
kuoppa 2: Soikea kuoppa on matalavallinen. Mitoiltaan se on noin 3,5 x 3 m ja syvyyden ollessa noin 50 cm. Metsäkoneen jälki menee kuopasta suoraan yli.
kuoppa 3: Pyöreä suppilomainen kuoppa on halkaisijaltaan 3 m ja sen syvyys on 60 cm. Kuopalla on matalahko valli. Profiililtaan kuoppa on loiva.
kuoppa 4: Soikea ja laakea kuoppa on kooltaan 3,5 x 2 m ja syvyyttä sillä on 50 cm. Ympärysvalli erottuu heikosti.
kuoppa 5: Soikea vallillinen kuoppa on mitoiltaan 3,5 x 3 m ja 45 cm syvä.
kuoppa 6: Pyöreä vallillinen kuoppa on halkaisijaltaan 3,5 m ja sen syvyys on noin 60 cm. Kairanäytteessä todettiin noin 15 cm huuhtoutumiskerros.
kuoppa 7: Pyöreä, suppilomainen kuoppa on halkaisijaltaan 2,5 m. Syvyydeltään se on noin 50 cm. Kairauksessa havaittiin 20 cm paksuinen huuhtoutumiskerros.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054550 |
581 |
Takalassuonsaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
285624.04754317 |
6878740.18442131 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054550 |
Todennäköinen tervahauta erottuu hyvin LIDAR-aineistossa (5p). Haudan halkaisija reunavalleineen on 14 m, tervan laskukuoppa on rakenteen lounaissivulla. |
| metsakeskus.1000054551 |
620 |
Tervakangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
549561.00000000 |
7209710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054551 |
Kohteet sijaitsevat Kempasvaarasta Tervakankaalle tulevan metsätien pohjoispuolella, Tervakankaan länsiosassa. Maaperä on hiekkaa, ja puusto enimmäkseen varttunutta mäntymetsää. Paikalla on kaksi hiilimiilua.
Pohjoisempi miilu (miilu 1) on selkeäpiirteinen ja syvä. Kuopan ympärillä on valli. Kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys 1 m. Kuoppaa reunustaa noin 1 m leveä ja 30 cm korkea valli. Maaperäkairanäytteessä havaittiin paksu puuhiili- ja nokikerros.
Miilu 2 sijaitsee miilu 1:stä noin 50 m kaakkoon. Aivan tieuran reunassa, osittain sen alle jääneenä. Se on halkaisijaltaan noin 2 m ja 40 cm syvä. Kuoppaa kiertää matala valli, joka on arviolta 70 cm leveä. Maaperäkairalla saatiin pohjasta ja vallista vahvan hiilinen ja nokinen näyte.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054552 |
620 |
Tervakangas 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
549730.00000000 |
7209887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054552 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan pohjoisosassa, Kempasvaaralta tulevan metsätien ja siitä pellolle haarautuvan tieuran risteyksen länsipuolella. Maaperä on hiekkaa, ja puusto enimmäkseen varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuus on puolukkaa ja sammalta. Paikalla on kolme painannemaista kuoppaa noin 70 x 50 metrin kokoisella alueella. Vain eteläisin kuopista on selkeän kuoppamainen, muistuttaen kohteiden Tervakangas 1 ja Tervaskangas 2 alueilla olleita kuoppia. Kuoppien käyttötarkoistus on epäselvä.
Kuoppa 1: soikeahko 3,5 x 3 m kokoinen ja 40 cm syvä painanne. Maaperäkairalla siitä saatiin noin 20 cm paksuinen huuhtoutumiskerros.
ks. alakohteet
Kuoppa 2: painannemainen syvennys, jossa voi erottaa matalaa vallia. Syvennyksen halkaisija on noin 3 m ja syvyys 30 cm. Muoto on hieman epämääräinen. Kairanäytteessä oli 20 cm huuhtoutumiskerros painanteen pohjalta ja vallissa vastaavasti 10 cm paksuudelta.
Kuoppa 3: Pyöreä noin 3 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, joka on 45 cm syvä. Kuoppaa ympäröi matala valli. Kairanäytteessä oli noin 15 cm paksuudelta huuhtoutumiskerrosta. Vallista kairattuna paksuus oli 10 cm. |
| metsakeskus.1000054553 |
620 |
Tervakangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549998.00000000 |
7209746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054553 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan keskellä, metsätien pohjoispuolella. Paikalla on harvaa taimikkoa kasvava hakkuuaukko. Kohteella kasvaa muutama kuusi. Maaperä on hiekkaa, ja aluskasvillisuus varpukasveja.
Paikalla on pieni tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 10 m. Vallin korkeus on noin 0,4–0,9 m ja leveys noin 2 m. Kohdetta kiertää matala oja. Halssi on eteläkaakkoon ja noin 3 m pitkä, 1,3 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. Halssia on kaiveltu kuopimalla vallin puoleisesta seinästä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054554 |
620 |
Tervakangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550083.00000000 |
7209717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054554 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan keskellä, metsätien pohjoispuolella, noin 90 m itäkaakkoon kohteesta Tervakangas 5. Paikalla on harvaa taimikkoa kasvava hakkuuaukko. Kohteella kasvaa muutama kuusi. Maaperä on hiekkaa, ja aluskasvillisuus varpukasveja.
Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 13 m. Vallin korkeus on noin 0,4–0,8 m ja leveys noin 3 m. Kohdetta kiertää matala oja. Halssi on lounaaseen ja noin 5 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054555 |
620 |
Tervakangas 7 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
549710.00000000 |
7209613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054555 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan länsiosassa, metsätien itäpuolella. Paikalla on harvaa mäntymetsää. Maaperä on hiekkaa, ja aluskasvillisuus varpukasveja.
Paikalla on yksittäinen kuoppajäännös, joka muistuttaa läheisesti kohteen Tervakangas 2 kuoppajonon pyyntikuoppia. Em. kohteelle on matkaa noin 190 m. Kuopalla on matala valli ja se on laakea, 3,5 x 2,5 m kokoinen ja 60 cm syvä. |
| metsakeskus.1000054556 |
620 |
Tervakangas 8 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549832.00000000 |
7209516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054556 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan eteläosassa, metsäteiden väliin jäävällä melko loivalla kangasrinteellä. Paikka on noin 270 m koilliseen Tervajoelta. Kohteen ympärillä on varttunutta havupuumetsää. Sen pohjoispuolella oli inventointihetkellä käynnissä päätehakkuu. Maaperä on hiekkaa, ja aluskasvillisuus varpuja.
Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 13 m. Vallin korkeus on noin 0,8 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi on eteläkaakkoon ja noin 4 m pitkä, 1,5 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054557 |
620 |
Tervakangas 9 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549360.00000000 |
7209448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054557 |
Kohde sijaitsee Tervakankaan lounaisosassa, noin 30 metrin päässä Tervajoen uoman tekemästä mutkasta. Puusto on melko tiheää nuorta mäntymetsää. Maaperä on hiekkaa, ja aluskasvillisuus varpukasveja.
Paikalla on melko matalapiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12 m. Vallin korkeus on 0,5 m ja leveys 3 m. Vallissa on ketunpesiä. Halssi on etelälounaaseen ja noin 5 m pitkä, 1,5 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. |
| metsakeskus.1000054564 |
139 |
Näsiönkangas etelä |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
424693.00000000 |
7276997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054564 |
5p Laserkeilausaineiston perusteella Näsionkankaan eteläosassa on koillinen-lounassuuntaisia hiekkakaartoja, joiden päällä on useassa rivissä mahdollisia asumuspainanteita. Painanteita on parikymmentä, ja niiden pituudet vaihtelevat noin 5-10 metrin välillä. Hiekkakaartoja leikkaa miltei pohjois-eteläsuuntainen Näsiönoja. Kohteen kaakkoispuolella on lisäksi kaksi hiilimiilua ja yksi tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054565 |
139 |
Korkiakangas itä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
419752.00000000 |
7278183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054565 |
Kuivaniemen kirkosta n. 5 km koilliseen Kuivajoen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Korkiakankaan koillisreunalla on keskuskuopallinen röykkiö, joka on kooltaan 6 x 4,5,-5 metriä ja korkeudeltaan 40-50 cm. Keskuskuoppa on itä-länsisuuntainen, ja se on kooltaan 2,7 x 1,8 metriä ja syvyydeltään 30-40 cm. Röykkiö lienee jonkin verran pengottu, mutta kivet jäkäläisiä ja siten ilmeisen kauan paikoillaan olleitaan. Vuoden 1980 tarkastuksessa mainitaan röykkiön vierellä kivikossa olevan peräkkäin luode-kaakkosuuntaisessa rivissä kolme pyöreää kuopannetta, joiden halkaisija on 2 m, 2,5 m ja 4 m.
Kohde on aiemmin ollut noin 340 metriä länsiluoteeseen sijaitsevan kohteen Korkiakangas (1000000027) alakohteena. |
| metsakeskus.1000054566 |
97 |
Harvahongistonvuori |
10001 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
487190.00000000 |
6852383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054566 |
Ison Säkkisalon saarella Pellonpään talosta noin 300 m pohjoiseen on kaksi sammalpeitteistä kiviröykkiötä noin 10 metrin päässä toisistaan. Röykkiö 1, itäisempi, 6852388 487201: itä-länsisuuntainen, noin 3 x 1,5 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus noin metrin. Röykkiö 2, läntisempi, 6852383 487190: hieman edellistä pienempi sammalpeitteinen kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000054568 |
710 |
Skogby miilu 8 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
292912.86596827 |
6649173.85988080 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054568 |
Halkaisijaltaan n. 17 metriä oleva kohde on havaittu lidarvisualisoinnista. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054569 |
97 |
Tanelinsaari 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
477863.00000000 |
6854012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054569 |
Tanelinsaaren kapeassa eteläpäässä havaittiin 22 kaskiröykkiötä ja kiviaita. Röykkiöiden koko vaihteli hieman, mutta kaikki olivat sammaloituneita, suhteellisen kompaktisti kasattuja röykkiöitä. Osa oli suuren maakiven päälle tai viereen kasattuja.
Röykkiöt rajautuvat kahdelle eri alueelle eikä alueiden välissä ollut kohteita. Näin ollen on mahdollista, että röykkiöt olisivat Kissakosken kanavan rakentamista (1831-1854) edeltävältä ajalta, jolloin Puulan pinta laski yli 2 metriä, mutta tämän selvittäminen vaatisi tarkemman mittauskäynnin.
Tanelinsaaren eteläosassa pienen, mahdollisesti luonnollisen penkereen päällä on noin 80 m kiviaitaa. Pengermäinen osa on luultavasti Puulan laskua edeltänyttä rantaa. Kiviaita on koottu erikokoisista luonnonkivistä ja sen korkeus ja paksuus vaihtelevat hieman. Kiviaita, joka on tehty luultavasti sen koillispuolelta raivatuista kivistä. Sammaloitunut aita on saattanut ulottua pitemmälle etelään, sillä kaskiröykkiöiden eteläpuolisessa osassa on myös pieni pätkä aitamaista rakennetta, ja aita voi siten olla osittain tuhoutunut.
Pohjoispuolella on myös mahdollinen rakennuksen paikka, ja kiviaita on saattanut rajata pihamaata. Rakennuksen paikka on 380 metriä pohjoiseen eteläisimmästä kärjestä. Se erottuu ympäristöään korkeampana, kaakko-luodesuuntaisena kumpareena. Sen koko on noin 10 x 5 metriä ja korkeus noin 40–50 cm. Sen lähellä pohjoisempana on laakea kuoppa, mahdollisesti maakellari. |
| metsakeskus.1000054570 |
78 |
Harparskog-linja 35 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
293910.02787634 |
6649537.97792639 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054570 |
Puolustusvarustus on havaittu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista (2p-aineisto). Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta maastossa. |
| metsakeskus.1000054574 |
97 |
Tanelinsaari 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
478103.00000000 |
6854618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054574 |
Tanelinsaaren koillisosassa vanhalla, umpeen kasvaneella piha-alueella on yksi selkeästi näkyvä betoninen rakennuksen pohja, yksi kaatuneen puun alle jäänyt kivijalka sekä ainakin kaksi kiviröykkiötä, jotka vihjannevat paikalla olleista rakennuksista. Vanhan niityn alueella oli siellä täällä myös pieniä raivausröykkiöitä.
Rakennus 1, 6854618 478103:
Noin 5,5 x 7 m laajuisella alalla oleva, lähes pohjois-eteläsuuntainen rakennuksen paikka. Rakennus näkyy maastossa parhaiten luoteisnurkan noin metrin korkean kivijalan myötä, jonka päälle oli kaatunut kuusi. Tässä nurkassa vaikuttaa olleen laattamaisista kivistä koottu tulisija. Rakennuksen pohjoisreuna on parhaiten
havaittavissa, eteläreuna epämääräinen. Rakennuksen pohja on ainakin pohjoisosassa korkeammalla kuin maan pinta. Paikalla on nyt havaittua suurempi rakennus vuoden 1952 ilmakuvassa.
Rakennus 2, 6854617 478082: noin 2 x 3 metrin laajuinen sammaloitunut kiviröykkiö, jonka korkeus on 90 cm. Vuoden 1952 ilmakuvassa paikalla on rakennus.
Rakennus 3, 6854580 478085: metrin korkea ja ulkopuolelta mitattuna kooltaan 5,2 x 6,9 m betonisokkeli, jonka leveys on 20 cm. Itäseinällä on 1,5 metriä leveä oviaukko ja toinen, metrin leveä, on pohjoisseinällä. Sokkeli näkyy jo vuoden 1952 ilmakuvassa.
Rakennus 4, 6854613 478064: mahdollinen tulisijasta kertova, palaneita kiviä sisältävä kiviröykkiö. Vanhoissa ilmakuvissa paikalla ei erotu rakennusta.
Mahdollisesti joko kiviaidan tai rakennuksen jäänteenä nurkan muodostava kivistä koostuva aitamainen rakenne, jonka kumpikin sivu on 4 metriä pitkä ja metrin paksu. Korkeus on jälkikäteen arvioiden noin 30 cm.
Vuoden 1952 ilmakuvalla näkyy paikalla ainakin kaksi katollista rakennusta sekä yksi kehikko ja laajahko niittyala, joka ulottuu länsipuolen lahdelta lähes itärannalle asti ja myös pitemmälle etelän suuntaan. Vuoden 1980 ilmakuvalla suurin rakennus oli hieman pienentynyt.
Ainakin niitty ilmestyy kartalle vuonna 1948, Vuonna 1969 paikalle on merkitty yksi rakennus, jota ei ole merkitty enää vuoden 1986 kartalle. |
| metsakeskus.1000054575 |
710 |
Skogby miilu 9 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
293437.00000000 |
6648933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054575 |
Hiilimiilu on todettu sekä maastossa että Lidar-materiaalin perusteella |
| metsakeskus.1000054576 |
620 |
Tupakkikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546306.00000000 |
7209848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054576 |
Kohde sijaitsee Tupakkikankaan luoteisreunalla, noin 600 m kohti Yttylampea menevän metsätien pohjoispuolella. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää.
Paikalla on jyrkkäpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 13 m. Vallin korkeus on noin 1–1,5 m ja leveys noin 2,5 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,5 m. Vallin itäpuolella on kaivanto ja kohteen eteläpuolella kuoppa. Ne liittynevät tervahaudan käyttöön. Halssi on pohjoiseen ja noin 7 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 2,5 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle |
| metsakeskus.1000054577 |
620 |
Tupakkikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546236.00000000 |
7209826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054577 |
Kohde sijaitsee Tupakkikankaan luoteisreunalla, noin 600 m kohti Yttylampea menevän metsätien pohjoispuolella. Kohde on noin 75 m kohteesta Tupakkikangas 1 länsilounaaseen. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää.
Paikalla on pieni tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 8 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 2,5 m. Kohdetta kiertää matala ojamainen kaivanto. Kohteen eteläpuolen vallissa on metsäkoneen ajoura. Halssi on länteen ja noin 4 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054578 |
748 |
Ämmänmäki 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
394730.00000000 |
7169659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054578 |
Metsänvartijan mökin sijainti määritettiin maastonmuodon ja metallinilmaisimen avulla. Paikka on muuta ympäristöään tasaisempi ja kivettömämpi. Alueeksi määritettiin noin 17 x 12 metrin kokoinen alue. Alueella havaittiin runsaasti taottuja nauloja ja löydettiin rikkoutuneen metallisen vesikauhan osia. Mökki on sijainnut tien ja vanhan polun vieressä. Maastossa ei ollut havaittavissa perustuksia, rakenteita tai muurin paikkaa.
Ämmänmäen tilan omistaja kertoi, että tilan uusi talo valmistui vuonna 1965. Sen paikalla on ollut ensimmäinen talo sen paikalla, noin 1800-luvun puolivälissä. Pihassa jäljellä oleva vanha tupa on rakennettu omistajan isoisän isän toimesta 1800-luvun lopulla. Sitä ennen talo on sijainnut tien toisella puolella ja se on rakennettu 1800-luvun alussa metsänvartijantaloksi ja toiminut myöhemmin Moisan sotilasvirkatalona.
Lisäksi maanomistaja kertoo pienen yksityiskohdan alueen historiasta liittyen alarinteessä metsänvartijanmökin ympäristössä olevaan suurehkoon kiveen. Kivessä on kolmionmuotoinen kolo, minne vesi jäi seisomaan. Sitä oli kutsuttu syylänpesukiveksi. Kiveä ei paikannettu tutkimuksessa. |
| metsakeskus.1000054579 |
620 |
Tupakkikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546750.00000000 |
7209465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054579 |
Kohde sijaitsee Tupakkikankaan eteläreunalla, noin 250 m kohti Yttylampea menevän metsätien kääntöpaikalta pohjoiseen. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 17 m. Halssi on kaakkoon ja noin 3 m pitkä, 1,2 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. Siitä jatkuu oja rämeelle. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,3–0,6 m ja leveys noin 3 m. Kohdetta kiertää matala ojamainen kaivanto.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054581 |
97 |
Torikka 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
487899.00000000 |
6842481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054581 |
Torikan länsipuoliskon etelälaidalla, pienen niemen juuressa noin 15 metrin päässä rannasta lähes neliömäinen kivistä rakennettu asumus, jonka keskellä on tasainen maapohja. Seinät on ladottu kylmämuurauksella. Rakennelman keskellä on ympyrän malliin kivistä ladottu nuotion paikka. Metrin leveä oviaukko on järven vastaisella seinällä. Sisätilan koko on 3,5 x 3,5 m, pohjoisseinällä on pieni sisennys. Koko rakennelman laajuus on 5 x 6 metriä ja kiviseinän korkeus keskimäärin 80 cm. Eteläseinän päällä on vanhan puuveneen raato, joka on toiminut katoksena. Kivet ovat osittain sammalen peitossa, mutta rakennelmassa on myös siitä paljaita kiviä.
Kyseessä on tarkemmin ajoittamaton tilapäinen asumuksen paikka, jota on käytetty veneen perusteella vielä 1900-luvulla. Todennäköisesti alkuperäistä rakennelmaa on korjattu tai parannettu ajan saatossa. |
| metsakeskus.1000054582 |
846 |
Sivi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
230358.00000000 |
6927789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054582 |
Inventointi 2023:
Alue on hiekkaharjanteita. Mäntyä kasvavaa kangasmetsää. Yhden harjanteen alueella todettiin kaksi hiekkamaahan kaivettua kehävallista kuoppaa. Kuoppa 1: N 6927789 E230358. Hiekkaharjanteen lakiosassa. Koko 2,5 x 3 m, syvyys noin 0,4 m. Reunoilla matalat vallit. Kuopan pohjalle ja reunavallille tehtiin koekuopat. Molemmissa oli podsolimaannokset, ei hiilikerroksia. Kuoppa 2: N 6927820 E 230345. Hiekkaharjanteen koillislaidalla, aivan pikkutien lounaislaidalla. Koko noin 2 m, syvyys 0,7 m. Ympärillä loivat reunavallit. Kuopan pohjalle ja reunavallille tehtiin koekuopat. Molemmissa oli podsolimaannos, ei hiilikerroksia. Rakenteen, koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella kyseessä lienevät pyyntikuopat. |
| metsakeskus.1000054583 |
620 |
Tupakkikangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546031.00000000 |
7209353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054583 |
Kohde sijaitsee Tupakkikankaan lounaisreunalla, noin 80 m kohti Yttylampea menevän metsätien ja Tasonlammelle haarautuvan metsätien risteyksen koillispuolella. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää.
Paikalla on etelään viettävässä harjanteessa tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on etelään ja noin 6 m pitkä, 2 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,6 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,8 m mitattuna vallin korkeimpaan kohtaan. Muutoin kohde on melko tasainen ja laakea. Tervahaudan pohjoispuolella on neljä kuoppaa, jotka liittynevät sen käyttöön. |
| metsakeskus.1000054584 |
846 |
Sivi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
230284.00000000 |
6927888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054584 |
Inventointi 2023:
Hiekkaharjanteen luoteispäässä on kaksi halkaisijaltaan noin 15-metristä tervahautaa. Alue on melko tiheää kuusi- ja mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000054585 |
748 |
Ämmänmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394758.00000000 |
7169433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054585 |
Tervahauta sijaitsee Siikajoella, Ämmänmäen laella, TuomiojanRen itäpuolella. Tervahaudan halkaisija on noin kuusi metriä. Halssi laskee länteen.
Ämmänmäen tilan omistaja kertoo, että lapsuudessa tervahaudassa oli puulla katettu maja, josta jäljellä on edelleen kamiinan hormi ja hormin hattu tervahaudan keskellä. Tervahautaa oli myös nimitetty kellariksi, jollaisena se on saattanut myös toimia. Samanlaisia pieni tervahautoja on alueella runsaasti, kertoo maanomistaja. |
| metsakeskus.1000054587 |
620 |
Kankkossuo 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
548044.00000000 |
7209673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054587 |
Kohde sijaitsee hiekkaisen harjanteen korkeimman kohdan tuntumassa, Kankkossuon pohjoispuolella. Puusto on varttunutta harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus on varpuja ja jäkälää.
Paikalla on soikea, loivapiirteinen ja vallien ympäröimä kuoppa. Kuopan koko on 2,5 x 1,7 m ja se on 0,5 m syvä. Maaperäkairanäytteessä todettiin pohjasta noin 15 cm paksuudelta huuhtoutumiskerrosta. Vallissa oli 7 cm huuhtoutumiskerros ja sen alla sekoittunut kerros ennen puhdasta pohjamaata. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000054588 |
218 |
Iso-Kakkori N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
229326.00000000 |
6925060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054588 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Iso-Kakkorille johtavan retkeilyreitin varrella, hiekanottokuopan kupeessa, sen eteläpuolella. Tervahaudan viereen on laitettu tervanpolton historiaa alueella kuvaileva opastaulu. Tervahaudan läpimitta on 20 metriä, josta keskiosan kuopanteen läpimitta on n. 14 metriä. Keskiosan kuoppa on syvyydeltään n. 1,5 m. Osittain tuhoutunut, kylmämuurattu halssi suuntautuu kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.1000054590 |
846 |
Saraneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
229397.00000000 |
6929222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054590 |
Inventointi 2023:
Moreeniharjanteen lakiosassa on halkaisijaltaan noin 20-metrinen tervahauta. Sen kylmämuurattu halssi osoittaa itään. Hauta sijaitsee tiheässä kuusikossa. |
| metsakeskus.1000054591 |
97 |
Torikka 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
488524.00000000 |
6842440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054591 |
Torikan koillisrannalla kivistä koottu rajamerkki, jossa päällimmäisenä on laattamainen kivi pystyssä. Rajamerkin koko on 1,8 x 1,5 metriä ja sen korkeus on laattamainen kivi mukaan lukien 1,4 metriä. Kiven länsilaidalle on hakattu 10 cm korkea numero 4.
Kyseessä lienee käytöstä poistunut rajamerkki. Peruskartalla 1969 paikalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054592 |
846 |
Iso-Peni |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
227218.00000000 |
6929724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054592 |
Inventointi 2023:
Paikalla on kaksi tervahautaa, joista toinen (tervahauta a) on osittain tuhoutunut. Tervahaudat sijaitsevat hakkuuaukealla, matalan kummun päällä. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000054593 |
620 |
Kankkossuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548557.00000000 |
7209440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054593 |
Kohde sijaitsee Kankkossuon itäreunalla, noin 550 m Tervajoelta länteen. Maaperä on hiekkavoittoista, ja puusto mäntymetsää. Paikalla on kaksi tervahautaa, kiuas ja kuoppajäännös. Tervahaudat on merkitty maastokarttaan.
Tervahauta 1 on suurempi, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 m. Halssi on etelään kohti puroa. Se on noin 4 m pitkä ja 1,5 m leveä. Tervahaudan vallit ovat noin 5 m leveät ja korkeimmillaan 1,2 m korkeat. Tervahautaa kiertää matala oja.
Tervahauta 2: Noin 10 m kokonaishalkaisijaltaan oleva tervahauta. Valli on 2,5 m leveä. Halssi on pohjoiseen kohti rämettä. Se on noin 3 m pitkä ja 1,5 m leveä.
kuoppajäännös: jyrkkäpiirteinen, neliömäinen kuoppa, jonka syvyys on noin 60 cm. Sen päällä on veistetyn hirren jäänteitä. Puurakenteet ja kuoppa liittyvät paikalla olleeseen tervapirttiin.
kiuas: Noin 2 m länteen kuopasta on kiukaan jäänteet. Se on kooltaan 2 x 1,8 m ja noin 0,5 m korkea. Kiuas on ladottu sekalaisen kokoisista kivistä. Kivet ovat palaneita.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054593 |
620 |
Kankkossuo 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
548557.00000000 |
7209440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054593 |
Kohde sijaitsee Kankkossuon itäreunalla, noin 550 m Tervajoelta länteen. Maaperä on hiekkavoittoista, ja puusto mäntymetsää. Paikalla on kaksi tervahautaa, kiuas ja kuoppajäännös. Tervahaudat on merkitty maastokarttaan.
Tervahauta 1 on suurempi, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 m. Halssi on etelään kohti puroa. Se on noin 4 m pitkä ja 1,5 m leveä. Tervahaudan vallit ovat noin 5 m leveät ja korkeimmillaan 1,2 m korkeat. Tervahautaa kiertää matala oja.
Tervahauta 2: Noin 10 m kokonaishalkaisijaltaan oleva tervahauta. Valli on 2,5 m leveä. Halssi on pohjoiseen kohti rämettä. Se on noin 3 m pitkä ja 1,5 m leveä.
kuoppajäännös: jyrkkäpiirteinen, neliömäinen kuoppa, jonka syvyys on noin 60 cm. Sen päällä on veistetyn hirren jäänteitä. Puurakenteet ja kuoppa liittyvät paikalla olleeseen tervapirttiin.
kiuas: Noin 2 m länteen kuopasta on kiukaan jäänteet. Se on kooltaan 2 x 1,8 m ja noin 0,5 m korkea. Kiuas on ladottu sekalaisen kokoisista kivistä. Kivet ovat palaneita.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054594 |
846 |
Flankkuharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
222276.00000000 |
6931425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054594 |
Inventointi 2023:
Harjumuodostuman laella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 m. Halssi osoittaa luoteeseen. Harjumuodostuman lakialue, jolla tervahauta sijaitsee, on karkeahkoa soraa. Tervahaudan läheisyydessä on useita umpeenkasvaneita maanottopaikkoja, kooltaan muutamasta kymmenestä neliömetristä muutamaan aariin. |
| metsakeskus.1000054596 |
846 |
Flankkuharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222272.00000000 |
6931469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054596 |
Inventointi 2023:
Harjumuodostuman länsiosassa, loivasti länteen viettävällä alueella tehtiin koekuoppia, koska alue on kivikautisten asuinpaikkojen kannalta maaperän, topografian ja korkeustasojen osalta suotuisaa. Harjumuodostuman soraisen laen länsipuolella maaperä on hiekkaa. Loivalla alueella on useita enemmän tai vähemmän selviä matalia (0,5 – 1 m) muinaisia rantaterasseja. Yhdestä koekuopasta löytyi kappale kivikautista keramiikkaa (N 6931469 E 222272). Koekuopassa ei havaittu likakamaakerrosta tai muita merkkejä muinaisjäännöksestä. Ympäristöön, noin 20 m säteelle 8 koekuoppaa, joissa ei myöskään havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Alueelta löytyi siis vain yksi kappale kivikautista keramiikkaa. Löytökohdan ympäristö on joka tapauksessa erittäin sopivaa kivikautisten asuinpaikkojen kannalta ja inventoijan käsityksen mukaan saviastian kappaleita ei hukkaudu maaperään muuten kuin asumisen yhteydessä. Tämän takia saviastian löytöpaikka tulkittiin merkiksi kivikautisesta asuinpaikasta ja sille määriteltiin karkeasti arvioitu rajaus topografisten seikkojen perusteella. Muutaman sadan metrin matkalle harjumuodostumalle, lähinnä sen hiekkaisille kohdille tehtiin kymmeniä koekuoppia. Ainoa toinen kohta, josta löytyi merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, oli kohde Flankkuharju 3, saviastian kappaleen löytöpaikan kohdalta pari sataa metriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000054597 |
620 |
Kankkossuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547744.00000000 |
7209412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054597 |
Kohde sijaitsee aivan matalan hiekkaisen kankaan ja rämeen rajalla, Kankkossuon länsireunalla. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää.
Tervahauta 1: Paikalla on etelään viettävässä rinteessä tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 13 m. Vallin korkeus on noin 1 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 1,6 m. Halssi on etelään ja noin 4 m pitkä, 0,6 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. Se jatkuu ojana rämeelle.
Tervahauta 2: Aivan tervahaudan 1 vieressä, sen länsipuolella, on hieman pienempi tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 11 m. Vallin leveys on 3 m ja tervahaudan syvyys 0,5 m. Halssi on etelään ja sen pituus on 6 m, syvyys 1 m ja leveys 1,5 m. Valli on pohjoisen puolella matalahko ja korkeimmillaan 1 m korkuinen.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054598 |
846 |
Flankkuharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222170.00000000 |
6931250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054598 |
Inventointi 2023:
Hiekkaharjanteen lakialueella kulkevan hiekkatien pinnasta löytyi 5 kvartsi-iskosta runsaan neliömetrin alalta. Löytöpaikan viereen tehdystä koekuopasta löytyi lisäksi yksi kvartsi-iskos rikastumiskerroksesta. Ympäristöön, noin 10 m säteelle tehtiin kymmenen koekuoppaa noin 30 m säteelle. Merkkejä muinaisjäännöksestä niistä ei tavattu. Kvartsi-iskokset olivat selviä, eivät esim. traktorin pyörän alla murskautuneesta kvartsinkappaleesta lohjenneita tai kiven luontaisen rapautumisen muodostamia. Inventoijan arvion mukaan löytökohdalla on pienialainen kivikautinen asuinpaikka. Rajaukseksi on arvioitu parinkymmenen metrin laajuinen alue löytökohdan ympäristössä. |
| metsakeskus.1000054599 |
218 |
Kärmesneva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
230761.00000000 |
6925815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054599 |
Inventointi 2023:
Paikalla on halkaisijaltaan noin 20-metrinen tervahauta, jonka halssi osoittaa lounaaseen. Halssista lähteen yli 10 m pituinen, vajaan metrin levyinen ura, joka ulottuu lähelle suon laitaa. Tervahauta on erittäin tiheän kasvillisuuden (kuusta ym.) peitossa, joten sen hahmottaminen maastossa on vaikeaa. |
| metsakeskus.1000054600 |
218 |
Kärmesneva 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
230926.00000000 |
6925681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054600 |
Inventointi 2023:
Paikalla on halkaisijaltaan noin 15-metrinen tervahauta. Se on tiheän, nuoren kuusikon peitossa. |
| metsakeskus.1000054601 |
218 |
Perkiönmäki |
10007 |
12016 |
13198 |
11006 |
27009 |
223285.00000000 |
6929944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054601 |
Inventointi 2023:
Perkiönmäen laella todettiin kalliopohjalle tehtyjä matalia röykkiöitä tai kivilatomuksia viisi kappaletta kehässä noin 25 m leveällä alueella. Ne on koottu noin 20–60 cm läpimittaisista kivistä ja niiden halkaisija on noin 2-5 m. Yksi latomus oli rakenteensa puolesta muista poikkeava (kiviä nostettu pystyyn). Muut olivat matalia röykkiöitä tai kivilatomuksia. Latomusten kiviä tutkittiin tarkoin siltä varalta olisiko niissä poraus- tai lohkomisjälkiä eli voisivatko kyseessä siis olla kivenlouhintaan liittyvät varastokivikasat. Kiviporan jälkiä tai muita merkkejä kivenkäsittelystä ei todettu. Kyseessä ovat siis ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan määrittämättömät kivilatomukset.
Alueellisen vastuumuseon huomautus 2025: Vuoden 1935 pitäjänkartassa ja vuoden 1971 peruskartassa on tälle kohdalle merkitty kolmiomittauspiste. Ainakin osa röykkiöistä lienee kallion päälle rakennetun puisen kolmiomittaustornin jalkojen tukirakenteita. Ajoitus 1800-1900-luvut. |
| metsakeskus.1000054602 |
218 |
Killermosa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223123.00000000 |
6929039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054602 |
Inventointi 2023:
Hautamäki-nimisen laajan mäkialueen pohjoisosassa, lähes tasaisessa moreenimaastossa todettiin kivikautinen asuinpaikka. Paikan koillispuolella on Killermosa-niminen suo, jonka mukaan kohde nimettiin. Alue on äestettyä ja ilmeisesti v. 2023 kuusentaimille istutettua hakkuuaukeaa. Maasto on lähes tasaista, hyvin loivasti pohjoiseen viettävää. Kivikkoisessa moreenimaassa hiekkaa on paikoittain muutamasta senttimetristä korkeintaan pariin kymmeneen, paikoin ei lainkaan. Alue on osin kosteapohjaista. Noin 100 x 50 m alalta äestyslaikuista löytyi harvakseltaan kvartsi-iskoksia, korkeintaan 3 kpl per laikku. Yhdestä laikusta (N 6929039 E 223123) löytyi kvartsi-iskosten lisäksi useita kappaleita keramiikkaa. Ainoastaan tästä laikusta otettuja löytöjä (keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia) otettiin talteen. Kaikki muut jätettiin paikoilleen. Kyseessä on vähä- ja harvalöytöinen kivikautinen asuinpaikka. On mahdollista, että asuinpaikan alue jatkuu etelään, oheisissa kartoissa olevan polun eteläpuolelle. Maaperä polun eteläpuolella on samanlainen kuin todetulla asuinpaikka-alueella, maaperän kaltevuus tosin hieman suurempi. Todettu asuinpaikka voi havaintojen perusteella olla laajahko, mutta vähälöytöinen, tai sitten on kyse laajemman asuinpaikan (jonka ydintä ei inventoinnissa tavattu), reunaosasta. |
| metsakeskus.1000054606 |
638 |
Stormossen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
431784.00000000 |
6693209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054606 |
Kohde on historiallinen Epoon, Stensbölen, Tarkkisten, Veckjärven ja Bosgårdin kylien välinen rajapyykki. Rajapyykki on edelleen käytössä.
Rajapyykki esiintyy muun muassa Tarkkisten kylän kartassa vuodelta 1763 rajamerkin numerolla 1, Bosgårdin kylän kartalla vuodelta 1774 rajamerkin numerolla 6 sekä Veckjärven kylän kartassa vuodelta 1783-1788. Kartoissa rajamerkin sijainniksi on merkitty Stormossan (nykyisin Stormossen) -niminen suoalue, ja suolla sijaitseva pieni, saarimainen kumpare. Tarkkisten kylän vuoden 1763 kartalla kumpareen nimeksi on merkitty ”Surensuon Kifvisari” ja Veckjärven vuoden 1783–1788 kartassa ”Stormåssa holm”.
Kivisaari-nimisen kumpareen keskiosassa sijaitsee kooltaan noin 2,5 m x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 1,1–1,4 m korkea, laeltaan tasainen siirtolohkare. Kiven sivut ovat tasaiset ja miltei pystysuorat. Kiven itäiselle sivulle, ylälaitaan, on hakattu numero 15. Kiven tasaiselle laelle, pohjoiseen päätyyn, on hakattu nuoli, joka osoittaa karkeasti suuntaan 70 °.
Siirtolohkareen itäpuolella, noin suunnassa 125 ° siirtolohkareesta katsottuna ja noin 5,3 metrin etäisyydellä siirtolohkareesta, sijaitsee levymäinen, pystyyn tuettu, halkaisijaltaan noin 0,75 metrin ja paksuudeltaan noin 0,15 metrin kokoinen kivi. Kivi on mahdollisesti Epoon ja Stensbölen kylien välisen rajan suuntaa osoittava suuntaviitta. |
| metsakeskus.1000054608 |
620 |
Kankkossuo 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547647.00000000 |
7209311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054608 |
Kohde sijaitsee melko jyrkästi kaakkoon viettävällä hiekkaisella niemekkeellä, Kankkossuon länsireunalla. Paikka on noin 140 m kohteesta Kankkossuo 3 lounaaseen. Puusto on harvaa varttunutta mäntymetsää.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 9 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,8 m. Halssi on eteläkaakkoon ja noin 4 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. |
| metsakeskus.1000054609 |
751 |
Puurolankangas |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
433346.00000000 |
7294304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054609 |
Kvartsilouhos on matalassa avokalliomuodostumassa Puurolankankaan lounaiskulmassa. Paikalla on kolme erillistä kohtaa (pääkoordinaatti sekä alakohteet), joista on louhittu kvartsia kalliossa olevista kvartsisuonista. Louhosten luona on havaittavissa irtonaista terävää kvartsia, jota on levinnyt niiden ympärille.
Kalliot sijaitsevat harvaa mäntyä kasvavassa ja loivasti länteen laskevassa rinteessä. Louhitut kohdat ovat osittain maan ja sammaleen peittämiä. |
| metsakeskus.1000054610 |
620 |
Kankkossuo 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547730.00000000 |
7209281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054610 |
Kohde sijaitsee Kankkossuon länsireunalla, aivan suolle pistävän hiekkaniemen kärjessä. Kohde on noin 90 m kohteesta Kankkossuo 4:stä itäkaakkoon. Puusto on havupuuvoittoista sekametsää.
Tervahauta 1:, kokonaishalkaisija on noin 14 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,5 m. Halssi on itään ja noin 3 m pitkä, 0,6 m syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä.
Tervahauta 2: Noin 40 m tervahauta 1:stä etelään. Se on hyvin pieni tervahauta, kokonaishalkaisija on 4,5 m. Halssi on koilliseen ja sen pituus on 6 m, leveys 0,5 m ja syvyys alle 0,5 m. Tervahaudan vallit ovat 0,3 m korkeat ja noin 1 m leveät. Tervahaudan syvyys on 0,6 m.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054611 |
620 |
Kankkossuo 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548786.00000000 |
7209303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054611 |
Kohde sijaitsee Kankkossuon itäpuolisella hiekkakankaalla, jyrkän painanteen reunalla. Paikka on noin 270 m kohteesta Kankkossuo 2 itäkaakkoon. Puusto on melko tiheää havupuuvaltaista metsää.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 8 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,5 m. Jyrkkäpiirteinen halssi on länteen ja noin 5 m pitkä, 1,5 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. |
| metsakeskus.1000054612 |
620 |
Siltajoki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
549479.00000000 |
7209256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054612 |
Kohde sijaitsee pohjoiseen Tervajoelle viettävässä rinteessä, noin 90 m etelään Siltajoen ja Tervajoen risteyksestä. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää.
Paikalla on noin 7 m halkaisijaltaan oleva pyöreä kohouma, josta koepistoissa saatiin puuhiiltä. Kohouman ympärillä on kuopanteita. Kohde tulkittiin hiilimiiluksi. Länsipuolella on oja-aurattua metsää, mutta auraus ei aivan ulotu kohteelle. |
| metsakeskus.1000054613 |
751 |
Juurakkoaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
434020.00000000 |
7295573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054613 |
Tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000054614 |
620 |
Siltajoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549114.00000000 |
7209083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054614 |
Kohde sijaitsee Siltajoen pohjoisrannalla, tasaisella mäntykankaalla, aivan jyrkän jokiuoman reunalla. Puusto on harvaa varttunutta mäntymetsää.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 13 m. Halssi on eteläkaakkoon joelle ja noin 4 m pitkä, 1,5 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. Vallin leveys on reilut 2 m. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054616 |
620 |
Siltajoki 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549051.00000000 |
7208990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054616 |
Kohde sijaitsee Siltajoen etelärannalla, aivan jokiuoman tuntumassa. Paikka on noin 115 m lounaaseen kohteesta Siltajoki 2. Puusto on harvaa, varttunutta mäntymetsää.
Paikalla on suurehko tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 18 m. Vallin leveys on noin 4 m. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Sen ympärillä on kuoppia, jotka liittynevät tervahaudan käyttöön. Halssi on länsiluoteeseen, kohti jokea, ja noin 7 m pitkä, 2 m syvä ja tervahaudan päästä reilut 2 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054617 |
620 |
Yttylampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546897.00000000 |
7209128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054617 |
Kohde sijaitsee Yttylammen suuntaan menevän metsätien kääntöpaikalta 120 m kaakkoon, lounaaseen viettävällä rinteellä. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää, ja maaperä kivistä hiekkaa.
Paikalla on hyvin huomaamaton, pieni ja matala tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 6 m. Halssi on lounaaseen ja noin 5 m pitkä, 0,8 m syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,3 m ja leveys noin 1 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,8 m. |
| metsakeskus.1000054619 |
620 |
Yttylampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547203.00000000 |
7208987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054619 |
Kohde sijaitsee noin 90 m Yttylammen etelärannasta etelään ja 330 m kohteesta Yttylampi 1 itäkaakkoon. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on melko kosteaa ja suomaista. Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Hyvin jyrkkäpiirteinen halssi on kaakkoon ja noin 8 m pitkä, 2 m syvä ja tervahaudan päästä 3 m leveä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,4 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 1,5 m. |
| metsakeskus.1000054620 |
408 |
Koppiohaudanmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314136.00000000 |
6976419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054620 |
Inventointi 2024:
Rinnevarjosteaineistosta paikannettu tervahauta sijoittuu hiekkateiden risteyksen lounaispuolelle. Itä-länsisuuntainen tieoja on ilmeisesti hieman tuhonnut tarvahaudan vallia. Tervahaudan päällä kasvaa parimetristä vesakkoa. Tervahaudan päältä on ajettu metsäkoneella, mikä on osin hajottanut kohdetta. Tervahauta on matala ja laakea. Sen halkaisija on noin 30 m. Vallin paksuus on noin 10 m. Tervahaudassa on mahdollinen kaksoisvalli. Haudan syvyys on reilu metri. Tervahaudasta ei havaittu halssiaukkoa, mikä saattaa johtua vesakon peittävyydestä ja/tai metsäkonetuhoista. Tervahaudan lounaispuolella, rikkoontuneella maanpinnalla, oli näkyvissä jonkin verran hiilen paloja. |
| metsakeskus.1000054621 |
620 |
Soidinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545627.00000000 |
7208830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054621 |
Kohde sijaitsee Soidinkankaan pohjoisreunalla, Tasonlammelle menevän metsäautotien kääntöpaikalta 230 m pohjoiskoilliseen. Paikka on jyrkällä kuivuneen puron penkalla. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää, ja maaperä moreenia.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 m. Vallin korkeus on noin 1,2 m ja leveys noin 4 m. Halssi on lounaaseen ja noin 9 m pitkä, 2 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. |
| metsakeskus.1000054622 |
620 |
Tasonjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546549.00000000 |
7208782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054622 |
Kohde sijaitsee Tasonjoen pohjoispuolella, suolla olevassa hiekkaisessa saarekkeessa, noin 670 m Yttylammelta kaakkoon. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on hiekkaista.
Tervahauta 1 on selkeäpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 18 m. Halssi on etelälounaaseen ja noin 5 m pitkä, 2 m syvä ja tervahaudan päästä reilut 2 m leveä. Tervahaudan vallit ovat selkeät ja noin 1 m korkeat. Vallin leveys on 4–5 m. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Pohjalla on kehämainen, noin 3 m läpimittainen muoto.
Tervahauta 2 on pääkohteesta noin 50 m itään. Paikalla on kokonaishalkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta. Halssi on lounaaseen ja noin 9–10 m pitkä, 1,5 m syvä ja tervahaudan päästä reilut 2 m leveä. Tervahaudan vallit ovat noin 5–6 m leveät ja 0,7–0,8 m korkeat. Vallin päällä on havaittavissa koko kohteen ympäri painanne. Tervahautaa kiertää matala ojamainen rakenne. Sen kaakkoispuolella on kuoppia.
Molemmat tervahaudat on merkitty maastokartalle.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000054623 |
620 |
Tasonjoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547581.00000000 |
7208666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054623 |
Kohde sijaitsee Tasonjoen pohjoispuolella, Jokilammelta 370 m itään, suolahdekkeen pohjassa. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on hiekkaista.
Paikalla on pieni tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 6 m. Vallin korkeus on noin 0,4 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Tervahautaa kiertää ojanne. Halssi on koilliseen ja noin 4 m pitkä, 1 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. |
| metsakeskus.1000054624 |
620 |
Tervajoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549706.00000000 |
7208860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054624 |
Kohde sijaitsee aivan kankaan reunalla, Ylijärven luoteiskulmasta 220 m luoteeseen ja Tervajoen uomasta noin 240 m länteen. Puusto on mäntyvoittoista. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on itään ja noin 2 m pitkä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. Tervahaudan keskellä on halssin suuntainen painanne. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 m. Tervahaudan syvyys on 0,7 m. Kohdetta ympäröi selkeä oja. |
| metsakeskus.1000054625 |
620 |
Kortelampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550224.00000000 |
7208820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054625 |
Kohde sijaitsee Ylijärven ja Keskijärven välisellä jokiosuudella, Kortelammeksi (Isoniemi, 1993. Nimiarkisto) kutsutun jokipoukaman itärannalla. Puusto on hyvin tiheää mäntytaimikkoa, ja aluskasvillisuus matalaa varpua. Maaperä on hiekkaa. Tervahaudan ja metsätien välissä on korkeaa poroaitaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on länteen ja noin 3 m pitkä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 1 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 1,5 m. Kohde on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054626 |
620 |
Kolkonkangas 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
548029.00000000 |
7208362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054626 |
Kohde sijaitsee hiekkaharjanteen laen itäreunalla, Kolkonkankaan luoteisosassa, Jokilammen etelärannasta noin 100 m etelään. Puusto varttunutta mäntymetsää, ja aluskasvillisuus matalaa varpua ja jäkälää. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on yksittäinen kuoppajäännös, joka on kooltaan 3 x 2 m. Syvyys on noin 50 cm. Valli erottuu heikosti. Maaperäkairanäytteessä todettiin vajaa 10 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla oli 20 cm likaisenoloista, kellertävää hiekkaa ennen puhdasta, punertavaa pohjahiekkaa. Kairanäytteen perusteella kuoppa on iäkäs, mutta sen käyttötarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000054627 |
620 |
Kolkonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548437.00000000 |
7208254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054627 |
Kohde sijaitsee noin 300 m Jokilammelta kaakkoon, pienen suolampareen reunalla. Puusto ympäristössä on nuorta tiheää mäntymetsää.
Kohteella puut ovat vanhoja ja harvassa. Maaperä on hiekkaa. Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 8 m. Halssi on pohjoiskoilliseen ja noin 4 m pitkä, 1 m syvä ja noin 1 m leveä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,3 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,8 m. |
| metsakeskus.1000054628 |
620 |
Kolkonkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547918.00000000 |
7208169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054628 |
Kohde sijaitsee noin 330 m Jokilammelta etelälounaaseen ja noin 220 m kohteelta Kolkonkangas 1 samaan suuntaan. Puusto on havupuuvoittoista sekametsää, ja maaperä kivisempää hiekkaa. Alue on rehevää ja kosteaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 20 m. Halssi on kaakkoon ja noin 4 m pitkä. Kohde on kaikkiaan hyvin matalapiirteinen, maastossa vaikeasti havaittava ja epämääräisen oloinen. 5 pisteen laserkeilausaineistossa se erottuu hyvin. Kohde on jokseenkin vaurioitunut koneellisessa metsänhoidossa. Valleissa on kuoppia ja uria. |
| metsakeskus.1000054633 |
698 |
Kalliovaara 16 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
433645.00000000 |
7370118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054633 |
Kalliovaaran länsikärjen kalliomuodostuman eteläsivulla havaittiin inventoinnin yhteydessä selkeitä paksuja kvartsijuonteita, joiden yhteydestä löydettiin lohkottua kvartsimurskaa ja kvartsi-iskoksia. Irtokvartsia löytyy heti esiintymän juurelta sammaleen alta sekä harvakseltaan kalliojyrkänteen alapuolella olevalta loivemmalta silokalliolta. Kyseessä on todennäköisesti kivikautinen kvartsilouhos, joita Kalliovaaran alueelta tunnetaan jo entuudestaan. |
| metsakeskus.1000054634 |
403 |
Halkosaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331129.00000000 |
7018683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054634 |
Maastokäynti 2024:
Maakunta-arkeologin tekemällä maastokäynnillä havaittiin ennestään tuntematon kivikautinen muinaisjäännös Halkosaaren loivapiirteisessä eteläkärjessä, johon on äskettäin tehty uusi huoltotie. Tienteossa rikkoutuneessa maaperässä, uuden tien reunoilla, havaittiin useita kvartsi-iskoksia ja yksi kvartsikaapimen katkelma. Pintahavaintojen ja topografian perusteella vaikuttaa siltä, että Halkosaaren eteläkärjessä on ollut pienialainen kivikautinen leiri-, työskentely- tai asuinpaikka. Muinaisjäännös vaikuttaa osittain vaurioituneen tienteossa, mutta niemenkärjessä on vielä koskematontakin aluetta ja mahdollisesti osa muinaisjäännöksestä on säilynyt ehjänä.
Inventointi 2024:
Halkosaaren eteläkärjestä, sorapäällysteisen tien/kääntöpaikan länsi-, etelä- ja itäpuolilta
havaittiin noin parikymmentä kvartsi-iskosta, muutamia kvartsikaapimia ja kvartsiydin. Suurin osa löydöistä tehtiin suoraan maanpinnalta, mutta muutama iskos löytyi myös löytöalueen eteläosaan tehdyistä koekuopista. Maaperä paikalla on kivistä moreenia, jonka seassa on jonkin verran hienompaa maa-ainesta. Paikalla on vastikään tehty sorapäällysteinen tie/kääntöpaikka. Tien tekemisen yhteydessä pintamaata on ilmeisesti kuorittu, jonka jälkeen paikalle on tuotu sorapatja. Inventoinnin resurssein ei saatu selville, onko sorapatjan alla säilynyttä asuinpaikkaa. Koekuoppien ja maaperäkairausten perusteella eteläisimmän ja läntisimmän löytökeskittymän kohdalla maaperässä on epäyhtenäistä punertavan tummanruskeaa värjäymää (enimmillään 10 cm paksu kerros), joka voisi viitata kivikautiseen kulttuurikerrokseen, mutta täyttä varmuutta inventoinnin aikana asiasta ei saatu. Kohteen laajuuden ja säilyneisyyden tarkempi selvittäminen vaatisi kohdennetun tutkimuksen. Kohteelle laadittiin aluerajaus, joka perustuu paikalta havaittuihin löytöihin ja alueen topografiaan. |
| metsakeskus.1000054635 |
620 |
Kolkonkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549143.00000000 |
7208208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054635 |
Kohde sijaitsee noin 200 m Onkilammelta länteen ja 80 m Ylijärvelle menevän tien eteläpuolella, hyvin jyrkkäseinämäisen kurun pohjalla. Puusto on vanhaa mäntymetsää, ja maaperä hiekkaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 11 m. Vallin korkeus on noin 0,8 m ja leveys noin 3 m. Halssi on koilliseen ja noin 5 m pitkä sekä 1,5 m leveä. Tervahautaa kiertää ojamainen kaivanto, jossa on välissä syvempiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000054636 |
620 |
Kolkonkangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549544.00000000 |
7208426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054636 |
Kohde sijaitsee Onkilammelta noin 80 m pohjoiseen, aivan Ylijärvelle menevän tien eteläpuolella. Puusto on mäntymetsää, ja aluskasvillisuus varpuja. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Halssi on kaakkoon ja noin 4 m pitkä, 1,7 m syvä ja 2 m leveä. Vallin korkeus on noin 0,6–0,8 m ja leveys noin 4 m. Kohdetta kiertää ojamainen kaivanto. |
| metsakeskus.1000054637 |
620 |
Kolkonkangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549668.00000000 |
7208438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054637 |
Kohde sijaitsee Onkilammelta 170 m koilliseen, aivan Ylijärvelle menevän tien eteläpuolella. Puusto on mäntymetsää, ja aluskasvillisuus varpua. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 9 m. Halssi on pohjoiseen tielle päin. Se on hyvin jyrkkä ja lyhyt. Vallin korkeus on noin 0,3–0,6 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,8 m. |
| metsakeskus.1000054638 |
620 |
Kolkonkangas 7 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547774.00000000 |
7207854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054638 |
Kohde sijaitsee Kolkonkankaan länsiosaan menevän metsätien kääntöpaikalta noin 300 m etelään ja Jokilammelta 660 m lounaaseen. Puusto on mäntyvaltaista havumetsää, ja aluskasvillisuus sammalta ja varpuja.
Paikalla on pieni tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 7 m. Halssi on lounaaseen ja kuoppamainen. Tämä on mitoiltaan 2 x 2 x 2 m. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,4 m. |
| metsakeskus.1000054640 |
620 |
Kolkonkangas 8 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548925.00000000 |
7207950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054640 |
Kohde sijaitsee Kolkonkankaan eteläosassa, noin 300 m länteen Pieneltä Onkilammelta. Maasto on hyvin jyrkkää hiekkaharjannetta. Puusto on varttunutta männikköä, ja aluskasvillisuus varpuja. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Vallin korkeus on noin 0,4 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi on eteläkaakkoon ja noin 5 m pitkä, 1,5 m leveä ja 0,8 m syvä. |
| metsakeskus.1000054643 |
790 |
Luojoen mylly |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271893.00000000 |
6803311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054643 |
Kokemäenjoen pohjoisreunalla, Luojoen suulla on sijainnut mylly ja rakennus Nevon
isojakokartan 1779–1783 mukaan. Paikalla näkyy mylly vielä 1907 senaatinkartalla, mutta sen jälkeen sitä ei ole enää merkitty kartoille. Kyseessä on todennäköisesti Raukon maakirjakylästä 1600-luvulla muodostetun säterikartanon myllyn raunio.
Inventoinnissa 2024 puron varsilla ja purossa havaittiin myllyyn kuuluneita porrastuksia ja mahdollisia lohkokivirakenteita sekä juoksutusuoma. Vanha Kiikka-Pehula-välinen tie on kulkenut myllyn pohjoispuolella ja puron yli kulkee suurista lohkotuista kivistä tehty silta, joka on paikoitellen romahtanut (Raukon silta, 1000054898). Puron itäpuolella, isojakokartalla näkyvän rakennuksen kohdalla on kesantopeltoa. Heinikon seassa on suuria lohkareisia kiviä, mahdollisesti rakennukseen (myllyntorppaan?) kuuluneita kivijalan kiviä. Koko alue, etenkin puron varsi, oli tarkastushetkellä niin umpeenkasvanut, ettei tarkempi havainnointi ollut mahdollista. |
| metsakeskus.1000054643 |
790 |
Luojoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
271893.00000000 |
6803311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054643 |
Kokemäenjoen pohjoisreunalla, Luojoen suulla on sijainnut mylly ja rakennus Nevon
isojakokartan 1779–1783 mukaan. Paikalla näkyy mylly vielä 1907 senaatinkartalla, mutta sen jälkeen sitä ei ole enää merkitty kartoille. Kyseessä on todennäköisesti Raukon maakirjakylästä 1600-luvulla muodostetun säterikartanon myllyn raunio.
Inventoinnissa 2024 puron varsilla ja purossa havaittiin myllyyn kuuluneita porrastuksia ja mahdollisia lohkokivirakenteita sekä juoksutusuoma. Vanha Kiikka-Pehula-välinen tie on kulkenut myllyn pohjoispuolella ja puron yli kulkee suurista lohkotuista kivistä tehty silta, joka on paikoitellen romahtanut (Raukon silta, 1000054898). Puron itäpuolella, isojakokartalla näkyvän rakennuksen kohdalla on kesantopeltoa. Heinikon seassa on suuria lohkareisia kiviä, mahdollisesti rakennukseen (myllyntorppaan?) kuuluneita kivijalan kiviä. Koko alue, etenkin puron varsi, oli tarkastushetkellä niin umpeenkasvanut, ettei tarkempi havainnointi ollut mahdollista. |
| metsakeskus.1000054644 |
620 |
Kolkonkangas 9 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
547464.00000000 |
7207681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054644 |
Kohde sijaitsee Kolkonkankaan lounaisosassa, soramontulta noin 120 m itään. Puusto on nuorta mäntymetsää, ja aluskasvillisuus matalaa varpua. Maaperä on kivistä hiekkaa.
Paikalla on kuoppamiilu, jonka kokonaishalkaisija on noin 4 m. Vallit ovat noin metrin leveät ja 0,2 m korkeat. Kuopan syvyys on 0,8 m. Pohjalta maaperäkairalla saatiin paksulti nokimaata. |
| metsakeskus.1000054645 |
620 |
Onkilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549435.00000000 |
7208152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054645 |
Kohde sijaitsee Onkilammen eteläreunalla, korkeahkolla kivikkoisella saarekkeella. Kohde on vain 20 m päässä vesirajasta. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on kivistä hiekkaa.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12 m. Halssi on koilliseen ja noin 7 m pitkä, 1 m syvä ja 1,5 m leveä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,6 m ja leveys noin 3 m. Tervahaudan syvyys on noin 0,8 m. |
| metsakeskus.1000054647 |
620 |
Iso-Kuvaja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545634.00000000 |
7207790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054647 |
Kohde sijaitsee Iso-Kuvajan lounaisrannan tuntumassa, noin 40 m päässä vesirajasta. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on kivikkoista ja kosteaa moreenirinnettä.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 10 m. Vallin korkeus on noin 0,4 m ja leveys noin 2,5 m. Halssi on luoteeseen ja noin 4 m pitkä, 0,6 m syvä ja 1 m leveä. |
| metsakeskus.1000054648 |
620 |
Simonaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545680.00000000 |
7201222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054648 |
Kohde sijaitsee kivikkoisen ja korkeahkon nyppylän päällä Simonahoon menevän metsätien kääntöpaikalta noin 120 m kaakkoon. Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että paikalla on hiljattain tehty päätehakkuu ja metsänpohja on laikutettu ja taimitettu.
Kohde on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 11 m. Halssi on etelään ja noin 3 metriä pitkä, 0,6 metriä syvä ja 1 metriä leveä. Tervahaudan vallin korkeus on noin 0,5 metriä ja leveys 2 metriä. Tervahaudassa on metsänpohjan laikuttamisesta johtuvia vaurioita noin kymmenessä kohdassa sekä sisällä että vallissa.
Kohteen aluerajaus perustuu vuoden 2024 inventoinnin raporttiin. |
| metsakeskus.1000054650 |
620 |
Hyvösensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545539.00000000 |
7192701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054650 |
Kohde sijaitsee noin 200 m itään Hyvösensuon reunasta sekä 250 m Sammakontien ja Isoahoon menevän metsätien risteyksestä pohjoiseen. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää, ja aluskasvillisuus varpua. Maaperä on moreenia.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 15 m. Vallin korkeus on noin 0,5 m ja leveys noin 2 m. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi on etelään ja noin 8 m pitkä, 1 m syvä ja 2 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054652 |
748 |
Mäntylä 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
394886.00000000 |
7170486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054652 |
Kohde sijaitsee Siikajoella, Murronmäen eteläpuolisella kankaalla, Kallionevantien pohjoispuolella. Painanne sijaitsee Relletin linjauksen pohjoispäässä.
Pienialainen, kaksi metriä halkaisijaltaan oleva painanne on syvyydeltään noin 20 cm. Painanteeseen tehtiin koekuoppa, josta todettiin turpeen alla noin 20 cm paksu hiilensekainen tummanharmaa kerros.
Kuopan ympäristöön tehtiin koekuoppia ja runsaasti kairauksia alueen laajuuden selvittämiseksi. |
| metsakeskus.1000054653 |
403 |
Halkosaari 3 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
331115.00000000 |
7018763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054653 |
Tarkastus 2024:
Halkosaaren lakialueella, iäkkäässä metsässä, havaittiin vanha maakellarin tai muun ulkorakennuksen (eläinsuojan?) kylmämuurattu kivijalka, joka on koottu suurista luonnonlohkareista. Kivijalan rajaaman sisätilan ala on silmämääräisesti arvioiden noin 5 x 5 m. Kivijalka on yhden lohkareen syvyinen. Lohkareita on myös kivijalan sisällä, ehkä sisätilan kohdalla olleen kuopan täytöksi myöhemmin tuotuina. Kivet ovat sammalen ja jäkälän peitossa, ja rakennusjäännöksen kohdalla kasvaa myös harvaa vesakkoa. Jäännöksen päällä ei kasva vanhoja puita, mutta aivan sen vieressä on pari noin satavuotiasta puuta, jotka saattavat olla rakennusta nuorempia. Rakennus ei erotu vuoden 1947 ilmakuvassa, jolloin sen paikka on ollut pohjoisen puolella olleen pellon äärellä puiden katveessa, eikä sitä ole merkitty 1800- ja 1900-luvun karttoihin. Todennäköisimmin paikalla ollut rakennus on rakennettu 1800-luvulla tai myöhäisintään 1900-luvun alussa, ja liittyy Halkosaaressa olleeseen Nisulan torppaan. Halkosaaren 1800-lukua vanhemmasta käytöstä ei ole tarkempaa tutkimustietoa. Saaren nimi on iäkäs, sillä se on merkitty jo Pietarsaaren pitäjänkarttaan vuodelta 1709. Alue on ollut kyröläisten kausiluonteisen majakalastuksen piirissä keskiajalta 1600-luvulle. |
| metsakeskus.1000054654 |
91 |
Maamolahti (Lauttasaari) |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
382217.00000000 |
6671721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054654 |
Maamolahden rannalla oleva laiturin jäänne, joka todennäköisesti liittyy Itämaisen sodan (1855–1856) aikaisiin linnoitustöihin. Kohde sijaitsee Maamolahdentien länsipäästä jatkuvaa ulkoilutietä noin 100 m länteen, puistomaisella ranta-alueella.
Maamolahden rannalle on merkitty laituri Lauttasaaren linnoitustöihin liittyvillä vuosien 1855 ja 1893 kartoilla. Vuoden 1855 kartassa näkyy, että laiturille on johtanut tie ja sen läheisyydessä on ollut kaksi kaivoa.
Laiturin pohja on tehty melko suurista lohko- ja luonnonkivistä, jotka ovat osittain näkyvissä veden pinnan yläpuolella. Laiturin pituus rannalta merelle on noin 79 m ja leveys rannassa noin 7 m, mutta muutoin 4 m. Laiturin rannanpuoleisen pään länsireuna on levennetty ja reunustettu suurilla lohkokivillä, joista osa on yhdistetty toisiinsa rautatangoilla. Vuosien 1932 ja 1943 ilmakuvien perusteella tällä kohdalla on vielä silloin ollut katettu rakennus ja pieni laituri, vaikka koko laituri ei olekaan ollut enää käytössä.
Ulkoilupolun eteläpuolella hahmottuu laiturilta etelään johtava vanha tielinja. Tien molemmin puolin on kaksi isompaa kiveä, jotka voisivat reunustaa tietä. Tielinjaa on säilynyt vain pieni pätkä, sillä loput siitä on jäänyt Lemissaarentien rampin alle. Ulkoilutien eteläpuolella mahdollisesta tiestä itään on kivikkoa ojan vieressä. Kivikko voisi olla potentiaalinen täytetyn kaivon paikka.
Lauttasaaren etelärannalla on säilynyt 7 itämaisen sodan aikaista tykkipatteria, 27 rintavarustusta sekä muita 1800-luvun linnoitteisiin liittyviä kohteita. Maamolahden laituri on ainoa säilynyt linnoitteisiin liittyvä kohde saaren pohjoislaidalla. |
| metsakeskus.1000054655 |
758 |
Perttamo-oja |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
463010.00000000 |
7488206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054655 |
Kohde havaittiin 5p-aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta. Paikalla on uittotammen jäännös, joka kulkee itälänsi-suuntaisesti Perttamo-ojan yli. Tammella on pituutta noin 100 m. LiDAR-aineistossa se ilmenee noin 5 m levyisenä maavallina. Tammen ympäristössä on runsaasti maakuoppia. Tammi on havaittavissa jo vanhimmassa (1955) aluetta kuvaavassa ilmakuvassa, joten se ajoittuu viimeistään 1900-luvun puoliväliin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054661 |
146 |
Saarela |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
713618.00000000 |
6936198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054661 |
Polun pohjoispuolelta, verrattain läheltä Saarelan taloa sijaitsee kaksi suurikokoista kiviröykkiötä. Kooltaan rauniot ovat häkellyttävän suuria, joskin ainoastaan tavallisia viljelyröykkiöitä. Dokumentoimme ja valokuvasimme kohteet. Itäisemmän röykkiön mitat ovat noin 10 x 7 x 1,5 metriä. Kasa on muodoltaan aavistuksen epäsäännöllinen, sillä siitä näyttää todella poistetun kiviä. Röykkiön lakiosaan on kaivettu kuoppa. Läntisempi röykkiö (Alakohde 1) on koskematon, muodoltaan pyöreähkö, mutta sortunut hivenen polun suuntaan. Mitat noin 11 x 7 x 1,5–2 metriä. Lähelle Saarelan taloa, polun pohjoisreunalle, on lisäksi koottu noin 20 metrin matkalle huolellisesti ladottua kiviaitaa. |
| metsakeskus.1000054662 |
615 |
Hamppulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533601.00000000 |
7279757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054662 |
Tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä ja se on noin 1 metrin syvä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Tervahaudan vallin leveys on 2 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon ja se on noin 4 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä sekapuuta. Tervahaudan pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000054663 |
615 |
Repopuurot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534245.00000000 |
7277914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054663 |
Myllypuron tiestä noin 200 metriä etelään, pienen suon länsilaidalla on tervahauta, jonka halkaisija noin 14 metriä. Vallin leveys noin 4 metriä. Syvyys on noin 1,1 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu itään kohti suota. Se on noin 5 metriä pitkä ja 1 metrin leveä. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä sekapuuta ja katajaa. Sen ympärillä on katkoviivamainen kaivanto. Pohjalla on pystyssä myös suunnistusrastin leimauspaikka.
Tervahaudasta noin 20 metriä länsiluoteeseen havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000054663 |
615 |
Repopuurot |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
534245.00000000 |
7277914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054663 |
Myllypuron tiestä noin 200 metriä etelään, pienen suon länsilaidalla on tervahauta, jonka halkaisija noin 14 metriä. Vallin leveys noin 4 metriä. Syvyys on noin 1,1 metriä pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu itään kohti suota. Se on noin 5 metriä pitkä ja 1 metrin leveä. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata. Tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä sekapuuta ja katajaa. Sen ympärillä on katkoviivamainen kaivanto. Pohjalla on pystyssä myös suunnistusrastin leimauspaikka.
Tervahaudasta noin 20 metriä länsiluoteeseen havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000054664 |
615 |
Kätkytkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526506.00000000 |
7275068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054664 |
Tervahauta sijaitsee Lauttaharjun sekä Kätkytkankaan rinteiden kainalossa aivan vieressä olevan suon kupeessa. Tervahaudassa ja sen ympäristössä kasvaa reilusti nuorta tai nuorehkoa talousmetsää. Vallien päällä ja tervahaudan sisällä kasvaa kuusta, mäntyä ja katajaa. Aluskasvillisuutena on sammalta, suopursuja sekä varpuja.
Halkaisijaltaan tervahauta on 14 metriä ja se on 1,3 metriä syvä. Vallit ovat 3–4 metriä leveät ja niillä on korkeutta 0,6–1 metriä. Halssi antaa itään ja on kooltaan 2 x 2 x 1,5 metriä. Juoksutusura jatkuu suohon saakka. |
| metsakeskus.1000054665 |
146 |
Paksuniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
683730.00000000 |
6966430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054665 |
Alue oli vanhaa, kuuselle istutettua peltoa. Metsää on harvennettu 2000-luvun alussa. Vuoden 1974 peruskartan mukaan paikalla on kasvanut lehtipuumetsää. Alueella on nähtävissä kolme sammalpeitteistä viljelyröykkiötä sekä hieman näiden eteläpuolella oleva, vanhaksi kellarikuopaksi tulkittavissa oleva kuoppa. |
| metsakeskus.1000054666 |
615 |
Kanerva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
532539.00000000 |
7281361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054666 |
Ojitetulla suolla, ojien risteyskohdassa on rajamerkki. Paikalla on viisarikivi kallellaan sammalikossa. Sitä on esillä noin 0,2 x 0,3 cm. Kivessä ei havaittu merkintöjä. Raja paikannettiin vuoden 1865 pitäjänkartalta. Pitäjänkartalla kohdalla on ilmeisesti Naamangan kylän ja kruununmaan rajan taitekohta. Vuoden 1971 peruskartalla kohdalla on kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000054667 |
615 |
Särkiperä |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
533648.00000000 |
7281193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054667 |
Syötekyläntiestä noin 40 metriä pohjoiseen, ojan länsireunalla on rajamerkki. Paikalla on viisarikivi, jonka koko noin 0,4 x 0,3 metriä. Sen itäpuolella on pystyssä keppi, jossa punaista lippunauhaa. Raja paikannettiin vuoden 1865 pitäjänkartalta. Pitäjänkartalla kohdalla on ilmeisesti Naamangan kylän ja kruununmaan rajan taitekohta. Rajamerkki on merkitty pitäjänkartalle numerolla 23. Vuoden 1971 peruskartalla kohdalla on kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000054668 |
615 |
Hamppuoja |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
533924.00000000 |
7280585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054668 |
Rajamerkki sijaitsee suolla ja se on myös merkitty 2 metriä pitkällä kepillä. Rajamerkki muodostuu yksittäisestä viisarikivestä, joka on kooltaan 50 x 35 x 40 cm. Kivessä ei ole kaiverruksia. Rajakiven pinta on osin jäkälän peitossa. Raja paikannettiin vuoden 1865 pitäjänkartalta. Pitäjänkartalla kohdalla on ilmeisesti Naamangan kylän ja kruununmaan rajan taitekohta. Rajamerkki on merkitty pitäjänkartalle numerolla 22. Vuoden 1971 peruskartalla kohdalla on kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000054669 |
615 |
Lakisuo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
532795.00000000 |
7280117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054669 |
Näköalatiestä noin 135 metriä länteen, Heikkilän rakennusten välisellä metsäsaarekkeella on rajamerkki. Paikalla on viisarikivi, jonka koko noin 0,6 x 0,4 metriä. Kivi on kallellaan ja sitä on tuettu kahdella pienemmällä kivellä alarinteestä. Vieressä on keppi pystyssä. Raja paikannettiin vuoden 1865 pitäjänkartalta. Pitäjänkartalla kohdalla on ilmeisesti Naamangan kylän ja kruununmaan rajan taitekohta. Rajamerkki on merkitty pitäjänkartalle numerolla 2. Vuoden 1971 peruskartalla kohdalla on kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000054670 |
615 |
Aurinkokallio |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
533850.00000000 |
7279482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054670 |
Kosteikossa sammalten alla sijaitsee rajamerkki. Rajamerkin pohjalla on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisia kiviä ja pienempien kivien päällä yksi isompi, 50 x 40 x 25 cm kokoinen kivi. Kivistä ei havaittu hakkauksia. Raja paikannettiin vuoden 1865 pitäjänkartalta. Pitäjänkartalla kohdalla on ilmeisesti Naamangan kylän ja kruununmaan rajan taitekohta. Rajamerkki on merkitty pitäjänkartalle numerolla 21. Vuoden 1971 peruskartalla kohdalla on kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000054672 |
615 |
Pikku-Syöte |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
532562.00000000 |
7279041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054672 |
Pikku-Syötteen koillisrinteessä on kivirakenne, jossa kiviä on ladottu maakiven päälle useampaan kerrokseen. Rakenne on romahtanut itäpuolelta. Hyvin erottuva osa rakenteesta on kooltaan noin 0,8 x 1,5 x 0,5 m. Rakenne jatkuu itään noin 3 m. Latomuksen kivet ovat osaksi sammaleen peitossa. Kyseessä on todennäköisesti historialliseen aikaan ajoittuva rakenne. |
| metsakeskus.1000054673 |
743 |
Kirpunkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
284813.00000000 |
6985013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054673 |
Inventointi 2024:
Kohde sijaitsee Seinäjoella, entisen Ylistaron kunnan Kiviniemenloukossa. Paikka on Kitinnevan länsilaidalla, Koivulaksontieltä noin 200 m itään. Paikalla on pellon reunustama pieni metsäsaareke, jonka kaakkoisreunalla on Kirpunkivi-niminen kookas siirtolohkare. Sen kohdalla Yryselän ja Kaukolan kylien rajalinjat tekevät selvän kulman. Siirtolohkareen korkeus on arviolta noin 4 m ja halkaisija useita metrejä. Kivessä ei havaittu hakkauksia, mutta toisaalta - tiheän puuston peittäessä osan siitä - kiveä ei pystytty täysin tutkimaan. Kivestä tiedusteltiin läheisen tilan asukkailta, mutta kivestä ei ollut mitään perimätietoa, kuten ei myöskään saatavilla olleessa kirjallisuudessa. Paikannimiarkistossa on nimitieto (v. 1969) mutta ei tarkempaa tietoa. Raja on merkitty mm. vuoden 1758 pitäjänkartalle (Brander), vuoden 1847 pitäjänkartalle (2311 04+07) sekä v. 1969 peruskartalle (2311 04 Malkamäki). Nykyisellä maastokartalla samassa kohdassa on myös usean kiinteistörajan risteyskohta.
Alueellisen vastuumuseon huom.:
Vanhojen karttojen perusteella kivi näyttää olleen rajapisteenä viimeistään 1700-luvun puolivälistä lähtien. Kivi on merkitty rajapisteeksi nro 24 Kaukolan kylän Hanhikosken talon tiluskartalla vuodelta 1830 (Sundstedt). Henkilönnimi Kirppu esiintyy kirjallisissa lähteissä ylistarolaisen talollisen nimenä jo 1600-luvun alussa (ks. M. Leiviskän nimistöhistoriallinen tutkielma Kyröläisten juuret), joten Kirpunkivellä voi olla jokin yhteys Kirpun talon vanhoihin maanomistuksiin. Kirpunkivi sopii luonteeltaan keskiajalta periytyväksi rajapaikaksi. |
| metsakeskus.1000054674 |
615 |
Myllykosken mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
535071.00000000 |
7278170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054674 |
Myllyharjun koillisosassa, Myllykoskella sijaitsee mylly sekä yläjuoksulla kaksi siihen liittyvää patorakennetta. Paikalla on vielä vanha myllyrakennus, jonka sisällä on myllynkiviä. Sisälle on tehty paljon erilaisia merkintöjä retkeilijöiden toimesta. Noin 7 metriä myllyrakennuksen pohjoispuolella on puusta rakennettu pato, jonka kohdalta puron uomaa on tuettu hirsillä. Noin 60 m puron yläjuoksuun (pohjoiseen) on toinen kohta, jossa puron uoman reunoja on tuettu hirsillä ja törmän päällä on kivikasoja. Törmän reunalla on myös pyöröhirsiä, joissa osassa on salvoksia. Paikalla on voinut sijaita toinen pato tai jokin myllytoimintaan liittyvä rakennus, joka on sittemmin purettu. Mylly on merkitty vuoden 1865 pitäjänkartalle samalle kohtaa missä se on nykyisinkin. Se erottuu
vuoden 1961 ilmakuvassa ja se on merkitty myös vuoden 1971 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000054675 |
615 |
Ahvenlamminsuo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
532263.00000000 |
7275305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054675 |
Jyrkähkössä mäessä kuivalla mäntykankaalla sijaitsee Ahvenlamminsuon rajamerkki. Melko nuoren talousmetsän aluskasvillisuutta hallitsee jäkälä, kanerva sekä varvut, mutta myös sammalta kasvaa siellä täällä. Rajamerkki sijaitsee 150 m Ahvenlamminsuon länsipuolella ja 400 m luoteeseen Ahvenlammelta.
Rajamerkki muodostuu kolmesta lappeellaan olevasta kivestä, joiden keskellä on pystykivi. Maassa olevat kivet ovat halkaisijaltaan noin 40 cm ja pystykivi on kooltaan 45 x 20 x 40 cm. Kivet ovat sammaloituneita ja osin jäkälän peitossa. Rajamerkistä ei havaittu hakkauksia.
Raja paikannettiin vuoden 1865 pitäjänkartalta. Pitäjänkartalla kohdalla on ilmeisesti Naamangan kylän ja kruununmaan rajan taitekohta. Rajamerkki on merkitty pitäjänkartalle numerolla 24. Vuoden 1971 peruskartalla kohdalla on Naamangan kylän ja valtionmaan raja. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054679 |
408 |
Poutunmäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
288459.00000000 |
6983993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054679 |
Inventointi 2024:
Kohde sijaitsee Lapuan ja Seinäjoen Ylistaron rajalla, Kyrönjoen itäpuolella Poutunmäki-nimisen rinteen länsiosassa. Kyseessä on pitäjien välinen rajamerkki. Rajamerkki koostuu pystykivestä sekä sen ympärille luonnonkivistä kootusta pyöreähköstä kivilatomuksesta. Pystykivi on leveydeltään enimmillään 80 cm, korkeudeltaan noin 85 cm ja paksuudeltaan enimmillään 20 cm. Kiveä ympäröivä latomus koostuu kahdesta tai kolmesta kivikerrasta ja sen korkeus on enintään 50 cm. Kaikkinensa rajamerkin halkaisija on noin kaksi metriä.
Litteämallisessa pystykivessä on hakkaus, josta pystyttiin tunnistamaan vain osa merkeistä: ”xx776x” (x symboloi tunnistamattomaksi jäänyttä merkkiä). Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikartan mukaan rajamerkin numero on 70. 1700-luvun puolivälin kartoilla (Brander 1758; Foswendabh 1751–1757) sekä vuoden 1847 pitäjänkartalla (karttalehti 2311 04 + 07 Ylistaro) kyseisessä kohdassa pitäjien välillä ei ole rajaa. Myöskään vuosien 1863–1950 välisillä kartoilla raja ei tee mutkaa tällä kohdalla. Ensimmäisen kerran rajan muuttuminen on näkyvissä vuoden 1958 pienimittakaavaisella kartalla ja tarkemmin vuoden 1969 peruskartalla (karttalehti 2311 07 Lapua). |
| metsakeskus.1000054680 |
753 |
Stormosskärret 5 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
409732.00000000 |
6694280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054680 |
Kallion halki kulkeva, pienten rajakivilatomusten muodostama noin 30 metrin pituinen linja. Latomukset ovat 3-4 kiven muodostamia ja melko suorakulmaisia, mutta osa hieman levinneitä. Kallion laella kulkee polku. Polun itäpuolella kivilatomuksia on kahdeksan itä-länsisuuntaisessa linjassa ja polun länsipuolella niitä on viisi kaakko-luodesuuntaisesti. |
| metsakeskus.1000054681 |
758 |
Kaareoja |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
466159.00000000 |
7492424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054681 |
Kohde havaittiin 5p LiDAR-aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta. Paikalla on uittotammen ja uittokämpän jäännökset. Uittotammi näkyy hailakkana lounaskoillinne-suuntainsena maavallina. Maavallia näkyy Kaareojan eteläpuolella n. 50 m ja pohjoispuolella n. 27 m. Tammi on havaittavissa jo vanhimmassa alueesta saatavilla olevasta ilmakuvasta (1955), joten se ajoittuu ainakin 1900-luvun puoliväliin.
Tammen eteläpäädystä noin 51 m länteen hahmottuu uittokämpän jäännös. LiDAR-aineiston perusteella kämppä on noin 5 x 5 m kokoinen ja kaksihuoneinen. Huoneista läntinen on todennäköisesti talli, sillä itäisemmän pohjoisseinälle visualisoituu piisi. Kämpän etelä- ja pohjoispuolella on havaittavissa kaksi hentoa maakuoppaa.
Tammi ja kämppä muodostanevat 1900-luvun alkupuolelle kuuluvan uittokulttuurikohteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054682 |
290 |
Tuomela lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616150.00000000 |
7131995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054682 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054683 |
290 |
Tuomela länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616128.00000000 |
7132135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054683 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054684 |
290 |
Kallensuo 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
614959.00000000 |
7132342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054684 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054685 |
290 |
Kallensuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
614948.00000000 |
7132415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054685 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054687 |
758 |
Tuiskunjänkä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
474532.00000000 |
7488146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054687 |
Kohde havaittiin 5p-aineistosta lausuttaessa läheiselle alueelle tulevasta malminetsinnästä.
aikalla on 4-osainen kämpän jäännös. 5p-aineistossa visualisoituu selkeästi noin 16 x 17 m kokoinen jäännös, joka jaettu neljään huoneeseen. Eteläisemmät huoneet ovat todennäköisesti talleja. Piisi vaikuttaisi visualisoituvan pohjoisista huoneista lännenpuoleisen pohjoisnurkkaan, Metsähallituksen ennakkotietojen perusteella myös toisessa pohjoisista huoneista on piisi, se visualisoituu heikommin, mutta sijainnee huoneen koillisnurkassa.
Kämppää ei ole havaittavissa missään saatavissa olevissa aluetta kuvaavissa historiallisissa ilmakuvissa. Kyseeseen tulee lienee 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva jäännös. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta. |
| metsakeskus.1000054691 |
297 |
Jynkän kalkkiruukki |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27008 |
533227.00000000 |
6968964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054691 |
Jynkkä-Leväsen alue kuului 1500-luvun alkupuolella Hatsalan tilaan. Jynkässä sijaitsi kalkki- ja tiiliruukki, joka perustettiin 1860-luvun lopulla Rauhalahden kartanon isännän, Kuopion piirilääkäri Anders Edvin Nylanderin toimesta. Jynkän tehtaan tuotteita käytettiin mm. rakennustarpeina ilmeisesti lääninvankilassa, Niuvanniemen sairaalassa, lääninhallituksessa ja useissa muissa rakennuksissa. Toiminta alkoi kalkinpoltolla ja tiilenteolla ja muuttui tehdasmaiseksi joskus 1870- luvun alussa. 1887 alueelle perustettiin kaakelitehdas. Vuonna 1885 tiilitehtaassa vlamistettiin 203 300 tiiltä ja se oli Kuopion maalaiskunnan suurin. Ruukki työllisti Rauhalahden torppareita, mäkitupalaisia, renkiä ja loisia.
Ruukki myytiin huutokaupassa vuonna 1891. Myynti-ilmoituksessa todetaan, että tilalla on tiilitehdas, jota käytetään vesivoimalla sekä rengasuuni kalkinpolttoa varten, josta kalkin saalis nousee 5—600 tynnyriin viikossa. Omistajan vaihdoksen jälkeen toiminta ilmeisesti jatkui jossain muodossa 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Alueella on havaittavissa uimarannan vastapäätä olevassa rinteessä vanhoja louhosalueita. Lahden rantarinteessä sijaitsi kuilu-uuni, jossa kalkki poltettiin. Uunia on vaikea erottaa enää maastossa.
Lännempänä rantarinteessä on laajalla alueella tiilimurskaa. Paikka on ilmeiseti kaakelitehtaan paikka.
Lisäksi alueelta havaittiin useita rakennuksen perustuksia. |
| metsakeskus.1000054691 |
297 |
Jynkän kalkkiruukki |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27008 |
533227.00000000 |
6968964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054691 |
Jynkkä-Leväsen alue kuului 1500-luvun alkupuolella Hatsalan tilaan. Jynkässä sijaitsi kalkki- ja tiiliruukki, joka perustettiin 1860-luvun lopulla Rauhalahden kartanon isännän, Kuopion piirilääkäri Anders Edvin Nylanderin toimesta. Jynkän tehtaan tuotteita käytettiin mm. rakennustarpeina ilmeisesti lääninvankilassa, Niuvanniemen sairaalassa, lääninhallituksessa ja useissa muissa rakennuksissa. Toiminta alkoi kalkinpoltolla ja tiilenteolla ja muuttui tehdasmaiseksi joskus 1870- luvun alussa. 1887 alueelle perustettiin kaakelitehdas. Vuonna 1885 tiilitehtaassa vlamistettiin 203 300 tiiltä ja se oli Kuopion maalaiskunnan suurin. Ruukki työllisti Rauhalahden torppareita, mäkitupalaisia, renkiä ja loisia.
Ruukki myytiin huutokaupassa vuonna 1891. Myynti-ilmoituksessa todetaan, että tilalla on tiilitehdas, jota käytetään vesivoimalla sekä rengasuuni kalkinpolttoa varten, josta kalkin saalis nousee 5—600 tynnyriin viikossa. Omistajan vaihdoksen jälkeen toiminta ilmeisesti jatkui jossain muodossa 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Alueella on havaittavissa uimarannan vastapäätä olevassa rinteessä vanhoja louhosalueita. Lahden rantarinteessä sijaitsi kuilu-uuni, jossa kalkki poltettiin. Uunia on vaikea erottaa enää maastossa.
Lännempänä rantarinteessä on laajalla alueella tiilimurskaa. Paikka on ilmeiseti kaakelitehtaan paikka.
Lisäksi alueelta havaittiin useita rakennuksen perustuksia. |
| metsakeskus.1000054692 |
683 |
Multikangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
477765.00000000 |
7313283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054692 |
Kolonenäkkeen harjanteen pohjoispuolella kangasmaastossa sijaitseva pyöreä tasapohjainen hiilimiilun pohja. Miilun halkaisija on 10 metriä. Pohja on noin 30 senttimetriä koholla ympäröivästä maastosta. Miilun kehän ulkopuolella on miilun rakentamiseen liittyviä kaivantoja. Miilu edustaa rakenteen nuorinta tyyppiä, mutta koska miilunpohjien käyttöikä oli pitkä ja vanhoja pohjia pyrittiin uudelleenkäyttämään, on todennäköistä, että pohja voi olla yli 100 vuoden ikäinen. |
| metsakeskus.1000054693 |
683 |
Kohtalehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479919.00000000 |
7312642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054693 |
Kohtalehto-nimisen kohouman kaakkoiskärjen rinteellä lähellä Mustalahden rantaa sijaitseva tervahauta. Kohde sijaitsee kaavassa rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti pai-kallisesti arvokkaaksi kohteeksi merkityn kesänavetan välittömässä läheisyydessä, sen kaakkoispuolella ja ulkoilureitin vieressä.
Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Sen halssi suuntautuu koilliseen. Koepistossa tervahaudasta todettiin vahva hiilikerrostuma. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000054694 |
683 |
Laivavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482771.00000000 |
7309687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054694 |
Laivavaaran eteläpäässä Posiontien pohjois-puolella mäntykankaalla sijaitseva hiilimiilu. Miilun halkaisija on 9 metriä. Miilu on tyypiltään kuoppamiilu. Sen keskuspainanteen syvyys on noin 1,5 metriä ja sillä on selkeät vallit. Miilu edustaa rakenteen vanhempaa tyyppiä, joten on todennäköistä, että kyseessä on vähintään 100 vuotta vanha rakenne. |
| metsakeskus.1000054695 |
683 |
Kivilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483176.00000000 |
7310194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054695 |
Laivavaaran itäpuolella Syvälammesta Ranuanjärveen laskevan Laivaojan länsirannalla jyrkän rinteen päällä mäntykankaalla sijaitseva tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä ja se on noin metrin syvyinen. Tervahaudalla on noin 20 metriä pitkä selkeä halssioja, joka laskee kohti puroa. Halssioja lähtee tervahaudasta kaakkoon ja kääntyy puolivälissä itään. Tervahaudalla on selkeästi erottuvat vallit. Koepistossa tervahaudasta todettiin vahva hiilikerrostuma. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000054696 |
683 |
Laivavaara 2 |
10002 |
12016 |
13176 |
11006 |
27000 |
483130.00000000 |
7310255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054696 |
Laivavaaran itäpuolella Syvälammesta Ranuanjärveen laskevan puron länsirannalla jyrkän rinteen päällä mäntykankaalla sijaitseva tervahauta.
Tervahaudan halkaisija on noin 21 metriä ja syvyys noin 1,2 metriä. Tervahaudan halssi laskee koilliseen kohti Laivaojaa. Tervahaudalla on selkeästi erottuvat vallit. Tervahaudan ympäristössä, etenkin länsipuolella on selkeitä kaivantoja ja rakenteita, jotka liittynevät tervahaudan käyttöön. Koepistossa tervahaudasta todettiin vahva hiilikerrostuma. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000054697 |
683 |
Laivala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482614.00000000 |
7310425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054697 |
Kohde sijaitsee Laivavaaran pohjoispäässä Laivalan kylän asutuksen lähistöllä itärinteessä äestetyllä hakkuuaukiolla. Kohde on löydetty vuoden 2024 inventoinnissa.
Kohde on tervahauta, jonka halkaisija on noin 8 metriä ja syvyys noin 1,8 metriä. Tervahaudan selkeästi erottuva halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudalla on selkeästi erottuvat vallit. Tervahauta on todennäköisesti käyttämätön. Koepistoissa ei havaittu minkäänlaisia viitteitä hiilikerroksesta. Tervahaudan vallit on äestetty rikki metsänaurauksen yhteydessä. Aurausuristakaan ei havaittu viitteitä hiilikerroksesta. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu.
Kohteen aluerajaus on tehty inventoinnin 2024 raportin mukaan. |
| metsakeskus.1000054698 |
211 |
Kulopalontie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
339765.00000000 |
6824751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054698 |
Mänty- ja kuusimetsässä pienen puron koillispuolisella hietapohjaisella tasanteella. Suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 5 x 6 m, korkeudeltaan n. 25 cm oleva hiilimiilu, jonka keskiosa on kuopalla. Miilun koillisosaa sivuaa luode-kaakkosuuntainen polku / metsäkoneura. |
| metsakeskus.1000054699 |
683 |
Laivalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482618.00000000 |
7311326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054699 |
Kohde sijaitsee Ranuanjärven Laivalahden koillisrannalla jyrkällä törmällä mäntykankaalla. Se koostuu kahdesta tervahaudasta, jotka muodostavat kokonaisuuden. Tervahaudoilla on osin yhteinen valli. Tervahaudoista itäinen on läntistä selkeästi suurempi.
Itäisen tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 70 senttimetriä. Läntisen tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä ja syvyys noin 50 senttimetriä. Molempien tervahautojen halssi laskee lounaaseen kohti Ranuanjärveä. Tervahaudoilla on selkeästi erottuvat vallit. Koepistoissa tervahaudoista havaittiin selkeät hiilikerrostumat. Läntisen pienemmän tervahaudan hiilikerrostuma on heikko. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu.
Kohteen rajaus perustuu inventointiraportin 2024 tietoihin. |
| metsakeskus.1000054700 |
211 |
Myllyvainio 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342764.00000000 |
6825232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054700 |
Paikalla on noin 1,5 x 1,5 m kokoinen kivistä tehty jalusta, jonka keskellä on pystykivi. Kivessä on hakattuna numero 11.
Kohta on Suinulan ja Ranssilan kylien välinen rajamutka vuoden 1842 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054701 |
211 |
Myllyvainio 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342789.00000000 |
6825258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054701 |
Puroon viettävässä luontaisesti kivettömässä maassa on muutaman neliömetrin alalla lohkokiviä. Kyseessä on maan luontaisen sortumisen tuhoama vanha rajamerkki.
Kohdalla on Suinulan ja Ranssilan kylien välinen rajamutka vuoden 1842 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054702 |
433 |
Pääskymäki 2 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
363135.00000000 |
6734803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054702 |
Pääskymäen aurinkovoimahankkeeseen liittyneessä inventoinnissa vuonna 2024 havaittiin Lidar-korkeusmallista kolme mahdollista alueen puolustusvarustuksiin liittyvää taistelukaivantoa. Yksi kohteista tarkastettiin ja se lisättiin kohteen Joentaan maalinnoitukset (1000030512) alakohteeksi Pääskymäki 1. Kaksi muuta mahdollista taistelukaivantoa jäi tuolloin tarkastamatta, sillä ne eivät kuuluneet hankealueeseen, Pääskymäki 2 on toinen näistä. Kohde vaatii tarkastusta maastossa. |
| metsakeskus.1000054703 |
433 |
Pääskymäki 3 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
363140.00000000 |
6735290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054703 |
Pääskymäen aurinkovoimahankkeeseen liittyneessä inventoinnissa vuonna 2024 havaittiin Lidar-korkeusmallista kolme mahdollista alueen puolustusvarustuksiin liittyvää taistelukaivantoa. Yksi kohteista tarkastettiin ja se lisättiin kohteen Joentaan maalinnoitukset (1000030512) alakohteeksi Pääskymäki 1. Kaksi muuta mahdollista taistelukaivantoa jäi tuolloin tarkastamatta, sillä ne eivät kuuluneet hankealueeseen, Pääskymäki 3 on toinen näistä. Kohde vaatii tarkastusta maastossa. |
| metsakeskus.1000054704 |
922 |
Suomelan kylänpaikka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317470.00000000 |
6799978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054704 |
Yliskylässä ja Suomelassa (samaa kylää) 1540 asutuksen yleisluettelossa neljä (3 tilaa) taloa ja hieman myöhemmin viides. Isojakokartalla 1788 Suomelassa viiden talon tontit ja kaksi tilaa (nro 1 ja 2). Yliskylän yhden talon tontti erikseen Suomelan pohjoispuolella. 1840- pitäjänkartan perusteella kylä samalla paikalla kuin 1793. Nyt kylätontti käytännössä autioitunut, suurelta osin pellossa. Kohteelle on esitetty rajaus 1783 isojakokartan perusteella.
Vuoden 2011 tarkastettiin pellossa sijaitseva kylätontin pohjoisosa, koska se karttapaikannuksen perusteella sijaitsee suhteellisen lähellä suunniteltua kaapelilinjaa. Inventoinnissa kylätontin pohjoisosaan (peltoa) kaivettiin koekuoppia ja tehtiin maanäytekairauksia. Todetut kerrokset ovat normaalia savimaan muokkauskerrosta ja puhdasta savea. Merkkejä mahdollisesta (säilyneestä) muinaisjäännöksestä ei paikalla todettu.
Tontin eteläinen osa mökkitien kaakkoispuolella osin pellossa osin pihamaata. Sen muinaisjäännösstatusta ei tarkemmin selvitetty. Pääosa vanhasta kylätontista lienee sijainnut mökkitien ja ojan kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000054705 |
211 |
Kuusikorpi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342569.00000000 |
6826070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054705 |
Paikalla on noin 1 x 0,8 m kokoinen kivijalusta, jonka päällä on muutaman kymmenen sentin korkuinen pystykivi. Kivessä ei todettu merkintöjä. Kohdalla on Suinulan ja Ranssilan kylien välinen rajamutka vuoden 1842 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054706 |
211 |
Kuusikorpi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342419.00000000 |
6826003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054706 |
Paikalla on noin 1,5 x 1,5 m kokoinen kivijalusta, jonka keskellä pystykivi. Kiveen on hakattu numero 7. Kohdalla on Suinulan ja Ranssilan kylien välinen rajamutka vuoden 1842 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054707 |
211 |
Kuusikorpi 3 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
342414.00000000 |
6825944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054707 |
Loivasti etelään viettävässä hyvin kivikkoisessa rinteessä on halkaisijaltaan runsaan 3 m kokoinen pyöreähkö kivikasa, korkeudeltaan hieman alle puoli metriä. Kasa on koottu noin 10 – 30 cm kivistä. Tienoolla maaperä on hyvin kivistä. Rakenteen ja ympäristön maaperän perusteella kyseessä on kaskiröykkiö. |
| metsakeskus.1000054708 |
211 |
Sontiaismäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
342735.00000000 |
6825956.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054708 |
Metsäalueella, kahden matalan harjanteen välissä on tasainen alue, jossa noin 90 m matkalla havaittiin 4 kekomaista kiviröykkiötä. Alueen poikki kulkee polku / metsäkoneura. Röykkiöt on koottu noin 20 – 40 cm kivistä. Tasaisella alueella on hahmotettavissa vanhoja pelto-ojia.
Kyseessä on kaukana asutuksesta sijaitsevaan pieneen peltoalueeseen liittyvät raivausröykkiöt. Vuoden 1842 pitäjänkartalla kohdalla on pieni pelto, mutta ei asutusta lähistöllä. Sama tilanne on vuoden 1927 pitäjänkartalla. Vuoden 1954 peruskartalla alueella ei ole enää peltoa. |
| metsakeskus.1000054709 |
683 |
Kolomuransuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
483184.00000000 |
7310974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054709 |
Kolomuransuon pohjoispäässä Iitanmännikön kankaan lähellä pienellä suosaarekkeella sijaitseva hiilimiilu. Miilun halkaisija on 6 metriä. Miilu on tyypiltään kuoppamiilu. Sen keskuspainanteen syvyys on noin 1,5 metriä ja sillä on selkeät vallit. Miilun vallit on osin äestetty rikki metsänaurauksen yhteydessä. Miilu edustaa rakenteen vanhempaa tyyppiä, joten on todennäköistä, että kyseessä on vähintään 100 vuotta vanha rakenne. |
| metsakeskus.1000054711 |
683 |
Poropelto |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
482424.00000000 |
7311525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054711 |
Laivalahden pohjoisrannalla 60 metrin etäisyydellä Ranuanjärven rannasta sijaitseva luode-kaakko-suuntainen noin 60 x 25 metrin laajuinen ovaali rakennettu kenttä. Kohde rajautuu koillissivultaan alueen rajalle kaivettuun selkeään ojaan ja lounaissivultaan hiekkamaasta rakennettuun matalaan valliin. Vallin ja ojan yhtymäkohdassa rakenteen pohjoispäässä on havaittavissa aukko. Koepistojen perusteella rakenteen pohja on rakennettu luontaisen maapinnan päälle ajetusta noin 20 cm paksuisesta hiekkakerroksesta. Alueen keskiosassa havaittiin kivillä reunustettu tulisijarakenne.
Paikannimen perusteella kyseessä on todennäköisesti vanha poroerotuspaikka. ”Poropelto” on poronhoitoalueen eteläosissa tyypillisesti käytetty nimitys poroerotuspaikalle. Kohde on merkitty jo vuoden 1844 isojakokarttaan, joten kyseessä on vähintään 180 vuotta vanha kohde. |
| metsakeskus.1000054712 |
290 |
Tervasalmi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602173.00000000 |
7108702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054712 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054713 |
946 |
Brudhamn |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
267613.00000000 |
7028064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054713 |
Sijaintipaikka on Vöyrin Oravaisissa Brudhamnissa.
Nykyisessä venesatamassa sijaitseva hirsikehikko, joka on todennäköisesti vanhan laituriarkun perustan osa. Hirsikehikko havaittiin, kun paikalla tehtiin täyttöä 2024.
Brudhamn on ollut Kimon ruukin käytössä ollut satama. Satamapaikka on merkitty vanhoihin karttoihin ja se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien. Hirsiarkkurakenteiden hirsiä ja niiden täytteenä olleita kiviä on edelleen näkyvillä sataman täyttömaan alla. Museoviraston ja K.H. Renlundin tekemän tarkastusmatkan (joulukuu 2024) yhteydessä nostettiin ajoitusnäytteen ottamista varten yksi hirsi, joka on todennäköisesti mäntyä. Hirressä oli kaksi noin 25 cm pitkää loveusta. |
| metsakeskus.1000054714 |
272 |
Pikku Hautakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336483.00000000 |
7076369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054714 |
Tervahauta sijaitsee Pikku Hautakankaan itärinteessä kuusimetsässä. Hauta on syvä ja maljamainen. Sen koko läpimitta on noin 20 metriä. Halssi on rakennettu haudan kaakkoisreunalle ja sen pituus on noin 7 metriä. Haudan luoteispuolella on lähes metrin syvyinen ja 2 x 4 metrin kokoinen kuoppa, mikä liittyy mahdollisesti tervan tuotantoon. |
| metsakeskus.1000054715 |
272 |
Pikku Hautakangas 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
336405.00000000 |
7076259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054715 |
Pikku-Hautakankaan etelärinteessä 60 metrin korkeuskäyrän tienoilla on useita kivirakenteita joiden luonteesta on vaikeaa saada selvää tarkastushetkellä maastossa olleen paksun lumipeitteen vuoksi. Paikalla on kivistä rakennettu röykkiö, jonka koko on noin 5 x 3 metriä ja korkeus enimmillään noin 1,5 metriä. Röykkiön etelä ja kaakkoispuolella on matalaa noin 3 metriä leveää kiviaitaa. Ylempänä rinteestä röykkiöstä koilliseen on hieman järeämpää ja isommista kivistä koostuvaa kiviaitarakennetta. Saattaa olla, että kyseessä on isohko kiuas ja kiviaitojen rajaama peltotilkku. Vuoden 1952 peruskartassa paikka näkyy niittynä ja sinne johtaa polku Välikylän Torpan talosta. Kohde tarkastettiin ja merkattiin maastoon metsänhakkuiden takia, mutta vaatii uuden tarkastuksen lumettomana aikana. |
| metsakeskus.1000054717 |
710 |
Trollbacka |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
299735.00000000 |
6666327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054717 |
Lidar-materiaalin perusteella tunnistettu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054718 |
91 |
Tiirakari 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
385324.00000000 |
6667409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054718 |
Sijaintipaikka on Helsingin edustalla Pihlajasaarista kaakkoon Tiirakarin itäpuolella noin 13 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 20 metriä pitkä ja noin 7 metriä leveä. Hylky makaa pohjassa keula suuntaan 170°. Hylyn runko vaikuttaa säilyneen pääosin ehjänä ja se on uponnut peräosastaan melko syvälle pehmeään pohjasedimenttiin. Keulaosa on perää ylempänä ja makaa kiinteämmällä pohjalla kahden laakean kalliopaljastuman välisessä notkelmassa. Keularakenteet nousevat arviolta noin 1,5 metriä pohjan tason yläpuolelle. Hylky makaa lievästi paapuurin puolelle kallistuneena. Luotauskuvien perusteella hylky on rakennettu tasaperäiseksi ja havaittavissa on ainakin rungon kaaritusta ja kansilankkuja. Hylynosia ei näytä levinneen hylyn ulkopuolelle.
Alus on ollut kannellinen ja se on rakennettu tasasaumaiseksi. Osa kaarista ja kansipalkeista on poikki. Laidat ovat osittain auenneet ja kansilankut ovat suurimmaksi osaksi pois paikoiltaan. Hylyn sisällä pituussuunnassa makaa pyöröpuu, joka on mahdollisesti katkennut masto tai iso puomi. Hylyn peräosa on hajonnut keulaosaa enemmän ja uponnut syvälle pohja-ainekseen.
Hylky havaittiin Lokkiluodon läjitysalueen vedenalaisinventoinnissa. Hylystä on olemassa viistokaikuluotaus- ja monikeilaluotauskuvaa. Inventoija arvioi, että hylky saattaa olla peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000054723 |
290 |
Matoniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602861.00000000 |
7108602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054723 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 19,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054725 |
167 |
Nesterinsaari 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
660318.00000000 |
6963372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054725 |
Salpalinjaan kuuluvaa juoksuhautaa ja tulipesäkkeitä, joita ei ole kartoitettu maastossa. Kohteen tarkempi määrittäminen edellyttää lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000054726 |
290 |
Riihilahti kaakko 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
605428.00000000 |
7108155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054726 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054727 |
849 |
Matoharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364573.00000000 |
7085928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054727 |
Tervahauta sijaitsee Matoharjun luoteisreunalla kivikkoisella maapohjalla. Alueella kasvaa sankkaa metsää. Haudan läpimitta on n. 17 m, laakean keskuskuopan syvyys on n. 1 m, kivetty halssi on kaivettu luoteeseen. Reunoilla ja ympärillä kasvaa tiheää enimmäkseen nuorta puustoa, keskuskuoppa on puuton. |
| metsakeskus.1000054728 |
849 |
Arkkuun Pikkuniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365127.00000000 |
7085145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054728 |
Tervahauta sijaitsee Arkkuun Pikkuniitulle pistävän pienen kivikkoisen niemekkeen länsireunalla,
Matoharjun luoteisreunalla kivikkoisella maapohjalla. Alueella kasvaa sankkaa nuorehkoa metsää. Haudan läpimitta on n. 19 m, keskuskuopan syvyys on yli 1 m, halssi on kaivettu länteen. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa mänty- ja kuusipuita ja jonkin verran koivua. Hauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054729 |
849 |
Lähdenevansaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362632.00000000 |
7084604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054729 |
Kohde sijaitsee Lähdenevansaaren ja sen itäpuolisen kankaan välissä pienellä mäennyppylällä. Mäellä kasvaa mänty- ja kuusipuustoa. Paikalla on tervahauta (pääkohde) ja kaksi tervapirtin kiuasta (alakohteet). Tervahauta sijaitsee mäen eteläreunalla. Sen läpimitta on n. 17 m, halssi on kaivettu lounaaseen, keskuskuoppa on laakea. Reunoilla kasvaa lähinnä kuusipuita, keskuskuoppa on puuton. Kiukaat sijaitsevat tervahaudasta n. 20-30 m pohjoiseen. Ne ovat n. 2,5 m halkaisijoiltaan ja n. 70 cm korkeita. Pintakasvillisuus on sammalta ja puolukanvarpua. |
| metsakeskus.1000054734 |
678 |
Kursukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382022.00000000 |
7157290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054734 |
Kursunkangas 2:n tarkastuksen yhteydessä havaittu tervahauta, joka sijaitsee kohteesta Kursunkangas 2 50 metriä luoteeseen. Tervahauta on osittain sortunut jokeen, ja sen ympärillä on vallit. |
| metsakeskus.1000054735 |
400 |
Kairittu 5 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
209191.00000000 |
6757020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054735 |
Paikalta on metallinetsinnässä elokuussa 2024 löytynyt 15 cm syvyydestä merovingiajan lyhytlehtinen ruotokeihäänkärki, veitsi ja palanutta luuta. Löytäjän mukaan paikalla on kiveystä. Ilppari ILM32599. Mahdollinen röykkiön pohja havaittu myös koordinaatissa p 6757003 i 209141 (Ilppari ILM31536).
Vaatii tarkempaa selvitystä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu. |
| metsakeskus.1000054736 |
290 |
Välimäki 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
620210.00000000 |
7109551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054736 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054737 |
790 |
Leikkuu–Ungerla-tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
273405.00000000 |
6809045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054737 |
Kyseessä on mahdollisesti jo keskiajalla paikallistienä toiminut kulkuväylä Kiikan kirkolta Kiimajärvelle. Kikkerlänjoen varrelle perustettiin jo keskiajan loppuun mennessä Leikkuun, Vakkalan, Ungerlan, Huutenojan, Hykkerlän, Kinnarlan, Kikkerlän ja Kiikan maakirjakylät, joita todennäköisesti yhdisti polkuverkosto. Tielinja on merkitty 1600-luvun maakirjakarttoihin Leikkuun ja Ungerlan kylien välille. Tielinja on näkyvissä myös 1700-luvun lopun tiestöä kuvaavassa teoksessa ”Kuninkaan tiekartasto Suomesta”. Tielinja jäi yleisestä käytöstä ilmeisesti 1800-luvun aikana.
Nykyisin tielinja on käytössä tilus ja tonttitienä Ungerlan ja Leikkuun kylien mailla. Parhaiten tielinjan olemus on säilynyt kylien tonttimaiden kohdalla, jossa tien linjaus on yhä tunnistettavissa. |
| metsakeskus.1000054739 |
211 |
Vasikkahaanmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342680.00000000 |
6825487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054739 |
Kuusivaltaisessa sekametsässä, kivikkoisessa etelään viettävässä rinteessä on noin 3 x 4 m alalla ympäristöä tiheämpää kivikkoa, vaikuttaen hieman raivausröykkiöltä. Kyseessä lienee pääosin luontainen kivikko, johon on koottu lisää kiviä.
Kiveyksen päällä on noin 90 x 40 cm kokoinen, noin 10 cm paksu laakakivi pidemmältä sivultaan pystyasennossa. Kivessä ei havaittu merkintöjä.
Kohdalla on Suinulan ja Ranssilan kylien välinen rajamutka vuoden 1842 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054740 |
849 |
Kokkoharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366650.00000000 |
7084117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054740 |
Kohde sijaitsee Kokkoharjun itäpuolisen kankaan korkeimman laen kivikkoisella eteläreunalla. Kankaalla kasvaa kuusivaltaista metsää. Paikalla on tervahauta, jonka läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu etelään, keskuskuoppa on n. 1 m syvä. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa kuusi- ja mäntypuustoa. Länsipuolella kulkee metsäkoneen ajoura. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054741 |
849 |
Kokkoharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366855.00000000 |
7083963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054741 |
Tervahauta sijaitsee Kokkoharjun ja Käännännevan välissä ojitettujen rämeiden rajaaman kivikkoisen mäen lounaislaidalla. Haudan läpimitta on n. 18 m, halssi on kaivettu etelään, keskuskuoppa on yli n. 1m syvä. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa tiheää erirakenteista metsää. |
| metsakeskus.1000054742 |
849 |
Takkukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364472.00000000 |
7083347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054742 |
Maastokartalle merkitty tervahauta sijaitsee Kokkonevan turvetuotantoalueen eteläpuolella metsätien pohjoispuolella. Paikka on kivikkoinen havumetsää kasvava etelään viettävä loiva rinne. Haudan läpimitta on n. 17 m, halssi on kaivettu etelään, keskuskuoppa on yli 1 m syvä. Haudan päällä kasvaa joitakin varttuneita puita. Haudan päältä on kaadettu joitakin puita, joista jäljellä kannot. |
| metsakeskus.1000054743 |
849 |
Kurunkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362406.00000000 |
7083650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054743 |
Tervahauta sijaitsee Kurunkankaan pohjoisosassa matalalla kankaalla. Avohakattu ja aurattu kangas kasvaa tiheää taimikkoa. Haudan läpimitta on n. 20 m, halssi on kaivettu pohjoiseen. Keskuskuoppa on laakea ja matala. Haudan ympärillä kasvaa tiheää nuorta taimikkoa, reunoilla kasvaa katajaa, haudan keskusta on puuton ja sen pintaa peittää turve ja heinät. |
| metsakeskus.1000054744 |
849 |
Takkukangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364589.00000000 |
7082760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054744 |
Tervahauta ja tervapirtin kiuas sijaitsevat Takkukankaan eteläreunalla ja ojitetun Ylinevan pohjoisreunalla kivikkoisella maapohjalla. Haudan läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu itäsivulle, laakea keskuskuoppa on n. 0,5 m syvä. Haudan päällä ja reunoilla kasvaa tiheää nuorta puustoa. Kiuas sijaitsee tervahaudasta n. 15 m länteen. Se erottuu n. 2 m halkaisijaltaan olevana ja n. 60 cm korkeana kumpuna, pintaa peittää puolukanvarvut. Kummusta tuli kairattaessa hiiltä ja palanutta hiekkaa. Kiuas alakohteena. |
| metsakeskus.1000054746 |
849 |
Saapaskorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
365535.00000000 |
7082174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054746 |
Maastokartalle on merkitty viisi hiilimilua Ala-Raippon lammesta n. 300 m luoteeseen. Ne sijaitsevat Raipponharjun lounaislaidalla. Maaperä on karkeaa moreenia. Maasto laskee suhteellisen jyrkästi rämeelle etelään ja kaakkoon. Hiilimiilut ovat tyhjennettyjä. Ne sijaitsevat koillis-lounais-suunnassa rivissä toisissaan kiinni. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja läpimitaltaan n. 20 m vallien reunoista mitattuna. Reunavallit ovat n. 2-3 m leveitä ja n. 0,5-0,7 m korkeita. Miilujen pohjat ovat vaihtelevasti tasaisia tai jokseenkin tasaisia. Pintakasvillisuus on lähinnä puolukanvarpua, pohjoisimman ja eteläisimmän pinnalla kasvaa myös heinää. Miilujen päällä kasvaa lähinnä kuusipuita, myös joitakin vanhoja kuusia. Eteläisimmän miilun kaakkoispuolella alempana rinteessä on aitamainen kivirakenne, jolla on pituutta n. 5-6 m ja leveyttä n. 1,5 m. Aita koostuu isoistakin yli 0,5 m halkaisijoiltaan olevista kivistä. Kivien pintaa peittää sammal ja puolukanvarvut. Kyseessä lienee raivauksen seurauksena syntynyt kiveys. Pohjoisimmasta miilusta noin 25 m lounaaseen on vähäpuustoisen heinittynyt alue, missä oli liikutellun näköistä maata ja n. 3 m
halkaisijaltaan oleva ja n. 20-40 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä koostuva röykkiö. Röykkiöstä tuli kairatessa hiiltä. Pintaa peittää heinä. Röykkiön tarkoitus ja ajoitus ei selvinnyt, mutta mahdollisesti se voisi olla miilupirtin kiuas. Hiilimiilu 1 on rekisteröity pääkohteena, hiilimiilut 2.-5, kiuas ja kiviaita alakohteina. |
| metsakeskus.1000054747 |
849 |
Raipponharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365705.00000000 |
7082201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054747 |
Tervahauta sijaitsee Ala-Raippon lammesta n. 140 luoteeseen Raipponharjun kaakkoisreunalla.
Maapohja on kivikkoinen. Länsipuolella oli tehty hiljattain metsäharvennusta. Haudan läpimitta on n. 12 m, halssi on kaivettu itäsivulle. Haudan päällä on hakkuujätettä. Hauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054748 |
849 |
Sianpesänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367165.00000000 |
7082976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054748 |
Maastokartalle merkitty tervahauta sijaitsee lasketun Kivijärven luoteispuolella kivikkoisen kankaan länsireunalla. Haudan läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu pohjoissivulle, keskuskuoppa on n. 70 cm syvä. Haudan päällä kasvaa havupuita. Aiemmin kankaan pohjoispuolitse virtasi pieni Raipponojan sivuhaara Kivijärveen. Virta on ojitusten myötä hävinnyt. Inventoinnin jälkeen huomattiin lidar-korkeusmallissa n. 160 m lounaaseen toinen tervahauta, joka on lisätty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000054749 |
849 |
Kusikivenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364864.00000000 |
7077787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054749 |
Tervahauta sijaitsee Kusikivenkankaan eteläosassa pienen mäennyppylän luoteisreunalla. Maaperä on kivikkoista, alueella kasvaa tiheää mäntytaimikkoa. Haudan läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu luoteissivulle. Haudan reunoilla kasvaa tiheää nuorta puustoa sekä katajia, laakea keskuskuoppa on puuton ja pintaa peittää heinä. |
| metsakeskus.1000054752 |
139 |
Katajakorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
428133.00000000 |
7257261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054752 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054753 |
139 |
Keihäskangas |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
426038.00000000 |
7255475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054753 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva hiilimiilu, joka on halkaisijaltaan noin 11 metriä. Miilua ympäröi pienet kaivannot. Osa miilun itäreunasta on mahdollisesti tuhoutunut junaraiteen rakentamisen yhteydessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054760 |
790 |
Hongisto 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
271413.00000000 |
6804102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054760 |
Luojoen itäpuolella ja Hongiston tilan eteläpuolisen metsän reunassa sijaitsee rajakivi. Kiven korkeus on noin 70 cm ja koko noin 25 x 30 cm. Paikalla on kulkenut Tormilan kylän tilusten ja Raukon yksinäistilan maiden raja, joka näkyy Nevon isojakokartalla. Paikalla on yhä käytössä oleva kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054761 |
790 |
Hongisto 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
271528.00000000 |
6804066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054761 |
Avarapohjaista havupuuvaltaista metsää. Maanpinnalle erottuu kaksi kenossa olevaa lohkottua kiveä, joista suuremman koko on noin (l*s*k) 40*20*30 cm. Pienemmän kiven koko on noin 25*15*25 cm. Kivistä ei havaittu hakkauksia, mutta suuremman kiven maata vasten olevalla reunalla erottui porauksen jälki. Näkyvien kivien välittömässä läheisyydessä, sammaleen alla, oli muutama kivi lisää, joita ei otettu esiin.
Paikalla on kulkenut Tormilan kylän ja Raukon yksinäistilan maiden raja, joka näkyy Nevon isojakokartalla. Paikalla on yhä käytössä oleva kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054762 |
790 |
Hongisto 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
271584.00000000 |
6804118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054762 |
Luojoen itäpuolella ja Hongiston tilan eteläpuolisen peltoalueen reunassa sijaitsee yksittäinen rajakivi. Kiven koko on noin 20 x 30 cm ja korkeus noin 55 cm. Kivi on jäänyt ojasta kaivettujen maakasojen keskelle. Paikalla on kulkenut Tormilan kylän tilusten ja Raukon yksinäistilan maiden raja, joka näkyy Nevon isojakokartalla. Paikalla on yhä käytössä oleva kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054763 |
790 |
Hongisto 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
271783.00000000 |
6803996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054763 |
Yksittäinen teräreunainen lohkokivi kooltaan noin 35*25*30 cm nykyisellä kiinteistörajalla. Kivestä ei havaittu hakkauksia.
Paikalla on kulkenut Tormilan kylän tilusten ja Raukon yksinäistilan maiden raja, joka näkyy Nevon isojakokartalla 1779–1783. Paikalla on yhä käytössä oleva kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000054764 |
790 |
Heiskalanniittu |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
275837.00000000 |
6802288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054764 |
Hangasnorkonkallioiden ja Heiskalanniitun kosteikkoalueen välisellä pienellä havumetsäisellä mäellä havaittiin hautamainen kuoppa, jonka ympärillä on loiva valli. Kuopan koko on noin 1,2 x 3,5 metriä ja syvyys noin 0,7 m. Vallin leveys on noin 1,2–1,5 m ja korkeus noin 0,2 m. Kuopan keskelle tehtiin lapionpisto, ja turpeen alla oli hiekkaista soramoreenia, hiiltä tai nokimaata ei havaittu. Kuoppa muistuttaa nauriskuoppaa, mutta ympäristössä ei havaittu mitään muuta kaskeamiseen viittaavaa (kuten kaskiröykkiöitä). Kohteen tarkka ajoitus ja status eivät selvinneet inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000054765 |
790 |
Mattilanvuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
272954.00000000 |
6800912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054765 |
Rajapyykki sijaitsee Mattilanvuoren ja Vittasuonkallioiden välisellä metsäalueella, länteen laskevassa kivikkoisessa rinteessä. Pyykissä on viisi yksittäistä pystyyn asetettua kiveä, joiden korkeus on noin 40 cm. Keskimmäisessä kivessä on heikosti erottuva hakkaus ”864”.
Paikalla on sijainnut Kilpijoen ja Teukkulan kylien välinen raja, joka näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartassa sekä 1900-luvun alun uusjako- ja pitäjänkartoilla. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000054766 |
790 |
Pirtinkorpi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
275535.00000000 |
6799412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054766 |
Pirtinkorven ja Suonpuolen välisellä metsäalueella, nykyisten kiinteistörajojen taitepisteessä sijaitsee rajakivi. Kivi on kaatunut ja sen koko on noin 40 x 20 cm ja korkeus noin 20 cm. Kiveen on hakattu nro 8. Paikalla on sijainnut Teukkulan ja Ulvin kylien välinen raja, joka näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla. |
| metsakeskus.1000054767 |
790 |
Suonpuoli |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
276008.00000000 |
6799743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054767 |
Suonpuolen kosteikkoalueen pohjoispuolisella, kivikkoisella metsäalueella havaittiin rajamerkki. Paikalla on noin 80 cm korkea viisarikivi, johon on hakattu nro 845. Sen kolmella sivulla on noin 50 cm korkeat kivet. Paikalla on sijainnut Ulvin ja Mielaanniemen kylien välinen raja, joka näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000054768 |
790 |
Ajoksenkangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
276546.00000000 |
6800196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054768 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitsee noin 45 cm korkea lohkokivi. Kiven leveys on noin 30 cm ja syvyys noin 20 cm. Kivestä ei havaittu hakkauksia.
Paikalla on sijainnut Mielaanniemen ja Hoipolan kylien välinen raja, joka näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla ja 1900-luvun alun uusjakokartalla. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000054769 |
790 |
Teerineva 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
276997.00000000 |
6800458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054769 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitsee viisarikivellinen rajapyykki, jonka keskuskiven korkeus on noin 70 cm, leveys noin 40 cm ja paksuus noin 15 cm. Viisarikivessä hakkaus 795, sama merkintä kuin uusjakokartassa. Reilun puolen metrin etäisyydellä pyykkikivestä on pystyssä kaksi tätä pienempää kiveä, joista ei havaittu hakkauksia.
Paikalla on sijainnut Hoipolan ja Jaamalan kylien välinen raja, joka näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla ja 1900-luvun alun uusjakokartalla. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000054770 |
790 |
Teerineva 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
277892.00000000 |
6801157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054770 |
Teerinevan kosteikkoalueen koillispuolella, mäntyvaltaisessa sekametsässä havaittiin sammaloitunut rajapyykki. Pyykissä on neliön muotoinen kiviperustus, jonka halkaisija on noin 1,3 metriä ja korkeus noin 0,9 metriä. Se on kasattu noin 60–80 cm kokoisista kivistä ja rakenteessa on ainakin kolme kivikertaa.
Paikalla on sijainnut Kiikan ja Tyrvään pitäjien raja sekä Kulmuntilan ja Soinilan kylien raja. Raja näkyy 1700-luvun isojako- ja 1800–1900-lukujen pitäjänkartoilla ja paikalla on yhä käytössä oleva kiinteistörajojen taitepiste. |
| metsakeskus.1000054771 |
790 |
Metsäpirtti |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
278394.00000000 |
6801512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054771 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitseva rajapyykkikivi, jonka korkeus on noin 35 cm, leveys noin 40 cm ja paksuus noin 20 cm Kiven itälaidalla on hakkaus 785. Kiven pohjoispuolella, noin metrin etäisyydellä on tätä pienempi pystykivi, jossa ei ole hakkauksia.
Paikalla on sijainnut Soinilan ja Tyrväänkylän raja. Rajalinja näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla ja 1920-luvun pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054772 |
790 |
Metsäpirtti 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
278480.00000000 |
6801585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054772 |
Nykyisen kiinteistörajan taitepisteessä sijaitsee rajakivi, jonka korkeus on noin 80 cm, leveys noin 50 cm ja paksuus noin 25 cm. Pyykin länsireunalla on hakkaus 784.
Paikalla on sijainnut Näntölän kylän ja Tyrväänkylän raja. Rajalinja näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla ja 1920-luvun pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054773 |
790 |
Huhtaniitty |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
278742.00000000 |
6801801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054773 |
Huhtaniituntien eteläpuolella mäntymetsässä havaittiin yksittäinen sammaloitunut kivi, jonka leveys on noin 40 cm ja korkeus on noin 45 cm.
Paikalla on sijainnut Näntölän ja Tyrväänkylän raja. Rajalinja näkyy Jokisivun jakokunnan isojakokartalla ja selvemmin 1920-luvun pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000054774 |
790 |
Vittasuonkalliot |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
273039.00000000 |
6800602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054774 |
Vittasuonkallion lakialueen lounaisosassa sijaitsee kaksi avokalliolle tehtyä ja jäkälän peittämää kivirakennetta. Etelänpuoleisessa rakenteessa on puoliympyrän muotoinen kivistä ladottu kehä, jonka pohjoisreunassa, kehän sisäpuolella on pienehkö (halk. noin 1,3 m) kasa kiviä. Rakenteen korkeus on 15–20 cm ja kivien koko on keskimäärin 20–60 cm. Kokonaisuudessaan rakenne on noin 4,5 metriä leveä.
Toinen kivilatomus sijaitsee ensimmäisestä noin 14 metriä pohjoiseen (N 6800617 E 273045). Kalliopinnalle ladottu rakenne on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus 10–20 cm. Kivien koko on noin 10–50 cm. Suuremmat kivat on aseteltu rakenteen reunoille.
Vanhoilta kartoilta ei havaittu mitään, mikä selittäisi rakeneteen tyyppiä tai ajoitusta. Kivet ovat kuitenkin paksun jäkälän peittämiä, joten kovin nuori rakenne tuskin on. Rakenteet voivat kuitenkin liittyä myös 1900-luvun toimintaan, jonka vuoksi kohde määriteltiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Havainnot muistuttivat ensi näkemältä jonkin tyyppisen puisen metsästys-, tähystys-, tai mittaustornin hirsien alla ollutta tuki- tai perustuskiveystä, mutta näihin yleensä liittyviä puurakenteita alueella ei havaittu. Esihistorialliseksi kohteeksi kohde on hieman oudossa paikassa. |
| metsakeskus.1000054775 |
790 |
Haila |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
275874.00000000 |
6800542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054775 |
Hailan torppa on merkitty vuoden 1907 senaatinkartalle ja se on autioitunut peruskarttojen mukaan vasta vuoden 1986 jälkeen. Pieskanmaantien eteläpuolella on havaittavissa korkeiden puiden reunustama pusikoitunut pihapiiri. Korkean aluskasvillisuuden vuoksi havainnointimahdollisuudet olivat melko heikot.
Heinikon seasta havaittiin lohkotuista kivistä tehty rakennuksen kivijalka, jonka vieressä on muoviroskaa. Tontilta havaittiin myös iso ja laakea maakivi, johon on hakattu mahdollisesti numero 117, ja kirjaimet HU ja niiden alla HH. |
| metsakeskus.1000054776 |
790 |
Pirtinkorpi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
275325.00000000 |
6799459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054776 |
Pirtinkorvessa, samannimisen kallioalueen pohjoispuolella on sijainnut torppa vuoden 1907 senaatinkartalla. Torppa on ilmeisesti ollut asuttuna melko lyhyen aikaa, sillä vuoden 1961 peruskartalla on enää yksi autioksi merkitty rakennus. Torpan alueelle vie heinittynyt metsäpolku. Polun itäpuolella on melko tuore hakkuuaukea ja maan pintaa peitti korkea aluskasvillisuus.
Maastosta havaittiin kuitenkin neliskulmainen, noin 3 x 3 metrin kokoinen ja 2 metriä korkea uunin raunio ja sen ympärillä rakennuksen kivijalkaan kuuluneita kiviä. Uunin länsipuolella, metsäpolun reunassa on myös kaksi muuta mahdollisesti rakennuksiin liittyvää kivikasaa tai uunin rauniota. Torpan länsipuolella on kulkenut polku etelään ja senaatinkartalle on merkitty pienen puron yli kulkeva silta. Purossa on säilynyt sillan jäänteitä, muutamia pystypaaluja ja lankkuja, jotka ovat uponneet mutaan. |
| metsakeskus.1000054777 |
790 |
Ojansivu |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
275779.00000000 |
6799322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054777 |
Pirtinkorven ja Suonpuolen kosteikkoalueen välisellä metsäalueella on sijainnut torppa vuoden 1907 senaatinkartalla. Torppa on ollut asuttuna melko lyhyen aikaa, sillä sitä ei näy enää vuoden 1961 peruskartalla. Paikalla on tehty metsänhoitotöitä joitakin vuosikymmeniä sitten ja alueella kasvaa paikoitellen melko tiheääkin nuorehkoa kuusikkoa ja maasto on joiltain kohdin modernin maankäytön muovaamalta.
Pienen mäen loivassa rinteessä havaittiin sammaloitunut uunin raunio, jonka koko on noin 3 x 4 metriä ja korkeus noin 1,5 metriä. Uunin läheisyydessä havaittiin pyöreä, noin metrin kokoinen ja syvyinen maakuoppa, mahdollisesti kaivo. Torpan ympäristössä (noin 50 metrin säteellä uunista) havaittiin muutamia maakivien juureen kasattuja kivikoita/ röykkiöitä, jotka ovat mitä todennäköisimmin raivaus- tai kaskiröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000054778 |
790 |
Raitakorpi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
276373.00000000 |
6798856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054778 |
Pieskansuon eteläpuolella on sijainnut torppa vuoden 1907 senaatinkartalla. Se on merkitty asutuksi vielä vuoden 1961 peruskartalle ja on autioitunut vuoteen 1979 mennessä. Alueella havaittiin heinittynyt pihapiiri, jonka maaperä vaikutti paikoitellen modernin maankäytön muovaamalta. Kasvillisuus ulottuu paikoin reiden korkeudelle ja ympäristöä oli hankala havainnoida olosuhteiden vuoksi.
Torpan pihapiirissä havaittiin hautamainen 3 x 4,5 metrin kokoinen ja noin 1 metrin syvyinen kuoppa. Kuopan ympärillä on vallia, jonka leveys on noin 1 m ja korkeus noin 0,2 metriä. Torpan alueelta ei havaittu muita rakenteita, mutta niitä voi mahdollisesti sijaita korkeassa heinikossa. |
| metsakeskus.1000054779 |
790 |
Kallionsivu |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
278307.00000000 |
6801522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054779 |
Vuoden 1907 senaatinkartan mukaan Linnankallioiden mäkialueen pohjoispuolella on sijainnut kaksi torppaa, Linnainmaa ja Kallio. Linnainmaan talo/torppa (nyk. Metsäpirtti) on yhä paikallaan ja asuttu, mutta Kallio on autioitunut 1960-luvun jälkeen ja sen alue tarkastettiin maastossa. Tila on Kallionsivu-niminen 1920-luvun pitäjänkartassa. Paikalla on vanhemman puuston rajaama avoin pihapiiri, jota peitti tarkastushetkellä korkea aluskasvillisuus.
Pihapiirin reunassa havaittiin rakennuksen kivijalka, kellari ja portaat. Heinikossa havaittiin todennäköisesti ulkorakennuksen kivijalan reunaa. |
| metsakeskus.1000054780 |
743 |
Latoluhta |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
270502.00000000 |
6973948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054780 |
Inventointi 2024:
Hiilimiilu löytyi inventoinnissa. Se näkyy selvästi rinnevarjosteessa. Miilu sijaitsee lähes tasaisella hiekkamoreenikankaalla. Hiekkamaa on vaihtelevasti soransekaista tuulenkaatojen juurakoissa ja muilla rikkoutuneilla kohdilla. Pinnalle näkyviä kiviä on vaihtelevassa määrin. Joitakin oli myös miilun lähellä, mutta yleensä maasto oli kivisempää lännempänä. Kankaalla kasvaa keski-ikäistä ja vanhempaa, melko harvaa havumetsää, jossa kuusi on valtapuuna. Maastotarkastuksessa miilun todettiin olevan varsin hyväkuntoinen. Keskiosa on yleensä tasainen, mutta siellä on joitakin isoja mättäitä. Reunoilla on säännöllinen valli. Sen leveys on noin kolme metriä ja korkeus puoli metriä. Miilun kokonaisläpi-mitta vallin ulkoreunasta mitattuna on rinnevarjosteen mukaan 27 m. Miilun keski-osassa maan pinta on hieman alempana kuin vallin ulkopuolella. Vallin ulkopuolella ei ole maanottokuoppia. Miilun poikki sen keskustan kohdalta likimain pohjoisesta etelään kulkee metsätraktorin ajoura. Jäljet ovat painuneet jonkin verran maahan, mutta maan pinta ei ole rikkoutunut. Miilun keskellä todettiin kairauksessa turpeen alla 30 cm ja itäisellä vallilla 55 cm paksuinen kerros lähes puhdasta hiilen murua. Sen alla oli soraiselta tuntuvaa hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000054781 |
743 |
Ojanperänkytö 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
271275.00000000 |
6974193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054781 |
Inventointi 2024:
Hiilimiilu löytyi inventoinnissa. Se näkyy rinnevarjosteessa soikeana kumpareena, ja peruskartassa sitä ympäröi korkeuskäyrä. Rinnevarjostessa ei kuitenkaan näy vallia kuoppia tai muita selkeitä rakenteita, joista miilun voisi varmasti tunnistaa. Miilu sijaitsee hyvin loivasti etelään laskevalla hiekkamoreenikankaalla. Hiekkamaa on vaihtelevasti soransekaista. Pinnalle näkyviä kiviä on vaihtelevassa määrin. Alueella maan pinta on muokattu äestämällä, mutta muokkausjäljet ovat jo peittyneet kasvillisuuteen. Kankaalla kasvaa nuorta, paikoin tiheää sekametsää. Maastotarkastuksessa kumpareella todettiin eläinten koloistaan kaivamassa hiekkamaassa paljon hiiltä. Kairauksessa koko kumpareen tasaisella lakialueella todettiin ruoho- ja sammalturpeen alla kaikkialla 20–40 cm paksu kerros lähes pelkkää hiiltä pieninä muruina. Tämän kerroksen alla oli hiekkamaata. Kumpareen lakialue on äestyksen jäljiltä epätasainen, eikä selviä miilun rakenteita voi maastossa erottaa. Myös hiilikerroksen vaihteleva paksuus voi osittain johtua äestyksestä. On mahdollista, että miilun reunoilla ei ole ollutkaan selvää puretun miilun peittomaasta muodostunutta vallia. Paikalla luontaisesti ilmeisesti olleen matalan kumpareen laki on saatettu tasata miilun pohjaksi, ja miilun purkamisen yhteydessä peittomaa on saatettu poistaa laen reunoille rinteeseen, jolloin ei ole muodostunut vallia. Joka tapauksessa koko kumpareen tasainen laki näyttää jossain vaiheessa olleen miilun pohjana. Lakialue on soikea, pituudeltaan noin 28 m pohjoisesta etelään ja 20 m leveä. Miilu on saattanut olla soikea ja näin laaja, mutta alueelle on voinut olla myös useampia pienempiä miiluja. Kumpareen laen reunoilta maan pinta laskee nopeasti tasaisella kankaalle noin metrin, pohjoisessa vähemmän kuin muilla suunnilla. Kumpareen pohjoispään ympärillä kankaalla on joitakin kahden tai kolmen metrin läpimittaisia ja puolesta metristä metriin syviä kuoppia, joista on todennäköisesti otettu maata miilun rakentamiseen. |
| metsakeskus.1000054782 |
785 |
Lusikka |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503143.00000000 |
7130899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054782 |
Maastokartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Sen halkaisija on noin 15 metriä ja sen halssi suuntaa kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054787 |
743 |
Kuivinen |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
267084.00000000 |
6974786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054787 |
Paikalla on autioitunut Kuivisen torpan paikka ja siihen liittyviä rakennusjäännöksiä, joita ei ole kartoitettu tarkemmin.
Paikallisen tiedonannon mukaan asuinrakennus on palanut talvisodan aikana. |
| metsakeskus.1000054788 |
49 |
Kattilavuoren rajamerkki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
369915.00000000 |
6671683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054788 |
Rajamerkki sijaitsee Saunalahdessa Espoonlahden keskuksen pohjoispuolella Kattilavuorentien eteläreunalla, tien ja kallion välissä. Maasto on kallioista metsää. Paikan osoite on Kattilavuorentie 6. Rajamerkki on neliön muotoinen kivilatomus, jonka keskellä on yksi pystykivi. Kivessä ei ole kaiverruksia. Pystykiven korkeus on 50 – 60 cm. Rajamerkin koko on noin 1 x 1 m ja 30 - 40cm korkea, peitteinen ja on vaikea erottaa onko latomuksessa enemmän kuin yksi kerros kiviä.
Rajamerkki on vanhalla Kivenlahden kylän rajalla, mutta rajan kulma tässä kohtaa on ollut vasta 1900-luvulla. Nykyisin paikalla oleva latomus on ehkä noin 100 vuotias ja yhä käytössä. |
| metsakeskus.1000054789 |
743 |
Koivumäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303559.00000000 |
6916968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054789 |
Inventointi 2023:
Tervahauta sijaitsee Seinäjoen (ent. Peräseinäjoen) eteläosassa, Koivumäen talon pihapiirin lähellä, talolle johtavan tien länsipuolella. Hauta on muodoltaan pyöreä ja keskiosa on loivasti kuopalla (syvyys noin 60 cm). Vallien korkeus on noin 70-90 cm ja leveys noin 3 metriä. V:n muotoinen halssi sijaitsee haudan kaakkoispuolella ja siitä lähtee oja kaakkoon. Talolle johtava tie on tehty tervahaudan viereen, osittain sen halssista alamäkeen vievän ojan yli, sillä oja jatkuu vielä joitakin metrejä tien toisella puolella. Haudan päällä kasvaa suuria mäntyjä.
Sijaintinsa perusteella kyseessä saattaa olla viereisen Koivumäen vanhan kruununtorpan kotihauta ja iältään siten suhteellisen nuori jäännös. |
| metsakeskus.1000054795 |
105 |
Kaluaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575550.00000000 |
7167235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054795 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 18 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054801 |
832 |
Ala-Porrasoja |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
547829.00000000 |
7267889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054801 |
Ympäristön kuvaus
Pato sijaitsee Porraslammen etelärannalla sijaitsevasta laavusta noin 250 metriä etelään Ala-Porrasojassa, sen etelärannan puolella ja eteläpuolella pientä koskikohtaa.
Kuvaus
Paikalla on noin puoleen ojaan etelärannalta käsin ulottuva rakenne, joka koostuu kivistä ja ojaa vasten poikittain olevasta hirrestä, jonka halkaisija on noin 10 cm. Koko rakenne on noin 180 cm pitkä ja noin 40 cm leveä. Se ei jatku penkan puolelle. Ylävirran puolella on kiviä, niistä alavirran puolella hirsi, joka kiilautuu taas alavirran puolella oleviin kiviin, joista yksi on muita suurempi. Osa kivistä sekä ala- että ylävirran puolella on osittain hirren päällä. Rakenne on pohjois-eteläsuuntainen. |
| metsakeskus.1000054803 |
434 |
Keipsalo lounaispuoli |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
454672.00000000 |
6685222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054803 |
Sijaintipaikka on Loviisan saaristossa Keipsalon lounaispuolella hiekka- ja mutapohjalla noin 34 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 20-21 metriä. Runko on ehjä ja alus on rakennettu tasasaumaiseksi. Runko kohoaa pohjasta arviolta 3 metriä.
Puuaines on tummaa ja alus on pellitetty vesirajaan asti. Hylyssä ei ole havaittavissa irtotavaraa, rikiä eikä moottoria. Viistokaikuluotauskuvien perusteella vaikuttaa siltä, että hylyn yli on vedetty pohjatroolilla, mutta aluksen lähiympäristössä ei viistokaikuluotaimella ole havaittu selkeitä irto-osia. Hylyssä ei näytä olevan trooleja tai verkkoja kiinni.
Aluksen ohjauslaitteisto on ruoria lukuun ottamatta paikallaan. Aluksessa on hydraulinen peräsinkoneisto, jonka peräsinkulman osoittimessa on merkintä Robertson, Norway. Peräsin on myös paikallaan.
Sukeltajien havaintojen sekä valokuvien perusteella kyseessä voisi olla uudelleen modifioitu (kierrätetty) alus. Kansirakenteissa on läpivientireikiä, joista osa voisi olla vanhoja mastojen läpivientejä. Rungon pellitys (suojaa laivamadoilta) voi viitata siihen, että alusta olisi käytetty valtameriolosuhteissa. Alus saattaa olla peräisin 1800/1900 -luvun vaihteesta.
Aluksessa havaitun peräsinkoneiston ohjaimen valmistus on aloitettu 1940-luvulla, jonka vuoksi ei ole syytä epäillä hylyn uponneen yli 100 vuotta sitten. Alus on saatettu upottaa tarkoituksella (ks. liitteenä oleva raportti, Timo Laaksonen 20.1.2025).
Hylky löytyi viistokaikuluotaamalla 2020. Ensimmäinen tarkistussukellus tehtiin 2024. |
| metsakeskus.1000054804 |
791 |
Leuvanoja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437855.00000000 |
7143558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054804 |
Leuvanojan itärannalla kaksi tervahautaa n. 170 metrin etäisyydellä toisistaan, joen törmä on hautojen kohdalla suhteellisen jyrkkä. Pohjoisempi tervahauta on noin 12 m läpimitaltaan, päällä kasvaa varttuneita kuusia ja myös nuoria puita. Eteläisempi tervahauta on n. 8 m halkaisijaltaan, päällä kasvaa lähinnä nuoria kuusia, heti pohjoispuolella oli tehty hiljattain metsäharvennusta. Hautojen halssit on kaivettu joelle päin. |
| metsakeskus.1000054806 |
791 |
Pesämaankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437748.00000000 |
7142484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054806 |
Leuvanojan itärannalla kohdalla, missä joki tekee jyrkän mutkan länteen. Tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan, päällä ja ympäristössä kasvaa tiheästi eri lajista puustoa. Halssi on kaivettu joelle päin. |
| metsakeskus.1000054807 |
791 |
Näätäkangas pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436585.00000000 |
7141664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054807 |
Näätäkankaasta koilliseen Leuvanojan pohjoisrannalla, matalan joen törmän reunalla, pohjoispuolisella alueella on tasaista ojitettua suota. Tervahauta on noin 13 m halkaisijaltaan, päällä ja ympäristössä kasvaa tiheästi lehtipuustoa ja nuoria kuusia, haudan pinnalla kasvoi korkeaa aluskasvillisuutta. Halssi on kaivettu joelle päin etelään. |
| metsakeskus.1000054808 |
791 |
Näätäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436697.00000000 |
7141314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054808 |
Laajan ja matalan Näätäkankaan korkeimman alueen pohjoisreunalla, alueella kasvaa tiheää nuorta mäntytaimikko, eteläpuolella on soistunut alue. Pieni n. 7 m läpimitaltaan oleva tervahauta, jossa on kapea noin 4 m pitkä halssi pohjoiseen. Myös haudan päällä kasvaa tiheää nuorta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000054809 |
791 |
Haapala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434792.00000000 |
7141254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054809 |
Viitastenjärven ja Leuvanjärven pohjoispuolella kulkevan Tyngäntien varrella, tiestä n. 70 m etelään. Loivasti etelään laskevan hiekkakankaan lounaisreunalla n. 13 m läpimitaltaan oleva tervahauta, matala n. 50 cm korkea reunavalli, keskuskuoppa on syvyydeltään jotakuinkin samaa luokkaa. Kankaalla oli tehty avohakkuu ja metsänauraus, haudan päälle on jätetty säästöpuuryhmä, auraus on tehty tervahaudan reunoja myöten. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054810 |
791 |
Haapala itä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
435099.00000000 |
7141223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054810 |
Viitastenjärven ja Leuvanjärven pohjoispuolella kulkevan Tyngäntien varrella, tiestä n. 30 m pohjoiseen tasaisella kivikkoisella kankaalla. Paikalla kasvaa nuorta puustoa, pohjoispuolella on ojitettua rämettä. Noin 6 m läpimitaltaan oleva rakenteeltaan hieman epäselvä hiilimiilu, n. 30-50 cm:n kokoisista kivistä ja maasta koostuva n. 70-80 cm korkea reunavalli, keskellä n. 2,5-3 m kokoinen ja n. 60 cm syvä kuoppa, pohjoiseen on tervahaudan halssia muistuttava kaivanto, mutta se ei ole halssi. Miilun päällä kasvaa nuorta puustoa, jonkin verran katajia. Kairauksessa löytyi keskeltä ja ympäriltä hiiltä. Maastokartalle paikalle on merkitty tervahauta. Vuoden 1957 peruskartalle on merkitty heti kohteen länsipuolelle entinen niitty tai laidun, joka on yltänyt molemmille puolille nykyistä Tyngäntietä. |
| metsakeskus.1000054811 |
791 |
Haapakämppä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435656.00000000 |
7141003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054811 |
Viitastenjärven ja Leuvanjärven pohjoispuolella kulkevalta Tyngäntieltä itään Leuvanojan varteen johtavan metsätien päässä, Leuvanojan pohjoispuolella, rantatörmän reunalla. Tervahaudan läpimitta on noin 14 m, päällä kasvaa useampi varttunut kuusi, ympärillä lehtipuita, joitakin vanhoja haapojakin, halssi joelle etelään.
Tervahaudasta noin 10 m kaakkoon on kellarin jäännökseksi tulkittu kuoppa. Kuoppa on n. 4 x 2,5 m reunoista mitattuna, reunoilla matalaa vallia, pinta vankan sammalkerroksen peitossa.
Heti länsipuolella on metsäkämpän jäännös (kohde Haapakämppä 2). Tervahauta on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle ja nykyiselle maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054812 |
791 |
Haapakämppä 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
435641.00000000 |
7141020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054812 |
Viitastenjärven ja Leuvanjärven pohjoispuolella kulkevalta Tyngäntieltä itään Leuvanojan varteen johtavan metsätien päässä, Leuvanojan pohjoisrannalla. Paikalla on metsäkämpän ja siihen liittyvien kahden kellarin jäännökset. Kämpän perustus on n. 10 x 5 m, oviaukko pohjoiseen, hirsikertoja on jäljellä 4-5, eteläreunalla siirrettävä ruostunut pönttöuuni. Kämpän eteläpuolella on joen törmällä kaksi kellarikuoppaa; toinen suorakaiteen muotoinen on n. 3 x 2 m, toinen pyöreähkö kuoppa n. 2,5 m läpimitaltaan, kellareiden syvyys on n. 50- 70 cm, kumpikin oli inventoinnin aikana korkean pintakasvillisuuden peittämä. Ympäristössä kasvaa sekametsää, myös varttunutta puustoa. Kämppä on merkitty vanhoille peruskartoille alkaen vuodesta 1956 ja vielä vuoden 1990 kartalle. Paikan nimi on nykyisellä maastokartalla Haapakämppä. |
| metsakeskus.1000054813 |
791 |
Leuvankangas kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434880.00000000 |
7139376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054813 |
Leuvanjärvestä n. 600 m koilliseen ja Leuvanojasta n. 100 m länteen matalan hiekkakankaan etelälaidalla, ympäröivä alue on pääosin ojitettua rämettä. Ympäröivällä kankaalla oli tehty avohakkuu ja metsänauraus. Paikalla on tervahauta ja kuusi hiilimiilua. Tervahauta on n. 12 m läpimitaltaan, halssi lounaaseen, länsilaidalla on myöhemmin, mahdollisesti puuhiilen valmistuksen yhteydessä kaivettu n. 1,5 m läpimitaltaan oleva ja n. 70 cm syvä kuoppa. Haudan päällä kasvaa mäntyjä. Miilut sijaitsevat jokseenkin rivissä tervahaudan itäpuolella ja yksi vielä tervahaudan luoteispuolella. Miilut ovat n. 1-2 m halkaisijoiltaan ja n. 50-60 cm syviä, kairauksessa pohjalta n. 5 cm paksu hiilikerros, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054815 |
791 |
Leuvanjärvi |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
434311.00000000 |
7138967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054815 |
Leuvanjärven pohjoisrannalle on merkitty kalavajoja, ”Fisbodor”, 1840-luvun pitäjänkartalle ja länsirannalle vielä yksi kalavaja. Järven pohjoisrannalla on suota olevan rannan ja rämeen ympäröimä pieni kohoama, jolla on nykyään hirsi-lauta-rakenteinen vapaa-ajan asunto sekä toinen kevyempi siirrettävä pieni lautarakenteinen mökki. Isomman mökin kohdalle on merkitty rakennus vuoden 1990 peruskartalle, nykyiselle maastokartalle paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Noin 80 m länteen on puolestaan merkitty rakennus vanhimmalle vuoden 1957 peruskartalle. Mökkien ympärillä kasvaa lehtipuustoa. Järven rannalta ei löytynyt jäänteitä 1800-luvun kalavajoista tai muita merkkejä paikan vanhemmasta kalastuksesta. Itäpuolella rannassa on muutamia pitkälle lahonneita puuveneitä ja ainakin yksi puukehikkoon tehty katiska. Leuvanjärvi on yli kilometrin pituinen ja vajaa puoli kilometriä leveä, sen rannat ovat tasaista suota, niitä ympäröivät alueet on ojitettu. Järvi laskettiin 1800-luvun lopulla ja vesitettiin uudelleen 1900-luvun puolivälissä. Länsirannalla pitäjänkartalle merkityn kalavajan kohdalla on uudempia rakennuksia. |
| metsakeskus.1000054816 |
791 |
Leuvankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434242.00000000 |
7139742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054816 |
Leuvanjärvestä n. 800 m pohjoiseen matalalla hiekkaisella mäntykankaalla maastokartalle merkitty tervahauta, heti metsätien länsipuolella, metsätien kohdalla on kulkenut talvitie. Tervahauta on n. 15 m läpimitaltaan, halssi länteen. Haudan länsipuolella, halssista hieman luoteeseen on suorakaiteen muotoinen tervavarasto, joka on n. 8 x 4 m vallien reunoista mitattuna, reunavalli on n. 1 m leveä ja n. 30-40 cm korkea, varaston pohja on n. 20-30 cm luontaista maanpintaa alempana. |
| metsakeskus.1000054816 |
791 |
Leuvankangas |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
434242.00000000 |
7139742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054816 |
Leuvanjärvestä n. 800 m pohjoiseen matalalla hiekkaisella mäntykankaalla maastokartalle merkitty tervahauta, heti metsätien länsipuolella, metsätien kohdalla on kulkenut talvitie. Tervahauta on n. 15 m läpimitaltaan, halssi länteen. Haudan länsipuolella, halssista hieman luoteeseen on suorakaiteen muotoinen tervavarasto, joka on n. 8 x 4 m vallien reunoista mitattuna, reunavalli on n. 1 m leveä ja n. 30-40 cm korkea, varaston pohja on n. 20-30 cm luontaista maanpintaa alempana. |
| metsakeskus.1000054818 |
791 |
Kiikkukangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432744.00000000 |
7137659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054818 |
Leuvanjärvestä n. 1,2 km lounaaseen rämeiden ympäröimällä matalalla hiekkaisella kankaalla, alueen puusto on nuorehkoa mäntykasvatusmetsää. Paikalla on kaksi tervahautaa ja tervapirtin kiuas.
Isompi tervahauta (tervahauta 1) on läpimitaltaan n. 14 m, halssi lounaaseen. Sen kaakkoispuolella oleva tervahauta (tervahauta 2) on n. 10 m läpimitaltaan, halssi koilliseen. Hautojen päällä kasvaa jonkin verran mäntypuita. Tervapirtin kiukaan läpimitta on n. 2,5 m ja korkeus n. 30 cm, kiuas on hajonnut. |
| metsakeskus.1000054819 |
791 |
Suninkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435143.00000000 |
7136785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054819 |
Leuvanjärvestä n. 1,1 km kaakkoon kapeahkolla rämeisiin rajautuvalla Suninkankaalla maastokartalle merkitty tervahauta. Alueen puusto on sekametsää. Metsätien pohjoisreunalla on n. 10 m läpimitaltaan oleva tervahauta, halssi tielle päin. Päällä kasvaa erilajista puustoa. Noin 300 m kaakkoon on sijainnut Sunin tila, paikalle on merkitty rakennuksia vielä vuoden 1990 peruskartalle. Nykyään paikalla on entinen peltoalue, joka on metsittymässä. |
| metsakeskus.1000054820 |
791 |
Ison-Sunin kangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433733.00000000 |
7136262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054820 |
Leuvanjärvestä n. 1,6 km etelälounaaseen maastokartalle merkitty tervahauta Hietaharjuntieltä pohjoiseen kulkevan metsätien varrella, vajaa 10 m tiestä länteen. Hieman ympäristöstään kohoavan kankaan maaperä on hiekkaa, puusto harvaa mäntymetsää. Tervahauta on n. 14 m läpimitaltaan, halssi etelälounaaseen, haudan päällä kasvaa mäntyjä.
Noin 25 m lounaaseen on tervavarasto, joka on n. 15 x 5 m vallin reunoista mitattuna, n. 50 cm korkea ja n. 1 m leveä valli erottuu selvästi, varaston pohja on jonkin verran luontaista maanpintaa alempana. Päällä kasvaa muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.1000054821 |
791 |
Multakaarrot itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433028.00000000 |
7135829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054821 |
Kivijärvestä n. 1,2 km koilliseen, välittömästi Hietaharjuntien pohjoispuolella. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntymetsää. Tervahauta on läpimitaltaan n. 12 m, halssi pohjois-luoteeseen. Päällä kasvaa lähinnä nuoria männyn taimia. Haudan eteläreuna yltää metsätielle. Noin 10 m koilliseen on matala kiveys, josta tuli kairauksessa hiiltä, jäännös voi olla hajonnut tervapirtin kiuas. |
| metsakeskus.1000054822 |
748 |
Multakaarrot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432829.00000000 |
7135767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054822 |
Kivijärvestä n. 1,05 km pohjoiseen ja Hietaharjuntiestä n. 60 m etelään Siikajoen ja Siikalatvan kuntarajan tuntumassa kumpuilevalla hiekkadyynikentällä. Kapean hiekkadyynin länsikärjessä sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan n. 12 m. Haudan päältä on ajettu metsäkoneella, joka on hieman rikkonut maan pintakerrosta, johon oli kuitenkin jo muodostunut uusi kasvillisuus, ajourat erottuvat kuitenkin hyvin. Haudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa mäntypuustoa. |
| metsakeskus.1000054823 |
748 |
Multakaarrot länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432358.00000000 |
7135855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054823 |
Kivijärvestä n. 1,2 km pohjoiseen ja Hietaharjuntiestä n. 50 m etelään. Suhteellisen jyrkän hiekkadyynin eteläreunalla sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan n. 10 m, halssi etelään. Haudan pohjoispuolella kulkeva metsätie leikkaa haudan pohjoisreunaa. Haudan päällä ja lähiympäristössä kasvaa eri-ikäistä mäntypuustoa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054824 |
748 |
Harjuinaho |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
431897.00000000 |
7136414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054824 |
Kivijärvestä n. 1,8 km pohjois-koilliseen ja Hietaharjuntien varrella, tien itäpuolella. Siikalatvan ja Siikajoen nykyisellä kuntarajalla on n. 50 cm korkea rajakivi, joka on asetettu n. 1,5 m halkaisijaltaan olevan röykkiön päälle, röykkiö on kasvillisuuden peittämä ja se voitiin havaita paremmin kairaamalla. Rajakivessä ei erotettu vanhoja merkintöjä, kiven pinnassa kasvaa jäkäliä ja jonkin verran sammalta. Muutamien metrin päässä pohjoiseen on yksi jotakuinkin rajamerkin kanssa samankokoinen linjakivi. Kohdalle on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle entisen Rantsilan ja Pulkkilan pitäjien välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000054825 |
791 |
Harjuinaho 2 |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
431617.00000000 |
7136293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054825 |
Kivijärvestä n. 1,8 km koilliseen ja Hietaharjuntiestä länteen johtavan metsätien varrella Siikajoen ja Siikalatvan kuntarajan tuntumassa. Paikalla on merkitty maastokartalle metsätien eteläpuolelle rauhoitettu puu. Paikalla on vanha varttunut n. 30-metrinen kilpikaarnainen mänty, johon on tehty eri puolille kaiverruksia pilkkoihin, joita on ainakin 5. Kasvun perusteella merkintöjen ikä voi olla 200-vuottakin, itse puu voi olla paljon vanhempi. Selvimmässä pilkassa on alekkain merkinnät LA, KL, joiden välissä pienempi kaiverrus 42, ja alimmaisena ET. Toisella sivulla olevan pilkan alaosassa on vanhaa puumerkkiä muistuttava kaiverrus, pilkoissa voi olla muitakin henkilöiden puumerkkejä, joilla voi olla jo runsaasti ikää. Lisäksi pilkoissa on paljon merkintöjä, jotka eivät erotu selvästi, eikä niitä ryhdytty tarkemmin tulkitsemaan. Kohdalta on kulkenut eteläpuoliselle Kivijärvelle vanha reitti, joka on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle polkuna, samalle kohdalle on merkitty polku tai jonkinlainen metsätie vielä vuoden 1990 peruskartalle, tätä nykyä kulku-ura on aika lailla kasvanut kokonaan umpeen. |
| metsakeskus.1000054826 |
791 |
Jäkälämaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431274.00000000 |
7137353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054826 |
Leuvanjärvestä n. 2,7 km ja Hietaharjuntiestä n. 150 m lounaaseen rämeiden ympäröimällä moreenikankaalla Jäkälämaan korkeimman laen eteläosassa maanottoalueiden välissä. Noin 15 m läpimitaltaan oleva tervahauta, halssi lounaaseen. Haudan päällä kasvaa jonkin verran mäntyjä, ympäröivä metsä on harvaa mäntymetsää, eteläpuolella on tiheää nuorta kasvatusmetsää. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054827 |
791 |
Huhankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
430355.00000000 |
7137017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054827 |
Huhanevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella Huhankankaan eteläosassa, maaperä on hiekkaa ja moreenia, puusto harvaa mäntymetsää. Noin 6 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilu, pohjamuoto on kulmikas, keskellä n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, josta kairauksessa hiiltä, pohjoispuolella on tervahaudan ränniä muistuttava syvennys, mutta kyse ei ole siitä, vaan jostakin muusta kaivannosta.
Noin 30 luoteeseen on rakennuksen perusta, mahdollinen puuhiilen polttoon liittynyt pirtin tai muun rakennuksen pohja. Se on kooltaan n. 6 x 4 m vallin reunoista mitattuna, vallin korkeus n. 50 cm ja se koostuu sorasta ja hiekasta, pohja tasainen, oviaukko lounaaseen. Perustan etelävalliin liittyy pienempi ”perusta”, joka on n. 2 x 1 m, siinä myös muilla sivuilla enimmillään n. 50 cm korkea valli. Kohteen itäpuolitse on johtanut Kivijärven ja Näsälänperän välinen vanha kulkureitti samalla kohdalla, missä myös nykyinen metsäajoura kulkee. Reitti on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle polkuna ja myös alueesta laaditulle vanhimmalle vuoden 1957 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000054827 |
791 |
Huhankangas |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
430355.00000000 |
7137017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054827 |
Huhanevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella Huhankankaan eteläosassa, maaperä on hiekkaa ja moreenia, puusto harvaa mäntymetsää. Noin 6 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilu, pohjamuoto on kulmikas, keskellä n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, josta kairauksessa hiiltä, pohjoispuolella on tervahaudan ränniä muistuttava syvennys, mutta kyse ei ole siitä, vaan jostakin muusta kaivannosta.
Noin 30 luoteeseen on rakennuksen perusta, mahdollinen puuhiilen polttoon liittynyt pirtin tai muun rakennuksen pohja. Se on kooltaan n. 6 x 4 m vallin reunoista mitattuna, vallin korkeus n. 50 cm ja se koostuu sorasta ja hiekasta, pohja tasainen, oviaukko lounaaseen. Perustan etelävalliin liittyy pienempi ”perusta”, joka on n. 2 x 1 m, siinä myös muilla sivuilla enimmillään n. 50 cm korkea valli. Kohteen itäpuolitse on johtanut Kivijärven ja Näsälänperän välinen vanha kulkureitti samalla kohdalla, missä myös nykyinen metsäajoura kulkee. Reitti on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle polkuna ja myös alueesta laaditulle vanhimmalle vuoden 1957 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000054828 |
748 |
Huhanneva kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431264.00000000 |
7135387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054828 |
Huhannevan turvetuotanoalueen ja Kivijärven välisellä matalalla moreenikankaalla. Tervahauta on läpimitaltaan n. 12 m, halssi lounaaseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä ja jonkin verran kuusta, pinta on heinittynyt. |
| metsakeskus.1000054830 |
791 |
Jäärämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
430642.00000000 |
7133396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054830 |
Turvetuotantoalueiden välissä Jäärämäen korkeimman laen eteläpuolella. Kankaalla oli tehty harvennushakkuu, puusto on harvaa mäntymetsää. Tervahauta on läpimitaltaan n. 13 m, halssi koilliseen. Noin 30 m itäkaakkoon laskevassa rinteessä on turpeen ja varpujen peittämä tervapirtin kiukaan jäännös. Se on muodoltaan soikeahko, n. 2 m halkaisijaltaan ja n. 60 cm korkea. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054830 |
791 |
Jäärämäki |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
430642.00000000 |
7133396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054830 |
Turvetuotantoalueiden välissä Jäärämäen korkeimman laen eteläpuolella. Kankaalla oli tehty harvennushakkuu, puusto on harvaa mäntymetsää. Tervahauta on läpimitaltaan n. 13 m, halssi koilliseen. Noin 30 m itäkaakkoon laskevassa rinteessä on turpeen ja varpujen peittämä tervapirtin kiukaan jäännös. Se on muodoltaan soikeahko, n. 2 m halkaisijaltaan ja n. 60 cm korkea. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054831 |
791 |
Paakkilankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431320.00000000 |
7133534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054831 |
Kivijärven lounaispuolella kulkevan metsätien eteläpuolella kivikkoisen ja kallioisen Paakkilankankaan eteläkärjessä, alue oli puuton avohakkuun jäljiltä. Tervahauta on läpimitaltaan n. 15 m, halssi etelään, matalan koivutaimikon peitossa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054832 |
791 |
Kuikkalampi lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432667.00000000 |
7133067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054832 |
Kivijärvestä n. 330 m etelään pienen kivikkoisen mäen itä- ja eteläreunalla. Alueen puusto on mäntyä. Rinteen itäreunalla sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan n. 13 m, halssi itään. Noin 10 m lounaaseen on paksun turvekerroksen ja varpukasvillisuuden peittämä vallin reunoista mitattuna n. 3,5 x 2,5 metrin kokoinen kiviperustus, jyrkkien vallin korkeus on n. 60 cm, keskellä on n. 2 m halkaisijaltaan oleva suorakaiteen muotoinen kuoppa. Muodostelman tarkoitus ei selvinnyt. Tervahauta on merkitty maastokartalle, se on merkitty myös 1840-luvun pitäjänkartalle, joskin merkintä on hieman epäselvä.
Tervahaudan lounais-länsi- ja luoteispuolella on metsässä useita n. 1 metrin mittaisia katkaistuja puita, jotka ovat jo lahonneita, ne sijaitsevat osin rivimäisesti, osin hajanaisemmin. Puut tulkittiin lähihistoriassa tehdyiksi kulkureitin merkeiksi tai muuksi maastomerkinnäksi, esim. osoittamaan alueen rajaa. Puut eivät kuitenkaan sijaitse vanhan polun tai rajalinjan kohdalla. Linjamerkkien sijainnit P:7133017 I:432630 ja P:7133051 I:432623.
Kauempana etelässä on viereisellä kankaalla nosteltu myös pieniä kiviä isojen maakivien päälle, jotka ovat ehkä myös samaa maastomerkintää (P:7132929 I:432573). Vain joistakin puista ja yhdestä kivimerkinnästä otettiin gps-mittaukset ja ne kirjattiin tervahaudan alakohteina, niiden ei voi kuitenkaan tulkita muodostavan arkeologista kohdetta tai osaa siitä. |
| metsakeskus.1000054833 |
791 |
Lahnasmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431598.00000000 |
7132045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054833 |
Lasketusta Lahnasjärvestä n. 250 m pohjoiseen Lahnasmäen etelälaidalla, turvetuotantoalueiden
välissä. Lahnasmäki on kapeahko luoteis-kaakkoissuuntainen kivikkoinen mäki, jonka rinteet laskevat melko jyrkästi ympäröivään suohon ja rämeeseen. Mäellä kasvaa mäntymetsää. Rämeeseen laskevan mäen alaosassa on kaksi tervahautaa, kaksi tervavarastoa ja kaksi tervapirtin kiuasta sekä kuoppajäännös, mahdollinen ”kaivo”. Rakenteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000054835 |
791 |
Ritokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429580.00000000 |
7132470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054835 |
Ritukkaperältä turvetuotantoalueille johtavan Jäärämäentien varrella, heti tien pohjoispuolella, mistä maasto laskee pohjoiseen rämeelle. Tien varsi oli tervahaudan kohdalla ja ympäristössä tiheää pusikkoa, ja näkyvyys oli olematon, tervahauta voitiin kuitenkin tunnistaa paikalta. Hauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi koilliseen. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054836 |
791 |
Värmännönkaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
426970.00000000 |
7132888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054836 |
Ritukkaperältä luoteeseen, kantatieltä 88 lounaaseen johtavan metsätien ja pienen Köyryojan välissä matalan hiekkakankaan reunalla. Alueella kasvaa mäntymetsää. Hauta on n. 13 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen, päällä kasvaa mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000054838 |
889 |
Matkalamminsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481421.00000000 |
7188991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054838 |
Matkalammesta noin 200 m etelälounaaseen ja Puolangantieltä noin 230 m pohjoisluoteeseen. Kyseessä on lähellä hiekkamoreenisen kangasniemekkeen luoteiskärkeä sijaitseva, halkaisijaltaan noin 18 m metrin laajuinen pyöreähkö tervahauta. Siinä on 0,5–1,0 m korkuiset vallit ja halssi, joka on luoteeseen. Inventoinnin 2024 aikana tervahaudan alue oli nuorehkoa sekametsää. |
| metsakeskus.1000054840 |
599 |
Fagerbackmossen |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
297653.00000000 |
7045596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054840 |
Tervahauta, halkaisija noin 19 m. Konetunnistettu laserkeilausdatasta (5p). Ei varmistettu maastossa. Halssi antaa ilmeisesti itään kohti Fagerbackaa, johon kohde todennäköisimmin muutenkin liittyy. |
| metsakeskus.1000054841 |
683 |
Niskalampi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
476230.00000000 |
7333058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054841 |
Kohde havaittiin 5p-aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta.
Paikalla on nelikulmainen n. 6 x 6 m kokoinen kämpänraunio. Piisi visualisoituu kämpän koillisnurkkaan. Kämpän keskusta on kuopalla ja sen luoteisseinän ulkopuolella on havaittavissa kaksi n. 1,5 m levyistä maakuoppaa. Vanha ajoura kulkee aivan kämpän länsipuolelta, mutta ei vaikuta vahingoittaneen kämpän rakenteita. Kämppä ei ole havaittavissa yhdessäkään saatavilla olevassa historiallisessa ilmakuvassa, joista vanhin ajoittuu vuoteen 1958. Kohde ajoittunee ainakin 1900-luvun alkupuolelle sotia edeltävään aikaan.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054842 |
599 |
Fagerbacken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
298336.00000000 |
7045342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054842 |
Tervahauta Fagerbackenista itäkoilliseen sijaitsevalla kohoumalla. Rakenteen läpimitta on noin 15 m. Konetunnistettu laserkeilausdatasta (5p). Ei tarkastettu maastossa. Halssi antaa ilmeisesti luoteeseen ja mäellä on mahdollisesti tervahaudan rakentamiseen liittyviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000054843 |
777 |
Lohikangas länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
612799.00000000 |
7187670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054843 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054844 |
683 |
Tanelinlampi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
478462.00000000 |
7336121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054844 |
Tanelinlammen länsirannalla, noin 25m päässä vesirajasta on 8 x 12,7 metrin kokoinen suorakaiteenmuotoinen rakennuksen jäännös, jonka keskellä on 2.3 x 2.1 metrin kokoinen, 50 senttimetriää korkea kiuas. Rakennuksen pitkä sivu on pohjois-etelä -suuntainen. Kiukaassa on myös tiiltä. Osassa tiilistä on teksti "D.Ch.F." , jonka alla toisella rivillä "BORNH", teksti katkeaa tiilen katkeamiskohtaan. Rakennuksen päällä kasvaa noin 50 -vuotias puusto.
Rakennuksen kaakkoispuolella lammen rannassa on toinen, 6.3 x 6.7 metrin kokoinen rakennus Rakennus on lahonnut alhaalta siten, että katon päätykolmion muoto on rakennuksen toisesta päästä hahmotettavissa. Eteläseinässä oleva luukku tulkittiin lantaluukuksi, sen takana oli maakasa, joka on mahdollisesti ollut lantaa. Lantaluukun ja oviaukon ylimmät puut on veistetty kolmelle vaakasuuntaiselle lovelle, jotka ovat mahdollisesti koristeita. Rakennuksen hirret on tilkitty seinäsammalilla.
Rakennuksista lounaaseen metsässä, noin 60 metrin päässä rannasta on 3,2 x 1.4 m
kokoinen suorakaiteenmuotoinen puusta rakennettu lavamainen rakenne. Kyseessä saattaa olla vesipasan jäännös.
2025: Yllä mainituista, talli on havaittavissa vielä 1958 ja 1959 ilmakuvissa koko lailla kokonaisena, mutta kämppä ei. Kämpän kohdalla kuitenkin havaitaan aukio, joka viittaisi siihen, että kämppä on purettu pois 1900-luvun puolivälissä. Kokonaisuutena arvioiden kohde ajoittunee näin ollen 1900-luvun alkupuolelle, mahdollisesti sotia edeltävään aikaan. |
| metsakeskus.1000054845 |
236 |
Metsäkytömaa |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
336515.00000000 |
7047827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054845 |
Tervahauta sijaitsee mäenrinteessä noin puoli kilometriä Jyväskyläntiestä länteen. Haudan itäpuolella kulkee polku. Haudan läpimitta on noin 18 metriä. Havainto tervahaudasta perustuu lidariin ja maastokarttamerkintään, sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054846 |
683 |
Mätäsjoki |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
477493.00000000 |
7337867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054846 |
Kohteessa on halkaisijaltaan noin 4 metrin kokoinen, korkeudeltaan 1.2 metrinen kivikasa,
joka on kasattu vaihtelevan kokoisista kivistä. Mahdollisesti rakennuksen kiuaskiveys.
Seinälinjoja ei ole näkyvissä.
2025: Vanhimmassa saatavilla olevassa ilmakuvassa (1959) ei paikalla näy rakennusta. LiDAR-aineistossa ei kiukaan ympäristössä näy rakennusjäännöstä. Mikäli kyseessä on rakennuksen kiuas, se voi olla iältään niin vanha, että se täyttää muinaisjäännöksen kriteerit. Kohde tulee tarkastaa maastossa uudelleen. |
| metsakeskus.1000054847 |
777 |
Ruokojärvi luode |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
600985.00000000 |
7192524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054847 |
Kohteessa on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän PAVE:n mukaan hiilimiilu. Maastokartassa on tervahautamerkintä. Miilun halkaisija noin 10 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054848 |
777 |
Jussinlahti 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600139.00000000 |
7193397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054848 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija 12 metriä. Maastokarttamerkintä, Metsähallituksen paikkatietojärjestelmä PAVE ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054849 |
564 |
Järvenpäänkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
479439.00000000 |
7199947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054849 |
Kohde sijaitsee Iso-Vuotto-nimisen järven kaakkoispuolella, Järvenpäänkangas nimisellä kangasharjulla, harjanteen itäpäässä. Alueen puusto on nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus on sammalta ja puolukanvarpua. Harjanne on hyvin kivinen.
Kohde on pienikokoinen kuoppamiilu. Pyöreän miilun halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys noin metrin. Kuopasta kairatun näytteen hiilikerroksen paksuus on noin 15 senttimetriä. Kuopan maa-aines on hyvin kivistä, mutta koepistossa kivissä ei havaittu palojälkiä. |
| metsakeskus.1000054850 |
777 |
Tervahaudantie 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599233.00000000 |
7193799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054850 |
Kohteessa on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän PAVE:n mukaan tervahauta. Maastokarttamerkintä. Halkaisija 9,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054851 |
564 |
Navettamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480097.00000000 |
7206078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054851 |
Kohde sijaitsee Navettamaa-nimisen kivikkoisen kankaan itäpäässä, suon laidassa, pienellä hiekkaterassilla. Alueen puusto on mäntymetsää. Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Asuinpaikan alue on vastikään avohakattu ja äestetty.
Kohteelta havaittiin pienialainen kvartsikeskittymä. Äestysurista löydettiin kvartsi-iskoksia ja ainakin yksi kvartsiydin. Löydöt jätettiin paikoilleen. Löydöt keskittyvät hakkuuaukion pohjoiskulmalle, jossa on myös havaittavissa alueen tasaisin ja vähäkivisin hiekkaterassi. Kvartsilöytöjä tehtiin kuitenkin harvakseltaan noin 100 metrin matkalta hakkuaukion luoteissivun suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000054851 |
564 |
Navettamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
480097.00000000 |
7206078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054851 |
Kohde sijaitsee Navettamaa-nimisen kivikkoisen kankaan itäpäässä, suon laidassa, pienellä hiekkaterassilla. Alueen puusto on mäntymetsää. Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Asuinpaikan alue on vastikään avohakattu ja äestetty.
Kohteelta havaittiin pienialainen kvartsikeskittymä. Äestysurista löydettiin kvartsi-iskoksia ja ainakin yksi kvartsiydin. Löydöt jätettiin paikoilleen. Löydöt keskittyvät hakkuuaukion pohjoiskulmalle, jossa on myös havaittavissa alueen tasaisin ja vähäkivisin hiekkaterassi. Kvartsilöytöjä tehtiin kuitenkin harvakseltaan noin 100 metrin matkalta hakkuaukion luoteissivun suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000054852 |
777 |
Iso-Hoikka luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598455.00000000 |
7193799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054852 |
Kohteessa on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän PAVE:n mukaan tervahauta. Lidar-havainto. Halkaisija 13 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054853 |
564 |
Kiihtelysmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472452.00000000 |
7211052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054853 |
Tervahauta sijaitsee Kiihtelysmaa-nimisellä kankaalla, Hirvisuon keskellä. Alueen puusto on tiheää nuorta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on 16 metriä ja sen syvyys on noin 80 cm. Halssi suuntautuu länteen. Tervahauta on vaurioitunut äestyksessä. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054854 |
615 |
Väärähaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
484172.00000000 |
7231353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054854 |
Hiilimiilu sijaitsee hakkuuaukiolla, pienellä hiekkasaarekkeella. Aukiolla kasvaa muutamia siemenpuiksi jätettyjä vanhoja mäntyjä. Aukion ympärillä kasvaa tiheä nuori männyntaimikko. Aukion maanpinta on kevyesti äestetty. Aluskasvillisuutena on kanervaa, variksenmarjaa ja jäkälää. Hiilimiilun sisällä kasvaa suopursua.
Kohde on pieni nelikulmainen 7 x 6 metrin kokoinen kuoppamiilu. Miilun syvyys on noin 1,5 metriä. Keskuskuopan pohjalla on vettä. Kairanäytteessä hiilikerroksen paksuus oli noin 20 senttimetriä. Paikallisessa perimätiedossa paikkaa on pidetty piilopirtin perustuksina. |
| metsakeskus.1000054855 |
615 |
Ruosteaho |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
484717.00000000 |
7233133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054855 |
Kuoppajäännökset sijaitsevat Ruosteaho-nimisen, Huttusuohon pistävän harjanteen pohjoispäässä. Kyseessä on laajemman Rautionharjun pohjoisin pää. Niemekkeen kärjessä havaittiin neljä pyyntikuopaksi tulkittua kuoppajäännöstä. Alueen puusto on nuorta istutettua mäntymetsää. Pyyntikuoppien tarkemmat kuvaukset on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000054856 |
615 |
Kivioja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487959.00000000 |
7242304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054856 |
Kohde sijaitsee Kiviojan törmällä, hakkuuaukean laidalla. Paikalla on suuri selkeäpiirteinen tervahauta, joka on kaivettu törmän reunaan. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 20 metriä ja vallit ovat noin 5 metriä leveät. Haudan syvyys keskeltä on noin 1,5 metriä ja vallin korkeus noin metrin. Tervahaudan pohjalla on 10 senttimetriä nokista hiekkaa ja alla kova musta kerros. Hautaa on siis käytetty pitkään. Halssi suuntautuu itään ojalle päin. Kooltaan halssi on noin 5 x 2 metriä ja jatkuu vallin halki. Vallit levenevät hieman halssin kohdalla.
Halssilta on matkaa ojalle noin 10 metriä. Oja lienee ollut veneellä kuljettavissa. Tervapirtin kiuas sijaitsee noin 30 metriä tervahaudasta etelään sekametsässä. Kiuas on vain metrin päässä törmän laidasta, joten rakennus on jatkunut kiukaasta länteen. Kiukaan mitat olivat 2 x 1,5 x 0,4 metriä. Kiukaan pohjoispuolella on 1,5 x 1 metrin painanne. Eteläpuolella oleva kumpu on maatunut muurahaiskeko. |
| metsakeskus.1000054857 |
615 |
Rytilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496912.00000000 |
7257862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054857 |
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 16 metriä. Yksittäisen vallin leveys on noin 3 metriä ja sen korkeus on noin 1 metri. Hautaosan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys on noin 1,8 metriä vallin yläosasta keskelle katsottuna. Halssi on suunnattu lounaaseen kohti lähellä olevaa järveä. Halssin pituus on noin 6 metriä, syvyys noin 2 metriä ja leveys noin 3 metriä.
Halssin ja järven välissä on mökkitie. Tervahaudan ympäristö on mäntymetsää, ja haudasta itään on rakennettu mökki. Hautaosa ja vallit ovat pääosin puuttomia, mutta vallien päälle on kasvanut horsmaa ja varvikkoa. |
| metsakeskus.1000054858 |
615 |
Keihäspalo |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
514388.00000000 |
7275075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054858 |
Kivilatomus sijaitsee Keihäspalo-nimisen, hyvin kivikkoisen ja ympäristöstään erottuvan harjanteen kakkoispäässä, Majovasuohon pistävällä niemekkeellä, sen lounaisrinteellä, pienellä tasanteella. Alueen puusto on vastikään avohakattua mäntymetsää. Hakkuuaukio on äestetty.
Matalan latomuksen halkaisija on noin 4 metriä ja korkeutta sillä on noin 30 senttimetriä. Latomus on koottu noin 20–30 senttimetrisistä kivistä pariin kerrokseen. Koepistossa kivien alta todettiin huuhtoumakerros. Latomus sijaitsee rinteessä ja sen koillisreuna ”häviää” rinteeseen. Lounaanpuoleisen sivun rajaus on selkeän pyöreä. Latomusta peittää kauttaaltaan sammalkerros, josta päällimmäiset kivet pistävät hieman läpi.
Kyseessä on tyypillinen rautakautinen sisämaan matala lapinraunio-tyyppinen hautarakenne. Alueelta ei havaittu viitteitä muista vastaavista rakenteista. |
| metsakeskus.1000054858 |
615 |
Keihäspalo |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
514388.00000000 |
7275075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054858 |
Kivilatomus sijaitsee Keihäspalo-nimisen, hyvin kivikkoisen ja ympäristöstään erottuvan harjanteen kakkoispäässä, Majovasuohon pistävällä niemekkeellä, sen lounaisrinteellä, pienellä tasanteella. Alueen puusto on vastikään avohakattua mäntymetsää. Hakkuuaukio on äestetty.
Matalan latomuksen halkaisija on noin 4 metriä ja korkeutta sillä on noin 30 senttimetriä. Latomus on koottu noin 20–30 senttimetrisistä kivistä pariin kerrokseen. Koepistossa kivien alta todettiin huuhtoumakerros. Latomus sijaitsee rinteessä ja sen koillisreuna ”häviää” rinteeseen. Lounaanpuoleisen sivun rajaus on selkeän pyöreä. Latomusta peittää kauttaaltaan sammalkerros, josta päällimmäiset kivet pistävät hieman läpi.
Kyseessä on tyypillinen rautakautinen sisämaan matala lapinraunio-tyyppinen hautarakenne. Alueelta ei havaittu viitteitä muista vastaavista rakenteista. |
| metsakeskus.1000054859 |
148 |
Koierivaara |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
513274.00000000 |
7598722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054859 |
Yksittäinen purnu sijaitsee Koierivaaran koillisosassa, Eskottijoenkurun pohjoisosassa, joen länsipuolella. Purnu sijaitsee rakkakivikossa kurun törmän päällä. |
| metsakeskus.1000054862 |
758 |
Joukhaispää kaakko |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
541548.00000000 |
7570930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054862 |
Retkeilijän löytämä kivirakenne Joukhaispään kaakkoisrinteellä, puron uomassa. Kohde voi mahdollisesti olla purnu tai ehkä tilapäinen tulipaikka. |
| metsakeskus.1000054865 |
615 |
Säkkisenlammit |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
536329.00000000 |
7277607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054865 |
Ympäristön kuvaus
Hiekkainen tasanne lammen lounaispuolella, kuivahko mäntykangas.
Kuvaus
2010: Kaakko-luode suuntaisen rakennuksen jäänteet; mitat 10,5 x 6,5 m; kaakkoispuolella isompi huone (7 x 6,5 m, ilmeisesti tupa) jossa seinien kohdalla maatuneet hirret. Koillisnurkassa on uunin jäänteet (mitat 2 x 1,8 x 0,5 m). Luoteisosassa on rakennuksen lisäosa (mitat 3 x 6,5 m);seinien kohdalla on maatuneita hirsiä jäljellä. sisällä on kaksi kuoppaa ( mitat n. 0,8 x 0,6 m, syvyys 0,4 m ja 0,6 m). Rakennuksen lounaispuolelle on 1,2 x 0,9 x 0,8 m mittainen kuoppa. Uunin päällä kasvaa iso koivu, ja rakennuksen sisätilassa useita kuusia. Rakennus sijaitse Kansallispuiston puolella n. 5 m rajasta.
2023: Kohde on kunnossa. |
| metsakeskus.1000054866 |
615 |
Tunturioja 3 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
536735.00000000 |
7278841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054866 |
Ympäristön kuvaus
Kuusivaltainen sekametsä, Tunturiojaan laskeva lähdehaara virtaa parinkymmenen metrin päässä idän puolella.
Kuvaus
2000: Päärakennuksen kehä 6 x 7m. Sen lisäksi kahden muun rakennuksen jäänteet pihapiirissä.
2023: Paikalla havaittiin kahden rakennuksen pohja. Aiemmin havaittua kolmatta rakennusta ei nyt hahmotettu paikalla. Savottakämppien ohessa on usein ollut myös talli ja/tai sauna, ja luultavasti jompikumpi, ellei molemmat, jäi nyt havaitsematta. Rakennusten 1 ja 2 tarkemmat tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000054867 |
832 |
Vaara-Salminen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
555936.00000000 |
7295208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054867 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vaara-Salmisen koillisrannalla, Iso-Rusamon länsirinteen juurella. Savottakämppä on rakennettu suhteellisen kostealle paikalle. Paikalla kasvaa kuusia ja koivuja melko tasaisessa suhteessa. Aluskasvillisuus koostuu sammalista, varvuista ja saniaisista.
Kuvaus
2000: Kehä 7 x 15m. Tulisija keskellä. Rakennettu 1930-luvulla.
2023: Paikka paikoin hankalasti hahmotettavan kämpänpohjan kooksi mitattiin nyt 7 x 7 m, joten luultavasti kämpän pohja on ollut selkeämpi edellisellä maastokäynnillä. Toisaalta suunnilleen nyt mitatun kokoinen pohja hahmottuu vuoden 1959 ilmakuvalla. Nyt mitatulla alalla on kamiinan jäännökset hieman lounaisnurkan suunnalla. Järven puolella on mahdollisesti kivijalkaan kuulunut suurempi kivi.
Tietojen mukaan kyseessä on savottakämppä 1930-luvulta. |
| metsakeskus.1000054868 |
151 |
Korpilahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
223074.00000000 |
6898488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054868 |
Inventointi 2023-24:
Hyvin pienikokoinen tervahauta sijaitsee heti metsäkoneen ajouran luoteispuolella, noin 150 metriä Korpelankyläntieltä koilliseen. Tervahaudasta on jäljellä kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Kuoppaa ympäröi heikkopiirteinen valli, joka on noin yhden metrin levyinen. Kuopan syvyys on noin 0,7 metriä. Kuopan eteläpuolella sijaitsee halssimainen kaivanto, joka on pituudeltaan noin 2 metriä ja leveydeltään 0,7 metriä. Halssin syvyys on noin 0,5–1 metriä. Kuopan sisäreunasta otettiin maakairanäyte, josta havaittiin 10–15 cm paksuinen hiilensekainen maakerros heti pintamaan alta. Hiiltyneen kerroksen alla oli puhtaampaa hiekkamaata. Kyseessä on todennäköisesti kotikäyttöinen ja sitä myötä pienikokoinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000054869 |
151 |
Haanpää |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
222923.00000000 |
6898533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054869 |
Inventointi 2023-24:
Paikalla on rakennuksen perustukset, jonka koko on noin 7 x 4 metriä. Maaperusta erottuu noin 0,8 metriä leveänä ja noin 0,2 metriä korkeana vallina. Perustuksen molemmissa päissä on noin 1,2 metriä syvät kuopat, jotka ovat ilmeisesti maakellarikuoppia. Perustan koillisreunalla on laakakivistä ladotun uunin/kiukaan jäännös, joka on halkaisijaltaan noin 1,2 metriä ja noin 0,7 metriä korkea. Perustuksen päällä kasvaa tiheää kuusi/koivumetsää. Vuoden 1846 pitäjänkartalle ja vanhoille peruskartoille kohdalle ei ole merkitty rakennusta. Vanhoilla peruskartoilla ja nykyiselle peruskartalle paikan pohjois- ja eteläpuolella on merkitty viljelysalueita.
Paikalle on merkitty talo vuoden 1941 taloudellisessa kartassa. Vuoden 1957 ilmakuvassa paikalla erottuu autio pihapiiri, mutta ei pystyssä olevia rakennuksia. |
| metsakeskus.1000054870 |
151 |
Lassinkeidas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
225790.00000000 |
6900330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054870 |
Inventointi 2023-24:
Alueelle kaivetun ojan eteläreunalla on rajamerkki. Rajamerkin koko on noin 1 x 1 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,5 metriä. Sen kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa. Rajamerkin keskellä on pystyssä kaksi kiveä, joista suurempi on kooltaan noin 0,5 x 0,3 metriä ja pienempi 0,2 x 0,15 metriä. Kivistä ei havaittu merkintöjä. Rajamerkki paikannettiin vuoden 1846 pitäjänkartalta, jolloin kohdalla on ollut Kärjenkosken, Willamon ja Wanhakylä -nimisten kylien rajan taitekohta. Raja on merkitty myös vuoden 1972 peruskartalle ja nykyään kohdalla on kiinteistörajojen taitekohta. |
| metsakeskus.1000054871 |
151 |
Eteläjärvenmaa |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
226090.00000000 |
6900823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054871 |
Inventointi 2023-24:
Rajamerkki sijaitsee välittömästi Eteläjärven metsätien koillispuolella, tiestä noin 20 metriä koilliseen. Rajamerkki koostuu sammaleen peittämästä kivijalustasta, sekä sen päällä erottuvasta viisarikivestä. Jalustan koko on noin 1,2 x 1,2 metriä ja rajamerkin korkeus on 0,5 metriä. Rajamerkin päällä kasvaa tiheää pajukkoa. Rajamerkki paikannettiin vuoden 1846 pitäjänkartalta, jolloin kohdalla on ollut Willamon ja Wanhakylä -nimisten kylien rajan taitekohta. Raja on merkitty myös vuoden 1972 peruskartalle ja nykyään kohdalla on kiinteistörajojen taitekohta. |
| metsakeskus.1000054878 |
765 |
Halla-aho 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586669.00000000 |
7106475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054878 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054879 |
202 |
Koroinen |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
253482.00000000 |
6707619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054879 |
Pieneltä mäeltä, entiseltä peltosaarekkeelta, on löytynyt palanutta savea ja palanutta luuta nokisesta maasta (Ilppari ILM28938). Paikkaa ympäröi Piikkiön keskustaajaman rakennukset. |
| metsakeskus.1000054881 |
765 |
Hakala itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
579943.00000000 |
7106582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054881 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054883 |
765 |
Rasala länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
580058.00000000 |
7106701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054883 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 19,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054886 |
148 |
Ruovddávárri etelä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555279.00000000 |
7723519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054886 |
Metsähallituksen työntekijän havaitsema pyyntikuoppajono, erottuu myös laserkeilausaineistossa. Pyyntikuopat sijaitsevat Ruovddávárrin eteläosassa, rinteen alaosassa. Kuopat ovat noin 380 m pitkänä lounas-koillinen suuntaisena jonona. Ne ovat kahdessa ryhmässä, joiden välissä on noin 70 m katkos. Lounaisosassa on yhdeksän kuoppaa ja koillisosassa yksitoista. Kuopista noin 200 m lounaaseen sekä pohjoiseen on myös kuoppajonot.
Alueen maaperä on hiekkaa ja alueella on hiekkapaljastumia.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054887 |
625 |
Pöytäpuu |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382347.00000000 |
7146809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054887 |
Maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-laserkeilausaineiston perusteella paikalla on tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054888 |
625 |
Kissapökönkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380475.00000000 |
7147774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054888 |
Maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-laserkeilausaineiston perusteella paikalla on tervahauta. Maastokartelle merkittyä kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054889 |
790 |
Koskelon silta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
283952.00000000 |
6810506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054889 |
Historialliseen Laidetiehen kuuluva entinen kivisilta, joka romahtaneelta osaltaan on korvattu puusillalla. Tie on ollut käytössä 1960-luvulle saakka, jolloin nykyinen Sastamalantie valmistui. Kohde sijaitsee syvässä notkelmassa, jossa jokiuoman laidat ovat peitteiset.
Kohteeseen liittyy sillan kiviperustukset sekä pengerrykset. Tie kulkee pengerryksen päällä. Kivisillan rakenteita on Rautajoen kummallakin rannalla, lounaispuolella sillan rakenteisiin voidaan lukea myös 15 m pitkä pengerretty tieosuus. Kivisilta on keskeltä sortunut ja sortunut osa on myöhemmin korvattu nykyisin käytössä olevalla kevyenliikenteen puusillalla. Todennäköisesti nykyisin paikalla havaittava kivisillan rakenne on peräisin 1800-luvulta.
Siltaan ja tiehen liittyvien rakenteiden lisäksi kohteen läheisyydessä sijaitsee kivipato sillan luoteispuolella sen välittömässä läheisyydessä. Rakenne on kuitenkin ilmeisesti siltaa nuorempi ja tehty todennäköisesti lammen aikaansaamiseksi. |
| metsakeskus.1000054890 |
149 |
Varvarinsuo 8 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
323203.00000000 |
6669535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054890 |
Lidar-materiaalin perusteella tunnistettu hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054893 |
475 |
Kinkakärret |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
215560.00000000 |
6975226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054893 |
Inv. 2024: Objektet är beläget i skogsmark cirka en kilometer sydväst om Lidens gård i Petalax. På den nuvarande fastighetsgränsen finns ett gammalt gränsmärke. Gränsmärket består av en fyrkantig stenläggning (1,5 x 1,5 m) och en centralsten i mitten. Det finns åtminstone två stenlager i läggningen. Gränsmärket är delvis mosstäckt. I mitten av gränsmärket har man nyligen rest upp en käpp. På Malax-Petalax sockenkarta från år 1846 finns det en byenklavs gräns som motsvarar den nuvarande fastighetsgränsen. |
| metsakeskus.1000054895 |
280 |
Storängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
212922.00000000 |
6970643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054895 |
Inv. 2024: Objektet är beläget cirka 500 meter nordöst om Stormossvägen. Kommungränsen mellan Korsnäs och Närpes kommun ligger strax öster om objektet. I en nyligen gallrad tallskog hittades ett lågt och otydligt stenröse eller en stenläggning. Omkring objektet finns många nedslagna stammar. Objektet är markerat som ”forngrav” på grundkartan men är inte tidigare känt som fornlämning. Röset är ovalformat, diametern är cirka 3-4 m, och höjden 0,4 m. Röset är helt täckt av mossa och därmed svårt att identifiera. Under inventeringen avlägnades en 30 x 40 cm stor ruta av mossa och undervegetation bort för att kunna se formen lite tydligare. |
| metsakeskus.1000054897 |
790 |
Luojoentien silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
271519.00000000 |
6803688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054897 |
Paikalle on merkitty silta Senaatin kartaston (mittaus 1907) karttaan. Siltaan liittyvää tielinjaa ei ole merkitty senaatinkarttaan, mutta se näkyy 1930-luvun peruskartassa. Kyse on Raukon kartanon paikallisliikenteeseen liittyvästä kulkuväylästä, joka on saattanut olla olemassa jo 1700-luvulla, sillä tielinjauslinjaus voidaan hahmotella isojakokartan perusteella. Sillan läheisyydessä on Raukon kartanon torpan paikka, joka on merkitty isojakokarttaan. Silta on oletettavasti iältään yli satavuotias eikä se ole enää käytössä.
Pellon pohjoisranta on pitkään ollut kesannolla, kun taas etelärannalla Luojoentien varrella on uudisrakennuksia.
Paikalla on vanhan holvatun kivisillan raunio. Rakenteen leveys on alun perin ollut noin 4 m, romahtaneena raunion leveys on noin 5 m. Joen eteläpuolelle on tehty sillalle johtava pengerrys. |
| metsakeskus.1000054898 |
790 |
Raukon silta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
271895.00000000 |
6803322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054898 |
Raukon silta on ensi kertaa merkittynä 1640-luvun maakirjakarttaan. Silta on osa keskiaikaisen Laidetien linjausta. Kohteen ympäristö koostuu Luojoen asutus- ja viljelymaisemasta, Raukon maakirjakylästä ja 1600-luvulla muodostetusta säterikartanosta. Lähistöllä on myös kartanon torppia, myllyjä ja eri-ikäisiä tielinjoja. Kivisilta kuuluu vanhaan Kokemäenjokea seuraavaan, käytöstä poistuneeseen Kiikka-Keikyä maantiehen. Paikalta risteää kohti luodetta Luojokea seuraava paikallistie. Sillan välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella on myllyraunio (Luojoen mylly, 1000054643).
Nykyinen silta on kaksiaukkoinen silta, jonka kaiteet ja sillan laitimmainen kivikerta on romahtanut. Silta on tehty suorakaiteen muotoisista kivistä. Sillan kansirakenteisiin kuuluu sementtisten tolppien jäänteet. Sillan pituus on 6 m, leveys 3 m ja korkeus 2 m. Tämä rakenne lienee peräisin 1900-luvun alusta. On mahdollista, että samalla paikalla on jo keskiajalla sijainnut silta, mutta hyvin mahdollista on myös se, että näiden vanhimpien siltojen rakenteet ovat tuhoutuneet rakennus- ja korjaustöissä. Selkeästi vanhempia siltarakenteita paikalla ei havaittu. Nykyisin sillan yli kulkee peltotie, joka on merkitty nykyiselle (2013) peruskartalle. Kohde on ollut käytössä maantienä vielä 1900-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.1000054899 |
202 |
Varesvuori |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
251076.00000000 |
6707926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054899 |
Mäen etelärinteeltä on havaittu metallinetsinnän yhteydessä vuonna 2024 rautakuonaa, pronssikulkunen sekä kivijalka (Ilppari ILM29630). Pukkilan ja Varesvuoren vuonna 1815 mitattuun tiluskarttaan paikalle on merkitty rakennus. |
| metsakeskus.1000054900 |
710 |
Norråkersträsket 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
292645.00000000 |
6652999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054900 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Ilmoittajan mukaan röykkiö on halkaisijaltaan n. 6 metriä tai isompi ja rakennettu jyrkän kallion reunalle rakennettu. Korkeutta röykkiöllä on noin 1 metri. Se on koottu pääosin päänkokoisista kivistä, mutta joukossa on myös muutama isompi. Röykkiön keskellä on kuoppa, ja osa kivistä levinnyt röykkiön eteläpuolelle.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja kohteelta puuttuu aluerajaus. Lähiympäristössä on useita muita samantyyppisiä röykkiöitä suurin piirtein samalla korkeudella m mpy. |
| metsakeskus.1000054901 |
710 |
Norråkersträsket 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
292459.00000000 |
6653101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054901 |
Kansalaisilmoitukseen perustuva kohde. Soikion muotoisen röykkiön mitat ovat noin 10 x 7 metriä. Röykkiö on keskeltä kuopalla ja pisimmältä sivultaan suurin piirtein rantaviivan suuntainen. Eteläreunalta kiviä on vyörynyt jonkin verran alas kalliolta.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054905 |
148 |
Oiavvošvárája |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
558183.00000000 |
7724895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054905 |
Metsähallituksen työntekijän havaitsema pyyntikuoppajono, erottuu myös laserkeilausaineistossa. Kohde sijaitsee Näätämöjokeen pohjoisesta laskevan Oiavvošvárájan varrella, ulottuen Oiavvošvárluobbalat järvelle saakka. Kuoppajono on noin 1,8 km pitkä ja muodostuu 91 kuopasta. Se on eteläosastaan lähes pohjois-etelä suuntainen ja kaartuu pohjoisessa koilliseen. Kuopat ovat paikoin tiheinä ryhminä ja paikoin harvemmassa, useissa paikoissa kuoppien välit ovat kymmeniä metrejä.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054909 |
280 |
Stormoss |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
211821.00000000 |
6971085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054909 |
Inv. 2024: Stenröset ligger cirka 280 meter norr om Stormossvägen och är markerat på grundkartan. Terrängen består av blandskog där det växer mestadels granar och björkar. Norr om objektet finns utdikade myrmarker. Röset är rundformat (diam. 12 m, höjd 1 m). I mitten finns en rund grop (diam. 0,5 m) som antagligen är grävd. Röset är täckt av mossa. Det verkar som att ett antal stenar har rasat ner till den norra och sydvästra sluttningen. Mitten av röset är trädlöst men det växer gamla granar i kanterna. Områdets teoretiska höjdläge motsvarar tidig järnålder och till sin form liknar lämningen förhistoriska gravrösen. I närområdet finns dock ängsmarker och bosättning som är markerade också i den gamla sockenkartan från år 1845. Det är alltså möjligt att objektet kunde vara historiskt. |
| metsakeskus.1000054910 |
743 |
Heralankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
279645.00000000 |
6992888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054910 |
Museoviraston koekaivausryhmän käynti paikalla 2024:
Paikalla käytiin, koska Troiharin Isosaaren kaivauksella vieraillut paikallinen mies kertoi Ylistaron Järvirannan melalöydöstä, jonka lähellä on kangasmaastoa, kivikautiselle asuinpaikalle soveliasta. Kyseinen melalöytö KM 29476, on ajoitettu kivikaudelle 4000+/-70 BP (Su-3265) ja se on muinaisjäännösrekisterissä tunnuksella 1000048196 (Kirvesneva) nyt löydetystä kivikautisesta asuinpaikasta n. 500 metriä luoteeseen. Maastokäynnillä Järven talon edustalta, peltotörmältä, löytyi kvartsia ja liuskeiskoksia n. 250 metrin matkalta kartan osoittamalta alueelta. Avoimena olevia peltoja ei tarkasteltu tämän laajemmalle, eli kyseessä on asuinpaikan minimilaajuus. Olosuhteet eivät pellon avoimuudesta huolimatta olleet optimaaliset sillä pellon pinta oli kuiva ja sille oli hiljakkoin levitetty lietettä. Asuinpaikka ajoittunee korkeutensa perusteella kivikauden lopulle, todennäköisesti jokseenkin samaan aikaan kuin Kirvesnevan mela. Kirvesnevan koillisranta on samanlaista hiekkatörmäistä peltoa kuin löydetyllä asuinpaikallakin ja seutu kannattaisikin inventoida tarkemmin, ottaen huomioon myös erittäin suuri kosteikkoarkeologinen potentiaali em. melalöydön myötä.
Heralankankaan jo lähes umpeenkasvaneelta metsänäestysalueelta löytyi lisäksi yksi kvartsi-iskos Järven talosta n. 250 m NNE (N 6993028 E 279768). Alue on suhteellisen kivikkoista ja märkää, ei erityisen otollista kivikautiselle asuinpaikalle, mutta paikoin kuitenkin mahdollista. Kvartsi löytyi hiekkaisesta äestysvaosta kallion alapuoliselta rinteeltä. |
| metsakeskus.1000054911 |
743 |
Kokkokangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
276846.00000000 |
7001948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054911 |
Museoviraston koekaivausryhmän maastokäynti 2024:
Paikalla käytiin Troiharin Isosaaren kaivauksen yhteydessä 7.5.2024, koska Kokkokankaan hiekanottoalueella havaittiin potentiaalista maastoa kivikautiselle asutukselle. Kokkokankaan alue käsittää kapeita hiekkateitä, valtavia hiekanottokuoppia ja hiekkakuopalle sijoittuvan uimapaikan. Kohde löytyi ajettaessa kapeaa ja nimeämätöntä hiekkatietä Kokkokankaan länsiosissa. Muokatulta hakkuuaukealta löydettiin lukemattomia kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä ja palanutta luuta. Hakkuuaukealla oli myös erotettavissa kaksi loivareunaista asumuspainannetta, joita metsätyö oli osin vahingoittanut. Myös hakkuualueen pohjoispuolelta havaittiin ehyt asumuspainanne. Metsätieltä tehtiin useita kvartsilöytöjä. Läheisen kääntöpaikan ja metsätieristeyksen kohdalla maasto nousee kumpuilevaksi, ja laikutetulta kummunlaelta löytyi Pyheensillan nuolenkärjen mediaalikatkelma, suuri määrä kvartsi-iskoksia sekä kivilaji-iskoksia. Kummun laelta, suurimman löytökeskittymän kohdalta on erotettavissa laikutuksen osin tasoittelema asumuspainanne. Alueelta otettiin mukaan viisi löytöä, loput jätettiin paikoilleen. Löytöalueen laajuuden, asumuspainanteiden sekä sijoittumisen erittäin potentiaalisen muinaisrantatörmän kohdalle, voidaan suurella varmuudella olettaa asuinpaikan jatkuvan löytöpaikasta etelään sekä koilliseen 50 m mpy käyrää seuraillen. Tarkastuksen aikana ei ehditty tutkimaan ehyttä maastoa koilliseen tai itään löytöalueesta, mutta kumpaankin suuntaan etenevä rantatörmä on ehjää maastoa, ja omaa siten hyvin suuren potentiaalin kivikautisille asuinpaikkapesäkkeille sekä enemmälle määrälle asumuspainanteita. Ehdotus muinaisjäännösalueesta on laadittu huomioiden alueen laajaa löytöpotentiaalia. Asuinpaikka-alue on todennäköisimmin moniperiodinen. Korkeus merenpinnasta (noin 50-53 m mpy) viittaa sen ajoittuvan tyypillisen kampakeramiikan aikaan, mutta kohteelta löytynyt Pyheensillan nuolenkärjen katkelma viittaa myös myöhäiskivikautiseen ajoitukseen. |
| metsakeskus.1000054912 |
834 |
Portaanpää |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
324879.00000000 |
6739609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054912 |
Kaksi rajamerkkiä noin 10 m etäisyydellä toisistaan sekametsässä kalliopohjalla. Pohjoisempi rajamerkki (N 6739609 ja E 324879) on neliömäinen ja laajuudeltaan 1 m x 0,9 m. Kiviä rajamerkissä on 1–2 kerrosta, ja keskellä on viisarikivi, jonka korkeus on 40 cm. Toisessa, eteläisemmässä rajamerkissä (N 6739594 ja E 324879) on hajanainen mutta jokseenkin neliömäinen kiveys, jonka laajuus on 1,4 x 1,3 m. Kiviä on yhdessä kerroksessa, ja kulmassa on 75 cm korkuinen pystykivi.
Rajamerkit sijaitsevat vuoden 1783 jakokartalla ja vuoden 1960 peruskartalla Kaukolan ja Saaren kylien välisellä rajalla. Vuoden 1842 pitäjänkartalla paikalla on tilojen välinen raja. |
| metsakeskus.1000054913 |
790 |
Teerilammi |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
283006.00000000 |
6820619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054913 |
Rakenne sijaitsee kallioalueen pohjoispäässä suuren kivikon päällä. Kyseessä on puolikaaren muotoinen (halkaisija 2 metriä), osittain kivikon sisään kaivettu suoja. Kivikon kivistä rakennettu suojaseinä on suunnattu kohti itää, länsipuolen ollessa täysin avoin. Keskellä seinää on säilynyt pieni ampumaikkuna. Seinä on reunoistaan jonkin verran sortunut ja on mahdollista, että niitä on alun perin ollut kaksi enemmän. Seinä on ulkopuolelta mitattuna korkeudeltaan vain noin 50 cm, mutta sisäpuolelta 80 cm.
Ajoitus epävarma. Suullisen tiedon mukaan liittyy vuoden 1918 tapahtumiin. |
| metsakeskus.1000054915 |
408 |
Haudanmaankalliot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
301281.00000000 |
6979683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054915 |
Inventointi 2023:
Ympyriäinennevan pohjoispuolisten kallioiden pohjoispuolella. Kangas on avohakattu ja kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Tervahaudan läpimitta on noin 16 m, halssi pohjoiseen. Haudan päälle on jätetty joitakin katkaistuja merkkipuita. Pintaa peittää heinäkasvillisuus. Haudan eteläosan läpi kulkee metsäkoneen ajoura. |
| metsakeskus.1000054916 |
408 |
Kiimakallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302520.00000000 |
6979127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054916 |
Inventointi 2023:
Kiimakallion lounaispuolisen kivikkoisen ja matalan rinteen eteläreunalla. Haudan ympäristössä kasvaa tiheää kuusimetsää. Tervahaudan läpimitta on noin 13 m, halssi koilliseen. Noin 7 m tervahaudasta koilliseen on tervapirtin kiukaan jäännös, jonka läpimitta on n. 2 m ja korkeus 70 cm. Kiukaasta n. 7 m koilliseen on kiviröykkiö, jonka läpimitta on n. 3 m ja korkeus n. 50 cm, röykkiön kivet on n. 20-25 cm halkaisijoiltaan. Kaikkien rakenteiden pintaa peittää sammal ja turve. |
| metsakeskus.1000054918 |
408 |
Kiimakallio 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302934.00000000 |
6979004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054918 |
Inventointi 2023:
Tervahauta Hirvijärventieltä Varpulan majan eteläpuolelta lounaaseen kääntyvän metsätien varrella. Maastokartalle merkitty tervahauta sijaitsee metsätien itäpuolella matalalla kivikkoisella kankaalla. Alueen puusto on harvaa varttunutta mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan läpimitta on noin 18 m, halssi itään. Paikoin haudan ympärillä on ”tuplavallin” tapainen rakenne, mutta paikoin se puuttuu. Haudan päällä kasvaa harvakseltaan eri lajista ja ikäistä puustoa.
Inventointiraportissa kohde on nimellä Kiimakallio 1. |
| metsakeskus.1000054919 |
408 |
Hietikonneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
300489.00000000 |
6977885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054919 |
Inventointi 2023:
Kohde on Lamminnevan pohjoispuolella Hietikonmäen pohjoispuolella matalalla hiekkakankaalla. Alueen puusto on harvaa mäntymetsää. Tervahaudan läpimitta on noin 20 m, halssi pohjoiseen. Keskuskuoppa on laakea. Haudan reunoilla kasvaa jonkin verran mäntyä. Pinnalla kasvaa puolukan varpuja ja heinää. Noin 10 m haudasta koilliseen on on n. 6 x 4 m kokoinen rakennuksen perustus, jossa n. 60 cm korkea reunavalli, kaakkoissivulla valli puuttuu. Ilmeisesti kysymys on tervavarastosta. Muutamien metrien etäisyydellä tervahaudan kaakkoispuolella on kuoppa, jonka läpimitta on 2 m ja syvyys n. 1,5 m. Kysymys voi olla kaivosta, johon on varastoitu vettä tervanvalmistuksen tarpeisiin. Kankaalla on myös hiekkakuoppia, jotka ovat syntyneet lähihistoriassa maanotossa. |
| metsakeskus.1000054920 |
408 |
Marelmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
301405.00000000 |
6977175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054920 |
Inventointi 2023:
Kohde on Lamminnevan koillispuolella laajan Marelmaan korkeimman laen eteläosan tuntumassa kivikkoisella maapohjalla. Tervahaudan läpimitta on noin 22 m, halssi itään. Keskuskuoppa on lähes 2 m syvä. Haudan päällä kasvaa kuusipuita. Noin 20 m haudasta koilliseen on tervapirtin kiuas, jonka läpimitta on 2 m ja korkeus n. 60 cm. Kiukaan pinnalla kasvaa mm. katajia ja se on risujen peitossa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000054921 |
408 |
Koppiohaudanmaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314811.00000000 |
6976679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054921 |
Inventointi 2023:
Kohde on Lapuan Ylikylän ja Kuortaneenjärven Seuruksen väliin jäävällä kallioisella ja kivikkoisella metsäalueella. Noin 16 m läpimitaltaan oleva tervahauta sijaitsee nykyisellä voimajohtokäytävällä. Haudan päällä kasvoi mäntytaimikkoa ja jonkin verran katajaa. Aluskasvillisuutena on mm. heinää ja kanervaa. Halssi on kaivettu haudan eteläsivulle.
Inventointiraportissa kohde on nimellä Koppiohaudanmaa 1. |
| metsakeskus.1000054922 |
139 |
Sivusuo länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433441.00000000 |
7242738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054922 |
5p laserkeilausaineistosta erottuva hiilimiilu. Halkaisija noin 7,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054923 |
205 |
Rytisuo koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510769.00000000 |
7103137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054923 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 20,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054928 |
538 |
Prehtun Myllymäki 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
231948.00000000 |
6729511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054928 |
Kapeasta peltosaarekkeesta on löytynyt metallinetsinnässä rautaniittejä (Ilppari ILM29512). |
| metsakeskus.1000054929 |
538 |
Prehtun Myllymäki 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
231948.00000000 |
6729511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054929 |
Kapeasta peltosaarekkeesta on metallinetsinnässä löytynyt rautaniittejä (Ilppari ILM29512). |
| metsakeskus.1000054932 |
564 |
Rautio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439036.00000000 |
7220689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054932 |
Jäälinjärven pohjoispuolella Koitelintien ja Kuusamontien väliin jäävällä kankaalla on maastokartalle merkitty tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 18 m ja syvyys noin 1,5 m. Halssi on kohti pohjoisessa olevaa suota. Haudan etelävallin läpi kulkee polku, mikä on tasoittanut vallia ko. kohdalta. Vallin sisäreunasta on paljastanut ki-vikovaksi kovettunut musta pinta, joka lienee valuneen tervan ja pien kovettamaa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000054934 |
5 |
Haimari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322960.00000000 |
6982854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054934 |
Inventointi 2023:
Hyvin loivasti etelään viettävällä mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla on tervahauta. Haudan halkaisija on noin 30 m. Halssi osoittaa etelään. Rakenne on hieman vaurioitunut länsipuolella olevan pikkutien laidalla. Tervahaudan kohta on erittäin pusikoitunut. Tervahauta on merkitty Maanmittauslaitoksen peruskarttaan. Karttaan on merkitty ympyrä myös n. 50 m tervahaudasta luoteeseen. Kyseisellä kohdalla ei ole tervahautaa tai muutakaan normaalista kangasmaastosta poikkeavaa. |
| metsakeskus.1000054935 |
5 |
Käpykangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
323190.00000000 |
6983638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054935 |
Inventointi 2023:
Itään pistävän hiekkaharjanteen laella on halkaisijaltaan noin 20-metrinen tervahauta. Maaperä hiekkaa, puusto mäntyä. Tervahauta on merkitty maanmittauslaitoksen peruskarttaan, joskin parikymmentä metriä liian lounaaseen. Tervahaudan ja maantien välillä, harjanteen päällä, on noin 5 kpl 1,5 m läpimittaisia kuoppia, jotka vaikuttavat ampumapesäkkeiltä. Näiden tuntumassa on myös halkaisijaltaan noin 3 m tasainen pyöreä ala, joka vaikuttaa teltan pohjalta. Nämä vaikuttavat selvästi alle 100 vuotta nuoremmilta rakenteilta ja ne tulkittiin liittyviksi sotahistorian harrastajien tekemiin kaivantoihin. Myös tervahaudan itäpuolella on lidar-kuvien perusteella vastaavanlaisia kuoppia, mutta niitä ei tutkittu tässä inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000054936 |
408 |
Niemelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322676.00000000 |
6981266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054936 |
Inventointi 2023:
Melko tasaisella mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla on kaksi hiilihautaa, joiden halkaisija on 6-7 m ja syvyys 30-50 cm. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000054938 |
300 |
Lakajoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322192.00000000 |
6980772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054938 |
Inventointi 2023:
Lakajoen ja mt 711 välisellä tasaisella kankaalla, kankaan jyrkästi Lakajokeen laskevan törmän reunalla, on tervahauta. Se on halkaisijaltaan n. 20 m, halssi osoittaa länteen. Tervahauta on hyvin säilynyt. Kasvillisuus alueella on kuusivoittoista sekametsää, tervahaudan kohdalla pusikkoista. Tervahauta on merkitty Maanmittauslaitoksen karttapohjille. |
| metsakeskus.1000054939 |
300 |
Nuolipuunkonto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
321558.00000000 |
6977835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054939 |
Inventointi 2023:
Hieman kivikkoisella hiekkakankaalla, nuorehkossa (arviolta 15 v.) mäntytaimikossa, on tervahauta. Haudan läpimitta on noin 17 m ja siitä etelään olevan halssin pituus noin 11 m.
Hauta ja halssi ovat hieman tärveltyneet äestyksessä. Halssiin on laitettu halkaisijaltaan noin 80-senttinen kivi. |
| metsakeskus.1000054941 |
418 |
Remu |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
332136.00000000 |
6805314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054941 |
Hakkuuaukean reunalla sijaitsee noin 4,5 x 2,5 m kokoinen pyöristyneen suorakulmion muotoinen kuoppajäännös. Syvyyttä kuopalla on noin puoli metriä. Kuoppajäännöstä kiertää epämääräinen vallintapainen, jonka leveys on max. 80 cm ja korkeus alle 30 cm. Kuoppajäännöksen päällä oli tiivis heinäkerros ja muutamia kantoja, jotka hankaloittivat sen muodon havainnointia. Kuoppajäännökseen tehtiin lapionpisto; kivisestä moreenimaasta, jossa hienojakoisempaa mineraalimaata ei ollut nimeksikään, ei havaittu hiiltä.
Vuoden 1906 kartalla kuoppajäännöksen pohjoispuolelle on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännös on kaskeamiseen liittyvä nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000054943 |
418 |
Lepauksenkorpi 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
331372.00000000 |
6805067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054943 |
Tiheässä kuusikossa, jossa maaperä on kivistä sekä voimakkaasti muokattua metsätöiden seurauksena, havaittiin yksittäinen kiviröykkiö. Röykkiö on kasattu noin 1 * 1 m kokoisen ja alle puoli metriä korkean kiven päälle. Röykkiö on muhkean sammaleen ja karikkeen peittämä, eikä sitä puhdistettu esiin inventoinnin aikana. Maakiven päälle oli koottu kiviä, jotka erottuivat sammalpatjan alta ja liikkuivat niitä lapiolla tökittäessä.
Vuoden 1906 kartalla röykkiön länsipuolelle on merkattu kaskimaaksi sopivaa metsää. Röykkiö tulkittiin sen ulkoisen olemuksen ja vanhan karttamerkinnän perusteella kaskiröykkiöksi, vaikka sellaisen yksittäinen esiintyminen hyvin kivisessä maastossa ei ole tavanomaista. |
| metsakeskus.1000054944 |
418 |
Lepauksenkorpi 3 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
331036.00000000 |
6805062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054944 |
Lepauksenkorpi nimisen suoalueen länsipuolelta tavattiin noin 5 * 2,5 m kokoinen kuoppa (valleineen), jonka syvyys on noin 40 cm. Kuopan ympärillä on matalat ja osin epämääräiset loivapiirteiset vallit, joiden leveys on noin 0,6 – 1 m. Korkeutta valleilla on alle 40 cm. Maaperä paikalla on hyvin kivistä, eikä kuopan pohjalle onnistuttu tekemään koepistoa lapiolla.
Vuoden 1906 kartalla kuoppajäännöksen itäpuolelle on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännös on kaskeamiseen liittyvä
nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000054946 |
564 |
Kiiminki Ukkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
443047.00000000 |
7223440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054946 |
Edelleen asuinkäytössä oleva viimeistään 1700-luvun puolimaihin ajoittuva talonpaikka. Ukkolan talo tunntaan Kiimingistä viimeistöään 1600-luvulta. Ukkola on tominut aikoinaan kestikievarina. |
| metsakeskus.1000054948 |
418 |
Montia 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
331195.00000000 |
6805605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054948 |
Montian talon lounaispuolelta, avarapohjaisesta kuusimetsästä tavattiin noin 7 x 3,5 m kokoinen kuoppa (valleineen), jonka syvyys oli noin 45 cm. Kuopan ympärillä on noin metrin levyiset maastoon sulautuvat vallit, joiden korkeus on noin 30 cm. Kuopan pohjalle tehtiin koepisto, josta paljastui hyvin kivistä hietamoreenia.
Vuoden 1906 kartalla kuoppajäännöksen itä- ja länsipuolille on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännös on kaskeamiseen liittyvä nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000054949 |
418 |
Leppästen niityt 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
330685.00000000 |
6805557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054949 |
Avarapohjaisesta mäntyvaltaisesta talousmetsästä tavattiin kaksi kuoppajäännöstä, joiden välinen etäisyys on noin 28 m. Kuopat sijoittuvat loivasti kaakkoa kohti laskevaan rinteeseen. Itäisempi kuopista on noin 5 x 2,5 m kokoinen ja noin 50 cm syvä. Kuopan ympärillä on hyvin epämääräiset ja epäyhtenäiset vallit, joiden leveys on 50-80 cm ja korkeus alle 20 cm. Kuopan pohjalle tehdystä koepistosta todettiin kivistä hietamoreenia ilman huuhtoumakerrosta. Kuoppajäännöksistä läntisempi (N 6805540 E 330662) on kooltaan noin 4 x 2 m, syvyys noin 40 cm. Kuopan kohdalla kasvoi tiivis heinikko ja pieni tuuhea kuusi. Kuopan pohjalla tehdystä koepistosta saatiin samanlaiset havainnot edellisen kuoppajäännökset havaintojen kanssa.
Vuoden 1906 kartalla kuoppajäännöksen itäkoillispuolelle, noin 150 m etäisyydelle, on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännökset ovat kaskeamiseen liittyviä nauriskuoppia. |
| metsakeskus.1000054950 |
418 |
Leppästen niityt 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
330856.00000000 |
6806069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054950 |
Paikalla on noin 4,5 x 2 m kokoinen ja noin 50 cm syvä kuoppa. Maaperä paikalla on hyvin kivistä, eikä kuopan pohjalle onnistuttu tekemään koekoepistoa. Kuopan reunoilla on paljon kiviä ja kanto, jotka haittasivat mahdollisen vallin havainnointia.
Vuoden 1906 kartalla kuoppajäännöksen itäpuolelle on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännös ovat kaskeamiseen liittyvä nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000054951 |
418 |
Leppästen niityt 3 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
330935.00000000 |
6806099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054951 |
Hakkuuaukean laidalla on noin 6 x 3 m kokoinen ja noin 50 cm syvä kuoppa. Kuopan pohjalle tehdyn koepiston perusteella maaperä paikalla on kivistä hietamoreenia. Kuopan ympärillä on hyvin epämääräiset ja matalat vallit, joiden leveys on max. 1 m ja korkeus alle 20 cm.
Vuoden 1906 kartalla välittömästi kuoppajäännöksen eteläpuolelle on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännös ovat kaskeamiseen liittyvä nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000054952 |
418 |
Leppästen niityt 4 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
330920.00000000 |
6806208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054952 |
Lounaaseen laskevan mäen rinteellä on kuoppajäännös, jonka koko on noin 4 x 2 m, syvyys noin 40 cm. Kuopan pohjalle tehdyn koepiston perusteella maaperä paikalla on kivistä moreenia. Kuopan ympärillä ja päällä oli hakkuujätettä ja kanto, jotka haittasivat sen havainnointia oleellisesti.
Vuoden 1906 kartalla kuoppajäännöksen eteläpuolelle, noin 110 m etäisyydelle, on merkattu kaskimaaksi sopiva metsä. Maastohavaintojen ja vanhan kartan perusteella kuoppajäännös ovat kaskeamiseen liittyvä nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000054953 |
418 |
Montia |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
331485.00000000 |
6805940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054953 |
Montian talon koillispuolen metsästä, noin 40 m Helsingintiestä (seututie 130) etelään sijaitsee torpan jäännökset. Paikalta tavattiin noin 2,5 * 2,5 m kokoinen ja noin 40-50 cm korkea romahtanut liesi. Lieden perustuskivet olivat lohkottuja ja sen yläkerroksessa oli sekä kiviä että tiilen kappaleita. Karikkeen ja kasvuston peittämistä liesikivistä ei nähty porauksen jälkiä.
Lieden jäännöksestä noin 7 m länteen sijaitsee todennäköinen kellarin jäännös (N 6805942 E 331480). Paikalla on noin 6 * 3,5 m kokoinen kuoppa (valleineen), jota kiertää maan ja kivien sekainen, noin 1,2 m leveä ja noin 30-40 cm korkea valli.
Lieden jäännöksestä noin 20 m itäkaakkoon havaittiin yksittäinen kiviröykkiö (N 6805929 E 331503). Röykkiön halkaisija on noin 3,5 m, korkeus alle 50 cm.
Paikalla on ollut rakennus, joka on merkitty vuoden 1906 karttaan nimellä Montia ja vuoden 1912 senaatin karttaan tarkenteella T (=torppa). Näitä vanhemmilla kartoilla paikalla ei ole asutusta ja näitä myöhemmillä kartoilla Montian talo on siirtynyt nykyiselle paikalleen, noin 160 m havaituista jäännöksistä lounaaseen.
Maastohavaintojen ja karttatarkastelun perusteella kyseessä on torpan jäännökset piha-alueen raivausröykkiöineen. Tarkastettujen vanhojen karttojen perusteella torppa on ollut asuttuna vuosien 1842 – 1954 välillä. |
| metsakeskus.1000054954 |
418 |
Tarkiainen |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329278.00000000 |
6806575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054954 |
Vuohion talon eteläpuolen metsästä tavattiin kahden laonneen lieden jäännökset. Pohjoisempi jäännöksistä on kooltaan noin 3,5 * 3,5 m, korkeus noin 80 cm. Jäännös on pahoin karikkeen, pensaiden ja raivausjätteiden peitossa. Lieden perustus vaikuttaa tehdyn lohkokivistä. Lapiolla tökättäessä sen yläosasta todettiin noin nyrkin kokoisia kiviä ja tiilimurskaa.
Eteläisemmän lieden (N 6806512 E 329268) päällä kasvaa juurevia puita. Liesien välinen etäisyys on noin 35 m. Eteläisempi liesi on kooltaan ja malliltaan edellisen kaltainen.
Liesien alue on metsätalouskäytössä olevaa kivistä sekametsää. Vuoden 1906 kartalla paikalle on merkitty Tarkiainen-niminen talo, muilla tarkastetuilla kartoilla (vuosien 1954, 1912, 1842 ja 1785 kartat) paikalla on metsää. |
| metsakeskus.1000054955 |
290 |
Lautakankaantie |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608593.00000000 |
7119276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054955 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054956 |
148 |
Ravadaspää luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
459011.00000000 |
7620140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054956 |
Metsähallituksen työntekijän havaitsema pyyntikuoppajono, joka erottuu myös laserkeilausaineistossa. Kohde sijaitsee Ravadaspään luoteisrinteellä, noin 130 metriä Ravadasjärven rannasta itään. Se koostuu kolmesta kuopasta, jotka ovat lounas-koillinen suuntaisessa jonossa. Kuopat ovat noin 10 m välein.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054957 |
49 |
Nipertberget 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
375422.00000000 |
6686543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054957 |
Purolaakson etelärannalla, tasanteella, on hiilimiilun pohja, halkaisija 15 m. Miilu erottuu matalana kumpuna, jota ympäröivät kuopat. Miilun pohjalla on nokimaata ja kekäleitä. Alue kasvaa tiheää lepikkoa ja muuta lehtimetsää. Maaperä on hietaa. Miilun ympärillä on maata kaiveltu ja maakasoja – miilu on ensin peitetty kaivetulla maalla, sitten avattu ja purettu. |
| metsakeskus.1000054958 |
49 |
Nipertberget 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
375365.00000000 |
6686478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054958 |
Inventointi 2025: Niipperinmäen koillisrinteen juurella on hiilimiilu, halkaisija 16 m. Miilu on osin tuu-lenkaatojen runtelema ja vaikeasti maastossa havaittavissa. |
| metsakeskus.1000054959 |
49 |
Sjöströms |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
375010.00000000 |
6686380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054959 |
Torppa esiintyy ensimmäisen kerran Gammelgårdin kylän kartassa vuodelta 1826 nimellä Sjöströms. |
| metsakeskus.1000054960 |
148 |
Viipustunturit |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
456924.00000000 |
7615256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054960 |
Metsähallituksen työntekijän havaitsema purnu. Kohde sijaitsee ylhäällä Viipustuntureilla. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000054962 |
272 |
Pokenharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348824.00000000 |
7061507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054962 |
Tervahauta sijaitsee vajaat 10 metriä Pokenharjun metsäautotien länsipuolella, harjanteen päällä. Toisella puolella tietä on maa-aineksen otto alue. Tervahauta on varsin näyttävän näköinen ja jykevärakenteinen. Sen koko läpimitta on noin 19 metriä ja ympärysvallit ovat korkeat ja vahvat. Halssi on rakennettu haudan lounaisreunaan ja sen pituus on noin 6 metriä. Tarkastushetkellä lumi haittasi hieman havaintojen tekoa. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja nuorta vesaikkoa. |
| metsakeskus.1000054963 |
777 |
Rääkkysuo koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565511.00000000 |
7219208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054963 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054964 |
777 |
Syvä-Rääkky 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564638.00000000 |
7219768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054964 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054965 |
777 |
Palosuo luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566973.00000000 |
7219333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054965 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054966 |
777 |
Konttipuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566145.00000000 |
7220605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054966 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054967 |
777 |
Viertola länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565359.00000000 |
7220571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054967 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 20,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054968 |
91 |
Tukikohta 1914: kuopat (Koskela) |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
387734.69169629 |
6677493.39075811 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054968 |
Mahdollisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisia kuoppia, jotka liittyvät Koskelan varustusten rakentamiseen vuonna 1914. Kuopat saattavat myös olla vanhempia ja liittyä varhaisempaan toimintaan alueella. Kuopat sijaitsevat kaakkoon laskevassa metsäisessä rinteessä, korkean kallioalueen kaakkoispuolella, Katarina Stenbockin kadun luoteispuolella ja tukikohtien 1914: 56 ja 56a itä- ja kaakkoispuolella.
Alueella on yhteensä kahdeksan erilaista kuoppaa, jotka poikkeavat toisistaan niin muodoltaan kuin kooltaankin. Kuoppien kuvaukset pohjoisimmasta eteläisimpään ovat seuraavat:
Kuoppa 1: Noin 8 x 3 m suuruinen, syvä kuoppa, jonka reunoilla ja keskellä kiviä.
Kuoppa 2: Muodoltaan melko pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m x 4 m ja syvyydeltään 1 m suuruinen kuoppa.
Kuoppa 3: Hiukan suorakaiteen muotoinen, noin 4 x 2 m suuruinen ja 1 m syvyinen kuoppa.
Kuoppa 4: Noin 5 m x 4 m suuruinen kuoppa, jossa hieman epämääräisen muotoiset reunat ja reunoilla näkyy vähän kiviä.
Kuoppa 5: Matala, hiukan suorakulmion muotoinen, lohko- ja luonnonkivillä täytetty, noin 2 x 3 m kokoinen kuoppa.
Kuoppa 6: Pyöreä, noin 4 x 4 m suuruinen ja 1 m syvyinen kuoppa, jossa on noin 2 m x 1 m kokoinen ojamainen jatke. Kuopan vieressä, sen pohjoispuolella kulkevan polun reunassa on suorakulmainen pengerrys, joka vaikuttaisi olevan maasta muodostunut. Polun toisella puolella ylempänä rinteessä on samanlainen, joten pengerrykset liittynevät ehkä ennemminkin polkuun kuin kuoppiin.
Kuoppa 7: Noin 5 m x 4 m kokoinen kuoppa, jossa hieman epämääräisen muotoiset reunat, reunoilla vähän kiviä.
Kuoppa 8: Noin 4 m x 2 m kokoinen kuoppa, jonka reunalla on iso kivi.
Kuoppa 9: Matala, hiukan nelikulmion muotoinen, noin 3 m x 3 m suuruinen painanne, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
Kuoppien funktio ei ole aivan selvä, mutta ne saattaisivat liittyä esimerkiksi väliaikaiseen majoitukseen Koskelan linnoituksen rakentamistöiden aikana tai tätä aiemmin. Osa kuopista voi toki olla maanottokuoppia, mutta osassa muoto viittaisi pikemminkin muuhun funktioon.
Kuoppa-alueen läpi kulkee lännestä itään alarinteeseen kivinen polku ja pohjoisesta etelään alarinteeseen pengerretty tie, joka on merkitty vuosien 1932 ja 1935 kartoille. Tie on nykyään käytössä ulkoilupolkuna.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie) sekä neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14). |
| metsakeskus.1000054969 |
777 |
Matala-Rääkky |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565734.00000000 |
7219815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054969 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000054971 |
182 |
Nytkymenjärvi Pirttisaari |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
391591.00000000 |
6860351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054971 |
Saarella sijaitsee kansalaisilmoituksen mukaan kiuas, jonka läheltä on löytynyt metallinetsinnässä helallinen veitsi ja liitupiipun hattu (Ilppari ILM30760). Vaatii tarkempaa selkvitytsä. |
| metsakeskus.1000054972 |
895 |
Mikola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
194131.00000000 |
6771876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054972 |
Yksi Kettelin kylän kantatiloista.
CHARTA öfver Kettelis Bys Ägor belägne uti ÅBO LÄN, WEHMO härad och Pyhäma Sokn: Afmätte till Storskifte År 1798 af J.H. Rungius genom M. Sundstedt. |
| metsakeskus.1000054975 |
615 |
Varpu-Jukuanvaara |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
524724.00000000 |
7294781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054975 |
Ympäristön kuvaus
Savottakämppä sijaitsee Varpu-Jukuanvaaran laesta noin kilometrin päässä lännessä. Paikalla virtaa Raiskion Lakisuolta koillisesta alkunsa saava oja. Yksi rakennuksista on ojan länsipuolella ja kaksi itäpuolella, entisen Kuittilammen laavulle johtavan retkeilypolun pohjoispuolella. Paikalla on kuusivaltainen sekametsä. Rakennusten päällä kasvaa koivuja.
Kuvaus
2000: Pihapiirissä viisi rakennuksen pohjaa.
2023: Alueella havaittiin kaksi selkeää rakennuksen pohjaa sekä heikommin hahmotettava rakennuksen paikka. Niiden tiedot on lisätty alakohteisiin.
Savottakämppä todennäköisesti 1900-luvun alkupuoliskolta, ehkä 1930-luvulta, sillä tuolloin Varpu-Jukualla rakennettiin varsiteitä (Aarnio 2000: 36-37). Rakennus 1 mahdollisesti päärakennus, rakennus 2 varasto tai talli. |
| metsakeskus.1000054976 |
615 |
Ylpiäoja |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
524940.00000000 |
7281290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054976 |
Ympäristön kuvaus
Kämpän jäännös sijaitsee Katajavaaran pohjoispuolella, heti Ylpiäojan etelärannalla, joka on metsätalousaluetta. Paikalla on kuusimetsä, mutta entisellä pihalla kasvaa pääosin koivua. Alue on mustikkavaltaista ja siinä kasvaa myös saniaisia. Entinen retkeilyreitti tekee rakennuksen jäännöksen kohdalla pienen mutkan kiertäen sen eteläpuolitse.
Kuvaus
Paikalla on pääasiassa maapenkkana erottuva, noin 10 x 13 m kokoinen ja koillis-lounassuuntainen rakennuksen pohja. Rakennuksessa on ollut mahdollinen väliseinä tai lisäosa 7 metrin kohdalla pohjoisesta katsoen. Rakennuksen länsipuolella on kolme suurten kivien kasaa. Eteläisin ja keskimmäinen niistä ovat kumpikin noin 4 x 2,5 m kokoinen ja pohjoisin 2,5 x 2 metrin kokoinen. Pohjoisin voi osittain olla kivijalkaa. Mahdollinen tulisijan paikka on aivan itäseinällä noin 3,5 metriä pohjosseinästä. Tulisija lienee romahtanut aikoinaan rakennuksen itäpuolelle, sillä se näyttää olevan osin seinälinjan ulkopuolella. Toinen, epäselvempi kumpu on tästä noin viiden metrin päässä etelään. |
| metsakeskus.1000054982 |
615 |
Ahmankierros |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
526320.00000000 |
7281265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054982 |
2023: Paikka erottuu neliskanttisena, aidan ympäröimänä, vuoden 1961 ilmakuvalla, Siinä alueen koko on 23 x 17 metriä, pidemmän sivun ollessa itäkoillis-länsilounassuuntainen. Vuoden 1971 peruskartalla paikalla on hakatun metsän merkki.
Ympäristön kuvaus
Kuusimetsä, jossa aluskasvillisuutena mustikka.
Kuvaus
2011: Kuusimetsän keskellä puuttomana erottuva, sammalta kasvava alue, jota kiertää laho suorakaiteenmuotoinen puukerta. Nurkissa on jäljellä jopa 9 hirsikertaa. Aitaus on kooltaan 18,5 m x 23 m ja sen pitkät sivut ovat lounas-koillissuuntaiset.
2023: Kohde kunnossa. Hirret ovat kirveellä katkaistuja. Itänurkassa jäljellä 5 hirsikertaa, etelänurkassa 1, lännessä 3, pohjoisnurkassa vain maapenkka. Koordinaattipiste on mitattu aitauksen keskeltä. Kyseessä on poroerotuspaikka, mahdollisesti alun perin 1800-luvun puolelta tai 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. |
| metsakeskus.1000054983 |
615 |
Sotisaari |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27009 |
523329.00000000 |
7284064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054983 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Sotisaaren itäreunalla. Merkintäpaikka on edelleen avoin alue, mutta muuten alueella kasvaa kuusta ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista.
2000: Porojen kesämerkintäpaikka. Rakennettu vuoden 1900 aikoihin. Kenttä näkyvissä ja aitojen sekä muiden rakenteiden jäänteitä. Poroaita näkyy myös vuoden 1971 peruskartalla, mutta tätä ei huomattu katsoa ennen inventointia. Aita kaartaa siinä lännen puolelta, kunnes kääntyy takaisin kohti itää kulkien kosteamman maastokohdan lävitse nielun eteläpuolella ollen 400-500 metriä pitkä aita. Nyt havaittiin lähinnä portin edustalla ollut osa aitaa. Samoin nyt dokumentoitu osa on näkyvillä vuoden 1961 ilmakuvalla.
2023: Nyt havaitussa koillisimmassa kohdassa on kuuseen kiinnitetty rautanauloin 90 asteen kulmassa hirrenpuolikkaita ja riuun puolikkaita, todennäköisesti paikalla on ollut portti tai kapea kohta. Vieressä on kerällä ohutta rautalankaa, joka on kerätty kasaan. Kapean aukon jälkeen tämän luoteispuolella rakenne jatkuu noin 4 m, josta kääntyy lounaan suuntaan. Aukon vieressä on sahattua hirttä koirankaulasalvoksin. Seuraavaksi idän suunnassa on havaittavissa lautaa ja rautanauloja ja tästä eteenpäin on lähinnä puiden alla säilynyt aitarakennetta, pääasiassa puihin kiinnitettyjä lautoja.
Rakennettu vuoden 1900 tienoilla. Se lienee ollut käytössä vielä 1970-luvulla, koska on merkitty vuoden 1971 peruskarttaan. Ainakin läheinen Selkävaaran porokämppä on ollut vielä samoihin aikoihin käytössä. Se sijaitsee Sotisaaren merkintäpaikasta noin 550 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000054985 |
680 |
Hepokankare 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
236805.00000000 |
6714550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054985 |
Satakunnantien varrella sijaitsevan laajan peltoalueen pohjoisosan itäpuolella on kalliopaljastuma, josta on louhittu kiveä. Kallioseinämässä on nähtävissä porausjälkiä, 2 pystysuoraa ja 1 vaakasuora. Kallioseinämän alapuolella on runsaasti erikokoisia lohkokiviä laajalla alueella. Lohkokivialueen laajuus on 15 x 10 m. |
| metsakeskus.1000054987 |
615 |
Linjasuonkumpu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
527128.00000000 |
7287863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054987 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Päätuoreen ja Jaaskamovaaran erottavan Lomaojan pohjoispuolella, Linjasuonkummulla. Paikalla kasvaa kuusta, sammalia ja varpuja ja kämpän päällä saniaisia.
Kuvaus
Paikalla on porokämpän pohja sekä sen lounaispuolella oleva edelleen avonainen, noin 13 metriä pitkä alue, jota on ympäröinyt aita. Sitä on jäljellä lähinnä puiden alla. Kämpän katto on romahtanut suoraan alas. Koillis-lounassuuntaisen kämpän koko on noin 9 x 5 metriä, ja se erottuu lähinnä maapenkkana, mutta suhteellisen hyvin on säilynyt myös kämpän länsinurkka, josta lähtee aitaa lounaan suuntaan. Kämpän nurkissa on koirankaulasalvos.
Aita on tehty lähinnä säröslaudasta ja riuusta, mutta myös laudasta. Rautanauloja on käytetty kiinnittämiseen. Kyseessä oh porojen kesämerkintäpaikka, rakennettu vuoden 1900 aikoihin. |
| metsakeskus.1000054987 |
615 |
Linjasuonkumpu |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27009 |
527128.00000000 |
7287863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054987 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Päätuoreen ja Jaaskamovaaran erottavan Lomaojan pohjoispuolella, Linjasuonkummulla. Paikalla kasvaa kuusta, sammalia ja varpuja ja kämpän päällä saniaisia.
Kuvaus
Paikalla on porokämpän pohja sekä sen lounaispuolella oleva edelleen avonainen, noin 13 metriä pitkä alue, jota on ympäröinyt aita. Sitä on jäljellä lähinnä puiden alla. Kämpän katto on romahtanut suoraan alas. Koillis-lounassuuntaisen kämpän koko on noin 9 x 5 metriä, ja se erottuu lähinnä maapenkkana, mutta suhteellisen hyvin on säilynyt myös kämpän länsinurkka, josta lähtee aitaa lounaan suuntaan. Kämpän nurkissa on koirankaulasalvos.
Aita on tehty lähinnä säröslaudasta ja riuusta, mutta myös laudasta. Rautanauloja on käytetty kiinnittämiseen. Kyseessä oh porojen kesämerkintäpaikka, rakennettu vuoden 1900 aikoihin. |
| metsakeskus.1000054989 |
832 |
Karhuaho 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
553806.00000000 |
7295548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054989 |
Ympäristön kuvaus
Rajapyykki sijaitsee Karhuahon laesta noin 200 metriä länsilounaaseen. Paikalla kasvaa pääasiassa kuusia sekä harvakseltaan koivuja.
Kuvaus
2000: Napakivi ja 4 kiveä sen ympärillä.
2023: Napakivi sekä lähes pääilmansuuntiin asetetut kivet ovat lähes 2,5 x 2,5 metrin alalla. Viiden kiven lisäksi kohdassa on muitakin, pienempiä kiviä. Napakivi on 60 cm korkea. toiset hieman matalampia, 40-50 cm korkeita. Napakivi on päältä katsottuna 40 x 35 cm kokoinen. Kaiverruksia ei kivissä havaittu eikä tunnustelemallakaan huomattu, vaikka erityisesti napakivessä olisi kaivertamiseen sopivaa, tasaista alaa. On siis mahdollista, että sellainen on toisessa valossa kivessä
nähtävillä.
Vuoden 1860 tietämillä laaditussa pitäjänkartassa (3543 05 Ia.* -/- - Taivalkoski) rajapyykki näyttäisi asettuvan suunnilleen karttaruudun kulmaan, mutta tuskin kuitenkaan on karttojen laadinnan apuna käytetty merkki. |
| metsakeskus.1000054990 |
832 |
Patokoski 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
553556.00000000 |
7291869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054990 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Jylkynpaiseen pohjoispuolella, Patokosken länsirannalla. Alue on kuusimetsää.
Kuvaus
2000: Pyykki on 1800-luvulta. Kiveen hakattu numero 2.
2023: Paikalla on lähes neliön malliin ladotut pohjakivet ja sen itäpuoliskolla oleva suuri, lähes pystyyn asetettu laattakivi. Suuren kiven esillä oleva pituus on noin 85 cm, leveys 10 cm. Pohjakivikon laajuus on noin 1,20 x 1,40 metriä ja sen korkeus noin 40 cm. Päällä oleva laattakivi on noin 75 cm korkeudella maasta eli kohoaa noin 35 cm pohjakivien yläpuolelle. Aiemmin havaittu numero 2 on todennäköisesti suuren kiven eteläisellä pinnalla. Siinä voi hahmottaa ainakin renkaan mallisen hakkauksen, mutta kakkosta ei nyt selvästi kivessä havaittu.
Tulkinta
Pitäjänkarttaan vuodelta 1860 (3543 05 Ia.* -/- - Taivalkoski) on paikalle merkitty yksi Jylkynpaiseen niittypalstan taitekohdista numerolla kaksi. Numeroituja taitekohtia on kyseisessä kartassa kahdeksan. Lähistöltä yritettiin etsiä myös rajamerkkejä taitekohdista 1 ja 8, mutta ainakaan vastaavanlaisia kivistä tehtyjä merkkiä ei niistä kohti havaittu. |
| metsakeskus.1000054992 |
615 |
Kylmänperänsuo |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
523782.00000000 |
7284517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054992 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Leukamaan lounaislaidalla, Kylmänperänsuon itäpuolella. Paikalla kasvaa kuusta, sammalia ja mustikkaa. Kohteen pohjoispuolella on muuta ympäristöä avonaisempi alue.
Kuvaus
Koordinaattipisteessä on eri kokoisista, laattamaisista kivistä koostuva 1 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 0,5 m korkea latomus. Sen kummallakin puolella on tästä hieman poikkeavat, paksun ja tiukkaan kivien päälle kasvaneen sammalkerroksen alla olevat kiviröykkiöt; noin metrin päässä idän puolella on pyöreämmistä kivistä koostuva röykkiö. Sen halkaisija on noin 2 m ja korkeus 0,5 m. Latomuksesta noin 4,5 metriä lounaaseen on vastaavanlainen, mutta hieman matalampi röykkiö. Kummankin röykkiön itäpuolella on alarinteen puolella kuoppa. Läntisemmän koko on 1,8 x 0,7 m,
itäisemmän 1,5 x 1 m. Koepistot eivät auttaneet kohteen tulkinnassa.
Röykkiöt ja niiden keskinäinen sijainti muistuttaa isomman rakennuksen kummassakin päässä ollutta uunin paikkaa. Vuoden 1961 ilmakuvalla on heti kohteen pohjoispuolella näkyvissä avonainen alue, mikä voi olla vanha pihapiiri. Rakennusta ei ilmakuvalta voi hahmottaa. Latomus vaikuttaa piisikivivarastolta, eikä välttämättä liity röykkiöihin. Ehkäpä vanhalta asuinpaikalta on kerätty parhaimmat kivet talteen odottamaan poiskuljetusta. Vastaavia on löydetty Syötteen alueelta useita. |
| metsakeskus.1000054992 |
615 |
Kylmänperänsuo |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
523782.00000000 |
7284517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054992 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Leukamaan lounaislaidalla, Kylmänperänsuon itäpuolella. Paikalla kasvaa kuusta, sammalia ja mustikkaa. Kohteen pohjoispuolella on muuta ympäristöä avonaisempi alue.
Kuvaus
Koordinaattipisteessä on eri kokoisista, laattamaisista kivistä koostuva 1 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 0,5 m korkea latomus. Sen kummallakin puolella on tästä hieman poikkeavat, paksun ja tiukkaan kivien päälle kasvaneen sammalkerroksen alla olevat kiviröykkiöt; noin metrin päässä idän puolella on pyöreämmistä kivistä koostuva röykkiö. Sen halkaisija on noin 2 m ja korkeus 0,5 m. Latomuksesta noin 4,5 metriä lounaaseen on vastaavanlainen, mutta hieman matalampi röykkiö. Kummankin röykkiön itäpuolella on alarinteen puolella kuoppa. Läntisemmän koko on 1,8 x 0,7 m,
itäisemmän 1,5 x 1 m. Koepistot eivät auttaneet kohteen tulkinnassa.
Röykkiöt ja niiden keskinäinen sijainti muistuttaa isomman rakennuksen kummassakin päässä ollutta uunin paikkaa. Vuoden 1961 ilmakuvalla on heti kohteen pohjoispuolella näkyvissä avonainen alue, mikä voi olla vanha pihapiiri. Rakennusta ei ilmakuvalta voi hahmottaa. Latomus vaikuttaa piisikivivarastolta, eikä välttämättä liity röykkiöihin. Ehkäpä vanhalta asuinpaikalta on kerätty parhaimmat kivet talteen odottamaan poiskuljetusta. Vastaavia on löydetty Syötteen alueelta useita. |
| metsakeskus.1000054996 |
908 |
Sirkankulma |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
337626.00000000 |
6782341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000054996 |
Kuurilan ja Toijalan liikennepaikkojen välillä, Valkeakoskeen kuuluvan Sirkankulman kyläkunnan kohdalle, paikannettiin hyvin säilynyttä kiviaitaa ratakilometrivälille 139+760–140+50. Kohteen eteläpäässä on kiviaidat radan molemmin puolin noin 200 metrin matkalla. Lisäksi hieman ratakilometrin 140 pohjoispuolella, radan itäpuolella, on erillinen, rataan nähden kohtisuora ja noin 30 metrin pituinen fragmentti, joka mukailee paikalla olleen vahtitupatontin pohjoisreunaa ja edelleen voimassa olevaa kiinteistörajaa. Ilmakuvan 1940 perusteella matala kiviaita on mahdollisesti kiertänyt koko vahtitupatontin (joka oli autio jo tuolloin). |
| metsakeskus.1000055005 |
20 |
Hinkka 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
333691.00000000 |
6784959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055005 |
Toijalan taajaman eteläreunalla Hinkassa havaittiin kipinäaita noin ratakilometreillä 144+600–144+700, radan itäpuolella. Hinkan kiviaita on matalahko, sen korkeus on arviolta alle puoli metriä. Radan ja kiviaidan välissä kulkevan huoltotien penger nousee osittain kiviaitaa korkeammalle. Kiviaidan perinteinen miljööyhteys avoimen rata-alueen ja metsän rajapinnassa on säilynyt. |
| metsakeskus.1000055006 |
615 |
Peuronsuo 4 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27008 |
528449.00000000 |
7291229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055006 |
Metsähallitus on tallentanut kohteen järjestelmään vuona 2000 tiedoin: "Suuri uittopato. Sillä nostettiin vettä Peuronsuolle, jotta saatiin sahatukit uitettua latvavesiltä Iijokeen." Padon paikka erottuu kasvillisuuden perusteella myös esimerkiksi vuosien 1961 ja 1992 ilmakuvilla.
Ympäristön kuvaus
Pato sijaitsee Peurolammesta lähtevässä puron reunalla, noin 290 metriä lammen länsipäästä. Puron eteläpuolella on korkeaa heinää ja koivua sekä nuoria kuusia kasvava alue, Pohjoispuolella puusto on korkeampaa ja iäkkäämpää.
Kuvaus
2000: Suuri uittopato. Sillä nostettiin vettä Peuronsuolle, jotta saatiin sahatukit uitettua latvavesiltä Iijokeen.
2023: Padon rakenteita havaittiin puron etelärannalla noin 25 metrin matkalla. Paikalla on koillislounassuuntainen, eli puron vastaisesti rakennettu pato, joka koostuu hirsi- ja maapenkasta sekä niitä vasten pystyssä olevista hirrenpuolikkaista. Pystyhirret ovat padon länsipuolella. Myös puron pohjoisreunalta yritettiin etsiä padon rakenteita. Niitä ei siellä tällä kertaa havaittu, joskin samantapainen rakenne mitä luultavimmin siellä jatkuu. Vanhojen ilmakuvien perusteella pato on ollut 60–70 metriä pitkä.
Uittopato mahdollisesti 1800-luvun puolelta, sillä Jaaskamonvaaralla on ollut yksi alueen 1800-luvun loppupuolen suurimmista savotoista (Aarnio 2001: 36). |
| metsakeskus.1000055012 |
20 |
Hollinkallio |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
328787.00000000 |
6787442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055012 |
Hollinkalliolta noin 650 m itään, noin ratakilometrillä 150+260 radan koillispuolella havaittiin pienen, jyrkkäpiirteisen kalliokohouman laidassa noin 20 metrin mittainen kipinäaita.
Kipinäaidan viereisellä metsäisellä kalliomäellä on suoritettu hakkuutöitä, jolloin kipinäaita on peittynyt hakkuujätteen alle. |
| metsakeskus.1000055014 |
20 |
Riitiälä 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
326330.00000000 |
6794422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055014 |
Viialan ja Lempäälän kuntien rajalle, Viialan Riitiälän kylän länsipuolelle, paikannettiin radan molemmin puolin matalat kipinäaidat noin ratakilometrille 158+020–158+190. Kipinäaita on paikoin kasvillisuuden ja hakkuujätteen peittämää. |
| metsakeskus.1000055015 |
765 |
Pohjassuo 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576403.00000000 |
7124256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055015 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 10,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055016 |
765 |
Pohjassuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576520.00000000 |
7124548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055016 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055017 |
418 |
Ronkionvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
326186.00000000 |
6796155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055017 |
Ronkionvuori-nimisen kohouman luoteislaitaa sivuavalla ratalinjalla havaittiin kipinäaita. Aita havaittiin vain radan länsipuolella. Pohjoispäässä olevan maaleikkauksen päällä kivilatomus on erittäin säännöllinen ja korkeudeltaan noin metrin. Eteläosassa, jossa kiviaita on suunnilleen ratapenkereen tasalla, aita on puolestaan matalampi ja myös muodoltaan epämääräisempi. Aivan eteläpäästään rakenne on osin peittynyt ja erottuu epäselvästi. |
| metsakeskus.1000055018 |
765 |
Pohjassuo 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576464.00000000 |
7124596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055018 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055019 |
418 |
Hulaus |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
325708.00000000 |
6799499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055019 |
Hulauksen entisen seisakkeen ja vahtituvan läheisyydessä havaittiin radan länsipuolella matala, leveä ja säännöllisen muotoinen kipinäaita. Aidassa on kaksi 90 asteen käännöstä, sillä ratakiinteistössä on pitkänomainen laajentuma länsipuolella, jota aita noudattaa. Pohjoispäässään kipinäaita yhtyy vahtituvan tontin rajaan. Hämeenlinna–Tampere-rataosan kiviaitoihin varsin tyypillisesti liittyvä rakenne, piikkilanka-aita, on säilynyt. |
| metsakeskus.1000055020 |
211 |
Onkijärvi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
343171.00000000 |
6827225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055020 |
Paikalla on noin puolen metrin korkuinen betonipaalu, jonka kupeeseen on aseteltu
kasa lohkokiviä. Yhden lohkokiven kylkeen on hakattu numero 356.
Inventoijan tulkinnan mukaan paikalla on ollut lohkokivistä tehty rajamerkki, joka
jossain vaiheessa (luultavasti 1900-luvulla) on purettu, kohdalle laitettu betonipaalu
ja koottu puretun rajamerkin kivet sen ympärille.
Rajapiste on Suinulan ja Pappilan kylien rajalla v. 1842 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000055021 |
765 |
Pohjassuo 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576395.00000000 |
7124605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055021 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,6 metriä. Lidar-kuvan perusteella tervahaudan eteläpuolella on iso kuoppajäännös. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055022 |
211 |
Ranssila |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
342830.00000000 |
6825006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055022 |
Paikalla on noin 2 x 1 m kokoinen lohkokivistä tehty kivijalusta, jonka keskellä on
vajaa 50 cm korkuinen pystykivi. Kiveen on hakattu numero 70.
Kohta on Suinulan ja Ranssilan kylien välinen rajamutka v. 1842 pitäjänkartalla |
| metsakeskus.1000055023 |
765 |
Pohjassuo 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576432.00000000 |
7124629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055023 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055024 |
765 |
Pohjassuo 6 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576451.00000000 |
7124647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055024 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055025 |
765 |
Pohjassuo 7 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576577.00000000 |
7124603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055025 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055026 |
418 |
Kulju Harjula |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
326798.00000000 |
6809786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055026 |
Kuljun asemakylän eteläpuolella, noin ratakilometrisijainnilla 173+680–174+860 havaittiin kipinäaita ratalinjan maaleikkauksella radan itäpuolella. Kipinäaita on hyvin säilynyt, mutta huoltotien rakentamisen yhteydessä maaleikkausta on avarrettu, mikä muutamin kohdin on johtanut leikkauksen eroosioon. Radan länsipuolella leikkauksen lakialuetta peittää sakea tiheikkö, eikä aluetta tässä yhteydessä inventoitu sen vaikeapääsyisyyden vuoksi. |
| metsakeskus.1000055027 |
765 |
Pohjassuo 8 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576754.00000000 |
7123970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055027 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055028 |
980 |
Hirvi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
316939.00000000 |
6835661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055028 |
Vähä Vahantajärven lounaispuolella havaittiin kaksi vierekkäistä rajapyykkiä. Toinen niistä sijaitsee kiinteistörajojen taitepisteessä ja siinä on neljä vierekkäin aseteltua yksittäistä kiveä. Yksi keskimmäisistä kivistä on hieman muita isompi (korkeus noin 35 cm) ja sen itäpuolella on kaksi pienempää (korkeus noin 20 cm) ja länsipuolella yksi pienempi kivi. Tästä noin 6 metrin päässä on toinen rajamerkki. Siinä on sammaloitunut neliskulmainen kiviperustus (koko noin 0,7 x 0,8 m), jonka keskellä on noin 50 cm korkea viisarikivi. Pyykkien viereen on laitettu muovisia aurauskeppejä. Rajamerkit sijaitsevat Runsaan ja Lakialan historiallisen ajan kylien suoralla rajalinjalla sekä yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. Rajalinja näkyy Lempiäniemen isojakokartassa (v. 1764.) Molemmat kylät on mainittu Seppo Suvannon mukaan viimeistään 1500-luvun puolen välin maakirjoissa. |
| metsakeskus.1000055029 |
980 |
Vähä Vahanta |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
317673.00000000 |
6835364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055029 |
Kissankulman talon eteläpuolisella metsäalueella havaittiin reilun metrin kokoisen maakiven juureen kasattu sammaloitunut kiviröykkiö. Sen koko on noin 1,5 x 1,9 metriä ja se on muodoltaan soikeahko tai hieman suorakaiteen muotoinen. Röykkiön korkeus on noin 55-60 cm ja se on keskiosasta hieman painunut. Röykkiön kivet ovat kulmikkaita ja lohkareisia, kooltaan noin 15-35 cm. Kivien väleissä ei ole maata. Röykkiön itäosassa on mahdollisesti kehämäistä reunaa, mutta kivet ovat niin sammaloituneita, ettei rakennetta erota selvästi. Röykkiö on kasattu kallioiselle maanpinnalle, eikä sen ympäristöön voinut tehdä koekuoppia.
Röykkiön tarkempi tyyppi tai ajoitus ei selvinnyt inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000055032 |
791 |
Savontie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
447792.00000000 |
7121537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055032 |
Siikajoen pitäjän alueella kulki 1600-luvulla kolme virallista tieyhteyttä, joista tie Oulusta Savonlinnaan oli yksi. 1600-luvulla tie oli kulkupelein ajettavissa talvella, kesäisin tie oli ratsupolkuna. Kuopio – Pyhäntä – Piippola – Pulkkila – Rantsila – Temmes – Oulu talvitie tunnettiin jo 1600-luvun alussa (Siikajokilaakson historia 2, s. 196). Kesätienä linjaus oli Oulusta Piippolaan jo 1600-luvulla (Siikajokilaakson historia 1, s. 191, 196, 452 ja 456).
Piippolassa on säilynyt Savontien linjausta useita kilometrejä Vanhan maantien kohdalla. Linjaus kulkee Kortteisen tekojärven pohjoispuolelta luoteeseen kuivassa hiekkapohjaisessa kangasmaastossa n. 9,5 km, linjauksen varrella sijaitsee asutusta itäpäässä. Vanhan maantien itäosasta käytetään myös nimitystä Suolatie. Tietä käyttivät mm. Ruotsi-Suomen joukot Suomen sodan aikana. Tielinjaus on merkitty ja nimetty vuosina 1773-1786 laadituille Piippolan isonjaon kartoille.
Vanha Savontien linjaus kulkee Fingridin johtokäytävän kohdalla ja nykyisen Iisalmentien sekä sen itä- ja länsipuolella kulkevien metsäteiden/-urien kohdilla. Tielinjauksen ympäristössä kasvaa nuorta talousmetsää, nykyinen johtokäytävä on puuton. Vanhasta tiestä ei ole säilynyt arkeologisiksi katsottavia rakenteita. |
| metsakeskus.1000055033 |
791 |
Ikonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456929.00000000 |
7131140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055033 |
Siikajoen etelärannalla, Siikajoen ja Uljuantien välissä jyrkän jokitörmän reunalla. Noin 7 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi joen suuntaan. Pintakasvillisuutena on vankasti heinää, keskellä kasvaa yksi haapa, ympäristössä kuusia ja nuorta lehtimetsää. |
| metsakeskus.1000055034 |
791 |
Koskenaho |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
458629.00000000 |
7131490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055034 |
Kestilän Pihkalanrannassa, Kestiläntien varrella Siikajoen pohjoisrannalla. Nykyisen Koskelan talon paikalle on merkitty Koskenaho-niminen uudisasutus vuoden 1778 isojakokartalle. Paikalla on nykyisin loivasti kumpuilevien peltojen ympäröimä omakotitalon pihapiiri. Uuden päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on useita talousrakennuksia. |
| metsakeskus.1000055035 |
791 |
Pieni Kirjavamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
460015.00000000 |
7127397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055035 |
Noin 50 m metsätiestä pohjoiseen. Noin 13 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen. Noin 20 tervahaudasta koilliseen on tervapirtin kiuas, se on n. 1,5 m halkaisijaltaan ja n. 40 cm korkea. Ympärillä kasvaa varttunutta kuusimetsää, eteläpuolella nuorta kasvatusmetsää. Maaperä on moreenia. |
| metsakeskus.1000055036 |
791 |
Ukonmurto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453759.00000000 |
7119929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055036 |
Rämeiden ympäröimän laaja Ukonmurron eteläosassa matalahkon kivikkoisen rinteen reunalla. Alueella on kaksi tervahautaa, itäisempi on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi etelään. Sen eteläpuolella on n.10 x 7 metrin kokoinen tervavaraston jäännös, jossa erottuu selvät n. 50 cm korkeat seinävallit. Tervahaudasta n. 25 m luoteeseen on epäselvä kivikasa, joka voi olla tervapirtin kiukaan jäännös, ja noin 15 m lounaaseen on toinen tervahauta, se on n. 20 m halkaisijaltaan, reunavalli on jyrkkä. Alueen puusto on harvaa mäntymetsää, myös hautojen päällä tai reunoilla kasvaa joitakin puita, läntisemmän tervahaudan päällä kasvaa tiheästi puustoa, myös katajaa. |
| metsakeskus.1000055037 |
791 |
Syväjärvenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
464106.00000000 |
7127144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055037 |
Syväjärven itäpuolella olevan Syväjärvenkankaan itälaidalla kulkevan metsätien vierellä, tien länsipuolella kivikkoisen rinteen alaosassa. Noin 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi pohjoiseen. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa koivuja ja joitakin haapoja. |
| metsakeskus.1000055038 |
791 |
Hietakaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
463935.00000000 |
7114452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055038 |
Ahvenjärvennevan eteläpuolella kulkevasta metsätiestä n. 70-150 etelään. Kaksi tervahautaa n. 90 metrin etäisyydellä toisistaan rämeiden keskellä matalien hiekkakaartojen päällä. Itäisempi metsäojan itäpuolella sijaitseva tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi koilliseen, päällä kasvaa lehtipuita ja kuusia. Läntisempi tervahauta on n. 8 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen, päällä kasvaa nuoria havupuita. Molempien hautojen ympäristössä kasvaa mänty-kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000055039 |
791 |
Ojantakanen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
461965.00000000 |
7114928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055039 |
Kantatiestä 88 pohjoiseen pienen Oulaistenojan länsirannalla mäntyä kasvavalla kankaalla. Maastokartalle merkitty tervahauta. Tervahauta on n. 20 m halkaisijaltaan, halssi koilliseen. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa mäntyjä ja katajia. Länsipuolella joen molemmin puolin on sijainnut tilat, alueella on nykyisin peltoja sekä tila- ja talousrakennuksia. |
| metsakeskus.1000055040 |
791 |
Marjomaa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
451267.00000000 |
7124119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055040 |
Marjomaan länteen laskevan moreenirinteen alaosassa mäntyvaltaisessa metsässä. Noin 8 m halkaisijaltaan oleva pystymiilun jäänne, korkeus on n. 60 cm, reunaa kiertää n. 40 cm syvä oja. Päällä kasvaa varttunut mänty, nuoria kuusia ja katajaa. |
| metsakeskus.1000055042 |
791 |
Rytiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
449395.00000000 |
7121088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055042 |
Rämeiden rajaaman Rytiahon korkeimman alueen eteläosassa. Maaperä on moreenia ja paikoin hiekkaa. Kankaalla kasvaa mäntyvaltaista metsää. Paikalla on kolme tervahautaa, tervavarasto ja tervapirtin kiuas. Kohteiden tarkemmat tiedot on viety alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000055043 |
791 |
Pajusuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
451147.00000000 |
7120421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055043 |
Piippolasta Pihkalanrantaan johtavan Pihkalantien nro 800 varrella, tiestä n. 120 m luoteeseen pienen kalliokumpareen kaakkoislaidalla. Tervahaudan läpimitta on n. 13 m. Kankaalla jokin aika sitten tehtyjen metsänhakkuiden jäljiltä maanpinta oli hakkuujätteiden peitossa. Tervahaudan yli kulkee metsäura, ja näyttää, että haudan päältä ajaminen on jonkin verran rikkonut rakennetta. |
| metsakeskus.1000055044 |
791 |
Lapasaari |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
457865.00000000 |
7129471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055044 |
Lidar-aineistossa erottuva mahdollinen hiilimiilu. Kohde sijaitsee voimajohtoreitistä n. 150 metrin etäisyydellä, joten paikalle ei käyty. |
| metsakeskus.1000055045 |
791 |
Kopsakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454611.00000000 |
7124782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055045 |
Maastokartalle merkitty tervahauta. Kohde sijaitsee voimajohtoreitistä n. 150 metrin etäisyydellä, joten paikalle ei käyty. |
| metsakeskus.1000055046 |
71 |
Murhikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
427045.00000000 |
7089999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055046 |
Laserkeilausaineiston ja peruskartan perusteella alueella sijaitsee kaksi tervahautaa. Paikkaan liittyy perimätietoa, että siellä olisi sijainnut kaksi piilopirttiä, jotka vihollinen olisi polttanut teljeten asukkaat niiden sisään. 1990 -luvulla alueelta on tehty havaintoja hiilestä, tulisijojen paikoista ja seinien paikoista.
Yleisöilmoitus ILM26002. |
| metsakeskus.1000055046 |
71 |
Murhikangas |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
427045.00000000 |
7089999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055046 |
Laserkeilausaineiston ja peruskartan perusteella alueella sijaitsee kaksi tervahautaa. Paikkaan liittyy perimätietoa, että siellä olisi sijainnut kaksi piilopirttiä, jotka vihollinen olisi polttanut teljeten asukkaat niiden sisään. 1990 -luvulla alueelta on tehty havaintoja hiilestä, tulisijojen paikoista ja seinien paikoista.
Yleisöilmoitus ILM26002. |
| metsakeskus.1000055047 |
778 |
Venetsia |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
501427.00000000 |
6950097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055047 |
Iisvedessä, Iisveden rannalla pystysuorassa kalliossa on T-kirjaimen mallinen kalliohakkaus, jonka yläosaan on hakattu vuosiluku 1899. Hakkauksen alaosassa, vesirajan yläpuolella on toinen poikkiviiva ja sen vieressä maalattuna vuosiluku 1955.
Hakkaus vuosilukuineen liittyy todennäköisimmin vuoden 1899 suurtulvaan, eli Valarikon tai Valapaton tulvaan. |
| metsakeskus.1000055048 |
623 |
Hiekkaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
581149.00000000 |
6821764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055048 |
Todennäköisesti avaamaton hiilimiilu mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000055049 |
630 |
Sotapuronniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473334.00000000 |
7094376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055049 |
Kohde sijaitseen Sotapuronniitty nimisen ojitetun suoalueen ja Konnunsuon turvetuotantoalueen välisellä kapealla pienellä matalalla kangaskohoumalla. Tervahautaa ympäröivä metsä on vastikään avohakattu. Tervahaudan päällä olevaa puustoa ei ole kaadettu. Tervahaudan päällä kasvaa vanhoja ja suurikokoisia haapoja, koivuja ja mäntyjä. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä ja syvyytä sillä on noin 150 cm. Kairausnäytteen hiilikerroksen paksuus on noin 20 cm. Halssin suunta on etelälounaaseen (210°). Tervahaudan halssioja on noin 23 metriä pitkä ja se on selkeästi pengerretty. Halssiojan päättymiskohtaa on vaikea havaita, sillä oja pienenee ja häviää haudan eteläpuolella kasvavaan märkään rämeikköön.
Tervapirtin jäännöksistä ei tehty havaintoja. Tervahaudasta noin 27 metriä länteen havaittiin tervahaudan käyttöön liittyvä hiilikumpu. Kummun halkaisija on noin 7 metriä ja sen korkeus on noin 50 cm. |
| metsakeskus.1000055050 |
630 |
Hangaskangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472867.00000000 |
7097779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055050 |
Kohde sijaitsee Hangaskangas-nimisen soraharjun länsilaidalla etelään päin rämeeseen pistävällä kapealla pienellä hiekkaharjanteella mäntymetsässä. Hangaskankaalta tunnetaan entuudestaan neljä tervahautaa (MJ-kohteet Hanganskangas 1-4). Tervahaudan rakenteissa on ketunpesä. Haudan keskuspainanne on paljolti täyttynyt ketunpesän tunneleista kaivetusta maa-aineksesta ja vallit ovat osin vaurioituneet.
Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja syvyyttä sillä on noin 100 cm. Kairausnäytteen hiilikerroksen paksuus on noin 15 cm. Halssin suunta on länsilounaaseen (230°). Tervahaudan ympäristössä on huomattavan paljon kaivettuja kuoppia. Tervapirtin jäännöksistä ja hiilikummuista ei tehty havaintoja. |
| metsakeskus.1000055051 |
630 |
Hangasneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475388.00000000 |
7098615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055051 |
Kohde sijaitsee nimeämättömän pienehkön kangaskohouman pohjoispäässä Hangasnevan eteläpuolella Pöytäkumpu-nimisestä kalliokkoisesta hiekkakankaasta noin kilometrin itään. Alueen puusto on mäntyvaltaista sekametsää ja lisäksi tervahaudan päällä kasvaa tiheästi katajaa.
Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja syvyytä sillä on noin 100 senttimetriä. Kairausnäytteen hiilikerroksen paksuus on noin 50 senttimetriä. Halssin suunta on luoteeseen (310°). Tervahaudan halssioja on 12 metriä pitkä ja se on sivuiltaan pengerretty. Tervapirtin jäännöksistä ja hiilikummuista ei tehty havaintoja. |
| metsakeskus.1000055052 |
317 |
Kanaperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440474.00000000 |
7100750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055052 |
Kohde sijaitsee Kanaperäntieltä noin 250 m pohjoiseen Järvelän talon pihapiirin luoteispuolisessa metsässä. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuutena kanervaa, sammalta ja puolukkaa. Ohi menee Kanaperäntieltä lähtevä vanha tieura, joka on merkitty isojakokarttaan. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on melko selkeäpiirteinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on 12 m. Vallit ovat 2 metriä leveät puoleltaan. Tervahauta on melko syvä. Halssi on etelään. Tämä on noin kaksi metriä pitkä ja metrin leveä. |
| metsakeskus.1000055053 |
317 |
Paavola 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440553.00000000 |
7100389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055053 |
Noin 85 m Kanaperäntieltä etelään vanhan, osittain umpeenkasvaneen tieuran varrella on ympäristöstä huonosti erottuva tervahauta. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää, ja itse kohteen päällä tiheä katajikko. Maasto on kosteaa ja alavaa. Maaperä vaikuttaa olevan kivistä hiekkaa.
Melko matalapiirteisen tervahaudan kokonaishalkaisija on 11 m ja vallit ovat noin 3 m leveät. Halssi on vain pieni kuoppa itäreunalla tieuran vieressä. Kohteen ympärillä on muitakin pieniä kuopanteita, jotka oletettavasti liittyvät tervahaudan käyttöön. |
| metsakeskus.1000055054 |
317 |
Paavola 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440593.00000000 |
7100326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055054 |
Kohde koostuu kahdesta tervahaudasta. Niistä luoteisempi Tervahauta 1 sijaitsee kohteesta Paavola 1 75 m kaakkoon. Toinen pienempi Tervahauta 2 sijaitsee Tervahaudasta 1 30 m kaakkoon. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää, ja itse kohteen päällä tiheä katajikko. Maasto on kosteaa ja alavaa. Maaperä vaikuttaa olevan kivistä hiekaa.
Tervahauta 1 on kokonaishalkaisijaltaan 11,5 m ja se erottuu huonosti ympäröivästä maastosta. Vallit ovat 3 m leveät. Halssi on kohti itää ja se on vain 1,5 x 1 m kokoinen veden täyttämä kuoppa.
Tervahauta 2 on vaurioitunut pienempi tervahauta. Se on jäänyt osittain aluetta halkovan vanhan tieuran alle. Vallia on havaittavissa enää tieuran lounaispuolella, jossa se on noin 30 cm korkea ja 2,5 m leveä. Toinen puolikas valleista ja keskuskuopasta on ollut tieuran kohdalla. Tervahauta on ollut arviolta noin 8 m halkaisijaltaan. Tien toisella puolella on halssin jäänteet. Halssi on koilliseen ja leveydeltään noin 1 m. Se on 40 cm syvä ja jatkuu ojamaisena painanteena noin 4 m matkan. |
| metsakeskus.1000055055 |
317 |
Järvelä |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
440676.00000000 |
7099721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055055 |
Kohde sijaitsee noin 750 m Kanaperäntieltä etelään, paikoin umpeenkasvaneen vanhan
tieuran varressa. Paikalla on edelleen ilmakuvassa erottuva poikkeama puustossa ja maastossa erottuva heinittynyt autiotontti. Maanmittauslaitoksen 5p-aineistossa havaittiin paikalla kohoumia ja kuopanteita, jotka maastotarkastuksessa osoittautuivat rakennusten jäänteiksi.
Alueelta tavattiin kivilatomuksia, kellarimainen syvennys sekä maapenkallisen rakenteen jäännökset, jotka ovat todennäköisen peräisin kellarista. Rakenteiden kuvaukset on lisätty alakohteisiin.
Talonpaikkaa ei ole merkitty isojako- eikä pitäjänkartalle. Kohteen läpi menevä tieura sen sijaan löytyy molemmista. Nimiarkiston (Koskela 1973) mukaan paikan nimi on Hirsikangas, jossa on sijainnut hävinnyt Järvelän torppa. Torppa on oletettavasti ollut Kanasen kantatilan alainen. Nykyään Järvelä-niminen talo on Kanaperällä, johon saman lähteen mukaan on siirretty rakennukset vuonna 1914.
Vaikka Nimiarkiston lähde väittää rakennusten siirretyn Kanasen paikalta, on mahdollista, että ne on siirretty nimenomaan tästä autiosta, jolloin autioituminen olisi tapahtunut viimeistään 1900-luvun alussa. Joka tapauksessa asutus lienee ollut lyhytaikaista ja ajoittuu pitäjänkartan piirtämisen 1846 ja 1900-luvun alun väliin. Tässä tutkimuksessa käytetyt kirjalliset lähteet ja taloluettelot eivät tunne Järvelän torppaa.
Kohteen rajausehdotus on luotu maastossa erottuvan aukion ja havaittujen rakenteiden mukaan. |
| metsakeskus.1000055056 |
317 |
Laitakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
439510.00000000 |
7099146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055056 |
Noin 50 m valtatie 4:n itäpuolella on selkeäpiirteinen hiilimiilu. Puusto on varttunutta, kuusivaltaista havumetsää. Maaperä on kivistä hiekkaa.
Kohde on kokonaisuudessaan halkaisijaltaan noin 6,5 m ja sen vallit ovat 2 m leveät. Syvyys on arviolta 1,2 m. Rakenteen ympärillä on 5 kuoppaa, jotka liittyvät miilun käyttöön. Maaperäkairanäytteessä todettiin vallissa ja kuopan pohjalla vähäisiä määriä hiiltä. |
| metsakeskus.1000055057 |
317 |
Haaranen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
440833.00000000 |
7098645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055057 |
Haarasen talo on perustettu vuonna 1686 ja se on ollut alusta asti samalla paikalla teiden risteyksessä, josta lienee myös saanut nimensä (Matinolli toim. 1969). Maakirjassa 1730 talon numero on 25, kuten myös pitäjänkartalla. Isojaossa sen tunnus on Ff (8), joka on myös sen nykyinen rekisterinumero.
Rajausehdotus on luotu isojakokartalla kuvatun tontin muotoiseksi ja sijoitettu sen mittasuhteiden perusteella nykyisen tilakeskuksen alueelle. Vanha talon paikka on edelleen asuttu ja sen päällä on nykyinen tilan päärakennus ja navetta. Ympäröivät pellot ovat kesannolla. |
| metsakeskus.1000055058 |
317 |
Haaraperä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441667.00000000 |
7098236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055058 |
Noin 930 m Haarasen talosta itäkaakkoon on tervahauta. Se sijaitsee noin 240 m Juurusojan länsipuolella matalan kankaan reunassa. Paikalla kasvaa harvaa kuusivoittoista havumetsää.
Tervahauta on noin 13 m kokonaishalkaisijaltaan ja sen vallit ovat noin 3 m leveät. Halssi on lounaaseen ja noin 1 m leveä ja 3 m pitkä. Pohjalta havaittiin noin 30 cm kerros hiilensekaista hiekkaa. Kovettunutta kerrosta ei ollut. Tervahautaa ei siis liene käytetty montaa kertaa. |
| metsakeskus.1000055059 |
317 |
Haaraperä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441785.00000000 |
7098139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055059 |
Tervahauta sijaitsee Haaraperä 1:n tervahaudasta 150 m kaakkoon aivan Juurusojan partaalla. Se on melko tuoreella hakkuuaukealla, jonka aluskasvillisuus on heinää ja risukkoa. Tervahaudan päältä on kaadettu puut pitkään kantoon.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on 12 m ja vallit 3 m leveät. Halssi on kaakkoon kohti Juurusojaa. Se on noin 1 m leveä ja 1,5 m pitkä. Halssin tervahaudan puoleisessa seinämässä havaittiin kiviä, joten siinä voi olla luonnonkivistä kylmämuurattu tukirakenne. |
| metsakeskus.1000055060 |
317 |
Haaraperä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441785.00000000 |
7098139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055060 |
Tervahauta sijaitsee Haaraperä 1:n tervahaudasta 150 m kaakkoon aivan Juurusojan partaalla. Se on melko tuoreella hakkuuaukealla, jonka aluskasvillisuus on heinää ja risukkoa. Tervahaudan päältä on kaadettu puut pitkään kantoon.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on 12 m ja vallit 3 m leveät. Halssi on kaakkoon kohti Juurusojaa. Se on noin 1 m leveä ja 1,5 m pitkä. Halssin tervahaudan puoleisessa seinämässä havaittiin kiviä, joten siinä voi olla luonnonkivistä kylmämuurattu tukirakenne. |
| metsakeskus.1000055061 |
317 |
Syrjälä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
441447.00000000 |
7095295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055061 |
Puusaarentien varressa on Syrjälän talo. Se sijaitsee noin 280 m Juurusojan ylittävältä sillalta länsilounaaseen. Talo on edelleen asuttu. Pitäjänkartalla sen viereen on merkitty torppa, jonka paikka on nykyisin pellolla. Suur-Pyhäjoen historia -teoksessa Syrjälä on mainittu taloluettelossa uudistilana numero 69 (Matinolli toim. 1969, 707). Tilan varsinaisesta perustamisvuodesta ei ole varmuutta. Tilukset kuitenkin näkyvät jo isojakokartassa, joten voidaan olettaa, että paikalla on ollut jonkinasteista viljely- ja asumistoimintaa jo 1840-luvulla.
Torpan paikka on nykyään peltoaluetta. Sitä tarkastettiin pintapoimimalla, mutta paikalla näkyi hyvin vähän talonpaikkaan viittaavia löytöjä, vain joitain paloja tiiltä ja ikkunalasia. Löytöjä ei otettu talteen.
Isojakokartta on tältä kohdalta repeytynyt ja hyvin kulunut. Alueen rajausehdotus on luotu pitäjänkartan perusteella, jossa talojen ympärillä olevat tontit näkyvät hyvin.
Rajausehdotuksessa talo on merkitty pääkohteeksi ja torppa alakohteeksi. Alueiden rajausehdotukset perustuvat pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055061 |
317 |
Syrjälä |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
441447.00000000 |
7095295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055061 |
Puusaarentien varressa on Syrjälän talo. Se sijaitsee noin 280 m Juurusojan ylittävältä sillalta länsilounaaseen. Talo on edelleen asuttu. Pitäjänkartalla sen viereen on merkitty torppa, jonka paikka on nykyisin pellolla. Suur-Pyhäjoen historia -teoksessa Syrjälä on mainittu taloluettelossa uudistilana numero 69 (Matinolli toim. 1969, 707). Tilan varsinaisesta perustamisvuodesta ei ole varmuutta. Tilukset kuitenkin näkyvät jo isojakokartassa, joten voidaan olettaa, että paikalla on ollut jonkinasteista viljely- ja asumistoimintaa jo 1840-luvulla.
Torpan paikka on nykyään peltoaluetta. Sitä tarkastettiin pintapoimimalla, mutta paikalla näkyi hyvin vähän talonpaikkaan viittaavia löytöjä, vain joitain paloja tiiltä ja ikkunalasia. Löytöjä ei otettu talteen.
Isojakokartta on tältä kohdalta repeytynyt ja hyvin kulunut. Alueen rajausehdotus on luotu pitäjänkartan perusteella, jossa talojen ympärillä olevat tontit näkyvät hyvin.
Rajausehdotuksessa talo on merkitty pääkohteeksi ja torppa alakohteeksi. Alueiden rajausehdotukset perustuvat pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055062 |
420 |
Lievola/Laitianlahti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
541082.00000000 |
6939575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055062 |
Lievolan talosta 230 m eteläkaakkoon on pellon reunassa ison rakennuksen perusta, kivijalkaa ja maajalkaa, kooltaan n. 22 x 10 m, Keskellä on "porstua", sen molemmin puolin isot kuopat, tuvat. Kaakkoisessa tuvassa on ison uunin raunio.
Laitianlahden (talon nimi 1843 pitäjänkartalla) vanha tonttimaa on sijainnut 1792 kartalla tästä rauniosta n. 150-160 m koilliseen. Vanha tonttimaa ei paikannu pellosta, täältä ei havaittu löytöjä tai tonttimaahaan viittaavaa tummempaa tai palanutta maata. |
| metsakeskus.1000055063 |
420 |
Ristitie 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543370.00000000 |
6937949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055063 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halssi länteen, halkaisija 16 m. |
| metsakeskus.1000055064 |
317 |
Kontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
439109.00000000 |
7095197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055064 |
Kontin talo on perustettu vuonna 1699 (Matinolli toim. 1969). Talo löytyy 1700-luvun maakirjoista nimellä Kontti ja numerolla 31. Esimerkiksi vuoden 1730 maakirjassa se on kylän viimeinen maakirjaan merkitty talo.
Nykyinen Konttilan talo sijaitsee Pomojentien pohjoispuolella. Talo on ollut samalla paikalla 1963 peruskartalla. Pitäjäkartan ja isojakokartan asemointien perusteella alkuperäinen pihapiiri olisi mahdollisesti sijainnut kuitenkin hieman tästä länteen.
Nykyisin tällä kohdalla on leikkipuisto. Tontti näyttäisi jatkuneen myös tien eteläpuolelle, missä nykyään on kunnan omistama rakennus. Pieni niittyalue tämän tontin itäpuolella on edelleen rakentamaton. Tältä niityltä havaittiin matala suorakulmainen maansekainen kiveys. Mitoiltaan tämä oli 3 x 2,5 x 0,2 m. Kivet olivat selvästi palaneita ja maa näiden välissä mustaa ja nokista. Kiveyksen laidalle tehdystä kairauksesta nokimaata havaittiin 40 cm. Kyseessä voisi olla esimerkiksi uunin tai kiukaan pohja.
Tummaa maata havaittiin kairauksista vielä 5 m rakenteesta etelään ja 11 m siitä itään. Alue rajattiin näiden havaintojen mukaan.
Mahdollisesta tulisijasta kaakkoon oli laaja pihlaja-angervoa kasvava ryteikkö, jonka laidoilta havaittiin kivikasoja. Paikalla on ilmakuvissa 1951–2010 kaksi ulkorakennusta. Tästä 30 m etelään on betoninen kivijalka ja siitä länteen jäänteitä kivisistä perustoista. Tässäkin näkyy ulkorakennuksia 1950-luvun ilmakuvissa ja 1963 peruskartalla. Ulkorakennukset ovat Konttilan eteläpuolelle myöhemmin perustetun talon tontilla.
Koska alkuperäinen tontti näyttäisi yltäneen tulisijan perustuksen alueelle ja juuri tähän kohtaan ei myöhemmillä 1900-luvun kartoilla ole merkitty rakennuksia, on mahdollista, että nyt havaittu rakenne liittyy talon varhaisempiin vaiheisiin. Siksi kohdetta esitetään rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Rajaus on pienialainen, sillä ympäristö arvioitiin rakentamisessa ja myöhemmässä maankäytössä pääosin tuhoutuneeksi. |
| metsakeskus.1000055065 |
420 |
Saunalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539576.00000000 |
6938095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055065 |
Paikalla on metsälaikutuksen pahasti runteleman tervahaudan jäännös. Hauta on rinteessä ja ylärinteen puolella (koillisessa) ei ole vallia, vallit alarinteeseen ja sivuille. Syvä kuoppa keskellä. Halkaisija n 15 m. |
| metsakeskus.1000055066 |
420 |
Ristitie 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
543427.00000000 |
6938087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055066 |
Maanmittauslaitoksen 5 p lidaraineistoista laadituissa rinnevarjosteissa erottuu tervahaudalta vaikuttava maarakenne, aivan Ahvenlahdentien eteläkupeessa, tiestä muutaman metrin etäisyydellä. Kuoppa, jossa vallit, aukko ehkä pohjoiseen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055067 |
420 |
Petronsaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
540942.00000000 |
6938529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055067 |
Maanmittauslaitoksen 5 p lidaraineistoista laadituissa rinnevarjosteissa erottuu tervahaudalta vaikuttava maarakenne, Petronsaaren keskiosan itärannalla olevan nimen pohjoiskärjessä, rannasta kohoavan törmän päällä. Rakenne vaikuttaa todennäköiseltä tervahaudalta.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055068 |
626 |
Haapapuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454859.00000000 |
7042896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055068 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 14 m ja halssi lounaaseen. Näreikön peitossa. Sekametsäistä kangasta. |
| metsakeskus.1000055070 |
837 |
Porrassalmenkuja |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
324555.00000000 |
6826337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055070 |
Röykkiö sijaitsee kerrostalojen pihapiirissä kuusivaltaisen sekametsän rinteessä. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, mutta hieman epämääräinen, korkeudeltaan 50 cm ja halkaisijaltaan noin 4 m. Röykkiön kivet ovat sammaloituneita. lohkeilleita luonnonkiviä ja kivikertoja on ainakin 3–4. Röykkiön itäreunassa suuri maakivi, joka on hajonnut paikalleen. Röykkiön vieressä, sen länsipuolella noin 5 metrin etäisyydellä, sijaitsee epämääräinen suuri maakasa, joka on röykkiötä nuorempi, moderni maakasa.
Kohteen koekuopituksen ja metallinilmaisimella tehdyn tutkimuksen (2024) perusteella kohteen todettiin olevan todennäköisesti ihmisen tekemä ja todettiin, että rakenne ei ole moderni. Kohteen lähistöllä on muitakin vastaavanlaisia kohteita. Esimerkiksi kohde Lielahdenkatu (1000039131) on tulkittu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, ajoitettu rautakautiseksi ja sijaitsee samalla maaston korkeudella. |
| metsakeskus.1000055071 |
785 |
Kiviselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503118.00000000 |
7164040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055071 |
Tervahauta sijaitsee metsäautotiestä noin 140 metriä pohjoiseen ojitetun suoalueen eteläpuolella törmän reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1 metrin. Vallin leveys on noin 3 metriä. Vallin korkeus tervahaudan ulkopuolelta maanpinnasta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen alarinteeseen. Se on noin 3,5 metriä pitkä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. Tervahaudan päällä kasvaa melko tiheää sekapuumetsää ja katajaa. |
| metsakeskus.1000055072 |
208 |
Lähderäme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354899.00000000 |
7119411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055072 |
Maastokartalle merkitty tervahauta sijaitsee laajasta Talliokalliosta luoteeseen jatkuvan kivikkoisen niemekkeen koillisreunalla. Pohjoispuolella on ojitettua rämettä. Alueella kasvaa n. 10-vuotiasta mäntyvaltaista metsää, koillispuolella on tehty avohakkuu joitakin vuosia sitten.
Tervahaudan läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu koilliseen. Keskuskuopan läpimitta on n. 7 m ja syvyys n. 1 m. Haudan päällä kasvaa mänty- ja kuusipuustoa ja jonkin verran lehtipuustoa. |
| metsakeskus.1000055073 |
749 |
Pyykangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533022.00000000 |
6997949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055073 |
Pyykankaan kiinteän muinaisjäännöksen (1000002740) eteläisellä puolella olevalta hietapohjaiselta metsätieltä havaittiin kaksi kvartsia, joista toinen on selkeästi isketty. Maaperä näiden kohdalla lähes kivetöntä hietaa. Löytöpaikan itäpuolella olevaan metsään tehtiin koekuoppia – yhdestä näistä löytyi kaksi suurta kvartsi-iskosta. Metsä on vahvasti ojitettu, ja maaperä kivensekaista hiesua. Metsä oli hyvin tiheää nuorehkoa kuusimetsää.
Löytöalue on useita metrejä aikaisemmin tunnettua Pyykankaan asuinpaikkaa alemmalla tasolla. Korkeustason perusteella asuinpaikka ajoittuu aivan kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun. |
| metsakeskus.1000055074 |
749 |
Hamula Laurila skattehemman |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
533057.00000000 |
6996229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055074 |
Autioitunut talotontti 1777 isojakokartalla. Talon isojakokartan paikannusta hieman tarkennettiin ja sitä tukee myös maasto-havainnot alueen topografiasta. Kyseessä on matala ja laakea hiekkainen kumpare Korpilammen eteläpuolella.
Vanhan tonttimaan alueen ja matalan korkeamman alueen kaakkoisosa vaikutti muokatulta. Alueella on varikko tms. Alueen eteläosa vaikutti runnellulta. Alue oli tiheäkasvuista metsää eikä sitä tutkittu tarkemmin kuin itälaidalta, uuden tiesuunnitelman suunnassa, missä ei havaittu mitään vanhaan asutukseen viittaavaa.
Talotontti näkyy vielä 1846 pitäjänkartalla 3331_11 mutta kylän karttanimi peittää osin aluetta. |
| metsakeskus.1000055075 |
208 |
Simi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355897.00000000 |
7123068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055075 |
Tyngän kylä on keskiaikainen. Vuonna 1547 maakirjassa Tyngältä mainitaan viisi taloa ja vuonna 1607 24 taloa. Kylän vanhinta asutusta syntyi Simintien varrelle. Tien kohdalla on kulkenut myös vanha 1600-luvulta periytyvä pitäjäntie.
Simi on voitu perustaa jo keskiajalla (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1.1956, s. 45, 60 ja 91-93). Simi jaettiin 1600-luvun loppupuolella, jolloin syntyi Jaakkolan talo. Jaakkola sijaitsee Simin eteläpuolella. Ison vihan jälkeen Tyngän kylän ydinalueella ei syntynyt uudisasutusta (Jaakko Tuulasvaara, Suur-Kalajoen historia 2. 1960, s. 20 ja liite 2).
Simi sijaitsee nykyisestä ilmajohdosta n. 80 m kaakkoon Simintien länsipuolella. Tontti rajautuu Simintiehen, pohjois- ja eteläpuolella on viereisten tilojen rakennuksia ja länsipuolella tasaista peltoa, jolla nykyinen ilmajohtokäytävä kulkee. Pihapiirissä oli tehty maansiirtotöitä, maanpinta oli osittain paljas ja tasoitettu. Vanha kunnostettu päärakennus on vuodelta 1880. Se on ainoa rakennus tontilla.
Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja, joiden perusteella kohderajaus olisi voitu tehdä. Simin sijainnin paikannus perustuu vuoden 1745 pitäjänkarttaan ja 1840-luvun pitäjänkarttaan, Suur-Kalajoen historioihin 1-2 sekä Maanmittaushallituksen uudistushakemiston ja Suomen asutuksen yleisluetteloon. On mahdollista, että varhaisin talotontti on yltänyt nykyisille viereisille tiloille. |
| metsakeskus.1000055076 |
208 |
Simintie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
355878.00000000 |
7123259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055076 |
Kalajoen kirkolta kulki joen länsipuolella tie Tyngälle, missä se haarautui kahdeksi. Toinen jatkui joen etelärantaa pitkin, toinen tie kulki Raution kylään ja edelleen aina Reisjärvelle saakka. Molempien teiden kohdalla on ollut ainakin jonkinlaiset ratsupolut jo 1600-luvulla (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1.1956, s. 227). Tyngän kylän vanhinta asutusta syntyi Simintien varrelle.
Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja. Vanha pitäjäntie on merkitty mm. 1840-luvun pitäjänkartoille. Niiden perusteella tie on kulkenut kohdealueella samalla tai jotakuinkin samalla kohdalla kuin nykyiset Etelänkyläntie ja Simintie. Vuoden 1745 pitäjänkartta on isossa mittakaavassa, jonka perusteella tien tarkempaa sijaintia ei voi arvioida. Sähkönsiirtoreitit ylittävät pitäjäntien linjauksen Lapinojan kohdalla ja etelämpänä Simintiellä kahdessa kohtaa nykyisen ilmajohdon etelä- ja pohjoispuolella. Tiet ovat asfalttipäällysteisiä. |
| metsakeskus.1000055077 |
208 |
Lapinoja |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355820.00000000 |
7123786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055077 |
Tyngän kylä on keskiaikainen. Kylän vanhinta asutusta syntyi Simintien varrelle. Vuonna 1547 maakirjassa Tyngältä mainitaan viisi taloa ja vuonna 1607 24 taloa. Lapinoja mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1607 (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1.1956, s. 45, 91-92). Lapinoja sijaitsee Kalajoen länsirannalla Etelänkyläntien varrella. Tien kohdalla on kulkenut 1600-luvulta periytyvä pitäjäntie.
Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja, joiden perusteella kohderajaus olisi voitu tehdä. Lapinojan ensimmäisen talon sijainnin paikannus perustuu vuoden 1745 pitäjänkarttaan ja 1840-luvun pitäjänkarttaan, Suur-Kalajoen historioihin 1-2 sekä Maanmittaushallituksen uudistushakemiston ja Suomen asutuksen yleisluetteloon. Lapinoja on merkitty vuoden 1745 pitäjänkartalle ja 1840-luvun pitäjänkartalle. Vuoden 1840 pitäjänkartan mukaan paikalla oli kaksi taloa. Vanhimmalle vuoden 1954 peruskartalle paikalle on merkitty kaksi tilaa. Nykyään paikalla on kahden tilan päärakennukset, joiden pohjoispuolisella tilalla on talous- ja tilarakennuksia ja hevosaitauksia. Talojen ja Etelänkyläntien välissä ja talojen eteläpuolella on peltoa. Molempien tilojen pihapiireissä on myös muita tilarakennuksia. Inventoinnin aikana lähipellot olivat peitteisiä. |
| metsakeskus.1000055078 |
208 |
Rahkola (Rahko) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
356304.00000000 |
7123484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055078 |
Tyngän kylä on keskiaikainen. Vuonna 1547 maakirjassa Tyngältä mainitaan viisi taloa ja vuonna 1607 24 taloa. Rahkola mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1607 (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1.1956, s. 91-92). Kylänpaikka sijaitsee Kalajoen itäpuolella Kalajoentien varrella.
Rahkolan talon sijainti on paikannettu vuoden 1745 pitäjänkartan, 1840-luvun pitäjänkartan, Suur-Kalajoen historioiden 1-2 sekä Maanmittaushallituksen uudistushakemiston ja Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella. Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja, joiden perusteella kohderajaus olisi voitu tehdä. Rahkola on merkitty vuoden 1745 pitäjänkarttaan. 1840-luvun pitäjänkartalle on merkitty Rahko ja pohjoisemmaksi Maijala, joka on ilmeisesti maakirjassa mainittu toinen Rahkola. Eteläisemmän Rahkolan alueella on kolme omakotitaloa, joilla sijaitsee päärakennusten lisäksi myös muuta uudempaa rakennuskantaa. Ilmajohto kulkee tilojen eteläpuolella pellolla. Paikalla on toiminut koulu, se sijaitsi nykyisen eteläisimmän tilan tontilla. Koulu on merkitty vanhimmalla vuoden 1954 peruskartalle ja vielä vuoden 1981 peruskartalle, kaksi viereistä tilaa olivat vielä tuolloin rakentamattomia. Pihapiirejä ei tarkemmin inventoitu. Inventoinnin aikana alueen pellot olivat peitteisiä, ja ne katsottiin yleispiirteisemmin. |
| metsakeskus.1000055079 |
208 |
Rahkola (Maijala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
356257.00000000 |
7123518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055079 |
Tyngän kylä on keskiaikainen. Vuonna 1547 maakirjassa Tyngältä mainitaan viisi taloa ja vuonna 1607 24 taloa. Rahkola mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1607 (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1.1956, s. 91-92). Rahkola sijaitsee Kalajoen itäpuolella Kalajoentien varrella.
Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja. Kohteen sijainti on paikannettu vuoden 1745 pitäjänkartan, 1840-luvun pitäjänkartan, Suur-Kalajoen historioiden 1-2 sekä Maanmittaushallituksen uudistushakemiston ja Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella. Vuoden 1745 pitäjänkarttaan on merkitty Rahkolan asutus. 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty Rahko ja pohjoisemmaksi Maijala, joka on ilmeisesti maakirjassa mainittu toinen Rahkola, ja josta on merkintä vuoden 1745 pitäjänkartalla. Paikalla sijaitsee nykyisin Maijala-niminen tila. Rahkola (Maijala) sijaintia ei voi tarkemmin päätellä käytettävissä olevien lähteiden perusteella. Se on kuitenkin sijainnut Lahdenperäntien varrella maastokartalle merkittyjen Maijalan ja Jokelan paikkeilla. Tilojen alueella on uudempaa rakennuskantaa ja useita tilarakennuksia. Ympäröivät alueet ovat hyvin loivasti Kalajoelle viettävää tasaista peltoa. Talojen pihapiirejä ei tarkemmin inventoitu. Inventoinnin aikana alueen pellot olivat peitteisiä. |
| metsakeskus.1000055084 |
208 |
Jylkkä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
364768.00000000 |
7130493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055084 |
Jylkän talo mainitaan vuoden 1600 tuomiokirjassa. Maakirjassa Jylkkä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1607. Taluskylässä oli tuolloin 10 taloa. Jylkkä jaettiin kahdeksi 1600-luvun lopulla (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1. 1956, s. 95, 126, 427).
Taloryhmä sijaitsee metsäisen kallioisen kankaan ja sen reunalla olevien useiden talousrakennusten pohjoispuolella, umpipihan itä- ja länsipuolella on myös uudempaa rakennuskantaa. Muualla ympäröivät alueet ovat tasaista peltoa. Eteläpuolella virtaa osin hävinnyt Yppärinoja. Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja. Jylkän sijainti on paikannettu 1840-luvun pitäjänkartan, Suur-Kalajoen historioiden 1-2 sekä Maanmittaushallituksen uudistushakemiston ja Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella. Umpipihan kolme päärakennusta kuuluvat eri tiloihin. Kohdekoordinaatit sijaitsevat itäisimmällä tontilla olevan 1800-luvulta peräisin olevan keltaisen päärakennuksen kohdalla, sen tontilla ei ole muita rakennuksia. Yppärinojan varrella on ollut toiminnassa vesimyllyjä. Inventoinnin aikana alueen pellot olivat peitteisiä. |
| metsakeskus.1000055085 |
208 |
Prittinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
365213.00000000 |
7130751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055085 |
Prittinen sijaitsee Kalajoen Mehtäkylässä Tammelantien varrella. Tila sijaitsee maantien pohjoispuolella peltojen ympäröimällä pienellä kohoamalla. Pihapiirissä on uudempaa rakennuskantaa, mm. kaksi asuinrakennusta. Taluskylässä oli vuoden 1607 maakirjan mukaan 10 taloa. Prittinen perustettiin vuonna 1633 (Virrankoksi Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Kalajokilaakson historia 1.1956, s. 95, 126, 427-428).
Alueesta ei löytynyt 1600-1700-lukujen tarkempia karttoja. Prittisen vanhimman talon sijainti on paikannettu 1840-luvun pitäjänkartan, Suur-Kalajoen historioiden 1-2 sekä Maanmittaushallituksen uudistushakemiston ja Suomen asutuksen yleisluettelon perusteella. Inventoinnin aikana ympäröivät pellot olivat peitteisiä. |
| metsakeskus.1000055087 |
887 |
Hirsjärvenkulma |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
329694.00000000 |
6762496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055087 |
Lahmajärven ja Hirsjärven välisellä harjanteella sijaitseva pyyntikuoppa-alue, joka koostuu 66 kuopasta. Pohjoisosassa aluetta on nähtävissä selvä luoteis-kakkosuuntainen pyyntikuoppaketju (noin 230 metriä), siinä missä etelämpänä kankaalla kuopat on sijoitettu sattumanvaraisemmin. Kuoppia on kankaan eteläpäässä kaivettu erityisesti kankaan kapeimman kurkun kohdalle, sekä aivan harjanteen päätyyn. Matkaa kuoppien välillä on keskimäärin 10-15 metriä. Kaiken kaikkiaan pyyntikuopat kattavat 780 metriä pitkän matkan pohjoisesta etelään. Suurin osa kuopista sijaitsee kankaan päällä, mutta kuopista kaksi on tehty rinteen syvennyksiin. |
| metsakeskus.1000055088 |
615 |
Kylänrajasaari |
10001 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
480041.00000000 |
7261982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055088 |
Yleisöilmoitus koskien alueella sijaitsevaa kivirakennetta. Alueella ilmoitetaan olevan kivistä ladottu noin 1 metrin korkuinen paasi. Rakennetta on kuvailtu ilmoituksessa rajapaasiksi. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055090 |
578 |
Sianselkä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549537.00000000 |
7146409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055090 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055091 |
578 |
Tihisenvaara koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549395.00000000 |
7149864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055091 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 19 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055092 |
578 |
Möykkysenmäki lounas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549646.00000000 |
7147029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055092 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 10 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055093 |
578 |
Möykkysenmäki lounas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549502.00000000 |
7147082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055093 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055094 |
578 |
Valkeisjärvi etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547583.00000000 |
7149673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055094 |
Kohteessa on todennäköisesti kolme tervahautaa. Tervahauta 1: halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkinnät ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000055095 |
790 |
Kotisuulinmäki 2 |
10001 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
284015.00000000 |
6809776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055095 |
Pellolta siirrettyjen kivien välissä oli jäännökset nuotiosta, josta löytyi 8.9.1995 mm. kuonaa ja hevosenkenkänauloja. Paikalla on saattanut olla tilapäispaja.
(Ulla Rajala, inventointi 1995.) |
| metsakeskus.1000055096 |
740 |
Kalkkuinniemi |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
600136.00000000 |
6861028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055096 |
Avolouhos Kalkkuinniemellä Kalkkiuuninkadun länsipuoleisella kalliolla. Paikannimi viittaisi siihen, että niemellä on aikoinaan ollut linnanrakentamisen tarpeisiin kalkkiuuni, ja sieltä on louhittu sekä rakennuskiveä että kalkkirouhetta. Vuoden 1783 kartassa paikan nimi on "Kalk Unin Niemi" ja niemeen on kirjoiettu "kalk bruk".
C. W. Gyldénin kartassa 1843 "Kalkuniemi" |
| metsakeskus.1000055097 |
564 |
Utasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433481.00000000 |
7236908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055097 |
Tervahauta sijaitsee varttuneessa taimikossa ympäristöstään hieman kohoavalla moreeniharjanteella. Sen halkaisija on noin 18 m. Tervahaudan ympäristössä kasvaa lähinnä nuorta mäntymetsää ja maaperä on aurattua. Tervahaudan kohdalla on metsässä aukko ja sen halssi suuntautuu koilliseen. Halssin kohdalla on kaksi syvää kuoppaa. Tervahauta on ehjä, ja se on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000055098 |
139 |
Kortinoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436314.00000000 |
7237546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055098 |
Tervahauta sijaitsee metsäisessä rinteessä voimajohtolinjan eteläpuolella. Sen valli on jyrkkä ja kohoaa yli kaksi metriä alarinteestä. Tervahaudan kohdalla kasvaa nuorta sekametsää ja sen eteläpuolisessa rinteessä mäntytaimikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja sen halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000055099 |
564 |
Heikistönpääsuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
429753.00000000 |
7236370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055099 |
Hiilimiilu sijaitsee metsäisessä rinteessä hiekkaisella maalla. Paikalla kasvaa mäntytaimikkoa. Miilun halkaisija on noin 10 metriä ja se kohoaa ympäristöstään noin metrin. Miilun ympärillä on kuoppia. Hiilimiilu on ehjä. |
| metsakeskus.1000055100 |
564 |
Lupuoja |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
430614.00000000 |
7237222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055100 |
Rajamerkki sijaitsee tasaisella maalla sekametsässä Oulun ja Iin välisellä rajalla kohdassa, jossa rajalinjassa on kulma. Sama kulma rajalla näkyy vuosina 1863 ja 1906 laadituilla kartoilla, joissa lähellä on vielä myöhemmin kuivatettu Heikistönjärvi. Rajamerkki on tyylinsä ja karttojen perusteella vanha ja lienee peräisin ainakin 1800-luvulta. Se on ladottu kivistä ja on muodoltaan neliskulmainen noin 1 x 1 m. Korkeutta sillä on noin 60 cm. Kivilatomuksen keskellä on pystykivi, jossa erottuvat numerot 132. Rajamerkki on täysin sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000055101 |
139 |
Rajalan kovasin |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
432388.00000000 |
7237418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055101 |
Rajamerkki sijaitsee tasaisella maalla suoraan voimajohtolinjan alla Oulun ja Iin välisellä rajalla kohdassa, jossa rajalinjassa on kulma. Sama rajan kulma erottuu vuosina 1863 ja 1906 laadituilla kartoilla. Rajamerkki on tyylinsä ja karttojen perusteella vanha ja lienee peräisin ainakin 1800-luvulta. Se on ladottu luonnonkivistä ja on muodoltaan neliskulmainen noin 1 x 1 m. Korkeutta sillä on alle puoli metriä. Kivilatomuksen keskellä on pystykivi, jossa ei erotu merkintöjä. Rajamerkki on osin hajonnut ja sen päällä ja ympärillä on vanhan poroaidan jäänteitä. |
| metsakeskus.1000055102 |
208 |
Navettakangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356170.00000000 |
7116625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055102 |
Lidar-aineistosta paikannettu mahdollinen tervahauta Navettakankaan koillisreunalla. |
| metsakeskus.1000055103 |
564 |
Saunasuo länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
427760.00000000 |
7235123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055103 |
Suuri tervahauta sijaitsee sekametsää kasvavassa ja etelään viettävässä rinteessä. Sen ympärillä kasvaa varttunutta taimikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 22 metriä ja sen vallit nousevat yli metrin ympäröivästä maanpinnasta. Tervahaudan ympärillä on sen rakentamiseen liittyviä kuoppia. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000055104 |
564 |
Saunasuo lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
427758.00000000 |
7234981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055104 |
Tervahauta sijaitsee sekametsää kasvavassa ja pohjoiseen viettävässä rinteessä. Maaperä paikalla on melko kivistä moreenia. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja se on muodoltaan maljamainen. Tervahaudan ympärillä on sen rakentamiseen liittyviä kuoppia. Tervahauta on ehjä ja sen halssi suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055105 |
564 |
Naarua |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
427541.00000000 |
7236102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055105 |
Maastokartalle merkitty suuri tervahauta sijaitsee sekametsää kasvavassa ja lounaaseen viettävässä rinteessä. Sen ympärillä kasvaa varttunutta taimikkoa ja itse tervahauta on tiheän puuston peittämä. Maaperä tervahaudan ympärillä on aikoinaan aurattua. Sen halkaisija on noin 20 metriä ja sen vallit nousevat yli metrin ympäröivästä maanpinnasta. Tervahaudan etelä- ja kaakkoispuolitse kulkee metsäkoneen ura. Tervahauta on ehjä ja sen halssi suuntautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055106 |
564 |
Pilkkakangas pohjoinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
426904.00000000 |
7237510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055106 |
Tervahauta sijaitsee mäntytaimikossa pohjoiseen viettävässä rinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Sen itäpuolitse kulkee metsäkoneen ura, joka on vahingoittanut vallia ja pohjoiseen suuntautuvaa halssia. Myös tervahaudan eteläpuolinen valli on vahingoittunut sitä ympäröivän taimikon maaperän muokkauksessa. Maa on paikalla kivistä moreenia. |
| metsakeskus.1000055107 |
564 |
Navettakangas lounas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
427314.00000000 |
7235725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055107 |
Kaksi keittokuoppaa sijaitsee Haukiputaan Navettakankaan keskiosassa suuren hiekkakuopan ja metsätien pohjoispuolella. Paikalla on lounaaseen työntyvä hiekkainen moreeniharjanne, joka on maaperältään hienojakoisempaa kuin muu lähiympäristö. Maaperä on keittokuoppien kohdalla hiekansekaista moreenia.
Keittokuopat 1 ja 2 sijaitsevat vierekkäin noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja kooltaan 3 m, syvyyttä pohjoisemmalla kuopalla on noin 55 cm ja eteläisemmällä noin 40 cm. Kuoppiin tehdyissä lapionpistoissa on havaittavissa selvä huuhtoutumiskerros. Keittokuoppien ympäristöön tehtiin koepistoja, mutta niistä ei saatu havaintoja.
2024: Kahden keittokuopan länsipuolelta, noin 100 metrin etäisyydellä nuoressa ja tiheässä metsikössä sijaitsee vielä kolme keittokuoppaa (kuopat 3-5). Ne sijoittuvat peräkkäin n. 11 metrin välein matalalle pohjois-eteläsuuntaiselle harjanteelle. Keittokuoppien koot on merkitty alakohteiden tietoihin.
Kaikissa kuopissa 1-5 tuntuu sondatessa kivipanos, jonka lisäksi pariin kuoppaan tehdyistä koepistoista löytyi palaneita kiviä. Kuopista havaittiin huuhtoutumiskerros pois lukien keittokuoppa 2, jossa maa vaikutti sekoittuneelta.
Kohde on vaurioitunut. Kuoppien 1 ja 2 päältä on ajettu metsäkoneella ja tämä saattaa selittää kuopasta 2 tehdyt poikkeavat maaperähavainnot. |
| metsakeskus.1000055108 |
481 |
Kankaisten torppa-alue |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
230593.00000000 |
6724010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055108 |
Kankaisten kartanon luoteispuolella olevan mäen etelärinteellä on alustalaisten ja torppien tontteja, joilla on jäljellä kiviperustuksia, kellareita sekä yksi täytetty kaivo (alakohteina). Alueella on myös betonirakenteisia perustuksia, joita ei ole liitetty alakohteiksi. Vanhimmat rakenteet ovat todennäköisesti 1800-luvulta, osa vasta 1900-luvulta. Rakennukset on purettu 2000-lukuun mennessä, ja osa niistä on ennen purkuaan dokumentoitu. |
| metsakeskus.1000055108 |
481 |
Kankaisten torppa-alue |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
230593.00000000 |
6724010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055108 |
Kankaisten kartanon luoteispuolella olevan mäen etelärinteellä on alustalaisten ja torppien tontteja, joilla on jäljellä kiviperustuksia, kellareita sekä yksi täytetty kaivo (alakohteina). Alueella on myös betonirakenteisia perustuksia, joita ei ole liitetty alakohteiksi. Vanhimmat rakenteet ovat todennäköisesti 1800-luvulta, osa vasta 1900-luvulta. Rakennukset on purettu 2000-lukuun mennessä, ja osa niistä on ennen purkuaan dokumentoitu. |
| metsakeskus.1000055109 |
678 |
Aaltokangas 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
383821.00000000 |
7161734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055109 |
Paikalla on soikeahko maakuoppa, jonka halkaisija on n. 4 m (reunoilta). Sitä kiertää epämääräinen valli. Maaperä paikalla on melko kivinen hiekkamoreeni. Kuopan seinämässä on näkyvissä isompi kivi (50 x 50 cm). Kuoppa vaikutti ensisilmäyksellä modernilta maa-aineksen tarkastuskuopalta, mutta sen pohjalle tehdyssä koekuopassa oli kuitenkin paksu podsolimaannos. Kuoppa ei siis ole moderni eikä nuori vaan satoja vuosia vanha. Sen
funktio ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000055111 |
536 |
Fasaaninmäki |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
300697.00000000 |
6822288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055111 |
Kauniaisten oletetaan asutetun jo 1300-luvun vaiheilla. Kartano perustettiin 1690-luvulla. Fasaaninmäki sijaitsee n. 530m Kauniaisten kartanolta luoteeseen. Kuninkaan kartaston mukaan Fasaaninmäellä on ollut asumuksia 1700-luvun lopulla. Kohde koostuu useista matalista, neliömäsistä ja pyöreähköistä kuopista. Lisäksi alueella on vähintään kaksi isompaa, pitkänomaista kuoppaa (n. 3 x 1 x 0,7m). Fasaaninsaaren NE- rinteellä sijaitsee kiven- ja maansekainen röykkiö, joka on muodoltaan neliömäinen. Vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055112 |
536 |
Kauniainen 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
300736.00000000 |
6821710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055112 |
Kohteessa sijaitsee rakennusten perustuksia, pajan perustus, sekä kaksi kiviaitaa Kauniaisten kartanon alueella ja kartanolta länteen. |
| metsakeskus.1000055113 |
536 |
Maurinvainio |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
301063.00000000 |
6821930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055113 |
Paikalla sijainnut ainakin 1950-luvulla ulkorakennuksia. Paikalla on vielä nähtävissä rakennusten perustuksia. Kuninkaan kartaston mukaan paikalla on ollut asutusta jo 1700-luvun lopussa. |
| metsakeskus.1000055116 |
305 |
Vanha-Sankala |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
587374.00000000 |
7355608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055116 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella sijaitsee hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055118 |
317 |
Kananen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
440803.00000000 |
7100495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055118 |
Kanasen talo on perustettu vuonna 1635, joten se on yksi Kärsämäen vanhimpia kantatiloja (Matinolli toim. 1969, 116). Pitäjänkartalle on merkitty Kanaselle kaksi taloa. Maakirjan 1730 ja maarekisterilähteiden perusteella Kanasen talon numero on 2 ja se on jaettu kahtia 1766 muodostaen Kananen I (Ollila) ja Kananen II -nimiset talot (Matinolli toim. 1969, 695-696).
Isojakokartalle puolestaan on merkitty Kananen I:n numeroksi 6 (F) ja viereisen (oikean puoleinen) Kananen II:n numeroksi 7 (G). Nykykartalla rekisteritunnukset ovat isojaon mukaiset 6 ja 7. Numerointia Kärsämäen talojen suhteen on muutettu viimeistään isojaon aikana, vaikka vuotta myöhemmin piirretylle pitäjänkartalle on vielä merkitty vanha rekisterinumero.
Kohteen rajaukset on luotu siten, että isojakokarttaa on verrattu myöhempiin karttoihin, etenkin vuoden 1953 peruskarttaan. Vielä tässä kartassa talojen alkuperäisillä paikoilla näkyy rakennuksia (kuva 12). Rajauksessa on otettu huomioon nykyään rakennettu ympäristö siten, että se on jätetty rajausehdotuksen ulkopuolelle. Rajausten alueet ovat pelto- ja piha-alueita, mutta niissä ei ole rakennuksia. Maanpinnan alla voi edelleen olla säilyneitä kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000055119 |
271 |
Silokallio 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
256564.00000000 |
6805138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055119 |
Silokallion kallioalueelta löydettiin isojaon kartassa näkyvään Ryytsälän ja Hintikkalan kylänrajaan liittyvä rajansuuntainen viisarikivi. Paikalla kulkee edelleen kiinteistöraja. Evämäisessä, noin 40 cm korkeassa viisarikivessä ei ollut merkintöjä. Mahdollisesti se on siirtynyt hieman paikaltaan sen juuressa olleesta matalasta kivilatomuksesta, jossa viisari lienee ollut keskellä. |
| metsakeskus.1000055120 |
271 |
Silokallio 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
256569.00000000 |
6805125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055120 |
Silokallio 1 viisarikiven eteläpuolella, arviolta noin 15 metrin päässä oli latteista kivistä ladottu tornimainen, noin metrin korkuinen kivirakennelma. Kohdalla ei kulje rajaa ja rakenne vaikuttaa viisaria uudemmalta. Ehkä kyseessä on maanmittaustoimintaan liittyvä merkki. Senaatin kartassa lähes samoille kohdin on merkitty ilmeisesti kallion korkeuslukema. Kaakossa noin 800 metrin päässä sijaitsee korkeampi Tornikallio, jolle on v. 1962 peruskarttaan merkitty kolmiomittauspiste. |
| metsakeskus.1000055121 |
746 |
Korkiakangas |
10001 |
12016 |
13167 |
11010 |
27000 |
384983.00000000 |
7081329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055121 |
Ympäristöään korkeammalta Korkiakankaalta on tehty mahdollisesti pajaan liittyviä löytöjä. Löytöihin kuuluu muun muassa nauloja ja muiden rautaesineiden kappaleita. Esineet ovat löytyneet hiilen seasta. Esineet ovat löytyneet ison kiven läheisyydestä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Liittyy ilmoitukseen ILM26662. |
| metsakeskus.1000055122 |
746 |
Rajala |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
364081.00000000 |
7090865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055122 |
Peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella sijaitsee kivi, johon on hakattu kuvio. Kiveen hakattu kuvio on halkaisijaltaan 15 cm ja se on muodoltaan ympyrä, jossa on pääilmansuuntiin kaiverretut viivat ulospäin. Kiven koko on 1 x 1,5 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Yleisöilmoitus ILM17744. |
| metsakeskus.1000055124 |
105 |
Tuomijoki 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570252.00000000 |
7175929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055124 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055125 |
105 |
Tuomijoki 4 |
10001 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
570246.00000000 |
7175595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055125 |
Lidar-kuvien perusteella kohteessa voisi olla rakennuksen pohja, joka muistuttaa kohteen Hyrynkangas (1000030287) toisen maailmansodan aikaisia rakennuksen pohjia (ks. esim. Hyrynkangas; alakohde rakennuksen pohja 47). Lidar-kuvien perusteella rakenteella on myös selkeät vallit. Kooltaan se on noin 10 x 17 metriä.
Lidar-havainto. Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa. Siihen asti kohde on mahdollinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000055134 |
271 |
Juutinsuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
245075.00000000 |
6806455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055134 |
Juutinsuon luoteispuolella sijaitsevan metsäsaarekkeen laella havaittiin pyöreähkö (halk. noin 2,5-3 m) kiviröykkiö. Röykkiön korkeus on noin 30-40 cm ja kiviä on ainakin kahdessa kerroksessa. Rakenteen reunaan tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin kivien jatkuvan maan pinnan alla. Maannos on sekoittuneen oloista hiekkamoreenia. Röykkiön kivet ovat pyöreähköjä (luontaisia) ja niiden koko on noin 15–30 cm. Röykkiötä ja sen ympäristöä käytiin läpi metallinilmaisimella, mutta signaaleja ei havaittu. Röykkiön tarkempi ajoitus tai tyyppi ei selvinnyt inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000055136 |
536 |
Hannula |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
306753.78322370 |
6806003.97359866 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055136 |
Todennäköinen tervahauta erottuu LIDAR-kuvissa kraatterimaisena ilmiönä, jonka halkaisija reunavalleineen on 6-7 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055140 |
260 |
Totkunniemi Maimalampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
651181.00000000 |
6858019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055140 |
Yksityishenkilöltä tulleen tiedon mukaan Lapintien lounaispuolella, tien varressa sijaitsee Salpalinjaan kuuluva toisen maailmansodan puolustusvarustus. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää maastokäynnin. |
| metsakeskus.1000055141 |
260 |
Totkunniemi Likeronpelto |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
650983.00000000 |
6858426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055141 |
Lidar-korkeusmallissa (17.2.2025) erottuu toisen maailmansodan taisteluhaudalta vaikuttava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää maastotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055142 |
858 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388386.00000000 |
6708735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055142 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Itämeren Ancylusjärvivaiheen rantatörmän päällä, n. 150 m Ha-kalan päärakennuksesta luoteeseen. Kohde ajoittuu noin v. 7500 eaa. rannansiirtymän perusteella. Asuinpaikka on ollut silloin n. 500 m leveässä suojaisassa poukamassa.
Paikalta löydettiin useita kvartsi-iskoksia kynnetystä pellosta. Osa kvartsi-iskoksista jätettiin maastoon. Asuinpaikan keskelle kaivettiin yhteensä kolme koepistoa, joista kahdesta erottui likamaakerros kyntökerroksen alla olevassa hiekassa. Likamaakerroksen alla on puhdas hiekkamaa.
Asuinpaikka on rajattu kvartsi-iskosten löytöpaikkojen ja alueen topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000055143 |
543 |
Råbacka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
387458.00000000 |
6708188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055143 |
Noin 8 m leveä tervahauta on etelään laskevassa hiekkaisessa ja hiesuisessa rinteessä, ja paikalla kasvaa sekametsää. Tervahaudan 0,5 metriä syvä kuoppa on muodoltaan laakea. Vallin korkeus tervahaudan ulkopuolella on noin 0,2 metriä. Noin 0,5 metriä syvä kuoppahalssi sijaitsee tervahaudan eteläpäässä. Koepistossa havaittiin hiiltä. |
| metsakeskus.1000055145 |
732 |
Jaurujoki |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
547765.00000000 |
7427672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055145 |
Kohde havaittiin lausuttaessa paikalle tulevasta moottorikelkkareitin sillasta. Kohteessa vaikuttaa olevan todennäköisesti sotia edeltävään aikaan ajoittuvan uittotammen jäännös. Se ilmenee 5p LiDAR-aineistossa itä-länsisuuntaisena patorakenteena, joka ulottuu Jaurujoen länsipuolelle noin 25 m ja itäpuolelle noin 40 m. Se on havaittavissa vuoden 1957 ilmakuvassa, jolloin se on todennäköisesti jäänyt jo pois käytöstä. Välittömässä ympäristössä ei ole havaittavissa uittokämpän jäännöstä, mutta padon eteläpuolella, seka Jaurujoen itä- että länsipuolella on useampi maakuoppa.
Kohde tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.1000055146 |
751 |
Korpihaka |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
405415.00000000 |
7282991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055146 |
Simossa Simonkylän ja Simoniemen kylän alueella on runsaasti kiviaitoja, jotka liittyvät peltoviljelyyn ja peltojen raivaamiseen. Osa kiviaidoista näkyy 1954 vuoden peruskartalla ja suurin osa niistä osoitettu säilytettäväksi yleiskaavassa. Kiviaidat sijaitsevat peltojen reunoilla ja teiden vierustoilla. Kylätie läpi kulkeva nykyinen Kirkkotie on mutkiltaan oikaistu 1960-luvulla ja aikaisempi tie jatkui Kirkkotietä Vakkalantielle ja talojen pihojen läpi. Nyt maastossa näkyvä kiviaita kertookin osaltaan aikaisemman tien sijoittumisesta.
Simoniemen kiviaidoista osa on tehty 1900-luvulla, mutta osa kiviaidoista juontaa juurensa jo varhaisesta alueen asutuksesta ja peltoviljelyksestä ja voi olla jopa 1600-luvulta. |
| metsakeskus.1000055147 |
732 |
Navettakangas 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
554987.00000000 |
7371640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055147 |
Kohde muodostuu kahdesta jyrkkien suohon laskevien törmien muodostamien niemekkeiden kärkiin tehdyistä linnoitetusta asemasta. Näistä eteläisempi koostuu 6 asemasta, joista 3 on suurempaa ja 2 hieman pienempää kuoppaa. Lisäksi paikalla on yksittäinen yhden sotilaan potero.
Pohjoisempi on laajempi ja koostuu useasta kaivannosta ja kuopasta. Maastossa tästä asemasta on vaikea saada selkeää kuvaa. LiDARissa se hahmottuu rykelmänä taisteluhautoja, tuliasemia sekä poteroita tiuhassa rykelmässä. |
| metsakeskus.1000055148 |
732 |
Välilampi 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
558849.00000000 |
7374315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055148 |
Kohde sijaitsee Iso-Leviäisen pohjoispuolella ja alueen läpi kulkevan hiekkatien länsipuolella noin 80 m Välilammesta länteen.
Linnoitteisiin kuuluu yhdyshaudan yhdistämät kaksi ampuma-asemaa sekä kolme yksittäistä ampuma-asemaa. Tuliasemat ovat kaikki yksittäisiä poteroja suurempia ja tarkoitettu todennäköisesti useammalle kuin yhdelle sotilaalle. Torjuntasuunta linnoitteilla on kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055151 |
732 |
Siikamännikkö |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
555094.00000000 |
7377517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055151 |
Haukilammen ja Siikajärven väliin jäävällä Siikamännikkö -nimisellä kannaksella soiden laidassa sijaitsee savottakämppä ja talli.
Kämpän raunio, jonka mitat n. 7 x 7 m erottuu maastosta selvästi. Alin hirsikehikko on osittain säilynyt. Salvokset eivät kuitenkaan ole näkyvillä. Keskusta on muuta maanpintaa alempana. Piisi on kämpän kaakkoiskulmassa ja oviaukko piisin vieressä sen pohjoispuolella. Kämpän ulkopuolella piisin eteläpuolella on n. 1,5 x 1 m mahdollinen kellarikuoppa. Kyseessä lienee nuorimmillaan 1900-luvun alkupuolelle sijoittuva savottakämppä.
Noin 9 metriä kämpästä lounaaseen on tallin raunio, josta jäljellä oleva alin hirsikerta on osin näkyvillä. Tallin mitat ovat n. 5 x 5 m. Salvoksessa on käytetty sahaa ja mahdollisesti kirvestä. Tallin kaakkoissivustalla on pitkänomainen kuoppa, jonka mitat ovat n. 3 x 1 m.
Kyseessä lienee 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva savottakämppä ja siihen kuuluva talli. |
| metsakeskus.1000055153 |
732 |
Kotalahti 2 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
558207.00000000 |
7377750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055153 |
Kohde sijaitsee Joutsijärventien varressa, tien kummallakin puolella, Hietajärven eteläpuolella.
Tien eteläosa: Kolmesta suurehkosta kuoppajäännöksestä muodostuva kokonaisuus. Todennäköisesti sotahistoriallisia kohteita, jotka ovat mahdollisesti korsuja. Mainittakoon, että kohteiden vieressä on romahtamispisteessä oleva maakellari, joten on mahdollista että ainakin osa jäännöksistä voisi olla maakellareita. Ympäristössä on rautaromua, josta ainakin osa vaikuttaisi olevan peräisin kamiinasta.
Tien pohjoisosa: Paikalla on yksittäinen taisteluhaudalla varustettu ampuma-asema. Asemassa on ruosteista aaltopeltiä. |
| metsakeskus.1000055161 |
538 |
Ropakko |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
230321.00000000 |
6727874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055161 |
Pellolta on tehty metallinetsinnässä myöhäisrautakautiseen muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja (Ilppari ILM23272, ILM25655, ILM28689, ILM33656). |
| metsakeskus.1000055165 |
732 |
Niittyselkä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
551324.00000000 |
7376380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055165 |
Niittyselän lounaispuolella ja Törsilölammen itäpäästä noin 360 m pohjoiseen suon laidalla lähellä nimetöntä suolampea sijaitsee kaksi vierekkäin oleva tasakokoista savottakämpän pohjaa. Kämpillä on etäisyyttä toisiinsa vain noin 3 m.
Lounaisen kämpän A mitat ovat 5 x 5 m. Havaittavissa nelikulmaisena mättäiden peittämänä kehikkona. Alimmat hirret osittain näkyvissä. Salvoksissa käytetty sahaa ja kirvestä. Piisi näkyy kämpän lounaiskulmassa. Oviaukko on piisin vierellä.
Kämpästä A koilliseen noin 3 m sijaitseva kämppä B on vastaava A:n kanssa. Piisi kaakkoiskulmassa. B:n oviaukon kohtaa ei kykene varmuudella määrittämään. Kämppien välissä n 1 x 0,5 m kuoppa ja samanlainen kämpän B itäpuolella ja Kämpän A länsipuolella.
Kämpät sijaitsevat metsänkäytön yhteydessä muokkaamattomaksi jääneellä maakaistaleella ja ovat siten säilyneet hyvin.
Kämppien ajoitus sijoittunee 1900-luvun alkupuolelle tai vanhemmaksi. |
| metsakeskus.1000055166 |
687 |
Alanen |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
567283.00000000 |
7059340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055166 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Lievisenmäen länsipuolella, Rautavaaran keskustasta 18 km pohjoiseen. Hiilimiilun ja raudanvalmistuspaikan jäännökset ovat loivasti länteen laskevassa rinteessä, noin 70 metriä Itkonjoen itäpuolella. Paikalla kasvaa varttunutta sekametsää, maaperä on hiekkaa.
Miilukuoppa on muodoltaan pyöreähkö, usein vastaavissa kohteissa Rautavaaralla miilukuoppa on suorakaiteenmuotoinen. Ympärillä on 2–2,5 metriä korkeat vallit. Miilun sisäosa on leveydeltään noin 10 metriä ja vallien ulkoreunasta mitattuna miilun läpimitta on noin 18 metriä. Miilun vieressä, sen itäpuolella, on kaksi vierekkäistä kuoppaa, harkkohytin paikka. Kuoppien länsireunat ovat kiinni miilun vallissa ja muulta osin niitä ympäröi kuonavalli, korkeus 1,5 metriä ja leveys päältä noin 1,5 metriä ja valli levenee alaspäin. Isompi kuoppa on halkaisijaltaan 2,5–3 metriä, toinen on hieman pienempi. Kuoppia erottaa matala valli.
Kohteen rajaus on tehty maastohavaintojen ja ilmalaserkeilauksen avulla ja sisältää 3–5 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000055167 |
687 |
Iso-Vetokangas |
10002 |
12005 |
13219 |
11006 |
27000 |
564400.00000000 |
7058746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055167 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa. Tiilikka-järven eteläpäässä, Venäjänhiekan ja Kalmoniemen välissä on Iso Vetokannas-niminen paikka. Tässä kohtaa melko korkeaharjanteinen niemi madaltuu ja on noin 50 metriä leveä ja järven pintaa vain noin 3 metriä korkeammalla. Nimen perusteella paikalla on vetokannas, josta veneet on voitu siirtää niemen yli. Todennäköisesti paikka on ollut käytössä pitkään historiallisena aikana.
Iso-Vetokankaan kohdalla on näkyvissä 1–2 metriä leveä ja 10–20 cm syvä ura, josta on kuntta kulunut pois, erityisesti harjanteen itään laskevalla puolella. Vetoura erottuu heikosti ilmalaserkeilausaineistossa. Vetokannas on ehkä edelleen satunnaisessa käytössä. Alueella on kuivahkoa hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000055168 |
687 |
Iso-Vetokangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
564468.00000000 |
7058691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055168 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Iso Vetokankaalla. Inventoinnissa havaittiin yhteensä 8 kuoppaa noin 150 metrin matkalla. Kuoppien koko vaihtelee, kuopat 1–5 ovat jotakuinkin samankokoisia halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja syvyys hieman alle metri, kuopat 6–8 ovat hieman isompia. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa näkyi huuhtoutumiskerros ja podsolimaannos, mutta ei hiiltä tai nokea. Kuopat ovat vanhoja, mutta ikää on mahdoton määritellä. Kuopat 1 ja 2 ovat vierekkäin parin metrin päässä toisistaan, kuopan 2 läpi kulkee polku. Näiden pohjoispuolella 20 metriä on kuoppa 3 ja tästä noin 40 ja 50 metriä luoteeseen on vielä kuopat 4 ja 5, jotka ovat jo veneenvetouran (mj-kohde Iso-Vetokangas) tuntumassa. Kuopat 7–8 ovat puolestaan kuopista 1 ja 3 noin 40 metriä kaakkoon, Venäjänhiekan suuntaan. Kuoppa 6 on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja siinä on matalat vallit ympärillä, kuopan syvyys alle metri. Kuoppa 7 on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyys alle metri. Kuoppa 8 on myös halkaisijaltaan noin 3 metriä, sen läpi kulkee polku.
Kuopat ovat ketjumaisessa muodostelmassa, joten kyseessä vaikuttaisi olevan pyyntikuoppaketju. Muinaisjäännösalueen rajaus kattaa kaikki kuopat. |
| metsakeskus.1000055169 |
732 |
Kivilampi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
550541.00000000 |
7374703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055169 |
Kivilampi-nimisen järven tasaisella etelärannalla, mäntyvoittoisessa sekametsässä, sijaitsee kämpän raunio. Se erottuu maasta nelikulmaisena penkkana, jonka keskusta on kuopalla. Alin hirsikerta on jäljellä. Salvoksessa on käytetty sahaa. Piisi on kookas n. 3 x 3 m, tehty isoista kivistä ja sijaitsee kämpän koillisnurkassa. Oviaukon paikka sijainnee piisin vieressä pohjoisseinällä, mutta tämä ei ole täysin varmaa. Kämpän mitat ovat n. 9 x 9 m.
Kämpän ajoitus lienee 1900-luvun alkupuoli, mahdollisesti jopa 1800-luvun loppu. Se ei erotu historiallisissa ilmakuvissa, joita on saatavilla vuodesta 1947 alkaen. Kyseessä on todennäköisesti savottakämppä. Kohde on säästynyt metsänkäytön yhteydessä tapahtuneelta maanmuokkaukselta. |
| metsakeskus.1000055170 |
687 |
Kalmosaari 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
576249.00000000 |
7051720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055170 |
Kalmosaari sijaitsee Ylä-Keyritty-järvellä, 15,5 km Rautavaaran keskustasta koilliseen. Metsäkartanon leirikeskus on saaresta 800 metriä itään. Kalmosaaren keskiosassa harjanteen päällä on kuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppaa ympäröi matala valli, jonka leveys on metri ja korkeus 20 cm. Kuopassa erottui selvä huuhtoutumiskerros ja normaali podsolimaannos, nokea tai hiiltä ei ollut näkyvissä, joten kyseessä ei ole miilukuoppa. Kuopan itäpuolella, vallissa kiinni, on lisäksi pyöreä painanne, halkaisija 1,5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Tästä noin 30 metriä luoteeseen on harjanteen kyljessä myös kuoppa, kuoppa 2. Sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys metri. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta.
Kuoppien sijainti on pyyntikuopille ominainen, mutta kuoppia on vain kaksi, joten varsinaisesta pyyntikuoppaketjusta ei voi puhua. Kuoppien luonne selviää vain kaivaustutkimuksella.
Kuopat rajattiin erillisiksi muinaisjäännösalueiksi, rajaukset sisältävät 3–5 metrin suoja-alueen, koska kuoppien paikannus perustui gps-mittaukseen, ne eivät näy vanhemmassa ilmalaserkeilausaineistossa. |
| metsakeskus.1000055172 |
687 |
Luodelahti |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
562064.00000000 |
7061100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055172 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Tiilikan Pohjoisniemessä, Luodelahden kohdalla. Hiekkapohjaisella mäntykankaalla on kuoppa, jonka koko on 2 x 0,7 metriä ja syvyys 0,5 metriä, sitä ympäröi matala valli. Kuopassa todettiin nokeentunutta maata ja hiiltä sekä palaneita kiviä. Kyseessä voisi olla nauriskuoppa, joka liittyy kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000055173 |
687 |
Mummolanlahti 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
562765.00000000 |
7060588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055173 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Pohjoisniemessä, Mummolanlahden kohdalla. Inventoinnissa havaittiin kaksi kuoppaa, toinen niemeä halkovan harjanteen päällä ja toinen sen eteläpuoleisessa rinteessä. Harjanteen päällä oleva kuoppa on retkeilypolun pohjoisreunassa. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys metri, kuopan ympärillä on matala valli, joka hädin tuskin erottuu maastossa. Maaperä on hiekkaa, alue on mäntykangasta. Tästä kuopasta 20 metriä etelään, alarinteeseen on samanlainen kuoppa, kuoppa 2. Kuoppaan 1 tehdyssä koepistossa näkyi paksu huuhtoutumiskerros ja podsolimaannos, nokea tai hiiltä kuopassa ei ollut. Paikka hiekkapohjaisella kapealla harjanteella on tyypillinen pyyntikuopille, mutta kuoppien luonne selviää vain kaivaustutkimuksilla. Kuopat on rajattu erikseen sisällyttäen 2–4 metrin suoja-alueen. Kuopat eivät näy 0,5p /m2 ilmalaserkeilausaineistossa. |
| metsakeskus.1000055174 |
433 |
Kalattomannummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
341990.00000000 |
6741669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055174 |
Kalattomanlammen pohjoispuolella, vanhan rantaterassin päällä havaittiin noin metrin halkaisijaltaan oleva pyöreä, v:n muotoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 40 cm. Turpeen alla havaittiin muutama sentti punertavaa hiekkaa ja sen alla noin 6 cm:n kerros nokista hiekkaa. Tästä noin 25 metriä kaakkoon sijaitsee soikeahko ja loivareunainen kuoppa, jonka koko on noin 1 x 2,5 metriä ja syvyys noin 35 cm. keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin sekoittunutta, hieman noensekaista hiekkaa noin 10 cm:n syvyydeltä. Havaintojen perusteella kyseessä voi olla pienimuotoiset hiilihaudat, mutta tarkempi määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055176 |
433 |
Tuomenoja |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
342803.00000000 |
6742797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055176 |
Tuomenojan tilan länsipuolisella metsäalueella sijaitsee rajamerkki. Merkissä on neliönmuotoinen perustus, jonka koko on noin 1 x 1 metriä. Keskellä on noin 35 cm korkea viisarikivi, johon on hakattu numero 28. Paikalla on kulkenut Heinon ja Eerolan tilojen raja, joka näkyy ainakin vuoden 1842 pitäjänkartassa. Paikalla kulkee jonkinlainen viiva myös toimeenpanokartassa, mutta ei mitään selkeää kylien rajaa. Rajamerkki on yhä käytössä olevalla kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000055179 |
687 |
Sammakkokoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
565570.00000000 |
7055402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055179 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Sammakkojärven alapuolisessa Sammakkokoskessa, joka on osa Tiilikanjokea. Sammakkojärven ja Ala-Tiilikka-järven välillä on ollut 1900-luvulla uittoon liittyviä rakenteita, erityisesti kivistä kasattuja suisteita. Suisteet ovat näkyvissä vuosien 1957 ja 1960 ilmakuvissa, mutta ne on ilmeisesti pääosin purettu viimeistään 2000-luvulla.
Inventoinnissa käytiin läpi joen rantaa noin 1,5 km Sammakkotammesta alavirtaan ja matkalla havaittiin yksi säilynyt suiste tai sen osa. Suiste on itärannan vieressä, sen pituus on noin 60 metriä ja leveys 3–5 metriä, suisteen ja rannan väliin jää noin metrin levyinen uoma, joka on voinut toimia myös uittoränninä kosken kohdalla, tosin mitään ränniin liittyviä ra-kenteita ei havaittu. Kiveys nousee vain pari kivikertaa joen pinnan yläpuolelle ja suisteen päällä kasvaa metsää. Voi olla, että osia muistakin on säilynyt, mutta kasvillisuus peitti joen rantoja ja havainnointi oli vaikeaa. |
| metsakeskus.1000055180 |
687 |
Tiilikka Autiojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565158.00000000 |
7058233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055180 |
Tervahauta sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Autiojärven itärannasta noin 20 metriä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahaudan vallit erottuvat maastossa selvästi, niiden korkeus on noin metri ja leveys pari metriä. Hauta on syvyydeltään pari metriä ja sen halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 14 metriä. Haudassa kasvaa mäntyjä ja muutama lehtipuun vesa. Tervahaudan kaakkoiskulmassa on 2x2 metrin kokoinen ja puoli metriä syvä kaivanto, joka lienee rännin paikka. |
| metsakeskus.1000055181 |
139 |
Paloselkä länsi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
438098.00000000 |
7240171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055181 |
Palolammen luoteispuolella, Paloselän länsiosassa sijaitsevan kapean metsäisen hiekkakannaksen pohjoisosassa on pitkänomainen asumuspainanne sekä kaksi samantyyppistä, mutta olemukseltaan hieman epäselvempää painannetta.
Kohteen eteläisin selkeäpiirteisin painanne 1 on mitoiltaan noin 25 x 7 metriä ja sen syvyys on noin 40 cm. Painanteen pituusakseli on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Painanteeseen 1 kaivetusta koekuopasta tuli rikastumiskerroksen yhteydessä näkyviin likamaata. Koekuopasta löytyi puolenkymmentä varsin suurta palaneen luun sirua.
Kohde on vaurioitunut. Painanteen keskeltä on ajettu metsäkoneella kohtisuorassa sen pituusakseliin verrattuna.
Epäselvemmät painanteet on lisätty alakohteiksi 2 ja 3. |
| metsakeskus.1000055182 |
139 |
Paloselkä pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
438374.00000000 |
7240399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055182 |
Paloselkä-nimisen kankaan pohjoislaidalla, Kuovinsuon itäpuolella on suht tasaisella mutta pohjoiseen viettävällä metsäkankaalla noin parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan kaksi pitkänomaista, metsänhoidollisten toimenpiteiden pahasti vaurioittamaa asumuspainannetta. Matalahkojen painanteiden pituusakseli on koillis-lounaissuuntainen. Maasto on avohakattua ja ojitettua, nuorta mäntyä kasvavaa tasaista kangasta.
Läntinen pitkänomainen asumuspainanne on mitoiltaan noin 22x6 metriä ja se on noin 25 cm syvä. Itäinen pitkänomainen asumuspainanne on mitoiltaan noin 22x5 metriä ja se on myös noin 25 cm syvä. Kohteet erottuvat maastossa erittäin heikosti, johtuen metsänhoidollisiin toimenpiteisiin liittyvästä maanmuokkauksesta.
Painanteet leikkaavista ojista löydettiin kvartsia ja palanutta luuta, joiden levintä korreloi painanteiden kanssa.
Kohde on vaurioitunut. Kohde on avohakattu, äestetty ja myös ojitettu. Historiallisten ilmakuvien perusteella nämä metsänhoidolliset toimenpiteet ajoittuvat 2010-luvulle. |
| metsakeskus.1000055183 |
92 |
Hasala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
396189.00000000 |
6690761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055183 |
Kohde sijaitsee Hasalan tilan pohjoispuolella pellossa. Pelto oli tarkistusajankohdan aikaan kynnetty noin 100 x 100 metrin suuruiselta alueelta. Pelto koostui hiekkapitoisesta savimaasta ja löytöjä näkyi runsaasti miltei koko kyntöalueelta. Löytöinä lähinnä kvartsiesineitä ja -iskoksia. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti kyntöalueen ulkopuolelle.
Reilu 500 m löytöalueesta pohjoiseen sijaitsee Nissbackan asuinpaikka, josta löytyi 1971 palanut koiranluu, joka on ajoitettu n. 9400 vuoden ikäiseksi. Nissbackan asuinpaikka on tutkittu arkeologisin kaivauksin Sipoontien rakentamisen vuoksi. Hasalan asuinpaikka sijaitsee samalla harjanteella Nissbackan asuinpaikan kanssa. |
| metsakeskus.1000055184 |
832 |
Haaponiemi länsi |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
571343.00000000 |
7290612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055184 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055185 |
832 |
Soidinvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570262.00000000 |
7289945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055185 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055186 |
832 |
Tervaviita |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574660.00000000 |
7290030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055186 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055187 |
832 |
Iso-Hoikka |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571652.00000000 |
7294835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055187 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055188 |
832 |
Kotivaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570731.00000000 |
7295995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055188 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055189 |
92 |
Sudentassu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
396418.00000000 |
6687501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055189 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellossa Kuusijärven ulkoilualueelta tulevan ulkoilureitin Vanhan Porvoontien ylittävän Sudentassun sillan eteläpuolella. Löytöpaikka rajautuu Neidonrinne-nimisen tien ja sen itäuolella sijaitsevan jyrkän kalliorinteen väliin. Peltomaa on löytöalueella selvästi hiekkaisempaa kuin ympäröivä peltomaa. Hiekkaiselta peltomalta löytyi yksittäisiä kvartsinkappaleita. |
| metsakeskus.1000055190 |
832 |
Suimukunnas etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571271.00000000 |
7296701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055190 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055191 |
832 |
Aallonmurronaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570201.00000000 |
7297550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055191 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055194 |
854 |
Korpivaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
363562.00000000 |
7398214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055194 |
Alisen Korpivaaran lounaisrinteellä oleva tervahauta. Halkaisijaltaan noin 15 metriä. |
| metsakeskus.1000055195 |
854 |
Pahtasenvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
364264.00000000 |
7397600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055195 |
Pahtasenvaaran lounaisrinteellä oleva tervahauta. Halkaisija on noin 15 metriä. |
| metsakeskus.1000055199 |
887 |
Väkkärä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
308612.00000000 |
6771606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055199 |
Sekametsässä, noin 5o m Nuutajärven rannasta etelään todettiin viisi kuoppaa ja röykkiö.
Kuoppa 1 on kooltaan 35x1,2x0,6 m (viimeinen luku tarkoittaa syvyyttä), kuoppa 2 7x 1,1x0,7 m, kuoppa 3 7x1,5x1 m, kuoppa 4 3,5x1,6x0,6 m ja kuoppa 5 2,5x2,5x0,5 m. Kuopat ovat selvästi ihmisen kaivamia, pituusakseliltaan rinteen suuntaisia ja
ne sijaitsevat vierekkäin selkeänä ryhmänä. Sijainnin, muodon ja esim. hiilihavaintojen puuttumisen vuoksi kyse lienee säilytyskuopista.
Röykkiö on halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,7 m ja sijaitsee hyvin loivasti pohjoiseen viettävässä rinteessä alle 10 metrin päässä kuopista. Vahvasti
sammaloitunut röykkiö on pohjakaavaltaan pyöreä ja koottu ilmeisesti pelkistä kivistä, jotka näyttävät olevan pääasiassa pyöristyneitä. Pinnalle näkyvien kivien halkaisija on suuruusluokkaa 20-40 cm. Sisäisiä rakenteita ei erottunut. Sijainnin ja koon perusteella kyseessä on todennäköisimmin uunirakenne. Röykkiön viereen sen eteläpuolelle tehtiin lapionterän kokoinen koepisto, jossa ei todettu mitään luontaisesta maannoksesta poikkeavaa.
Läheisen sijainnin perusteella on oletettava, että kuopat ja röykkiö liittyvät myös ajoituksensa puolesta yhteen. Kokonaisuus on tulkittavissa lähinnä historiallisen ajan asuinpaikaksi. Koska sitä ei ole merkitty käytettävissä olevaan historialliseen kartta-aineistoon, se on selvästi 1800-lukua vanhempi, mahdollisesti myös 1600-luvun loppua vanhempi. Röykkiö ja kuopat vaikuttavat hyvin säilyneiltä. |
| metsakeskus.1000055200 |
887 |
Väkkärä 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
308989.00000000 |
6771405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055200 |
Nuutajärven linnavuoren lounaispuolella havaittiin kaksi röykkiötä.
Röykkiö A sijaitsee linnavuoren laen lounaispuolella, kuusia kasvavassa loivassa lounaisrinteessä. Röykkiö on pohjakaavaltaan epämääräinen kiviröykkiö, jonka halkaisija on 1,5 ja korkeus 0,6 m. Se on selvästi ihmisen tekemä. Röykkiö on kasattu pelkistä kivistä. Ulkomuodoltaan ja sijainniltaan se muistuttaa lähinnä raivausröykkiötä; ylärinteen suunnassa oleva maa on todennäköisesti viljelyskelpoista.
Röykkiö B (N 6771447 E 308993) on kooltaan 2,5 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Rakenne on selvästi ihmisen tekemä ja sen pituusakseli on itä länsi-suuntainen. Vuoden 1954 inventointikertomuksen sanallisen kuvauksen ja kartan perusteella kyseessä on sama rakenne, jota Anna-Liisa Hirviluoto luvaa kivilatomukseksi ja jonka hän tulkitsee puolustusvarustuksen osaksi. Vuoden 2013 inventointihavaintojen perusteella rakenteessa ei kuitenkaan ole puolustusvarustuksen piirteitä. Se sijaitsee keskellä loivaa rinnettä paikassa, jota ei voi pitää puolustuksellisesti mielekkäänä. Todennäköisesti kyse on viljelysröykkiöstä tai kivistä, jotka on nostettu heti rakenteen vieressä sen eteläpuolella sijaitsevasta kuopasta (jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 1,2 m). Tästä edelleen lounaaseen todettiin noin 50 x 50 metrin alalla viisi muutakin samansuuruista tai vähän isompaa kuoppaa. Epämääräisen muotonsa perusteella ne ovat maanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000055201 |
167 |
Kalmoniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
656227.00000000 |
6956054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055201 |
Tervahauta sijaitsee Kalmoniemen keskivaiheilla, sen etelään laskevalla rinteellä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja sen halssi on selvästi nähtävissä tervahaudan lounaispuolella. Rakenne on selkeä ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000055202 |
691 |
Rautohaka 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
400123.00000000 |
7055584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055202 |
Kohde sijaitsee Rautohaantien eteläpuolella sijaitsevassa pienessä metsikössä, joka rajautuu eteläpuolelta peltoon. Alueella sijaitsee ainakin seitsemän kiviröykkiötä. Alue on avohakattu ja hakkuutähteitä oli kasattu alueelle, joten kaikkia röykkiöitä ei välttämättä havaittu. Mahdollisesti kyseessä on kaskiviljelykohde. Koekuopista havaittiin hiiltynyt kerros. Kohde havaittiin kohteen Luomala tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000055203 |
272 |
Huhtakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351464.00000000 |
7070840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055203 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee Hongistonojan ja Huhtakankaan tilan eteläpuolella. Paikka on jyrkkärinteinen moreenikumpu. Mäellä kasvaa mäntytaimikkoa ja nuorta lehtipuustoa. Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, halssi on kaivettu eteläsivulle. Haudasta n. 15 m pohjoiseen on rinteen reunalla maan- ja kivensekainen kumpu, jonka läpimitta on n. 3 m ja korkeus n. 70 cm, pintaa peittää puolukanvarvut ja sammal (alakohde). Kummusta ei tullut kairatessa hiiltä, joten kysymyksessä ei olisi tervapirtin kiuas. Kummun vieressä on joitakin metrejä laaja kuoppa. Ympäristössä on muitakin kuoppia, maapinta on epätasaista myös metsänkäsittelyn jäljiltä. |
| metsakeskus.1000055204 |
272 |
Hongistonoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352733.00000000 |
7070567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055204 |
Kaksi tervahautaa sijaitsee Tuppelonkankaan pohjoispuolella Hongistonojan pohjoisrannalla kohdalla, missä on virran leventymä. Itäisempi hauta on merkitty maastokartalle. Kankaalla kasvaa vanhaa kuusimetsää, läntisemmän haudan paikkeilla myös nuorempaa metsää. Itäisemmän tervahaudan läpimitta on n. 17 m, halssi on kaivettu eteläsivulle. Haudan eteläreuna on kylmämuurattu hieman yli metrin korkeaksi pystysuoraksi seinämäksi. Muurauksen suurimmat kivet ovat metrisiä. Päällä kasvaa useita vanhoja kuusia. Hauta sijaitsee pienellä kumpareella. Läntisemmän haudan läpimitta on n. 15 m (alakohde). Sen päällä ja ympärillä kasvaa enemmän puustoa. |
| metsakeskus.1000055205 |
272 |
Tuppelonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353875.00000000 |
7070197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055205 |
Tervahauta sijaitsee Tuppelonkankaasta itään ja Kolinevasta pohjoiseen Hongistonojan eteläpuolella sekä n. 100 m Toholammin ja Kokkolan kuntarajasta lounaaseen. Paikka on matala kivikkoinen kangas. Alueella kasvaa sekametsää. Haudan läpimitta on n. 15 m, halssi on kaivettu etelään. Haudan päällä kasvaa lähinnä lehtipuustoa. |
| metsakeskus.1000055206 |
272 |
Kolineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353707.00000000 |
7069646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055206 |
Tervahauta sijaitsee Kolinevantien ja Kolinevan välissä kivikkoisen moreenikankaan kaakkoisreunalla. Alueella kasvaa tiheää erirakenteista metsää. Haudan läpimitta on n. 17 m, halssi on kaivettu kaakkoon, keskuskuoppa on n. 0,8 m syvä. Haudan ympäristössä on sen valmistuksessa syntyneitä kuoppia ja epätasaista maapintaa. |
| metsakeskus.1000055207 |
272 |
Ymmyräisneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353466.00000000 |
7069388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055207 |
Maastokartalle merkitty tervahauta sijaitsee Kolinevantien varressa, heti tien länsipuolella. Alueella kasvaa mänty- ja kuusimetsää. Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, halssin suunta lienee pohjoiseen. Metsätie leikkaa hieman haudan itäsivua. |
| metsakeskus.1000055208 |
91 |
Långkärrsberget |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
401347.00000000 |
6684021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055208 |
Rajamerkki sijaitsee Degermossan Långkärrbergetin itäreunalla. Paikan ohi kulkee etelästä
Knuterintieltä lähtevä metsätie. Rajamerkki on nelikulmainen 1,5 x 1,4 metrin kokoinen ja 40 cm korkea. Sen länsipuolella on viisarikivet. Rajamerkki on samalla Östersundomin ja Immersbyn rajalla kuin Skinnarfors rå 1000050417. Nykyisin merkki on kiinteistörajalla (merkin numero on 85). Kohde löytyi Fingrid Oyj:n Anttila (Porvoo) -Länsisalmi (Vantaa) 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden johdosta tehdyssä arkeologisessa linjainventoinnissa syksyllä 2024 (Johanna Seppä/Museovirasto arkeologiset kenttäpalvelut 2024:HELSINKI, PORVOO, SIPOO, VANTAA Anttila-Länsisalmi voimajohtohanke Arkeologinen inventointi 23. – 25.9.2024.) |
| metsakeskus.1000055209 |
91 |
Bäcknäs |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
402513.00000000 |
6683228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055209 |
Kivirakenne sijaitsee Puroniityntien itäpuolisella kalliomäellä, Porvoon moottoritein pohjoispuolella, noin 45 metriä moottoritien leikkauksesta pohjoiseen, kallion eteläreunalla. Maasto on avointa kalliota, jolla on suuria siirtolohkareita. Kallion reunaan pienen jyrkänteen päälle on tehty poikittainen matala kivimuuri.
Muurin pituus on 2,9 metriä ja muotoilemattomat luonnonkivet on ladottu harvasti kahteen tai kolmeen kerrokseen. Rakenne on sammaloitunut. Rakenne ei ole mitään tunnettua muinaisjäännöstyyppiä. Mitään rakennusta tuskin on karulle kalliolle rakennettu eikä ympäristöstä tunnistettu mitään muita tarkoituksellisia kivirakenteita. Rakenne voi olla uudehkokin. Mitään selkeää käyttötarkoitusta kivimuurilla ei ole eikä sitä voi ajoittaa pelkän
rakenteensa puolesta.
Kohde löytyi Fingrid Oyj:n Anttila (Porvoo) -Länsisalmi (Vantaa) 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden johdosta tehdyssä arkeologisessa linjainventoinnissa syksyllä 2024 (Johanna Seppä/Museovirasto arkeologiset kenttäpalvelut 2024:HELSINKI, PORVOO, SIPOO, VANTAA Anttila-Länsisalmi voimajohtohanke Arkeologinen inventointi 23. – 25.9.2024.) |
| metsakeskus.1000055210 |
167 |
Käräjäniemi pohjoisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
682856.00000000 |
6930697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055210 |
Asuinpaikka sijaitsee Loitimojärven Kärjäniemen pohjoisrannalla kokonaisuudessaan veden alla. Käräjäniemessä sijaitsee hoidettu tulipaikka, jonne johtaa Suhanniemen mökkitieltä kartassakin näkyvä polku. Käräjäniemen pohjoisranta on noin 600 metriä pitkä hiekkaranta, joka syvenee hitaasti. Aiemmat inventoinnit kertovat Käräjäniemeen liittyvistä tarinoista kalastajien ja eränkävijöiden kohtaamispaikkana.
Paikalta on vuoden 2024 maastotarkastuksessa havaittu viisi veden alla olevaa liesikiveystä (alakohteet), jotka sijoittuvat noin 600 metrin mittaiselle alueelle. Kohteen tarkempi ajoittaminen vaatii lisätutkimuksia, mutta todennäköisesti kyseessä on esihistoriallinen asuinpaikka, joka on kokonaisuudessaan jäänyt veden alle. Rantaviivan tarkastelussa ei havaittu selkeästi ajoitettavia esihistoriallisia löytöjä.
Aluetta ei ole kartoitettu kokonaisuudessaan. Kohteen laajuuden määrittäminen vaatii tarkemman kartoituksen. |
| metsakeskus.1000055212 |
244 |
Koivula |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
434566.00000000 |
7201941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055212 |
Kahdesta keittokuopasta muodostuva kohde sijaitsee pohjoiseen viettävällä mäntykankaalla noin 350 metriä Koivulan tilasta luoteeseen. Keittokuopat sijoittuvat pohjoiseen työntyvälle hiekkakielekkeelle, noin 35 metriä alueen halki kulkevasta metsäpolusta koilliseen.
Läntisempi keittokuoppa (1) on muodoltaan pyöreä ja profiililtaan tasapohjainen suppilo. Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys noin 70 cm. Itäisempi keittokuoppa (2) on niin ikään muodoltaan pyöreä, mutta sen pohjaprofiili on suppilomaisempi. Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys noin 45 cm.
Keittokuopassa 1 tuntui sondattaessa kiviä pintaturpeen alla, itäisempään kuoppaan 2 tehdystä koepistosta palaneet kivet tulivat esiin alle 20 cm syvyydestä.
Kohde on vaurioitunut. Keittokuopat sijoittuvat alueelle, joka historiallisten ilmakuvien perusteella on avohakattu ja metsäaurattu vuosien 2007 ja 2011 välillä. |
| metsakeskus.1000055213 |
564 |
Ruunakangas pohjoinen |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
435940.00000000 |
7202400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055213 |
Oulun Ruunakankaalla, pohjoiseen viettävässä rinteessä on kaksi vierekkäistä keittokuoppaa, jotka sijaitsevat noin 120 metriä pohjoiseen tunnetusta keittokuoppakohteesta Oulu Ruunakangas X. Kuopat sijaitsevat noin 3,5 metrin päässä toisistaan ja ovat säilyneet ehjinä alueella hiljattain (v. 2020) suoritetusta ensiharvennuksesta huolimatta. Maaperä on runsaskivistä hiekkamoreenia.
Suurempi ja eteläisempi keittokuoppa on halkaisijaltaan 2,5-metrinen ja 60 cm syvä. Sen muoto on soikeahko ja pohjaprofiili laakea suppilo. Pienempi ja pohjoisempi keittokuoppa on halkaisijaltaan 1,5-metrinen ja 50 cm syvä. Sen muoto on soikeahko ja pohjaprofiili suppilomainen. Eteläisempään kuoppajäännökseen tehdystä koepistosta löytyi palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000055214 |
272 |
Teerilampinneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351500.00000000 |
7069836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055214 |
Teerilampinnevan itäpuolisen kankaan alaosassa sijaitsee lidar-aineiston perusteella 1-2 tervahautaa. Paikalla ei ehditty käydä. Kohteelle tehtiin summittainen aluerajaus. |
| metsakeskus.1000055215 |
272 |
Susiala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351279.00000000 |
7068371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055215 |
Maastokartalle merkitty tervahauta sijaitsee Susialan ja Kortenevan välisellä metsäalueella. Alue
on jokseenkin tasaista kangasta, missä kasvaa kuusimäntymetsää. Tervahaudan läpimitta on n. 18 m. Haudan kaakkois-itäreunalla on joitakin metrejä pitkä ojamainen kaivanto. Näyttää, että tervahautaa on myöhemmin ehkä kaiveltu, siitä on voitu ottaa hiiliä. Rakenne on hieman epäselvä. |
| metsakeskus.1000055216 |
564 |
Kello Kivenkangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
430501.00000000 |
7222248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055216 |
Kivenkankaan keskivaiheille sijoittuvan kivisen moreeniharjanteen pohjoislaidalla on rinteen alla sen suuntaisesti 6 metrin etäisyydellä toisistaan kaksi kuoppajäännöstä, jotka sijaintikorkeuden, muodon ja sondaamalla todetun kivipanoksen perusteella ovat nk. keittokuoppia.
Luoteisempi keittokuoppa (1) on muodoltaan pyöreä ja pohjaprofiililtaan laakea suppilo. Sen halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 50 cm. Keittokuopista kaakkoisempi (2) on sekin muodoltaan pyöreä ja pohjaprofiililtaan laakea suppilo. Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 40 cm.
Luoteisemmassa kuopassa 1 palaneet kivet ovat heti pinnassa ja kivien seassa on hiiltä; kaakkoisemmassa alle 20 cm syvyydessä vastaan tulevaa kivipanosta peittää huuhtoutumiskerroksen sisältävä mineraalimaa. Molemmat alakohteet ovat ehjiä. |
| metsakeskus.1000055217 |
272 |
Riskankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351665.00000000 |
7068271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055217 |
Kohde sijaitsee moreenikummulla Teerinevantien ja Riskankankaan välissä. Paikalla kasvaa avohakkuun jälkeen taimikkoa. Noin 18 m läpimitaltaan oleva tervahauta (alakohde) sijaitsee rinteen reunalla, halssi on kaivettu itäsivulle. Haudan pohja on laakea ja reunavalli n. 0,5 m korkea. Noin 10 m tervahaudasta pohjoiseen on suorakulmainen kiviperustus (pääkohde), jonka itäsivu on avoin. Perustus on n. 7 x 5 m ja enimmillään n. 1 m korkea. Pohjois- ja eteläsivu on huolellisesti kylmämuurattu eri kokoisista kivistä, paikoin isompien kivien väliin on kiilattu pienempiä kiviä. Rakenteen pinnalla kasvaa jäkäliä ja sammalia. Todennäköisimmin kysymys
on tervavarastosta. |
| metsakeskus.1000055219 |
272 |
Akkalankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353235.00000000 |
7068537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055219 |
Tervahauta sijaitsee Akkalankankaan korkeimmasta laesta n. 100 m etelään. Kankaalla kasvaa
mäntyvaltaista metsää. Kankaan itäosassa oli tehty hiljattain metsänharvennusta. Tervahauta on n. 22 m halkaisijaltaan, halssi on kaivettu kaakkoissivulle. |
| metsakeskus.1000055220 |
272 |
Metsonharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354433.00000000 |
7068274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055220 |
Tervahauta sijaitsee Saarilampintien varrella n. 250 m Saarilammesta etelään. Paikka on kivikkoisen kankaan lounaaseen pistävän kapean niemekkeen tyvessä. Alue on lehtomaista ja aluskasvillisuus rehevää. Laakean tervahaudan läpimitta on n. 20 m, halssi on kaivettu eteläsivulle.
Maanomistajan mukaan paikalta on löytynyt noin 50 vuotta sitten asumuksen jälkiä. Poukamassa oli avokalliota jossa oli kallioon kiinnitettynä metallinen veneen kiinnitysrengas. Poukamasta lähti polku ylöspäin ja ehkä 20 metrin päässä erottui pienen talon, kaksi huonetta, kivijalan ääriviivat. Mitään rakenteita ei näkynyt, mutta eri lajia oleva heinä piirsi muodon maahan. |
| metsakeskus.1000055221 |
272 |
Ukkosenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353352.00000000 |
7067709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055221 |
Kohde sijaitsee Ukkosennevan ja Nikunrämeen välisellä kivikkoisella kankaalla. Kangas on puuton avohakkuun jäljiltä. Haudan läpimitta on n. 20 m, halssi on koillisivulla. Päälle on jätetty säästöpuuryhmä. Tervahaudan eteläpuolella on osin romahtanut kämppä. Hauta sijaitsee maastokartan tervahautamerkistä jonkin verran etelä-lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055224 |
272 |
Ristikiviharju |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
352918.00000000 |
7067651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055224 |
Kohde on paikannettu luontoselvityksessä. Paikka sijaitsee Nikunrämeen lounaispuolella ja Ristikiviharjun kaakkoispuolisella kankaalla. Alue on kivikkoista kangasta, missä kasvaa harvaa mäntymetsää. Paikalla on n. 5 x 2,5 metrin kokoiseen ja n. 1,5 m korkeaan kiveen pultattu taottu rautainen risti, ristin ala-osassa on metallilaatta, johon on kaiverrettu kaksi paikkaan liittyvää tarinaa. Risti on ruostunut. Kiven päälle ristin viereen on nostettu myös n. 0,6 korkea kivilohkare, jota on tuettu pystyyn pienemmillä kivillä, osa tukikivistä on siirtynyt pois paikoiltaan. Heti siirtolohkareen luoteispuolella on toinen isompi maakivi. Ristin metallilaatassa on teksti: ”Abrahan Seppä kuoli 26.9 1917 76 v Kaunisvesi. Tuotiin kantamalla Sepänkylälle. Kantajat levähti laskemalla ruumiin tälle kivelle. Muistoksi laittivat kiven päälle ristin, uusittu 17.3.-15.
Tarina II Tältä paikalta löydetty murhattuna venäläinen”.
Ristikiviharjun kautta on kulkenut metsäreitti Kaunisvedeltä Mustalammen eteläpuolelle. Reitti on merkitty uudistetulle 1840-luvun pitäjänkartalle. Nikunrämeen nimi oli aiemmin Ukonneva. |
| metsakeskus.1000055225 |
272 |
Ahmaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352456.00000000 |
7067064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055225 |
Selkämaan ja Ristikiviharjun välisellä kannaksella. Hakkuualueen itäreunalla on n. 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa on laakea keskuskuoppa. Metsäkäsittelyn jälkeen hauta erottuu maastossa huonosti. Päällä kasvaa männyntaimia ja korkeaa aluskasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000055226 |
272 |
Kiimaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353112.00000000 |
7066809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055226 |
Konttikallionevan pohjoisosan koillispuolisella kapealla hiekkamoreeniharjanteella sijaitsee vanhassa kuusimetsässä n. 14 m läpimitaltaan oleva tervahauta. Keskuskuoppa on laakea. Halssi laskee etelään. Haudan päällä ja reunamilla kasvaa useita puita, yksi vanha haapakin. |
| metsakeskus.1000055227 |
272 |
Kaunisvesi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355144.00000000 |
7067519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055227 |
Tervahauta sijaitsee Kaunisveden lounaispuolisen kankaan eteläreunalla ja metsätiestä n. 25 pohjoiseen. Ympäristössä kasvaa tiheää n. 10 vuotta vanhaa talousmetsää. Maaperä on kivikkoista. Haudan läpimitta on n. 12 m. Keskuskuoppa on arviolta n. 1,5 m syvä reunavallin yläreunasta mitattuna. Haudan päällä kasvaa lähinnä nuoria leppiä. Halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000055228 |
272 |
Selkälamminharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356826.00000000 |
7066562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055228 |
Tervahauta sijaitsee lasketun Raatejärven itäpuolitse kiertävän metsätien varrella, heti tien eteläpuolella. Hauta sijaitsee kaltevalla lounaaseen viettävällä moreenia olevalla maapohjalla. Rinteessä kasvaa vanhaa kuusimetsää. Tien teossa on puskettu kiviä, ja hauta on leikkautunut tien teossa. Haudan läpimitta on n. 15 m. Keskuskuoppa on matala, alle metri reunavallin yläreunasta mitattuna. Pintaa peittää turvekerros, sammal ja saniaiset. Halssi laskee lounaaseen. Luoteispuolella maanpinta on epätasaista ja kuopanteista, mikä lienee seurausta tervahaudan rakentamisesta tai tervanpoltosta. |
| metsakeskus.1000055229 |
272 |
Alimmainen Ämmäsenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356811.00000000 |
7065021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055229 |
Tervahauta sijaitsee Toholammintien ja Alimmaisen Ämmäsennevan välissä moreenimäen länsiosassa. Kankaalla kasvaa erirakenteista metsää. Maanpintaa peittää korkea heinä ja muu rehevä aluskasvillisuus. Hauta sijaitsee rinteen etelälaidalla, mistä maasto laskee nopeasti alankoon eteläpuolelle. Haudan läpimitta on n. 20 m, sen pintaa peitti heinä ja korkea aluskasvillisuus, halssi on etelään alangon suuntaan. Reunoilla kasvaa lähinnä leppiä ja kuusia. Lounaispuolella on iso maakuoppa, joka voi liittyä paikan tervanvalmistukseen. |
| metsakeskus.1000055230 |
732 |
Eskonlampi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
553097.00000000 |
7379732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055230 |
Eskonlammen pohjoisrannalla kumpareen suojassa tasaisella maalla on laaja savottakämppäalue. Kyseeseen voisi tulla ns. keskuskämppä/kämppäkartano. Tähän viittaisivat yhtäältä rakennusten suuri määrä ja koko ja toisaalta rantatörmään kaivetut suuret kellarit. Kohteessa on havaittavissa selkeää ajallista kerrostumaa ja vanhimmat rakenteet voivat olla 1900-luvun alusta tai jopa 1800-luvun lopusta. Nuorimmat puolestaan ovat reilusti sotienjälkeiseltä ajalta. Kyseessä on hyvin edustava savottakämppä kohde.
A: Suuri asumuksen jäännös. Mitat 20 x 8 m. Oviaukon paikkaa vaikea määrittää koska metsäkone on ajanut keskeltä. Tulisijan paikkaa ei havaittavissa.
B: Rakennuksen jäännös, joka hahmottuu nelikulmaisena mättäänä. Mitat 7 x 5 m. Jäännöksessä kummallakin sivulla n. 2 x 0,6 m pitkulainen kuoppa. Ei tulisijaa. Mahdollisesti käymälä. Jäännöksen keskellä ainakin 70 v. mänty.
C: Vielä selvästi näkyvä hirsikehikko, jossa jäljellä 2-3 hirsikertaa. Todennäköisesti purettu. Hirret sahattu, näkyy teollisia nauloja. Tulisijaa ei erota. Salvoksiin on käytetty sahaa ja kirvestä. Mitat 10 x 10 m. Ympäristössä pelti- ja rautaromua. Todennäköisesti kämppä.
D: N. 9 x 9 m rakennuksen jäännös. Jäljellä yksi hirsikerta. Keskellä kuoppa, jossa peltiromua, mahdollisesti kamiinan jäännös. Muuta tulisijaa ei havaita. Mahdollisesti vahingoittunut nuotiopaikan teossa.
E: Törmän mantereen puoleiseen rinteeseen kaivettu n. 6 x 4 m kuoppa. Yhdeltä sivulta avoin. Maa kasattu valleiksi ympärille. Ei havaittavissa tulisijaa tai muita rakenteita. Mahdollisesti kellari.
F: On kuten E. Mitat 5 x 6 m, vallit mukaan lukien. F myös todennäköisesti kellari tai varasto.
G: Kuten F ja E mutta suurin. Mitat vallit mukaan lukien 7 x 7 m. Havaittavissa laudoista ja hirsistä tehtyjä seinärakenteita, joissa on käytetty teollisia nauloja. Varasto tai kellari, ei tulisijaa.
H: Heikosti hahmottuva rakennuksen pohja. Mitat 8 x 8 m. Dominoiva ilmiö on iso piisi itäpuolella. Rakenne (H) voi edustaa koko kohteen vanhinta aikakerrostumaa. Sauna tai kämppä.
Edellä mainittujen lisäksi alueella on runsaasti erilaisia maakuoppia. Kellari ja/tai käymäläkuoppia. Jokin niistä voi olla myös kaivo. |
| metsakeskus.1000055231 |
732 |
Välilampi 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
558761.00000000 |
7374289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055231 |
Iso-Leviäisen pohjoispuolella Välilammesta noin 195 m ja alueen läpi kulkevasta hiekkatiestä noin 150 m länteen, lievästi maastosta nousevalla harjanteella on n. 16 m pitkä yhdyshautojen yhdistämä taisteluasema. Asema torjuntasuunta on kaakkoon kohti järveä. |
| metsakeskus.1000055232 |
732 |
Leviäisenlahti 3 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
559754.00000000 |
7375524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055232 |
Karhujärven Leviäisenlahden luoteispuolella, noin 80 Joutsijärventiestä itään nousevalla kohoumalla on kaksi rakennetta:
Kämpänpohja, joka ilmenee maastosta selkeänä, nelikulmaisena lähes metrin korkuisena turvettuneena vallina. Mitat n. 5 x 5 m. Piisi sijaitsee mahdollisesti itänurkassa ja sen päällä kasvaa useita kuusia, joista vanhimmat ovat ainakin 70 vuotta. Ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle ja lienee savottakämppä.
Edellisestä noin 7 m länteen sijaitsee noin 3 x 2,5 m nelikulmainen kaivanto, jonka ympärillä on hiukan vallia. Pohjalla on jonkin verran kiviä. Luoteissivu on avonainen. Esim. maakellari tai pieni metsäsauna. |
| metsakeskus.1000055234 |
297 |
Välimäki 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
509366.00000000 |
6987895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055234 |
Viljelyröykkiöalue, josta havaittiin 15 noin 2 x 2 x 1,2 m kokoista röykkiötä. Osa röykkiöistä
on sammaloituneita, mutta kaikki röykkiöt eivät ole sammaleen peitossa. Ne sijaitsevat
avohakkuulla korkeahkossa heinikossa. Osa röykkiöistä on jäänyt jälkien perusteella
metsäkoneen telojen alle ja ne ovat osin tuhoutuneita.
Historiallisilla kartoilla paikalla ei ole mitään (vuoden 1780 Kuopion läänin yleiskartta, vuoden 1836 pitäjänkartta) tai sitten kartoissa näkyy metsää (vuoden 1792–93 toimituskartat, vuoden 1971–72 peruskartat). Vuoden 1949 ilmakuvassa paikalla näkyy metsäaukio. |
| metsakeskus.1000055235 |
732 |
Karhujärvi 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
562112.00000000 |
7377247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055235 |
Karhujärven pohjoisosassa sijaitsevan Pitkälahden pohjoispuolella, järvenrannan ja Karhujärventien välissä ja Saltsivaaran rinnettä ylös kulkevasta suuresta panssariesteestä (1000045210 Saltsivaara) noin 170 m itään sijaitsee kaksi Salpalinjaan kuuluvaa tuliasemaa.
A: Noin 2 x 2 m nelikulmainen kuoppa, syvyys n. 1,5 m, jossa vaikuttaisi olevan hiukan vallia kaakkoispuolella. Lienee tuliasema, jonka torjuntasuunta etelään kohti Karhujärveä. Kuulunee Salpalinjaan.
B: Edellisestä 46 m länteen. Noin 2,5 x 2 m suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka kaakkoissivulla on valli. Tuliasema, jonka torjuntasuunta on kaakkoon kohti Karhujärveä. Metsäkoneura menee päältä mutta ei vaikuta vahingoittaneen kohdetta paljon. Tarkastuksen aikana kuopassa oli vettä parikymmentä cm. |
| metsakeskus.1000055241 |
564 |
Kokkokangas etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442240.00000000 |
7217089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055241 |
Kokkokankaan eteläreunalta kohti eteläkaakkoa suuntautuvalla kahdella hiekkaharjanteella on yhteensä ainakin viisi asumuspainanteeksi tulkittavaa maastonpiirrettä. Kohde sijaitsee vuosina 2008-2010 avohakatulla ja aggressiivisesti äestetyllä metsäpalstalla, jolla tällä hetkellä kasvaa tiheähkö mäntytaimikko. Hiekkaharjanteiden korkeimmat kohdat ovat mineraalimaata, mutta niillä esiintyy myös soistuneempia turvetta kasvavia jaksoja.
Kohteen painanteet ovat muodoltaan soikeita tai soikeahkoja. Niiden mittoja on alueen äestyksen johdosta vaikea määrittää maastossa tai laserkeilausaineistosta, mutta ne vaikuttaisivat olevan 6-9 metriä pitkiä ja 5-6 metriä leveitä.
Painanteeseen 1 tehdystä koepistosta havaittiin likamaata ja hiiltä sekä kymmenkunta kvartsi-iskosta. Painanteen 3 koepistosta tavattiin likamaata ja pari kvartsi-iskosta sekä pieniä palaneen luun siruja.
Kohde on vaurioitunut. Alakohteita voi olla enemmänkin, mutta avohakkuun yhteydessä suoritettu metsäauraus on vaurioittanut aluetta niin pahasti, että kokonaisuuden hahmottaminen tulee vaatimaan erillisen täsmäinventoinnin. Lisäksi osa toistaiseksi tunnistamattomista alakohteista voi olla eriasteisesti soistuneita. |
| metsakeskus.1000055242 |
564 |
Kokkokangas lounas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
441959.00000000 |
7217149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055242 |
Oulun Kokkokankaan lounaislaidalla, Saarisenojanniittyyn pistävän niemekkeen alueella on n. 1,65 hehtaarin alalla kaikkiaan 14 asumuspainannetta. Neljä pohjoisinta painannetta ovat 4-osastoisia "rivitaloja", etelämpänä osastoja on 2 tai 3, mutta kokonaisuuteen kuuluu myös perinteisiä asumuspainanteita. Asumuspainanteet sijaitsevat harvennetussa mäntymetsässä. Maaperä on karkeaa hiekkaa.
Kohteen pisimmät nelihuoneiset painanteet ovat yli 30-metrisiä, painanne n:o 1 jopa 35-metrinen. Yksittäiset painanteet ovat suurimmillaan 10-metrisiä. Painanteiden keskimääräinen leveys on 5-6 metriä.
Painanteen 1 eteläosaan tehdyssä koepistossa havaittiin ruskeaa likamaata ja punaiseksi palanutta hiekkaa sekä kymmenkunta pienikokoista palaneen luun sirua.
Kohde on vaurioitunut. Metsäkoneen liikkuminen alueella on jättänyt painaumajäljet kahdeksaan alueen neljästätoista asumuspainanteesta. |
| metsakeskus.1000055243 |
702 |
Muroleenkoski 5 |
10001 |
12011 |
13107 |
11042 |
27000 |
337732.00000000 |
6861214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055243 |
LIDAR-kuvassa näkyy selkeätä taisteluhautaa ja mahdollisesti suojahuoneita Muroleen kanavatien lounaispuolella. Kyseessä on todennäköisesti 1. maailmasodan aikainen linnoite, joka on osa samaa linnoitetta kuin kiinteä muinaisjäännös Muroleenkoski 2. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055244 |
564 |
Jääli Laivakangas koillinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440915.00000000 |
7217310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055244 |
Tasaisella, harvakseltaan nuorta mäntyä kasvavalla avonaisella hiekkakankaalla on viiden pitkänomaisen asumuspainanteen muodostama ryväs. Kuudes, eteläosastaan metsäpolun leikkaama painanne sijoittuu näistä n. 130 metriä luoteeseen. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Painanteet ovat 12-30 metriä pitkiä, 3-6 metriä leveitä ja 20-40 metriä syviä. Niiden pituusakseli on vaihtelevasti suuntautunut luoteesta pohjoiskoilliseen.
Painanteisiin kaivetut koekuopat olivat löydöttömiä. Sen sijaan painanteiden välistä, metsäkoneen rikkomalta maanpinnalta löytyi palaneita kiviä, yksi kvartsi-iskos sekä kolme palaneen luun sirua. Yleisenä havaintona todettakoon, että löydöttömyys näyttää olevan rannankorkeuden perusteella kivikauden loppuun ajoittuville painanteille tyypillinen piirre.
Kohde on vaurioitunut. Alueella liikkuneen metsäkoneen renkaat ovat paikoitellen kääntäneet maata sekä painanteiden alueella että niiden ulkopuolella. Lisäksi alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkeva metsätie on leikannut läntisimmän, yksittäisen painanteen eteläpään ja painanneryväksen pohjoisimman ja pisimmän painanteen pohjoispään. |
| metsakeskus.1000055245 |
102 |
Uunimäki 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
273242.00000000 |
6772204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055245 |
Avokalliolla näkyvällä paikalla on noin 60 cm korkea ja 1 metriä leveä kivilatomus. Kivilatomuksessa on kiviä kolmessa kerroksessa ja siihen kuuluvat isoimmat kivet ovat kooltaan noin 40 x 20 x 20 cm. Halkaisijaltaan alle 20 cm kokoisia kiviä ei ole. Kyseessä on nykyisellä kiinteistörajalla sijaitseva rajamerkki. Paikalla on sijainnut Huhtaan kylän talojen välinen raja jo isojaon aikaan. Kivirakenteen ikä ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti se ajoittuu 1700-luvun jälkipuoliskolle tai sitä nuorempaan aikaan. |
| metsakeskus.1000055246 |
272 |
Poloskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354961.00000000 |
7064772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055246 |
Tervahauta sijaitsee rämeiden ja Polosnevan avosuon sekä pienempien avosuolampareiden ympäröimän Poloskankaan kaakkoisosassa. Maaperä on hyvin kivikkoista. Ympäristössä kasvaa varttunutta kuusimetsää. Haudan läpimitta on n. 20 m, päällä kasvaa varttuneita kuusia ja pintaa peittää sammal, halssi on kaivettu etelän suuntaan. Ympäristössä on joitakin vaihtelevan muotoisia 1-4 m läpimitaltaan olevia kuoppia ja kuopanteita, jotka liittynevät paikan tervanvalmistukseen. |
| metsakeskus.1000055247 |
272 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355196.00000000 |
7064424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055247 |
Tervahauta sijaitsee Kaakkurinlammen pohjoispuolella Hautakankaan itäreunalla, mistä maasto
laskee jyrkästi koilliseen. Ympäristössä kasvaa kuusimetsää. Maaperä on moreenia. Haudan läpimitta on n.20 m, päällä kasvaa kuusia ja jonkin verran leppää ja koivua, pintakasvillisuus on mm. saniaista. Halssi laskee koillisrinteeseen. Halssi ja sen sivustat on kivetty. |
| metsakeskus.1000055248 |
272 |
Mustalammin Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352596.00000000 |
7068703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055248 |
Tervahauta sijaitsee Mustalammen ja Akkalankankaan välisen mäen itälaidalla. Maaperä on kivikkoista moreenia. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Haudan läpimitta on n. 20 m, päällä kasvaa erilajista puustoa, myös vanhoja puita. Keskuskuoppa on laakea ja yli 1 m syvä reunavallin yläreunasta mitattuna. Halssi laskee itään. |
| metsakeskus.1000055252 |
320 |
Molkankummut |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516666.00000000 |
7432036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055252 |
Kohde havaittiin LiDAR 5p-aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta.
Paikalla on LiDARissa hahmottuva 5 kuopan ryhmä, jotka ovat mahdollisesti pyyntikuoppia. Kuopat ovat pyöreitä ja ainakin parissa on hahmotettavissa ympärysvallia. Kuopat ovat halkaisijaltaan (ml. vallit) ~7-9 m luokkaa. 2 kuoppaa (1 ja 5) ovat mahdollisesti jkv. vahingoittuneet metsänkäytössä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055254 |
581 |
Mustaluoma |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
283634.00000000 |
6910026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055254 |
Myllylammen pohjoispuolella sijaitsee patoon ja myllyyn tai sahaan liittyviä rakenteita. Padon maarakenteisen osion pohjoispuolella oli maa-aineksen lisäksi nähtävissä lohkokivistä, puista ja betonista rakennetta. Padon läntisellä puolella oli nähtävissä lohkokivillä muurattua rakennetta. Itäpuolisella osalla rakenne oli osin betonia ja osin puuta. Pienempi betoniputki sijoittui puisten rakenteiden alapuolelle, joita oli putken päälle asetetulla betonipalkilla. Syntyi vaikutelma, että betoniset putket on asennettu paikalle myöhemmin ja itse patorakenne olisi jossain määrin vanhempi. Myöhemmät putkitukset ovat muokanneet rakennetta voimakkaasti. Padon jälkeen jokiuoman molemmin puolin sekä uoman keskellä oli betonisia rakenteiden jäännöksiä. Betonirakenteiden päällä oli myös puisen rakenteen jäännös, mahdollinen akseli. Betonirakenteet jokiuoman keskellä ja reunoilla vaikuttivat ikään kuin perustustolpilta. Betonisia pilareita oli nähtävissä 3 kappaletta, joista kaksi hieman pienempiä (koko noin lev.30 X 80 cm, korkeus 60/100 cm) ja yksi isompi uoman itäreunalla. Kyseistä isompaa tolppaa vastapäätä uoman länsipuolella ja keskivaiheilla oli laajempaa seinämää. Nämä muodostivat ikään kuin pienen kanavan/väylän uoman suuntaisesti. Tämän rakenteen pohja oli hieman korkeammalla kuin muu uoma. Betonirakennelmat olivat suuren kiven/kallion päällä, paikoin uoman kivipohjan päällä ja veden alla, jolloin perustukset eivät näkyneet. Uoman itäpuolella oli myös betoninen valulaatta (5 x 5 m), mahdollisesti jonkinlaisen rakennuksen perusta.
Uoman itäpuolelle on merkittynä rakennus 1930-luvun kartalle (Eino), sekä edelleen vuoden 1959 peruskartalle. Betoniset rakenteet liittynevät 1930-luvun/1950-luvun kartalla ja ilmakuvassa näkyvään käyttövaiheeseen. Paikalla on oletettavasti toiminut pieni mylly tai saha.
Patorakenteessa on elementtejä, jotka voivat liittyä em. varhaisempaan käyttöön, mutta rakennetta on myös selvästi muokattu modernina aikana päätellen betonista ja kahdesta betoniputkesta. |
| metsakeskus.1000055254 |
581 |
Mustaluoma |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27009 |
283634.00000000 |
6910026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055254 |
Myllylammen pohjoispuolella sijaitsee patoon ja myllyyn tai sahaan liittyviä rakenteita. Padon maarakenteisen osion pohjoispuolella oli maa-aineksen lisäksi nähtävissä lohkokivistä, puista ja betonista rakennetta. Padon läntisellä puolella oli nähtävissä lohkokivillä muurattua rakennetta. Itäpuolisella osalla rakenne oli osin betonia ja osin puuta. Pienempi betoniputki sijoittui puisten rakenteiden alapuolelle, joita oli putken päälle asetetulla betonipalkilla. Syntyi vaikutelma, että betoniset putket on asennettu paikalle myöhemmin ja itse patorakenne olisi jossain määrin vanhempi. Myöhemmät putkitukset ovat muokanneet rakennetta voimakkaasti. Padon jälkeen jokiuoman molemmin puolin sekä uoman keskellä oli betonisia rakenteiden jäännöksiä. Betonirakenteiden päällä oli myös puisen rakenteen jäännös, mahdollinen akseli. Betonirakenteet jokiuoman keskellä ja reunoilla vaikuttivat ikään kuin perustustolpilta. Betonisia pilareita oli nähtävissä 3 kappaletta, joista kaksi hieman pienempiä (koko noin lev.30 X 80 cm, korkeus 60/100 cm) ja yksi isompi uoman itäreunalla. Kyseistä isompaa tolppaa vastapäätä uoman länsipuolella ja keskivaiheilla oli laajempaa seinämää. Nämä muodostivat ikään kuin pienen kanavan/väylän uoman suuntaisesti. Tämän rakenteen pohja oli hieman korkeammalla kuin muu uoma. Betonirakennelmat olivat suuren kiven/kallion päällä, paikoin uoman kivipohjan päällä ja veden alla, jolloin perustukset eivät näkyneet. Uoman itäpuolella oli myös betoninen valulaatta (5 x 5 m), mahdollisesti jonkinlaisen rakennuksen perusta.
Uoman itäpuolelle on merkittynä rakennus 1930-luvun kartalle (Eino), sekä edelleen vuoden 1959 peruskartalle. Betoniset rakenteet liittynevät 1930-luvun/1950-luvun kartalla ja ilmakuvassa näkyvään käyttövaiheeseen. Paikalla on oletettavasti toiminut pieni mylly tai saha.
Patorakenteessa on elementtejä, jotka voivat liittyä em. varhaisempaan käyttöön, mutta rakennetta on myös selvästi muokattu modernina aikana päätellen betonista ja kahdesta betoniputkesta. |
| metsakeskus.1000055255 |
732 |
Karhujärvi 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
560414.00000000 |
7376792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055255 |
Alueella on ainakin 27 kpl erilaisia asemia ja taisteluhautoja. Torjuntasuunta etelään kohti Karhujärventietä. Osa Salpalinjaa. Alue tarkastettiin inventoinnissa kursorisesti, mutta tarkkaa kartoitusta ei ajan puutteen vuoksi tehty. |
| metsakeskus.1000055258 |
732 |
Karhujärvi 3 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
559674.00000000 |
7376878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055258 |
Hietajärven ja Karhujärven välissä Vilimankairantien varressa tien kummallakin puolella on hyvin säilyneitä linnoitteita, joista valtaosa on korsuja. Korsuja on 4 kpl tien itäpuolella ja yksi tien länsipuolella. Kohteeseen kuuluu lisäksi jokunen pienempi tuliasema. Kohde lienee osa Salpalinjaa. Alue tarkastettiin inventoinnissa kursorisesti, mutta sitä ei kartoitettu tarkasti. |
| metsakeskus.1000055262 |
732 |
Karhujärvi 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
559493.00000000 |
7376903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055262 |
Hirsikankaan koillispuolella Joutsijärventien laidassa, sen itäpuolella, on kaksi toisen maailmansodan aikaista linnoitetta.
A: Mäntyvoittoisessa sekametsässä suon laidalla Joutsijärventien itäpuolella oleva nelikulmainen n. 5 x 5 m kokoinen kaivanto, jonka kolmella sivulla on valli. Syvyys n. 1m. Lienee tuliasema.
B: Edellisestä noin 46 m länteen. Keskeisiltä piirteiltä kuten A. Ympärysvallit vaikeammin havaittavissa. Itse kuoppa on selväpiirteisempi. Lienee asema.
Linnoitteet kuulunevat Salpalinjaan. |
| metsakeskus.1000055264 |
732 |
Karhujärvi 5 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
559876.00000000 |
7377057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055264 |
Karhujärven ja Hietajärven välissä Vilimankairantien kummallakin puolen, mutta pääosin sen itäpuolella, on useita toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. Paikalla on ainakin kaksi korsua, joissa osassa on puurakenteita näkyvissä ja joita on käytetty sittemmin jätekuoppina. Paikalla on lisäksi ainakin yksi taisteluhauta, sekä mahdollisesti teltan- ja parakkirakennusten pohjia. Alue tarkastettiin inventoinnissa kursorisesti, mutta sitä ei kartoitettu tarkasti. Kokonaisuus lienee osa Salpalinjaa. |
| metsakeskus.1000055266 |
732 |
Karhujärvi 6 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
559904.00000000 |
7377183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055266 |
Karhujärven ja Hietajärven välissä, Vilimankairantien pohjoispuolella on kaksi pitkulaista (kahden sotilaan?) ampuma-asemaa, 1 x 2,5 m kokoisia. Lienevät osa Salpalinjaa. |
| metsakeskus.1000055269 |
837 |
Tampere-Pori Hyhky |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27008 |
323549.00000000 |
6824010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055269 |
Paikalla on Tampere-Pori-radan linjaus, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 1890 ja se valmistui vuonna 1895. Ratalinja oikaistiin Tampereen Hyhkyn alueella 1930-luvulla Lielahden aseman valmistumisen jälkeen. Vuoden 1946 ilmakuvassa paikalla ei näy enää kiskoja. Kohteeksi on rajattu vuonna 1895 käyttöönotettu ja 1930-luvulla käytöstä jäänyt osuus radasta. Todennäköisesti ratalinja on linjattu uudelleen vuonna 1927 valmistuneen Lielahden aseman pohjoispuolitse.
Alkuperäinen ratalinja voidaan tunnistaa 1900-luvun alkupuolen pitäjänkartoista sekä tarkemmin kartasta ”Kartta Tampereen Porin rautatielinjan tiluksista, Tampereen kaupungin piirissä…” vuodelta 1890.
Vanha ratapohja erottuu maastossa keskimäärin 10 m leveänä ja 5,5 metriä korkeana maavallina, jonka laki on hyvin tasainen, leveydeltään n. 5 m, tai leikkauksena, yhteensä n. 240 m matkalla. Tunnistettava osuus vanhasta ratapohjasta päättyy Lielahden aseman kohdalle, sen kaakkoispuolelle. |
| metsakeskus.1000055269 |
837 |
Tampere-Pori Hyhky |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
323549.00000000 |
6824010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055269 |
Paikalla on Tampere-Pori-radan linjaus, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 1890 ja se valmistui vuonna 1895. Ratalinja oikaistiin Tampereen Hyhkyn alueella 1930-luvulla Lielahden aseman valmistumisen jälkeen. Vuoden 1946 ilmakuvassa paikalla ei näy enää kiskoja. Kohteeksi on rajattu vuonna 1895 käyttöönotettu ja 1930-luvulla käytöstä jäänyt osuus radasta. Todennäköisesti ratalinja on linjattu uudelleen vuonna 1927 valmistuneen Lielahden aseman pohjoispuolitse.
Alkuperäinen ratalinja voidaan tunnistaa 1900-luvun alkupuolen pitäjänkartoista sekä tarkemmin kartasta ”Kartta Tampereen Porin rautatielinjan tiluksista, Tampereen kaupungin piirissä…” vuodelta 1890.
Vanha ratapohja erottuu maastossa keskimäärin 10 m leveänä ja 5,5 metriä korkeana maavallina, jonka laki on hyvin tasainen, leveydeltään n. 5 m, tai leikkauksena, yhteensä n. 240 m matkalla. Tunnistettava osuus vanhasta ratapohjasta päättyy Lielahden aseman kohdalle, sen kaakkoispuolelle. |
| metsakeskus.1000055279 |
171 |
Kuvansinkoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
546011.00000000 |
6905255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055279 |
Kuvansinjoen etelärannalla, Kuvansinkoskessa sijaitsee ladotuista kivistä, laudoista ja hirsistä koostuva uittorakenteen jäännös. Se sijaitsee joen mutkassa ja kosken voimakkain virtaus kulkee sen vierellä. Uittorakenne on noin kolme ja puoli metriä pitkä ja noin 80 cm leveä. Se on ladottu eri kokoisista, mutta käsivoimin liikuteltavista kivistä. Sen rannanpuoleisella sivulla on jäljellä huonokuntoisia puurakenteita, jotka tukevat ladottuja kiviä. Koskenpuoleinen osa rakenteesta on osittain rauennut. Uittorakenne on ilmeisesti ollut osa suurempaa rakennelmaa, joka on muilta osin tuhoutunut. Sen ympäristössä ei ollut enää tunnistettavissa muita rakennelmia. Inventointiajankohtana joen vesi oli hyvin matalalla ja rakenne on korkean veden aikaan todennäköisesti kokonaan veden alla. Uittorakenteiden eteläpuolella on käytöstä poistuneita kalankasvatusaltaita. |
| metsakeskus.1000055281 |
276 |
Jaamankangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641380.00000000 |
6953800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055281 |
Paikalla on nähtävissä kaksi matalaa hiilimiilua. Rakenteet ovat halkaisijaltaan noin 14 metrisiä ja toinen on vaurioitunut metsälaikutuksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000055282 |
430 |
Kraatarinniitunnotko |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
295156.00000000 |
6761170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055282 |
Kohde sijaitsee noin 160 m pitkän ja 25 m leveän, ympäristöstään 1,5–2 m kohoavan, kalliomuodostuman eteläpäässä. Kalliopohjalle kasattu kiviröykkiö, jonka laajuus on 4 x 3 m ja suurin korkeus 0,4 m. Rakenteen reunat ovat epämääräiset ja sitä on selvästi pengottu ja purettu. Kiviaines on osin pyöristynyttä, osin särmikästä. Kivien halkaisija on 10–60 cm. Röykkiö on vahvasti jäkälöitynyt ja sammaloitunut. Röykkiön keskellä on painauma, jonka laajuus on 50 x 70 cm ja syvyys 25 cm. Sen reunalla on kaksi kiveä toisiinsa nähden suorassa kulmassa. Kyseessä näyttäisi olevan tarkoituksella laadittu päältä avoin laatikkomainen rakenne. Sen alla todettiin hieman mineraalimaata jonka täytynee olla paikalle tarkoituksella tuotua. Hiiltä tai palaneita luita ei ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.1000055283 |
276 |
Jaamankangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641543.00000000 |
6953661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055283 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 10 metrinen hiilimiilu. Rakenne on säästynyt ehjänä ja viime hakkuiden yhteydessä sen ympärille on jätetty suojapuut. |
| metsakeskus.1000055284 |
276 |
Palokangas pohjoinen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
642541.00000000 |
6953549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055284 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin yhdeksän metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055285 |
276 |
Palokangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641981.00000000 |
6953143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055285 |
Paikalla on nähtävissä noin kymmenen metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055286 |
276 |
Palokangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
642113.00000000 |
6953179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055286 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 11 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055287 |
276 |
Palokangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641870.00000000 |
6953177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055287 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 10 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055288 |
276 |
Ainonkangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641130.00000000 |
6952870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055288 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 12 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055289 |
290 |
Ojansuo |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
604561.00000000 |
7131547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055289 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 7,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055290 |
276 |
Palokangas 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641969.00000000 |
6952822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055290 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kahdeksan metrinen hiilimiilu. Rakenne on säilynyt ehjänä ja se on varsin selväpiirteinen ja näyttävä. |
| metsakeskus.1000055291 |
290 |
Iso-oja |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603864.00000000 |
7130704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055291 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055292 |
290 |
Riihivaara etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604945.00000000 |
7124605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055292 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055295 |
273 |
Velhoniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
378977.00000000 |
7501399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055295 |
Kolarin inventoinnissa 1998 havaittu kohde, jossa muutama lieden pohja ja yksi asumuksen pohja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa viime vuosina. Velhoniemellä on korkea käyttöaste, joten itse kohteen ja sen laajuuden lisäksi, säilyvyys tulee selvittää.
Inventointi 1998: A) Liesi (?), pyöreä, halkaisija n. 2 . 5 m, korkeus n . 0.15 m, kokonaan mätästynyt, alla tuntui kiviä. Keskeltä otettuun kairanäytteeseen tuli useita päällekkäisiä podsolikerrostumia. Ympärillä havaittiin muutamia muitakin matalia, pienempiä kumpareita, joiden pinnan alla todettiin kiviä N. 5 m A:sta SW on B) kodan tai rakennuksen pohja (?), pyöreänlaakea kumpare, halkaisijaltaan n. 8 m, korkeudeltaan n. 0.4 m, reunoilla muutama iso ja lievästi palamisen rapauttama kivi. Keskellä korkeimmalla kohdalla kasvillisuuden alla tuntui olevan pienempiä kiviä. |
| metsakeskus.1000055297 |
620 |
Lakisuo lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539684.00000000 |
7211281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055297 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055298 |
620 |
Mäkirinne etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539439.00000000 |
7217110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055298 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055299 |
732 |
Hietajärvi 2 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
560356.00000000 |
7377314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055299 |
Hietajärven kaakkoispäästä itään Vilimankairantien itäpuolella on sotahistoriallisia kohteita: Yksi korsu tai muu isompi asema, josta lähtee 40 m pitkä kaakossa sijaitsevaan suohon päätyvä yhdyshauta, sekä tästä 63 m lounaaseen sijaitsevat kaksi pitkulaista n. 4x2 m kokoista asemaa, jotka sijaitsevan noin 8 m päässä toisistaan aivan Vilimankairantien vieressä.
Kohde lienee osa Salpalinjaa. |
| metsakeskus.1000055300 |
635 |
Kantolan saha |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27009 |
378743.00000000 |
6811193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055300 |
Vesivoimalla toimineen sahamyllyn perustukset sijaitsevat Niemisjärvestä laskevan Myllyjoen Tuppikoskessa Tuppikosken tien päässä. Nykyisin paikalla on uimaranta, opastaulu ja kosken ylittävä puusilta.
Selkeimmin erottuva jäännös on Tuppikoskessa sijaitseva betoninen saharakennusken perustus. Perustus on rakennettu lohkottujen luonnonkivien päälle. Kosken vesi kulkee osin itärannan uomassa ja osin rakennuksen alapuolella kulkevaa ränniä pitkin.
Erotyisesti kosken länsirannalla on näkyvissä koneiden ja laitteiden jäännöksiä sekä rakennelmien perustuksia. Rakennelmien perustuksia on myös itärannalla, kuten myös kuivana oleva kosken sivu-uoma kesantopellon itäpuolella.
Myöhemmin sahan yhteydessä toimi sähkölaitos. Sahaa ei ole merkitty 1879 kihlakunnankarttaan, mutta 1900-luvun karttoihin se on merkitty. Sahan toiinta ajoittunee 1900-luvun alun ja puolivälin väliselle ajanjaksolle. |
| metsakeskus.1000055301 |
732 |
Hietajärvi 3 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
560277.00000000 |
7377485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055301 |
Kohde sijaitsee Hietajärven kaakkoispäädystä koilliseen Vilimankairantien länsipuolella.
Paikalla on ainakin 6 parakkirakennuksen jäännöstä. Ne ovat melko tasakokoisia: leveys 6 m, pituus 12 m. Ne ovat ehkä majoitusparakkeja Salpalinjan rakentajille. Ne ilmenevät maastossa hentona turvettuneena vallina, jonka keskusta hiukan kuopalla. Alue tarkastettiin kursorisesti inventoinnin aikana rajauksen aikaansaamiseksi, mutta sitä ei kartoitettu tarkasti. |
| metsakeskus.1000055302 |
635 |
Tauriala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
361997.00000000 |
6805014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055302 |
Kirjallisissa lähteissä Tauriala mainitaan 1400-luvun lopun tuomiokirjoissa ja 1500-luvun maakirjoissa. Asutuksen luettelossa Taurialan kylässä mainitaan olleen Näppilän talo (1539 alkaen) ja Eskolan talo (1620 alkaen). Varhaisimmat kartat Taurialan (Konkin) alueesta ovat vuoden 1749 kartta Oksalan ja Taurilan rajakäynnistä, sekä vuoden 1854–59 kartta vesijättömaiden jaosta, näiden karttojen perusteella ei kuitenkaan ole saatavissa tietoa kylän tai talojen sijoittumisesta alueella. Taurialan kylästä on ollut käytössä myös nimi Konkis (Konki). Konkis viittaa ilmeisesti kylässä asuneeseen Konckila (Konkila) nimiseen sukuun. Edelleen Taurialan poikki kulkeva tie on nimeltään Konkintie.
Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella paikalla on mahdollisesti säilyneitä jäännöksiä historiallisen ajan kylätontista. Tontin alueella havaittiin rakennuksen kivijalan jäännös sekä mahdollinen rakennuksen tai lieden jäännös. Kivijalan perustuskivissä ei ollut näkyvissä poran jälkiä, kivet oli kuitenkin selvästi lohkottu suorakaiteen muotoon. Yhdessä lohkotussa kivessä oli kiinni rautainen tanko. Perustuskiviä oli näkyvissä yksi kerros. Kivet olivat kooltaan noin 50x40 cm. Perustuksen koko oli noin 5m x 6m. Perustusten viereen ja osittain niiden päälle oli myöhemmin kasattu suuria kiviä. Perustusten päällä ja keskellä kasvaa tiiviisti toistensa lähellä suuri kuusi ja suuria koivuja. Rakennuksen tai lieden jäännökseen tehdyssä koekuopassa havaittiin runsaasti savitiivistettä ja jonkin verran vanhaa tiiltä. Toisessa kylätontin alueelle tehdyssä koekuopassa havaittiin hieman hiiltä ja tumma kerros. Maanomistajan mukaan tontilla on palanut talo 1900-luvulla.
Kylätontin alueella, muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella tehdyssä valvonnassa 2016 ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000055303 |
620 |
Metsälä länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551559.00000000 |
7212884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055303 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 20,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055304 |
635 |
Konkintie |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27000 |
361994.00000000 |
6804989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055304 |
Kivinen puolustusvarustus sijaitsee Konkintien lounaispuolella Taurialan historiallisen kylätontin alueella. Varustus on kivikkoisen rinteen alareunalla metsikössä. Varustus on tehty suurista kivistä, joiden halkaisija on noin 50–80 cm. Rakennelman kokonaispituus on noin 8 m ja sen korkeus on noin 100–120 cm. Kiviä on kahden kivikerroksen verran. Rakennelma on hyvin vahvasti sammaloitunut. Rakennelma näyttää rakennetun suuren maakiven ja koivipuun väliin. Varustuksen länsipää taittuu hieman ylärinteeseen päin. Varustus on rakennettu siten, että siitä on näkyvyys Konkintien mutkaan.
Rakenteen iän arvioimisen suhteen on huomioita Pälkäneen alueen sotahistoria. Isovihan taisteluita on käyty muutaman kilometrin päässä Kostianvirralla. Rakenne voi mahdollisesti liittyä isovihan aikaiseen varusteeluun tai huomattavasti nuorempaan aikaan. |
| metsakeskus.1000055306 |
620 |
Heinävaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552138.00000000 |
7212601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055306 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 19,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055307 |
620 |
Kantola luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547053.00000000 |
7205385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055307 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 11,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055309 |
593 |
Pasko-Loukee 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493011.00000000 |
6901704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055309 |
Lidar-rinnevarjosteessa näkyvä halkaisijaltaan noin 16 m hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055311 |
593 |
Luokinkangas 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
492007.00000000 |
6903236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055311 |
5p lidarista havaittu halkaisijaltaan noin 16 m hiilimiilu, jota kiertävät kuopat. |
| metsakeskus.1000055312 |
564 |
Ala-Rytiselkä luode |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
447953.00000000 |
7220545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055312 |
Paikalla on maastokartelle merkitty ja maanmittauslaitoksen 5p-laserkeilausaineistossa hyvin erottuva tervahauta, jonka halkaisja on noin 15 metriä. Kolhdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055316 |
593 |
Luokinkangas 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
492179.00000000 |
6902382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055316 |
Rinnevarjostuskuvassa selkeä, halkaisijaltaan noin 15 m hiilimiilu, jota ympäröivät pienet kuopat. |
| metsakeskus.1000055318 |
593 |
Viita-ahonselänne 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
492001.00000000 |
6901724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055318 |
Rinnevarjostuskuvassa halkaisijaltaan noin 16 m hiilimiilu, jota kiertävät pienemmät kuopat. |
| metsakeskus.1000055319 |
593 |
Viita-ahonselänne 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
492066.00000000 |
6901570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055319 |
Rinnevarjostuskuvassa halkaisijaltaan noin 16 m hiilimiilu, jota kiertävät pienet kuopat. |
| metsakeskus.1000055320 |
593 |
Viita-ahonselänne 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491440.00000000 |
6901330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055320 |
Rinnevarjostuskuvassa kaksi toisissaan kiinni olevaa, halkaisijaltaan noin 8 m hiilimiilua, joita kiertävät kuopat. |
| metsakeskus.1000055321 |
593 |
Luokinkangas 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491511.00000000 |
6903164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055321 |
Rinnevarjostuskuvassa halkaisijaltaan noin 5-6 m pyöreä kuoppa, jossa kapeat vallit. |
| metsakeskus.1000055322 |
678 |
Piilopirtinmutka kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381239.00000000 |
7157863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055322 |
Maanmitauslaitoksen tuottaman 5p-laserkeilausaineiston perusteella paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 metriä. |
| metsakeskus.1000055328 |
743 |
Seppälä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
306356.00000000 |
6919670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055328 |
Hietasalonnevan länsipuolella ja noin 120 metriä Virtaintiestä itään havaittiin tervahauta.
Kohde sijaitsee reilu 100 metriä hankealueen rajauksen ulkopuolella. Maastossa havaittiin
pyöreä, noin 19 metriä leveä tervahauta. Haudan päällä kasvoi nuorta sekametsää. Vallien
leveys on noin 3,5 metriä ja keskiosa on loivasti kuopalla (syvyys noin 60 cm). Vallien korkeus
on noin 50–70 cm. Halssi sijaitsee haudan koillispuolella. |
| metsakeskus.1000055329 |
564 |
Sivukangas 3 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447070.00000000 |
7227561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055329 |
Maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-laserkeilausaineiston perusteella Sivukankaan itälaidalla on kaksi asumuspainannetta. Kolmesta peräkkäin olevasta painanteesta koostuvien pitkien rivitalomaisten painanteiden kokonaispituus on noin 30 metriä ja leveys noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000055330 |
232 |
Tupakkikorvenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
298310.00000000 |
6915638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055330 |
Tervahauta sijaitsee Seinäjoen kuntarajan eteläosassa, Tupakkikorvenmäen eteläreunassa,
avoimessa mäntymetsikössä. Hauta on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 10 metriä. Haudan
vallit ovat noin 1,5 metriä leveät ja niiden korkeus 30-60 cm. Keskiosa on loivasti kuopalla ja
sen syvyys on noin 55 cm. Haudan eteläpuolella on noin 1,2 x 1,6 metrin kokoinen soikeahko ja
noin 50 cm syvä kuoppa, joka on todennäköisesti tervanlaskukuoppa. |
| metsakeskus.1000055331 |
777 |
Luukkosenlammit itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
610031.00000000 |
7238481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055331 |
Kohteessa on mahdollisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055332 |
859 |
Siiranselkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444547.00000000 |
7189614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055332 |
Tyrnävän Siiranselällä kohoavalla pienehköllä moreenikankaalla on kankaan länsilaidalla, lähes välittömästi Matinsuonsaarille johtavan metsäautotien länsipuolella kolme asumuspainannetta. Asumuspainanteet sijoittuvat peräkkäin pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaiseksi jonoksi ja varsinkin niistä pohjoisin on voimakkaasti soistunut.
Painanteet ovat muodoltaan soikeahkoja, noin 8 x 6 metrisiä ja maksimissaan 40 cm syviä. Kaksi pohjoisinta painannetta on soistunut.
Eteläisimpään painanteeseen 3 tehdyssä koepistossa todettiin olevan likamaata ja hiiltä sekä kvartsi-iskos ja palaneita kiviä.
Kohde on vaurioitunut. Pohjoisin painanne on soistunut ja eteläisimmän painanteen vallia leikkaa etelälounaassa metsäpolku. Lisäksi eteläisimmän painanteen läpi kulkee metsäkoneen ajo ura. |
| metsakeskus.1000055333 |
698 |
Paloinoja |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
433062.00000000 |
7362970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055333 |
Paikalla on 4 rakennuksenraunioita, jotka lienevät kämppiä ja/tai kämppien sivurakennuksia. Paikalla on ainakin kahden, ehkä kolmen, eri rakennusvaiheen raunioita. Ilmakuvissa kohde näkyy vuonna 1952, jolloin paikalla on jo kaksi raunioitunutta rakennusta ja yksi, jossa katto on vielä jäljellä. Tilanne on muuttunut vuoden 1961 ilmakuvassa, jolloin aiemmin katollinen rakennus on raunioitunut (todennäköisesti purettu) ja kohteen eteläosaan on pystytetty uusi rakennus.
Paikalla on sekä sotia edeltäviä että sotien jälkeisiä rakenteita. Kyseeseen tulee mahdollisesti savottakämppä ja siihen kuuluvia rakennuksia. Metsähallituksen inventoinnin perusteella kyseeseen voisi tulla mys toisen maailmansodan aikainen vankileiri. |
| metsakeskus.1000055334 |
698 |
Viitavaara |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
433220.00000000 |
7361555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055334 |
Kohteessa on kämppä, jonka koko on 9 x 6 m, pitkä sivu on pohjois-etelä - suuntainen. Seinät on tehty pyöröhirsistä, jotka ovat nurkista salvettu koirankaulalle. Puolessavälissä lyhyiden seinien suuntaisesti on väliseinä. Luoteiskulmassa on kiukaan luonnonkiviraunio, jonka koko on 2 x 3 m ja korkeus. 1,2 m. Eteläisemmästä huoneesta on väliseinän vierestä oviaukko itään. Katosta on vain lahonnut kurkihirsi, joka kulkee pituussuunnassa rakennelman keskikohdan yli. Eteläpäässä on viisi hirsikertaa jäljellä. Riiveitä ei ole näkyvissä ja eteläpään hirsissä on vielä kaarna päällä. Päällä kasvaa suuria koivuja ja ympärillä mäntymetsä. Rakennelma on mahdollisesti poromiesten kämppä. Muurin päällä kasvaa iso koivu. Muurin päällä on kattolautoja, jotka on tehty halkaisemalla pyöreästä puusta. Kämpän pihapiirissä on kellarinjäännös. |
| metsakeskus.1000055335 |
710 |
Undermalmskullen |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27017 |
294303.00000000 |
6664941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055335 |
Mäen osittain kallioisella itäosassa on helmikuussa 2025 löytynyt metallinetsinnässä 30 - 35 cm syvyydestä Yliskylän tyypin keihäänkärki ja muita keskirautakautiseen kalmistoon viittaavia löytöjä. Löytöalueen laajuus on noin 100 × 30 metriä. Esinelöytöjen ja palaneiden luiden perusteella paikalla sijaitsee rautakautinen kalmisto, jossa ei juurikaan ole maanpinnalle erottuvia rakenteita. Mäen kallioisella itärinteellä sijaitsee kuitenkin mahdollisesti kalmistoon liittyviä matalia, turpeen peittämiä ja melko epämääräisiä kiveyksiä. Löytöalueen pääosin vähäkivinen eteläosa on vaurioitunut äestyksessä. Kohteen tarkempi rajaus edellyttäisi kajoavaa tutkimusta. |
| metsakeskus.1000055335 |
710 |
Undermalmskullen |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27016 |
294303.00000000 |
6664941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055335 |
Mäen osittain kallioisella itäosassa on helmikuussa 2025 löytynyt metallinetsinnässä 30 - 35 cm syvyydestä Yliskylän tyypin keihäänkärki ja muita keskirautakautiseen kalmistoon viittaavia löytöjä. Löytöalueen laajuus on noin 100 × 30 metriä. Esinelöytöjen ja palaneiden luiden perusteella paikalla sijaitsee rautakautinen kalmisto, jossa ei juurikaan ole maanpinnalle erottuvia rakenteita. Mäen kallioisella itärinteellä sijaitsee kuitenkin mahdollisesti kalmistoon liittyviä matalia, turpeen peittämiä ja melko epämääräisiä kiveyksiä. Löytöalueen pääosin vähäkivinen eteläosa on vaurioitunut äestyksessä. Kohteen tarkempi rajaus edellyttäisi kajoavaa tutkimusta. |
| metsakeskus.1000055336 |
139 |
Hietakangas pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
437996.00000000 |
7239986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055336 |
Iin Hietakankaan pohjoislaidalla on Paloseläntien pohjoispuolella, kankaan matalahkon pohjoisharjanteen tuntumassa viisi pitkänomaista asumuspainannetta. Painanteet no. 1-4 muodostavat kankaan pohjoisreunalle väljän itä-länsisuuntaisen jonon ja painanne no. 5 sijaitsee näistä noin 75 m pohjoiseen. Painanne no. 3 on mahdollisesti sama, joka on tulkittu kohteesta n. 200 metriä itään sijaitsevan kohteen Ii Palolampi (1000018116) tarkastuksen yhteydessä luontaiseksi.
Kohteen painanteet ovat 15-30 metriä pitkiä, n. 4 metriä leveitä ja 15-30 cm syviä. Painanteessa no. 2 on havaittavissa kolme ja painanteessa no. 3 neljä "osastoa" tai erillistä asumusta.
Painanteisiin no. 1 ja 2 tehdyistä koepistoista havaittiin sekä likamaata että palaneita kiviä. Painanteeseen no. 2 tehdystä koepistosta löytyi pieniä palaneen luun siruja.
Kohde on vaurioitunut. Painanteiden no. 2-4 päältä on ajettu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000055337 |
777 |
Aukeakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
594002.00000000 |
7193743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055337 |
Karvolan niemen koillisrannalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen tervahauta. Vallien leveys on noin 3,5 m. Halssiaukko aukeaa kohti järveä, pohjoiskoilliseen. Tervahaudan syvyys vallin laelta sen pohjalle on noin 80 cm. Tervahaudan päällä on muutama kanto ja nuorta koivua.
Tervahaudan ympäristö on avarapohjaista mäntykangasta, jossa havaintomahdollisuudet olivat erinomaiset. Paikalle pelmahtanut irtokoira hankaloitti havainnointia oleellisesti, aiheuttaen näykkimisellään mm. sen, ettei tervahaudasta saanut tarkkaa kuvaa. Kohteen nimi otettiin v. 1941 taloudellisesta kartasta. |
| metsakeskus.1000055338 |
564 |
Pilpajärvi Syynimaa pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444060.00000000 |
7206190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055338 |
Pilpajärven koillispuolella sijaitsevan Syynimaa-nimisen suoalueen pohjoisreunalla kohoaa nimetön ja verrattain laaja moreenikangas, jonka keskiosassa kankaan laen tuntumassa on yksittäinen pitkänomainen asumuspainanne. Maaperä alueella on karkeaa hiekkaa.
Kohteessa on yksittäinen, pitkätalotyyppinen asumuspainanne, jossa on neljä "osastoa". Painanteen pituus on 27 metriä, leveys noin 8 metriä ja syvyys maksimissaan 45 cm. Kohde on varsin vaikea havaita maastossa.
Painanteen lounaisimpaan osastoon tehdystä koepistosta löytyi mahdollinen kivilaji-iskos sekä pari pienehköä palaa palanutta luuta. Koepistossa näkyi sekä hiiltä että likamaata.
Kohde on vaurioitunut. Metsäkone on ajanut parista kohtaa painanteen päältä. |
| metsakeskus.1000055339 |
777 |
Aukeakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593912.00000000 |
7193613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055339 |
Viitostien itäpuolella, Alanteenjärven rannan tuntumassa Karvolan niemellä sijaitsee historiallisen ajan tervahauta. Tervahauta sijaitse kuivalla kankaalla, jossa kasvaa mäntyvoittoista harvennettua talousmetsää. Aluskasvillisuutta hallitsee varvut, kanerva sekä sammal. Kohde sijaitsee noin 100 m itään Leppärinne 1 -nimisestä tunnetusta muinaisjäännöskohteesta ja 150 m lounaaseen toisesta alueelta tavatusta tervahaudasta Aukeakangas 1:stä. Leppärinne 1 on toisen maailmansodan aikainen kaivantokokonaisuus.
Halkaisijaltaan tervahauta on 15 m ja sillä on syvyyttä 1,6 m. Sen vallit ovat 3 m leveät ja 1,3 m korkeat. Halssi antaa etelään ja on kooltaan 5 x 2 x 1,3 m. Tervahaudan ympärille on jätetty kulttuurikantoja. Kohde nimettiin v. 1941 taloudellisen kartan perusteella. |
| metsakeskus.1000055340 |
564 |
Parsiaismaa 3 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433928.00000000 |
7216982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055340 |
Parsiaismaan etelälaidalla kohti pientä suoaluetta viettävässä rinteessä on neljä keittokuoppaa, joista kolme sijaitsee länsiluode-itäkaakkosuuntaisena jonona 15 metrin matkalla, välittömästi etelään kulkevan metsäpolun itäpuolella. Neljäs keittokuoppa sijaitsee näistä n. 40 metriä luoteeseen polun länsipuolella. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia.
Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja niiden pohjaprofiili on joko laakea suppilo tai laakea. Kuoppien halkaisija on 2-2,5 metriä ja syvyys 40-50 cm.
Kuopassa no. 1 kivet ovat pinnassa, muissa alle 20 cm syvyydessä. Kuoppaan no. 2 tehdystä koepistosta löytyi palaneita kiviä; kuopan no. 4 kairausnäytteessä oli hiiltä.
Kohde on vaurioitunut. Metsäpolku leikkaa osittain kuoppaa no. 3 ja polku-ura kulkee kuopan no. 4 lävitse. |
| metsakeskus.1000055341 |
777 |
Mutkala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593929.00000000 |
7192825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055341 |
Pölykankaan pohjoispuolella mäntyvoittoisella kankaalla sijaitsee tervahauta, jonka ympärillä ja osin kiinni sen rakenteissa on toisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20–21 m ja se on 1,2 m syvä. Tervahaudan sisällä kasvaa runsaasti puita, pääasiassa koivua ja mäntyä. Tervahaudan pohjalla on pieniä nyppyjä, jotka voivat olla tarkoituksella rakennettuja taistelusuojia. Tervahaudan vallit ovat 2,5 m leveät ja 50 cm korkeat. Halssi antaa pohjoiseen ja on kooltaan 5 x 2 x 1,6 m.
Tervahaudan länsipuolelta havaittiin ympäristön poteroista poikkeava 7 x 7 m monikulmion muotoinen painanne. On mahdollista, että painanne on osa tervahautaa, vaikka sen tulkittiin kuuluvan kohteeseen Iso Pölylampi 5. |
| metsakeskus.1000055343 |
777 |
Pölyniemen tila 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
594489.00000000 |
7192841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055343 |
Parimetristä mäntyvarvikkoa kasvavan hakkuun länsilaidalla sijaitsee pikkunätti tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 m. Vallin leveys tervahaudassa on noin 2,5 m. Sen syvyys (keskeltä vallin laelle) on puolen metrin luokkaa. Halssi aukeaa länsiluoteeseen, kohti suota. Tervahautaa kiertää epäyhtenäinen ja epäselvä ojakaivanto. Maasto paikalla on kivistä moreenikangasta, kasvillisuus varvikkoa ja nuorta männikköä. |
| metsakeskus.1000055344 |
777 |
Pölyniemen tila 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
594738.00000000 |
7192873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055344 |
Reilun kymmenvuotiaan hakkuun koillislaidalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Vallin leveys haudassa on noin 5,5 m. Syvyyttä tervahaudalla on, sen keskeltä vallin laelle, noin 80 cm. Kapea halssiura laskee pohjoiseen. Tervahauta sijoittuu pohjoiseen laskevaan rinteeseen siten, että sen eteläreuna on liki maantasainen, kun taas sen pohjoisreuna on yli metrin korkea. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää koivua ja mäntyä, maaperä paikalla on kivistä moreenia. |
| metsakeskus.1000055345 |
777 |
Pieni Pölylampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595242.00000000 |
7192532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055345 |
Aivan metsäautotien kääntöpaikan vieressä hiekkapohjaisella mäntykankaalla on yksittäinen tervahauta. Aluskasvillisuutta hallitsee sammal, jäkälä, varvut ja kanervat. Maastossa kasvaa myös koivuja sekä kuusta.
Tervahauta on halkaisijaltaan 16 m ja se on syvyydeltään 0,5–1 m. Tervahauta on matalampi kaakkoispuolelta ja sisäpuoli on muutenkin epätasainen. Sen vallit ovat 4,5 m leveät ja 0,3–1 m korkeat. Vallin edessä kiertää oja tervahaudan ympäri. Tervahaudan halssi antaa kaakkoon ja on kooltaan 3,5 x 1,5 x 1 m. Halssista jatkuu juoksutusura näkyvänä noin 3 m matkalta. Tervahaudan sisäpuolella kasvaa jonkin verran varttuneempaa puustoa. |
| metsakeskus.1000055346 |
777 |
Pölyniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595870.00000000 |
7192121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055346 |
Pölyniemen itäpäässä sijaitsee kaksi vierekkäistä tervahautaa. Tervahaudat ovat tiheän puuston peittämiä ja siten myös hankalasti kuvattavia. Puusto on koivuvoittoista sekametsää, jossa kasvaa koivun lisäksi ainakin leppää, pihlajaa, mäntyä ja katajaa sekä yksittäisiä vanhempia kuusia. Aluskasvillisuutta hallitsevat varvut, suopursu sekä sammal.
Kaakossa sijaitseva tervahauta 1 on halkaisijaltaan noin 16 m ja se on alle 1 m syvä. Tervahaudan antaa etelään ja on kooltaan noin 4 x 1,5 x 1 m. Tervahaudan vallit ovat sen pohjoispuolella olemattomat, mutta eteläpuolella selkeämmät ja leveydeltään 3 m. Korkeutta valleilla on eteläpuolella 0,5 ja 1 m välillä.
Ensimmäisen tervahaudan luoteispuolella, melkein vallissa kiinni, on toinen tervahauta 2. Tervahauta 2 on halkaisijaltaan 18–19 m ja sillä on syvyyttä 0,6 m. Halssi antaa etelälounaaseen ja on kooltaan 3 x 1,5 x 1,2 m. Juoksutusuran jatkuu ojamaisena noin 20 m. Tervahaudan vallissa on paljon kuoppia. Pohjoispuolella on havaittavissa tuplavallia ja lounaispuolella vallin keskellä on ojamaista rakennetta. Korkeutta vallilla on 0,5–1 m.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055347 |
777 |
Sikolahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596428.00000000 |
7190811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055347 |
Sikolahteen laskevassa mäessä on yksittäinen osin tuhoutunut tervahauta. Tervahaudan läpi menee polkuja sekä metsäkoneen jälki. Tervahauta on melko tiheässä nuorehkossa talousmetsässä, jossa kasvaa koivua, mäntyä, kuusta sekä katajaa. Aluskasvillisuutena on varpuja sekä sammalta.
Halkaisijaltaan tervahauta on 18–20 m ja se on hieman epäsymmetrinen. Syvyyttä sillä on 1 m. Halssi on lännessä ja laskee järveen. Kooltaan halssi on 5 x 1,5 x 1–1,5 m. Vallissa on kuoppia ja se on leveydeltään 4–5 m. Matalimmillaan valli on 0,2 m ja syvimmillään länsipuolella se on 1,5 m. |
| metsakeskus.1000055348 |
564 |
Jääli Laivakangas itä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
441642.00000000 |
7216068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055348 |
Laivakankaan itäosassa, Linnansuon pohjoispuolella on alueen läpi kulkevan itä-länsisuuntaisen ja hiekkapohjaisen metsäpolun molemmin puolin yhteensä kahdeksan asumuspainannetta. Lisäksi pohjoisimman painanteen länsireunasta noin 15 metriä länteen on neljän hiilimiilun ryväs (Jääli Laivakangas itä 2). Maaperä vaihtelee hiekasta, karkean hiekan kautta runsaskiviseen hiekkamoreeniin.
Asumuspainanteet ovat pituudeltaan noin 10-25 metrisiä ja 8-10 metriä leveitä. Syvyyttä niillä on 40-50 cm.
Kolmesta painanteisiin tehdystä koepistosta kahdesta löytyi pari kvartsi-iskosta. Lisäksi polulta sekä metsäkoneen mullostamasta mineraalimaasta havaittiin yhteensä kolme kvartsi-iskosta. Yhdestä painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi palanutta kiveä.
Kohde on vaurioitunut. Kohteessa on hiljattain (metsänkäyttöilmoitus 9.8.2024) suoritettu harvennushakkuu, jonka myötä maastossa liikkunut metsäkone on paikoitellen mullostanut maan pintaa. Erityisen voimallisesti toiminta on kohdistunut välittömästi polun pohjoispuolella olevaan suurimpaan painanteeseen. |
| metsakeskus.1000055349 |
564 |
Jääli Laivakangas itä 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
441616.00000000 |
7216159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055349 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäosassa, Linnansuon pohjoispuolella, asumuspainannekohteen Jääli Laivakangas itä pohjoisimman asumuspainanteen länsipuolella noin 15 metrin etäisyydellä.
Alueella on neljä hiilimiilua, joiden halkaisijat ovat 8-12 metriä. Rakenteet todettiin kairaamalla hiilimiiluiksi. |
| metsakeskus.1000055350 |
777 |
Korpilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596656.00000000 |
7192382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055350 |
Korpiniemessä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 20 m. Tervahauta on laakea ja sen vallin leveys on 5–6 m. Korkeutta valleilla on alle metri. Kapea, osin metsätöiden seurauksena tuhoutunut halssiaukko suuntaa länteen. Paikalla kasvaa tiheää mäntytaimikkoa, jonka vuoksi tervahautaa on hankala hahmottaa maastossa. Maaperä on kivistä moreenia. |
| metsakeskus.1000055352 |
564 |
Laivakankaansuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
441151.00000000 |
7228557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055352 |
Laivakankaansuon pohjoispuolella kohoavalla harjanteella, välittömästi hiljattain avohakatun metsäpalstan itäpuolella on kankaan koillisosassa kaksi asumuspainannetta. Alueella kasvaa tällä hetkellä suhteellisen tiheää mäntytaimikkoa.
Asumuspainanteet sijaitsevat peräkkäin eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaisesti. Ne ovat soikeahkoja, mitoiltaan 9,5x6-metrisiä ja noin 50 cm syviä.
Kaakkoisempaan asumuspainanteeseen (asumuspainanne 1) tehdystä koepistosta löytyi palanutta luuta.
Kohde on vaurioitunut. Vuosituhannen vaihteessa, avohakkuun yhteydessä suoritettu äestys on muokannut voimakkaasti kohteen lähitopografiaa erityisesti painanteiden eteläpuolella tuottaen sinne painanteenomaisia maastonpiirteitä. |
| metsakeskus.1000055353 |
777 |
Lahdenperä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597262.00000000 |
7191949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055353 |
Lahdenperän pohjoisrannalla, Hirsikankaan tyvessä sijaitsee kaksi vierekkäistä tervahautaa.
Itäisemmän tervahaudan 1 halkaisija on noin 19 m, syvyys yli 1,5 m. Vallin leveys on noin 5 m ja niissä on paljon eläinten koloja. Halssiaukko aukeaa itään. Paikka on vanhaa hakkuuaukeaa, joka inventoinnin aikaan kasvoi tiheää mäntytaimikkoa. Itäisemmän tervahaudan päällä kasvaa varttuneempaa puustoa.
Itäisemmän tervahaudan länsipuolella sijaitsee matalampi tervahauta 2, joka huomattiin vasta inventoinnin raportointityön yhteydessä MML:n 5p aineistosta. Tervahautojen välinen etäisyys on alle 10 m. Kohteelle laadittiin aluerajaus, joka pitää sisällään molemmat tervahaudat, vaikka läntisempää niistä ei maastossa havaittu eikä tarkastettu.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055354 |
777 |
Niemenotsa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
597425.00000000 |
7191369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055354 |
Niemenotsan tasaisessa länsikärjessä sijaitsee mahdolliseksi hiilihaudaksi tulkittu kuoppajäännös. Kuopan koko on noin 1,5 m ja syvyys noin 0,7 m, joskin muhkea sammalikkovarvikko hankaloitti kuoppajäännöksen tarkan koon havainnointia. Kuopan ympärillä ei ollut havaittavaa vallia. Kuoppajäännöksen pohjalle tehdystä koekuopasta todettiin 20–25 cm paksu hiilen ja noen sekainen hiekkakerros, jonka alla maalaji oli puhdas hiekka. |
| metsakeskus.1000055356 |
626 |
Särkinotko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458001.00000000 |
7058767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055356 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020-2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055357 |
626 |
Soidinkangas lounas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
459130.00000000 |
7052897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055357 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055358 |
626 |
Reijusvuori pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458613.00000000 |
7053008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055358 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055359 |
777 |
Rajamaa |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
598277.00000000 |
7191201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055359 |
Parvajärven pohjoisrannalta havaittiin toistakymmentä kvartsi-iskosta sekä rapautuneiden kivien keskittymä. Havainnot saatiin noin 15 * 1,5 m kokoiselta alueelta rantavedestä. Rapautuneet kivet olivat noin nyrkin kokoisia ja noin neliömetrin alueella. Kivikeskittymä on todennäköisesti esihistoriallisen lieden jäännös. Rantavettä pystyi kahlaamaan kuivin saappain noin 1–1,5 m etäisyydelle rantaviivasta. Kuivan maan puolelle tehtiin puolenkymmentä tuloksetonta koekuoppaa. Maaperä kuivan maan puolella ja matalassa rantavedessä on hiekkaa. Syvemmällä vedessä maalaji näytti olevan kivistä.
Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, joka on jäänyt, ainakin osin, vedennousun alle. Asuinpaikka on voinut myös sortua veteen rantaeroosion vaikutuksesta. Kohteelle laadittiin aluerajaus, joka perustuu tehtyihin havaintoihin. Kvartsi-iskoksista otettiin talteen muutamia ja ne talletetaan Kansallismuseon kokoelmiin numerolla KM47518. |
| metsakeskus.1000055360 |
626 |
Härkäkallio |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458977.00000000 |
7051965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055360 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055361 |
626 |
Vaivionpuronniitty |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456558.00000000 |
7051608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055361 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055362 |
626 |
Pohjoisvuori |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456262.00000000 |
7050711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055362 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055363 |
626 |
Hallaräme N |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454375.00000000 |
7044821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055363 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055364 |
626 |
Hallaräme E |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
455019.00000000 |
7044208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055364 |
Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tunnistettu tervahauta (LIDARK, tervahaudat ja hiilimiilut, 2020–2022). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000055365 |
777 |
Parvakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598332.00000000 |
7190086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055365 |
Parvakankaan luoteisreunalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 22 m kokoinen tervahauta, jossa on epämääräiset, noin 9 m leveät kaksoisvallit. Haudan keskellä on pieni epämääräinen kumpu (noin 2,5 * 0,8 m), joka on mahdollisesti seurausta tervahaudan epäonnistuneesta poltosta. Halssiaukko laskee pohjoiskoilliseen. Tervahauta on alle puoli metriä korkea ja erottuu muhkeasta varvikosta heikosti. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. |
| metsakeskus.1000055366 |
626 |
Särkimäenalus |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
451555.00000000 |
7039006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055366 |
Paikalla on maastokartalle merkitty tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastosssa. |
| metsakeskus.1000055368 |
777 |
Jäkäläkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598838.00000000 |
7191285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055368 |
Jäkäläkankaalla kuivalla talousmetsäkankaalla sijaitsee tervahauta, jonka ympärillä on useita kuoppia. Kuopat voivat liittyä metsänhoitoon, mutta ei ole poissuljettua, etteivätkö ne olisi myös vanhempia. Tervahaudan ympäristön maasto on mäkistä ja sen aluskasvillisuutena ovat varvut sekä sammal.
Tervahaudan halkaisija on 13 m ja se on 1 m syvä. Tervahaudan halssi antaa länteen ja on kooltaan 3 x 2 x 1,6 m. Tervahaudassa on tuplavallit ja ne ovat leveydeltään hieman yli 2 m. Korkeus vaihtelee 0,5–1,5 m välillä. Tervahaudan ympärille on jätetty kulttuurikantoja.
Tervahaudan eteläpuolella vallissa kiinni on modernilta vaikuttava halkaisijaltaan 50 cm ja 50 cm syvä kuoppa 1, jossa on 5 cm hiilikerros. Hiilikerros voi liittyä itse tervahautaan. Tervahaudan kaakkoispuolella on 1 x 3,5 m kokoinen kuoppa 2, jossa on selkeä hiilikerros. Tervahaudan pohjoispuolella on kuoppa 3, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055369 |
777 |
Jäkäläkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599118.00000000 |
7191112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055369 |
Noin 300 m Jäkäläkangas 1:sta kaakkoon sijaitsee tervahauta hieman kosteammassa maastossa. Alueen puusto on mäntyvoittoista talousmetsää, jonka seassa kasvaa jonkin verran koivuja sekä kuusia. Aluskasvillisuutena on suopursua, sammalta sekä varpuja. Tervahaudan ympärillä on tehty jonkin verran hakkuita ja ympäristössä onkin runsaasti metsäkoneen jälkiä.
Tervahauta on halkaisijaltaan 19 m ja syvyydeltään 0,6 m. Siinä on 4–4,5 m leveät tuplavallit, jotka ovat 0,5 m korkeat. Vallien välissä on kapea oja. Vallissa on eläimen tekemiä kuoppia. Halssi antaa lounaaseen ja on kooltaan 2 x 1,5 x 1–1,5 m. Juoksutusura jatkuu näkyvänä noin 14 m päähän. Tervahauta on merkitty kulttuurikannoin ja lisäksi joihinkin lähialueen puihin on maalattu harmaat viivat. Viivat voivat liittyä myös metsänhoitoon.
Tervahaudan koillispuolella metsäkoneen uran vieressä on modernilta vaikuttava 3,5 x 4,5 x 0,5 m kokoinen kuoppa. Tervahaudan ympäristössä on muitakin viitteitä modernista metsänhoitoon liittyvästä toiminnasta.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055370 |
777 |
Parvakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599007.00000000 |
7189714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055370 |
Parvakankaan koillisosassa sijaitsee loivapiirteinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Tervahautaa kiertää epäyhtenäinen ja epämääräinen ojantapainen. Vallien leveys on noin 6 m. Syvyyttä tervahaudalla on noin metri. Halssiaukko aukeaa koilliseen, kohti järveä.
Paikka on avarapohjaista ja helppokulkuista talousmetsää, maaperä hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000055371 |
777 |
Purola 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599301.00000000 |
7189411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055371 |
Mäntyvoittoisen talousmetsässä sijaitsevan pikkunätin tervahaudan halkaisija on noin 9 m. Vallin leveys on noin 1,5–2 m. Syvyys vallin laelta tervahaudan pohjalle on noin 0,7 m. Halssiaukko aukeaa itään. Tervahaudan kohdalla kasvaa muutamia mäntyjä ja nuorempaa koivikkoa. |
| metsakeskus.1000055372 |
777 |
Purola 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599391.00000000 |
7189332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055372 |
Avarapohjaisessa mäntyvaltaisessa talousmetsässä sijaitsevan laakean tervahaudan halkaisija on noin 17 m. Vallien leveys on noin 6–7 m. Korkeutta tervahaudalla on alarinteen puolelta reilu metri, ylärinteessä alle 80 cm. Halssiaukko aukeaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055374 |
205 |
Kanervakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521792.00000000 |
7110411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055374 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,6 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055376 |
732 |
Pikku Taivalvaara |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
563006.00000000 |
7377888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055376 |
Majavalammesta etelään heti Karhujärventien pohjoispuolella, Pikku Taivalvaara -nimisellä kankaalla sijaitsee neljä kaivantoa, jotka todennäköisesti ovat asemia. Ne ovat nelikulmaisia, kolmelta sivulta vallien ympäröimiä noin 6 x 6 m kokoisia ja arviolta metrin syviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000055377 |
777 |
Katiska-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599838.00000000 |
7189970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055377 |
Katiska-ahossa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 10,5 m, vallien leveys on noin 3 m. Tervahaudan korkeus on noin 50 cm ja syvyys vallin laelta sen keskelle yli 70 cm. Halssiaukko aukeaa lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta lehtipuuta. Alue on avarapohjaista talousmetsää. |
| metsakeskus.1000055378 |
748 |
Hoikkakangas E |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
425814.00000000 |
7144858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055378 |
Maanmittauslaitokse tuottaman 5p-laserkeilausaineiston perusteella paikalla on tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055379 |
777 |
Purola 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599902.00000000 |
7189318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055379 |
Purolan niemen kärjessä sijaitsee maastoon sulautuva laakea tervahauta, jonka halkaisija on noin14–15 m. Tervahaudan syvyys on alle metri ja sen halssiaukko on ilmeisesti sortunut järveen. Tervahaudan päällä kasvaa vankkoja koivuja. Paikka on umpeen kasvavaa saunamökin pihamaan reuna-aluetta. |
| metsakeskus.1000055380 |
777 |
Pölyniemen tila 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
594298.00000000 |
7193026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055380 |
Pölyniemen laella ja laen eteläreunalla sijaitsee kahdeksan pienempää (noin 2 * 4 m) ja kaksi suurempaa (noin 15 * 10 m) taistelukaivantoa. Suuremmat kaivannot ovat toistensa kaltaisia, mutta pienemmät kaivannot poikkeavat toisistaan. Pienemmät kaivannot ovat syvyydeltään alle metrin ja suuremmat kaivannot reilun parin metrin luokkaa.
Kaivannot liittyvät mitä ilmeisimmin viime sotiin ja ne on rakennettu todennäköisesti välirauhan aikana. Kaivantojen tarkempi tutkiminen ja kartoitus edellyttäisi kohdennettua tutkimusta.
ks. alakohteet. Kaivantojen keskikoordinaatit on mitattu 5p aineistosta. |
| metsakeskus.1000055382 |
732 |
Majavalampi 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
562978.00000000 |
7378474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055382 |
Majavalammen etelärannalla, suon keskeltä nousevilla pienillä kuivan maan kumpareilla, on kaksi pientä, n. 1 x 1 m kokoista ja n. 60 cm syvyistä kuoppaa. Maakuopat ovat todennäköisesti maatuneita poteroita. |
| metsakeskus.1000055383 |
777 |
Iso Pölylampi 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
593913.00000000 |
7192825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055383 |
Kohteen Mutkala tervahaudan ympärillä on useita kaivantoja, jotka tulkittiin toisen maailmansodan aikaisiksi taistelukaivannoiksi. Tervahaudan itäpuolella pohjoisimpana on 2 x 2 x 0,5 m kokoinen kuoppa ja tervahaudan länsipuolella on isompi 7 x 7 x 0,3–0,8 m kokoinen painanne. Tämä voi olla myös osa Mutkalan tervahautaa. Kohteessa on yksi tai useampi vierekkäinen potero. Kaivantojen tarkempi tutkiminen ja kartoitus edellyttäisi kohdennettua tutkimusta. |
| metsakeskus.1000055385 |
777 |
Iso Pölylampi 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
594133.00000000 |
7192712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055385 |
Molemmin puolin metsän keskellä kulkevaa polkua/tietä on toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Lisäksi 20–60 m tien eteläpuolella on suurempia painanteita. Itäisin kuopista on vallillinen ja kooltaan 6 x 5 x 0,7 m ja se on auki kaakkoispuolelta. Lounaassa oleva kuoppa on metsäkoneen uralla ja osin tuhoutunut. Se on kooltaan noin 2 x 2,5 x 0,5 m. Näiden lisäksi rinnevarjosteesta paikannettiin kaksi teräväpiirteistä kuoppaa läheltä autotietä. Nämä kuopat ovat muodoltaan taistelukaivantojen oloisia. Toinen on kooltaan noin 4,5 x 1,5 m ja toinen noin 2,5 x 3 m. Näitä kahta kuoppaa ei tarkastettu maastossa. Kaivantojen tarkempi tutkiminen ja kartoitus edellyttäisi kohdennettua tutkimusta. |
| metsakeskus.1000055386 |
732 |
Pieni Kolmiloukkosenlampi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
561081.00000000 |
7379431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055386 |
Pieni Kolmiloukkosenlammen jyrkähköllä länsipuoleisella rantatörmällä, lammen ja Vilimankairantien välissä, on hailakasti maastossa erottuva kämpänpohja ja kellarikuoppa. Kämpänpohja on melko suuri ja maatunut ja se hahmottuu nelikulmaisena, hiukan ympäristöstä kohoavana mättäiden muodostelmana. Tulisija on poikkeuksellisesti kämpän keskellä, eikä muodosta suurta kivikasaa, kuten yleensä. Kämpänpohjan mitat ovat noin 10 x 11 m ja se ajoittunee ainakin 1900-luvun alkuun, mutta voi olla vanhempikin. Oviaukko on mahdollisesti länsiseinällä. Kämpän itäpuolella on pitkulainen 4x1 m kokoinen kellarikuoppa, jonka syvyys on noin 40 cm. |
| metsakeskus.1000055387 |
777 |
Iso Pölylampi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
594391.00000000 |
7192595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055387 |
Hieman alle 100 m luoteeseen tunnetusta muinaisjäännöskohde Iso Pölylampi 2:sta sijaitsee toinen puolustusvarustuskohde Iso Pölylampi 3. Alueella on erikokoisia painanteita poteroista neliskulmaisiin isompiin kuoppiin. Poterot ovat halkaisijaltaan noin 1 m ja syvyyttä niillä on 50–70 cm. Teräväpiirteiset kuopat ovat kooltaan noin 2,5–6 x 1–3 x 0,5–1,2 m. Poterot ja pienemmät, noin 2 m leveät kaivannot sijaitsevat Iso-Pölylampeen viettävässä rinteessä, kun taas isommat kuopat sijaitsevat rinteen päällä tasaisemmassa maastossa. Lisäksi alueen ehdotetusta muinaisjäännöspisteestä 100 m luoteeseen sijaitsee yksittäinen teräväpiirteinen 6,5 x 3 m kokoinen neliskulmainen kaivanto. Kaivantojen tarkempi tutkiminen ja kartoitus edellyttäisi kohdennettua tutkimusta. |
| metsakeskus.1000055388 |
732 |
Järvelä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
561566.00000000 |
7379684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055388 |
Alinen Vaara-Hietajärven ja Kolmiloukkosenlammen väliin jäävällä kannaksella, mäntyä kasvavalla niemekkeellä suon laidalla, on moton pahasti vaurioittama savottakämpän pohja, jossa ilmeisesti yksi laho hirsikerta on jäljellä. Metsäkoneen runtelemasta muodosta johtuen vaikea arvioida kokoa mutta mahdollisesti n. 5 x 5 m. Piisi on lounaiskulmassa. Länsiseinän vieressä kämpän ulkopuolella on maakuoppa, joka on mahdollisesti kellari. Ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle. |
| metsakeskus.1000055389 |
740 |
Kärinsuo |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
622840.00000000 |
6883300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055389 |
Salpalinjan kenttälinnoitettuja tykkiasemia. |
| metsakeskus.1000055392 |
290 |
Peurolahti 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625620.00000000 |
7127587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055392 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 12,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055396 |
777 |
Sääskenpolvi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593624.00000000 |
7193018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055396 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055397 |
777 |
Sääskenpolvi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593725.00000000 |
7193041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055397 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055398 |
777 |
Sääskenpolvi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593833.00000000 |
7193008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055398 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055399 |
777 |
Sääskenpolvi 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593907.00000000 |
7192968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055399 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055400 |
777 |
Helaniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596340.00000000 |
7192061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055400 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055401 |
777 |
Virranaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596901.00000000 |
7190880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055401 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055403 |
305 |
Matalaniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
584438.00000000 |
7341875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055403 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055404 |
305 |
Kesäniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
586478.00000000 |
7343763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055404 |
5p laiserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055405 |
777 |
Murhinniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597175.00000000 |
7191062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055405 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055406 |
305 |
Talvikorvenaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
590122.00000000 |
7342519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055406 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055407 |
305 |
Honkilehto |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
590476.00000000 |
7341688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055407 |
|
| metsakeskus.1000055408 |
305 |
Pihlaja-aho |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
591095.00000000 |
7342076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055408 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055409 |
305 |
Konttiaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
593328.00000000 |
7341453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055409 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055410 |
305 |
Ylimmäinen Mutka-aho |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
593995.00000000 |
7342601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055410 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055411 |
305 |
Huuhkajaharju länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
595359.00000000 |
7342750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055411 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055412 |
777 |
Lahdenperä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597223.00000000 |
7191859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055412 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055413 |
732 |
Järvelä 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
561693.00000000 |
7379678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055413 |
Alinen Vaara-Hietajärven ja Kolmiloukkosenlammen väliin jäävällä kannaksella, suon laidalla, on savottakämpän ja joko tallin tai toisen, mahdollisesti nuoremman, savottakämpän rauniot.
Rakennus 1: Moton runtelema kämpänpohja. Moto on ajanut päältä n. 3-4 kertaa. Kämppä erottuu hienoisena nelikulmaisena kohoumana maastosta. Mitat n. 7 x 7 m. Piisi on lounaisnurkassa. Ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle.
Rakennus 2: Mahdollisesti nelikulmaisen tallin tai nuoremman kämpän rauniot. Ei tulisijaa. Koillisseinän ulkopuolella on pitkulainen maakuoppa. 5p LiDAR-aineistossa rakenteen kaakkoispuolella hahmottuu hailakampana rakennuksen toinen huone, jota ei kuitenkaan maastossa kunnolla havaittu. Rakenteen mitat em. huone mukaan lukien on 14,7 x 7 m. |
| metsakeskus.1000055414 |
777 |
Palolampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598006.00000000 |
7191583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055414 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055415 |
777 |
Antinniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598338.00000000 |
7191249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055415 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055416 |
777 |
Paskalampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598621.00000000 |
7191111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055416 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055417 |
777 |
Jäkäläkangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599086.00000000 |
7191045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055417 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055418 |
777 |
Purola 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599143.00000000 |
7189408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055418 |
Inventointi 2024: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Paikannus perustuu MML:n laserkeilausaineistoon (5p), joka julkaistiin maastotöiden jälkeen. |
| metsakeskus.1000055419 |
732 |
Majavalampi 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
562847.00000000 |
7379028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055419 |
Taivalvaaran länsipuolella Ylisen Vaara-Hietajärven ja Majavalammen väliin jäävän kannaksen kapeimmalla kohdalla on sotahistoriallisia jäännöksiä.
Paikalla on paljon lähinnä yhden sotilaan ampuma-asemia, jotka kuulunevat Salpalinjaan. Poteroita on karkeasti kahdessa ryhmässä sekä alueen läpi kulkevan ajouran pohjois- että eteläpuolella. Kohde tarkastettiin kursorisesti rajauksen aikaansaamiseksi, mutta pesäkkeitä ei ajanpuutteen vuoksi kartoitettu yksitellen.
Huomautuksena kannaksella on myös kolme pyyntikuoppaa (1000053446 Majavalampi 1), jotka eroavat selkeästi sotahistoriallisista jäännöksistä. |
| metsakeskus.1000055420 |
753 |
Smörasken |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
407613.00000000 |
6701184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055420 |
Kohde-Ilpparin kautta tullut tieto. Kivilatomus on 1 x 1 x 1 metrin kokoinen. Neliskanttisen jalustan päällä on pystyssä oleva laakakivi. Myös jalustassa on käytetty poikittain asetettuja laakakiviä. Kohde sijaitsee mahdollisesti 1700-luvun kartassa näkyvällä kylien rajalla. |
| metsakeskus.1000055422 |
564 |
Jääli Kortekangas pohjoinen |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440265.00000000 |
7221245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055422 |
Maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-laserkeilausaineiston perusteella paikalla on hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000055423 |
430 |
Nurmisto |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
291432.00000000 |
6756924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055423 |
Kohde sijaitsee peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen itäreunalla, tasamaalla. Paikalla on pohjakaavaltaan hieman epämääräinen noin 2 x 1 metrin laajuinen maantasainen kiveys. Se koostuu sekä pyöristyneistä että särmikkäistä kivistä, joiden halkaisija on 10–30 cm. Kiveyksen keskellä on kahteen osaan lohjennut litteä pystykivi, jonka osien koot ovat 50 x 10 x 30 ja 50 x 10 x 20 cm. Isomman osan luoteissivulle on hakattu numero 199. Aiemmin Loimaaseen kuuluneen Ypäjänkylän
isojakokartassa paikalla on Onkijoen ja Ypäjän kylien välisen rajan kulma. |
| metsakeskus.1000055424 |
732 |
Lohiniemi |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
556732.00000000 |
7379199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055424 |
Hietajärven pohjoisrannalla Lohiselän kohdalla mäntyvoittoisessa sekametsässä on aivan vierekkäin kaksi selkeää maakuoppaa. Pienemmän mitat ovat n. 3 x 2 m, syvyys n. 1 m. Suurempi on n. 5 x 3 m, syvyys n. 1 m. Pienempää on käytetty jätekuoppana ja siinä näkyy mm. hauenluita. Suuremman kuopan järvenpuoleiselle reunalle on kasattu puukarahkoja ”valliksi”, tämä on mahdollisesti lasten leikkipaikka. Kuoppien funktio ei ole täysin selvä. Ne voisivat olla asemia, jolloin torjuntasuunta olisi etelään kohti järveä. Kuulunevat Salpalinjaan jos näin on. |
| metsakeskus.1000055426 |
732 |
Kukasjärvi 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
559548.00000000 |
7378861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055426 |
Kukasjärven etelärannalla on rantatörmään kaivettu n. 2 x 4,5 m kokoinen asema. Torjuntasuunta on pohjoiseen kohti järveä. Pohjoispuoleisella sivulla on mahdollisesti havaittavissa vallia. Kuulunee Salpalinjaan. |
| metsakeskus.1000055429 |
536 |
Alhonoja 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
311324.00000000 |
6819979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055429 |
Haavistontieltä kohti pohjoista kulkeneen vanhan peltotien itäreunalla sijaitseva, lohkotuista kivistä koottu rajamerkki. Yhteen kivistä kaiverrettu luku "108". Vastaavanlainen merkki (Alhonoja) sijaitsee 190 metriä pohjoiskoilliseen, nykyisen junaradan pohjoispuolella. Halkaisija noin 2 metriä, korkeus noin 60 cm.
Vastaavat tilusrajat nähtävissä vuoden 1897 isojaon täydentämiskartassa (H5:3/33-48 Haavisto; N:ot 1-6, Astia-palvelu). |
| metsakeskus.1000055430 |
710 |
Stormossen 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
289252.00000000 |
6670051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055430 |
Maanmittauslaitoksen 5p-laserkeilausaineiston (2019) perusteella tunnistettu kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055431 |
710 |
Stormossen 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
289505.00000000 |
6669872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055431 |
Maanmittauslaitoksen 5p-aineistosta (1029) havaittu hiilimiilu, tarkastettiin maastossa v. 2025. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Ulkoreunalla erottuu vallia kiertävä ojamainen kaivanto, miilun keskiosa on hieman koholla. Ympäristö on harvaan kasvavaa mäntykangasta, Perniöntie kulkee noin 60 metriä kohteen itäpuolella. |
| metsakeskus.1000055432 |
710 |
Stormossen 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
289789.00000000 |
6669745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055432 |
Maanmittauslaitoksen 5p-laserkeilausaineistosta havaittu kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055433 |
536 |
Heikkilä-Sipilä 2 |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
311329.00000000 |
6820066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055433 |
Haavistontieltä kohti pohjoista kulkeneen vanhan peltotien päässä, nykyisen Tampere-Pori-junaradan eteläpuolella, sijaitseva maa- ja kivivallirakenne. Liittyy todennäköisesti Alhonojan ja vanhan peltotien välillä sijainneiden peltoalueiden rajoihin (tilat 1897 Heikkilä ja Sipilä). Vallit noin 3 metriä leveitä, itäinen valli 60 cm korkea, läntinen noin 1 m. Tie vallien välissä 3 metriä leveä. Koottu maasta ja lohkotuista kivistä. |
| metsakeskus.1000055433 |
536 |
Heikkilä-Sipilä 2 |
10007 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
311329.00000000 |
6820066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055433 |
Haavistontieltä kohti pohjoista kulkeneen vanhan peltotien päässä, nykyisen Tampere-Pori-junaradan eteläpuolella, sijaitseva maa- ja kivivallirakenne. Liittyy todennäköisesti Alhonojan ja vanhan peltotien välillä sijainneiden peltoalueiden rajoihin (tilat 1897 Heikkilä ja Sipilä). Vallit noin 3 metriä leveitä, itäinen valli 60 cm korkea, läntinen noin 1 m. Tie vallien välissä 3 metriä leveä. Koottu maasta ja lohkotuista kivistä. |
| metsakeskus.1000055434 |
614 |
Myhkyränoja |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558873.00000000 |
7299877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055434 |
Paikalla on LiDARK-hankkeessa havaittu tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055435 |
614 |
Myhkyränoja 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559806.00000000 |
7300088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055435 |
Paikalla on LiDARK-hankkeessa havaittu, karttaankin merkitty, tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055437 |
402 |
Hangassuo 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
543361.00000000 |
7021754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055437 |
Laserkeilausaineistossa havaittu hiilimiiluun viittaava anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055438 |
402 |
Hangassuo 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
544042.00000000 |
7021751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055438 |
Laserkeilausaineistossa havaittu hiilimiiluun viittaava anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055439 |
402 |
Hangassuo 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
544078.00000000 |
7021882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055439 |
Laserkeilausaineistossa havaittu hiilimiiluun viittaava anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055440 |
402 |
Hangassuo 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
453660.00000000 |
7022147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055440 |
Laserkeilausaineistossa havaittu hiilimiiluun viittaava anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055443 |
142 |
Mustalamminsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
469738.00000000 |
6750405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055443 |
Mustalammesta n. 530 metriä luoteeseen sijaitsee tervahauta tiheän kuusikon keskellä. Tervahauta on rakenteeltaan suppilomainen, halkaisija 15 metriä ja syvyys 3 – 4 metriä. Vallit ovat jyrkät ja leveät, leveys noin 9 metriä. Tervahaudassa ei havaittu inventoinnissa halssia. |
| metsakeskus.1000055444 |
47 |
Siilaskoski 3 |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
251869.00000000 |
7673683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055444 |
Kohde sijaitsee Siilaskosken itäpuoleisella harjanteella, Käsivarrentien länsipuolella olevan taukopaikan läheisyydessä. Puusto harjanteella on tunturikoivikkoa, aluskasvillisuutta hallitsevat varvut ja sammalet.
Harjanteella on toisen maailmansodan aikaisia saksalaisten puolustusasemien jäännöksiä. Siilaskosken itäpuolella, kosken ja Käsivarrentien välissä, on sijainnut kolmen korsun laajuinen tukikohta sekä pst-tykkiasema ja taisteluhautoja.
Kohde on toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen tukikohdan jäännös, joka koostuu kolmesta tuhotusta korsusta, yhden ilmeisesti keskeneräiseksi jääneen korsun jäännöksistä, lukuisista ampumapesäkkeistä sekä muutamista maakuopista, joiden käyttötarkoitusta ei onnistuttu määrittelemään. Useimmat ampumapesäkkeet sijaitsevat harjanteen laella ja ovat muodoltaan pyöreähköjä, ensisijainen ampuma-ala kohti Käsivarrentietä. Osassa eteläisimmistä ampumapesäkkeistä, Siilaskosken itäpuolelta Kilpisjärveen työntyvän niemen alueella, on ensisijainen ampuma-ala kuitenkin olevan järvelle päin. Korsut on kaivettu harjanteen rinteillä oleville tasanteille. |
| metsakeskus.1000055445 |
142 |
Sitikkaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471389.00000000 |
6752372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055445 |
Halssiton tervahauta Sitikkaniemen ja Myllyojan risteyksessä. Tervahauta on halkaisjaltaan noin 10 m, syvyydeltään 2 m. Valleihin tehdyissä lapionpistoissa havaittiin vuonna 2023 suoritetussa inventoinnissa hiiltä. |
| metsakeskus.1000055446 |
142 |
Heinäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472594.00000000 |
6752610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055446 |
Laakea tervahauta sijaitsee Anhavaistenkankaan itäosassa. Sen halkaisija on noin 13 m, syvyys 2 m ja vallien leveys 2,5 m. Tervahaudan halssi on kohti etelää ja on noin 5 m pitkä. |
| metsakeskus.1000055447 |
142 |
Anhavaistentie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471970.00000000 |
6751692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055447 |
Kohde muodostuu kahdesta vierekkäisestä tervahaudasta, jotka sijaitsevat Anhavaistentien varrella olevan suuren hiekanottokuopan lähistöllä. Isompi tervahauta (N 6751689 E 471966) on halkaisijaltaan 12 metriä ja syvyydeltään 2 metriä. Halssin vallit ovat kooltaan 4 metriä. Pienempi tervahauta (N 6751697 E 471977) on halssiton ja syvyydeltään 1.5 metriä. Halkaisija n. 8 metriä. |
| metsakeskus.1000055448 |
142 |
Myllyoja |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
471316.00000000 |
6752004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055448 |
Kalmbergin kartalle 1850-luvulta on merkitty Myllyojan varteen vesimylly, mistä oja on oletettavasti saanut aikoinaan nimensä. Myllyä ei ole merkitty Kalmbergin kartastoa vanhempiin taikka uudempiin karttoihin.
Inventoinnissa 2023 paikalla havaittiin pinottuna suurehkoja kiviä päällekkäin suorassa linjassa ojan molemmin puolin, mikä viittaa rakenteen kulkeneen aikoinaan ojan yli. Rakenteen vieressä on uudehko puinen silta. Osa nykyisistä kivirakenteista voi olla vanhan myllyn jäänteitä. |
| metsakeskus.1000055450 |
564 |
Latvavaara 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
456236.00000000 |
7257566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055450 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055451 |
609 |
Kräsoorannokka |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
207164.00000000 |
6838411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055451 |
Kohde on Kräsoorannokan luonnonsuojelualueella sijaitseva noin 80 cm syvä, 1,5-2 metriä leveä, U:n mallinen kuoppa. Rakenne on rakennettu osin maakiviä vasten, osin päällekkäin ladottuja kivikerroksia vasten.
Tieto kohteesta on vastaanotettu Kohde-Ilpparin kautta eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055457 |
889 |
Vääräkoskensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490033.00000000 |
7187594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055457 |
Potkunjoen itärannalla olevan tervahaudan kokonaishalkaisjia on noin 10 metriä. Halssi on länteen kohti jokea. |
| metsakeskus.1000055458 |
889 |
Ukkokosken pohjoispuoli 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490014.00000000 |
7186656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055458 |
Potkunjoen pohjoisrannalla olevan tervahaudan kokonaishalkaisija noin 16 metriä. Halssi etelään kohti jokea. |
| metsakeskus.1000055459 |
204 |
Tervamäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
587188.00000000 |
6987357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055459 |
Lasekeilausaineiston (5p) visualisoinnista havaittu mahdollinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055460 |
889 |
Ukkokosken pohjoispuoli 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490015.00000000 |
7186540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055460 |
Potkunjoen länsirannnalla on kookas tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 23 metriä. Halssi on itään kohti jokea. |
| metsakeskus.1000055461 |
889 |
Pörskiönojan Latva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486814.00000000 |
7184989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055461 |
Puronmutkan pohjois-itäpuolella olevan tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 20 metriä. Halssi länteen. Haudan itäpuolella on sammaloitunut tervapirtin kiuas. |
| metsakeskus.1000055461 |
889 |
Pörskiönojan Latva |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
486814.00000000 |
7184989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055461 |
Puronmutkan pohjois-itäpuolella olevan tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 20 metriä. Halssi länteen. Haudan itäpuolella on sammaloitunut tervapirtin kiuas. |
| metsakeskus.1000055462 |
762 |
Ruunakorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528978.00000000 |
7077924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055462 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava rengasmainen anomalia, peruskartalle merkitty ympyrällä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055463 |
762 |
Rimpisuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529472.00000000 |
7074034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055463 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava rengasmainen anomalia, peruskartalle merkitty ympyrällä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055464 |
762 |
Sakarinaho |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
526055.00000000 |
7072729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055464 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu hiilimiiluihin viittaava rengasmainen anomalia 2kpl. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055465 |
762 |
Kumpumäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526096.00000000 |
7075855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055465 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava rengasmainen anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055466 |
762 |
Luukkola |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525902.00000000 |
7076740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055466 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava rengasmainen anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055467 |
762 |
Honkapuronniitty |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
523483.00000000 |
7072803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055467 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu hiilimiiluun viittaava rengasmainen anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055468 |
762 |
Pesinpyttykangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523343.00000000 |
7079064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055468 |
MML laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava rengasmainen anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055469 |
297 |
Kivi-Käränkä |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
534889.00000000 |
6971107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055469 |
Kohde sijaitsee Kallavedellä Kuopion kaupungin eteläpuolella sijaitseva Kivi-Käränkä-nimisen saaren koillispuolella.
Kohde on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä ja leveys noin 5 metriä. Kyseessä on mahdollisesti lotja. Hylystä erottuu peräkannen rakenteita, mahdollisesti perähytin jäänteet sekä mahdollisesti kolme välilaipiota tai kansipalkkia ja keulakansi. Hylyn keula on terävä toisin kuin tyypillisesti pyöreäkeulaisissa lotjissa. Hylyn uppoamisajankohta ajoittunee 1920-1980-luvulle. |
| metsakeskus.1000055470 |
638 |
Albertinpelto |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
433976.00000000 |
6708232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055470 |
Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee Porvoon Sikilässä Klopinsuon koillispuolella olevan pellon ja metsän rajalla metsän puolella, Kuoppalan tilasta 625 m itä-kaakkoon.
Rajamerkki on soikeahko kasa kiviä, kooltaan 2 x 1,5 m, keskellä oleva pystykivi on kumossa. Rajamerkki toimii nykyään tontin rajapyykkinä. Rajamerkki on Eknäsin eli Tamminiemen ja Sikilän kylien vanhalla rajalla, se on merkitty kylien vuosien 1782–85 isojakokarttaan sekä Porvoon vuoden 1841 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055471 |
638 |
Björkstens rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
416293.00000000 |
6693709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055471 |
Rajamerkki on suuren maakiven päälle ladottu pieni latomus, joka on todennäköisesti osittain hajonnut, todennäköinen rajapyykkikivi on kumollaan maakiven päällä, kivi on myös merkitty oranssilla aurauskepillä.
Viisarikivet ovat vanhoilla kylien rajoilla, jotka ovat myös yhä käytössä olevia kiinteistörajoja. Mickelsbölen vuoden 1786 kartalla kohdalle on merkitty ”Björkstens rå” niminen rajapaikka. Rajapyykillä kohtaavat Mickelsbölen, Ali-Vekkosken ja Boe kartanon rajat. |
| metsakeskus.1000055472 |
638 |
Bockbergs rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
419016.00000000 |
6693741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055472 |
Rajamerkit sijaitsevat Västermukbyssä Bockbergenin rinteellä ja laella. Alhaalla laaksossa on Hjortonkärr-suoalue. Luoteispäässä mäen rinteen alla on tyypillinen neliön muotoinen rajamerkki: 1,5 metrin levyinen, korkeudeltaan 40 cm, sammaloitunut. Kiveyksen päällä on oranssi nykyaikainen merkkikeppi. Kyseessä on nykyisten kiinteistöjen 638-432-2-46 (Kaspersbacka) ja 638-478-1-23 (Ölstens II) kiinteistöjen rajapyykki nro 183.
Kiinteistöjen raja jatkuu mäen yli kohti kaakkoa ja sitä seuratessa havaittiin useita rajan suuntaa osoittavia kivikekoja 130 metrin matkalla. Maasto on kallioista metsämaata. Merkit ovat pääosin aukealla kalliolla.
Raja on ilmeisesti sama kuin Karlebyn ja Västermunkbyn kylien välinen vanha raja, rajalinja on merkitty mm. vuoden 1768–82 isojakokarttaan ja Porvoon 1841 pitäjänkarttaan |
| metsakeskus.1000055473 |
638 |
Fagerlid |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
434596.00000000 |
6705380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055473 |
Rajamerkit ovat Porvoon ja Loviisan rajalla. Paikka sijaitsee Loviisantien (170) pohjoispuolella,
Käärmejärventien risteyksestä 200 metriä koilliseen. Rajamerkkejä on yhteensä 4 kpl 250 metrin matkalla Loviisantien ja Käärmejärven välillä. Kolme merkeistä on tilanrajalla jo 1700-luvun kartalla (Ilola Illby; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1766–1785). Rajamerkit ovat nelikulmaisia kivilatomuksia kooltaan 2 x 1,5 metriä ja niiden korkeus on noin 50 cm |
| metsakeskus.1000055474 |
738 |
Kavila 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
262842.00000000 |
6696141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055474 |
Metsämaasta löytyi vuonna 2024 merovingiaikainen ango (Ilppari ILM33374). |
| metsakeskus.1000055475 |
638 |
Grind rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
415548.00000000 |
6693029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055475 |
Rajamerkki on 1 m korkea pohjasta neliön muotoinen ja huippua kohti kapeneva nelisivuinen pystykivi. Mickelsbölen vuoden 1786 kartalla kohdalle on merkitty ”Grind rå” niminen rajapaikka. Rajalla on Mickelsbölen ja Ali-Vekkosken kylien raja. Raja on edelleen kiinteistörajana käytössä.
Maastotarkastuksessa paikalta löytyi rajamerkki, sekä koillisen puolelta rajalinjalta kaksi rajan suuntaa näyttävää pienempää kekoa, jotka ovat aivan Snickars Åkerbacke (MJR 613010009) aluerajauksen luoteispuolella. Rajamerkki sijaitsee tiheikössä lähellä pellonreunaa koilliseen nousevan mäen alarinteessä Granmontieltä n. 500 m etelään. |
| metsakeskus.1000055477 |
638 |
Lillråberg |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
415325.00000000 |
6692942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055477 |
Maastotarkastuksessa paikalta löytyi rajamerkki, joka sijaitsee vesakossa aivan pellon reunassa pelto-ojan vieressä. Rajamerkki sijaitsee Granmontien ja pellonreunaa seuraavan tieuran risteyksestä alle 700 m etelään.
Rajamerkki on hyvin samankaltainen 1m korkea pystykivi, kuin reilu 200m itään oleva Grind rå rajamerkki. Pystykivi on kaatunut kyljelleen. Raja näkyy jo Ali-Vekkosken 1765/66 kartalla, jossa lännen puolella olevan mäen nimi on ”Lillråberg”. Rajalla on Mickelsbölen ja Ali-Vekkosken kylien raja. |
| metsakeskus.1000055478 |
638 |
Notängen 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
416935.00000000 |
6693643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055478 |
Kivistä ladottuja rajamerkkejä, yhteensä viisi. Rajamerkit sijaitsevat Porvoon Ali-Vekkosken kylän itäpuolella, Mattilan tilalta noin 140 m itään keskellä peltoa. Rajamerkit toimivat nykyään tontin rajapyykkeinä, ja ne erottavat kahta peltolohkoa. Peltoja erottaa oja, merkit ovat ojan laidalla.
Pääkohde Notängen 1 sijaitsee peltoja erottavan ojan kulmassa. Se on pyöreä kasa kiviä, jonka halkaisija on 2 m. Keskellä on pystykivi, joka on hieman kumollaan. Kasaa vasten olevalta pinnalta pystyy erottamaan kaiverretun numeron 1. Muut rajamerkit on merkitty alakohteiksi.
Paikalla on vanha Kulloon, Boen ja Mickelsbölen kylien rajojen kulmaus. Se on merkitty mm. Kulloon vuosien 1786–1839 tiluskarttaan, sekä Porvoon 1841 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055479 |
785 |
Kettuaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
508637.00000000 |
7177601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055479 |
Kohde sijaitsee Susisuontien ja Tuohilehtoon menevän metsätien risteyksestä noin 120 metriä itäkaakkoon, loivasti koilliseen laskevassa moreenirinteessä. Puusto on varttunutta mäntymetsää. Itse kohde on tiheän sekapuuston ja katajapensaiden peittämä.
Paikalla on melko selkeäpiirteinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Vallit ovat
noin 4 metriä leveät puoleltaan ja melko matalat, noin 50 cm korkeat. Halssi on pohjoiskoilliseen ja noin 8 metriä pitkä. Sen leveys tervahaudan päästä on noin 2 metriä ja syvyys 0,8
metriä. Halssi jatkuu alarinteeseen ojana.
hde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055480 |
785 |
Pyöräpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509187.00000000 |
7177422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055480 |
Kohde sijaitsee noin 45 metriä Susisuontien pohjoispuolella, matalalla luoteeseen viettävällä soraharjanteella. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää ja aluskasvillisuus on varpukasvia ja jäkälää.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 13 metriä. Vallit ovat noin 3 metriä leveät ja 0,7
metriä korkeat. Tervahaudan syvyys on noin 1,2 metriä. Halssi on luoteeseen ja se on
tervahaudan päästä noin 2 metriä leveä, kaveten kuitenkin pian noin metrin leveyteen. Sillä on
mittaa 6 metriä.
Erityispiirteenä vallissa on sen lounaisosassa lounaaseen osoittava, noin 3 metriä pitkä painanne tai kaivanto. Se muistuttaa hieman halssirakennetta, mutta ei vaikuta ulottuvan yhtä
syvälle mutta ei vaikuta ulottuvan yhtä syvälle kuin varsinainen halssi kaivanto. Lisäksi vallia kiertää ojamainen kaivanto. Vallin lounaisosa vaikuttaa hieman vaurioituneen metsäkoneen ajouran vuoksi.
Kohde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055481 |
785 |
Tuohilehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507662.00000000 |
7177090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055481 |
Noin kilometri Susisuontieltä lounaaseen, aivan ajokelpoisen tien päässä ja kuusivoittoisessa sekametsässä sijaitsee suurehko tervahauta. Se on kauttaaltaan hyvin tiheän, nuorehkon puuston ja vanhan hakkuujätteen peitossa. Ympäristö on kostea ja korpimainen. Aluskasvillisuus on enimmäkseen heinäkasveja, saniaista ja horsmaa.
Tervahaudan halkaisija on 19 metriä, josta vallit ovat noin 5 metriä leveät puolellaan. Tervahauta on noin 1,5 metriä syvä. Halssi on luoteeseen ja tervahaudan päästä noin 2 metriä leveä. Se on 6 metriä pitkä ja jatkuu alarinteeseen ojana. Se on alkupäästä noin 1,5 metriä syvä.
Kohde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055482 |
785 |
Pienankangas 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
509559.00000000 |
7176865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055482 |
Pienankankaan eteläosassa, noin 60 metriä Otermantieltä luoteeseen ja 70 metriä Susisuontien risteyksestä pohjoiseen on matala, mutta selkeästi maastossa erottuva maakuoppa. Se sijaitsee harvaa, varttunutta mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Aluskasvillisuus on kanervaa ja jäkälää. Kohteessa on kaksi kuoppaa eli kuopat a ja b, joiden käyttötarkoitus on epäselvä.
Kuopan a mitat ovat 2 x 1,5 x 0,4 metriä ja sitä ympäröi matala valli. Maaperäkairanäytteessä voitiin havaita paksuhko, noin 10 cm huuhtoutumiskerros, joka vaikutti likaiselta ja hieman nokiselta. Tämän perusteella kuoppa on iäkäs.
Kuopasta 55 metriä etelälounaaseen on toinen kuoppajäännös, joka on kuvattu alakohteena.
Kohde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055484 |
638 |
Nällkärr 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
416648.00000000 |
6692903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055484 |
Kivistä ladottu rajamerkki. Kohde sijaitsee Porvoon Kulloon pohjoispuolella, Nällkärr-nimisen peltoalueen etelälaidalla kallioisen mäkialueen alaosassa. Tunnettu kiinteä muinaisjäännös Nällkärr sijaitsee rajamerkiltä noin 160 m länteen. Rajamerkki on pieni, nelikulmainen kivilatomus, kooltaan 1x1 m. Kivikertoja näyttäisi olevan vain yksi. Keskellä on pystykivi. Rajamerkki toimii nykyään tontin rajapyykkinä. Rajamerkki on Kulloon ja Mickelsbölen kylien välisellä vanhalla rajalla, merkitty mm. Mickelsbölen vuoden 1786 isojakokarttaan sekä Porvoon 1841 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055485 |
638 |
Nällkärr rå |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
416808.00000000 |
6693225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055485 |
Kivistä ladottu rajamerkki. Kohde sijaitsee Porvoon Kulloon pohjoispuolella, Mattilan tilalle johtavan Nuottaniityntieltä noin 250 m itään, pellolla olevan metsäsaarekkeen eteläkärjessä, pellolle johtavan ojan laidalla.
Merkki on hajonnut, paikalla on maansekainen soikea kumpare, kooltaan 2,5x1,5 m, noin metrin korkea. Kasa on heinittynyt. Kasassa erottuu joitakin kiviä paljaana, osa löytyy tunnustelemalla heinikon alta. Yksi näkyvistä kivistä vaikuttaa olevan merkin keskellä ollut pystykivi.
Merkki toimii edelleen tontin rajapyykkinä. Se on samaa vanhaa rajaa Notängenin rajamerkkien ja Nällkärr 2 rajamerkin kanssa. Rajamerkki on Kulloon ja Mickelsbölen kylien välisellä vanhalla rajalla, merkitty mm. Mickelsbölen vuoden 1786 isojakokarttaan sekä Porvoon vuoden 1841 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055486 |
638 |
Ormkärr |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
419434.00000000 |
6693420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055486 |
Kivistä ladottu rajamerkki. Kohde Sijaitsee Porvoon Västermunkbyssä, Bockbergenin eteläpuolella kivikkoisessa mäessä Tyysterintien länsipuolella noin 470 m tiestä. Rajamerkin ympäristö on lähimenneisyydessä laikkumätästetty.
Merkki on melko pieni, paikalla on osittain kumollaan oleva litteä pystykivi. Viereen on lyöty puupaalu, merkkaamaan nykyistä tontin rajapyykkiä. Rajamerkki on Karlebyn ja Västermunkbyn kylien välisellä vanhalla rajalla, rajalinja on merkitty mm. vuoden 1768–82 isojakokarttaan ja Porvoon vuoden 1841 pitäjänkarttaan. Rajan suuntaa osoittavia kivirakenteita kartoitettiin luoteen suuntaan 170 metrin matkalta. Samalla rajalla 200 metriä luoteeseen sijaitsee Bockbergs rå. |
| metsakeskus.1000055487 |
638 |
Olofsberg |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411172.00000000 |
6693316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055487 |
Kohde sijaitsee Länsi-Porvoossa Anttilan eteläpuolella, Flymossenista pohjoiseen olevalla metsäalueella. Paikka on junanradan ja voimajohtolinjan välissä. Maasto on kuusimetsää mäen pohjoisrinteellä, rinne laskee pieneen kosteikkoon. Paikalla on kaksi kaivantoa.
Itäisempi kaivanto on suorakaiteen muotoinen ja siinä on selvät vallit. Vallissa on aukko koillisen suuntaan alarinteeseen. Kuopan koko on 3 x 3 metriä. Kyseessä lienee tervahauta.
Tervahaudasta 30 metriä länteen on toinen kaivanto. Se on 4 metriä pitkä ja 1 metrin leveä pitkulainen kaivanto, sammalen peittämä. |
| metsakeskus.1000055488 |
638 |
Risuängen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430652.00000000 |
6703599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055488 |
Sikiläntie 66–64 talon luoteispuolella olevaa tallirakennusta varten tasatun pihan itäreunasta, rinteen paljaasta luiskasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Luiskassa näkyi myös palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa.
Paikka on noin 100 metriä asuinrakennuksesta luoteeseen. Rakennukset ovat uusia. Myös luiskarinteen päällä oli maakasoja, joten maasto oli osittain myllättyä. Paikalla on kuitenkin säilynyt koskematonta metsää pienellä tasanteella kallioiden välissä ainakin 20 x 25 metrin alalla. Tähän kaivettiin koepistoja ja löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Kuopissa oli normaali podsolimaannos ja maaperä oli hiekkaa. Asuinpaikan koko laajuutta ei ole selvitetty. Malmen-nimisellä mäellä on laajemminkin hiekkaista rinnettä länsireunalla.
Muuten koko mäki on ollut suurena hiekkakuoppana. Tämä uusi löytökohta on 190 metriä luoteeseen tunnetusta Risuängenin peltolöytöalueesta ja sitä noin 5–10 metriä korkeammalla. Hiekkaista metsärinnettä vanhan ja uuden löytökohdan välillä ei koekuopitettu, mutta on mahdollista, että löytökohdat ovat samaa asuinpaikkaa. Sen selvittäminen vaatii laajempaa koekuopitusta. Suunniteltu ratalinjaus kattaa mäen alueen. |
| metsakeskus.1000055490 |
845 |
Arpi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
402754.00000000 |
7333424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055490 |
Tervolan vanhasta kirkosta n. 3,3 km koillisen Kemijoen rannalla Itäpuolentien varrella. Vuosina 1769-1798 laaditulle isojakokartalle paikalla on merkitty talo. Vuonna 1723 laaditun isojakokartan mukaan paikalla ei vielä sijainnut taloa. Paikalla on nykyisin omakotitalo ja tilarakennuksia. |
| metsakeskus.1000055491 |
845 |
Itäpuolentie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
403632.00000000 |
7333529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055491 |
Tervolan vanhasta kirkosta pohjoiseen ja koilliseen.
Inventointi 2015: Kuvaus: 1800-luvun tielinjaus kulkee pääosin nykyisen Itäpuolentien kohdalla, muutamalla kohdalla pelloilla, talojen pihojen reunoilla, esimerkiksi Ala-Rötkösen ja Palosaaren välillä se sijaitsee kylätien kohdalla, joka on osin jäänyt pois käytöstä ja on maatilan huoltotienä. Tien asemointi on epätarkka, koska se on tehty isossa mittakaavassa olevan pitäjänkartan perusteella. Kartan kulmavirheistä johtuen tarkka asemointi ei ole mahdollista. |
| metsakeskus.1000055492 |
845 |
Kaisajoki 2 |
10007 |
12014 |
13149 |
11042 |
27000 |
398998.00000000 |
7330146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055492 |
Tervolan vanhasta kirkosta n. 1,7 km lounaaseen.
Inventointi 2015: Kuvaus: Kaisajoen koulun lähistöllä sijaitsee Tervolan taistelumuistomerkki. Paikalla käytiin 2.2.1918 taistelu osana kansalaissodan tapahtumia, (Anja Suopela, Kotiseutu ja sen tarinat. 2003, s. 17). Kohde on merkitty peruskartalle muistomerkki-symbolilla. |
| metsakeskus.1000055493 |
845 |
Palosaari kantatalo |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
403817.00000000 |
7333838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055493 |
Tervolan vanhasta kirkosta n. 4,4 km koilliseen Kemijoen rannalla Itäpuolentien varrella.
Inventointi 2015: Kuvaus: Vuosina 1723 ja 1769-1798 laadituille isojakokartoille paikalla on merkitty talo. Palosaaren kantatalon paikalla on nykyisin omakotitalo ja tilarakennuksia. |
| metsakeskus.1000055494 |
845 |
Palosaari kantatalo 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
403895.00000000 |
7333891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055494 |
Tervolan vanhasta kirkosta n. 4,5 km koilliseen Kemijoen rannalla Itäpuolentien varrella.
Inventointi: Kuvaus: Vuosina 1769-1798 laaditulle isojakokartalle paikalla on merkitty talo. Palosaaren kantatalon paikalla on nykyisin omakotitalo ja tilarakennuksia. |
| metsakeskus.1000055495 |
845 |
Rötkönen |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
403895.00000000 |
7333891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055495 |
Tervolan vanhasta kirkosta n. 4,2 km koilliseen Kemijoen rannalla Itäpuolentien varrella.
Inventointi: Kuvaus: Vuosina 1723 ja 1769-1798 laadituille isojakokartoille paikalla on merkitty talo (ks. Palosaaren ja Palossaari 2 kohdekuvauksissa otteet isojakokartoista s. 27 ja 28). Rötkösen kantatalon paikalla on nykyisin omakotitalo ja tilarakennuksia. |
| metsakeskus.1000055498 |
105 |
Laakso |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601277.00000000 |
7164843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055498 |
kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055500 |
105 |
Kynnäälä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601643.00000000 |
7165179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055500 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055501 |
889 |
Autioniittysaunamaa itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488855.00000000 |
7184099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055501 |
Paikalla olevan tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 14metriä. Halssi pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055502 |
889 |
Pilkkaperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494276.00000000 |
7184079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055502 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija 20 m vallin ulkoreunoilta mitattuna. Halssi länteen. |
| metsakeskus.1000055503 |
889 |
Postilanoja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498883.00000000 |
7188028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055503 |
Paikalla on kaakonpuoleiseen purolaaksoon jyrkästi laskevan korkean törmän äärellä vesakon ja heinikon peittämä tervahauta, jonka halkaisija 19 m vallin ulkoreunoilta mitattuna. Halssi kakkoon kohti puroa. |
| metsakeskus.1000055504 |
889 |
Postilanoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498841.00000000 |
7187987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055504 |
Paikalla on purolaakson luoteistörmän päällä tiheän pajukon peittämä tervahauta, jonka kokonaishalkaisija noin 18 m. Halssi etelään kohti puroa. Haudan länsireuna on hieman viereisn teien vaurioittama. |
| metsakeskus.1000055505 |
889 |
Louhikonkosket |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492332.00000000 |
7189227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055505 |
Utosjoen Louhikonkoskien pohjoispuolella, jokitörmän reunalta 15 - 20 m pohjoiseen on muinainen matala rantavalli, joka kohoaa länsi- ja itäpuolen maastoa hieman korkeammalle n. 100 m matkalla itä-länsi suunnassa. Törmän reunan päällä on metsätie. Tieltä löytyi kvartseja runsaasti n. 80 m matkalta alkaen lännestä kohdasta N 7189222 E 492286 ja päättyen idässä kohtaan N 7189231 E 492370. Mahdollinen merenranta-asuinpaikkaa, jolloin ajoitusarvio mesoliittisen ajan lopulle. |
| metsakeskus.1000055506 |
889 |
Potkunjoen keskijuoksu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494190.00000000 |
7181618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055506 |
Joen pohjoisrannan jokitörmällä on leveävallinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 20 metriä. Halssi etelää kohti jokiuomaa. Hauta nuoren tiheän pusikon peitossa hakkuuaukon reunalla. |
| metsakeskus.1000055507 |
845 |
Ranta-Kupari |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
405347.00000000 |
7334555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055507 |
Inventointi: Kuvaus: Vuosina 1723 ja 1769-1798 laadituille isojakokartoille paikalla on merkitty talo. |
| metsakeskus.1000055508 |
889 |
Potkunjoki Leppiselkä etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489366.00000000 |
7188114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055508 |
Potkunjoen pohjoistörmälläoleva tervahauta, jonka kokonaishalkaisija noin 18 m vallin ulkoreunoilta. Halssi etelää kohti jokiuomaa. Sijaitsee jokivarren hakkuaukossa, jossa kivikoinen hiekkamoreenimaa. Ehjä, mutta heinittynyt tervahauta. |
| metsakeskus.1000055509 |
105 |
Myllylä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
596345.00000000 |
7162524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055509 |
Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija noin 15 metriä. Tervahauta 2: halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkinnät ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055510 |
845 |
Ainola |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
405605.00000000 |
7334749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055510 |
Inventointi, arkistotieto 2015: Kuvaus: Vuosina 1723 ja 1769-1798 laadituille isojakokartoille paikalle on merkitty talo. |
| metsakeskus.1000055511 |
889 |
Hautasaari |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492574.00000000 |
7186611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055511 |
Suosaari, jonka länsiosan pohjoisreunalla on iso tervahauta. Sitä ei maastossa tar-
kastettu - suo oli niin vetinen, että sinne ei uskallettu leton yli mennä. 5p/m2 lida-
rissa tervahauta on harvinaisen selvä. Halssi näyttäisi olevan länteen ja halkaisija
20 m. |
| metsakeskus.1000055512 |
889 |
Pieni Pyyhesuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497621.00000000 |
7184138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055512 |
Jussila & Sepänmaa 2023: Suon keskellä oleva laakea matala kumpare. Maasto-
kartalle merkitty tervahauta. 5 p/m2 lidarissa selvä, leveävallinen tervahauta, jonka
halssi koilliseen. Halkaisija 24 m. |
| metsakeskus.1000055513 |
845 |
Romsi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
401581.00000000 |
7332375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055513 |
Inventointi, arkistotieto 2015: Kuvaus: Vuosina 1723 ja 1769-1798 laadituille isojakokartoille paikalle on merkitty talo. |
| metsakeskus.1000055515 |
946 |
Hefsorberget |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
259395.00000000 |
7017298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055515 |
Inv. 2024: Hefsorberget-nimisen kalliokohouman laella, silokallion pohjoisreunalla sijaitsee kaksi pientä kivilatomusta. Puusto kalliolla on harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus on niukkaa, lähinnä jäkälää sekä hieman sammalta ja puolukanvarpua. Pääkohde on soikeahko halkaisijaltaan noin 2 metrinen ja korkeutta sillä on noin 50 senttimetriä. Latomus sijaitsee lähellä siirtolohkaretta. Alakohde on matala suorakaiteen muotoinen 2x4 metrin kokoinen ja noin 20 senttimetriä kallion pinnan yläpuolelle kohoava ladelma. Latomus on ladottu kalliopainanteen päälle. Maisemallisesti latomusten sijainti sopii tulkintaan rautakaudelle ajoittuvista hautarakenteista. Hefsorbergetin laelta avautuu näkymä Lotlaxbäckenin rantojen muodostamalle peltolaakiolle, joka on rautakaudella muodostanut merenlahden. |
| metsakeskus.1000055516 |
946 |
Storberget |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
267242.00000000 |
7023686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055516 |
Inv. 2024: Tomtning-jäännökset (2kpl) sijaitsevat kohouman laella. Suurempi rakenne on noin 9 metriä halkaisijaltaan oleva kivistä ladottu kehävalli. Asumus on rakennettu kalliolohkareiden juureen pieneen kivirakkaan. Vallin leveys on noin 2 metriä, sisäosan syvyys noin 60 senttimetriä ja oviaukko suuntautuu luoteeseen. Pienempi tomtning on rakennettu kivirakkaan siirtolohkareen kylkeen siten, että kiven pystysuora seinä muodostaan yhden tilapäisasumuksen sisäseinistä. Asumuksen halkaisija on noin 6 metriä ja sisäosan syvyys noin 40 senttimetriä. Oviaukon paikkaa ei voinut selkeästi määrittää. Pienemmän asumuksen vierestä dokumentoitiin yksi noin 50 senttimetriä syvä ja halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen rakkakuoppa. Tomtning-jäännöksistä noin 100 metriä etelään alempana rinteessä sijaitsee kapea, noin 100 metriä pitkä pohjoiseteläsuuntainen kivirakka. Tästä luonnonkivikosta dokumentoitiin yhteensä 16 kappaletta rakkakuoppia. Säilytyskuoppien halkaisija vaihteli 5 metristä 1,5 metriin ja syvyys 1 metristä 20 senttimetriin. |
| metsakeskus.1000055516 |
946 |
Storberget |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
267242.00000000 |
7023686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055516 |
Inv. 2024: Tomtning-jäännökset (2kpl) sijaitsevat kohouman laella. Suurempi rakenne on noin 9 metriä halkaisijaltaan oleva kivistä ladottu kehävalli. Asumus on rakennettu kalliolohkareiden juureen pieneen kivirakkaan. Vallin leveys on noin 2 metriä, sisäosan syvyys noin 60 senttimetriä ja oviaukko suuntautuu luoteeseen. Pienempi tomtning on rakennettu kivirakkaan siirtolohkareen kylkeen siten, että kiven pystysuora seinä muodostaan yhden tilapäisasumuksen sisäseinistä. Asumuksen halkaisija on noin 6 metriä ja sisäosan syvyys noin 40 senttimetriä. Oviaukon paikkaa ei voinut selkeästi määrittää. Pienemmän asumuksen vierestä dokumentoitiin yksi noin 50 senttimetriä syvä ja halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen rakkakuoppa. Tomtning-jäännöksistä noin 100 metriä etelään alempana rinteessä sijaitsee kapea, noin 100 metriä pitkä pohjoiseteläsuuntainen kivirakka. Tästä luonnonkivikosta dokumentoitiin yhteensä 16 kappaletta rakkakuoppia. Säilytyskuoppien halkaisija vaihteli 5 metristä 1,5 metriin ja syvyys 1 metristä 20 senttimetriin. |
| metsakeskus.1000055517 |
681 |
Kukkomäki |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27028 |
567304.00000000 |
6875031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055517 |
Rantasalmen asemalta noin 1,6 km eteläkaakkoon Kukkomäen pohjoisrinteeseen alettiin keväällä 1940 louhia varastoluolia. Työ jäi kuitenkin kesken, mutta avatut kallionrintaukset ovat näkyvissä. |
| metsakeskus.1000055522 |
976 |
Kuurunen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
354315.00000000 |
7348174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055522 |
Kuurunen 2 sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella ja Kannalanlahden luoteispuolella. Lähin paikannimi maastokartalla 2024 on Kuurunen koillisessa. Kuurusen paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja. Kuurunen lukeutuu näihin taloihin.
Tilan numero on 1730-luvun kartalla nro. 15 ja sen haltijana on Hindrik Kurunen. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan Henric Kuuruinen tilalla nro 15.
Tontti sijaitsee karttojen ja ilmakuvien perusteella piha-alueiden etelä- ja länsipuolella. Kohteella on tehty kaivaustutkimuksia vuonna 1975. Jo ennen kaivausta alueella oli nähtävissä selkeitä rakennusten perustuksia, joita ei kaikkia purettu pois kaivauksen yhteydessä. Yhdessä tutkitussa rakennuksessa oli luonnonkivestä muurattu uuni, jossa oli pohjaa ympäröivä hirsisalvos ja sen eteläpuolella kellarikuoppa. Löydettyjen esineiden ja rahojen perusteella alue ajoitettiin 1500–1700-luvulle. Kahdesta talonpohjasta tallennetun esineistön joukossa oli sirpaleita 1500-luvun lopun reininmaalaisesta reliefikoristeisesta juomakannusta. Esineistössä oli myös pronssikahvainen rautaveitsen katkelma, jossa oli karjalaista ornamenttikoristelua.
Kaivauksin tutkituista rakennuksista itään noin 10 metrin päässä havaittiin kaivauksissa soikea, noin aarin kokoinen kuokkapelto.
1730-luvun kartalla on myös tila nro. 14, jota pitää Jöns Kuuruinen. Kyseinen kohde on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kuurunen 1. Kuurunen 1 sijoittuu välittömästi Kuurunen 1 luoteispuolelle. Kuurusen tila lienee lohkottu saman suvun sisällä kahteen ennen 1730-luvun kartan laatimista.
Kuurunen 2:n alue on rajattu vuoden 1975 kaivauksen antamien ja 1730-luvun kartan tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055522 |
976 |
Kuurunen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
354315.00000000 |
7348174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055522 |
Kuurunen 2 sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella ja Kannalanlahden luoteispuolella. Lähin paikannimi maastokartalla 2024 on Kuurunen koillisessa. Kuurusen paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja. Kuurunen lukeutuu näihin taloihin.
Tilan numero on 1730-luvun kartalla nro. 15 ja sen haltijana on Hindrik Kurunen. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan Henric Kuuruinen tilalla nro 15.
Tontti sijaitsee karttojen ja ilmakuvien perusteella piha-alueiden etelä- ja länsipuolella. Kohteella on tehty kaivaustutkimuksia vuonna 1975. Jo ennen kaivausta alueella oli nähtävissä selkeitä rakennusten perustuksia, joita ei kaikkia purettu pois kaivauksen yhteydessä. Yhdessä tutkitussa rakennuksessa oli luonnonkivestä muurattu uuni, jossa oli pohjaa ympäröivä hirsisalvos ja sen eteläpuolella kellarikuoppa. Löydettyjen esineiden ja rahojen perusteella alue ajoitettiin 1500–1700-luvulle. Kahdesta talonpohjasta tallennetun esineistön joukossa oli sirpaleita 1500-luvun lopun reininmaalaisesta reliefikoristeisesta juomakannusta. Esineistössä oli myös pronssikahvainen rautaveitsen katkelma, jossa oli karjalaista ornamenttikoristelua.
Kaivauksin tutkituista rakennuksista itään noin 10 metrin päässä havaittiin kaivauksissa soikea, noin aarin kokoinen kuokkapelto.
1730-luvun kartalla on myös tila nro. 14, jota pitää Jöns Kuuruinen. Kyseinen kohde on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kuurunen 1. Kuurunen 1 sijoittuu välittömästi Kuurunen 1 luoteispuolelle. Kuurusen tila lienee lohkottu saman suvun sisällä kahteen ennen 1730-luvun kartan laatimista.
Kuurunen 2:n alue on rajattu vuoden 1975 kaivauksen antamien ja 1730-luvun kartan tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055522 |
976 |
Kuurunen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
354315.00000000 |
7348174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055522 |
Kuurunen 2 sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella ja Kannalanlahden luoteispuolella. Lähin paikannimi maastokartalla 2024 on Kuurunen koillisessa. Kuurusen paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja. Kuurunen lukeutuu näihin taloihin.
Tilan numero on 1730-luvun kartalla nro. 15 ja sen haltijana on Hindrik Kurunen. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan Henric Kuuruinen tilalla nro 15.
Tontti sijaitsee karttojen ja ilmakuvien perusteella piha-alueiden etelä- ja länsipuolella. Kohteella on tehty kaivaustutkimuksia vuonna 1975. Jo ennen kaivausta alueella oli nähtävissä selkeitä rakennusten perustuksia, joita ei kaikkia purettu pois kaivauksen yhteydessä. Yhdessä tutkitussa rakennuksessa oli luonnonkivestä muurattu uuni, jossa oli pohjaa ympäröivä hirsisalvos ja sen eteläpuolella kellarikuoppa. Löydettyjen esineiden ja rahojen perusteella alue ajoitettiin 1500–1700-luvulle. Kahdesta talonpohjasta tallennetun esineistön joukossa oli sirpaleita 1500-luvun lopun reininmaalaisesta reliefikoristeisesta juomakannusta. Esineistössä oli myös pronssikahvainen rautaveitsen katkelma, jossa oli karjalaista ornamenttikoristelua.
Kaivauksin tutkituista rakennuksista itään noin 10 metrin päässä havaittiin kaivauksissa soikea, noin aarin kokoinen kuokkapelto.
1730-luvun kartalla on myös tila nro. 14, jota pitää Jöns Kuuruinen. Kyseinen kohde on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kuurunen 1. Kuurunen 1 sijoittuu välittömästi Kuurunen 1 luoteispuolelle. Kuurusen tila lienee lohkottu saman suvun sisällä kahteen ennen 1730-luvun kartan laatimista.
Kuurunen 2:n alue on rajattu vuoden 1975 kaivauksen antamien ja 1730-luvun kartan tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000055523 |
208 |
Joentakustankalliot 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
347687.00000000 |
7104824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055523 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055526 |
777 |
Pahapuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557916.00000000 |
7221760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055526 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 17,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055527 |
768 |
Vekaransaari |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
579428.00000000 |
6845856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055527 |
Vekaransalmen itärannalla on mahdollinen venäläinen rajavartioston asema 1700-luvulta, I maailmansodan aikaista, venäläisten teettämää taisteluhautaa. Hieman idempänä on II maailmansodan aikaisia Salpalinjaan kuuluvia kiviesteitä. |
| metsakeskus.1000055528 |
765 |
Perävaara 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601323.00000000 |
7090947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055528 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055530 |
683 |
Leppäranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481142.00000000 |
7312296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055530 |
Kohde sijaitsee Leppärannan asutuksesta itäkoilliseen mäntykankaan itäreunalla ulkoilureitin pohjoispuolella.
Kohde on hyvin pienikokoinen tervahauta, joka havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa. Tervahaudan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys vain 20 senttimetriä. Tervahaudalla on hyvin heikosti erottuvat vallit. Tervahaudan noin metrin syvyinen ja 5 metriä pitkä halssi suuntautuu itään. Halssille kaivettu oja on selkeästi erottuva. Koepistossa tervahaudasta todettiin vahva hiilikerrostuma. Muita tervahautaan liittyviä rakenteita ei havaittu.
Kohteen rajaus perustuu inventointiraporttiin 2024 ja rinnevarjostetietoon. |
| metsakeskus.1000055532 |
734 |
Kirkkojärvi Myllyoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
302357.00000000 |
6681474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055532 |
Myllyyn liittyviä rakenteita (kiveyksiä ja rakennusten perustoja) Myllojan uomassa sekä uoman penkalla. Kohteen laajuus selvitettävä maastossa. |
| metsakeskus.1000055533 |
422 |
Lentokenttä 5 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
630808.00000000 |
7045344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055533 |
Kohde sijaitsee Lieksa-Nurmes lentokentän kiitoradan pohjoispuolella. Löytöjä on vuoden 2024 inventoinnissa havaittu koko kiitoradan mittaiselta matkalta, mutta kohteen tarkkaa laajuutta ja ominaisuuksia ei tunneta. Kohteen tarkempi määrittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055534 |
710 |
Bymanskärret 1-2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
291948.00000000 |
6651309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055534 |
Välittömästi metsätien länsipuolella sijaitsee kaksi hiilimiilua pohjois-eteläsuuntaisesti. Hiilimiilu 1 on eteläisempi. Miilu on kookas, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Miilua kiertävä valli on alarinteestä mitattuna noin metrin korkuinen. Hiilimiilun keskiosassa on todennäköisesti sota-aikana tehtyjä kaivantoja.
Hiilimiilu 2 sijaitsee noin 15 metriä pääkohteelta pohjoiseen. Miilu on puoliksi tuhoutunut tien tekemisen yhteydessä, ja siitä on jäljellä enää lähinnä vallin läntinen osa. Hajonneen hiilimiilun läpimitta on noin 8 metriä. Valli erottuu länsipuolella selkeästi.
Hiilimiilujen keskiosasta otettiin tarkastuksen yhteydessä maakairanäytteet, joissa erottui selkeät hiiltyneet kerrokset. Hiilimiilut myös merkittiin maastoon merkintänauhalla suunnitteilla olevien metsähakkuiden johdosta. |
| metsakeskus.1000055535 |
623 |
Umpilampi 4 |
10007 |
12011 |
13109 |
11042 |
27028 |
554265.00000000 |
6826237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055535 |
Puumalan Pistohiekan lentokentän reunamille viime sotien aikaan maavallista tehty lentokonesuoja. |
| metsakeskus.1000055536 |
422 |
Kenttälä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
630055.00000000 |
7045722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055536 |
Noin 380 metriä Lieksa-Nurmeksen lentokentän kiitoradan länsipäästä luoteeseen havaittiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä etelään, suolle viettävän rinteen yläpäässä, korkean törmän rinteessä 2,5x2x1 metrinen kuoppa, jonka luoteispuolen vallina toimii luontainen rinteen seinämä. Kairauksessa ei kuopan pohjalta havaittu nokikerrosta tai hiiltä. Kyseessä lienee pyyntikuoppa, jonka ajoituksesta ei voida sanoa mitään varmaa. Kuoppaa voidaan kairausnäytteiden perusteella pitää kuitenkin vähintään joitain satoja vuosia vanhana. |
| metsakeskus.1000055538 |
105 |
Mikitänpää |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
605106.00000000 |
7157454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055538 |
Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija noin 14 metriä. Tervahauta 2: halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055540 |
290 |
Ojitusperä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595544.00000000 |
7109010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055540 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,0 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055541 |
290 |
Ojitusperä 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595477.00000000 |
7108982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055541 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,7 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055544 |
623 |
Umpilampi 5 |
10007 |
12011 |
13109 |
11042 |
27028 |
553847.00000000 |
6825913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055544 |
Pistohiekan lentokentän etelälaidalla kallion kyljessä kolme lentokonesuojaa. Kallion reunalla naamioverkkojen rautatappeja. |
| metsakeskus.1000055545 |
538 |
Pajamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
229133.00000000 |
6728523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055545 |
Mäeltä on löytynyt metallinetsinnässä vuonna 2025 linturiipus ja rautaniittejä nokisesta maasta (Ilppari ILM33974). |
| metsakeskus.1000055546 |
418 |
Lahti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324500.00000000 |
6804319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055546 |
Neljän talon historiallinen Lahden kylänpaikka on asemoitu vuden 1829 isojakokartan mukaan. Yhä asuttu kylätontinosa täyttää muun kulttuuriperintökohteen kriteerit. Kylätontin autioitunut osa on muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjääänöksenä Lahti Ollila (1000030433). |
| metsakeskus.1000055547 |
491 |
Hiekkalahti Uimaranta 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
503265.00000000 |
6835257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055547 |
Kohde sijaitsee Mikkelin Otavan taajamasta luoteeseen sijaitsevan Hiekkalahden pohjukassa.
Kyseessä on pitkähkön aluksen hylky, jonka runko vaikuttaa ehjältä muotonsa puolesta. |
| metsakeskus.1000055549 |
491 |
Hiekkalahti Uimaranta 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
503223.00000000 |
6835329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055549 |
Kohde sijaitsee Mikkelin Otavan taajamasta luoteeseen sijaitsevan Hiekkalahden pohjukassa.
Kyseessä on mahdollisesti aluksen hylky tai hylyn osa. Vieressä sijaitsee mahdollisesti telakan pitkä nostorata kiskoineen. |
| metsakeskus.1000055550 |
946 |
Sikasängen |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
269633.00000000 |
7020350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055550 |
Kimon kylän tuntumassa Hypbäcken-joen länsipuolella hiekka-/moreenikankaalla sijaitseva
hiilimiilu. Alueen puusto on tiheää nuorta sekametsää ja aluskasvillisuus heinäistä samma-
likkoa ja varpukasvustoa. Kohde on suurehko ja todennäköisesti pitkään käytetty hiilenpoltto-
paikka. Miilun tarkkaa rakennetta on hankala määrittää, sillä rakenne on hyvin voimakkaasti
muokattu. Miilun alueella on runsaasti erilaisia kaivelun jälkiä ja hiilensekaisia maakasoja. Hii-
likerrokset ovat kuitenkin alueella hyvin vahvat, eikä viitteitä tervahautaan kuuluvasta
halssirakenteesta ollut havaittavissa. Miilusta noin 20 metriä pohjoiseen dokumentoitiin miilunpolttajan pirtin paikka. Pirtistä oli jäljellä kiukaan jäännökset. Kiukaan halkaisija on noin 2 metriä ja korkeutta sillä oli noin 70 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000055551 |
765 |
Salmela |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601828.00000000 |
7093123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055551 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 8,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055554 |
946 |
Myssjesbergskärret |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267925.00000000 |
7020600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055554 |
Inv. 2024: Långträsk-järven kaakkoispuolella Myssjesbergskärret ja Hissamos nimisten suoalueiden välisen pienen kalliopaljastuman eteläisen terassin reunalla sijaitsee kaksi röykkiötä. Maasto kohteen ympäristössä, etenkin kalliopaljastuman alapuolella, on erittäin voimakkaasti polveilevaa kivikkoa ja lohkareikkoa. Alueen puusto on nuorta tiheää sekametsää ja koivuvitikkoa. Aluskasvillisuus on pääosin jäkälää ja paksua sammalikkoa. Suurempi röykkiöstä on huomattavan kokoinen ja näyttävä rakenne, jonka halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus ainakin metri. Röykkiön tarkkoja mittoja on hankala määrittää paksun sammalpeitteen takia. Röykkiön laella on keskuspainanne, jonka halkaisija on noin 1 metri. Suuresta röykkiöstä 30 metriä pohjoiseen kallioterassin reunalla on toinen korkea pyöreä röykkiö, jonka läpimitta on noin 6 metriä ja korkeus 60 senttiä. Röykkiössä ei ole keskuspainannetta ja sen päällä kasvaa sammalta jäkälää ja katajaa. |
| metsakeskus.1000055557 |
854 |
Saarijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374746.00000000 |
7416790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055557 |
Inventointi 2024: Paikalla sijaitsee suppilomainen ja halkaisijaltaan noin 12 metrinen tervahauta.
Tervahauta erottuu melko heikosti ympäristöstä rinteisen maaston, alueen paikoin tiheän
kasvillisuuden ja tervahaudan pienen koon vuoksi. Tervahaudan syvyys on ylärinteen puolella noin 1,8 metriä, alarinteessä noin 1,5 metriä. Vallien leveys on noin 3 metriä. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,3 metriä ja alarinteessä noin 1,2 metriä. Halssi suuntautuu itään. Halssin pituus on noin 7 metriä. Tervahaudan keskeltä otetusta lapionpistosta havaittiin mustan noen ja hiilen sekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000055558 |
854 |
Saarivaara 1 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
373730.00000000 |
7416150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055558 |
Kivilatomus, mahdollisesti kiviuunin jäännös, sijoittuu Saarivaaran rinteelle, Mellajavuoma nimisen kivilatomuskohteesta noin 520 metrin päähän. Sijainti perustuu yleisöilmoitukseen, eikä kohdetta ole tarkastettu maastossa vuoden 2024 inventoinnissa. Kohde kuvataan kuitenkin ko. inventoinnin raportissa. |
| metsakeskus.1000055563 |
946 |
Hissamoss |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
268045.00000000 |
7020960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055563 |
Inv. 2024: Hissamoss nimisen suoalueen kaakkoispuolella pienen pohjoiseen työntyvän kallioterassin kärjessä sijaitseva matala pyöreä kivilatomus. Puusto kohteen ympäristössä on nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuus sammalta ja jäkälää. Latomuksen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeutta sillä on noin 20 senttimetriä. Latomus on koottu 1–2 kerrokseen tasakokoisista, noin 20–30 senttimetrisistä kivistä. Latomus on osin peittynyt sammalella.
Muuta: Korkeussijainti mahdollistaa rautakautisuuden ja mahdollisesti hauta. |
| metsakeskus.1000055564 |
257 |
Flinkensberg |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359554.00000000 |
6682548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055564 |
Paikalla on 1800-luvulla perustetun torpan jäännökset. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella torppa on autioitunut 1900-luvun alkupuoliskolla. Vuoden 2025 tarkastuksessa maastossa on havaittu kolme rakennusperustusta, yksi uuniröykkiö ja yksi kiviaita. |
| metsakeskus.1000055566 |
564 |
Hanhilammenmaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453577.00000000 |
7210103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055566 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja 5p/m2 aineistossa hyvin erottuva tervahauta, jonka halssi on etelään kohti lampea. Haudan kokonaishalkaisija on noin 20 metriä. |
| metsakeskus.1000055567 |
257 |
Navalanmäki |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
359364.00000000 |
6682504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055567 |
Lemetintien pohjoispuolella olevassa rinteessä on maakellarin jäännös, jonka koko on 6 x 5 m. Kellarikuopan syvyys on arvioltaan 1 m maanpinnasta laskettuna, ja sen ympärillä on 1,5 m leveät ja 0,5-1,0 m korkuiset maavallit. |
| metsakeskus.1000055568 |
710 |
Bymanskärret 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
291729.00000000 |
6651337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055568 |
Hiilimiilu sijaitsee mäen rinteessä noin 20 metriä metsätietä etelään kohteen keskiosasta mitattuna. Miilu on muodoltaan epäselkeä, ja valli erottuu maastossa heikosti. Pohja on täyttynyt. Pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa havaittiin selkeä hiiltynyt maakerros.
Kohde on merkitty maastoon merkintänauhalla. |
| metsakeskus.1000055570 |
320 |
Välimaanoja 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
519833.00000000 |
7363210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055570 |
Kohde sijaitsee lähes tasaisessa kangasmaastossa noin 200 m Välimaanojasta itään. Maaperä lähialueella on soran ja pikkukivien sekaista hiekkamaata. Maan pinta on kokonaan irtokivien peitossa, mutta melko tasainen. Ympäristössä kasvaa tasakokoista avaraa mäntymetsää. Kankaalla on nyt jo metsittyviä ajouria, joilta kivet on raivattu valleiksi urien reunoille.
Kivikkoiseen maastoon kaivettu rakkakuoppa/purnu sijaitsee loivasti lounaaseen laskevassa harvassa mäntymetsässä. Kuoppa on pituudeltaan koillinen-lounassuunnassa 6 m, leveydeltään koillispäässä 2,5 m ja lounaispäässä 1,5 m ja syvyydeltään 1 m. Kuoppaa kiertää kehämäinen kivetön n. 0,3 m syvä ojakaivanto, josta on mahdollisesti nostettu kiviä kuoppaan. Kuopan kivien halkaisija vaihtelee välillä 0,4–1,0 m, kivet on aseteltu ilmavasti, eikä niiden väleistä havaittu maakerroksia. |
| metsakeskus.1000055571 |
638 |
Hasselö |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
443018.00000000 |
6676488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055571 |
Ilmoitettu kiviröykkiö. Tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000055572 |
320 |
Välimaanoja 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
519786.00000000 |
7363204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055572 |
Kohde sijaitsee kangasmaastossa noin 200 m Väli-maanojasta itään. Paikka on lähes tasaisen kankaan reunasta lounaaseen laske-van rinteen yläosassa. Maaperä lähialueella on soran ja pikkukivien sekaista hiekkamaata. Maan pinta on kokonaan irtokivien peitossa, mutta melko tasainen. Ympäristössä kasvaa tasakokoista avaraa mäntymetsää. Kankaalla on nyt jo metsittyviä ajouria, joilta kivet on raivattu valleiksi urien reunoille. Yksi ajoura kulkee noin 10 m päästä kohteen ohi sen länsipuolella.
Kivikkoiseen maastoon kaivettu rakkakuoppa/purnu sijaitsee mäntymetsässä suhteellisen jyrkästi lounaaseen laskevassa rinteessä, 20 m kohteesta Välimaanoja 1 länteen. Kuoppa on mitoiltaan 4 m (koillinen-lounas) x 8 m (luode-kaakko), ja syvyydeltään n. 1 m ja muodoltaan neliskulmainen. Kuoppa on pääosin paksun sammaleen peitossa, lukuun ottamatta luoteispäätä, jossa pinta on osin auki. Kuopan ympärillä havaittiin matalaa vallia etelän ja idän puolella. Kuopan kivet ovat halkaisijaltaan 0,4–1 m ja ne on ladottu ilmavasti. Selkeitä maakerroksia, lukuun ottamatta sammaleen alta havaittua ohutta humusmaata, ei havaittu. |
| metsakeskus.1000055573 |
320 |
Petäjävaara |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
508640.00000000 |
7358968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055573 |
Kohteessa on, tiettävästi saksalaisten rakentama, puolustusasema, johon kuuluu useita ampuma-asemia ja kaksi taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000055574 |
710 |
Harparskog-linja 36 |
10007 |
12011 |
13212 |
11006 |
27009 |
292027.00000000 |
6651388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055574 |
Metsätien itäpuolella sijaitsee neljä suurikokoista korsukuoppaa. Kuopat liittyvät toisen maailmansodan aikaiseen Harparskog-linnoitusketjuun, jonka rakenteita tunnetaan Hankoniemeltä runsain mitoin.
Korsukuopat ovat kookkaita ja syviä. Muodoltaan ne ovat kantikkaita. Korsut 1, 2 ja 4 ovat halkaisijaltaan kymmenisen metriä, syvyydeltään noin 1,5 metriä. Suurin kuoppa (korsu 3) on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja muodoltaan pitkänmallinen. Kaikissa kuopissa erottuu selkeästi oviaukon jättämä kaivanto.
Korsut on merkitty maastoon merkintänauhalla. |
| metsakeskus.1000055575 |
276 |
Jaaman teollisuusalue 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641846.00000000 |
6952536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055575 |
Jaaman teollisuusalueen länsipuolella olevalla hakkuuaukiolla on nähtävissä noin 12 metriä halkaisijaltaan oleva hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055576 |
276 |
Jaaman teollisuusalue 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
642682.00000000 |
6952010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055576 |
Jaaman teollisuusalueen eteläpuolella olevalla metsäkankaalla, 100 metrin korkeuskäyrän tuntumassa erottuu maastossa yksi, halkaisijaltaan noin 11 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055577 |
276 |
Susisalo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641077.00000000 |
6951645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055577 |
Susisalon etelälaidalla, voimalinjan alla on maastossa näkyvissä halkaisijaltaan noin 7 metrinen hiilimiilu. Tästä noin 40 metrin päässä lounaaseen on nähtävissä toinen, halkaisijaltaan noin 6 metrinen miilu. Rakenteista toiseksi mainittu on vaurioitunut metsäaurauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000055578 |
276 |
Jaamankangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641864.00000000 |
6954357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055578 |
Paikalla on nähtävissä noin 5x9 metrinen, pohjaltaan nelisivuinen hiilimiiluksi tulkittu rakenne. |
| metsakeskus.1000055579 |
276 |
Jaamankangas 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
642034.00000000 |
6954450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055579 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaalla, hakkuuaukean länsilaidalla. Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin 4,5 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055580 |
276 |
Hirviniementie 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
642499.00000000 |
6955143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055580 |
Jaamankankaan pohjoisreunalla, Hirviniementien varrella, sen lounaispuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin viisimetrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055581 |
276 |
Hirviniementie 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
642851.00000000 |
6954626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055581 |
Jaamankaan pohjoisosan tuntumassa, Hirviniementien lounaispuolella on maastossa nähtävissä halkaisijaltaan noin 10 metrinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000055582 |
276 |
Leppälä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
641814.00000000 |
6956061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055582 |
Jaamankankaan pohjoisosassa, Leppälän kiinteistön pohjoispuolella on maastossa nähtävissä metsälaikutuksessa pahoin vaurioitunut hiilimiilu tai tervahauta. |
| metsakeskus.1000055583 |
434 |
Fanuberget |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437635.00000000 |
6715661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055583 |
Hiilimiilu sijaitsee Loviisan pohjoisosassa, 80 metriä Myrskylän rajasta etelään. Fanuberget-nimisen kallion pohjoispuolella.
Miilun pohja muodostuu kehävallista, joka on puolisen metriä korkea ja metrin leveä. Miilun halkaisija kehävallin ulkoreunasta mitattuna on noin 16 metriä. Vallin ulkopuolella on muutamia halkaisijaltaan pari metriä olevia kuoppia. Kehävallin sisäosa on melko tasainen. Kyseessä on pystymiilun jäännös. |
| metsakeskus.1000055584 |
276 |
Terva-ahonnotko 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640235.00000000 |
6952671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055584 |
Paikalla on nähtävissä halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tervahauta. Tervahaudan halssin suunta on etelään. |
| metsakeskus.1000055585 |
276 |
Susisalo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641023.00000000 |
6952034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055585 |
Voimalinjan alla on maastossa nähtävissä halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen tervahauta, jonka halssin suunta on etelään. |
| metsakeskus.1000055586 |
276 |
Mansikka-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638758.00000000 |
6954133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055586 |
Osittain metsänkäytössä tuhoutunut tervahauta. |
| metsakeskus.1000055587 |
276 |
Mansikka-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638758.00000000 |
6954133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055587 |
Osittain metsänkäytössä tuhoutunut tervahauta. |
| metsakeskus.1000055588 |
434 |
Hannusmalmen 10 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
441739.00000000 |
6709149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055588 |
Kohde huomattiin valmisteluvaiheessa lidarhavainnon perusteella, maastotarkastuksessa kohde osoittautui kuopaksi, joka todennäköisesti on pieni hiilimiilu. Hiekkainen maa vaikuttaa pinnasta sekoittuneelta, kairassa ja koepistossa hiiltä tuli vasta 30 cm jälkeen. Kohde sijaitsee Hammaträsketin järvialtaasta n. 350 m luoteeseen, kuusivaltaisessa metsässä olevassa rinteessä.
Kuoppa on 4 m pitkä ja 3 m leveä ja siinä on pienet vallit, syvyys on alle metri. Kyseessä todennäköisesti pieni hiilimiilu, mutta läheltä tunnetaan pronssi ja rautakauden ajan muinaisjäännöksiä, joten ei ole täysin pois suljettua, että kuoppa voisi liittyä niidenkin käyttöaikaan. |
| metsakeskus.1000055589 |
257 |
Ristinummi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
356023.00000000 |
6683694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055589 |
Kallioista ja melko tasaista moreenikangasta pitkin kulkevan vanhan ajouran varrella on luonnonkivistä ladottu neliskulmainen rajamerkki, joka on 2 x 2 metrin kokoinen ja 0,7 metriä korkea. Sen keskellä on pystykivi, johon on kaiverrettu numero 2. Rajakivi on Koskis-Navalan, Kalljärven ja Kylmälän kylien välinen rajamerkki, ja se sijaitsee Kalljärven ja Kylmälän kylien välissä kulkeneen vanhan tien varrella. Rajamerkki on merkitty jo vuodelta 1700 olevaan karttaan (KA B20:9/1-2) nimellä Ristin backa råå. |
| metsakeskus.1000055590 |
790 |
Lantee |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
273178.62800000 |
6815789.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055590 |
Pirkanmaan maakuntamuseon saaman ilmoituksen mukaan paikalla sijaitsee kiviröykkiö. Kuvien perusteella kyseessä on noin kahdesta kivikerroksesta koostuva, osin sammaloitunut rakenne, jonka muodossa näkyy suorakulmaisuutta (uunin/kiukaan jäännös?). Sen vieressä on suurista kivistä koostuva, täysin kasvillisuuden peittämä vallimainen muodostuma (tai rakenne) sekä laajempaa isohkoista maakivistä koostuvaa luontaista kivikkoa. Kohde vaatii arkeologin maastokäyntiä. |
| metsakeskus.1000055591 |
434 |
Källkärret 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437314.00000000 |
6713175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055591 |
Hiilimiilu sijaitsee Loviisan luoteisosassa, Myrskylän ja Loviisan raja kulkee noin 1,6 km miilusta länteen. Hiilimiilu on tehty Källkärret-nimisen suon länsireunalle, hiekkapohjaiseen kuusikkorinteeseen. Miilun etelä-ja pohjoislaidassa on neliskanttiset kaivannot, kooltaan 2x3 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuopissa on noin 30 cm hiilikerros. Miilua kiertää suon puoleista reunaa lukuun ottamatta matala kaivanto, leveys noin 30 cm ja syvyys noin 10 cm, miilun halkaisija on noin 13 metriä. Miilun keskiosa ei erotu matalana kumpuna, kuten yleensä pystymiilujen jäännöksissä. |
| metsakeskus.1000055592 |
434 |
Källkärret 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437410.00000000 |
6713390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055592 |
Hiilimiilu sijaitsee Loviisan luoteisosassa, Myrskylän ja Loviisan raja kulkee noin 1,6 km miilusta länteen. Hiilimiilu on tehty Källkärret-nimisen suon länsireunalle, hiekkapohjaiseen kuusikkorinteeseen.
Miilun pohja erottuu noin 0,5 metriä korkeana kumpareena, jota kiertää katkonaiset noin 20 cm syvät kaivannot. Suon puoleinen reuna miilusta on lähes metrin korkuinen. Miilussa todettiin paksu hiili- ja nokikerros. Miilun itäpuolella, 2 metrin miilun reunasta, on suorakaiteenmuotoinen kaivanto, kooltaan 1x3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000055593 |
434 |
Källkärret 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437465.00000000 |
6713665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055593 |
Hiilimiilu sijaitsee Loviisan luoteisosassa, Myrskylän ja Loviisan raja kulkee noin 1,7 km miilusta länteen. Hiilimiilu on tehty Källkärret-nimisen suon pohjoispuolelle. Maaperä on hiekkaa, alueella on kuusivaltaista sekametsää, jossa oli tehty harvennushakkuuta ja hakkujäte peitti maastoa. Miilun pohja paljastuu sitä kiertävien ojakaivantojen avulla. Miilu on hieman koholla ympäröivästä maastosta, sen halkaisija ojakaivantojen ulkoreunasta on noin 16 metriä. |
| metsakeskus.1000055594 |
434 |
Källkärret 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437465.00000000 |
6713665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055594 |
Hiilimiilu sijaitsee Loviisan luoteisosassa, Myrskylän ja Loviisan raja kulkee noin 1,7 km miilusta länteen. Hiilimiilu on tehty Källkärret-nimisen suon pohjoispuolelle. Maaperä on hiekkaa, alueella on kuusivaltaista sekametsää, jossa oli tehty harvennushakkuuta ja hakkujäte peitti maastoa. Miilun pohja paljastuu sitä kiertävien ojakaivantojen avulla. Miilu on hieman koholla ympäröivästä maastosta, sen halkaisija ojakaivantojen ulkoreunasta on noin 16 metriä. |
| metsakeskus.1000055595 |
434 |
Källkärret 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437556.00000000 |
6713700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055595 |
Hiilimiilut sijaitsevat Loviisan luoteisosassa, Myrskylän ja Loviisan raja kulkee noin 1,8 km miilusta länteen. Hiilimiilu on tehty Källkärret-nimisen suon pohjoispuolelle. Maaperä on hiekkaa, alueella on kuusivaltaista sekametsää, jossa oli tehty harvennushakkuuta ja hakkujäte peitti maastoa. Kohteeseen kuuluu kaksi miilua.
Pääkoordinaattien kohdalla oleva miilu on niistä pohjoisempi. Miilun pohja näkyy maastossa matalana kumpareena, jota kiertää katkonaiset kaivannot. Miilu on hieman koholla
ympäröivästä maastosta, sen halkaisija ojakaivantojen ulkoreunasta on noin 15 metriä. Tämän miilun ulkoreunasta noin 10 metriä etelään on hieman pienemmän, mutta muuten vastaavanlaisen miilun pohja, jonka halkaisija on noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000055596 |
434 |
Långberget |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
444231.00000000 |
6710755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055596 |
Kohde sijaitsee Niinijärvestä Kuuskoskenjärveen laskevan
louhitun uoman etelärannalla, 170 metriä VT6:sta itään. Maasto on sekametsää ja rantaniittyä. Kivijalka on tehty luonnonkivistä ja se on noin 7 x 17 metriä. Kivijalkaa peittävät suuret puut. Vanhin kartta alueesta on Senaatinkartta 1800-luvulta. Rakennuksen paikka on erikoinen, sillä muuta asutusta tai viljelyksiä ei Niinijärven ympärillä näytä olleen. Niinijärven lasku-uomaa on louhittu ja sen rannoilla on louhekivikasoja.
Rakennus jakautuu kolmeen huonetilaan, joista ainakin kahdessa vaikuttaa olevan todennäköisen uunin paikka. Rakennuksen keskimmäisen huone tilan uuniin ja lattiatasoon tehtiin lapionpiston kokoiset koekuopat. Lattiatason pistossa oli 15 cm multamaata ja tiiltä seassa, näiden alta tuli savi. Uunin kohtaan tehtyä pistoa kaivettiin noin 20 cm, löytönä runsaasti tiilimurskaa, kaivaminen pysäytettiin koska vastaan tuli tiivis ehjempää tiiltä sisältävä kerros.
1800-luvun tai 1900-luvun kartoista tai ilmakuvista ei havaittu rakennuksia kivijalan kohdalla eikä lähistöllä. Kivijalka voi ajoittua jo 1700-luvullekin. |
| metsakeskus.1000055597 |
434 |
Långnäset |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
445188.00000000 |
6711185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055597 |
Maastotarkastuksessa löytyi rajamerkkejä, jotka sijaitsevat Niinijärven ja VT6:n välissä erittäin kivisessä ja hankalakulkuisessa maastossa. Eteläpuolella sijaitsevan Niinijärven veden pinta on vaihdellut ajan mittaan, vanhaa rajaa ja järven nykyistä itäreunaa myötäilevä peltoalue on ollut ainakin 1700-luvulla osa järveä.
Pääkohde on suuri maakivi, jonka päällä on kivistä koottu rajapyykki. Sen koko on noin 1x1m, joka mahdollisesti hieman hajonnut. Rajamerkki on merkitty jo 1698 vuoden kartalle, sekä kyseisestä rajasta on useita rajankäynti karttoja Tetomin ja Garpomin/Embomin kylien välillä vuosilta 1761, 1764, 1770 ja 1772. Vuosien 1764 ja 1770 kartoilla on rajalle merkitty tälle kohdalle kolme pistettä, joiden kautta raja on kulkenut. Näistä etenkin kartan 1770 pyykki nro 3. kuvataan ”suureksi maakiveksi”, jonka kuvaukseen sopisi etenkin pääkohde. Alakohde B voisi olla kartan 1764 numero 7 tai 8, jotka ovat kuvattu ”pieniksi kivikasoiksi”. Alueesta ei ole ennen 1900-lukua olemassa tarkkaa karttaa, joilla rajan seutua kuvattaisiin tarpeeksi selkeästi, joiden avulla voisi todentaa näiden rajapyykkien tarkemmat paikat. Alakohde C ei ole millään historiallisen kartan rajalla eikä nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000055598 |
109 |
Isomäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
370971.00000000 |
6767912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055598 |
Kaski- tai viljelysröykkiöt sijaitsevat noin 160 metriä Anttilan tilasta kaakkoon Kankaisten peltoaukean pohjoispuolisella tasaisella metsäkankaalla. Itä-länsi suunnassa noin 70 metriä laajalla alueella on yli kymmenen pääosin pitkänomaista sammaloitunutta röykkiötä, joista suurimmat sijaitsevat alueen keskiosassa ja länsipäässä, missä röykkiöiden välinen ala on selkeästi tasainen ja kivetön. Suurimmat röykkiöt ovat pitkänomaisia 5-6 x 2-4 m laajoja ja noin metrin korkuisia. Itäpäässä röykkiöt harvenevat ja pienimmät koostuvat vain muutamista kymmenistä yhteen tai suuremman lohkareen viereen kasatuista kivistä.
Paikan käyttö liittynee Kankaisten keskiajalta periytyvän kylän historiaan, joka sijaitsee peltoaukean etelälaidalla noin 400 metrin päässä. Vanhoilla kartoilla röykkiöalueelle ei ole merkitty asutusta, mutta se sijoittuu Kankaisten viljelys- ja laidunmaiden pohjoisreunoille. Kohde tarkastettiin 2025 maanomistajan ilmoituksesta liittyen suunniteltuun metsänkäyttöön. Röykkiöitä ei ole kattavasti kartoitettu ja myös viereisen kiinteistön puolelta pääalueesta koilliseen havaittiin yksi alakohteeksi merkitty röykkiö. |
| metsakeskus.1000055599 |
434 |
Nykulla 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
436459.00000000 |
6706555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055599 |
Paikka on kallioisella mäellä, jossa kasvaa sekametsää, heti eteläpuolella on kalliossa
jyrkenne. Forsellintie päättyy Nykullan tilaan, josta rajamerkki sijaitsee alle 400 m luoteeseen.
Rajamerkki on n. 3 m pitkä ja 0,5 m leveä länsi-itäsuuntainen, joka koostuu viidestä jonossa olevasta pystykivestä. Kohdalla on Pålbölen/Gammelbyn ja Erlandsbölen kylien välinen raja. Raja on samalla kohdalla jo Erlandsbölen vuoden 1694 kartalla |
| metsakeskus.1000055600 |
434 |
Nyängen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440468.00000000 |
6708916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055600 |
Kuoppa tarkastettiin Lidar-havainnon takia. Kohde sijaitsee Koskenkylässä, Riikentien länsipuolisessa metsässä. Maasto on osittain hakattua kosteaa metsää, jossa on pieniä kalliomäkiä. Kuopan koko on 5 x 4 metriä ja siinä on hiiltä. |
| metsakeskus.1000055601 |
908 |
Haimanen |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
339115.00000000 |
6785693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055601 |
ILM26602
Mahdollinen rautakautinen röykkiökalmisto. Vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000055602 |
630 |
Hangaskangas 6 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
472517.00000000 |
7098114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055602 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055603 |
434 |
Hannusmalmen 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441303.00000000 |
6708816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055603 |
Hannusmalmen on pitkänomainen harjanne Koskenkylän taajaman pohjoispuolella, Koskenkylänjoen länsirannalla. Maasto on osittain hiekkapohjaista kangasmetsää. Mäellä on paljon suuriakin hiekkakuoppia, jotka ovat rikkoneet maisemaa. Mäellä on myös useita muinaisjäännöksiä eri aikakausilta.
Hienolle muinaiselle rantatasanteelle kaivettiin seitsemän koekuoppaa. Kuopista tuli selkeitä kivikautisia löytöjä: kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Palaneita kiviä oli myös kaikissa kuopissa. Erityisenä havaintona mainittakoon, että löydöt olivat varsin syvällä, 20–30 cm syvyydessä. Maaperä oli hiekkaa. Tämä uusi löytöalue on noin 150 metriä Hannusmalmen 7:stä pohjoiseen. Löytöalueen pituus on ainakin 80 metriä metsäautotien ja törmän välissä. Koko laajuutta ei inventoinnissa selvitetty, se vaatii laajemman koekuopituksen. Löytöalue sijoittuu 25 ja 30 m mpy. korkeuskäyrien välille. Pohjoisessa kuitenkin vastaan tulee hiekkakuopan reuna ja lännessä kallio. Mäen eteläpäässä on selvästikin useita kivikautisia asutusvyöhykkeitä lähekkäin toisiaan. Uuden löytöalueen pohjoispuolella on suuri hiekkakuoppa, osin jo metsittynyt. Vanhoja karttoja ja ilmakuvia katsomalla selviää, että hiekkakuoppa on vienyt pois muinaisen lahden pohjukan, jonka ”rannalla” uusi löytökohta on. |
| metsakeskus.1000055605 |
78 |
Ekö Stockviken |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
291519.00000000 |
6645833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055605 |
Sijaintipaikka on Hangon vesialueen itäosassa Lappohjassa Ekö-saaren pohjoisosan Stockviken -lahden perukassa läntisen rannan tuntumassa.
Useita puurunkoisten alusten hylkyjä matalassa vedessä Stockviken -lahdessa. Ilmakuvassa näkyy 3-4 hylkyä. Hylkyjen lähellä rannassa on laituripenkereen jäännös.
Hylyt näkyvät historiallisissa ilmakuvissa vuosina 1949, 1950 ja 1959.
Ekö-saarella on toiminut saha, johon hylyt todennäköisesti liittyvät. Aktiebolaget Ekö Ångsåg & Fabriker -yhtiö perustettiin 1907. Yhtiön edeltäjä oli tehnyt vararikon 1905 ja Ekön kolmiraaminen saha oli myyty julkisella huutokaupalla 1906. Yhtiö omisti myös tiilitehtaan Tvärminnessä ja aluksia. Yhtiö omisti ainakin kuunari Edlan, jonka se oli ostanut 1909, sekä hinaajat Sunnanin ja Vestan, sekä muita aluksia. Saha suljettiin 1929 lähtien ja sahasta ei ole mitään jäljellä Ekö-saaressa. (Tiedot Hangon museolta 24.3.2025 ja osoitteesta https://www.porssitieto.fi/poistuneet/ekoangsag.shtml ). |
| metsakeskus.1000055606 |
61 |
Isomäki 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
371085.00000000 |
6768104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055606 |
Käytöstä poistunut Kankaisten rajamerkki sijaitsee Anttilan tilasta 300 metriä itäkaakkoon heti metsäautotien pohjoispuolella. Reilun metrin korkuisella pystypaadella on ladottu nelikulmainen jalusta. Rajakivi lienee tehty 1700-luvun lopussa sillä se on merkittynä 1795 halkomiskartalla (H89a:14/2-6 Kankainen), mutta vanhemmalla 1693 tiluskartalla (H89a:14/1 Kankainen) kohdalle ei ole merkitty rajaa. 1937 kartalla Anttilan tilusraja kulkee lähellä eri linjauksella, ja tämä nykyisinkin käytössä oleva vaatimattomampi kiinteistörajan kulmaan osuva kivi on Kankaisten vanhasta rajamerkistä 50 m länteen metsäautotien eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000055607 |
249 |
Isoroni |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345956.00000000 |
6918661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055607 |
Lidaraineistosta löytynyt tervahauta. Ei ole tarkastettu maastossa. Alueella on tehty inventointi tuulivoimahankkeen yhteydessä mutta tämä kohde on ilmeisesti jäänyt huomaamatta. |
| metsakeskus.1000055608 |
851 |
Vinsanmaa |
10001 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
387131.00000000 |
7329979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055608 |
Pääkoordinaatti on asumuspainanteista itäisin. Yhteensä 11 asumuspainanteen rykelmä, joista suurin osa sijoittuu Tornion puolelle, Rajakummun, Kalliosarven ja Vinsanmaan väliseen maastoon, Vinsanmaan harjanteen itärinteeseen.
Asuinpaikkaa ei ole maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000055609 |
407 |
Korvenaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
450401.00000000 |
6727056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055609 |
Kohde sijaitsee Porlammin keskustan itäpuolella Nuijamaantieltä alle 500 m itään.
Maasto on sekametsää kasvava loivasti itään päin nouseva rinne.
Tervahauta on noin 8 m halkaisijaltaan, jossa on selvät vallit ja juoksutusaukko kohti luodetta. Maakairassa oli havaittavissa selvä hiili kerros. Lähistöllä on todennäköisesti lisää tervahautoja, koska peruskartallekin on reilu kilometri luoteeseen merkitty tervahauta. |
| metsakeskus.1000055610 |
407 |
Norrmark 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
455187.00000000 |
6718471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055610 |
Miilut sijaitsevat Loviisan tieltä kaakkoon 350 m päässä, mäntyä ja kuusta
kasvavassa metsässä, jossa maaperä on hiekkaa. 250 m etelään virtaa Brudbäcken puro.
Rinteeseen rakennettu neliskulmainen suuri hiilimiilu on kooltaan 9x9m, ympärillä oleva 1m leveä vallihauta erottuu noin 1m korkeana kohoumana. Miilujen ympärillä on myös useita kuoppia, sekä 50m pohjoiseen rinteeseen on kaivettu hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.1000055611 |
407 |
Norrmark 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
455258.00000000 |
6718632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055611 |
Miilut sijaitsevat Loviisan tieltä 400m itään, mäntyvaltaisesta metsää kasvavalla tasanteella, kivisen rinteen itäpuolella. Ne erottuvat muusta maastosta selkeinä kohoumina.
Neliskulmaisen miilun koko on 8x8m ja ympärillä 1m vallihauta, metsäkone on vaurioittanut miilun pintaa ja vallihautoja, ajourissa näkyi selkeitä hiilen paloja. Vallihautaa on myös täytetty myös roskalla. Maakairassa havaittiin selkeä hiilikerros. |
| metsakeskus.1000055612 |
407 |
Norrmark 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
455038.00000000 |
6718607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055612 |
Miilut sijaitsevat Loviisan tieltä itään alle 200 m, mäntyvaltaisessa metsässä, loivasti pohjoiseen nousevassa rinteessä. Ne erottuvat muusta maastosta selkeinä kohoumina. Neliskulmaisen miilun koko on 8x8m ja ympärillä 1 m vallihauta, maakairassa havaittiin selkeä hiilikerros.
Pohjoisemman miilun luoteisreunaa on metsäkone vaurioittanut (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000055613 |
407 |
Orrberget |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
461658.00000000 |
6722267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055613 |
Sijaitsee Lindkoskentieltä reilut 120 m koilliseen, jyrkänteen lähellä lounaaseen nousevassa
rinteessä, jossa kasvaa sekametsää. Kaakossa 130m päässä virtaa Minnebäcken puro.
Soikean muotoinen 7 x 5 m kuoppa, jolla on selkeät ja korkeat vallit. Kuoppa on noin 2 m syvä, ulkopuolella valli on maanpinnasta reilun 1 m korkeudella. Kuopan kaakkoispuolella voisi olla juoksutuskanavaa näkyvissä. Vallit ovat todella höttöiset, maakaira upposi koko pituudeltaan maahan |
| metsakeskus.1000055614 |
407 |
Petterinkallio 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456035.00000000 |
6730580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055614 |
Kohde tarkastettiin Lidar-havainnon takia. Kohde sijaitsee lähellä Lapinjärven ja Orimattilan rajaa, Metsänkulmantien ja Finnbacksbäcken-puron välisellä Petterinkalliolla, mäen pohjoisreunalla. Mäen pohjoisreunaa kiertää metsäautotie ja tervahauta on sen eteläpuolella.
Tervahauta on suuri pitkänomainen kuoppa, jossa on 3 metriä leveät vallit. Aukko on pohjoiseen alarinteeseen. Kuopan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000055615 |
422 |
Ulkkajoentie 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663104.00000000 |
7027613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055615 |
Ulkkajoentien varrella, välittömästi tien eteläpuolella erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055616 |
422 |
Ulkkajoentie 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
662999.00000000 |
7027522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055616 |
Lidar-korkeusmallissa hahmottuvat mahdollinen hiilimiilu.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055617 |
422 |
Ulkkajoentie 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663149.00000000 |
7027343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055617 |
Ulkkajoentien länsipuolella, noin 125 metrin päässä tiestä erottuu lidar-korkeusmallissa kolme halkaisijaltaan noin 15 metristä hiilimiilua. Miilut sijoittuvat luode-kaakko suuntaisessa rivissä noin 85 metrin mittaisella matkalla. Näiden kaakkoispuolella, noin 95 metrin päässä mallissa erottuu vielä yksi miilulta vaikuttava rakenne (alakohde 1).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055618 |
422 |
Purassuo 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663839.00000000 |
7027000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055618 |
Purassuon pohjoispuolisella metsäkankaalla erottuu lidar-korkeusmallissa useita hiilimiiluja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055619 |
422 |
Purassuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664648.00000000 |
7026603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055619 |
Purassuon eteläpuolella olevalla metsäkankaalla erottuu lidar-korkeusmallissa vähintään kymmenen hiilimiilua sekä joukko muita kaivantoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055620 |
422 |
Puraskankaantie 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
665355.00000000 |
7025787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055620 |
Puraskankaantien päässä olevan kääntölenkin ympäristössä erottuu lidar-korkeusmallissa ainakin kaksikymmentä hiilimiilua ja muuta kaivantoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055621 |
422 |
Puraskankaantie 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664806.00000000 |
7025859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055621 |
Puraskankaan tien päässä olevalle lenkille johtavan tien molemmin puolin erottuu lidar-korkeusmallissa useita hiilimiiluja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055622 |
422 |
Ulkkakangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663447.00000000 |
7026824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055622 |
Paikalla erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 13 metrinen hiilimiilu.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055623 |
257 |
Estby, Dragontorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358494.00000000 |
6663486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055623 |
Vuoden 1735 kartalle on merkitty rakuunatorppa ja vuoden 1760 karttaan on merkitty torppa. Vuoden 1760 kartan mukaan torppa on sijainnut pienen pellon länsipuolella. Pelto on ollut Hommas skatterusthåll viljelyssä vuoden 1760 kartan tietojen mukaan.
Karttaan vuodelta 1782 on merkitty rakennus samaan kohtaan kuin edellä mainittu torppa, mutta kartassa ei ole mitään tietoa rakennuksesta. Lisäksi vuoden 1782 karttaan on ilmestynyt uusi torppa, jonka omistaa kartan tietojen perusteella Kjerrans kronorusthåll. Kartan tietojen mukaan on raivattu uutta peltoa torpan läheisyyteen. Tämä torppa on sijainnut noin 80 metriä luoteeseen tämän kohteen koordinaateista. Uudemman torpan paikka on ollut pitkään asuttu ja mainitaan vielä 1830-luvun kartassa rakuunatorppana.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
B21:10/1-2 Lill-Estby; Karta öfver åker och äng med beskrifning (1735-1735)
B19:15/7-10 Eestinkylä / Estby; Karta öfver åker och äng med delningsbeskrifning (1760-1761)
B21:10/3-7 Lill-Estby; Lill-Estby, Estby, Kärras och Säfvalls: Karta öfver skogen med delnings- och rösebeskrifning (1782-1782) |
| metsakeskus.1000055624 |
422 |
Puraskangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664580.00000000 |
7027060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055624 |
Puraskankaan alueella erottuu lidar-korkeusmallissa runsaasti hiilimiiluja ja muita kaivantoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055625 |
422 |
Puraskangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664890.00000000 |
7026784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055625 |
Puraskankaan alueella erottuu lidar-korkeusmallissa useita hiilimiiluja ja muita kaivantoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055626 |
422 |
Purassuo 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
665176.00000000 |
7026214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055626 |
Purassuolla sijaitsevassa metsäsaarekkeessa erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 12 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055627 |
422 |
Ulkkakangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663598.00000000 |
7026579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055627 |
Paikalla erottuu lidar-korkeusmallissa kaksi hiilimiilua.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055628 |
422 |
Ulkkakangas 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663450.00000000 |
7026565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055628 |
Paikalla erottuu lidar-korkeusmallissa mahdollinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055630 |
422 |
Ulkkakangas 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663569.00000000 |
7026369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055630 |
Lidar-korkeusmallissa erottuva mahdollinen hiilimiilu tai tervahauta.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055631 |
422 |
Ulkkakangas 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663533.00000000 |
7026293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055631 |
Lidar-korkeusmallissa erottuva mahdollinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055632 |
422 |
Ulkkakangas 6 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
663612.00000000 |
7026289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055632 |
Lidar-korkeusmallissa paikalla erottuu kaksi kuoppailmiötä. Kuopat eivät vaikuta hiilimiiluilta tai tervahaudoilta. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi sotahistoriallinen puolustusvarustus. Kohteen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055633 |
422 |
Ulkkakangas 7 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663885.00000000 |
7025938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055633 |
Ulkkajoentien ja Puraskankaantien risteyksessä erottuu lidar-korkeusmallissa useita hiililiimuilta ja/tai tervahaudoilta vaikuttavia rakenteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055634 |
422 |
Ulkkakangas 8 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664108.00000000 |
7025555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055634 |
Ulkkajoentien eteläpuolella erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan arviolta 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055635 |
422 |
Ulkkakangas 9 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664235.00000000 |
7025452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055635 |
Paikalla erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 15 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055636 |
422 |
Ulkkakangas 10 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664492.00000000 |
7025236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055636 |
Ulkkajoentien pohjoispuolella erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 13 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055637 |
422 |
Ulkkakangas 11 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
664641.00000000 |
7025161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055637 |
Ulkkajoentien pohjoispuolella erottuu lidar-korkeusmallissa halkaisijaltaan noin 13 metrinen hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055638 |
422 |
Tikkuusuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
663547.00000000 |
7025681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055638 |
Tikuusuon keskellä olevalla metsäsaarekkeella erottuuu lidar-korkeusmallissa kaksi hiilimiilua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000055641 |
680 |
Iso-Kummala 5 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
235299.00000000 |
6715794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055641 |
Puretun talon pihasta on löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan metalliesineitä, palanutta savea ja sulanutta pronssia (Ilppari ILM33946, ILM34004, ILM34303, ILM34058). Maaperä on ilmoitusten mukaan suurelta osin muokattua ja sekoittunutta. |
| metsakeskus.1000055642 |
743 |
Ristikivi |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27008 |
281314.00000000 |
6979034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055642 |
Tarkastus 2025:
Seinäjoelta Ylistaroon johtavan tien pohjoispuolella, Välimaan vanhan huoltoaseman pihapiirissä, on Ylistarontien teossa vuonna 1868 kuolleen miehen muistopaasi, jota kutsutaan Ristikiveksi. Tietä tehtiin valtion hätäaputyönä suurten nälkävuosien aikana. Paasi on noin 1 m korkea, tyvestään 0,7 m leveä ja 0,5 m paksu. Kiven yläosa on muotoiltu pyöreäksi. Kiven tasapintaisella ja jäkälöityneellä etusivulla on yksi n. 25 cm pitkä poranjälki osoituksena siitä, että paasi on lohkaistu kalliosta tai siirtolohkareesta. Etusivulle on hakattu yksinkertainen risti ja sen molemmille puolille kirjaimia kahdessa rivissä. Ylemmässä rivissä vaikuttaa olevan ristin vasemmalla puolella sana Vähä tai Wähä ja ristin oikealla puolella sana Kyrön. Alemmassa rivissä olevasta tekstistä ei saanut tarkastushetkellä selvää. Ristin alle on hakattu suurin numeroin vuosiluku 1868. Tarkastushetkellä risti ja vuosiluku oli vahvistettu liidulla maanomistajan toimesta.
Alueella on ollut Ison- ja Vähänkyrön pitäjiin kuuluneita takamaita, kuten esimerkiksi Ylistaron pitäjänkartta vuodelta 1904 osoittaa. Kivessä oleva hakkaus viitannee siis Vähänkyrön kuntaan joko kuolinpaikkana tai kiven pystyttäjänä. Paikallisen informantin epävarman tiedon mukaan kivi on pystytetty Iisakki Penttilä -nimisen Seinäjoen Jouppilan talon rengin muistoksi. Maanomistajan mukaan kivi on alun perin sijainnut nykyisen paikkansa lähellä huoltoaseman liittymän kohdalla ja siirretty Ylistarontien eteläpuolelle vuonna 1966. Nykyiselle paikalle kivi on siirretty vuonna 1999. Kiven etusivun vasemmasta yläkulmasta on lohjennut pala 2000-luvun alussa. Kiven ympärille on asennettu mukulakiveys muutaman nelilömetrin alalle. Kivi on tukevasti paikallaan, sen pohja yltää noin puolen metrin syvyyteen maan alle. |
| metsakeskus.1000055643 |
931 |
Luikalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447335.00000000 |
7000231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055643 |
Paikallistien eteläpuoliselta alueelta löytyi koekuopista kvartsi-iskoksia 5 kpl noin
10 x 15 m laajuiselta alueelta, muinaisen niemekkeen eteläkärjen alueelta, törmän
päältä. Löytökohtien pohjoispuoleisissa tieleikkauksissa ei havaittu merkkejä esihistoriasta. Alue on nuorta metsää, vesakkoa ja maapohja on raskaasti aurattu, joten asuinpaikka on pintaosiltaan vaurioitunut. Maaperä paikalla on hiekka, jossa
mukulakiviä. Rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000055645 |
931 |
Paloneva Pohjoinen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
439543.00000000 |
7007739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055645 |
Viitasaaren kirkosta 13,7 km pohjoiseen. Paikalla on noin 40 cm korkuinen kallellaan oleva kivi, jonka yhdelle reunalle on kaiverrettu numero 20. Kiven ympärillä on muutamia kiviä, jotka on tarkoitettu pitämään kiveä pystyssä. Selvää pystykiven alla olevaa tukirakennetta ei em. kivien lisäksi ollut hahmotettavissa. Kohdalle on v. 1848 Viitasaaren pitäjänkarttaan merkitty Muikkulahden, Keiteleen ja Koliman kylien välinen rajapiste. Em. rajamerkki todettiin pisteen kohdalla. Iventoinnin yhteydessä ei saatu selvitettyä minkä ikäinen kyseinen rajamerkki on. Rajapiste on edelleen käytössä. |
| metsakeskus.1000055646 |
931 |
Keuhkosenneva Pohjoinen |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
438928.00000000 |
7009785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055646 |
Paikalla on kaksi halkaisijaltaan noin 18 m hiilimiilua vierekkäin, reunoiltaan alle 10
m etäisyydellä toisistaan. Pohjoisemman hiilimiilun koordinaattipiste on kohteen peruskoordinaatti. |
| metsakeskus.1000055648 |
436 |
Kaikkosen kannisto 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
409461.00000000 |
7190403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055648 |
Maanmittaulaistpoksen tuottaman 5p/m2 laserkeilausaineiston perusteella paikalla on halkaisijlataan noin 6 m oleva tervahauta. |
| metsakeskus.1000055649 |
322 |
Norrlångvikin kylätie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
259224.00000000 |
6677391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055649 |
Norrlångvikin kylästä Vretan kautta Kemiön kirkonkylään kulkenut historiallinen tielinja, joka esiintyy jo ensimmäisissä aluetta kuvaavissa kartoissa ja on kartta-aineistojen perusteella jäänyt pois käytöstä 1900-luvun alussa. Tien tarkka ikä ei
ole tarkemmin selvillä, mutta todennäköisesti kyse on jo keskiaikaisesta linjasta. Osa vanhasta tielinjasta on yhä käytössä metsätien pohjana, osa tiestä on täysin metsittynyt ja osa on raivattu pelloksi.
Vanhasta kylätiestä on säilynyt maastossa osia, kuten kiveystä sekä kookkaista kivistä tehty siltarakenne. Sillan kansi on tehty useammasta vierekkäin pituussuuntaan eli tielinjan suuntaisesti asetetusta pitkänomaisesta, noin 1,5 m pitkästä, 50–70 cm leveästä ja 20–30 cm paksusta kivipaadesta noin 2,5 m metrin leveydelle. Kivipaadet on asetettu kookkaiden reunakivien varaan, joiden väliin veden kulkua varten jää noin 20–40 cm oleva rako. Kansi on noin 1–1,2 m korkeudella nykyisestä maan pinnasta.
Tielinja kohoaa sillan kannen korkeudelle rakenteen molemmin puolin. Maata on nostettu paikalle tuoduilla kivillä. Tielinja jatkuu siltarakenteesta koilliseen ja itään noin 200 m matkan maastossa melko selkeästi erottuvana kohoumana ja kasvillisuusanomaliana. |
| metsakeskus.1000055650 |
946 |
Högelkärrshällorna |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
267788.00000000 |
7020172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055650 |
Inv. 2024: Långträsk-järven kaakkoispuolella Hissamoss nimisten suoalueen eteläpuolella kohoavalla Högelkärrshällorna-nimisellä kallioalueella sijaitseva rakkakuoppa-alue. Alueen puusto on mäntyvoittoista kasvatusmetsää ja osin avohakattua ja laikutettua hakkuuaukiota. Aluskasvillisuus on sammalta, varpukasvustoa ja jäkälää. Kohde koostuu kolmesta toisistaan erillisestä pienialaisesta kivirakasta. Rakat sijoittuvat kalliopaljastumien välisille alueille kohouman korkeimmalla laella. Pääkohteeksi merkitty kivirakka sijaitsee kohouman laella olevan kalliopaljastuman itäpuolella ja siitä dokumentoitiin 3 rakkakuoppaa. Heti saman kalliopaljastuman länsipuolella hakkuuaukiolla sijaitsee toinen pieni rakka (alakohde A), josta dokumentoitiin ainakin 3 rakkakuoppaa. Tämä alue on kuitenkin laikutuksessa osin tuhoutunut, joten alkuperäisiä kuoppia on voinut olla enemmänkin. Kallioharjanteen eteläkärjestä kalliopaljastumien välistä dokumentoitiin vielä yksi kivirakka (alakohde B), josta dokumentoitiin yhteensä 7 rakkakuoppaa. Kuopat ovat muodoltaan laakeita suppiloita ja niiden halkaisija vaihtelee 2–4 metrin välillä ja syvyys 20–50 senttimetrin välillä. |
| metsakeskus.1000055651 |
946 |
Soldatäng |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
256231.00000000 |
7014371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055651 |
Inv. 2024: Lotlaxin kylän länsilaidalla Kroksbackenin ja Storkärr-nimisen peltoalueen välisellä kallioisella metsäalueella sijaitseva pieni peltotilkku ja sen pohjoispuolella sijaitseva autioitunut talotontti. Kohde sijaitsee nykyisen sähkönsiirtolinjan alla. Kohteen peltoalue on edelleen viljelyskäytössä. Autioitunut talotontti on havaittavissa maastossa pohjoiseen kapenevan kiilan muotoisen vaikeakulkuiseen kivikkoon raivattuna aukiona. Alue kasvaa tällä hetkellä erittäin tiheää koivuvitikkoa. Alueelta ei havaittu rakennusten jäännöksiä. Paikannimen perusteella kyseessä on vanha sotilastorpan paikka. Uusjakokartalla (Stenius 1911) tontti on vielä merkitty aukiona, mutta sille ei ole merkitty rakennuksia. Vuoden 1845 pitäjänkartalla peltoalue on merkitty, mutta tonttia ei ole ollenkaan piirretty. On mahdollista, että torppa on autioitunut jo ennen 1800-luvun puoltaväliä. Alueen isojakokarttaa ei kuitenkaan ollut käytettävissä, joten kohteen ajoitusta vuotta 1750 vanhemmaksi ei voitu varmentaa. |
| metsakeskus.1000055652 |
405 |
Pohjola 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
585843.00000000 |
6760386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055652 |
Alueella muutama telttakuoppa hajallaan ja suojakuoppia. |
| metsakeskus.1000055653 |
148 |
Amundkoski |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
449407.00000000 |
7665934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055653 |
Liesikiveys sijaitsee Inarijoen itärannalla noin 20 metriä uoman reunasta. Lieden länsipuolella 4 metrin päässä rinne taittuu kohti jokea. Liesi on jonkin verran jäkälän ja varvikon peitossa, mutta se vaikuttaisi olevan pyöreä tai soikea halkaisijaltaan noin 1,2 metriä ja koottu 15–20 cm kokoisista kivistä. Lieden ikää on vaikea arvioida. Viereen tehdyssä koepistossa oli normaali maannos. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000055654 |
638 |
Brinkas 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
426691.00000000 |
6701308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055654 |
Metsätien varrella on noin 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksenpohja, jossa on tulisija. Tulisija on kookas kumpu, jonka päällä kasvaa iso kuusi. Alueella näkyy jonkinlainen tila 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kartoissa. Läheinen kivimuuri liittyy todennäköisesti taloon. Vuoden 1700 kartassa ei ole merkintää. |
| metsakeskus.1000055655 |
241 |
Keskikoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
411494.00000000 |
7314226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055655 |
Tervahauta, joka sijaitsee Keskikosken rantatörmällä, Honkamaan pohjoispuolella ja noin 20 kilometriä Tervolan kirkolta kaakkoon, on halkaisijaltaan noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000055658 |
405 |
Rapattila kaakko |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
577026.00000000 |
6757927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055658 |
Paikalla on huonokuntoinen taisteluhaudan jäännös. Lähialueella lukuisia suoja- ja telttakuoppia hajallaan laajalla alueella. |
| metsakeskus.1000055659 |
638 |
Äggskär |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
430554.00000000 |
6674419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055659 |
Sijaintipaikka on Porvoon saaristossa Pellingistä länteen Äggskär -saariryhmään kuuluvan Söderholm-saaren lounaispuolella tasaisella hiekka- ja kivikkopohjalla noin 16-17 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen osa, jonka päämitat ovat noin 15 x 5 metriä. Hylyn osaa on viistokaikuluodattu 2024. Osa on mahdollisesti osa laivan kylkeä. Hylyn osaa kuvattiin ROV:lla maaliskuussa 2025. |
| metsakeskus.1000055660 |
148 |
Jokiranta 4 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
450614.00000000 |
7655283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055660 |
Mahdollinen liesilatomus. Kohde sijaitsee Angelintiestä noin 140 metriä länteen loivassa rinteessä. Rinne viettää kohti Inarijokea, noin 100 metriä latomuksesta luoteeseen. Jokirannassa sijaitseva autiotupa on noin 175 metriä lounaaseen latomuksesta. Ympärillä kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntyjä. Latomus on hieman pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 2,5 x 2 m. Kokoa ja muotoa on hankala täysin hahmottaa, sillä vain osa kivistä erottuu kasvillisuuden alta paljaina.
Lähellä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset Jokiranta 1 noin 120 metrin päässä kaakossa Angelintien varressa ja Jokiranta 3 noin 110 metriä lounaaseen autiotuvan läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000055662 |
423 |
Vanha Härkätie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
245582.00000000 |
6713668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055662 |
Härkätien käytöstä jäänyttä osuutta on havaittu nykyisen tien itäpuolelta noin 137 metriä pitkältä matkalta. Tiejäännöksen leveys on noin 6-8 metriä, ja sen sivuilla on ollut 20-30 cm korkeat selvät penkereet. Pohjoispäässä tieura vaikuttaa jakautuvan kahtia. Tiejäännöksen iästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta se jäänyt pois käytöstä 1900-luvun alussa.
2000-luvulla tien molemmille puolille on rakennetut pientaloja. Tien itäreunaa on jäänyt omakotitalojen pihatäyttöjen alle. |
| metsakeskus.1000055667 |
601 |
Saarisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456248.00000000 |
7034769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055667 |
Saarisuon koillispuolella, loivasti kohti länttä laskevassa rinteessä sijaitsee tervahauta.
Tervahaudan päällä kasvaa nuorta männikköä ja koivuja mutta se erottuu ympäristöstään selkeästi.
Halkaisija on noin 15 m. Vallin paksuus on noin 4 m. Muoto on laakea ja vallin korkeus tervahaudan keskeltä mitaten on noin 1,2 - 1,4 m. Tervahaudan halssiaukko aukeaa länteen.
Kohde on löytynyt vuoden 2023 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000055668 |
601 |
Multasuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
454116.00000000 |
7035616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055668 |
Kohde on löytynyt vuoden 2023 inventoinnissa. Rajamerkki koostuu noin 80 cm korkeasta pystykivestä, joka on tuettu pystyyn viidellä pienemmällä kivellä. Pystykivestä ei havaittu hakkauksia. Rajamerkki on koottu noin 1,5 x 1 m kokoisen maakiven päälle ja se erottuu soisesta ympäristöstään selkeästi.
Rajamerkki on nykyisellä Pihtiputaan ja Pyhäjärven välisellä suoralla rajalinjalla (Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan raja). Maakuntaraja paikalla on ”ikivanha”, joka on merkitty esim. vuoden 1738 karttaan, silloisten Hämeen (Rautalammin) ja Pohjanmaan (Pyhäjoen) rajana. |
| metsakeskus.1000055669 |
601 |
Talkkunasuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
449843.00000000 |
7033769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055669 |
Kohde on löytynyt vuoden 2023 inventoinnissa. Rajamerkkikivi on noin 80 x 30 cm kokoinen, korkeus noin 70 cm. Paikka on kosteapohjaista talousmetsää ja rajamerkin vieressä on oja (mahdollisesti koneellisesti kaivettu). Rajakiven länsilaidalla on epäselvä ja osin tulkinnanvarainen hakkaus ”1713”.
Rajamerkki on nykyisen Pihtiputaan ja Pyhäjärven välisen rajalinjan taitepisteellä (Keski-Suomen
ja Pohjois-Pohjanmaan raja). Maakuntaraja paikalla on ”ikivanha”, joka on merkitty esim. vuoden 1738 karttaan, silloisten Hämeen (Rautalammin) ja Pohjanmaan (Pyhäjoen) rajana. |
| metsakeskus.1000055670 |
601 |
Perulamminneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
450956.00000000 |
7032942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055670 |
Kohde on löytynyt vuoden 2023 inventoinnissa. Rajamerkki on nykyisten kiinteistörajojen taitekohdassa. Rajamerkin kivet ovat noin 0,9 x 0,9 m alalla yhdessä tasossa. Kivet ovat sammaleen ja varvikon peitossa. Paikalla on ollut Sydänmaan kylän ja valtionmaan välinen rajapiste, joka on merkitty vuoden 1848 pitäjänkartalle ja vuoden 1964 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000055671 |
890 |
Mustakosken ampumarata |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453397.00000000 |
7694762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055671 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Karigasniemen kylästä noin 5 km etelään Mustajoen ampumaradan ja Inarijoentien välissä. Inarijoki kulkee tien länsipuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta.
Kohteeseen kuuluu 14 pyyntikuoppaa itäkoillinen-länsilounas suuntaisesti. Läntisimmät 5 kuoppaa (nrot 10–14) ovat noin 10 metriä korkean törmän päällä ja kuopat 1–9 törmän alla, ampumaradalle johtavan tien molemmin puolin. Kuoppien halkaisija on yleensä 3–4 metriä ja syvyys 60–100 cm. |
| metsakeskus.1000055672 |
601 |
Palokangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
448752.00000000 |
7032156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055672 |
Kohde löytyi vuoden 2023 inventoinnissa. Rajamerkki sijaitsee nykyisten kiinteistörajojen risteyskohdassa. Se on sammaleen ja varvikon peittämä. Rajamerkin koko on noin 1 x 1 m, korkeus noin 40 cm. Rajamerkin päällä on mahdollinen kaatunut viisarikivi.
Paikalla on ollut Sydänmaan kylän ja valtionmaan välinen rajapiste, joka on merkitty vuoden 1848 pitäjänkartalle ja vuoden 1964 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000055675 |
890 |
Mohkkejávri |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
449488.00000000 |
7673296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055675 |
Kuoppa sijaitsee noin 50 metriä Inarijoen itäpuolella korkean rantatörmän päällä. Noin 80 metriä pohjoiseen on talo ja Angelintie kulkee 100 metriä itään. Kuoppa on muodoltaan soikea ja kooltaan 4,5 m x 3 m ja syvyydeltään puolisen metriä. Kuopan joen puoleista reunaa kiertää 1,5–2,5 metriä leveä valli, jonka korkeus on 20–30 cm. Kuopan keskelle tehdyssä koepistossa näkyi normaali maannos, yläosassa oli harmaa huuhtoutumiskerros. Kuopan käyttötarkoitus ei inventoinnissa selvinnyt. |
| metsakeskus.1000055676 |
148 |
Rántelnjearit 1 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
449858.00000000 |
7669651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055676 |
Suorakaiteen muotoinen liesilatomus sijaitsee rantatörmän päällä Inarijoen itärannalla. Joenrantaan on matkaa noin 45 metriä. Peruskartassa joen tämä kohta on merkitty nimellä Rántelnjearit. Liesilatomus erottuu matalana kohoumana, kooltaan noin 2,5 m x 1 m. Latomuksen itäpäässä on kivilaatta, halkaisija noin 40 cm, muut kivet ovat jäkälän ja varvikon peitossa. Lieden länsipuolelle tehdyssä koepistossa ei ollut löytöjä eikä havaittu mitään erityistä. Maaperä on karkeaa hiekkaa.Kyseessä vaikuttaisi olevan saamelaiseen kulttuuriperintöön kuuluva liesilatomus, luultavasti historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000055677 |
148 |
Rántelnjearit 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
449776.00000000 |
7669408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055677 |
Kuoppajäännös sijaitsee noin 50 metriä Inarijoen itäpuolella törmän päällä, noin 4 metriä jyrkän törmän reunasta. Angelintie kulkee noin 60 metriä siitä itään. Kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa, sen läpimitta on noin neljä metriä ja syvyys noin puoli metriä, ympärillä on 1–1,5 metrin levyinen matala valli. Maaperä on karkeaa hiekkaa ja paikalla kasvaa koivikkoa ja mäntyjä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa näkyi normaali maannos, huuhtoutumiskerros oli paksuudeltaan noin 20 cm. Lähiympäristöä käytiin läpi, mutta muita kuoppia ei havaittu, joten kuoppa ei kuulu pyyntikuoppaketjuun. |
| metsakeskus.1000055679 |
250 |
Paloniemi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302037.45981156 |
6897851.54152928 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055679 |
Paikalla on maastokartan mukaan tervahauta, joka erottuu selkeästi myös LIDAR-aineistossa (5p) heti ko. merkinnän NW-puolella. Haudan halkaisija reunavalleineen on 13-14 m, tervan laskukuoppa N-puolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055681 |
250 |
Paloniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302078.70981156 |
6897320.29152928 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055681 |
Alueella on maastokartan mukaan tervahauta, joka erottuu selkeästi myös LIDAR-aineistossa (5p) 24 m ko. merkinnästä NW (haudan keskelle mitattuna). Rakenteen halkaisija reunavalleineen on 15-16 m, tervan laskukuoppa erottuu haudan W-puolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055682 |
148 |
Gohpibahta |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
448692.00000000 |
7652601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055682 |
Kohde sijaitsee Inarijoen Ylä-Kalkujärven eteläpuolella, Gohpibahdan kohdalla. Törmän päällä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys vajaa metri. Koepistossa todettiin normaali maannos. Muita kuoppia ei noin 70 metrin säteellä kuopasta havaittu. Yksittäisestä kuopasta on vaikea sanoa, onko kyseessä pyyntikuoppa vai jotain muuta tarkoitusta varten tehty kuoppa. Kuopan ajoitus on myös vaikeaa ilman tutkimusta. Maaperä alueella on karkeaa hiekkaa, kasvillisuus lähinnä tuntukoivikkoa. |
| metsakeskus.1000055683 |
148 |
Kuorraskoski |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
448543.00000000 |
7651875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055683 |
Liesilatomus sijaitsee Inarijoen Kuorraskosken (Guorrasguioika) itärannalla, rantatörmän päällä. Latomus erottuu melko huonosti maanpinnalle, koska se on jäkälän ja muun kasvillisuuden peitossa. Latomuksen etelälaidassa näkyy noin 30x15 cm kokoinen kivi ja sen vieressä hieman pienempi. Liesilatomuksen koko on arvioilta 120x60 cm. Viereen tehdystä koepistossa havaittiin pinnassa nokista maata, maaperä on karkeaa hiekkaa. Kysymyksessä vaikuttaisi olevan saamelaiseen kulttuuriperintöön kuuluva liesilatomus, luultavasti historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000055684 |
148 |
Pitkä Peskokoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
447678.00000000 |
7649592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055684 |
Kohde sijaitsee Inarijoen Pitkä Peskokosken itärannalla kumpareiden välisellä tasanteella, hiekkapohjaisella jäkälää kasvavalla mäntykankaalla. Kohteeseen kuuluu 3 pyyntikuoppaa noin 30 metrin välein. Kuopilla on syvyyttä noin metri ja halkaisija noin 4 metriä, kuopissa ei näy mainittavia valleja. Kuoppia ei ollut enempää ainakaan kumpujen välisellä tasanteella noin 50 metriä säteellä löydetyistä kuopista. Etsintää ei ulotettu kauemmas harjanteiden ja kumpujen päälle. |
| metsakeskus.1000055686 |
148 |
Ylä-Peskokoski |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
447583.00000000 |
7649149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055686 |
Kohde sijaitsee Inarijoen Ylä-Peskokosken itärannalla, jyrkän rantatörmän päällä, 7 metriä rantatörmästä. Kuoppa on 2 metriä pitkä, metrin leveä ja metrin syvä. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä ja 20–30 cm korkea valli, lukuun ottamatta kuopan pohjoisreunaa, jossa vallia ei juuri ole havaittavissa. Kuopassa oli normaali maannos, maaperä on melko kivistä. Kuoppa sijaitsee maisemallisesti hienolla paikalla, mutta sen käyttötarkoitusta on vaikea päätellä. |
| metsakeskus.1000055690 |
946 |
Köllotbacken |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
260850.00000000 |
7018085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055690 |
Inv. 2024: Betrbyn kylällä Köllotbacken nimisellä pienellä kallio-/siirtolohkarekumpareella sijaitsevat historiallisen ajan talotontin ja tuulimyllyn paikan jäännökset. Rakennusjäännökset sijaitsevat aivan kylän läpi kulkevan vanhan kylänraitin varrella sen länsipuolella nykyistä seurantaloa vastapäätä. Tontti on metsittynyt ja kasvaa koivua ja kuusta. aluskasvillisuus on hyvin rehevää. Tontilla sijaitsee noin 4x4 metrin kokoinen kivistä ladottu rakennuksen perustus, jonka luoteiskulmassa sijaitsee tulisijan perustus. Rakennuksen perustuksen ympärillä on havaittavissa myös noin 8x8 metrin kokoinen multapenkki. Rakennuksen perustuksesta noin 20 metriä pohjoiseen aivan kylätien varrella sijaitsee kylmämuurattu osin maahan kaivettu noin 6x5 metrin kokoinen kivinavetta (alakohde A). Säilyneiden muurien korkeus on noin 1,5 metriä. Navetan oviaukko suuntautuu itään suoraan kylätielle. Kylätien itäpuolella, nykyisen seurantalon takana mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee vanha tuulimyllyn paikka (alakohde B). Mäki on hyvin kivikkoinen ja sen laki on raivattu tasaiseksi. aukiolle on myös raivattu tieura, joka johtaa nykyisen seurantalon taakse. Mäen laelta aukiolta dokumentoitiin kaksi myllynkiveä. Tuulimyllyn perustusrakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000055691 |
946 |
Vidava |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
269690.00000000 |
7025998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055691 |
Inv. 2024: Oravaisten kirkonkylän eteläpuolella vanhan Kimontien varrella sijaitsevan Talluksen talokeskittymän alueella, Vidavan talon pellolla sijaitseva autioitunut talotontti. Tontilla kasvaa vanhoja mäntyjä ja sitä on käytetty peltokivien keräyspaikkana. Tontilla on havaittavissa vielä ainakin kahden rakennuksen perustukset. Toinen rakennus on tulisijaton pienikokoinen nelikulmainen maa-/kiviperustus. Toinen rakennusjäänne on nähtävissä pätkänä ladottua kivijalkaa. Talotontti on merkitty asuttuna talona vuoden 1905 uusjakokarttaan (Heikkilä 1905a). Vuoden 1845 pitäjänkartalla ja isojakokartalla (Trana 1780) alueelle ei ole merkitty asutusta. |
| metsakeskus.1000055692 |
444 |
Kärkelänkosken vesivoimala |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27009 |
312529.00000000 |
6685306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055692 |
Kärkelänkoski on osa Kärkelän ruukkiyhdyskunnan kulttuuriympäristöä, joka sijaitsee Lohjan
lounaisosassa Karjalohjalla, Kärkelän kylän kaakkoispuolella. Kohteeseen sisältyy 1900-luvulla rakennettuja vesivoimarakenteita.
Pääkohde sijaitsee 155 m silta-patorakenteelta länteen. Kyseessä on vuonna 1922 rakennetun
vesivoimalaitoksen Kärkelänkosken alajuoksulla sijaitseva vaaleankeltainen tiilirakennus, ja
kyljessä kiinni oleva kivinen torni, johon on johtanut betonijalkainen juoksutusputki. |
| metsakeskus.1000055693 |
444 |
Kärkelänkosken sahakylä |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
312697.00000000 |
6685220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055693 |
Kärkelänkosken sahakylä on osa Kärkelän ruukkiyhdyskunnan kulttuuriympäristöä, joka sijaitsee
Lohjan lounaisosassa Karjalohjalla, Kärkelän kylän kaakkoispuolella.
Kärkelänkosken sahakylä käsittää Kärkelänkosken eteläpuoleisessa metsikössä sijaitsevia
kivijalkoja ja kellarirakenteita. Rakenteet liittyvät Kärkelänkosken historiallisen vesisahan
työntekijöiden asutukseen.
Pääkohde sijaitsee metsäalueella, vuoden 1912 sahan kaakkoispuolella. Sillalle johtavasta tiestä 15 m etelään. Kyseessä on n. 5 x 5 m kokoinen kivijalka, jossa on kiviä kolmessa kerroksessa. |
| metsakeskus.1000055695 |
584 |
Kortepohjankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385132.00000000 |
7003489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055695 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 17,5 km kaakkoon. Paikalla on tervahauta, halssi etelään, halkaisija 22 m. Haudan länsireunalta 26 m länteen on kuoppa 2,5 x 1,5 x 0,4 m jonka itäkupeessa on kiukaan raunio, 2 x 2 x 0.5 m (alakohde) |
| metsakeskus.1000055696 |
584 |
Kortepohjankangas pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385142.00000000 |
7004090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055696 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 17,5 km kaakkoon. Paikalla on tervahauta 5p lidaraineiston perusteella. Selkeä. Halssi länteen. Halkaisija 12 m. Paikkaa ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055697 |
584 |
Haarukkalammen koillispuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384664.00000000 |
7004366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055697 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 16,7 km kaakkoon. Paikalla on tervahauta, halssi itään, halkaisija 22 m. Vesakossa ja nuoressa metsässä. |
| metsakeskus.1000055698 |
584 |
Kortepohjankangas lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384724.00000000 |
7003304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055698 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 17,2 km kaakkoon. Paikalla on ehjä, laakeavallinen tervahauta, halkaisija 17 m, halssi etelään. |
| metsakeskus.1000055699 |
584 |
Kotinevan koillispuoli |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383494.00000000 |
7003513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055699 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 16,1 km kaakkoon. Paikalla on 5 p lidaraineiston perusteella tervahauta, halssi etelään, halkaisija 22 m. Paikkaa ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055700 |
584 |
Telakkoneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383582.00000000 |
7004763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055700 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 15,5 km kaakkoon. Paikalla on laakea, maljamainen tervahauta, halkaisija 16 m, halssi itään. |
| metsakeskus.1000055701 |
584 |
Porraskorpi itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382451.00000000 |
7005356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055701 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 14,2 km kaakkoon. Kumpulantien länsikupeessa on tervahauta, jonka itäreunalle on työnnetty kiviä tieltä, keskuskuoppa on osin täytetty ilmeisesti tieltä pusketulla maalla ja roskalla. Hauta on siis osin melko pahasti vaurioitunut. Halkaisija 22 m, halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055702 |
584 |
Porraskorpi länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381897.00000000 |
7005423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055702 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 13,7 km kaakkoon. Paikalla on pieni, kaunis tervahauta, halssi etelään, halkaisija 12 m. |
| metsakeskus.1000055703 |
584 |
Loukkukankaan eteläpuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381074.00000000 |
7005240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055703 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 13,1 km kaakkoon. Paikalla on hieno tervahauta, halssi kaakkoon, halkaisija 16 m. Tervahaudassa ketunpesä. |
| metsakeskus.1000055704 |
584 |
Mäkelän lounaispuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378376.00000000 |
7004759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055704 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 11,2 km kaakkoon. Paikalla on tervahauta, halssi etelää, halkaisija 16 m. Nuorta metsää, varpujen peitossa. |
| metsakeskus.1000055705 |
584 |
Hautala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377021.00000000 |
7005128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055705 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 10,0 km kaakkoon. Paikalla on leveävallinen tervahauta, halssi etelään halkaisija 14 m. Metsätien kupeessa, valli tien reunalla. |
| metsakeskus.1000055706 |
584 |
Hautasuon eteläpuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377575.00000000 |
7005018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055706 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 10,5 km kaakkoon. Paikalla on leveävallinen ja syväkuoppainen tervahauta, halssi itään, halkaisija 22 m. |
| metsakeskus.1000055707 |
785 |
Säräisniemi länsi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488896.00000000 |
7147139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055707 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja 5p-laserkeilausaineostossa selvästi erottuva tervahauta. |
| metsakeskus.1000055708 |
584 |
Nurkkakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372083.00000000 |
7003948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055708 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 8,5 km etelään. Paikalla on 5 p lidaraineiston perusteella iso tervahauta, halssi lounaaseen, halkaisija 25 m. Paikka ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055709 |
584 |
Riitahaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367722.00000000 |
7002820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055709 |
Paikka sijaitsee Perhon kirkosta 9,6 km etelään. Paikalla on pieni kaunis tervahauta, halssi lounaaseen, halkaisija 9 m. |
| metsakeskus.1000055710 |
936 |
Ilmarisenhauta 2 |
10001 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
327238.00000000 |
6922441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055710 |
Susikallion pohjoispuolella, Räätälinnevan länsipuolella lidar-kuvassa havaittavissa noin 12 uutta mahdollista pyyntikuoppaa Ilmarisenhaudan pyyntikuoppaketjuun. Vaatii kenttätarkastuksen. |
| metsakeskus.1000055711 |
936 |
Ilmarisenhauta 3 |
10001 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
326954.00000000 |
6923633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055711 |
Kukkolammen itäpuolella, noin 450 m pohjoiskoilliseen Ilmarisenhaudan pyyntikuoppa-alueesta sijaitsee noin 7 uutta lidar-aineistosta havaittua mahdollista pyyntikuoppaa. Vaatii kenttätarkastuksen. |
| metsakeskus.1000055712 |
936 |
Kukkolampi |
10001 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
326714.00000000 |
6924143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055712 |
Kukkolammen ja Autionselän välisellä kankaalla, 900 metriä pohjoiseen Ilmarisenhaudan pyyntikuoppaketjusta sijaitsee noin 5 lidar-aineistossa havaittua mahdollista pyyntikuoppaa. Vaatii kenttätarkastusta. |
| metsakeskus.1000055715 |
753 |
Träsklandet |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27000 |
400647.00000000 |
6666385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055715 |
Sijaintipaikka on Sipoon saaristossa Eestiluodon länsipuolella olevan Träsklandet-saaren länsiosan rannan tuntumassa matalassa vedessä.
Teräsrunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä ja leveys noin 4 metriä. Aluksessa on ollut kansi, mutta se on romahtanut. Perän laidat ovat vielä muodossaan ja peräsin on paikallaan. Perä on noin kolmen metrin syvyydessä. Runko on kohtisuorassa rantaa kohti siten, että keula osoittaa rantaan. Keularakenteet ovat rantaviivalla.
Hylky löytyi vapaasukelluksella kesällä 2024. Hylky oli tuolloin vahvasti levän peitossa. |
| metsakeskus.1000055717 |
441 |
Tynkäniemi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527363.00000000 |
6759235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055717 |
Lasekeilausaineiston perusteella kohdalla on halkaisjialtaan n 10 m tervahaudan jäännös, jossa halssi etelään. Tervahaudan koillispuolella on kaksi pienempää kuoppaa, samoin tervahaudasta n 50 m etelään.
Kohdetta ei ole maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000055718 |
441 |
Tynkäniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527298.00000000 |
6759239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055718 |
Laserkeilausaineiston perusteella kohdalla on mahdollinen tervahaudan jäännös, halkaisijaltaan n 9 metriä. Länsi- ja luoteispuolella on myös pienempiä kuoppajäännöksiä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055719 |
441 |
Heikinlahti 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
530787.00000000 |
6761356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055719 |
Taisteluhauta, pituudeltaan n 150 m, kulkee mäen yli luoteesta kaakkoon. Torjuntasuunta lounaaseen.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000055720 |
441 |
Terveenniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
530937.00000000 |
6761106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055720 |
Puolustusvarustus harjanteella ja niemen eteläkärjessä. Osittain mökkitien runtelema.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000055721 |
697 |
Lumipuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559354.00000000 |
7165317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055721 |
Tervahauta, halkaisija 13 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055722 |
697 |
Lumikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559590.00000000 |
7164754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055722 |
Tervahauta, halkaisija 20 m. Halssi osoittaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000055723 |
697 |
Välisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557645.00000000 |
7165101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055723 |
Tervahauta, lähes täysin metsänaurauksen tuhoama. Halkaisija on ollut arviolta 12 – 16 m. Halssi osoittaa kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055725 |
697 |
Maanselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557808.00000000 |
7164235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055725 |
Tervahauta, muodoltaan soikeahko, n. 13 x 17 m. |
| metsakeskus.1000055726 |
697 |
Isolehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557709.00000000 |
7163529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055726 |
Tervahauta, halkaisija 11 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055727 |
697 |
Möykkysenjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556739.00000000 |
7160568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055727 |
Tervahauta, halkaisija 15 m. Halssi osoittaa kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055728 |
697 |
Kukkarovaara koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556407.00000000 |
7159290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055728 |
Tervahauta, halkaisija 18 m. Halssi osoittaa länteen. |
| metsakeskus.1000055730 |
538 |
Nummi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
230715.00000000 |
6728146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055730 |
Nummi on ollut asukasluvultaan Nousiaisten suurin kylä. Ensimmäisen kerran se mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1380, ja kylän taloista on mainintoja 1400-luvulta. Kylässä oli taloja 18 vuonna 1556, 13 vuonna 1721 ja 17 vuonna 1809. Kylän vanhaa rakennuskantaa tuhoutui tulipalossa vuonna 1878.
Kylän keskeisen sijainnin sekä lähipelloilta tehtyjen metallinetsinlöytöjen perusteella kylätontin alueella tai sen yhteydessä on hyvin suurella todennäköisyydellä sijainnut kiinteitä muinaisjäännöksiä. Anttilan tilalta on kerrottu 1930-luvulla löytyneen hautoja. Vuonna 2002 tehdyssä inventoinnissa ei kuitenkaan tehty havaintoja kalmistosta tai muusta muinaisjäännöksestä, jonka epäiltiin johtuneen alueen pitkään jatkuneesta ja tiiviistä asutuksesta. Kovin kattavaa maahan kajoavaa tutkimusta alueella ei kuitenkaan toistaiseksi ole tehty. |
| metsakeskus.1000055731 |
538 |
Sontamala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
231679.00000000 |
6728867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055731 |
Sontamala mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1405. Vuonna 1540 kylässä oli 16 taloa, ja 1700-luvulla lopulla taloja oli 11. Kylätontilla on edelleen tiivis ryhmäkyläasutus ja vanhaa rakennuskantaa, mutta myös uudisrakennuksia. |
| metsakeskus.1000055732 |
697 |
Kuoppasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556529.00000000 |
7158751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055732 |
Tervahauta, halkaisija 11 m. Halssi osoittaa itään. |
| metsakeskus.1000055733 |
697 |
Kyntöpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555561.00000000 |
7158328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055733 |
Tervahauta, halkaisija 17 m. Halssi osoittaa luoteeseen. |
| metsakeskus.1000055734 |
697 |
Pohjoissuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554077.00000000 |
7160678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055734 |
Tervahauta, halkaisija 16 m. Halssi osoittaa pohjoiskoilliseen. Tervahauta on metsäautotien lenkin keskellä. Suurimmaksi osaksi se on hyvin säilynyt, reunaosat ovat osin tienteossa pusketun maan peitossa. |
| metsakeskus.1000055735 |
697 |
Hermikki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554235.00000000 |
7160083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055735 |
Tervahauta. Halkaisija 16 m. Halssi osoittaa länteen. |
| metsakeskus.1000055736 |
697 |
Matara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561529.00000000 |
7162236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055736 |
Tervahauta, halkaisija 16 m. Halssi osoittaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000055737 |
564 |
Navettakangas pohjoinen |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
438458.00000000 |
7234944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055737 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva mahdollinen asumuspainanne. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055738 |
564 |
Liippaankanava etelä |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
438465.00000000 |
7235227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055738 |
5p laserkeilausaineistossa erottuvat kolme mahdollista asumuspainannetta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055739 |
697 |
Matarakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562692.00000000 |
7161855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055739 |
Tervahauta, halkaisija n. 9 m. Halssi osoittaa lounaaseen. Metsäkoneura on särkenyt hautaa. |
| metsakeskus.1000055740 |
697 |
Kivilehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553208.00000000 |
7163673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055740 |
Tervahauta, halkaisija 14 m. |
| metsakeskus.1000055741 |
697 |
Pyöreösuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553796.00000000 |
7163450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055741 |
Tervahauta. Halkaisija 10 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055742 |
697 |
Löyhkösensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554365.00000000 |
7163223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055742 |
Tervahauta. Halkaisija 12 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055744 |
697 |
Kettusärkät |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555361.00000000 |
7162320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055744 |
Tervahauta, halkaisija 13 m. Halssi osoittaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000055745 |
697 |
Möykkysenjoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556136.00000000 |
7161905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055745 |
Tervahauta. Halkaisija 10 m. |
| metsakeskus.1000055746 |
697 |
Kallokorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558342.00000000 |
7165831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055746 |
Tervahauta. Halkaisija 11 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055747 |
697 |
Leppäpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
560140.00000000 |
7163308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055747 |
Tervahauta. Halkaisija 17 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055748 |
697 |
Tyräpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551759.00000000 |
7162553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055748 |
Tervahauta, halkaisija 11 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055749 |
697 |
Päivärinta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553230.00000000 |
7159323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055749 |
Tervahauta, halkaisija 11 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055750 |
697 |
Hermikkisuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553380.00000000 |
7159495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055750 |
Tervahauta, halkaisija 12 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055751 |
697 |
Roveloaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555485.00000000 |
7160653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055751 |
Tervahauta, halkaisija 12. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055752 |
697 |
Roveloaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555408.00000000 |
7160705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055752 |
Tervahauta, halkaisija 14 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055753 |
697 |
Isolehto 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557977.00000000 |
7162470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055753 |
Tervahauta. Halkaisija 12 m. Halssi osoittaa etelään. |
| metsakeskus.1000055754 |
697 |
Hermikkisuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553523.00000000 |
7159452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055754 |
Tervahauta, halkaisija 15 m. Halssi osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055755 |
697 |
Hermikkisuo 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553614.00000000 |
7159496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055755 |
Halkaisija 14 m. Halssi osoittaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000055756 |
697 |
Rinne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554743.00000000 |
7159024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055756 |
Tervahauta. Halkaisija 12 m. Halssi osoittaa etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000055757 |
697 |
Pikku-Kuusela |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553751.00000000 |
7160275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055757 |
Tervahauta, halkaisija 11 m. Halssi osoittaa etelään. |
| metsakeskus.1000055758 |
946 |
Stenmark 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
269820.00000000 |
7025604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055758 |
Inv. 2024: Oravaisten kirkonkylän eteläpuolella vanhan Kimontien varrella sijaitsevan Talluksen talokeskittymän alueella sijaitseva autioitunut talotontti. Tontti sijaitsee aivan Kimontien tuntumassa sen pohjoispuolella. Tontilla kasvaa nuorta kuusimetsää ja aluskasvillisuus on sammalta ja varpukasvustoa. Tontilta dokumentoitiin noin 6x8 metrin kokoinen rakennuksen yksinkertainen kivijalka, jonka keskellä sijaitsee kellarikuoppa ja tulisijan perustus. Tontin aluetta on selvästi raivattu kivistä. Noin 15 metriä rakennuksen perustuksista luoteeseen sijaitsee syväluonnonkivistäkylmämuurattu kaivo (alakohde A). Kaivon halkaisija on noin 2 metriä. Kaivolla on syvyyttä ainakin 5 metriä ja siinä oli edelleen vettä. Kaivo on joskus katettu hirsillä, mutta hirret ovat jo täysin lahonneet jättäen kaivon auki. Tontin Pohjoissivulla kulkee massiivinen kiviaita (alakohde B), joka rajaa tontin pohjoispuolella olevasta edelleen asuinkäytössä olevasta talotontista. Kiviaidan pituus on noin 90 metriä, leveys noin 3 metriä ja korkeus keskimäärin 70 senttimetriä. Kiviaita on merkitty vuoden 1905 uusjakokarttaan (Heikkilä 1905a), mutta tontin alueelle ei ole merkitty asutusta tai muita ihmisen toiminnan merkkejä vuoden 1845 pitäjänkartalle eikä vuoden 1753 isojako-kartalle (Wislander 1953). |
| metsakeskus.1000055759 |
697 |
Yhteinenaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558522.00000000 |
7162129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055759 |
Tervahauta, halkaisija 10 m. Halssi osoittaa kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055760 |
697 |
Mularisaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552098.00000000 |
7161300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055760 |
Kaksi tervahautaa. Eteläisempi läpimitta n. 12 m (tervahauta 1), pohjoisempi läpimitta n. 7 m (tervahauta 2). Molempien halssit osoittavat länteen.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000055761 |
697 |
Kuoppasuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556482.00000000 |
7158728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055761 |
Tervahauta. Halkaisija 13 m. Halssi osoittaa kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055762 |
946 |
Stenmark 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
269910.00000000 |
7025540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055762 |
Inv. 2024: Oravaisten kirkonkylän eteläpuolella vanhan Kimontien varrella sijaitsevan Talluksen talokeskittymän alueella sijaitseva autioitunut talotontti. Tontti sijaitsee aivan Kimontien tuntumassa sen pohjoispuolella Kohteesta Stenmark 1 (1000055758) noin 100 metriä kaakkoon. Tontti sijaitsee kivikkoisella mäntyä kasvavalla kohoumalla. Alue on alkanut jo hieman vesakoitua. Tontin alue on pääosin avohakattu. Aluskasvillisuus on sammalta ja heinäkasveja. Tontin piha-alueet on raivattu kivikkoiseen maaperään. Tontilta dokumentoitiin noin 6x7 metrin kokoinen rakennuksen perustus, joka on osin ladottua kivijalkaa ja osin suoraan luontaisen kallion/siirtolohkareen päällä. Perustusten sisäpuolella sijaitsee noin 5x5 metrin kokoinen ja metrin syvyinen rakennuksen alainen kivistä ladottu kellarikuoppa, sekä sen koilliskulmassa siihen liittyvä tulisijan perustus. Rakennuksen perustusten länsipäädystä on havaittavissa vanha tieliittymän pohja, joka johtaa Kimontielle. Liittymä on muusta maastosta hieman koholla oleva alue, jonka molemmilla sivuilla on matalat kaivetut ojat. Tontin keskellä sijaitsee suurehko siirtolohkare, jonka itäsivua on hyödynnetty lohkareen kupeeseen rakennetun kylmämuuratun kivinavetan (alakohde A) seinänä. Navetta on mitoiltaan noin 6x6 metriä ja sisäpuolen seinäkorkeus noin 2 metriä. Oviaukko suuntautuu pohjoiseen. Rakennusjäänne on hyvin säilynyt. Myös saman siirtolohkareen eteläsivulle on rakennettu pienempi kivistä ladottu talousrakennus. Rakenteen koko on noin 4x3 metriä ja säilyneen seinämän korkeus noin 80 senttimetriä. Rakennuksen oviaukko suuntautuu länteen. Tontin alueelta dokumentoitiin kaksi kiviaitaa. Pienempi aita (alakohde B) on rakennettu tontin kaakkoissivulle Kimontien tuntumaan koilis-lounais-suuntainen aita rajaa tonttimaan metsämaasta. Kiviaita on noin 20 metriä pitkä ja muilta mitoiltaan varsin vaatimaton. Toinen massiivisempi kiviaita (alakohde C) sijaitsee tontin koillispuolella ja rajaa tonttiin liittyneet raivatut peltomaat metsämaasta. Aidan pituus on noin 60 metriä ja leveyttä sillä on jopa 4 metriä ja korkeutta keskimäärin noin metri. Suurempi kiviaita on merkitty myös vuoden 1905 uusjakokarttaan (Heikkilä 1905a). Tontti on kokonaisuutena varsin hyvin säilynyt. Tontti on merkitty asuttuna samaiseen uusjakokarttaan, mutta tontin alueelle ei ole mer-kitty asutusta tai muita ihmisen toiminnan merkkejä vuoden 1845 pitäjänkartalle eikä vuoden 1753 isojakokartalle (Wislander 1953). |
| metsakeskus.1000055763 |
697 |
Kirvesaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556934.00000000 |
7159896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055763 |
Kaksi tervahautaa. Eteläisempi (tervahauta 1) halkaisijaltaan 21 m, pohjoisempi (tervahauta 2), halkaisijaltaan 15 m. Sijaitsevat alle 10 m etäisyydellä toisistaan. Molempien halssit osoittavat itään.
ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055764 |
697 |
Kintunmutka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556519.00000000 |
7161474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055764 |
Tervahauta. Halkaisija 18 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055765 |
697 |
Tikkasenpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555268.00000000 |
7163913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055765 |
Tervahauta, halkaisija 15 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055766 |
697 |
Merjansuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556744.00000000 |
7162654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055766 |
Tervahauta. Halkaisija 17 m. Halssi osoittaa lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055767 |
946 |
Lillsvede |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
271161.00000000 |
7020394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055767 |
Inv. 2024: Kimon ruukinkylällä Kukkusintien varrella tien länsipuolella sijaitseva autioitunut talotontti. Tontti on metsittynyt ja sillä kasvaa vitikkoa, koivua ja kuusta. Aluskasvillisuus on pääosin heinäkasveja. Tontti on raivattu tien varteen hyvin kivikkoiseen rinteeseen. Tontilla sijaitsee suurehkon asuinrakennuksen perustusten jäännökset. Massiivinen tulisijan perustus on rakennettu lohkokivistä. Tonttia on merkitty asuttuna talona vuoden 1905 uusjakokartalle (Heikkilä 1905b), mutta sitä ei ole merkitty 1845 pitäjänkartalle eikä vuoden 1751 isojakokartalle (Wislander 1953a). |
| metsakeskus.1000055768 |
179 |
Autiojoki saari |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
430147.00000000 |
6918942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055768 |
Luonetjärven säännöstelypadon alavirran puolella sijaitsee rakennusten kiviperustuksia ja raunioitunut betonirakenne. Keski-Suomen museo on määritellyt rakenteet paikallisesti merkittäviksi muiksi kulttuuriperintökohteiksi ja ne otetaan huomioon aluetta koskevissa hankkeissa. |
| metsakeskus.1000055769 |
69 |
Kokkokalliot |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429395.00000000 |
7071495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055769 |
Laserkeilausaineistosta tunnistettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000055770 |
697 |
Kukkaro |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
556605.00000000 |
7159007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055770 |
Paikalla on uunin jäännös, jossa kiviä ja tiiliä. Halkaisija n. 3 m, korkeus n. 1 m. Paikalle on merkitty talo 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055771 |
697 |
Kinnusenautio |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27008 |
554018.00000000 |
7158934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055771 |
Paikalla on vuoden – parin ikäinen paloaukio. Alueella todettiin 18 kpl raivausröykkiöitä ja yksi kaivon jäännös. Alueella on sijainnut torppa 1800-luvulla.
Kaivo on kooltaan 1,5 x 1 x 0.5 metriä
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000055771 |
697 |
Kinnusenautio |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27008 |
554018.00000000 |
7158934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055771 |
Paikalla on vuoden – parin ikäinen paloaukio. Alueella todettiin 18 kpl raivausröykkiöitä ja yksi kaivon jäännös. Alueella on sijainnut torppa 1800-luvulla.
Kaivo on kooltaan 1,5 x 1 x 0.5 metriä
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000055772 |
697 |
Kataja |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27008 |
553400.00000000 |
7160488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055772 |
Uunin jäännös. Halkaisija n. 2-2,5 m, korkeus n. 1 m. Ilmeisesti pelkistä kivistä koottu. Uunin päälle on kasattu pari 1900-luvun maatalouskonetta.
Alueelle on 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan merkitty asutusta. Asutus on jatkunut peruskarttojen perusteella 1900-luvun jälkipuoliskolle. Kyseinen uunin jäännös on syrjässä selvästi nuoremmista asutusjäännöksistä ja se on niitä maatuneempi, joten sen voidaan olettaa liittyvän 1800-luvun asutusvaiheeseen. Siksi se on määritelty mahdolliseksi muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000055773 |
697 |
Runsukkosuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559114.00000000 |
7168120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055773 |
Inventointi 2024: Paikalla on laserkeilausaineiston perusteella tervahauta. Vaikka paikka on melko lyhyen matkan päässä lähimmästä tiestä, todettiin sen saavuttaminen maastotöissä kahteen eri kertaan työturvallisuuden kannalta liian vaaralliseksi vaikean maaston takia. Kohdetta ei siis ole tarkastettu, joten se on statukseltaan mahdollinen muinaisjäännös.
Mahdollinen tervahauta. Tarkastettava |
| metsakeskus.1000055774 |
285 |
Kortemurronsuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
496411.00000000 |
6717844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055774 |
Pohja-alaltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 7 m hiilimiilu. Kohde muistuttaa tervahautaa, mutta siinä ei ole halssia, eikä selkeitä valleja. Rakenteen korkeus on noin 0,6 m. Rakennetta ympäröi oja. Kairauksessa todettiin hiilikerros, joka ulottuu noin 30 cm syvyyteen rakenteen pinnasta. Kohde sijaitsee voimajohtolinjan alla, noin 5 m länteen metsäautotiestä. |
| metsakeskus.1000055775 |
285 |
Aittariutat 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495821.00000000 |
6717780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055775 |
Halkaisijaltaan noin 13 metriä leveä tervahauta, jota ympäröi oja. Pyöreä hauta kohoaa
ympäröivästä maastosta noin metrin korkeuteen. Kairauksessa havaittiin yli 40 cm syvyyteen
hiiliä. Hautaa ympäröi noin metrin levyinen oja. Oja mukaan luettuna rakenteen
kokonaishalkaisija on noin 20 metriä. Paikalla maasto laskee idän suuntaan. Länsipuolella on
metsäautotie. Paikalla kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000055776 |
285 |
Aittariutat 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
495784.00000000 |
6717818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055776 |
Paikalla on pyöreä halkaisijaltaan noin 12 metrinen hiilihauta. Kohdetta ympäröi noin 0,2 metriä
syvä oja. Hauta kohoaa vajaan metrin korkeuteen ympäristöstään. Kohde sijaitsee
voimajohtolinjan alapuolella. |
| metsakeskus.1000055777 |
285 |
Aittariutat 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
495677.00000000 |
6717861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055777 |
Paikalla on pyöreä halkaisijaltaan noin 9 metrinen hiilihauta. Kohdetta ympäröi noin 0,2 metriä
syvä oja. Hauta kohoaa noin 0,3 metrin korkeuteen ympäristöstään. Kohde sijaitsee
voimajohtolinjan alapuolella. Paikalla kasvaa katajia. |
| metsakeskus.1000055778 |
290 |
Lähteelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
620969.00000000 |
7119970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055778 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,2 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055779 |
935 |
Katajaluoto 1 |
10001 |
12002 |
13218 |
11006 |
27000 |
541155.00000000 |
6710212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055779 |
Katajaluodon eteläisemmässä niemekkeessä on nähty vinoristejä (Raunio 1965, s. 32). Lisäksi paikallisen tarinan mukaan (inventoinnin 2024 yhteydessä kuultu) on saarelle kesämökkiä 1970 -luvulla rakennettaessa tavattu sen perustuksia kaivettaessa luurankoja.
Inventoinnissa 2024 kohde tarkastettiin, jolloin mökin ympäristöön tehtiin kairauksia maakairalla. Maaperä mökin ympäristössä on hiekkaa. Ympäristöä havainnoitiin koko saaren alueelta, mutta mitään selkeästi hautauksiin viittaavaa ei havaittu. On mahdollista, että saarella edelleen on koskemattomia hautauksia, sillä perimätiedot saaren sijaitsevista/sijainneista haudoista vaikuttavat luotettavilta. |
| metsakeskus.1000055780 |
935 |
Spitaali |
10001 |
12002 |
13218 |
11006 |
27000 |
540038.00000000 |
6715669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055780 |
Saaressa on paikallisten tietojen mukaan ollut hautoja. Raunion mukaan "Eerik Lautamies on kertonut saarta käytetyn louhostyömaiden hautausmaana" (Raunio 1965, s.35).
Kohde tarkastettiin inventoinnin 2024 yhteydessä. Saari on matala ja sen ranta ruovikkoinen. Saaressa on vanhoja kala/verkkomajoja, joiden sisällä näytti olevan mm. puusta tehtyjä rysiä. Osa majoista oli katottomia ja lahoamassa, osa vielä ihan hyvässä kunnossa. Saaren edustalla, joen suussa, on ollut perinteinen lahnan rysäkalastuspaikka. Saari tarkastettiin läpikotaisin ja tehtiin kairauksia maakairalla, mutta mitään selkeää hautauksiin viittaavaa ei löydetty.
Koska saareen kuitenkin liittyy vahva perimätieto hautauksista, jotka liittyisivät alueen louhoksiin, on pidettävä mahdollisena, että saaressa voisi hautauksia olla. |
| metsakeskus.1000055781 |
791 |
Haankangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
432146.00000000 |
7129050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055781 |
5p Laserkeilausaineistossa erottuva rakenne. Kyseessä on joko pieni tervahauta tai kellari. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055782 |
205 |
Koivikonniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527803.00000000 |
7128699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055782 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 19,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055783 |
205 |
Koivikonniemi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527822.00000000 |
7128723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055783 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055784 |
946 |
Präst |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271015.00000000 |
7024125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055784 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Präst on hävinnyt, asuttu talo vieressä. Tunnus A isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055785 |
946 |
Staffans |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271025.00000000 |
7023977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055785 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Staffans on asuttu. Tunnus B isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055786 |
946 |
Kyras |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
270984.00000000 |
7023830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055786 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Kyras on asuttu. Tunnus C isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055787 |
946 |
Knuts |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
270967.00000000 |
7023585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055787 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Knuts on asuttu. Tunnus D isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055788 |
946 |
Mattus |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271124.00000000 |
7023024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055788 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Mattus on asuttu. Tunnus E isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055789 |
946 |
Jacobs |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271162.00000000 |
7022628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055789 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Jacobs on asuttu. Tunnus F isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055790 |
946 |
Gammelgård |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271133.00000000 |
7022039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055790 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Gammelgård on asuttu. Tunnus G isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055791 |
946 |
Perus |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
271393.00000000 |
7021453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055791 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Perus on asuttu. Tunnus "Soldat Torp" isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055792 |
946 |
Roukus |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271446.00000000 |
7020835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055792 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Roukus on asuttu. Tunnus M isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055793 |
218 |
Roukus |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271437.00000000 |
7020791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055793 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Roukus on hävinnyt, asuttu talo vieressä. Tunnus M isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055794 |
946 |
Risbacka 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
271376.00000000 |
7020682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055794 |
Inv. 2024: Vuoden 1753 isojakokartalla (Wislander 1953a; 1953b) esiintyvät talot ja torpat on esitetty asemoituihin isojakokarttoihin perustuvana pistetietona. Ne ovat joko täysin hävinneet maisemasta, tai talotontit ovat edelleen asuttuja, joten niiden sijaintia ei ole pystytty tarkkaan määrittelemään, eikä niillä ole jäljellä maan pinnalle näkyviä jäännöksiä.
Kohde Risbacka 1 on asuttu. Tunnus "Soldat Torp" isojakokartalla ja/tai jakokirjoissa (Wislander 1753a; 1753b; 1774). |
| metsakeskus.1000055795 |
935 |
Katajaluoto 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
541225.00000000 |
6710322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055795 |
Pienialainen louhos sijaitsee rannan tuntumassa Katajaluodon koillisosassa. Avolouhoksen länsipuolella niittymäisellä alueella on yksi rakennuksen perustus, joka koostuu kivistä ja maasta. Louhos liittynee alueen muuhun tunnettuun louhostoimintaan noin vuosien 1700-1900 väliselle ajalle. Rakennuksen perustus voi olla saman aikainen. Kohde löytyi saaren eteläosan mahdollisen hautapaikan tarkastuksessa (Katajaluoto 1). |
| metsakeskus.1000055796 |
732 |
Savilampi 4 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
596219.00000000 |
7369777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055796 |
Autiotuvasta n. 65 m pohjoiseen Oulangankanjonin päiväreitin itäpuolella pääosin kuusta kasvavassa metsikössä on pieni n. 4 x 4 m kämpän jäännös. Se ilmenee turvettuneen vallin ympäröimänä nelikulmaisena kuoppana, jolla on syvyyttä enintään 1 m. Tulisijaa ei varmuudella paikallisteta. Hirret ovat turvettuneita eikä salvoksia näkyvillä. Jäljellä lienee 1 maatunut hirsikerta. Ajoitus lienee 1900-luvun alkupuoli kohteen maatuneisuuden perusteella. |
| metsakeskus.1000055798 |
854 |
Kokkolaki |
10007 |
12018 |
13000 |
11006 |
27009 |
372570.00000000 |
7387246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055798 |
Pellon Niemivaaran Struven mittauspisteen lähellä on kolmiomittaustornin jäänteet. Vuonna 2023 tornin jäänteet ovat romahtaneet maahan. Puuosat ovat osin lahonneet ja osin kelottuneet. |
| metsakeskus.1000055799 |
845 |
Vuolukka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
400889.00000000 |
7332027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055799 |
Pitäjäkartaston 1843 mukaan paikalla on ollut Vuolukka niminen tila. Kohde sijoittuu nykyisen taajaman alueella uimarannan kupeeseen. |
| metsakeskus.1000055800 |
407 |
Pyörviikki 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
454694.00000000 |
6729969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055800 |
Lapinjärven ja Orimattilan nykyisellä rajalla. Raja kulkee metsässä Vaivalankylän ja Virmajoen välissä. Maasto on tiheää ja vaikeakulkuista metsää. Paikalla havaittiin pieni rajakivi, johon on kaiverrettu numero 9. Se on myös kiinteistörajan kulma. Rajakiven koillispuolella on viisarikivet. |
| metsakeskus.1000055801 |
407 |
Pyörviikki 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
455006.00000000 |
6730163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055801 |
Nykyiselä Lapinjärven ja Orimattilan rajalla. Raja kulkee metsässä Vaivalankylän ja Virmajoen välissä. Maasto on tiheää ja vaikeakulkuista metsää. Paikalla havaittiin pieni rajakivi ja viisarikiviä rajakiven lounaispuolella. Rajakivi on myös nykyinen kiinteistöraja.
Pyörviikki 2 on noin 350 metriä koilliseen Pyörviikki 1 rajakivestä. |
| metsakeskus.1000055802 |
845 |
Jurva |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
400872.00000000 |
7331109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055802 |
Pitäjänkartastossa vuodelta 1843 on kohdalla Jurva niminen tila. |
| metsakeskus.1000055803 |
407 |
Råbergsliders rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
458491.00000000 |
6719921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055803 |
Rajapaikka on Råkärrsbergetin kaakkoispuolella kivisessä tiheässä sekametsässä, Kauravainiontie on idässä alle 600 m päässä.
Rajamerkki on kallion päälle rakennettu 3 x 2 m kokoinen suuri latomus, jossa kiviä on useassa kerroksessa, korkeammalta sivultaan yli 1 m korkea, keskellä on pystykivi rajapyykkinä.
Pohjoiseen (P: 6719929 I: 458490) ja koilliseen (P: 6719923 I: 458495) on kaksi pienempää latomusta, jotka osoittavat kylien rajoja.
Rajamerkit ovat Lapinjärven Kirkonkylän, Lindkosken ja Heikinkylän rajalla. Iso rajamerkki on Kirkonkylä/Lindkoski kartalla vuodelta 1749 nimetty”Råbergsliders rå” |
| metsakeskus.1000055804 |
749 |
Lassilan ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531464.00000000 |
6999836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055804 |
Paikalla on rantaan laskeva peltoniemeke, joka viettää pohjoiseen-länteen ja lounaaseen. Maaperä on hiekka. Peltoharjanteen laelta muutama metri pellon itäreunasta löytyi saviastian pala, kulunut ja pyöristynyt, mutta niin tunnistettava että se vaikuttaa Pöljän keramiikalta (asbestisekotteinen). Pelto oli kylvetty ja kuiva ja pölyävä, joten havaintomahdollisuudet eivät olleet parhaat mahdolliset. Saviastian pala viittaa kuitenkin kivikautiseen asuinpaikkaan. Sellaiselle paikka on kaikin puolin sopiva. Sen itäpuolella on muutaman metrin syvä tie- ja rataleikkaus.
Osin radan alla harjanteen koillispuolella on ollut Lassilan talo 1700-1800 luvuilla. Sen mailta, pelloista tiedetään löytynee useita kiviesineitä. Osa niistä liittynee tähän asuinpaikkaan. Asuinpaikasta on ilmeisesti jäljellä vain osa pellossa ja huomattava osa lienee tuhoutunut rataa tehtäessä. Pelto on ollut viljelyksessä ainakin 1700 luvulta lähtien, joten on mahdollista, että kovinkaan paljoa asuinpaikasta ei ole pehmeän maan kyntökerroksen alla ole säilynyt.
Asuinpaikka on rajattu topografian ja maaperän perusteella, löytökohta keskiössä. |
| metsakeskus.1000055809 |
578 |
Hukkalanjoki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534829.00000000 |
7151436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055809 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Halkaisija noin 13 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055810 |
710 |
Andersbergsmossen |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
327111.00000000 |
6672382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055810 |
Hiilimiilu. Kohde on tunnistettu Lidar-materiaalista, eikä arkeologi ole tarkastanut sitä maastossa. |
| metsakeskus.1000055811 |
407 |
Råkärrsberget 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458504.00000000 |
6719821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055811 |
Maasto on hieman kivistä sekametsää. Rinteessä lähellä pellon reunaa sijaitsee tervahauta ja kuoppia. Tervahauta on matala halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen pyörylä, jota reunustavat vallit. Mahdollinen juoksutusura laskee kohti itää. Ympärillä on useita pieniä kaivantoja. Maakairalla havaittiin selkeä hiilikerros. |
| metsakeskus.1000055812 |
407 |
Råkärrsberget 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458504.00000000 |
6719821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055812 |
Maasto on hieman kivistä sekametsää. Rinteessä lähellä pellon reunaa sijaitsee tervahauta ja kuoppia. Tervahauta on matala halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen pyörylä, jota reunustavat vallit. Mahdollinen juoksutusura laskee kohti itää. Ympärillä on useita pieniä kaivantoja. Maakairalla havaittiin selkeä hiilikerros. |
| metsakeskus.1000055813 |
407 |
Tervaharju rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
457126.00000000 |
6731438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055813 |
Rajamerkki sijaitsee Kimonkylän, Pukaron ja Artjärven kylien kulmassa, Haukkavuoren lounaisreunalla Päijät-Hämeen ja Uudenmaan rajalla. Se on pystytetty suuren maakiven ja tukikivikon varaan. Tämän päällä on levymäinen pystykivi, lounaan suuntaan rajaa pitkin on useita pieniä viisarikiviä.
V. 1755 Kimonkylän kartalla rajapaikka on numero 10. Sen kohdalla kuvataan olevan neljä suurta kiveä ja joitain pienempiä. Kimonkylän kartoilla 1758 ja 1783/88 sen nimi on vakiintunut ”Tervaharju rå” ja vuoden 1758 rajankäyntikartalla kuvataan uuden rajamerkin pystytystä tarkasti. Inventoinnissa löytynyt rajamerkki ajoittuu todennäköisesti tähän rajankäyntiin. |
| metsakeskus.1000055814 |
407 |
Storån |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
445383.00000000 |
6723529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055814 |
Rajamerkki sijaitsee Lapinjärven Storån itärannalla, pellon kulmassa.
Rajamerkki on kasattu isoista, 0,5–0,7 metriä halkaisijaltaan olevista kivistä, muoto on neliskanttinen ja sivujen pituus noin 1,5 metriä. Kiviä on 2–3 kerroksessa. Merkin päälle, sen keskelle on asetettu noin 30 cm korkea pystykivi. Merkki on sammaloitunut ja lehtipuiden peitossa.
Nykyisin Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntien välisen rajan kulmakohta on joen keskellä. Historiallisissa kartoissa kulma on merkitty tämän rajamerkin kohdalle. Rajamerkki on peräisin viimeistään vuodelta 1753, jolloin rajaa on käyty Mickelspiltomin kylän kanssa. |
| metsakeskus.1000055815 |
109 |
Takamaanniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360506.00000000 |
6760697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055815 |
Tervahaudan keskikuoppa on halkaisijaltaan noin 4 m, ja sitä ympäröi noin 2 m leveä valli. Eteläpuolella on noin 3 m leveä halssinpaikka. Keskikuopan keskellä on neliömäinen kuopanne. Keskikuoppaan ja vallille kaivettiin 30 ja 35 cm syvät koepistot, joissa maa oli humuksen ja hiilensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000055816 |
749 |
Kainuuntie, Pöljän vanhatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
530938.00000000 |
7000626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055816 |
Kainuuntien historiallisen tielinjan edelleen kylätiekäytössä oleva osa, jossa on säilynyt hyvin tien 1700- luvun historiallinen linjaus ja pienipiirteisyys maaseudun kylämaisemassa. Tie kulkee peltojen halki rannan tuntumassa ja rannan puolelle jää vanhoja tilakeskuksia. |
| metsakeskus.1000055816 |
749 |
Kainuuntie, Pöljän vanhatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
530938.00000000 |
7000626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055816 |
Kainuuntien historiallisen tielinjan edelleen kylätiekäytössä oleva osa, jossa on säilynyt hyvin tien 1700- luvun historiallinen linjaus ja pienipiirteisyys maaseudun kylämaisemassa. Tie kulkee peltojen halki rannan tuntumassa ja rannan puolelle jää vanhoja tilakeskuksia. |
| metsakeskus.1000055817 |
578 |
Koivikko pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531811.00000000 |
7151021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055817 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Halkaisija noin 12 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055818 |
578 |
Heinisuo pohjoinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535871.00000000 |
7149931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055818 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Halkaisija noin 14 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055819 |
407 |
Tervajoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457710.00000000 |
6731531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055819 |
Hiekkaisessa rinteessä todettiin olevan hiilimiiluja ja tervahautoja. Lähistöllä on tervanpolttoon liittyvää nimistöä jo 1700-luvun historiallisilla kartoilla, kuten ”Tervaharju rå” rajamerkki, sekä itäpuolella virtaava puro Tervajoki.
Pohjoisin kohde on suuri hiilimiilu, jossa on kuoppa keskellä ja ojamainen kaivanto ympärillä. Halkaisija on noin 10 m.
Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055819 |
407 |
Tervajoki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
457710.00000000 |
6731531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055819 |
Hiekkaisessa rinteessä todettiin olevan hiilimiiluja ja tervahautoja. Lähistöllä on tervanpolttoon liittyvää nimistöä jo 1700-luvun historiallisilla kartoilla, kuten ”Tervaharju rå” rajamerkki, sekä itäpuolella virtaava puro Tervajoki.
Pohjoisin kohde on suuri hiilimiilu, jossa on kuoppa keskellä ja ojamainen kaivanto ympärillä. Halkaisija on noin 10 m.
Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055820 |
935 |
Vilkkilä Pyöli |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
538426.00000000 |
6710000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055820 |
Noin 440 m:n pituinen panssarieste, joka on merkitty maastokarttaan. Panssarieste saattaa jatkua kauempana lännessä. |
| metsakeskus.1000055821 |
320 |
Perävaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527096.00000000 |
7384245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055821 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kemijärven Kuusilahden eteläpuolella sijaitsevan Perävaaran pohjoisrinteellä mäntykankaalla. Noin kaksi metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa on 60 cm syvä. Ympärillä on noin metrin levyiset matalat vallit. Ympäristössä saattaa sijaita enemmänkin pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000055822 |
935 |
Vanha-Haikka |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
539164.00000000 |
6712633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055822 |
Noin 200 m:n pituinen panssarieste, joka on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000055824 |
407 |
Tervajoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457602.00000000 |
6731235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055824 |
Kohde sijaitsee Haukkavuoren kaakkoisreunalla alle 250m länteen metsätiestä, sekametsässä. Metsäkone on myllännyt ympäristöä harventaessaan metsää, mutta tervahauta ei ole kärsinyt vahinkoa.
Tervahaudan kuoppa on vallien kanssa noin 8 m halkaisijaltaan ja 1m syvä. Juoksutusaukko on kohti etelää. Lähistöllä on tervanpolttoon liittyvää nimistöä jo 1700-luvun historiallisilla kartoilla, kuten ”Tervaharju rå” rajamerkki, sekä itäpuolella virtaava puro Tervajoki. |
| metsakeskus.1000055825 |
320 |
Neitijärvi 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
517930.00000000 |
7370803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055825 |
Kivilatomus sijaitsee rinteessä mäntykankaalla Neitijärven itäpuolella. Noin metrin halkaisijaltaan oleva latomus on tehty pääosin melko suurista kivistä. Latomus on noin metrin korkuinen. Osa kivistä on purkautunut paikoiltaan lounaispuolelta alarinteeseen.
Kyseessä on todennäköisesti niin kutsuttu koonillinen kiviraunio. Latomukset on rakennettu alueilla toimineiden maanmittareiden toimesta myöhemmän maantieteellisen kartoituksen sidemittauksia varten. Näiden latomusten avulla on aiemmin mitattu alue voitu sijoittaa maantieteelliselle kartalle. Koonillisten kiviraunioiden rakentamiseen kehotettiin Maanmittaus-ylihallituksen kiertokirjeessä, jonka J. Sjölin allekirjoitti vuonna 1895. Koonillisia kiviraunioita rakennettiin aina 1900-luvun alkuun asti, mutta kartoitustekniikan muututtua niiden rakentaminen kävi tarpeettomaksi. |
| metsakeskus.1000055826 |
407 |
Varastenoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
452436.00000000 |
6728308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055826 |
Kohde sijaitsee lähellä Lapinjärven ja Orimattilan rajaa, Rakokivenmäen itäpuolella ja Varastenojan eteläpuolella. Paikalla on pieni purolaakso, joka laskee pohjoiseen kohti Varastenojaa. Maasto on metsää. Laakson itärinteessä on suuri ja syvä tervahauta.
Vallillinen kuoppa on auki alarinteeseen. Kuopan koko on 10 x 15 metriä ja syvyys 2 metriä. Tervahaudan eteläpuolella on useita pienempiä kuoppa, joiden halkaisija on noin 2 metriä. Kuoppia on ainakin neljä noin 20 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000055827 |
320 |
Neitijoki 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516969.00000000 |
7369485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055827 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kemijoen itäpuolella sijaitsevan Myllykankaan eteläosassa. Kuopat sijaitsevat Neitijoki 2 pyyntikuoppakohteen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000055828 |
504 |
Uudensillankallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
438598.00000000 |
6719136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055828 |
Rajamerkki sijaitsee Myrskylän Hyövinkylän ja Jaakkolan kylän välisellä rajalla Uudensillankalliolla.
Rajamerkki on koottu isohkoista, halkaisijaltaan noin puoli metrisistä ja isommistakin kivistä, jotka ovat sammaloituneet. Merkki on neliskanttinen, sivujen pituus noin 2 metriä. Kiviä on kolmessa kerroksessa, rajamerkin korkeus on noin metri ja sen päälle on asetettu laakakivi, joka nousee noin 30 cm rajamerkin kiviä korkeammalle. Rajan suuntaa on merkitty parilla pienellä viisarikivikasalla, joihin on myös asetettu pystykivi. Ensimmäinen kasa on noin 10 metriä rajamerkistä luoteeseen ja toinen pari metriä siitä eteenpäin.
Rajamerkki on merkitty vuoden 1783 tiluskarttaan ja peräisin viimeistään 1700-luvulta, raja on todennäköisesti jo keskiaikaista perua. Molemmat kylät mainitaan viimeistään 1540-luvun lähteissä. |
| metsakeskus.1000055830 |
320 |
Seitakorva 2 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
515610.00000000 |
7368845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055830 |
Kivilatomus sijaitsee Kemijoen rantatörmällä Seitakorvan edustalla Seitavaaran luoteisosassa. Rantapenger on joen tulvavesien kuluttamaa. Tasaisella paikalla joen törmällä sijaitsee kauniisti ympyrän muotoon maan sisään ladottu kiveys. Kiveys on metrin halkaisijaltaan ja sen keskus on noin 15 cm ympäröivää maastoa syvemmällä. Kyseessä on todennäköisesti jonkinlainen lieden pohja. Se on ollut pitkään käyttämätön ja kasvaa mm. puolukan varpua. Latomus on kauniisti suunnilleen tasakokoisista kivistä aseteltu, toisin kuin nopeasti kyhätyt nuotiopaikat. |
| metsakeskus.1000055831 |
935 |
Koivuniemi |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
537004.00000000 |
6709934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055831 |
Noin kilometrin pituinen panssarieste, joka on merkitty maastokartalle, |
| metsakeskus.1000055832 |
753 |
Högberget rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
405239.00000000 |
6697834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055832 |
Rajamerkki sijaitsee kallioisen harjanteen länsipäässä Linnanpellon, Paippisten ja Herralan kylien rajalla.
Rajamerkki on merkitty vuoden 1768 rajankäyntikarttaan, mutta voi olla jo vanhempaa perua, kylien historia periytyy keskiajalle. Rajamerkki on kasattu isoista 0,5–1 metrin kokoisista kivistä. Kiviä on kolmessa kerroksessa, korkeus on noin metri ja leveys lähes kolme metriä. Röykkiön päällä ei rajamerkeille tyypillistä pystykiveä. |
| metsakeskus.1000055834 |
753 |
Klockarbacken |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
403785.00000000 |
6695305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055834 |
Kuopat sijaitsevat Lukkarinmäenpolun itäpuolella Nikkilän koirapuiston kohdalla,
sekametsää kasvavassa kivikkoisella mäellä. Kuopat liittyvät todennäköisesti Nikkilän kylän historialliseen aikaan.
Pääkohde on mäen länsirinteellä oleva lähes kaksi metriä syvä kuoppa, joka on täynnä risuja. Kuopassa kasvaa puita. Siinä on kookkaat maavallit, joiden koko ulkoreunasta toiseen on 5 x 4 metriä. Kyseessä on todennäköisesti kellarikuoppa, joka on ollut joskus katettu puukatolla, minkä kautta päästy sisään. Kuopan itäpuolella on otettu hiekkaa ja yläpuolella rinteessä on myös kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.1000055834 |
753 |
Klockarbacken |
10007 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
403785.00000000 |
6695305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055834 |
Kuopat sijaitsevat Lukkarinmäenpolun itäpuolella Nikkilän koirapuiston kohdalla,
sekametsää kasvavassa kivikkoisella mäellä. Kuopat liittyvät todennäköisesti Nikkilän kylän historialliseen aikaan.
Pääkohde on mäen länsirinteellä oleva lähes kaksi metriä syvä kuoppa, joka on täynnä risuja. Kuopassa kasvaa puita. Siinä on kookkaat maavallit, joiden koko ulkoreunasta toiseen on 5 x 4 metriä. Kyseessä on todennäköisesti kellarikuoppa, joka on ollut joskus katettu puukatolla, minkä kautta päästy sisään. Kuopan itäpuolella on otettu hiekkaa ja yläpuolella rinteessä on myös kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.1000055836 |
265 |
Heinäsenahonkangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394593.00000000 |
7003889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055836 |
Kivijärven kirkosta 8,8, km länteen tervahauta. Halkaisija 11 m. Halssikuoppa suhteellisen iso, lounaisreunalla. Maasto sekametsää, hiekkamoreenimaata. |
| metsakeskus.1000055837 |
753 |
Marskatt rå |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
403755.00000000 |
6695272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055837 |
Kohde sijaitsee Sipoon Nikkilässä, Lukkarinmäenpolun pohjoispäästä lähtevän
ulkoilureitin varrella, metsäisen mäen alaosassa lähellä tien laitaa.
Rajamerkki ei ole enää ehjä. Se on epämääräisen muotoinen kasa kiviä. Kasan kohdalla on nykyinen tontin rajapyykki. Rajamerkki on Nikkilän, Kirkonkylän ja Martinkylän vanhojen rajojen yhteisessä kulmassa. Se on merkitty mm. Nikkilän kylän vuoden 1695 tiluskarttaan, ja Martinkylän vuoden 1770–1775 isojakokarttaan, jossa sille on annettu nimi ”Marskatt rå. Rajakulma on merkitty myös Sipoon 1841 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000055838 |
265 |
Heinäsenahonkangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394906.00000000 |
7003311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055838 |
Kivijärven kirkosta 8,3 km länteen. Paikalla on osittain rinteeseen koverrettu tervahauta, jossa valli alarinteeseen lounaaseen, jossa myös halssi. Tervahaudasta 15 m kaakkoon on rinteen laen reunalla isohko hiilikasa - haudasta talteen otettua hiiltä, joka jäänyt tältä osin kuljettamatta pois, hiilikasa kuuluu kohteen aluerajaukseen. Hauta on melko kivisellä hiekkakankaalla, jossa tällä alueella vähemmän kiveä. Vanha hakkuuaukko, jossa on nyt matalaa taimikkoa. Hauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000055839 |
753 |
Näsebäcken silta |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
401806.00000000 |
6696197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055839 |
Paikka sijaitsee pellonreunan vieressä Näsebäcken joessa Anttoninkujan päästä reilut 100m etelään. Aivan sillankohdan vieressä on joen länsipuolella kaivo.
Sillanpaikan kohdalla molemmin puolin on törmä pullistunut jokea kohti. Törmässä ja joen pohjassa näkyy vanhaan siltaan liittyviä puurakenteita, kuten lahonneita hirsiä. Siltapaikka on ollut käytössä pitkään. Se näkyy jo Martinkylän 1770/75 kartalla ja vielä 1990-luvun kartalla kohtaan on merkitty ”tie” katkoviivalla. Sillanpaikan pohjoispuolella oleva Muuntajantien silta ilmestyy ensikertaa vuoden 1999 kartalle, jonka jälkeen vanha silta ja tie on jäänyt lopullisesti pois käytöstä |
| metsakeskus.1000055840 |
265 |
Heinäsenahonkangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394310.00000000 |
7003698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055840 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 9,0 km länteen.
Paikalla on ilmeisesti tervahauta matalan, jokivarsisuohon laskevan törmän äärellä.
Halkaisija 15 m. Halssi näyttäisi olevan alarinteeseen eli lounaaseen. Kohde on havaittu laserkeilausaineistosta kun tehtiin rinnevarjosteita eri asetuksilla mitä käytettiin inventoinnissa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, mutta tulkinta tervahaudaksi on perusteltu. Kohteen laji tarkennetaan mahdollisissa tulevissa selvityksissä. |
| metsakeskus.1000055841 |
265 |
Vesilaskunkangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394066.00000000 |
7003389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055841 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 9,1 km länteen. Paikalla on iso tervahauta, halkaisija 20 m, halssi länteen. Korkeahkot vallit ja laakea keskuskuoppa. Ehjä. Pajukon ja muun kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000055842 |
265 |
Vesilaskunkangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394679.00000000 |
7002884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055842 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 8,4 km länteen. Rinteen alapäässä on tervahauta, halssi alarinteeseen lounaaseen. Halkaisija 12-13 m. Tarkastushetkellä hauta oli hyvin tiheän pusikon ja näreikön peitossa. |
| metsakeskus.1000055843 |
265 |
Palokangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396918.00000000 |
7002867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055843 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 6,2 km länteen. Paikalla on tervahauta, halkaisija 11 m, halssi länteen. Ehjä. Matala mutta maastossa selkeä. Maasto on kivikkoista mäntyvaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000055844 |
265 |
Peuraräme |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396621.00000000 |
7002490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055844 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 6,4 km länteen. Paikalla on pienehkö tervahauta, halkaisija 10 m, halssi lähteen. Kohde on hieman metsäkoneen runtelema (ajettu yli). |
| metsakeskus.1000055845 |
265 |
Vanhanahonkangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397156.00000000 |
7001503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055845 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 5,6 km länteen. Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 12 m. Halssi länteen, halssiojan pituus 8 m. Kohde on pusikon peitossa. |
| metsakeskus.1000055846 |
265 |
Vanhanahonkangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397145.00000000 |
7001310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055846 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 5,6 km länteen. Paikalla on tervahauta, halkaisija 15 m. Halssi etelään, halssi on runneltu metsätöissä. |
| metsakeskus.1000055847 |
265 |
Sileäkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396869.00000000 |
7000468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055847 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 5,8 km länteen. Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija 14 m, halssi kaakkoon. |
| metsakeskus.1000055848 |
265 |
Toukkavuori |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395857.00000000 |
7000287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055848 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 6,9 km länteen. Paikalla on ehjä tervahauta. Halkaisija 17 m, 3 m leveä valli, syvyys 1.5 m, halssi etelään. Maasto on kivikkoista mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000055849 |
265 |
Pieni Luotojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393037.00000000 |
7000379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055849 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 9,7 km länteen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 18 m, syvä keskuskuoppa, halssi länteen. Tervahaudasta 20 m eteläkaakkoon on sammalpeitteinen kiukaan raunio (N 7000351 E 393051), 1 x 1,4 x m kokoinen kasa palaneita kiviä. Maasto tiheää nuorta sekametsää ja näreikköä. |
| metsakeskus.1000055850 |
748 |
Perälä |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
396673.00000000 |
7169323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055850 |
5p laserkeilausaineistosta havaittu laaja asumuspainannekohde. Alueella on yksittäisiä asumuspainanteita, mutta myös neljän tai viiden asumuspainanteen muodostamia rivitaloja. Kohteella on 4 erillistä aluerajausta, jotka on tehty 5p laserkeilausaineiston ja maaston perusteella. Kohde voi olla merkittyä laajempi tai pienempi, ja sen laajuuden määrittäminen vaatii maastotarkastuksen. Esimerkiksi Relletintien länsipuolelle rajautuvalla alueella ei ole selkeitä asumuspainanteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055851 |
265 |
Hoikkalammen kaakkoispuoli |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391394.00000000 |
6999929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055851 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 11,3 km länteen. Paikalla on iso ja hyvin säilynyt tervahauta. Halkaisija 22 m, kivetty halssi länteen. Tervahaudan kaakkoispuolella, muutaman metrin päässä tervahaudasta on turpeen peittämä hiilikasa, laajuudeltaan 2 x 2,5 x 0,6 m. Maasto sekametsää. |
| metsakeskus.1000055852 |
265 |
Hoikankangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
390470.00000000 |
6999764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055852 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 12,3 km länteen. Paikalla on hakkuuaukon keskellä ehjä tervahauta, halkaisija 20 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000055853 |
265 |
Louhuinkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392368.00000000 |
6998451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055853 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 12,3 km länteen. Paikalla on tervahauta, halssi itään. Kohde on vanhan metsäaurauksen ja tuoreemman metsäkoneen yliajon pahasti runtelema. Maasto melko kivikkoista hiekkamoreenimaastoa. |
| metsakeskus.1000055854 |
265 |
Jukkoharju |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393746.00000000 |
6996511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055854 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 9,8 km länteen. Paikalla on kaksi vierekkäistä tervahautaa, 12 m etäisyydellä toisistaan. Haudat ovat kapean harjanteen leveämmässä itäpäässä.
Eteläisempi tervahauta on halkaisijaltaan 16 m, halssi eteläkaakkoon, rinteeseen.
Pohjoisempi hauta on merkitty alakohteeksi. Se on pieni ja jyrkkäpiirteinen, korkeavallinen, halssi luoteeseen. Tieto halkaisijasta puuttuu. |
| metsakeskus.1000055855 |
265 |
Kirvesmäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394196.00000000 |
6995695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055855 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 9,8 km lounaaseen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 18 m, halssi länteen. Maasto on vanha hakkuuaukeaa, jossa kasvaa tiheä näreikkö, tervahauta on näreikön peitossa. |
| metsakeskus.1000055856 |
265 |
Jänisneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395847.00000000 |
6995736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055856 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 8,4 km lounaaseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija 15 m, halssi alarinteeseen pohjoisluoteeseen. Tervahaudasta 13 m etelään on tervapirtin pohja, 4 x 5 m multapenkka, kiukaan jäännös (kasa palaneita kiviä) luoteiskulmassa. Tervapirtti: N 6995718 E 395855. |
| metsakeskus.1000055857 |
265 |
Sivakankangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395461.00000000 |
7001636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055857 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 7,3 km länteen. Paikalla on matala, maljamainen tervahauta. Tervahaudassa on matala valli, halssikuoppa pohjoiseen ja parin metrin pituinen halssioja. Paljon hiiltä ja nokea matalassa keskuskuopassa.
Malli on alueelle tyypillisistä tervahaudoista poikkeava. |
| metsakeskus.1000055858 |
265 |
Tuulenkaatamankangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388646.00000000 |
7002801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055858 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 14,2 km länteen. Paikalla on pieni tervahauta. Halkaisija 7 m, halssi länteen. |
| metsakeskus.1000055859 |
265 |
Tuulenkaatamankangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388563.00000000 |
7002701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055859 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 14,3 km länteen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 17 m, halssi pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000055860 |
265 |
Tuulenkaatamankangas 3 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388429.00000000 |
7003015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055860 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 14,5 km länteen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 14 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000055861 |
139 |
Ritamaa |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
425880.00000000 |
7270608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055861 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella on yksi suuri vallillinen asumuspainanne. Koko vallin kanssa 22 x 13,5 metriä ja ilman vallia 12,5 x 4,5 metriä. Itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055863 |
272 |
Honkalan kiviaidat |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
330400.00000000 |
7082405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055863 |
Honkala sijaitsee Kälviän tila on ollut asutettuna yhtäjaksoisesti viimeistään vuodesta 1752 lähtien. Alueella on runsaasti kiviaitoja sekä vanhojen että edelleen käytössä olevien peltojen reunoilla. Kiviaidoille tyypilliseen tapaan Honkalankin kiviaitoihin on aikojen kuluessa purettu aukkoja niin kulkemista kuin rakentamistakin varten ja niistä on otettu kiviä eri tarkoituksiin.
Kiviaidoista kookkain ja pisin (pääkohde) on noin 250 metriä pitkä, mutta epäyhtenäinen. Sen keskivaiheilla kiviaidan reunassa on vanha riihen kiuas ja jäänteitä puretusta riihestä. Mielenkiintoisin kivirakenteista on röykkiömäinen hyvin kookas kivirakenne hieman ylempänä pienen kallioalueen reunalla (kiviaita 2 alakohde). Kivirakenteen pituus on noin 30 metriä, leveys 3-4 metriä ja korkeus noin 60-80 cm. Se poikkeaa rakenteeltaan täysin seudun kiviaidoista eikä ole ladottu yhtä huolellisesti. Alueella on enemmänkin kiviaitoja, joita tässä vaiheessa ei ole vielä kartoitettu. |
| metsakeskus.1000055864 |
265 |
Tuulenkaatamankangas 4 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388167.00000000 |
7003121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055864 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 14,8 km länteen. Paikalla on pieni, ehjä vallillinen tervahauta. Halkaisija 11 m, halssi itään. |
| metsakeskus.1000055865 |
265 |
Vesilaskunkangas 3 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
387589.00000000 |
7003179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055865 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 15,4 km länteen. Paikalla on tervahauta, halkaisija 22 m, halssi koilliseen. |
| metsakeskus.1000055867 |
312 |
Palokangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376151.00000000 |
7004578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055867 |
Paikka sijaitsee Kyyjärven kirkosta 11,5 km pohjoiseen. Paikalla on pieni tervahauta, halkaisija 11 m, halssi etelään. |
| metsakeskus.1000055868 |
265 |
Poskutnevan kaakkoispuoli |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397203.00000000 |
6992057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055868 |
Paikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 10,1 km lounaaseen. Paikalla on tervahauta, halkaisija 18 m, halssi lounaaseen, alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000055869 |
226 |
Ruununlehto 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397247.00000000 |
6989118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055869 |
Paikka sijaitsee Karstulan kirkosta 17,9 km koilliseen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 17 m, halssi länteen. |
| metsakeskus.1000055870 |
226 |
Ruununlehto 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397333.00000000 |
6988925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055870 |
Paikka sijaitsee Karstulan kirkosta 17,7 km koilliseen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 18 m, syvä keskuskuoppa hiekkamaassa, halssi etelään. |
| metsakeskus.1000055871 |
226 |
Töyrinpuro |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397460.00000000 |
6988711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055871 |
Paikka sijaitsee Karstulan kirkosta 17,6 km koilliseen. Paikalla on tervahauta. Halkaisija 18 m, halssi pohjoiseen purouoman suuntaan. |
| metsakeskus.1000055872 |
729 |
Kettumäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401282.00000000 |
6969042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055872 |
Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 18,1 km luoteeseen. Paikalla on isohko, laakea ja ehjä tervahauta. Halkaisija 18 m, halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000055873 |
729 |
Riihimäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401272.00000000 |
6967478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055873 |
Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 16,8 km luoteeseen. Paikalla on tervahauta, joka erottuu maastossa vain vaivoin mutta lidarissa paremmin. Tervahauta on suurimmaksi osaksi metsän aurauksessa (ojia) tuhoutunut. Paikalla on paljon hiiltä ja nokea. Maasto on pusikkoa. |
| metsakeskus.1000055874 |
256 |
Venesatama 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401338.00000000 |
7027224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055874 |
Paikka sijaitsee Kinnulan kirkosta 3,0 km itään. Paikalla on matala mutta selkeä, laakea tervahauta. Halkaisija 11 m, halssi itään. |
| metsakeskus.1000055875 |
139 |
Huovisenoja etelä |
10001 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
427368.00000000 |
7245480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055875 |
5p Laserkeilausaineistossa havaittiin 13 neliömäistä kaivantoa tai kivirakennetta, joista 12 sijaitsee noin 20 metrin päässä toisistaan, muodostaen tasaisen verkoston. Rakenteita on enimmillään 4 kpl rinnakkain koillis-lounaissuuntaisesti ja 4 kpl kaakkois-luoteissuuntaisesti. Rakenteet ovat tasasivuisia neliömäisiä rakenteita, joiden nurkat osoittavat pääilmansuuntiin. Rakenteiden sivut ovat noin 7 metriä pitkät, ja ne ovat ympäristöstä koholla. Yksi rakenteista sijaitsee muista etäämmällä koillisessa, ja se on suunnaltaan muista hieman poikkeava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055877 |
139 |
Palolampi koillinen |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
435410.00000000 |
7251782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055877 |
5p laserkeilausaineistosta havaitut neljä mahdollista asumuspainannetta. Kohteista kaksi läntisintä ovat selkeämpiä kuin kaksi niiden itäpuolella olevaa kohdetta. Painanteet muodostavat hieman kaarimaisen muodon. Painanteiden koot vaihtelevat 4 x 4 metristä 8 x 4 metriin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055878 |
10 |
Toivola |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
323251.00000000 |
6950367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055878 |
Maanomistajan ilmoituksen mukaan paikalla on hyväkuntoinen vanha tervahauta. Tervahauta erottuu maaston korkeusmallissa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055880 |
208 |
Tynnyrikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353857.00000000 |
7119012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055880 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055881 |
208 |
Lähderäme 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355630.00000000 |
7119624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055881 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055883 |
9 |
Satokankaanniittu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369246.00000000 |
7129507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055883 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee Satokankaanniitun peltoalueen kaakkoispuolella. Etäisyys lähimmälle metsäautotielle Sorrontielle on noin 600 metriä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Pohjan syvyys on ylärinteeseen mitattuna 2 metriä ja alarinteeseen 0,7 metriä. Vallin leveys on kolmisen metriä. Halssi erottuu vallin reunalla kaksi metriä leveänä aukkona, joka laskee lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa jykevää kuusikkoa. Pohjalta otettiin maakairanäyte, josta havaittiin hiiltä. |
| metsakeskus.1000055885 |
9 |
Marjahaka |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
367758.00000000 |
7131071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055885 |
Sarpakankaan metsätien pohjoiskoillispuolella sijaitsee kaksi vanhaa rajamerkkiä nykyisen kiinteistönrajan kulmakohdissa. Rajamerkki 1 koostuu kiviperustuksesta, joka on mitoiltaan 1 x 1 metriä ja korkeudeltaan 0,2 metriä. Kiviperustus on enimmäkseen sammaleen peitossa, osa kivistä on hieman esillä. Keskellä ei ole viisarikiveä. Rajamerkin yhteydessä on keppi kiinteistönrajan merkkinä.
Rajamerkki 2 sijaitsee sata metriä pääkohteelta koilliseen. Rajamerkki koostuu kiviperustuksesta ja viisarikivestä. Kiviperusta on mitoiltaan 0,6 x 0,6 m, ja korkeudeltaan 0,2 m. Perustus on sammaleen peitossa. Keskellä on viisarikivi, jonka näkyvä osa on läpimitaltaan noin 0,3 m.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla rajamerkkien kohdalla on ollut ilmeisesti Alavieskan Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1848 pitäjänkartalle on niiden kohdalle merkitty kruununmaasta erotetun kylän enklaavi. Vuoden 1954 peruskartalle se on merkitty Mehtäkylän enklaaviksi, pitäjänkartalle kylännimeä ei ole merkitty. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000055886 |
9 |
Jäneskangas 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
367431.00000000 |
7130746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055886 |
Kohde sijaitsee noin 180 metriä Sarpakankaan metsätieltä kaakkoon. Ajettujen kiinteistönrajojen leikkauskohdassa luontaisen kivikon vieressä sijaitsee vanha rajamerkki. Rajamerkki koostuu teräväkärkisestä viisarikivestä, sekä sammaloituneesta pyöreästä kivijalustasta. Viisarikivi on osin punertava. Kivijalustan halkaisija on noin 1 metri. Rajamerkin korkeus on noin 0,8 metriä.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1843 pitäjänkartalla kohdalla on ollut ilmeisesti Alavieskan ja Kalajoen pitäjien välinen raja. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on ollut valtionmaan ja Taluskylän välinen raja. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000055887 |
9 |
Salmikangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
369644.00000000 |
7131091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055887 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä koilliseen Tolosperäntieltä. Paikalla on rajamerkki, joka koostuu kiviperustasta sekä kallellaan olevasta viisarikivestä. Kiviperustan koko on noin 1 x 1 x 0,4 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Keskellä on pystyssä viisarikivi sekä oranssi aurauskeppi. Viisarikivi erottuu heikosti sammaleen alta.
Vuosien 1834–35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1843 pitäjänkartalla kohdalla on ollut ilmeisesti Alavieskan ja Kalajoen pitäjien välinen raja. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on ollut kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000055888 |
9 |
Pahikkala |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370103.00000000 |
7130187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055888 |
Kohde sijaitsee noin 250 metriä Ämmänväärän metsätieltä länteen. Poluksi hakatun kiinteistönrajan päässä sijaitsee rajamerkki (Rajamerkki 1), jonka muoto on hajonnut. Rajamerkin kiveystä on jäljellä noin 1,5 x 1 m kokoisella alueella. Viisarikivi ei erotu kiveyksen joukosta. Noin 75 metriä rajamerkistä 1 kaakkoon on toinen hajonnut rajamerkki, Rajamerkki 2, josta on näkyvillä enää viisarikivi. Rajamerkki 2 on niin vahvasti
sammaloitunut, että sen koko ja rakenne ei erotu silmämääräisesti tarkasteltuna.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1843 pitäjänkartalla kohdalla on ollut ilmeisesti kruununmaan ja Mehtäkylän välinen raja. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on ollut Pohjankylän ja Taluskylän välinen raja. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000055889 |
9 |
Ämmänväärä |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
371192.00000000 |
7129344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055889 |
Kohde sijaitsee Ämmänvaaran metsätiestä noin 250 metriä koilliseen. Paikalla on rajamerkki, joka koostuu kiviperustasta sekä kallellaan olevasta viisarikivestä. Kiviperustan koko on noin 0,8 x 0,8 x 0,3 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Viisarikivi on keskellä ja sitä on esillä noin 0,1 x 0,3 metriä.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. vuoden 1843 pitäjänkartalla. Kylän nimeä ei ole merkitty pitäjänkartalle kohdalla on ollut kruununmaan ja kylän enklaavin raja. Kylän nimeä ei ole merkitty pitäjänkartalle. Vuoden 1954 peruskartalla enklaavi on ilmeisesti merkitty Taluskylälle. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000055890 |
9 |
Matkahaka |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370754.00000000 |
7128865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055890 |
Kohde sijaitsee metsäteiden välisellä kankaalla Miehennevan peltoalueen kaakkoispuolella. Nykyisten kiinteistönrajojen taitteessa on vanha rajamerkki, joka koostuu laakeasta ja lohjenneesta viisarikivestä, sekä sammaleen peittämästä kiveyksestä. Kiveyksen kokoa ja muotoa on vaikea määrittää sammalpeitteen vuoksi. Viisarikiven läpimitta on noin 0,4 metriä. Rajamerkin yhteydessä kasvaa kaksi pientä kuusta. Kiinteistönraja on myös merkitty kohdalle kepillä ja kuitunauhalla.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1843 pitäjänkartalla kohdalla on ollut kruununmaan ja kylän enklaavin raja. Kylän nimeä ei ole merkitty pitäjänkartalle. Vuoden 1954 peruskartalla raja on ollut valtionmaan ja Taluskylän raja. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000055891 |
9 |
Aittaneva 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370333.00000000 |
7128674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055891 |
Kohde sijaitsee noin 40 metriä metsäautotien koillispuolella. Alue on kuusivoittoista kosteapohjaista kangasta. Nykyisten kiinteistönrajojen leikkauskohdassa on vanha rajamerkki, joka koostuu laakeasta viisarikivestä, sekä sammaloituneesta jalustasta. Jalustassa havaittiin maakairalla kiviä, mutta sen koko ja muoto eivät erottuneet tarkemmin. Viisarikiven läpimitta on noin 0,4 metriä. Nykyinen kiinteistönraja on merkitty samaan kohtaan kepillä ja muoviputkella.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1848 pitäjänkartalla alueelle on merkitty kruununmaan ja Taluskylän välinen raja. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on ollut kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000055892 |
9 |
Kähmäkangas 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
371000.00000000 |
7127660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055892 |
Kohde sijaitsee noin 470 metriä metsäautotiestä kaakkoon. Paikalla on rajamerkki, joka koostuu kiviperustasta. Kiviperustan koko on noin 1 x 1 x 0,3 metriä. Osa rajamerkin kivistä on sammaleen peitossa. Rajamerkki sijaitsee kallioalueen eteläreunalla.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1848 pitäjänkartalla kohdalla on ollut kruununmaan ja Taluskylän välinen raja. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on ollut valtionmaan ja Taluskylän raja. Nykyisin kohdalla on kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000055893 |
9 |
Aittaneva 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370099.00000000 |
7128330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055893 |
Kohde sijaitsee noin 370 metriä lounaaseen metsäautotiestä. Paikalla on rajamerkki, joka koostuu kiviperustasta sekä kallellaan olevasta viisarikivestä. Kiviperustan koko on noin 1 x 1 x 0,2 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Keskellä on viisarikivi, jota on esillä noin 0,3 x 0,1 metriä. Sen vieressä on pystyssä puinen keppi.
Vuosien 1834-35 Taluskylän yhteismaita kuvaavalla kartalla kohdalla on ollut Taluskylään kuuluneiden tilusten välinen raja. Vuoden 1848 pitäjänkartalla alueelle on merkitty kruununmaan ja Taluskylän välinen raja. Vuoden 1954 peruskartalla kohdalla on ollut kiinteistöraja, niin kuin nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000055894 |
312 |
Kirvesjärvi länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380968.00000000 |
7001933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055894 |
Maastokarttaan merkitty tervahauta, joka puuttui muinaisjäännösrekisteristä. Kohde näkyy myös lidar-aineistossa. Tervahauta on mäen päällä n. korkeuskäyrällä 187,5 m mpy. Halkaisija n. 20 metriä, halssi kaakkoon alarinteeseen, halssi erottuu selkeänä lidarkuvassa. Tervahaudan vieressä näkyy kuoppia joita ei ole otettu mukaan aluerajaukseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055895 |
312 |
Auma-ahontie |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
377308.00000000 |
6999052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055895 |
Maastokarttaan merkitty tervahauta, joka erottuu myös Lidar-aineistossa, näiden perusteella merkitty myös muinaisjäännösrekisteriin. Etäisyys tiehen n. 16 m. Korkeuskäyrällä 157,5 m mpy. Tervahaudan halkaisija on n. 6 m. Ei erottuvaa halssia. Vieressä on mahdollisesti ollut toinen tervahauta joka on tuhoutunut. Maasto on talousmetsää. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055901 |
777 |
Siimes |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
614217.00000000 |
7232623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055901 |
Kiantajärven Kaarronlammen itärannalla. Kapean ja matalan hiekkaharjanteen päällä. Ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Noin n. 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi on kaivettu länteen. Haudan kohdalla harjanne on jotakuinkin haudan levyinen eli n. 10 m. Haudan päällä kasvaa lähinnä mäntypuita, joitakin vanhempiakin, pintaa peittää sammal ja puolukanvarvut, lähinnä reunoilla kasvaa katajaa. Haudan yli kulkee hiekkaharjanteella kulkeva polku.
Haudasta n. 2-65 m pohjoiskoilliseen on hiekkaharjanteen päällä kolme kuoppaa. Ne ovat n. 1-2 m halkaisijoiltaan ja n. 30-40 cm syviä. Pohjoisin kuoppa on hiekkaharjanteen päässä pyöreän hiekkakumpareen päällä. Kumpareella tai sen reunoilla kasvaa joitakin varttuneita mäntyjä. Kuoppa on n. 2 halkaisijaltaan ja n. 40 cm syvä. Kuopan itäreunalla on rautatolppa (kiinnitystä tai merkintää varten ?). Kairauksessa ei selvinnyt kuopan tarkoitus, siitä ei tullut esiin esim. palanutta maata. Kumpare on maannoksen perusteella luontainen, siinä esiintyy huuhtoutumiskerros. Aluerajaus tehtiin tervahaudalle ja kuopille 2 ja 4, kuoppa 3 on pieni ja epämääräinen, joten se katsottiin pistemäiseksi kohteeksi. Myös kaavan ulkopuolella havaittiin joitakin kuoppia, jotka todettiin pikaisesti, koska ne eivät sijaitse selvitysalueella. Niiden kuoppien joukossa lienee maanottokuoppia tai tuulenkaatojen tai eroosion takia kaatuneiden puiden aiheuttamia kuoppia, kuoppien syntytapa tai tarkoitus ei nopeasti silmäillen täysin avautunut. |
| metsakeskus.1000055902 |
837 |
Reuharinniemi 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
326135.54900000 |
6825773.73603333 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055902 |
Pieni kivilouhos sijaitsee niemen pohjoisrannalla, vesirajalla ja muutaman metrin säteellä siitä. Rantakalliossa on selkeitä merkkejä kivenlouhinnasta todennäköisesti pääosin kiilaamalla ja poraamalla (yksittäisiä poranjälkiä ja useita pykälämäisiä pystysuoria jälkiä kalliossa). Kiilaamalla louhimiseen viittaa myös kivilajin liuskemainen rakenne, joka näkyy hyvin niemen irtokiviaineksessa ja louhoksen kallioleikkauksissa. Louhitut kalliopinnat ovat pääosin sammalen peitossa ja muodostavat kohteen itäosassa laajahkon suorakulmaisen alueen. |
| metsakeskus.1000055904 |
777 |
Pärehongikko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613371.00000000 |
7166615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055904 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,3 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055905 |
837 |
Arranmaanoja 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
326156.53265922 |
6816182.48827944 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055905 |
Helsinki-Tampere-rautatien itäpuolella, sitä pitkin virtaavan Arranmaanojan itäpuoleisen maaleikkauksen päällä, hiekkamoreenimäen luoteis- ja kaakkoisrinteillä, metsän ja VR-alueen rajalla sijaitsee alunperin lähes 200 m pitkän (peruskartta 1961) kipinäaidan jäännös, joka koostuu pidemmästä eteläosasta ja lyhyemmästä pohjoisosasta. Mäen laella kulkenut aidan keskiosa on tuhoutunut ilmeisesti rataa levennettäessä ja uutta ojaleikkausta tehtäessä. Rakenne on NNW-SSE-suuntainen. Sen leveys on keskimäärin 1 m ja korkeus 0,5-0,7 m. Rakenne on tehty kylmämuuraamalla tai kasaamalla erikokoisista, yli 30 cm halkaisijaltaan olevista luonnonkivistä. Paikoin on hyödynnetty jopa yli 1 m kokoisia maakiviä. Molemmissa (pohjois- ja etelä-) päissä kiviaita muuttuu hyvin matalaksi (1 kivikerros) ja leveäksi (1,5-1 m) eli on näiltä osin rauennut tai jäänyt kesken. Aidan pohjoispäässä sen päälle on lisätty muutamia isoja kiviä jälkikäteen mahdollisesti ojan perkauksen tai sitä pitkin kulkevan radan huoltotien itäluiskan kunnostamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000055906 |
75 |
Hylksaari |
10001 |
12005 |
13185 |
11006 |
27008 |
512259.00000000 |
6708316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055906 |
Hylksaaren laelle on toiminut Krimin sodan aikana optinen lennätinasema. Kalliolla on lennättimeen mahdollisesti liittyneitä kallioporauksia ja pieniä kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000055907 |
578 |
Kaihola länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553050.00000000 |
7136215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055907 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 15,5 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055909 |
578 |
Kaihola |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553301.00000000 |
7136414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055909 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 14,8 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055910 |
578 |
Kaihola 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553372.00000000 |
7136488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055910 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 16,4 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000055911 |
172 |
Oravakivi |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
450996.00000000 |
6843021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055911 |
Lidar-aineistossa näkyy kaksi kuoppaa metsäalueella, järven rannalla. Mahdollisia pyyntikuoppia? Tarkistettava maastossa tarkemman ajoituksen ja tunnistuksen saamiseksi. |
| metsakeskus.1000055918 |
790 |
Ristilähde |
10001 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
273939.00000000 |
6803705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055918 |
Kirjallisuudessa mainittu, perimätiedon mukaan kastelähteenä käytetty lähde (Kiikan seurakunta 1662-1962 s. 43-44, Sastamalan historia 1 s.588).
Lähteestä noin 290 metriä eteläkaakkoon sijaitsee toinen mahdollinen muinaisjäännöskohde Kuninkaanlähde.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055919 |
109 |
Mäyränmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
356623.00000000 |
6764316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055919 |
Hämeen Härkätien pohjoispuolella sijaitsee kolme sammaloitunutta luonnonkivistä tehtyä
röykkiötä. Ne ovat tien korkeahkon penkereen alapuolella, alkuperäisellä maanpinnalla.
Suurin röykkiöistä on soikea, kooltaan noin 2,5 x 3 metriä ja noin 50–60 cm korkea. Tästä
muutamia metrejä itäkoilliseen sijaitsee kaksi muuta hieman pienempää pyöreähköä
röykkiötä, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Muutamien
röykkiöiden läheisten suurten maakivien päälle on nostettu pienempiä kiviä. Röykkiöt
muistuttivat kaskiröykkiöitä, mutta ympäristössä ei ole mitään muuta kaskeamiseen
viittaavaa. Alueen maaperä on kivistä ja puusto sekametsää. |
| metsakeskus.1000055921 |
729 |
Tulijärvi 2 maakuopat |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
418549.00000000 |
6972246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055921 |
Alueella on kolme maakuoppaa. Maakuopat havaittiin maastoinventoinnissa. Maakuopat sijaitsevat Tulijärveen pistävän niemen länsiosassa. Paikalla kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä, koivuja sekä muutama kuusi. Kuoppa 1 sijaitsee pienen notkon itäreunalla. Kuopat ovat alakohteina.
Kuoppa 1
Läntisin/pohjoisin kuoppa: Selkeästi maastosta erottuva, notkelmassa sijaitseva kuoppa, jonka pohjalla on rautaverkkoa. Kuoppa on hieman suorakaiteen mallinen ollen itä-länsisuunnassa noin 1,5 x 1 metrin laajuinen. Sen syvyys on noin 0,5 metriä. Kuopan reunoilla on vallia etenkin etelälaidalla, ja siinä kasvava vaalea sammal on samannäköistä kuin kuopan 3 reunalla. Maa tarttui kairaan huonosti, mutta kuoppa ei sen perusteella vaikuta kovin iäkkäältä.
Kuoppa 2
Kuoppa on tasaisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä mitattuna reunojen sisäpuolelta ja pohjalla noin 0,5 cm. Kuopan syvyys on noin 0,5 m. Valli on erotettavissa lähinnä pohjoispuoliskolla. Tässä kuopassa maa oli kairatessa toisia kuoppia tiiviimpää, mutta huuhtoutumiskerrosta ei voinut siinä erottaa. Kuoppa eroaa kahdesta muusta kuopasta muotonsa perusteella ja on mahdollisesti aiemmin kaivettu. Inventoinnin perusteella varovainen tulkinta mahdollinen pyyntikuoppa, mutta kohteen tarkempi ajoitus ja tulkinta vaatisi lisätutkimuksia.
Kuoppa 3
Itäisin kuoppa. Sijaitsee pienen notkon itärinteessä ja on selkeästi maastossa havaittavissa. Kuopan halkaisija pohjalla on 0,80 m, korkeammalla 1,5 m. Kuopan reunalla on valli, jonka leveys on noin 1,5 m. Kuopan syvyys alarinteen puolella on noin 0,60 m vallin yläosaan verraten. Vaaleaa sammalta kasvaa enemmän reunoilla, mihin maa on heitetty. Kairauksesta oli vain vähän apua maakerroksen selvittämisessä. Maa vaikutti kuitenkin löyhältä, eikä huuhtoutumiskerrosta voinut erottaa. Kuopassa kasvaa iso koivu.
Heikosti kairaan tarttuva maa ei antanut vihjettä kuoppien tarkoituksesta, eivätkä ne sen perusteella vaikuttaneet iäkkäiltä. Kuopat 1 ja 3 muistuttavat muotonsa puolesta vastarannalla olevaa maakuoppaa (Tulijärvi 1000018571). |
| metsakeskus.1000055922 |
742 |
Kiviaapa 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
550450.00000000 |
7462171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055922 |
Kohde havaittiin 5p-aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta. Kemijoen eteläpuolella havaitaan 5p-LiDAR aineistossa 2 yhdenmukaista anomaliaa, jotka lienevät Salpalinjaan kuuluvia tuliasemia. Ne visualisoituvat keskuskuopallisina kumpuina, joihin johtaa kapea mutkitteleva taisteluhauta. Niiden kummallakin puolella on lisäksi kaksi avonaista asemakuoppaa. Kyseeseen voisi tulla katetut asemat, jotka ovat romahtaneet. Asemat ovat pohjoiseteläsuuntaisesti toisistaan 50 m päässä. Kemijoen toisella puolella, noin 930 koilliseen, sijaitsee tunnettu Salpalinjakohde 1000018011, joka on myös RKY-kohde. |
| metsakeskus.1000055923 |
742 |
Kiviaapa 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
550535.00000000 |
7462442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055923 |
Kohde havaittiin 5p-LiDAR -aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta. Paikalla visualisoituu anomalia, joka on mahdollisesti romahtanut katettu tuliasema. Se hahmottuu keskuskuopallisena kumpuna, johon johtaa kapea ja mutkitteleva taisteluhauta. Kummun kummallakin puolella hahmottuvat kuopat, jotka voivat myös olla asemia. Kohteesta noin 200 m etelään sijaitsee kahdesta vastaavasta ilmiöstä koostuvat kohde Kiviaapa 1. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055926 |
82 |
Vehmaanmäki |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
348904.00000000 |
6761903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055926 |
Vehmaanmäen eteläpuolella ja Aalintien pohjoispuolella sijaitsevalla kaakko–luodesuuntaisella hiekkamoreeniharjanteella havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa ainakin kolmetoista hautamaista kuoppaa. Kuopat sijoittuvat koillis-lounaissuuntaisesti ja niitä on paikoitellen kahdessa rivissä, hieman limittäin toisiinsa nähden. Kuoppien koko on noin 1 x 3–4 metriä ja syvyys 40–70 cm. Muutaman kuopan pohjalle tehdyissä koepistoissa havaittiin ohut huuhtoumakerros (1–2 cm), jonka alla on oranssinruskea koskematon hiekka. Kuopat muistuttavat nauriskuoppia, mutta lähistöllä ei havaittu mitään muuta kaskeamiseen viittaavaa, kuten röykkiöitä. Muutamassa kuopassa kasvaa suurehko kuusi. |
| metsakeskus.1000055927 |
82 |
Hosioskorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
350374.00000000 |
6760759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055927 |
Hiilimiilu sijaitsee Vanhan Härkätien ja Hosioskorven kosteikkoalueen välisessä metsässä noin 6 metriä Seitsemänlammintieltä erkanevan metsätien luoteispuolella. Miilu on reunoilta pyöristyneen neliönmuotoinen ja sen halkaisija on noin 8–8,5 metriä. Keskiosa on noin 70-80 cm muuta maastoa korkeammalla ja sitä reunustaa matala (10 cm) painanne tai oja. Miilun päällä kasvaa puita. Keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin 2024 inventoinnissa hiilen ja noen sekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000055928 |
109 |
Vesajoki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
356918.00000000 |
6758339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055928 |
Turun valtatieltä pohjoiseen kääntyvän Vesajoentien itäpuolella sijaitsee neliskulmainen hiilimiilu. Sen halkaisija ojineen on noin 7 metriä. Ojan leveys on noin 70-80 cm ja syvyys vaihtelee 30-60 cm:n välillä. Alueella kasvaa avointa mäntymetsää ja miilun pinta on heinittynyt. Miilu on noin 50 cm koholla ympäröivään maastoon nähden. Keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa noin 20 cm noen ja hiilensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000055929 |
305 |
Lepikonvaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606560.00000000 |
7354905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055929 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055930 |
305 |
Tasala |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602853.00000000 |
7352914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055930 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella sijaitsee mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055931 |
305 |
Osala |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602023.00000000 |
7351575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055931 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös. Kohteen etelä- ja pohjoispuolella on useita muita kaivantoja, jotka vaativat tarkastuksen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055932 |
109 |
Hämeen Härkätie Sipoonmäki |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
358392.00000000 |
6759158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055932 |
Hämeen Härkätien vanhempi linjaus Rengosta Hattelmalaan on kulkenut Alajärven kaakkoispuolelta. Hattelmalan 1700-luvun lopun isojakokartan mukaan tie on kulkenut Sipoonmäen pohjoispuolelta. Nykyisen Renkovahantien ja Turun valtatien risteyksen koillispuolisella metsäalueella on noin 55 metrin pituinen pois käytöstä jäänyt tienpohja. Vanha tie erottuu maastosta noin 0,4–0,5 metrin korkuisena penkereenä, jonka leveys on noin 7–8 metriä. Vanhojen karttojen mukaan tienkohta on jäänyt pois käytöstä 1960-luvun aikana, kun Renkovahantien alkua on muutettu. |
| metsakeskus.1000055933 |
305 |
Huutoniemi |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
600117.00000000 |
7349852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055933 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella sijaitsee hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055934 |
109 |
Lahdenperä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
358742.00000000 |
6759382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055934 |
Alajärven ja Iso-Munakas -järven välisellä kannaksella on useita ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Lahdenperän kohdalla kaivantoja on Turun Valtatien molemmin puolin. Turun valtatien kaakkoispuolella on useita suuria (noin 4 x 4 metriä, syvyys noin 2,5 metriä) kallioon hakattuja korsuja, joita yhdistää kapea (n. 1,5 m) kaivanto. Korsut ovat hakattu tai räjäytetty kallioon ja osin kiviseen moreenimaastoon. Turun valtatien kaakkoispuolella, tien suuntaisesti kulkee maakaapelikaivanto, jonka kaivuu on osittain tuhonnut taistelukaivantoja. Tien luoteispuolella on samankaltaisia kaivantoja. Alueella on melko avointa havumetsää ja kaivantoihin on paikoitellen kaatunut puita. Kohteen aluerajaus on tehty 2024 inventoinnissa 5 p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000055935 |
935 |
Lapuri 8 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
532187.00000000 |
6703866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055935 |
Lapurin saaren keskiosassa, pienen suojaisan poukaman pohjoisrannalla on ryssänuuni, jonka suu on kohti länttä. Kooltaan ryssänuuni on 1 x 1 metriä. Uunin kansikivi nojaa reunalla rakenteeseen. Uunin päällä kasvaa puu. |
| metsakeskus.1000055936 |
935 |
Parrio 2 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27026 |
538759.00000000 |
6702532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055936 |
Parrion saaren länsirannan sileähköön kallioon on hakattuna "1912", sekä nimikirjaimet "E.V.", "O.T." ja "T.H.". Hakkauksista 2 metrin päässä sijaitsee vanha tykin ammuksen kallioon iskemä kuoppa. |
| metsakeskus.1000055937 |
935 |
Santio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
540040.00000000 |
6702292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055937 |
Kohde sijaitsee Santion saaren kallioisella etelärannalla. Rajamerkin koko on 2 x 3 metriä ja korkeus noin 1.6 metriä. Rajamerkin viisarikivi on pohjois-etelä-suuntainen ja siitä on erotettavissa kaiverrus "W 6".
Vuoden 1969 peruskartalla rajamerkin kohdalta kulkee Koivuniemen kylän raja, viisarikiven suunnan mukaisesti. Rajamerkin kohdalle on merkitty raja myös isojakokartalle vuosilta 1827–1849. |
| metsakeskus.1000055938 |
109 |
Letonmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
359011.00000000 |
6759500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055938 |
Alajärven kaakkoispuolisella kannaksella, Kaakkolammin luoteispuolella sijaitsevan Letonmäen koillisreunalla on noin 270 metriä pitkä ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelukaivanto. Se on noin 1-1,5 metriä leveä ja syvyys on noin 1,4–2 metriä. Maasto on kalliota ja kivistä moreenimaata ja ympäristö avointa kuusimetsää. Turun valtatien luoteispuolella on noin 60 metriä pitkä osuus taisteluhaudasta. Se on myös noin 1,5 metriä leveä, mutta hieman matalampi. Kaivannon ympärillä on runsaasti kivikkoa. Kohteen aluerajaus tehtiin 2024 inventoinnissa 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000055939 |
109 |
Hämeen Härkätie Iso-Munakas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
359307.00000000 |
6759899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055939 |
Hämeen Härkätien vanhempi linjaus Rengosta Hattelmalaan on kulkenut Alajärven kaakkoispuolelta. Hattelmalan 1700-luvun lopun isojakokartan mukaan tie on kulkenut Alajärven ja Iso-Munakkaan yhdistävän puron yli nykyisen Turun valtatien kaakkoispuolelta, Leirikeskuksen kohdilta. Turun valtatien ja Iso-Munakkaan järven väliseltä metsäalueelta havaittiin 2024 inventoinnissa noin 50 metriä pitkä mahdollinen tienpohja. Maastossa kulkee noin 4-5 metriä leveä tasainen tiemäinen penger, jota reunustaa matalat (noin 15 cm) painanteet tai ojat. Mahdollinen tienpohja kulkee lähes samaa linjaa isojakokartassa näkyvän tien kanssa, mutta tien ajoitus ei ole varma, sillä maasto sen ympärillä maasto on muokkautunutta. Tienpohjan eteläpuolella, pienen mäen rinteen juuressa on suorakulmainen sammaloitunut kivirakenne, todennäköisesti jonkinlainen kellari. Kivirakenteen koko on noin 3 x 4 metriä ja korkeus noin 1,2 metriä. Kellarin sijainti N 6759888 E 359319. |
| metsakeskus.1000055940 |
109 |
Lemonkellarinmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
359848.00000000 |
6760206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055940 |
Alajärven ja Iso-Munakas -järven kannaksen koillispuolella Lemonkellarinmäellä on useita ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Pisin kaivanto on Lemonkellarinmäen etelärinteellä, joka alkaa leirikeskukselle vievän tien vierestä ja jatkuu itään välillä haarautuen noin 520 metriä. Kaivantoon paikoitellen louhittu kallioon ja paikoin kaivettu kiviseen moreenimaahan. Kivet on heitelty kaivannon edustalle alarinteen puolelle. Kaivannon syvyys vaihtelee reilusta metristä pariin metriin ja leveys noin metristä puoleentoista. Lemonkellarinmäen maasto on melko tiheää sekametsää joten havainnointimahdollisuudet eivät olleet parhaat vuoden 2024 inventoinnissa.
Lemonkellarinmäen länsiosassa, Turun valtatien kaakkoispuolella on muutama syvempi korsumainen kaivanto ja lyhyitä taistelukaivantoja. Turun tien luoteispuolella on myös kymmeniä metrejä pitkä taistelukaivanto, joka on kaivettu hiekkamoreenimaastoon. Kohteen viiteen osaan jakautuva aluerajaus on tehty 5 p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000055941 |
858 |
Mäyräkorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
393498.00000000 |
6696247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055941 |
Lidar-aineistosta havaittu hiilimiilu. Kohde sijaitsee Tuusulan Korpikylässä Hyrylän teollisuusalueen koillispuolella, Tuusulan itäväylästä 110 m länteen. Miilu sijaitsee kapeassa metsäkaistaleessa, pohjoispuolella uusi teollisuushallialue ja eteläpuolella metsä hakattu ja teollisuusalue laajentuu. Miilu on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 12 m, ympäri kiertää matala oja. Tyypiltään miilu on pystymiilu.
Muinaisjäännösalueen rajaus käsittää miilun ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000055943 |
746 |
Mesiaislehdonkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372025.00000000 |
7098807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055943 |
5p laserkeilausaineistosta erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055944 |
109 |
Hirvilampi |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358496.00000000 |
6766675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055944 |
Hirvilammen eteläpuolella ja Vuorentaan peltoalueen koillispuolella sijaitsevalla pienellä metsäisellä mäenkumpareella havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa maansekainen röykkiö. Röykkiön koko on noin 3 x 4 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Kivien koko on noin 30–60 cm. Röykkiön itäpuoli vaikutti kaivellulta. Röykkiön reunaan tehtiin pieni lapionpisto, jossa oli sekoittunutta multaa ja muutamia hiilenpaloja. Noin 15 cm:n jälkeen alkoi koskemattomalta vaikuttava harmaa hiesu. Röykkiön kaakkoispuolella, noin 15 metrin päässä on suuri (halk. noin 5 metriä ja syvyys noin 2 metriä) kuoppa, kenties vanha maakellari- tai maanottokuoppa. Kuopan vieressä on irtonaista kivikkoa, joka vaikuttaa kuopasta nostetulta. Röykkiö on kuitenkin sen verran etäämmällä kuopasta, ettei se vaikuttanut modernilta raivauskivikolta. Havainnointimahdollisuudet olivat kuitenkin melko huonot, koska vastapudonneet lehdet peittivät alueen maanpinnan lähes täysin.
Mäellä havaittu röykkiö voi olla pellonraivausröykkiö, koska se sijaitsee peltojen reunassa 1700–1900-luvun karttojen mukaan. Röykkiön sijainti pienen mäen päällä on kuitenkin hieman outo raivausröykkiölle. 1900-luvun historiallisten ilmakuvien mukaan paikalla on ollut metsäinen alue pellon keskellä. Röykkiön kaakkoispuolella on sijainnut lato tms. ulkorakennus 1950-luvulla. Röykkiöstä noin 90 metriä etelään on löydetty rautakautinen kupurasolki, joten röykkiön liittyminen rautakauteenkaan ei ole täysin poissuljettua, mutta siihen viittaavia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000055945 |
935 |
Ruissaaren puolustusvarustukset 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
529190.00000000 |
6702241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055945 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin kaksi kallioon louhittua taistelukaivantoa. Itäisessä kaivannossa on kallioon louhittu korsu, jossa on yksi huone ampuma-aukolla. Molemmissa rakenteissa on käytetty betonia. |
| metsakeskus.1000055946 |
935 |
Ruissaaren puolustusvarustukset 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
529929.00000000 |
6701483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055946 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin 180 metriä pitkä taisteluhauta, bunkkeri ja korsu. Kts. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055947 |
82 |
Kivijoki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354196.00000000 |
6763891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055947 |
Kivijoella on 1500-luvulla ollut yksi talo ja vuoden 1570 rälssiluettelossa se on merkitty torpaksi. Vuoden 1773–1774 kartassa Kivijoen (Kivijoki hemman) kohdalla on kaksi taloa, yksi Vanhan Härkätien kummallakin puolella. Ylitalon kohta on yhä asuttu ja pihapiiri hoidettu. Alitalon kohdalla oli vuoden 2024 inventoinnin aikaan vanhoja puisia rakennuksia. Talo vaikutti autiolta. Pihoja ei ole juurikaan muokattu ja rakennuskanta on melko vanhaa, joten alueen maaperässä voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. Kohteen aluerajaus on tehty Katinalan isojakokartan (H9:7/6–12 Katinala, 1773–1774) perusteella. |
| metsakeskus.1000055948 |
935 |
Ruissaaren louhokset 3 |
10007 |
12012 |
13124 |
11042 |
27028 |
529658.00000000 |
6701642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055948 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten valmistamiseen liittyvä kivi louhos, jonka länsi- ja eteläpuolilla on kivistä koottuja korkeita maavalleja. Kts. alakohteet. |
| metsakeskus.1000055949 |
109 |
Hämeen Härkätie Huhmaristontie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
357224.00000000 |
6758478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055949 |
Yksi mahdollinen reittivaihtoehto vanhemmalle Hämeen Härkätie linjaukselle kulkee Turun valtatien luoteispuolella, Sipoonmäeltä Loukkuniitynmäelle. Tielinja näkyy tienä vuoden 1918 uusjakokartalla sekä vuoden 1961 peruskartalla. Tien koillisosa on yhä käytössä olevaa tietä (Renkovahantie ja Bremerintie), mutta Huhmaristontien lounaispuolella tie on jäänyt pois käytöstä viimeistään 1960-luvulla. Huhmaristontieltä lounaaseen tie on metsätietä, mutta muuttuu metsittyneeksi noin 100 metrin päässä tiestä. Vanha tielinja näkyy rinnevarjosteessa ja on hahmotettavissa metsässä tien ojien perusteella. Kosteikon ylityksen kohdalla on pieni lohkotuista kivistä tehty siltarumpu ja kivipengerrystä noin 15 metrin matkalla. Koska 1700-luvun kartoille ei ole merkitty tielinjoja, ei ole mahdollista sanoa varmaksi, onko tällä kohtaa kulkenut Härkätien vanha linjaus vai onko tie nuorempi. Kohdetta on nykytiedon valossa pidettävä statukseltaan muuna kulttuuriperintökohteena. |
| metsakeskus.1000055950 |
935 |
Pikku-Pisi |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
535105.00000000 |
6702237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055950 |
Pikku-Pisin saarella, noin 30 metriä saaren itärannasta sijaitsevalla kallioharjanteella on pienen louhoksen jäänteet. Kiveä on otettu kalliosta noin 20 senttimetrin paksuudelta. |
| metsakeskus.1000055952 |
935 |
Tuuholman varustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
541615.00000000 |
6708039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055952 |
Tuuholman saaren kaakkoisrannalla, Merivartioston mökin ympäristössä kulkee pitkä, karkeasti pohjois-etelä-suuntainen taisteluhauta, jonka ampumasuunta on itään. Kohde rajattu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000055953 |
935 |
Lypsyniemen varustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
539421.00000000 |
6712864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055953 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin alueella muutamia kymmeniä metrejä taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000055954 |
935 |
Talniemi |
10007 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
539197.00000000 |
6708648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055954 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin Tillinvuoren koilliseen viettävällä rinteellä korkeuskäyrien suuntaisesti tehty kivivalli. Valli on pituudeltaan parikymmentä metriä, leveydeltään noin 1,5 m ja korkeudeltaan vajaan metrin. Kohde sijaitsee kivikkoisessa moreenirinteessä. Rakenne rajautuu kaakossa hiljattain tehtyyn lintutornille johtavaan tiehen.
Rakenteeltaan kohde on viljelyksiin liittyvien raivausvallien kaltainen, mutta kohta lähitienoineen vaikuttaa mahdottomalta viljelysten kannalta. Mikäli kyseessä olisi rantaan tai laitureihin tms. liittyvä rakenne – olisi ajoitus korkeutensa (n. 10 m mpy) perusteella rautakautinen. |
| metsakeskus.1000055955 |
935 |
Lakakallion varustukset |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
537317.00000000 |
6705937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055955 |
Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin kohde, joka sijaitsee Lakakalliolta luoteeseen lähtevän tien molemmin puolin olevalla kankaalla n. 100 m päässä Lakakallion huipulta.
Kohde koostuu Toisen maailmansodan varustuksista joihin lukeutuvat teltta-, korsu- ja varastokuoppa. Rakenteet sijaitsevat mäntykankaalla tien läheisyydessä molemmin puolin. Kts. alakohteet |
| metsakeskus.1000055956 |
935 |
Hyypiänvuoren varustukset |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
536811.00000000 |
6706005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055956 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin paikalla halkaisijaltaan noin 5 m telttakuopan pohja. Kohde sijaitsee lounaaseen viettävässä hiekkamoreenirinteessä, alle 20 v mäntytaimikossa.
Lähistöllä (200 m säteellä) ei todettu lidar-aineiston tarkastelussa muita rakenteita. Rakenteensa
perusteella telttakuoppa on samankaltainen kuin II maailmansotaan liittyvät, millä perusteella rakenne on oletettavasti II maailmansodan ajalta. |
| metsakeskus.1000055958 |
686 |
Koskelokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474669.00000000 |
6961727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055958 |
Paikalla on halkaisijaltaan 6,5 metriä oleva tervahauta, jossa ei havaittu halssia. |
| metsakeskus.1000055961 |
742 |
Myllykari |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
548660.00000000 |
7465660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055961 |
Kohde havaittu 5p-aineistosta lausuttaessa malminetsintälupahakemuksesta.
Alueella on useita sotahistoriallisia tuliasemia. Voivat kuulua Salpa-asemaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055962 |
742 |
Myllykari 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
548767.00000000 |
7465631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055962 |
5p-aineistossa paikalla erottuu ojan ympäröimä pystymiilu. Kohde merkitty myös LiDARK-hankkeen aineistoihin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055963 |
742 |
Myllykari 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
548898.00000000 |
7465725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055963 |
5p-aineistossa paikalta hahmottuu himmeänä tuliasemia. Kohteet voivat kuulua Salpa-asemaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055964 |
742 |
Myllykari 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
548955.00000000 |
7465872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055964 |
5p-aineistossa paikalta erottuu terävänä kaksi suurta asemaa. Voivat kuulua Salpa-asemaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055965 |
742 |
Riekkomaa 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
549116.00000000 |
7465485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055965 |
5p-aineistossa alueelta hahmottuu terävänä erikokoisia asemia. Kuulunevat Salpa-asemaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055966 |
742 |
Alakangas 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
549561.00000000 |
7465151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055966 |
5p-aineistossa paikalla havaitaan terävänä erikokoisia ja -muotoisia tuliasemia. Voivat kuulua Salpa-asemaan tai sitten olla saksalaisten valmistelemia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055968 |
742 |
Aukiapalo 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
550441.00000000 |
7465815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055968 |
5p-aineistossa paikalta erottuu yksittäinen tuliasema, johon johtaa mutkitteleva yhdyshauta. Kuulunee Salpa-asemaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055969 |
171 |
Pekkola |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
530266.00000000 |
6901803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055969 |
Paikalla on laserkeilausaineiston visualisoinnista havaittumahdollinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055971 |
935 |
Pisinsalmi |
10007 |
12005 |
13060 |
11006 |
27026 |
534681.00000000 |
6701749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055971 |
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin majakan kivijalka Suuri-Pisin pohjoisrannalla, kapeakantaisen niemen kärjessä. Kivijalan korkeus on 1.9 metriä ja halkaisijaltaan se on 2.5 metriä.
Vuosien 1922-1923 kartalla Suuri-Pisin saaren pohjoiskärjen itäisempään niemeen on merkitty majakka. Oletettavasti kyse on samasta rakenteesta, vaikka inventoinnissa todettu perustus sijaitseekin saaren pohjois-kärjen läntisessä niemessä. Kartan tietojen perusteella kyseessä on vuosien 1885-1886 aikana tehdyn kartan täydennetty versio, jolloin majakan ajoittuu aikavälille 1885-1923. |
| metsakeskus.1000055973 |
935 |
Pikku-Pisin hautapaika |
10001 |
12002 |
13022 |
11042 |
27028 |
535090.00000000 |
6702183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055973 |
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä saatiin paikalliselta asukkaalta tieto, jonka mukaan Pikku-Pisin saarelle on haudattu toisen maailmansodan aikana kaatuneita neuvostosotilaita.
Oletettavasti joukkohauta liittyy Virolahden saaristossa käytyihin taisteluihin alkuvuodesta 1940. Hautausten kerrotaan olleen pienen soistuneen painanteen ympärillä. Kohde tarkastettiin maastossa. Paikalla ei havaittu mitään jälkiä mahdollisista hautauksista. Maaperä on pehmeää ja sopivaa kaivamiseen toisin kuin muualla. |
| metsakeskus.1000055975 |
742 |
Miekkakoski |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
552337.00000000 |
7466889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055975 |
Kohde hahmottuu 5p-aineistossa. Paikalla on nelikulmainen, ojan ympäröimä anomalia, joka lienee lamamiilu. Sen lounaispuolella erottuu soikea maakuoppa, joka muistuttaa pyyntikuoppaa, mutta voi olla myös miiluun liittyvä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055976 |
742 |
Miekkakoskenharjut |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551489.00000000 |
7466947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055976 |
5p-aineistossa paikalla hahmottuu 3-4 kuoppaa, jotka sopisivat pyyntikuopiksi. Kuopat ovat muodoltaan pääasiassa pitkulaisensoikeita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055977 |
742 |
Miekkavaara 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
552035.00000000 |
7468570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055977 |
5p-aineistossa erottuu hailakkana kaksi savottakämpän pohjaa. Todennäköisesti kyseessä on asuinkämppä ja talli, mutta piisi ei erotu varmuudella kummassakaan pohjassa. Kohde erottuu vuoden 1955 ilmakuvassa joten kyseessä on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolen kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055978 |
742 |
Miekkavaara 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
552246.00000000 |
7468654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055978 |
5p-aineistossa paikalta erottuu hailakasti kämpänpohja. Tulisijan paikka ei varmuudella visualisoidu. Kyseeseen voi tulla savottakämpän pohja, joka mahdollisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055979 |
742 |
Ihanoja |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
552492.00000000 |
7469682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055979 |
5p-aineistossa paikalle visualisoituu 2-huoneisen savottakämpän pohja. Kummassakin huoneessa näkyy piisiröykkiö. Eteläisemmässä huoneessa piisi on länsikulmassa ja pohjoisemmassa pohjoiskulmassa. Kämpän koillissivulla, kämpän ulkoseinän vieressä, näkyy maakuoppa. Kämppä on sijoittunut Ihanojan suuntaisesti siten, että sen pitkä sivu on lounaiskoillissuunnassa. Mitat n. 6,5 x 11,5 m. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055980 |
791 |
Ahonkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436855.00000000 |
7133481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055980 |
Paikalla on 5p-maastomallissa selvästi tunnistettava ja myös maastokartalle merkitty tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä ja jonka halssi on kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000055982 |
791 |
Murtokangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440558.00000000 |
7129000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055982 |
Paikalla on 5p-maastomallissa selvästi tunnistettava ja myös maastokartalle merkitty tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 metriä ja jonka halssi on kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000055983 |
742 |
Pieliniemi 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
551384.00000000 |
7477483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055983 |
5p-aineistossa paikalta hahmottuu pienen nelikulmaisen savotta- tai kalakämpän raunio. Piisi visualisoituu kaakkoiskulmassa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055984 |
263 |
Pitkämännikkö |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478052.00000000 |
7092388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055984 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055985 |
263 |
Pitkämännikkö 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478345.00000000 |
7092665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055985 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055986 |
263 |
Kolisevanpuro |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478292.00000000 |
7091551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055986 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055987 |
263 |
Kolisevanpuro 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477539.00000000 |
7091487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055987 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055988 |
263 |
Jokisuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476038.00000000 |
7089571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055988 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan viittaava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055989 |
263 |
Paaralaislehto |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
475117.00000000 |
7082700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055989 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu rengasmainen ilmiö, voi olla tervahaudan tai miilun pohja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055990 |
263 |
Nauharäme |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
479988.00000000 |
7081949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055990 |
Maanmittauslaitoksen 5-p laserkeilausaineistossa havaittu tervahautaan tai hiilimiiluun viittaava ilmiö. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055991 |
742 |
Viikateoja |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
556064.00000000 |
7480726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055991 |
5p-aineistossa hahmottuu paikalta savottakämpän raunio ja himmeästi siinä kiinni (lounaispuolella) oleva talliosa. Pohjoisemman asuinkämpän tulisija vaikuttaa visualisoituvan pohjoiskulmaan. Kämppä ja talli ovat lounaiskoillisuunnassa ja mitat (talli ml) ovat n. 9,7 x 15,5 m. Asuinkämpän pohjois- ja kollispuolella näkyy kaksi maakuoppaa.
Kyseessä on 1900-luvun alkupuolen savottakämppä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000055993 |
778 |
Konttilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497329.00000000 |
6955794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055993 |
Paikalla on melko tiheässä nuoressa sekametsässä tervahauta, halkaisija 14 m. Halssi lounaaseen. Ehjä. |
| metsakeskus.1000055994 |
778 |
Lieteenmäki Rantala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496489.00000000 |
6957070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055994 |
Tervahauta, halkaisija n. 20 m. Halssi lounaaseen. Tiheässä nuoressa lehtimetsässä. Merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000055995 |
778 |
Honkasenharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493632.00000000 |
6963563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055995 |
Paikalla on rantavallilla hiilihauta, halkaisija n. 2 m, syvyys n. 50 cm. Alue on hiekkamaaperästä mäntykangasta. Kuopan pohjalla runsaasti hiiltä ja kekälettä. Tämänkaltaisissa haudoissa on tehty hiiliä paikalliseen tarpeeseen, pajoihin. Tällaisia samanlaisia hiilihautoja on osoittautunut tarkemmissa tutkimuksissa myös rautakautisiksi, saatujen radiohiilinäytteiden ajoittamana, tai eräässä tapauksessa hiilihauta on tehty esihistorialliseen keittokuoppaan. |
| metsakeskus.1000055995 |
778 |
Honkasenharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11033 |
27000 |
493632.00000000 |
6963563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055995 |
Paikalla on rantavallilla hiilihauta, halkaisija n. 2 m, syvyys n. 50 cm. Alue on hiekkamaaperästä mäntykangasta. Kuopan pohjalla runsaasti hiiltä ja kekälettä. Tämänkaltaisissa haudoissa on tehty hiiliä paikalliseen tarpeeseen, pajoihin. Tällaisia samanlaisia hiilihautoja on osoittautunut tarkemmissa tutkimuksissa myös rautakautisiksi, saatujen radiohiilinäytteiden ajoittamana, tai eräässä tapauksessa hiilihauta on tehty esihistorialliseen keittokuoppaan. |
| metsakeskus.1000055998 |
273 |
Koskenjalkonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384581.00000000 |
7451177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055998 |
Kohde sijaitsee Ruokojoen Kyrvönkosken itärannalla Koskenjalkosen kohdalla joen yli
kulkevan polun koillispuolella. Paikalla kasvaa mäntyjä ja nuoria koivuja. Rantaan on matkaa noin 20 metriä. Paikalla on selkeäpiirteinen tervahauta, joka on kokonaishalkaisijaltaan 12 metriä. Vallit ovat noin kaksi metriä leveät. Tervahaudan pohjalla on 20 cm nokista hiilensekaista hiekkaa. Alla on kovettunut kerros, joka ei kuitenkaan vaikuttanut erityisen paksulta. Halssi on joelle päin länsilounaaseen. Tämä on mitoiltaan noin 6 x 2 m. Maat on nostettu valleiksi halssin reunoille. Kohde on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000055999 |
273 |
Kyrvönkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384430.00000000 |
7450803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000055999 |
Kohde sijaitsee Ruokojoen varressa Kyrvönkosken itärannalla Rovanpään kohdalla. Paikalla on
tervahauta ja vanha vesimyllyn paikka. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 12 metriä. Se ei ole erityisen selkeäpiirteinen. Rakenne on matala keskeltä laakea painanne. Vallit ovat noin 1–3 m leveät. Tervahaudan pohjalla on paksusti nokista hiekkaa, mutta tervan kovettamaa kerrosta ei tavattu. Halssi, noin 3x1m, on luoteen puolella. Tervahaudasta 50 m pohjoiseen on vuolasvetinen lähde. Tämän kohdalla on joessa pieni sivu-uoma, johon lähteestä laskee puro.
Läheltä uoman yläpäätä havaittiin leventymä, joka vaikutti sopivalta myllyrakennukselle. Paikalta ei kuitenkaan löydetty mitään. Rannalla oleva hirsikasa on mahdollisesti uoman tukkeena uiton aikana olleesta padosta. Paikallisen tiedon mukaan paikalla olisi ollut härkinmylly, ehkä Myllykosken myllyä varhaisempi. Tämä on kuitenkin purettu eikä paikalla ole mitään jäljellä. Uomakin on uitossa perattu, joten myllypadostakaan ei ole jäljellä mitään. |
| metsakeskus.1000056000 |
905 |
Mansikkasaari itäranta |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
226936.00000000 |
7008925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056000 |
Sijaintipaikka on Vaasan Palosaaren länsipuolella olevan Mansikkasaaren itärannassa Palosaaren ja Mansikkasaaren välisessä salmessa, Palosaaresta Mansikkasaareen ja Pikisaareen johtavan sillan pohjoispuolella.
Hirsistä tehty laiturirakenteen jäännös rantaviivassa. Päämitat ovat noin 8 x 5,5 metriä. Hirsiarkkurakenne on rannan suuntainen. Rakenne sijaitsee rannassa olevan 1800-luvun lopulta peräisin olevan puisen makasiinirakennuksen pohjoispuolella. Hirsiä on sekä kuivalla maalla että matalassa rantavedessä. Arkkurakennelmassa on ollut väliseiniä. Hirsissä on salvoskohtia. Salvokset ovat pitkänurkkasalvoksia eli ns. suoria salvoksia siten, että hirsiin on kaiverrettu tila ylemmälle ja alemmalle hirrelle ja hirsien päät ovat jatkuneet yli risteävästä hirrestä. Hirret ovat ajansaatossa purkautuneet salvoksistaan, eikä arkku enää pidättele kiviä sisällään. Hirsirakenteiden edustalla merenpohjassa on irtonaista puutavaraa, joka on todennäköisesti irronnut arkusta. Viistokaikukuvassa vedenalainen seinämä vaikuttaa melko suoralta ja suhteellisen hyväkuntoiselta. Pinnalta katsottuna voidaan todeta, että kiviä on vierinyt alas hirsiarkun päältä ja etureunan päällimmäiset hirret ovat vain löyhästi kiinni rakenteessa. Arkku alkaa 9,2 metrin päästä makasiinin seinästä pohjoiseen. Sen leveys rannan suuntaan on 8,2 metriä ja pituus rantavallista ulkoreunaan 5,5 metriä. Se on täytetty luonnonkivillä.
Hirsistä otettiin näytteitä vuosilustoajoitusta varten inventoinnin yhteydessä 2015. Ajoitusanalyysi tehtiin Lundin yliopistossa. Selkeää ajoitustulosta ei saatu, koska kolmesta näytteestä kahdessa ei ollut riittävästi vuosilustoja. Yhden puun kaatoajankohta on mahdollisesti 1700-1800-luvun vaihde. Puulaji on kuusi.
Vaasan kauppiaat perustivat ulkosataman Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen 1700-luvun lopulla. Mansikkasaaressa sijaitsi laivanvarustaja C.G. Wolffin
laivatelakka, jonka taklaustyöpaja valmistui 1840-luvulla. Palosaareen Wolff rakennutti kaksi
hirsimakasiinia ja kivilaiturin. Mansikkasaaressa sijaitsi laivaveistämö 1900-luvun alusta lähtien sekä telakkatoimintaan liittyviä rakennuksia ja erilaisia rakenteita. Saaressa toimi Onkilahden konepaja vuosina 1903-1936, jonka jälkeen telakka siirtyi Wärtsilän haltuun. Saaren pohjoisosan tiilinen tehdas on Wärtsilän tuotantorakennus vuodelta 1942, jota on laajennettu 1960-luvulla. Telakkatoiminta on loppunut vuonna 1982. Mansikkasaaren itärannalla on alusten painolastina tuotua maa-ainesta. Rannoilta löytyy runsaasti piitä, jota ei Suomessa luonnollisesti esiinny, tiiliä ja tiilenkappaleita, kuonaa ja rautakrusteja sekä lasin ja keramiikan palasia. |
| metsakeskus.1000056005 |
273 |
Korvensarat |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
384186.00000000 |
7450035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056005 |
Kohde sijaitsee Kyrvönkosken alapäässä Kitinniityn ja Korvensarkojen välimaastossa. Joen
länsirannalla on pitkä myllyuoma. Uoman pohjoispään kohdalla on pääuomassa padon jäännös. Uoman eteläpäässä on hyvin säilynyt paikoilleen lahonneen myllyrakennuksen jäännös.
Myllyrakennuksen seinillä on edelleen jäljellä kahdesta kolmeen hirsikertaa. Hirret ovat noin
15–20 cm korkeudeltaan. Alimmat ovat mahdollisesti pyöreitä, mutta ylemmät ovat pelkattuja. Siten seinän paksuus on hieman tätä ohuempi, arviolta 12–14 cm. Rakennuksen sisämitat ovat 340–350 cm molempiin suuntiin. Myllynkivet ovat vierekkäin rakennuksen pohjoisnurkassa.
Kanavamainen myllyuoma tulee rakennukselle pohjoiskoillisesta. Kanava päättyy ennen myllyrakennusta maasta ja kivistä koottuun useita metrejä leveään maapenkereeseen, joka toimii patona. Padon keskeltä lähtee 5 m pitkä sivu-uoma suoraan jokeen itäkaakkoon. Sivu-uomaan yhdistyy toinen koillisesta tuleva kanava. Myllyuoman suulta lähtee kivinen patorakenteen jäännös hieman viistosti pääuoman poikki.
Varhaisimmat paikalta löydetyt kartat ovat 1880-luvulta. Näihin mylly on merkitty ja lisäksi tämän lounaispuolelle rakennus. Tähän rakennukseen viittaavaa ei havaittu tarkastuksen 2024 yhteydessä. |
| metsakeskus.1000056006 |
273 |
Palokoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381841.00000000 |
7449672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056006 |
Kohde sijaitsee Pasmajoen itärannalla Palokosken kohdalla. Tervahauta on kaivettu ylemmäs
jokitörmään noin 50 m rannasta. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 9 metriä ja vallit ovat noin 2 m leveät. Pohjalla on 20 cm hiilensekaista hiekkaa, mutta ei tervan kovettamaa kerrosta.
Kuoppamainen halssi on luoteen puolella. Mitoiltaan tämä on 2 x 1,5 m. Reunoilla on vähän
valleja. |
| metsakeskus.1000056007 |
273 |
Rahonniva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381044.00000000 |
7450033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056007 |
Kohde sijaitsee Pasmajoen länsipuolella Rahonnivan kohdalla. Paikalla on rinteen yläpäähän kaivettu tervahauta. Vieressä on kääntöpaikka ja tieurat ja polut reunustavat valleja. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan 13–14 m ja vallit ovat noin 2 m leveät. Tervahauta on selkeäpiirteinen ja melko syvä. Pohjalla on nokista hiekkaa, mutta kovaa kerrosta ei havaittu. Halssi on koilliseen ja mitoiltaan 3 x 1 m. Lähiympäristöstä ei löydetty jäänteitä pirtistä. |
| metsakeskus.1000056010 |
273 |
Hirvikoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
369741.00000000 |
7454023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056010 |
Kohde sijaitsee Hirvikoskella Vaattojokivarressa. Molemmilla puolin jokea on vanhoja vesimyllyn paikkoja. Mahdolliset myllyjen Filppa, Iivari ja Kuru paikat ovat alakohteina.
Filpan talon mylly on maanomistajien mukaan sijainnut joen itärannalla Myllyojaksi kutsutussa sivu-uomassa. Tarkka paikka ei ole tiedossa. 1830-luvun kartalla (Berger 1832–33) on alemmaksi uomaan merkitty epävarma myllysymboli. Toinen leventymä tästä 20 metriä alavirtaan vaikutti ympäristöltään sekä 1832-33 kartan asemoinnin perusteella myös sopivalta myllyrakennukselle. Heti tämän yläpuolella uomassa oli muun muassa selvä lasku. Myllyuoman yläpäästä havaittiin kivivallia, joka liittyy purettuihin uittorakenteisiin. Iivarin talon mylly on ilmeisesti sijainnut kosken niskan kohdalla joen länsirannalla. Paikalla on edelleen painanne ja muistitiedon mukaan paikalla on vielä 60 vuotta sitten ollut jonkun rakennuksen hirsikehä, noin 10 m rannasta. Painanne on muodoltaan hieman nelikulmainen ja näkyy laserkeilausaineistossa sekä vuosien 1952 ja 1968 ilmakuvissa. Kurun mylly on sijainnut joen itärannalla nähtävästi lyhyemmässä sivu-uomassa. Myllyt lienevät pääosin purettu. |
| metsakeskus.1000056013 |
273 |
Kuusenkosken mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
371653.00000000 |
7458395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056013 |
Kohde sijaitsee Vaattojokivarressa Kuusenkosken niskalla. Paikalla on kaksi tervahautaa ja
vanha vesimyllynpaikka. Pääkoordinaateissa sijaitsee vesimyllyn paikka ja alakohteina kaksi tervahautaa.
Myllyuoma kulkee joen koillislaidalla kosken yläpäässä. Vesimyllynpaikka on merkitty vanhoilla kartoilla uoman alapäähän,mutta pitäjänkarttaan uoman keskivaiheille (Jack 1837a, Bärlund 1888b, pitäjänkartta 1845). Jakokarttaan on lisäksi merkitty rakennus heti myllyn koillispuolelle. Nimiarkiston mukaan Kuusenkoskella on ollut Vaattojärven kylän yhteinen härkinmylly, Kuusenkoskenmylly (NA: Knuutila 1967).
Vesimyllyn jäännös löytyi uoman alapäästä juuri vanhojen jakokarttojen osoittamalta paikalta. Lähellä uoman alapäätä on rakennukselle sopiva leventymä, minkä alapuolella vesi putoaa selvästi. Uoman pohjalta löydettiin heti leventymän alta myllynkivi. Kivi oli mitoiltaan 110 x 20. Myllyn vieressä aikanaan sijainneesta rakennuksesta ei löydetty maanpäällisiä jälkiä. Myllyuoma on 130 m pitkä ja yläpäästään huomattavan leveä, noin 4 m. Myllyn kohdallakin uoma on 2–3 m leveä. Mahdollisesta padosta uoman yläpään kohdalta ei löydetty minkäänlaista jälkeä.
Tervahaudat sijaitsevat molemmin puolin jokea. Joen itäpuolinen tervahauta on selväpiirteinen ja kaivettu törmään 15 m päähän rannasta. Kokonaishalkaisijaltaan tämä on 10 m ja vallit ovat noin 2 m leveät. Pohjalla on hiilensekaista hiekkaa noin 15 cm ja alla kovettunut kerros. Halssi on lounaaseen ja sen kaivanto menee koko vallin läpi. Halssi jatkuu muutaman metrin vallin ulkopuolelle ja on 1,5 m leveä.
Toinen tervahaudoista sijaitsee vastarannalla noin 50 m ensimmäisestä ylävirtaan. Tervahauta on kaivettu jyrkän jokitörmän yläpäähän noin 15 m rannasta. Halkaisijaltaan tämä on 10 m ja vallit ovat 2 m leveät. Pohjalla on paksu kerros hiilensekaista hiekkaa ja mahdollisesti ohut kovempi kerros. Vallit on aurattu rikki, mutta halssi on säästynyt jokitörmässä. Halssi osoittaa itään ja on mitoiltaan 4 x 1 m. Se päättyy törmän alalaitaan, missä rinne loivenee. |
| metsakeskus.1000056013 |
273 |
Kuusenkosken mylly |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371653.00000000 |
7458395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056013 |
Kohde sijaitsee Vaattojokivarressa Kuusenkosken niskalla. Paikalla on kaksi tervahautaa ja
vanha vesimyllynpaikka. Pääkoordinaateissa sijaitsee vesimyllyn paikka ja alakohteina kaksi tervahautaa.
Myllyuoma kulkee joen koillislaidalla kosken yläpäässä. Vesimyllynpaikka on merkitty vanhoilla kartoilla uoman alapäähän,mutta pitäjänkarttaan uoman keskivaiheille (Jack 1837a, Bärlund 1888b, pitäjänkartta 1845). Jakokarttaan on lisäksi merkitty rakennus heti myllyn koillispuolelle. Nimiarkiston mukaan Kuusenkoskella on ollut Vaattojärven kylän yhteinen härkinmylly, Kuusenkoskenmylly (NA: Knuutila 1967).
Vesimyllyn jäännös löytyi uoman alapäästä juuri vanhojen jakokarttojen osoittamalta paikalta. Lähellä uoman alapäätä on rakennukselle sopiva leventymä, minkä alapuolella vesi putoaa selvästi. Uoman pohjalta löydettiin heti leventymän alta myllynkivi. Kivi oli mitoiltaan 110 x 20. Myllyn vieressä aikanaan sijainneesta rakennuksesta ei löydetty maanpäällisiä jälkiä. Myllyuoma on 130 m pitkä ja yläpäästään huomattavan leveä, noin 4 m. Myllyn kohdallakin uoma on 2–3 m leveä. Mahdollisesta padosta uoman yläpään kohdalta ei löydetty minkäänlaista jälkeä.
Tervahaudat sijaitsevat molemmin puolin jokea. Joen itäpuolinen tervahauta on selväpiirteinen ja kaivettu törmään 15 m päähän rannasta. Kokonaishalkaisijaltaan tämä on 10 m ja vallit ovat noin 2 m leveät. Pohjalla on hiilensekaista hiekkaa noin 15 cm ja alla kovettunut kerros. Halssi on lounaaseen ja sen kaivanto menee koko vallin läpi. Halssi jatkuu muutaman metrin vallin ulkopuolelle ja on 1,5 m leveä.
Toinen tervahaudoista sijaitsee vastarannalla noin 50 m ensimmäisestä ylävirtaan. Tervahauta on kaivettu jyrkän jokitörmän yläpäähän noin 15 m rannasta. Halkaisijaltaan tämä on 10 m ja vallit ovat 2 m leveät. Pohjalla on paksu kerros hiilensekaista hiekkaa ja mahdollisesti ohut kovempi kerros. Vallit on aurattu rikki, mutta halssi on säästynyt jokitörmässä. Halssi osoittaa itään ja on mitoiltaan 4 x 1 m. Se päättyy törmän alalaitaan, missä rinne loivenee. |
| metsakeskus.1000056014 |
273 |
Vaattonivan tammi |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
372738.00000000 |
7457479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056014 |
Kohde sijaitsee Vaattojoen varressa Vaattonivan kohdalla. Paikalla on ollut uittotammi, josta on edelleen jäljellä maapenger. Penger on noin kuusi metriä leveä ja yhden metrin korkuinen. Sen päällä kulkee tieura. Joen eteläpuolella penger on 35–40 m pitkä. Tammi on ollut keskiosistaan puinen. Tästä purettuja puita on edelleen kasassa rannalla maapenkereen päässä. Vaattojärven alapuolelle alettiin rakentaa tammia 1916, mutta ensimmäinen paikka oli ilmeisesti epäsopiva, sillä tämän tarpeellisuudesta kiisteltiin vielä 1927 (lauttaussäännöt 1915: 5; 1927). Vaattonivan niskalla valmis rakenne näkyy vuosien 1954–1968 ilmakuvissa. |
| metsakeskus.1000056019 |
535 |
Korpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396600.00000000 |
7097348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056019 |
Maanmittauslaitoksen tuottaman 5p-laserkeilauseineistoon perustuvan maastomallin mukaan paikalla on mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056020 |
286 |
Ahtiala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
464758.00000000 |
6731082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056020 |
Kohde sijaitsee reilu 200 m valtatieltä 6 sekametsässä lähellä pellonreunaa. Kohde on 1 m syvä kuoppa, joka vallien kanssa on 7x7m kokoinen. Kyseessä on todennäköisesti tervahauta, mutta voisi olla myös kellarikuoppa. Vallissa oleva aukko on joko juoksutusaukko tai oviaukko.
Kts. Alakohteet |
| metsakeskus.1000056021 |
286 |
Hiekkarinne |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468793.00000000 |
6740029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056021 |
Kohde sijaitsee Teuroisissa Ropsulanojan pohjoispuolisella hiekkaharjulla. Paikalla on kaksi hiekkamaahan kaivettua pyöreää kuoppaa. Itäisempi niistä on kooltaan 4 x 3 metriä ja siinä on runsaasti hiiltä. Läntisempi kuoppa on pienempi. |
| metsakeskus.1000056022 |
286 |
Kolmio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
473687.00000000 |
6744777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056022 |
Vanhan Elimäen ja Iitin rajalla sijaitsee kolme rajamerkkiä. Merkit sijaitsevat metsässä 120 metriä luoteeseen Kolmion talon risteyksestä ja n. 400 m kaakkoon Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen rajasta. Maakiven päälle on koottu erikokoisista kivistä kolmeen ja neljään kerrokseen latomus, jonka koko on 0,5x0,5 m. Rajapyykki on ollut rajanpaikkana jo 1842 pitäjänkartalla. Alueella on tehty useita rajan siirtoja 1800-luvun lopulta aina 2010-luvulle asti, milloin Kolmion rajamerkki on vasta poistunut käytöstä. |
| metsakeskus.1000056024 |
286 |
Myllyaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465018.00000000 |
6735734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056024 |
Tervahauta sijaitsee pellon reunassa hankalakulkuisessa metsässä. Kohteessa on erittäin suuret ja selkeät vallit, jotka erottuvat hyvin hankalasta maastosta huolimatta. Koko 10x10m ja sisältä noin 1m syvä. Juoksutusaukko kohti koillista. |
| metsakeskus.1000056025 |
286 |
Palokoivikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
463852.00000000 |
6734792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056025 |
Kohde sijaitsee Palonkoivikot nimisellä soisella metsäalueella. Tervahauta on kaivettu rinteen reunaan ja erottuu huonosti maastosta. Sen koko on noin 8x8m ja syvyys sisältä 1m. Juoksutusaukko on kohti koillista. |
| metsakeskus.1000056027 |
507 |
Palolamminvuori |
10007 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
506266.00000000 |
6805131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056027 |
Palolamminvuoren koillisrinteessä lähellä mäen korkeinta kohtaa huolellisesti kasattu, n. 1x1 m kivilatomus, jossa keskellä pystykivi. Peruskartalla noilla kohdin on tilanrajan kulma. |
| metsakeskus.1000056028 |
638 |
Åkulla |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
419870.00000000 |
6692029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056028 |
Kohde metsittyvien peltojen ympäröimä kallion nypäre. Kallion etelä-koillisreunalla on vierekkäin neljä-viisi rakennuksen pohjaa. Eteläisin on uunillinen asuinrakennus. Kallion pohjoisreunalla on peltoterassi ja kellarin paikka. Alueelle on merkitty talo 1960-luvun kartoille. |
| metsakeskus.1000056029 |
434 |
Tetom |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
442192.00000000 |
6711366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056029 |
Tetom mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1496 (DF 4727). Tetomissa oli 1540–50-luvuilla 10 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen kartalle on merkitty Tetomiin kartano ja kolme taloa.
Yksi Tetomin vanhoista tonttimaista on nykyään laidunaluetta. Pohjoisosassa on tanssilava (Dansbana). Muutoin kohde on autio. Laidunalueella on runsaasti eriaikaisia rakenteiden jäänteitä. Nuorimmat ovat 1900-luvulta. Keskivaiheilla saattaa olla ennen vuotta 1695 autioitunut tonttimaan osa. |
| metsakeskus.1000056030 |
638 |
Pelling Söderby Tomt åker |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
435751.00000000 |
6675334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056030 |
Samuel Broteruksen vuoden 1700 kartalle on merkitty alueelle Tomt åker ja Tomt Ängen. Kohde on tuhoutunut osin metsän raivauksessa. Jäljellä on kuitenkin osia ainakin kahden rakennuksen pohjasta ja mahdollisesta vedenottokuopasta. |
| metsakeskus.1000056031 |
638 |
Gäddrag Böle |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
438284.00000000 |
6685548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056031 |
Gäddragby vuoden 1775 kartalla on alueella Böle-nimistöä.
Kallion lounaisrinteen alaosassa on mahdollinen rakennuksenpohja. |
| metsakeskus.1000056036 |
740 |
Alpala |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
605057.00000000 |
6830144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056036 |
Salpalinjan kenttälinnoitettuja tykistöasemia Alpalan talosta noin 200 m itään. |
| metsakeskus.1000056037 |
536 |
Uusitalo |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
304339.75000000 |
6822059.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056037 |
Suppilomainen kuopparakenne, joka on muodoltaan ja rakenteiltaan tulkittavissa pienehköksi tervahaudaksi, on kaivettu itään, kohti Alumiinitietä laskevaan rinteeseen. Kuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys n. 1,5 m. Reunavalli on 1,5-2 m leveä ja korkeudeltaan enintään 0,6 m (itäreunalla), W-sivulla valli puuttuu. Kuopan SE-puoleisessa reunavallin osassa on kasattuna 20-40 cm kokoisia, sammaloituneita kiviä. Haudan itäkoillispuolella kulkeva halssi on suunnattu koilliseen, sen pituus on 4 m, leveys n. 0,5 m ja syvyys alle 0,5 m. Halssin NW-reunalla kasvaa hyvin vanha koivu, jonka perusteella tervahaudan voi olettaa olevan useita vuosikymmeniä vanha. Haudassa ei kuitenkaan ole havaittu hiilikerrosta (inv. 2025), joten rakenne on ilmeisesti jäänyt käyttämättä; toisena selityksenä voi olla rakenteen muu tarkoitus. |
| metsakeskus.1000056037 |
536 |
Uusitalo |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
304339.75000000 |
6822059.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056037 |
Suppilomainen kuopparakenne, joka on muodoltaan ja rakenteiltaan tulkittavissa pienehköksi tervahaudaksi, on kaivettu itään, kohti Alumiinitietä laskevaan rinteeseen. Kuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys n. 1,5 m. Reunavalli on 1,5-2 m leveä ja korkeudeltaan enintään 0,6 m (itäreunalla), W-sivulla valli puuttuu. Kuopan SE-puoleisessa reunavallin osassa on kasattuna 20-40 cm kokoisia, sammaloituneita kiviä. Haudan itäkoillispuolella kulkeva halssi on suunnattu koilliseen, sen pituus on 4 m, leveys n. 0,5 m ja syvyys alle 0,5 m. Halssin NW-reunalla kasvaa hyvin vanha koivu, jonka perusteella tervahaudan voi olettaa olevan useita vuosikymmeniä vanha. Haudassa ei kuitenkaan ole havaittu hiilikerrosta (inv. 2025), joten rakenne on ilmeisesti jäänyt käyttämättä; toisena selityksenä voi olla rakenteen muu tarkoitus. |
| metsakeskus.1000056038 |
16 |
Uusitalo |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
408493.00000000 |
6776763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056038 |
Harrastajat löysivät syksyllä 2024 rautakautisia esineitä metsän keskellä sijaitsevalta matalalta kivikkoiselta kohoumalta. Kohde tarkastettiin keväällä 2025 ja paikalla todettiin sijaitsevan pienialainen polttokenttäökalmisto. Kyseessä on noin 45 x 40 m laaja, ympäristöstään hivenen nouseva, kivikkoinen kohouma, jonka keskellä, korkeimmalla kohdalla on noin metrinen, muita suurempi kivi. Sekä lapionpistoissa, kairanäytteissä että koekuopasta todettiin alueen maannoksen olevan karikkeen alla sekoittunutta, mutta sen alapuolelta todettiin kiviä ja kiveystä, nokista maata ja nokea, joukossa palaneen luun kappaleita. Metallinilmaisinhavainnot vahvistivat kalmistotulkinnan. Kohteen rajaus perustuu topografiaan, kairausnäyte- ja metallinilmaisinhavaintoihin. Jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on kohteen rajaus syytä tarkentaa. |
| metsakeskus.1000056040 |
286 |
Rantatöyry |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
461847.00000000 |
6733022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056040 |
Rajamerkki on pellon reunassa aivan Huhdanmaantien vieressä nykyisellä Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla. Rajamerkin 0,5 m korkea pystykivi kaatunut 0,5x0,5m kivilatomuksen päälle. |
| metsakeskus.1000056041 |
286 |
Soiniitty |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
464456.00000000 |
6729833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056041 |
Kohde sijaitsee lähellä Kouvolan ja Lapinjärven rajaa, Elimäen Soiniityn kartanon eteläpuolisessa metsässä. Mäen itärinteessä, noin 280 metriä kartanosta etelään, on useita pyöreitä kuoppia, joista suurin on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000056043 |
286 |
Sorsalammi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
464733.00000000 |
6735302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056043 |
Kohde sijaitsee lähellä Kouvolan ja Iitin rajaa Kukkilan lounaispuolisessa soisessa metsässä. Metsäautotiestä 50 metrin päässä, sen länsipuolella koivikossa pienen mäen reunalla on suuri vallinen tervahauta. Haudan koko on 8 x 8 metriä ja syvyys 2 metriä ja sen vierellä on pienempi ”juoksutuskuoppa”. |
| metsakeskus.1000056044 |
742 |
Kemijoki 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
554473.00000000 |
7479901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056044 |
Kohde on havaittu kaukokartoituksessa. Kemijoen itärannalla jokitörmällä hahmottuu 5p-aineistossa noin 8 x 7 m kämpän pohja. Piisi vaikuttaa visualisoituvan kaakkoisnurkkaan. Kämpän etelänpuoleisen seinän ulkosivustalla hahmottuu pitkänomainen maakuoppa, mahdollisesti kellarin jäännös. On mahdollista, että kämpän koillissivustalta alkaa kylmä talliosa, joka olisi noin 8 x 8 m kokoinen. Havainnot LiDAR-aineistosta ovat tältä osin kuitenkin epäselvät ja tämä tulisi varmistaa maastotarkastuksella. Mikäli kämppään liittyy talliosa, on kyseessä tällöin savottakämppä 1900-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000056046 |
742 |
Autiojänkä 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
556045.00000000 |
7482276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056046 |
Kohde on havaittu kaukokartoituksessa. Paikalla on kaakkoluode-suuntainen kämpän pohja, jolla on mittaa 8x7 m. Piisi visualisoituu pohjoisnurkkaan. Kämpän ympärillä nähdään useita maakuoppia. Kyseessä on todennäköisimmin 1900-luvun alun tai 1800-luvun lopun savottakämpän raunio. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056047 |
678 |
Miilumäki itä |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
387826.00000000 |
7174248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056047 |
5p laserkeilausaineiston mukaan junaradan lounaispuolella Miilumäen itäosassa on koillinen-lounaissuuntainen kangas, jonka itäosassa ja lounaisosassa on vanhat hiekanottoalueet. Alueella on harjanteen mukaisesti ainakin viisi kuoppajäännöstä noin 60 metrin matkalla. Pääosin kuopat sijaitsevat harjanteen päällä, mutta kaksi niistä on hieman alempana. Kuoppien halkaisijat ovat noin 1,5-2 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056049 |
742 |
Kuutsokanharju 2 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
570434.00000000 |
7488513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056049 |
Kohde havaittiin kaukokartoituksessa. Kuutsokanharjujen länsipuolella kulkee harjua myötäillen n. 350 m matkalla kuoppien ketju. Kuopat visualisoituvat 5p-aineistoissa rykelmämäisessä muodostelmassa ja ne ovat vaihtelevan kokoisia. Niiden luonnetta ei kyetä LiDARin avulla varmuudella määrittämään, mutta topografinen sijoittuminen sopii pyyntikuopille, minkä lisäksi ainakin osa kuopista muistuttaa ympärysvallillisia pyyntikuoppia melko selkeästi. Kohteen luonne tulee varmistaa maastotarkastuksella. |
| metsakeskus.1000056055 |
434 |
Högberget |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445536.00000000 |
6697060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056055 |
Selkeä hyvin erottuva rakenne, jossa kuoppa on tasapohjainen ja noin 1,5-2 m syvä. Ympäröivät maavallit ovat vahvaprofiiliset ja noin 2-3 metriä leveät. Hautaa ympäröivät tuuletuskuopat kahdessa rivissä. Maavalli on rikki lounaan puolella ja länteen kulkee pieni kaivanto, mutta selkeää juoksutusojaa ei ole nähtävissä. Halkaisija on kokonaisuudessaan noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000056057 |
398 |
Lappila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
436928.00000000 |
6758116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056057 |
Varhaisin maininta nykyisellä Vanhankartanonmäellä sijainneesta Lappolan kylästä on Hollolan voutikunnan maakirjassa vuodelta 1549. 1600-luvulla Lappolaan/Lappulaan perustettiin asuinkartano, säteri, joka on merkitty myös vuoden 1749 Pitäjänkarttaan ja vuonna 1777 laadittuun isojakokarttaan. Lappola löytyy myös vielä vuonna 1850 ilmestyneestä Kalmbergin kartastosta. Tämän jälkeen kartta-aineistossa ei ole merkintöjä Lappolasta tai muusta Vanhankartanonmäellä sijainneesta asutuksesta/rakenteista.
Vanhankartanonmäen lakialue tarkastettiin keväällä 2025. Lakialue todettiin voimakkaasti muokatuksi ja paikalta havaittiin mm. useita rakennusten perustuksia, liesien/uunien jäänteitä, tiiliä ja muuta rakennusmateriaalia. Koko lakialuetta on tulkittava kiinteänä muinaisjäännöksenä. Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin ja alueen topografiaan. Jos alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on rajaus syytä määritellä tarkastuksessa suoritettua tarkemmin. |
| metsakeskus.1000056058 |
256 |
Hanhikangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398389.00000000 |
7015005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056058 |
Tervahauta sijaitsee Hanhikankaan eteläpuolella, noin 13.5 km Kinnulan keskustasta etelään. Kokonaisuuteen kuuluu tervahauta, sitä reunustava kehämäinen valli jonka läpi on kaivettu lounaaseen ojaa kohti laskeva ränni, sekä kuoppia ympärillä. Tervahaudan keskikuoppa on matala ja maljamainen.
Mitat
-Halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna n. 14 metriä.
-Keskikuopan syvyys alle metri.
-Valli on noin metrin korkuinen ja pari metriä leveä.
-Rännikaivannon leveys noin puoli metriä
-Tervahaudan ympärillä olevien kuoppien koko noin 1 x 3 metriä, syvyys puolisen metriä.
Tervahaudan päällä kasvaa vaihtelevan ikäistä sekametsää. Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056060 |
256 |
Isoneva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400275.00000000 |
7015168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056060 |
Tervahauta sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla Isonevan pohjoispuolella, noin 13 km Kinnulan keskustasta etelään. Tervahautaa ympäröi valli joka viettää loivasti kohti tervahaudan keskustaa, keskikuoppa on maljamainen ja sen keskellä on matala kuoppa. Rännikaivanto halkaisee vallin eteläpuolelta ja jatkuu metrin verran vallin ulkopuolelle.
Mitat
-Tervahaudan halkaisija on vallin ulkoreunasta mitattuna noin 17 metriä
-Vallit ovat 3–4 metriä leveät ja noin metrin korkeat
-Keskikuoppa pari metriä leveä ja parikymmentä senttiä syvä
-Rännikaivanto on pari metriä leveä ja puolitoista metriä syvä
Puusto ympärillä on varttunutta, tervahaudassa kasvaa koivuja.
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056062 |
16 |
Touhonen 2 |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27000 |
410072.00000000 |
6777612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056062 |
Kohde sijaitsee pienellä metsäsaarekkeella ja sen pohjoispuolisella peltoalueella, noin 180 metriä Matjärventieltä luoteeseen. Metallinilmaisinharrastajat löysivät alueelta syksyllä 2024 ja keväällä 2025 rautakautisia esineitä, tapillisen ketjunkantajan ja miekanterän katkelman (viranomaisille tiedoksi: ILM33171 ja ILM34222).
Löytöalue ympäristöineen tarkastettiin huhtikuussa 2025: peltoalueen pintapoiminta, kairaus ja metallinilmaisintutkimus. Saareke tarkastettiin koekuopalla, lapionpistolla, metallinilmaisimella ja kairauksin. Kaivettu maa-aines seulottiin 5 x 5 mm silmäkoon seulalla. Tarkastuksessa saarekkeen lakialueelta todettiin karikkeen ja kallionpinnan välistä kenties hautaukseen viittaava tumma, hyvin nokinen ja sekoittunut maannnos sekä runsaasti rapautuneita kiviä (maannoksen paksuus n. 15 - 20 cm). Alueelta ei kuitenkaan tehty muita hautaukseen viittaavia havaintoja (palanutta luuta, esineitä yms.). Myöskään peltoalueelta saarekkeen ympäriltä ei tehty havaintoja multakerroksen alla sijaitsevasta likamaasta/kulttuurikerroksesta, kiveyksestä tai muustakaan hautaukseen viittaavasta.
Jos paikalla on sijainnut hautaus/kalmisto, se on todennäköisesti ollut hyvin pienialainen (metsäsaarekkeen lakialue ja mahdollisesti osin sen pohjoispuolisen peltoalueen reunama). Kohde vaikuttaisi pääosin tuhoutuneelta, joskin alueella saattaa edelleen olla jäljellä vahingoittumattomiakin osia siitä, mistä johtuen kohdetta on tulkittava kiinteänä muinaisjäännöksenä: jos maankäyttö alueella muuttuu, on kohteen status ja rajaus syytä määritellä tarkastuksessa tehtyä tarkemmin. Tehty rajaus perustuu tarkastushavaintoihin (saarekkeen alue) ja metallinilmaisimella tehtyjen löytöjen levintään. |
| metsakeskus.1000056064 |
256 |
Katajamäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
399884.00000000 |
7018123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056064 |
Kohde sijaitsee Katajamäen ja Katajakallion välissä noin 10 km Kinnulan keskustasta etelään. Paikalla on kaksi vierekkäistä rakennuksen pohjaa, joista erottuu kivijalan ja uunin jäänteitä ja isommasta kellarin paikka. Alueella on myös viljelyröykkiöitä. Noin 25 metrin päässä itäpuolella kulkee metsäautotie. Inventoinnin yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella paikalla olisi 1700-luvun alkupuolella perustetun Katajamäen talon pihapiiri.
Isomman rakennuksen kivijalka on kooltaan noin 9x9 metriä, se on puolisen metriä korkea ja leveä. Sammalen ja ruohon peittämässä kivijalassa on vaihtelevan kokoisia kiviä, erityisesti on käytetty laattamaisia liuskekiviä. Saman tyyppistä laattakiviä on käytetty myös rakennuksen pohjoiskulmassa olevassa uunissa. Uunin jäännös on iso, se on noin 3 metriä kanttiinsa ja noin 1,5 metriä korkea. Uunin vieressä on halkaisijaltaan pari metriä leveä vajaan metrin syvä kuoppa, joka on ilmeisesti lattian alla oleva kellari/säilytyskuoppa.
Noin 4 metriä isommasta rakennuksesta luoteeseen on pienemmän rakennuksen perusta, koko noin 6x7 metriä. Rakennuksen itäreunassa on uunin jäännökset, jotka erottuvat pari metriä leveänä ja metrin korkeana kumpuna.
Rakennuksen pohjat ovat hakkuuaukealla, joka kasvoi inventointihetkellä jo korkeaa ruohikkoa ja muuta kasvillisuutta, joten rakennusten yksityiskohtia ei voinut erottaa. Rakennusten kohdalle on jätetty hakkuissa pökkelökantoja merkiksi ja lisäksi isoja koivuja ja kuusia, joista muutamat olivat kaatuneet tuulessa ja niiden juurakot olivat repineet rakenteita rikki. Rakenteiden päältä pitäisi poistaa puut, mutta valitettavan yleinen metsäkoneen kuljettajan virhe on jättää ne paikalleen tai säästöpuumetsiköksi. Hakkuualueen maapohja on myös laikkumätästetty, lukuun ottamatta isomman kivijalan kohtaa. Hakkuuaukealla on myös raivausröykkiöitä, joita etsittiin ja paikannettiin, mutta luultavasti niitä on enemmänkin, mutta kasvillisuus peittää ne. Rakennusten pohjat erottuvat uudessa 5p ilmalaserkeilausaineistossa. Muita rakennuksia tai maahan kaivettuja rakenteita hakkuualueella ei sen perusteella pitäisi olla.
Historiallisten karttojen perusteella kyseessä on Katajamäen talo, joka on ilmeisesti perustettu Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkeen ja autioinut 1800-luvun lopulla. Kotuksen nimiarkisto mainitsee, että kyseessä on noin 200 vuotta vanha itsenäinen talo, joka on hävinnyt 1800-luvun lopussa (tieto kerätty vuonna 1969, Helena Pohjamäki). Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, koska se on perustettu ennen 1700-luvun puoliväliä ja se on autioitunut 1800-luvulla eikä paikalla ole asutusjatkuvuutta. Lisäksi rakennuksen pohjat ovat säilyneet melko hyvin ja se on ainoa talonpaikka lähialueella.
Muinaisjäännösalueen rajaus käsittää molempien rakennusten jäännökset ja 2–3 metrin suoja-alueen. Raivausröykkiöitä ei ole sisällytetty rajaukseen. Rajaus on suuntaa antava sillä kohde voi olla laajempi. Se onko tilaan kuulunut muita rakennuksia vaatisi lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000056065 |
98 |
Karelahdentie C |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
425422.00000000 |
6769941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056065 |
Hiilimiilu sijaitsee tasanteella noin 130 metriä Karetlahdentiestä pohjoiseen ja noin 50 m länteen Pähkinäkukkulan tiestä. Muodoltaan se on soikeahko, noin 2,5 x 2,4 m ja syvyydeltään noin puolimetriä. Tarkastuksessa 2025, miilun keskelle tehdystä kairanäyteestä todettiin noin 30 cm paksu, noen ja hiilensekainen maannos/kerros. |
| metsakeskus.1000056066 |
790 |
Salonnokka 1 |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
293157.22302822 |
6814722.91054233 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056066 |
Ilmoituksen ILM34392 mukaan alueelta on löytynyt metallinetsinnässä rautamalmia, kuonaa, rautaveitsi ja viskari. Rautamalmin löytöalueen ympäristössä on useita noin neliömetrin kokoisia painanteita ja rautapitoista maata. Veitsi löytyi painanteen vierestä. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologin toimesta. |
| metsakeskus.1000056068 |
256 |
Kirvespuro 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401368.00000000 |
7017105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056068 |
Tervahauta sijaitsee 11 km Kinnulan keskustasta etelään, 100 metriä Kirvespuron eteläpuolella. Tervahauta on melko pieni, läpimitta vallin ulkoreunasta on noin 8 metriä. Valli on noin metrin korkea ja 2–3 metriä leveä ja siinä on mättäitä, jotka tekevät vallista hieman muhkuraisen. Haudan sisäosa on maljamainen, noin metrin syvä. Rännikaivanto on itäreunassa, pituus noin 4 metriä, leveys metri ja syvyys metri.
Maaperä on hiekkamoreenia ja puusto on 30–40-vuotiasta tiheää sekametsää.
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056069 |
256 |
Kirvespuro 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401116.00000000 |
7017156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056069 |
Tervahauta sijaitsee 11 km Kinnulan keskustasta etelään, 100 metriä Kirvespuron eteläpuolella hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Puusto on varttunutta. Tervahaudan ympärillä on muutamia kuoppia.
-Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 12 m
-Vallin korkeus 1 m, leveys n. 3 m
-Sisäosa on laakean maljamainen, halkaisija noin 6 metriä ja syvyys noin metri
-Rännikaivanto on tehty vallin läpi, se on lähes kahden metrin levyinen ja metrin syvä
-Tervahaudan ympärillä olevat kuopat ovat pari metriä leveitä ja puolisen metriä syviä
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056071 |
256 |
Kivenneva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400713.00000000 |
7015933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056071 |
Tervahauta sijaitsee 12,3 km Kinnulan keskusta etelään, Kivennevan pohjoispuolella. Alue kasvaa 25–30-vuotiasta männikköä, maaperä on hiekkaa. Kohde erottuu maastossa huonosti.
-Tervahauta on vallien ulkoreunasta mitattuna läpimitaltaan noin 9 metriä.
-Vallit ovat epäselvät, mätäsmäiset, vajaan metrin korkeat ja pari metriä leveät.
-Tervahaudan keskusta on halkaisijaltaan viitisen metriä ja noin metrin syvä vallien yläreunaan. -Rännikaivanto on eteläreunassa, se on osittain tehty vallin halki. Pituus 2,5 m leveys puoli metriä, syvyys puoli metriä.
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056072 |
256 |
Lähdekorpi |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402311.00000000 |
7012747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056072 |
Tervahauta sijaitsee noin 16 km Kinnulan keskustasta etelään, Lähdekorven lounaispuolella, loivasti länteen viettävässä rinteessä sekametsässä. Kasvillisuus tervahaudan kohdalla on melko rehevää, saniaisia, vadelmapensaita ja lehtipuuta.
-Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna n. 12–13 metriä.
-Valli on leveydeltään 2 metriä ja alarinteessä korkeudeltaan reilu metri, valli tasoittuu ylärinteessä rinteen tasalle.
-Hautakuoppa on noin 1,5 metriä syvä ja noin 8 metriä halkaisijaltaan.
-Rännikaivanto ulottuu 4–5 metriä alarinteeseen. Kaivanto on vallien reunustama, syvyys noin metri ja pohjalta leveys puoli metriä. Vallien yläreunasta leveys tervahaudan reunassa noin kolme metriä.
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056075 |
256 |
Murhaperänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397557.00000000 |
7018155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056075 |
Kohde sijaitsee noin 10 km Kinnulan keskustasta etelään, hiekkapohjaisella mäntykankaalla Murhaperänkankaan itäosassa. Kohteeseen kuuluu tervapirtin jäännökset ja tervahauta. Tervahauta on tehty kaakkoon viettävään rinteeseen. Tervanpolttajien majan jäännös on noin 20 metin päässä tervahaudan luoteispuolella.
-Vallin leveys pari metriä ja korkeus lähes 1,5 metriä. Vallit ovat rinteen alaosassa selkeät mutta tasoittuvat yläreunassa rinteen tasalle.
-Hautakuoppa on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja syvyydeltään 1,5 metriä. Kuopassa kasvaa koivuja.
-Rännikaivanto on pari metriä pitkä, päättyen vallin reunaan. Sen suunta on itään, alarinteeseen
-Tervapirtin rakennuksen pohja on multapenkallinen, koko noin 4 x 4 metriä. Penkat näkyvät noin puoli metriä leveänä ja parikymmentä senttiä korkeana vallina. Rakennuksen kaakkoiskulmassa on sammalen peittämä kumpu, joka sisältää kivistä kasatun uunin jäännökset. Kumpu on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan puoli metriä.
Muinaisjäännösalueen rajaus sisältää tervahaudan ja tervasaunan sekä 2–3 metrin suoja-alueen. Tervasauna on alakohteena. |
| metsakeskus.1000056076 |
256 |
Murhaperänneva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398215.00000000 |
7018060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056076 |
Tervahauta sijaitsee noin 10 km Kinnulan keskustasta etelään, Murhanperännevan itäpuolella. Haudan länsipuolella on metsäautotie. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, tervahaudassa kasvaa myös lehtipuita.
-Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on 12–13 metriä.
-Valli on noin metrin korkea ja 2–3 metriä leveä.
-Haudan keskiosa on melko jyrkkälaskuinen, halkaisija noin 7 metriä ja syvyys 1,5 metriä.
-Rännikaivanto alkaa vallista ja jatkuu noin neljä metriä länteen, päättyen suureen kiveen hieman ennen tieojaa.
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056077 |
256 |
Mäkilammit |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399684.00000000 |
7016836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056077 |
Tervahauta sijaitsee 11 km Kinnulan keskustasta etelään, 100 metriä Mäkilammit-nimisten lampien eteläpuolella. Alue on hiekkamoreenipohjaista tuoretta kangasta, puusto on varttunutta, valtapuuna kuusi. Tervahauta on tehty hiekkaisen harjanteen länsireunaan. Haudan itäpuolella on iso siirtolohkare. Tervahauta erottuu aika heikosti maastossa, sillä varpukasvillisuus on melko korkeaa.
-Valli on länsireunassa noin metrin korkea ja noin 4 metriä leveä ja tasoittuu ylärinteessä maanpinnan tasalle.
-Hautakuoppa on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja syvyydeltään reilu 1–1,5 metriä.
-Rännikaivanto on lounaisreunassa. Kaivanto halkaisee osittain vallin ja on noin 3 metriä pitkä, metrin leveä ja metrin syvä.
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056078 |
256 |
Paljakko |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400038.00000000 |
7018371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056078 |
Tervahauta sijaitsee noin 10 km Kinnulan keskustasta etelään, Katajamäen länsipäässä. Noin 6
metrin päässä tervahaudan länsipuolella on metsäautotie. Tervahaudan länsireuna on noin 4 metrin päässä tieojasta. Maaperä on hiekkamoreenia, tervahaudassa kasvaa eri-ikäistä sekametsää.
-Vallin korkeus on noin metri ja leveys pari metriä, tien puolella metsäkoneen ura on painanut vallin reunan.
-Tervahaudan sisäosa on maljamainen, syvyys noin metri
-Rännikaivanto on koillisreunassa. Kaivanto läpäisee vallihaudan, ränni on noin metrin leveä ja metrin syvä ja pituudeltaan 6–7 metriä
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056079 |
256 |
Palokangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397497.00000000 |
7019655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056079 |
Tervahauta sijaitsee noin 8,5 km Kinnulan keskustasta etelään, Palokankaan eteläpuolella. Tervahaudan vieressä on ilmeisesti metsästysseuran maja tms. Tervahauta on vesakon ja muun kasvillisuuden peitossa, tarkkoja havaintoja oli hankala tehdä.
-Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 16 metriä ilmalaserkeilauksen visualisointikuvasta mitattuna
-Valli on noin metrin korkea ja pari metriä leveä
-Hautakuoppa on noin 1,5 metriä syvä
-Rännikaivanto on tervahaudan pohjoisreunassa ja ulottuu noin 4 metrin päähän
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056080 |
256 |
Suurisuo |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401467.00000000 |
7019290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056080 |
Tervahauta sijaitsee noin 9 km etelään Kinnulan keskustasta Suurisuon pohjoispuolella. Rännikaivannon vieressä, sen länsipuolella on kuoppa joka liittynee jollain tavalla tervahautaan. Tervahaudan ympäristö on varttunutta sekametsää, maaperä hiekkamoreenia. Tervahaudassa kasvaa tiheä lepikko.
-Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on 8–9 metriä sisäosa on noin metrin syvä ja ympäröivä valli on alle metrin korkea ja 1,5–2 metriä leveä
-Rännikaivanto on etelään alarinteeseen. Kaivanto on puoli metriä syvä ja puoli metriä leveä ja ulottuu noin 6 metrin päähän vallista
-Rännin vieressä olevan kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys puoli metriä
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056081 |
256 |
Torniovuori 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399659.00000000 |
7017812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056081 |
Tervahauta sijaitsee noin 10 km Kinnulan keskustasta etelään Torniovuoren itäpuoleisella mäellä loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä. Noin 20 m päässä tervahaudan eteläpuolella on metsäautotie. Alue hiekkapohjaista mäntykangasta, puusto on varttunutta.
-Tervahaudan läpimitta vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 14 metriä
-Valli on alarinteessä metrin korkuinen ja 2–3 metriä leveä, mutta ylärinteessä vallit tasoittuvat rinteen tasalle
-Sisäosa on halkaisijaltaan noin 9 metriä vallin päältä mitattuna ja reilun metrin syvä
-Rännikaivanto on noin 4 metriä pitkä tervahaudan lounaisreunassa, jossa se halkaisee vallin eikä ulotu juuri vallin ulkopuolelle
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056082 |
256 |
Torniovuori 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399132.00000000 |
7018647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056082 |
Tervahauta sijaitsee noin 9 km Kinnulan keskustasta etelään Torniovuoren pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, hauta on harvennushakatun kuvion ja tiheikön rajalla. Tervahaudan läpi on ajettu metsäkoneella.
-Valli on noin metrin korkea, leveys on pari metriä.
-Tervahaudan sisäosa on viitisen metriä leveä ja metrin syvä.
-Rännikaivanto on pohjoiseen, alarinteeseen. Ränni on kaivettu vallin läpi, pituus on noin 4 metriä ja vallin korkeimmalta kohdalta syvyys 1,5 metriä.
Aluerajaus sisältää tervahaudan ja 2–3 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000056083 |
638 |
Karleby Hem åker |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
419294.00000000 |
6691769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056083 |
Peltojen ympäröimällä kumpareilla on eriaikaisia rakenteiden jäännöksiä. Havaintomahdollisuudet ovat metsänraivauksen ja raivausjätteen vuoksi huonot. |
| metsakeskus.1000056087 |
925 |
Pärekosken myllykanava |
10007 |
12009 |
13092 |
11006 |
27009 |
508580.00000000 |
7063066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056087 |
Kauppilanjoen varrella, heti Ala-Salminen järven eteläpuolella on Pärekoski. Sen alueella on toiminut mylly ainakin 1800-luvulla. Ensimmäinen mylly on ollut vesirattaalla toimiva ja sijainnut joen pääuomassa. Jossain vaiheessa, mahdollisesti jo 1800- luvun puolella tai sitten heti 1900- luvun alussa, myllyä varten on kaivettu noin 300 metriä pitkä maakanava, joka on oikaissut jokiuomaa noin puolella. Kanavassa on aikoinaan ollut pieni sulkupato, josta vesi on johdettu turbiinille noin 8 metriä pitkää myllyruuhta pitkin. Sekä pato että ruuhi ovat jo hävinneet. Toinen mylly on ollut turbiinimylly ja se oli toiminnassa 1970- luvulle saakka.
Historiallisten sanomalehtilähteiden perusteella Pärekosken alueella on toiminut myös vuonna 1924 luvan saanut sähkölaitos (vuonna 1922 perustettu Kauppilanmäen sähkö Oy), joka on palanut vuonna 1930, sekä mahdollisesti myös vesikäyttöinen pärehöylä. |
| metsakeskus.1000056089 |
608 |
Harjanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056089 |
Kohteeseen kuuluu laserkeilausaineiston perusteella tunnistetut osat: Tervahauta 1, Tervahauta 2. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohteella käyty 6.5.2025 ja siellä on todettu olevan kaksi erillistä tervahautaa. Kohteet sijaitsevat n. 666 m Harjakosken padolta lounaaseen. Kohteesta n. 400 metriä kaakkoon sijaitsee Harjalan talo. Pomarkun kirkolta katsottuna kohde sijaitsee kirkosta noin 9,3 km itään.
Kohteet sijoittuvat hyvin lähelle pelolle vievää tietä, joista Tervahauta 1 jopa yhdistyy tähän tiehen, sen pohjoispuolella olevan pienen tien ansiosta. Tervahauta 2 sen sijaan sijaitsee tiheän puuston ympäröimänä, poislukien sen pohjoispuolen, joka on avoin, koska metsäkone on maaston avoimeksi myllännyt. Samalla se on ajanut tämän tervahaudan pohjoispuolen vallin päältä.
Tarkemmat tiedot tervahaudoista ovat alakohdetiedoissa. |
| metsakeskus.1000056093 |
608 |
Harjannevankallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056093 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde alun perin tekoälyn huomaama. Kohteella käyty 6.5.2025 ja sen on todettu olevan tervahauta.
Tervahauta sijaitsee Harjakosken padolta 1,7 km lounaaseen. Kohteesta n. 860 m itään kulkee Riuttasalmentie. Pomarkun kirkolta katsottuna kohde sijaitsee kirkosta n. 9,1 km kaakkoon.
Tervahaudan halkaisija on pohjois-etelä suunnalla n. 7 m ja länsi-itä suunnalla n. 6 m. Tervahauta on noin 2 m syvä, sen valleilta mitattuna. Kohteella on halssi ja se sijoittuu kohteesta itään. Tervahaudan itäiset vallit ovat myös kivisiä. Kivivallissa on suuri aukko halssin "kohdalla". Kenties kivirinnus on murtunut taikka sellaista ei ole ollut ja tästä aukosta on terva valutettu halssille.
Ympäristö on mäntyvaltaista metsää, jossa myös paljon noin 4-5 metrisiä kuusia. Kohteen eteläisellä itäisellä puolella kulkee vanha metsäkoneen reitti sekä kohteesta pohjoiseen on selvä suomainen alue (Harjanneva). Kivivalli on täysin sammaleen peittämä ja siinä kasvaa paljon puolukanvarsia. |
| metsakeskus.1000056099 |
434 |
Laspelto |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
460454.00000000 |
6707382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056099 |
Lähde sijaitsee parisataa metriä keskiaikaisesta kylästä luoteeseen. Sinne on kulkenut polkujen verkosto useasta talosta vielä 1900-luvulla. Laspellon aukea on havaittavissa vuoden 1662 kartassa, jolloin paikalla on ollut aidattua laidunta. Paikalta on metallinetsinlöytöjä. |
| metsakeskus.1000056100 |
785 |
Möykkäänkankaat 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481923.00000000 |
7139949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056100 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14-15 metriä ja keskuskuopan halkaisija noin 7 metriä. Vallin korkeus on noin 60-70 cm ja keskuskuopan syvys noin 1,0-1,1 metriä. Lyhyt halssi on kohti länsilounasta. |
| metsakeskus.1000056101 |
785 |
Möykkäänkankaat 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481806.00000000 |
7139794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056101 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 18-19 metriä ja keskuskuopan halkaisija noin 10 metriä. Vallin korkeus on noin 60-70 cm ja keskuskuopan syvys noin 1,6 metriä. Lyhyt halssi on kohti länsilounasta. Halssin edustalla noin 7 metrin päässä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 2-2,5 metriä ja syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000056104 |
257 |
Vitträsk 2 |
10001 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
362598.00000000 |
6674617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056104 |
Yksityishenkilön ilmoituksen perusteella kohdassa on useita kallioleikkauksia, joissa vaikuttaa olevan punamaalilla tehtyjä kuvioita tai punamaalin jäänteitä. Maalatut alueet vaikuttavat olevan noin 40 x 40 cm kokoisia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056106 |
290 |
Hevoslahti 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
619110.00000000 |
7117890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056106 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 9,1 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056107 |
257 |
Aspdala |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
355343.00000000 |
6667994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056107 |
Hyvin säilynyt torpparakennus Kuninkaantien linjauksen välittömässä läheisyydessä tielinjan eteläpuolella. Perimätiedon mukaan 1900-luvun alussa torpan piha-alueella oli laaja puutarha. Tästä jäänteinä on puutarhapenger sekä omenapuita. Torpan alla ja ympäristössä voi olla säilynyt vanhempia kerrostumia, kiinteistön itäosassa pihaa on muokattu voimakkaasti.
Kirkkonummella on merkitty torppia jo isojakokarttoihin, mutta vuoden 1761 kartassa KA MHA U B21a:26/1-3 Öfverby Aspdalan torpan paikka on vielä tyhjä. Lännempänä Kuninkaantien varressa on krouvi ja idempänä hieman tiestä etelään sotilastorppa. Suurin osa vanhoista torpista on yhä asuttuja ja rakennuskanta muuttunut, maankäyttö on ollut voimakasta toisin kuin Aspdalassa. Vuoden 1841 pitäjänkarttaan Kuninkaantien varren torppia ei ole merkitty, ja Aspdala esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1871 senaatinkartalla. Kivijalassa todennäköisessä alkuperäisen rakennuksen laajennusosassa on kaiverrus 1888 F.W. |
| metsakeskus.1000056108 |
422 |
Metelinsaari 8 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
658415.00000000 |
7032894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056108 |
Lidar-korkeusmallissa erottuva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000056109 |
422 |
Metelinsaari 9 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
658512.00000000 |
7032892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056109 |
Lidar-korkeusmallissa erottuva hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000056110 |
777 |
Luodesärkkä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601491.00000000 |
7187625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056110 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056111 |
925 |
Pärekosken mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
508561.00000000 |
7063072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056111 |
Pärekosken alueella on sijainnut ainakin kaksi myllyä. Tällä kohdalla, pienellä myllykanavan erottamalla saarella on toiminut mylly 1900- luvun alkuvuosista 1970- luvulle saakka. Rakennuksen sijainti on kuvattuna vielä 1973 peruskartalla. Paikalla on maassa tasainen kivensekainen alue, jossa on havaittavissa ainakin yksi kulma.
Vanhempaa myllynpaikkaa ei tarkastuksessa saatu selville, uomassa silllalta katsottuna alavirran puolella, sen itärannassa näkyy suurikokoinen myllynkivi. |
| metsakeskus.1000056117 |
908 |
Raittinristi |
10001 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
346430.00000000 |
6786903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056117 |
ILM13950, ILM13949
Keskittymä historiallisen ajan rahoja (1600-1800). Hieman koholla olevan peltokumpare, vanhaa järvenpenkkaa.
Vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000056118 |
50 |
Rintanen |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
231112.00000000 |
6771423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056118 |
Kohde on tilan rajaa merkitsevä rajamerkki ja viisarikivi Elorannantien varressa. Rajamerkkiin on kirjattu numero 40.
Ilppari-ilmoitus. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056119 |
214 |
Sikalankylä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
264925.00000000 |
6854699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056119 |
Kohde on tervahauta, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 2 m. Halssi pohjoispuolella.
Ilppari-ilmoitus. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056121 |
700 |
Sikanen |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
599837.00000000 |
6797342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056121 |
Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen ja jatkuu Käringin pohjoisrannalla. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. 1940-luvulla kohde on sijainnut metsän laidassa järveen astui ulottuvien peltoaukeiden reunassa. Torjuntasuunta kaakko.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000056122 |
700 |
Huiniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
601785.00000000 |
6796737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056122 |
Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen ja jatkuu itään Käringin pohjoisrannalla. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000056123 |
700 |
Viljakanniemi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
603313.00000000 |
6796964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056123 |
Paikalla on toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Kohde on osa Käringin pohjoisrantaa seurailevaa varustusten ketjua.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000056124 |
700 |
Pitkäniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
604545.00000000 |
6797129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056124 |
Paikalla on toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Kohde on osa Käringin pohjoisrantaa seurailevaa varustusten ketjua.
Ei maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000056125 |
753 |
Österkulla |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
408378.00000000 |
6694061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056125 |
Ilmoituksen myötä tarkastettu rakennuksen paikka bussipysäkin takana. Näkyvissä kumpumainen maa-alue, jossa on hieman seinälinjaa ja muuta kivirakennetta kasvillisuuden joukossa. Merkitty 1800-luvun lopun karttaan, johon on merkitty Kuninkaantien varressa olevan krouvin rakennuksia. Vanhemmat kartat on tarkastamatta ja kohteen arvotus voi vielä muuttua. |
| metsakeskus.1000056127 |
623 |
Lampila |
10007 |
12011 |
13098 |
11042 |
27028 |
562208.00000000 |
6825184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056127 |
Lampilan tilalle etelästä tulevan pihatien länsipuolella tien vieressä mäen itärinteeseen kaivettu viisi kooltaan noin 4x5m kokoista mahdollista varastokorsua, joihin kulku on idästä tieltä. |
| metsakeskus.1000056128 |
921 |
Purontauslampi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
464834.00000000 |
6975824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056128 |
Purontauslammen länsirannalla, Pohjanvedentien itäpuolella, sijaitsee noin 13 metriä halkaisijaltaa oleva tervahauta. Kohde näkyy selkeästi 5-pistepilvi laserkailausaineistossa ja on merkitty myös peruskartalle tervahauta-merkinnällä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056129 |
921 |
Purontauslampi 5 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
464856.00000000 |
6975781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056129 |
Maanmittauslaitoksen 5-pistepilvi laserkeilausaineistossa soikea kuoppa-anomalia, jonka ympärillä vallit. Kyseessä on mahdollisesti hiilimiilun tai tervahaudan pohja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056130 |
69 |
Lamminneva |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
417834.00000000 |
7084443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056130 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva mahdollinen tervahauta. Kohteen eteläpuolella on tasatulta alueelta vaikuttava varasto-alue. Lisäksi eteläkaakkoispuolella noin 80 metrin etäisyydessä on halkaisijaltaan 6 metrinen kumpu, mahdollinen hiilikasa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056131 |
69 |
Juvostenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
421066.00000000 |
7082567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056131 |
5p laserkeilausaineiston perusteella alueella sijaitsee tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056132 |
739 |
Kärnäkosken pato |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
538103.00000000 |
6791717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056132 |
Vuorilinnoituksen kohdalla Raimlahden pohjukassa sijaitsi 1700-luvulla pato, joka on kuvattu useissa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa. Pato liittyi Kuolimon vedenpinnan säännöstelyyn ja Partakosken puolella tapahtuneeseen vesivoiman hyödyntämiseen.
Padosta on säilynyt jäännös lähinnä uoman eteläpuolella. Säilynee patovallin pituus on n 15 metriä ja korkeus puolisen metriä. Ylempänä rinteessä on maanottokuoppia, joista patovalli luultavasti on rakennettu. Uoman pohjoispuolella on tunnistettavissa entisen padon kohdalla enemmän kivikkoa kuin muualla rannassa, mutta ei selvää padon jäännöstä. |
| metsakeskus.1000056133 |
739 |
Kaihlajoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
537185.00000000 |
6787502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056133 |
Kaihlajoen mylly ja torppa / myllytupa on kuvattu pitäjänkartastossa.
Maastossa on kaksi patoa, ylempi ja alempi n 100 metrin päässä toisistaan sekä näiden maanottokuoppia. Lisäksi pohjoisrannalla on hyvin säilynyt tuvan sammaloitunut kivijalka, kooltaan n 8 x 5, josta kulkee läpi polku. Lisäksi alueella on pengerryksiä, laakea kaivanto kooltaan n 3x 2 m, joka on mahdollisesta jonkin rakennuksen pohja, ja ylempänä rinteessä kiviaitaa. Lisäksi alemmalta padolta luoteeseen, nykyisen hiekkatien itäpuolella, on hyvin säilynyt, osin pengerretty ja osin rinteeseen leikattu kulkutie, jolla on pituutta n 60 metriä ja leveyttä kolme metriä. Tämä myllytuvalle johtanut, päätieltä erkaantuva tie on kuvattu myös pitäjänkartastossa. |
| metsakeskus.1000056136 |
777 |
Pieni Saalislampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607863.00000000 |
7231461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056136 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056178 |
608 |
Ruokejärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056178 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohteesta n. 25 m etelään kulkee Ruokejärventie. Kohde sijaitsee n. 1,9 km Pori-Pomarkku rajalta koilliseen (Sulkkijärven lävitse menevältä rajalta mitattu). Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkosta n. 6,2 km Pohjoiseen.
Tervahaudan halkaisija on pohjois-etelä suunnassa n. 9 m ja itä-länsi suunnassa n. 7 m. Tervahauta on n. 3,5 m syvä sen valleilta mitattuna ja sen vallit ovat paksuimmillaan n. 3 m paksut. Tervahaudan halssi on kohteesta länteen ja sen läntiset vallit ovat kiviset. Kivirinnuksen lävitse on siis valutettu tervaa halssille.
Kohde sijaitsee ympäristöltään aika avoimella maastolla. Kohteen ympärillä kasvaa idässä ja etelässä istutettuja mäntyjä, muutoin kohde on läheisesti lehtipuista koostuvan ryteikön ympäröimä. Kohteesta n. 20 m pohjoiseen sijaitsee suuri sähkölinjan "masto", kyseinen linja kulkee tervahaudan yllä ja on oletettavasti syynä alueen lyhytkasvuiselle puustolle sillä sitä hoidetaan linjaa varten. Kohteelta lounaaseen sijaitsee Ruokejärven VPK:n "kalustehuone" ja sen voi kohteelta nähdä, myös Ruokejärventie (kohteesta etelään) on kohteelta nähtävissä. Tervahautaan on vieritetty/dumpattu useampi päätä suurempi kivi. Oletettavasti sähkölinjan tieltä poistettuja. |
| metsakeskus.1000056185 |
608 |
Viertomaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056185 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohteesta n. 35 m pohjoiseen kulkee Ruokejärventie. Riuttansalmen pato ja leirikeskus sijaitsevat kohteesta n. 5,3 km itään. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkosta n. 6 km etelään. Myöskin kohde sijaitsee Pori-Pomarkku rajalta n 2,3 km koilliseen (Sulkkijärven kohdalta menevästä rajasta mitattu).
Tervahaudan halkaisija on pohjois-etelä suunnassa n. 7 m ja itä-länsi suunnassa n. 7 m. Sen syvyys on noin 2, 5 m sen valleilta mitattuna ja sen vallit ovat paksuimmillaan n. 2 m paksut. Tervahaudan halssi on kohteesta pohjoiseen ja pohjoiset vallit ovatkin kiviset. Kivisten vallien perusteella tervaa on valutettu halssille kivirinnuksen lävitse.
Kohde sijaitsee ympäristöltään muutama vuosi sitten avohakkautetulla kumpareella, jolle istutettu männyntaimenia, mutta koivu on selvästi ottanut alueesta vallan. Tarkemmin kohde sijaitsee kumpareen pohjoispuolella, osittain sen rinteessä. Aivan lähellä kohdetta (pohjoiseen) kulkee Ruokejärventie. Kohde on aikaisemmin löydetty, mutta sitä ei ole ilmoitettu taikka lisätty Mj-rekisteriin. Kohteen sisässä nimittäin sijaitsee metallinen kyltti, jossa lukee "suojelukohde tervahauta". |
| metsakeskus.1000056188 |
608 |
Huhtalanneva |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056188 |
Kohteeseen kuuluu hiilimiilu. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde alunperin tekoälyn paikantama hiilimiilu. Kohde lisättiin Mj-rekisteriin vuonna 2025 havaintokohteena. 12.5.2025 kohteella käytiin Pomarkun inventointia täydentämässä. Tällöin kohteen todettiin olevan hiilimiilu.
Kohteesta n. 400 m pohjoiseen ja n. 350 m länteen kulkee Ahlström osakeyhtiön omistama metsätie, jonka varrella on metsästyskäyttöön tarkoitettuja "torneja" ja metsästyskoppi. Kohteesta n. 1,2 km itään kulkee Riuttansalmentie. Kohteesta n. 2,7 km itään/kaakkoon sijaitsee Riuttansalmen pato ja leirikeskus. Pomarkun kirkolta katsottuna kohde sijaitsee kirkosta n. 6 km kaakkoon.
Hiilimiilu on halkaisijaltaan pohjois-etelä suunnassa n. 10 m ja itä-länsi suunnassa n. 9 m. Sen vallit ovat paksuimmillaan n. 1 m. Vallien korkeus on n. 1 m ympäröivästä maastosta.
Kohde sijaitsee kuusivaltaisen ja mäntyvaltaisen metsän rajalla. Etelässä mäntyä ja pohjoisessa kuusta. Kohde sijoittuu juuri kuusimetsän puolelle. Miilun keskelle on tuotu suuri määrä risuja ja muita oksia. Metsäkoneen reitti kulkee kohteesta muutaman metriä etelään. |
| metsakeskus.1000056189 |
608 |
Muorinkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056189 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde on aivan "kiinni" Ruokejärventiessä, tie kulkee kohteen pohjois- ja etelä puolilla. Riuttansalmen pato ja leirikeskus sijaitsevat kohteesta n. 4,2 km kaakkoon. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkolta n. 4,4 km etelään/kaakkoon.
Tervahauta on halkaisijaltaan pohjois-etelä suunnassa n. 8 m ja itä länsi suunnassa n. 10 m. Kohde on noin 5,5 m syvä sen valleilta mitattuna ja sen vallit ovat paksuimmillaan n. 2,5 m paksuiset. Tervahaudan halssi on kohteesta itään ja sen itäiset vallit ovat kiviset. Tervaa onkin oletettavasti valutettu kivisen rinnuksen lävitse.
Kohde on ympäristöltään aivan tien vieressä. Ruokejärventien "rakentaminen" on tuhonnut osan tervahaudan läntisistä ja pohjoisista osista. Kohteen päällä kasvaa suuri kuusi ja sen itäisten kivivallien päällä kasvaa jonkinlaista pensaikkoa. Kohteesta itään sijaitsee mäntyvaltainen sekametsä. Kohteesta koilliseen on asutusta. |
| metsakeskus.1000056193 |
608 |
Karhuahde |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056193 |
Kohteeseen kuuluu hiilimiilu. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde alunperin tekoälyn paikantama. Se lisättiin Mj-rekisteriin vuonna 2025 havaintokohteena ja sen kerrottiin olevan lajiltaan hiilimiilu. Kohteella käytiin 12.5.2025 täydentämässä Pomarkun inventointia ja sen todettiin olevan hiilimiilu.
Kohteesta n. 150 m pohjoiseen ja n. 500 m itään kulkee Ahlström osakeyhtiön omistamia metsäteitä, joiden varrella on metsästykseen käytettyjä torneja ja metsästyskoppi. Kohteesta n. 950 m itään kulkee Riuttansalmentie. Riuttansalmen pato ja leirikeskus sijaitsevat noin 2,2 km kohteesta itään. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkosta n. 6,7 km kaakkoon.
Hiilimiilun halkaisija on pohjois-etelä suunnalla n. 12 m ja itä-länsi suunnalla n. 10 m. Miilun vallien paksuus on noin 1,5 m paksuimmillaan ja niiden korkeus ympäröivästä maastosta on n. 0,5 m.
Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä, niitä kasvaa myös miilun valleilla ja sen sisäpuolella. Kohteen itäiseltä puolelta kulkenut metsäkone, kohteesta pohjoiseen olevalle avonaiselle alueelle, joka on oletettavasti lähivuosina avohakkautettu. Kone ajanut hieman miilun itäisten osien päältä. Kohteen lävitse kulkee myöskin pieni eläinpolku. Eläinten pieni kaivelu ja metsäköne paljastaneet maastosta hiiltä ja hiiltynyttä maastoa. |
| metsakeskus.1000056194 |
608 |
Mehiläisrinne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056194 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde alunperin tekoälyn paikantama. Kohteellä käytiin 12.5.2025 Pomarkun inventointia täydentämässä. Käynnin perusteella kohde todettiin tervahaudaksi.
Kohteesta n. 125 metriä itään kulkee Riuttansalmentie. Kohde on myös samalla miltein samalla etäisyydellä Riuttansamlemtien ja Riuttantien risteyksestä. Kohteesta n. 1,7 km kaakkoon sijaitsee Riuttansalmen pato sekä leirikeskus. Pomarkun kirkolta katsottuna kohde sijaitsee kirkolta 6,8 km kaakkoon.
Tervahaudan halkaisija on itä-länsi suunnalla n. 8,5 m ja pohjois-etelä suunnalla n. 10 m. Tervahaudan syvyys on jopa n. 5 m sen valleilta mitattuna. Sen vallit ovat paksuimmillaan n. 2 m paksut. Tervahaudan halssi on kohteesta etelään. Tervahaudan eteläiset vallit ovatkin kiviset ja kivirinnuksen lävitse on oletettavasti valutettu tervaa, kumpareen eteläistä rinnettä pitkin halssille.
Ympäristöltään tervahauta sijaitsee entisellä mäntyvaltaisella metsällä. Alue on aivan lähivuosina avohakkautettu. Tervahaudan läheisyyteen onkin istutettu männyntaimenia, mutta ne ovat yhä hyvin pieniä. Kohde itsessään oli kuivuneen heinikon peittämä, sen pohjoispuolen ja keskiosan päältä oli metsäkoneella ajettu, joka hankaloitti tervahaudan todellisen koon mittaamista. Kohteelta oli myös suora näköetäisyys eteläisille avoalueille, jotka ovat myös lähivuosina avohakattuja metsiä. Kohteen kumpareen itäisellä puolella on "mehiläistarha" ja siitä muutama kymmenen metriä Riuttantien ja Riuttansalmentien tieden risteys. |
| metsakeskus.1000056195 |
608 |
Hietanen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056195 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde oli huomattu jo vuonna 2024 Pomarkun inventoinnin yhteydessä. Myöhemmin se lisättiin Mj-rekisteriin havaintokohteena (tekoälyn paikantamana). Kohteella käytiin 12.5.2025 tarkoituksena täydentää Pomarkun inventointia. Tarkastuksen yhteydessä sen todettiin olevan tervahauta.
Kohteesta n. 350 m pohjoiseen kulkee Harjantie. Harjakosken pato sijaitsee kohteesta n 6,6 km itään. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkosta n. 3,6 km itään.
Tervahaudan halkaisija on pohjois-etelä suunnalla n. 6 m ja itä-länsi suunnalla n. 4 m. Tervahauta on n. 4 m syvä sen valleilta mitattuna sekä sen vallit ovat paksuimmillaan n. 1,5 m paksut. Tervahaudan halssi on kohteesta etelään. Tervahaudan eteläiset vallit ovatkin kiviset ja tervaa on valutettu halssille kivirinnuksen lävitse. Halssin tarkkaa kohtaa on vaikea määrittää, sillä sen päälle on vierinyt osa vallien kivistä. Valutusta varten olevat syvänteet ovat kuitenkin maassa näkyvissä.
Ympäristöltään kohde sijaitsee aivan kuusivaltaisen ja mäntyvaltaisen metsien rajalla. Niin, että kohteen itäisellä puolella kasvaa kuusta ja läntisellä mäntyä. Kohteesta etelään pientä rinnettä pitkin alas, sijaitsee suomainen alue. Kohde on täysin sammaleen peitossa ja sen eteläinen valli on täynnä puolukanvarsia. Kohteen läntisellä puolella kulkee hyvin vanha metsäkoneen reitti. |
| metsakeskus.1000056197 |
608 |
Katava |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056197 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde alunperin tekoälyn huomaama. Kohteella käytiin 6.5.2025 ja siellä todettiin olevan tervahauta.
Kohteesta noin 540 m länteen kulkee Karikorventie, pohjoisessa sen sijaan, noin 420 metrin päässä Katavantie. Kohteesta noin 260 m luoteeseen on asutusta. Harjakosken pato sijaitsee kohteesta noin 4,2 km Itään. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkolta noin 5,8 km kaakkoon.
Tervahauta on halkaisijaltaan pohjois-etelä suunnassa n. 5 m ja itä-länsi suunnassa n. 6 m. Sen vallit ovat kokonaisuudessaan hyvin paksuja, paksuin valli on noin 4 m. Kohde ei kuitenkaan ole kovinkaan syvä. Kohde on n. 1 m syvä, sen valleilta mitattuna. Tervahaudan halssi on kohteesta etelään. Tervahaudan eteläiset vallit ovatkin kiviset, näin ollen tervaa on johdettu kivirinnuksen lävitse halssille. Halssia "ympäröi" oikealta ja vasemmalta lyhytet kiviset vallit, halssin pääty on kuitenkin avoin.
Ympäristöltään tervahauta on hyvin tiheän puuston ympäröimä, poissulkien pienen osan sen pohjoispuolta. Sen päällä ja ympärillä kasvaa tiheästi kuusia ja pihlajia. Kohteen lähiympäristö on viimevuosien aikana avohakkautettu, mutta kohde ja sitä ympäröimät puut ovat "selvinneet". Kohteen halssi on päässyt uuteen käyttöön, sillä sinne on viety roskaa. |
| metsakeskus.1000056198 |
608 |
Peltomäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056198 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Tervahauta huomattu 2024 Pomarkun inventoinnin yhteydessä, myöhemmin se lisättiin Mj-rekisteriin havaintokohteeksi (Tekoälyn paikantamana). Kohteella on käyty 12.5.2025 ja siellä on todettu olevan tervahauta.
Tervahaudasta noin 120 m itään kulkee Peltoniementie ja n. 120 m pohjoiseen Harjantie. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee kirkolta n. 5,5 km itään. Harjakosken pato sijaitsee kohteesta n. 4,5 km itään/kaakkoon.
Halkaisijaltaan tervahauta on itä-länsi suunnassa n. 8 m ja pohjois-etelä suunnassa n. 7 m. Kohde on noin 4 m syvä, sen valleilta mitattuna ja sen vallit ovat paksuimmillaan n. 3 m paksut. Tervahaudan halssi on kohteesta etelään, halssia ympäröi oikealta ja vasemmalta kivivallit, mutta sen pääty on avoin. Kohde vahvasti sammaleen peitossa, joten vaikea arvioida, onko koko eteläinen valli kivinen, mutta oletettavasti näin on. Terva olisi siis valutettu kivirinnuksen lävitse halssille. Tervahaudassa on kaksi erillistä kohtaa, joista tervaa on valutettu, ne kuitenkin yhdistyvät samaan halssiin.
Tervahauta on keskipitkän ja pitkän kuusikon läheisesti ympäröimä. Siltä olisi suora näköetäisyys läheiselle pellolle, mutta kuuset estävät tämän. Muu lähimetsä on lähivuosina avohakkautettu. Kohteen kuvaaminen oli maastossa hankalaa, tiheän kuusikon takia. Kohteesta itään kulkee Peltoniementie. |
| metsakeskus.1000056204 |
608 |
Lampistonlammi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056204 |
Kohteeseen kuuluu hiilimiilu. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuivat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde havaittiin jo 2024 Pomarkun inventoinnin yhteydessä ja se oli merkitty tervahaudaksi. Myöhemmin kohde lisättiin Mj-rekisteriin havaintokohteena (tekoälyn paikantamana) hiilimiiluna.
Kohde käytiin tarkastamassa 6.5.2025 ja se todettiin hiilimiiluksi. Kohteesta noin 1,6 km itään sijaitsee Kynäsjärvi ja kohteesta noin 276 m pohjoiseen kulkee Peltoniementie. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee noin 8,2 km itään.
Hiilimiilu on pohjois-etelä suunnassa halkaisijaltaan n. 9 m ja itä-länsi suunnassa myös n. 9 m. Hiilimiilun "syvyys" on noin 1 m sen vallilta mitattuna. Kohteen vallien leveys on n. 1 m paksuimmillaan.
Kohde sijaitsee ympäristöltään kuusivaltaisen suoalueen ja kuivemman kuusimetsän rajalla. Kohteesta aivan muutama metri itään sijaitsee vanha ja puinen "metsästys torni". Kohteen päältä on useasti ajettu jollakin ajoneuvolla, päältä ajo on paljastanut suuren määrän hiiltä. |
| metsakeskus.1000056209 |
608 |
Kivimäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056209 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen alkuperäiset tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Pori 2022) tehtyihin havaintoihin.
Kohde käytiin tarkastamassa 6.5.2025. Tarkastuksen perusteella kohteen todettiin olevan tervahauta. Sen halkaisija on pohjois-etelä suunnalla n. 7 m ja länsi-itä suunnalla n. 5 m. Kohde sijaitsee noin 26 m Pomarkun ja Kankaanpään rajalta etelään. Kohteesta noin 770 metriä itään sijaitsee Kynäsjärvi sekä noin 125 metriä länteen Järvitie. Pomarkun kirkolta katsottuna, kohde sijaitsee noin 9,4 km itään.
Tervahaudan kuopan syvyys on vallilta laskettuna noin 3 m. Kohteen koilliset vallit ovat kiviset. Myös kohteen halssi on kohteesta koilliseen ja sille on johdettu tervaa, tervahaudan kivivallin "rinnusten" lävitse. Tervahaudalta on näköetäisyys koillisessa sijaitsevalle hakkuualueelle ja kohteesta etelään on asutusta.
Ympäristöltään kohde sijaitsee kuusivaltaisen metsän ympäröimänä. Sen päällä kasvaa paljon pieniä kuusia ja se on suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000056211 |
538 |
Töyhä 3 |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
229296.00000000 |
6728850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056211 |
Metsästä löytyi metallinetsinnässä keväällä 2025 tummasta maasta keihäänkärki, jonka pinnalla on selvä palopatina (Ilppari ILM34528). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056213 |
777 |
Uusipalo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608078.00000000 |
7230127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056213 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Maastokarttamerkintä ja epäselvä Lidar-havainto. Halkaisija epäselvä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056215 |
687 |
Suosalonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581258.00000000 |
7027733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056215 |
Kohde sijaitsee Suosalonkankaan pohjoispäässä. Paikalla kasvaa havupuuvoittoista sekametsää, ja maaperä on kivistä hiekkamoreenia.
Hyvin pienen tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 4 m. Vallit ovat 40 cm korkeat ja noin 1 m leveät. Syvyyttä on noin 40 cm. Halssi on koilliseen. Se on kuoppamainen ja noin 2 m pitkä, noin 60 cm leveä sekä 30 cm syvä. Maaperäkairanäytteessä todettiin vähäinen määrä hiiltä. Kohde erottuu maastossa melko huonosti. Kohde havaittiin 5p-ainestosta muokatusta korkeusmallista, jossa erottui hyvin hento vallimainen muoto. |
| metsakeskus.1000056217 |
630 |
Kalliomäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
478296.00000000 |
7100445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056217 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Halkaisija noin 9 metriä ja halssi suuntaa lounaaseen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056219 |
249 |
Rantamäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056219 |
Kohteeseen kuuluu laserkeilausaineiston perusteella tunnistetut osat: Tervahauta 1, Tervahauta 2. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056237 |
592 |
Härkäsuo |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056237 |
Pienen mäen lakialueella on kaksi hiilimiilua, halkaisijaltaan n. 20 m. Eteläisemmän miilun lounaisosan läpi kulkee metsäkoneura, joka on osittain särkenyt sitä. Tästä parikymmentä metriä pohjoiskoilliseen on toinen miilu. Kohde saattaa liittyä Koskensaaren naulatehtaaseen, jonka toiminta alkoi 1850. |
| metsakeskus.1000056239 |
179 |
Syvä Kotajärvi |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056239 |
Kohteeseen kuuluu laserkeilausaineiston perusteella tunnistetut osat: Hiilimiilu 1, Hiilimiilu 2. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056243 |
179 |
Syvä Kotajärvi 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056243 |
Kohteeseen kuuluu laserkeilausaineiston perusteella tunnistetut osat: Hiilimiilu 1, Hiilimiilu 2, Hiilimiilu 3, Hiilimiilu 4, Hiilimiilu 5, Hiilimiilu 6, Hiilimiilu 7, Hiilimiilu 8, Hiilimiilu 9. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056255 |
249 |
Ristitienkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056255 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056261 |
249 |
Lähdeniemenkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056261 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056266 |
249 |
Mämmiharju |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056266 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta joka on merkitty myös Maanmittauslaitoksen maastokarttaan. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056270 |
249 |
Lähdeniemenkangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056270 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056276 |
249 |
Heinälampi |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056276 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta joka on merkitty myös Maanmittauslaitoksen maastokarttaan. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056280 |
249 |
Talvimäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056280 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056284 |
249 |
Rikupuro |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056284 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056287 |
249 |
Tervalampi |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056287 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056288 |
249 |
Lamponiemi 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056288 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056291 |
249 |
Tervaspuro |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056291 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056293 |
249 |
Kurasuo |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056293 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta joka on merkitty Maanmittauslaitoksen maastokartalle. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056294 |
249 |
Karhusuo |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056294 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta joka on merkitty myös Maanmittauslaitoksen maastokartalle. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056295 |
249 |
Vanhanpaikanmäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056295 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056302 |
249 |
Uuran Kutti |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056302 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056307 |
249 |
Sysmänkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056307 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056308 |
249 |
Vääräkoski |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056308 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056310 |
249 |
Tervahaudanneva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056310 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056317 |
249 |
Välineva |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056317 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056321 |
249 |
Tervanotko |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056321 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056322 |
249 |
Välikytö |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056322 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta joka on merkitty myös Maanmittauslaitoksen maastokarttaan. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056355 |
249 |
Tervakangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056355 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056364 |
249 |
Heinämäki |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056364 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta joka on merkitty myös Maanmittauslaitoksen maastokarttaan. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056415 |
179 |
Haapala |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056415 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056416 |
179 |
Leppälä |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056416 |
Kohteeseen kuuluu tervahauta. Kohteen tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen laser 5p aineistosta (Tuotantoalue: Keuruu 2021) tehtyihin havaintoihin, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056421 |
434 |
Pernaja Kasaberget |
10002 |
12005 |
13185 |
11006 |
27008 |
447657.00000000 |
6699666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056421 |
Krimin sodanaikainen optinen lennätinasema. Kallion laella on pienen rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000056422 |
434 |
Högberget |
10002 |
12005 |
13185 |
11006 |
27008 |
465294.00000000 |
6704334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056422 |
Krimin sodanaikainen optinen lennätin. Kallion laella on pienen rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000056423 |
434 |
Gäddbergsö Kasaberget |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27028 |
466217.00000000 |
6691922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056423 |
Gäddbergsön lounaisrannalla on Kasabergetin jyrkän kallion päällä merenrannalla vuonna 1939 rakennettu valvonta- ja tulenjohtotorni. |
| metsakeskus.1000056426 |
491 |
Kokkovuori 5 |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
514325.00000000 |
6834548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056426 |
Pitkin Kokkovuoren lounaisrinteessä olevan terassin reunaa lukuisia pieniä poteroita, halkaisijaltaan noin 0,5 m ja muita, mahdollisesti konekiväärin, tuliasemia. Saattaa olla esim. Savon Prikaatin harjoitusaluetta. |
| metsakeskus.1000056427 |
740 |
Leirinmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27026 |
585149.00000000 |
6864882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056427 |
Leirinmäellä on muutama kymmenen metriä kaivettua, osin keskeneräistä ja osin metsänhoidon tuhoamaa taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000056431 |
615 |
Niemenmaa 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
548708.00000000 |
7238368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056431 |
5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tervahaudalla ei ole erotettavissa halssia. Tervahaudan halkaisija on noin 18,5 metriä. Tervahauta on vaurioitunut äestyksessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056432 |
286 |
Kalmoniemi 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
478702.00000000 |
6781752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056432 |
Maaliskuussa 2025 paikalta löytyi metallinetsinnässä kupurasolki, tasavartinen solki, kulkunen, riipus ja veitsi jotka ajoittuva myöhäisrautakaudelle. Löydetyt esineet olivat noin 5 - 25 cm syvyydestä, sammaleisessa metsämaassa. Ilmoittaja oli myös tehnyt aiemmin samankaltaisia löytöjä kohteesta noin 350 metriä luoteeseen sijaitsevasta Kalmoniemen löytöpaikasta.
Aluevastuumuseon arkeologit kävivät paikan päällä Huhtikuussa 2025 toteamassa ja rajaamassa löytöpaikan. Paikalta ei löydetty merkkejä palaneesta maasta tai luusta, mutta esineet ovat samankaltaisia, kuin löytöpaikasta noin 600 metriä lännessä sijaitsevassa Pukkisaaren rautakautisessa polttokenttäkalmistossa. Kyseessä saattaa mahdollisesti olla rautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.1000056434 |
249 |
Heinämäki 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394588.00000000 |
6905868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056434 |
Maanmittauslaitoksen peruskarttaan merkitty tervahauta merkitty myös muinaisjäännösrekisteriin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056438 |
20 |
Poutala Huhtiniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318252.00000000 |
6785970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056438 |
Historialliseen Poutalaan kylään kuulunut tontti, joka esiintyy ajoittamattomassa, arviolta 1800-luvulta peräisin olevassa toimituskartassa (3473684. Kartta 10:3 C). Asuinpaikan ikää ei ole voitu varmentaa 1750-lukua vanhemmaksi, mutta se ajoittumasta 1700-luvun puoliväliä vanhemmaksi ei myöskään voida sulkea pois. Tontti on ollut vuoteen 1848 osa Poutalan historiallisen kylän suurinta taloa nimeltään Vilppula. On mahdollista, että kyseessä on Vilppulan talon torppa. Historiallinen asuinpaikka on yhä asuttu.
Kohteen rajaus on alustava ja perustuu 1800-luvun uudistuskarttaan. Rajaus osoittaa asuinpaikan sijainnin kahden nykyään olemassa olevan tilan väliin. Todennäköisesti se on kuitenkin sijainnut jommankumman tilakeskuksen kohdalla ylempänä rinteessä. Koska maastotarkastuksessa ei ollut mahdollista todentaa kylänpaikan tarkempaa sijaintia, jätettiin arkistotutkimukseen perustuva rajaus sellaisenaan voimaan.
Poutalan historiallisen kylän muut tontit ovat muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä Poutala (1000041665). Poutala mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä mahdollisesti jo vuonna 1464. |
| metsakeskus.1000056439 |
433 |
Saukkola |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356266.00000000 |
6739978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056439 |
Tarkastamaton sähköpostitse vastuumuseoon 5.5.2025 saapunut ilmoitus peruskartalle merkitystä tervahaudasta, joka kuvien perusteella vaikuttaa varmalta tervahaudalta. |
| metsakeskus.1000056442 |
179 |
Saanivuori |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440894.00000000 |
6905657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056442 |
Tervahauta on merkitty Maanmittauslaitoksen maastokarttaan. Lidarissa kohde erottuu heikosti, mikä voi viitata metsänkäytön aiheuttamiin vaurioihin tai kohteen vanhaan ikään, asia tulee selvittää maastotarkastuksella. Kohdetta ei ole vielä tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056445 |
5 |
Kellaripuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336230.00000000 |
6997545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056445 |
Tarkastus 2025:
Kellaripuron etelätörmään tehty tervahauta. Haudan läpimitta vallin ulkoreunoista mitaten on noin 20 m, vallinharjalta mitaten noin 10 m. Halssi on purontörmässä. Tervahaudan päällä kasvaa varttunutta mäntymetsää sekä joitain nuoria kuusia ja lehtipuita. Sen vierestä kulkee retkeilypolku, johon liittyen tervahaudassa on kohdetta osoittava puupaalu. Tervahaudan länsipuolella noin 10 m päässä on pienikokoinen maanottokuoppa. Tervahaudan länsireunasta noin 30 m länteen, samalla mäenharjanteella, on halkaisijaltaan kolmemetrinen, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on reunoiltaan mitaten noin 0,5-1 m syvä. Kuopan pohjalta kairatussa näytteessä todettiin huuhtoutumiskerros ja n. 20-30 cm syvyydessä hiilensekaisen hiekan kerros. Kyseessä voi olla vanha kuoppamiilu. |
| metsakeskus.1000056445 |
5 |
Kellaripuro |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
336230.00000000 |
6997545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056445 |
Tarkastus 2025:
Kellaripuron etelätörmään tehty tervahauta. Haudan läpimitta vallin ulkoreunoista mitaten on noin 20 m, vallinharjalta mitaten noin 10 m. Halssi on purontörmässä. Tervahaudan päällä kasvaa varttunutta mäntymetsää sekä joitain nuoria kuusia ja lehtipuita. Sen vierestä kulkee retkeilypolku, johon liittyen tervahaudassa on kohdetta osoittava puupaalu. Tervahaudan länsipuolella noin 10 m päässä on pienikokoinen maanottokuoppa. Tervahaudan länsireunasta noin 30 m länteen, samalla mäenharjanteella, on halkaisijaltaan kolmemetrinen, kangasturpeen peittämä kuoppa, joka on reunoiltaan mitaten noin 0,5-1 m syvä. Kuopan pohjalta kairatussa näytteessä todettiin huuhtoutumiskerros ja n. 20-30 cm syvyydessä hiilensekaisen hiekan kerros. Kyseessä voi olla vanha kuoppamiilu. |
| metsakeskus.1000056446 |
250 |
Antti Kokon mäki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
294609.45540969 |
6903751.13227625 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056446 |
Mahdollinen tervahauta erottuu Lidar-aineistossa pyöreähkönä/soikeahkona kraatterimaisena ilmiönä, jonka halkaisija on noin 20 m. Kohde vaatii arkeologista tarkastusta. |
| metsakeskus.1000056447 |
5 |
Rajakallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336201.00000000 |
6997862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056447 |
Tarkastus 2025:
Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunoista mitaten on n. 20 m ja vallinharjalta mitaten n. 10 m. Halssi on haudan länsipuolella, ja siitä länteen jatkuu n. 10 m pituinen ojamainen kaivanto. Tervahaudan vallin ulkoreunalla on painanteita, jotka ovat polton säätelyyn liittyviä ilma-aukkoja. Tervahauta on hakkuuaukean reunassa. Tervahaudan päällä kasvaa vähintään satavuotiaita mäntyjä ja nuorempaa kuusi- ja lehtipuustoa. Haudan keskelle on pystytetty puupaalu merkiksi. Tervahaudan lähellä olevassa tuulenkaadossa havaittiin voimakkaan punainen pintamaaperä (hiekkaa). Väri on kuitenkin luontainen, ei ihmisen vaikutuksesta syntynyt. |
| metsakeskus.1000056448 |
592 |
Nälkäkytö |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
410945.00000000 |
6905818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056448 |
Paikka sijaitsee Petäjäveden kirkosta 6,3 km itään. Alueella on kolme hiilimiilua, halkaisijat 20 – 22 m. Luoteisin miiluista on puoleksi tuhoutunut maanoton ja tienrakennuksen seurauksena. Miilut ovat alakohteena. Maaperä on lähinnä hiekkamoreenia, puusto sekametsää. |
| metsakeskus.1000056453 |
202 |
Karpanmäki 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
248002.00000000 |
6705802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056453 |
Paikalta on havaittu 4,5 x 6 m kokoinen maansekainen röykkiö, joka rajautuu 2 metriä pitkään kiviriviin. Kohde saattaa liittyä historiallisen ajan asutukseen, tai olla esimerkiksi esihistoriallinen hautarakenne. Historiallisissa kartoissa paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056456 |
732 |
Saukkomännikkö 3 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
565015.00000000 |
7384046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056456 |
10 m halkaisijaltaan oleva maakuoppien ympäröimä pystymiilu. Miilun ympärillä on purettua ja sahattua puutavaraa, joka on osittain hiiltynyttä. Miilun päällä kasvaa kuusentaimia ja nuorehkoja mäntyjä. Miilu lienee melko nuori ja sen ajoitus lienee 1900-luvun puolella. |
| metsakeskus.1000056457 |
109 |
Hattelmala Hiilenmäki |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
362793.00000000 |
6762503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056457 |
Hiilenmäen korkeimmalla lakialueella on puoliympyrän muotoinen, noin 53 m pitkä jäänne juoksuhaudasta sekä kaksi maastossa erotettavissa olevaa kuoppaa, jotka liittyvät puolustusvarustukseen. Varustukset ovat tulkinnan mukaan Puolan kapinan (1863) aikaisia, mutta tarkka ajoitus kohteelle ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000056458 |
738 |
Luoto |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
259798.00000000 |
6691132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056458 |
Pellolla olevasta saarekkeesta löytyi metallinetsinnässä keväällä 2025 viikinkiaikaista metalliesineistöä (Ilppari ILM34719, ILM34722). Kohde on ollut myöhäisrautakaudella pieni saari. |
| metsakeskus.1000056460 |
935 |
Hoikkasaari |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
540687.00000000 |
6710541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056460 |
Hoikkasaari on kapea Rautalanselälle kohti luodetta kurottava niemi, joka on maayhteydessä mantereeseen. Niemi on hiekkamaata ja nousee jyrkästi merenpinnasta. Sen kapealla harjanteella on kahden mökkitontin välisellä alueella juoksuhautaa, ampuma-asemia ja mahdollinen juoksuhautaan kytkeytyvä miehistösuojan (korsun) jäännös. |
| metsakeskus.1000056462 |
620 |
Soidinmänniköt |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536680.00000000 |
7202851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056462 |
LIDARK-aineiston perusteella kohteessa on tervahauta. Halkaisija 13,9 metriä. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056463 |
935 |
Mustalahti |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
539503.00000000 |
6711187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056463 |
Salpalinjaan kuuluva kivinen panssarieste. |
| metsakeskus.1000056464 |
753 |
Fransas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406320.00000000 |
6701039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056464 |
Kivikautisia esinelöytöjä pellosta. Inventoidaan 2025. |
| metsakeskus.1000056466 |
504 |
Majbäcksberget |
10007 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
440632.00000000 |
6722083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056466 |
Noin 30 metriä itään Myrskylän Laukkakalliontiestä, Majbäcksbergetin ja Laukkakallion välisellä tasaisella kankaalla on teltanpohjalta vaikuttava painanne. Tasaista pyöreää, halkaisijaltaan noin 7 metriä, olevaa aluetta kiertää valli, joka on leveimmillään 1,5 metriä ja korkeimmillaan noin 0,7 metriä. Eteläreunassa on noin metrin levyinen kulkuaukko. Maaperä on soraa ja painanteen kohdalla kasvaa vesakkoa. Jota kuinkin vastaavanlaisia teltanpohjia löytyy varsinkin sotahistoriallisten kohteiden yhteydessä.
Itärata-inventoinnin yhteydessä kohde on merkitty muuksi kohteeksi. Porvoon museo laittaa lajiksi kuitenkin kulttuuriperintökohteen sillä perusteella, että kohde sijaitsee metsätalousalueella ja tuolla merkinnällä kohde näkyy metsänkäyttösuunnitelmissa. Kohde tulisi säästää, jos se ajoittuu sota-aikaan. Paikasta tulee etsiä taustatietoja tämän varmistamiseksi. Jos kohde osoittautuu nuoremmaksi, tulee laji muuttaa muuksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000056468 |
504 |
Uudensillankallio 2 |
10007 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
438923.00000000 |
6719061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056468 |
Myrskylän Hyövinkylän Uudensillankalliolla on kivirakenne, joka on muistuttaa ns. ryssänuuneja.
Rakenne on kasattu kalliosta lohkeilleista kantikkaista kivistä. Rakenteen leveys on noin metri, sen päissä on isommat kivet tukena ja keskellä näyttäisi olevan myös tukikivi. Näiden päälle on aseteltu laakakiviä katoksi. Rakenteen korkeus on noin 30 cm ja syvyys puolisen metriä. Rakenne voisi olla muotonsa perusteella uuni, tosin vain yksi sisäpuolella olevista kivistä näyttäisi hieman rapautuneen eikä kivien pinnassa näy nokea. |
| metsakeskus.1000056469 |
734 |
Tyynelä 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
286531.00000000 |
6687927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056469 |
Metallinetsinnässä on toukokuussa 2025 löytynyt metsäsaarekkeelta myöhäisrautakautiseen kalmistoon viittaavia esineitä. Paikalla on myös havaittu kivikehä. Lisätietoa viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM34833.
Vaatii tarkempaa selvitystä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä aluerajattu. |
| metsakeskus.1000056471 |
777 |
Sikoaho etelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591000.00000000 |
7199111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056471 |
Kohteessa on todennäköisesti kaksi tervahautaa vierekkäin. Tervahauta 1: halkaisija noin 16 metriä ja tervahauta 2: halkaisija noin 13 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056472 |
272 |
Pohjoisväylä |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
310269.00000000 |
7086035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056472 |
Kiviaita sijaitsee Pohjoisväylän pohjoispuolella ns. Roskarukan ulkoilualueen ja kevyenliikenteen väylän välissä. Kiviaita on lähes pohjois-eteläsuuntainen. Sen pituus on noin 65 metriä ja leveys noin neljä metriä. Korkeus on enimmillään noin 1,20 metriä. |
| metsakeskus.1000056473 |
290 |
Rimminkangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636876.00000000 |
7131534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056473 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 16 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056474 |
105 |
Rimminkangas 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637146.00000000 |
7131495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056474 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 14 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056475 |
290 |
Rimminkangas 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637280.00000000 |
7131489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056475 |
Kohteessa on todennäköisesti tervahauta. Halkaisija noin 15 metriä. Maastokarttamerkintä ja Lidar-havainto. Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000056476 |
444 |
Salmenhaka |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
331018.00000000 |
6698897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056476 |
Salmenhaka-nimisen metsäsaarekkeen eteläosassa sijaitsee pyöreän muotoinen kuoppa, halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään 0,6 metriä. Kuopan reunalla näkyy heikosti erottuvaa matalaa vallia. Kuoppa tulkittiin mahdollisena varastokuoppana, mutta siihen ei ole kajottu, eikä vahvistusta tulkinnalle saatu. Kohde löytyi lähialueella tehdyn metsänkäyttötarkastuksen yhteydessä.
Kohteen ympäristössä on kartoilta paikannettua historiallisen ajan asutusta, kuten keskiaikainen kylänpaikka Hyvelä, joka sijaitsee noin 500 metriä kuopasta lounaaseen. Metsäsaarekkeen ympärillä on nykyisin peltoa ja karjahaka. |
| metsakeskus.1000056477 |
681 |
Poikkimaa 2 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
552190.00000000 |
6871978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056477 |
Raudanvalmistuspaikka vanhan, 1939 kartassa näkyvän tien eteläpuolella, tien ja suon välissä lähellä kunnanrajaa Tuusjärven itäpuolella. Paikalla on noin 5x2x1 m kokoinen kuonakasa ja matala, syvyydeltään noin 0,5 m ja halkaisijaltaan noin 5 m painanne. |
| metsakeskus.1000056478 |
681 |
Poikkimaa 3 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
552113.00000000 |
6871793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056478 |
Tuusjärven rannasta noin 350 länteen pienen suon itäpuolella suosta noin 30 m, pellosta koilliseen, kaareva kuonakasa, kooltaan noin 10x5x1,5-2 m ja sen luoteispuolella halkaisijaltaan noin 5 m matala painanne. |
| metsakeskus.1000056479 |
681 |
Kirjastenlampi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
548456.00000000 |
6874588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056479 |
Lakeanrahkan koillispuolella, Kirjastenlammesta noin 400 m länteen suon länsireunalla raudanvalmistuspaikka, jossa kaareva kuonakasa, kooltaan noin 8x3x1 m ja sen eteläpuolella matala halkaisijaltaan noin 4-5 m painanne. |
| metsakeskus.1000056480 |
620 |
Purola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
522436.00000000 |
7198265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056480 |
Kohde sijaitsee noin 60 m päässä Utajärventieltä länteen. Alakohde on pääkohteelta 35 m kaakkoon. Paikalla on kaksi tasapohjaista, laakeaa hiilimiilua. Molemmat ovat halkaisijaltaan noin 11 m. Vallit ovat 40–70 cm korkeita ja 1,5 m leveitä. Pääkohteen (miilu 1) pohjoisvallissa on noin 5 m mittainen aukko ja itäpuolella noin metrin kokoinen aukko. Alakohde (miilu 2) on pohjoisreunaltaan vaurioitunut koneellisessa metsänhoidossa melko hiljattain. Sen ympärillä näkyy runsaasti puuhiiltä metsäkoneen urissa.
Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Alakohteen lähellä on hakkuuaukko. Aluskasvillisuus on sammalta, varpua ja paikoin katajaa. Maaperä on hiekkaista. Kohteet sijaitsevat vanhan Utajärventien tieuran varressa miltei välittömästi sen lounaispuolella.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056481 |
620 |
Oravimäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523002.00000000 |
7198068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056481 |
Kohde sijaitsee noin 55 m pohjoiseen purettavasta ilmalinjasta, Kilpakankaan soramontun lounaisreunan tuntumassa, suoraan paljaaksi hakatulla kiinteistörajalla.
Paikalla on pienikokoinen tervahauta. Se on tehty melko jyrkän hiekkarinteen yläosaan. Rinne viettää etelään. Vallit ovat 1,5 m leveät ja 50 cm korkeat tasaiselta osalta. Kokonaishalkaisija on noin 8 m. Halssi on suuri ja jyrkkäpiirteinen. Se suuntautuu etelään kohti alarinnettä ja on tervahaudan päästä vajaa 3 m leveä, 1,5 m syvä ja noin 6 m pitkä. Tervahaudan syvyys on arviolta 80 cm.
Aluskasvillisuus on jäkälää ja varpua ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000056482 |
620 |
Oravimäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522942.00000000 |
7197839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056482 |
Utajärventien reunasta kohti Oravisuota viettävässä rinteessä, noin 330 m kaakkoon Viitavaarantien risteyksestä. Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 19 m. Sen vallit ovat noin 4 m leveät ja 30–90 cm korkeat. Tervahaudan syvyys on noin 1,5 m. Halssi on koilliseen ja 2,5 m leveä, yli 2 m syvä ja 6 m pitkä. Luoteispuolen vallissa on suuri, kaivettu kuoppa.
Puusto on mäntyvaltaista, varttunutta havumetsää ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maaperä on hiekkaista.
Tervahaudan itäpuolella on 4 x 2 x 0,4 m kokoinen hiilikasa, joka on merkitty
alakohteeksi.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056483 |
620 |
Oravisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523745.00000000 |
7197887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056483 |
Kohde sijaitsee Oravisuon pohjoispuolella kulkevalla pitkällä, hiekkaisella niemekkeellä. Paikalla on kaksi tervahautaa. Suurempi niistä on pääkohde (tervahauta 1), joka on kokonaishalkaisijaltaan noin 14 m. Sen vallit ovat 3 m leveät ja noin 50 cm korkeat. Syvyyttä tervahaudalla on noin 1,2 m. Halssi on lounaaseen ja leveydeltään tervahaudan päästä noin 2,5 m. Sen syvyys on noin 60 cm ja pituus noin 5m.
Alakohteena oleva pienempi tervahauta 2 on pääkohteesta noin 16 m luoteeseen. Sen kokonaishalkaisija on noin 7 m. Vallit ovat 2 m leveät ja noin 40 cm korkeat. Tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi on lounaaseen ja kaivettu auki kohti tervahaudan keskustaa. Se on noin 1 m leveä, 50 cm syvä ja noin 3 m pitkä.
Molemmat sijaitsevat kuusivaltaisessa, varttuneessa havumetsässä. Aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Pienemmässä tervahaudassa kasvaa tiheässä kuusia. Maaperä on hiekkaa. Suurempi tervahauta on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000056484 |
494 |
Vesiaro |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
466630.00000000 |
7172738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056484 |
Maastokartalle merkitty ja 5p laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056485 |
620 |
Housunsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523883.00000000 |
7197089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056485 |
Kohde sijaitsee Housunsuon itäpäässä, 95 m Utajärventien eteläpuolella ja noin 970 m Vaamakoskentien risteyksestä länsiluoteeseen.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 11 m. Vallin korkeus on noin 50 cm ja leveys noin 2 m. Halssi osoittaa etelään. Se on noin 6 m pitkä, 60 cm syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä.
Puusto on varttunutta havumetsää ja aluskasvillisuus katajaa, varpua ja sammalta. Maaperä vaikuttaa hiekkaiselta moreenilta. Kohteessa on vanha metsäkoneen aiheuttama
vaurio. |
| metsakeskus.1000056486 |
620 |
Oravipuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524081.00000000 |
7197150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056486 |
Kohde sijaitsee välittömästi Utajärventien pohjoispuolella, sen ojaluiskan tuntumassa, 130 m Oravipurolta länteen ja 800 m Vaamakoskentien risteyksestä länsiluoteeseen. Puusto on kuusivoittoista sekametsää ja aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. Maaperä on moreenia.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 14 m. Vallin korkeus on noin 70 cm ja leveys noin 2,5 m. Halssi on pohjoiseen. Se on noin 5 m pitkä, 1,6 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä.
Tervahauta on merkitty maastokarttaan. |
| metsakeskus.1000056487 |
620 |
Oravilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524772.00000000 |
7197290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056487 |
Kohde sijaitsee Oravilammen itäpuolella, jyrkästi lammelta nousevan harjanteen reunalla, Vaamakoskentieltä noin 160–210 m länsiluoteeseen. Paikalla on melko hiljattain hakattu avohakkuu, jossa myös kohteiden päällä olevat puut on hakattu.
Pääkohteena oleva tervahaudan 1 kokonaishalkaisija on noin 12 m. Halssi on lounaaseen. Se on noin 5 m pitkä, 1,5 m syvä ja tervahaudan päästä 1,5 m leveä. Vallin leveys on noin 3 m. Tervahaudan syvyys on 0,7 m. Kohteen sisällä on hakkuujätettä ja sen yli menee metsäkoneen jälki.
Alakohteen tervahauta 2 on pääkohteesta 55 m kaakkoon. Se on edellistä selkeäpiirteisempi. Sen kokonaishalkaisija on noin 11 m. Halssi on lounaaseen ja noin 6 m pitkä, 1,5 m leveä ja 1,5 m syvä. Tervahaudan syvyys on noin 80 cm. Vallit ovat noin 3 m leveät ja arviolta 50 cm korkeat. Alakohde sijaitsee samalla hakkuuaukolla, kuin pääkohde ja myös siinä on hakkuujätettä.
Molemmat tervahaudat on merkitty maastokartalle.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056488 |
992 |
Mäntyniemi |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
440796.00000000 |
6938979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056488 |
Sijaintipaikka on Äänekosken keskustasta noin 7 kilometriä kaakkoon Suolahdessa Keiteleen Mäntyniemen edustalla 3-5 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka lähellä on laituriin viittaavia rakenteita. Hylky on havaittu viistokaikuluotaamalla 2024 eikä kohdetta ole tarkastettu sukeltamalla. |
| metsakeskus.1000056489 |
620 |
Ojala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525278.00000000 |
7196868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056489 |
Kohde sijaitsee noin Vaamakoskentien risteyksestä 470 m itäkoilliseen ja reilut 100 m luoteeseen Ojalan talon pihapiiristä.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 m. Sen vallit ovat 50–120 cm korkeat ja noin 4 m leveät. Halssi on länsiluoteeseen ja pituudeltaan 5 m, leveydeltään 2 m ja syvyydeltään noin 1,3 m. Tervahautaa kiertää ojamainen kaivanne.
Puusto on varttunutta, harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000056490 |
78 |
Hundholmsgrundet |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
282868.00000000 |
6637393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056490 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen eteläpuolella Täcktomista kaakkoon Porsskärin länsipuolella ja Hundholmsgrundet -luodon pohjoispuolella 3-10 metrin syvyysalueella.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on hajonnut useaan erilliseen osaan. Muinaisjäännösrekisterin sijaintikoordinaatti osuu noin 10 metriä pitkän kyljen kappaleen kohdalle.
Hylky saattaa olla förbyläinen kaljaasi Alexandra, joka ajoi karille matkalla Helsingistä Paraisten Malmille 30.11.1906 Hundhåletin lähellä, Hangon itäisellä selällä. Alus sai karilleajossa suuren reiän pohjaansa, josta kivihiililasti alkoi valua ulos. Miehistö pelastui hinaaja Fiskarsilla Hankoon, jossa haaksirikosta ilmoitettiin aluksen omistajalle kapteeni Forsströmille. Lähteet: Allan Gustafsson, Vinden bar hem. Hangö 01.12.1906 no 143. Turun Sanomat 02.12.1906 no 578. |
| metsakeskus.1000056491 |
620 |
Lehtola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526093.00000000 |
7196202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056491 |
Kohde sijaitsee noin 260 m länteen Kivarinjärven Lehtolanlahden pohjukasta. Puusto on harvassa kasvavaa, varttunutta mäntyä. Aluskasvillisuus on jäkälää, varpua ja sammalta. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on pienikokoinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 6 m. Halssi on kaakkoon. Se on noin 2 m pitkä, 60cm syvä ja tervahaudan päästä 1 m leveä. Vallin korkeus on noin 20–40 cm ja leveys noin 1,5 m. Tervahauta on noin 1 m syvä. |
| metsakeskus.1000056492 |
620 |
Ekola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526073.00000000 |
7195980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056492 |
Kohde sijaitsee talon piha-alueella, Niskanperäntien risteyksestä noin 130 m koilliseen. Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 15 m. Halssi on pohjoiseen ja noin 7 m pitkä, 2 m syvä ja tervahaudan päästä 2 m leveä. Vallin korkeus on noin 50–130 cm ja leveys noin 4 m.
Kohteella kasvaa hyvin tiheässä puustoa ja sen muoto on rinteen päältä melko epämääräinen. |
| metsakeskus.1000056493 |
620 |
Kumpula |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526958.00000000 |
7195533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056493 |
Kohde sijaitsee Utajärventieltä noin 35 m pohjoiseen, nimettömän, vapaa-ajanasuntojen pihoihin menevän hiekkatien välittömässä läheisyydessä.
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12 m. Koilliseen suuntautuva halssi on kuoppamainen. Sen pituus on noin 6 m, syvyys 1,5 m ja leveys tervahaudan päästä noin 2 m. Tervahaudan vallit ovat noin 50 cm korkeat, 2,5 m leveät. Tervahaudan syvyys on noin 90 cm.
Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Itä- ja pohjoisvalleissa on vanhoja metsän äestyksestä johtuvia vaurioita.
Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000056494 |
833 |
Omenasaari 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
203916.00000000 |
6716754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056494 |
Sijaintipaikka on Taivassalon eteläosassa Omenasaaren lounaispuolella 4,5 - 5 metrin syvyysalueella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jossa on suuri määrä tiiliä. Löytöalueen koko on noin 40 x 40 metriä. Hylyn keulaosa on karilla ja lastina olevien tiilien päällä on keulassa vettä vain noin 60 cm. Perä on syvemmällä ja peräsin on melko ehjä. Hylyssä on kiinni kalaverkkoja.
Hylky on löytynyt viistokaikuluotaamalla. Hylky on Elvi-niminen laiva, joka upposi 13.5.1933. Tarkempi kuvaus, meriselitys, alustiedot ja lehtileikkeet löytyvät hylyt.net hylkykortista 11932, ks. hylyt.net, Elvi. |
| metsakeskus.1000056495 |
620 |
Kivarinjärvi |
10007 |
12016 |
13191 |
11006 |
27000 |
527638.00000000 |
7195683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056495 |
Kohde sijaitsee Kivarinjärven etelärannalla, lähellä Keskijoen suuta. Paikalla on edelleen yhteismaaksi merkitty alue, joka on isojakokartalla (Ståhlberg 1853) erotettu varastointialueeksi, oletettavasti puutavaraa varten. Kartalla on merkintä ”Upplagsplats”. Myöhemmälle, vuoden 1864 pitäjänkartalle aluetta ei ole merkitty. Nykyinen kiinteistöraja näyttää olevan sama, kuin kartalle merkityn varastoalueen. Siksi rajausehdotus on tehty nykyisen kiinteistörajan mukaisesti.
Rajausehdotuksen sisäpuolella on muutamia rakennuksia, joista ainakin osa on huonokuntoisia. |
| metsakeskus.1000056496 |
620 |
Pajukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527655.00000000 |
7195571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056496 |
Kohde sijaitsee Utajärventien pohjoispuolella 140 m etelään Kivarinjärven rannasta. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuus on varpua, sammalta ja katajaa.
Pääkohde (tervahauta 1) on kokonaishalkaisijaltaan noin 17 m kokoinen tervahauta. Sen vallit ovat noin 3,5 m leveät ja 1–1,7 m korkeat. Tervahaudan syvyys on noin 1,7 m. Halssi on koilliseen ja noin 10 m pitkä, 1,6 m syvä ja tervahaudan päästä noin 3 m leveä. Kohteen länsi ja lounaispuolella on kaivettuja kuoppia, jotka liittynevät tervahaudan käyttöön.
Alakohde (tervahauta 2) on pääkohteesta kaakkoon noin 60 m päässä. Paikalla on hyvin huomaamaton tervahauta. Sen kokonaishalkaisija on noin 7 m. Sen vallit ovat matalat ja loivat, noin 2 m leveät ja 20–50 cm korkeat. Halssi on koilliseen, mutta sitä on vaikea erottaa maastossa, sillä siinä kasvaa suurehkoja puita. Alakohteesta luoteeseen on jyrkkäpiirteinen kuoppa, jossa on rautaromua. Se lienee kaivettu jälkeenpäin.
Pääkohteen tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000056497 |
620 |
Hannila 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
527770.00000000 |
7195459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056497 |
Kohde sijaitsee Hannilan talon länsipuolella, Utajärventieltä etelään kääntyvän pihatien alkupäässä. Paikalla kasvaa tiheä katajapensaikko. Muutama suurempi mänty on kohteen ympärillä. Aluskasvillisuus on korkeaa varpua.
Paikalla on vallillinen, kuoppamainen hiilimiilu. Se on halkaisijaltaan noin 3,5 m. Keskellä oleva kuoppa on melko jyrkkä ja noin 1,2 m syvä. Vallit erottuvat maastosta heikosti. Valliin tehdyssä koepistossa havaittiin puuhiiltä ja hiilistä maata. Kohde vaikuttaa vaurioituneen jomman kumman tien tekemisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000056498 |
620 |
Hannila 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
527517.00000000 |
7195405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056498 |
Kohde sijaitsee Utajärventien eteläpuolella, Hannilan talosta 400 m länteen. Kohteella kasvaa harvaa mäntymetsää ja runsaasti katajaa. Aluskasvillisuus on varpua ja sammalta.
Paikalla on vallillinen, syvä, kuoppamallinen hiilimiilu. Sen halkaisija on noin 7 m. Vallit ovat selkeät. Ne ovat 1,5 m leveät ja 40–60 cm korkeat. Keskellä olevan kuopan syvyys on arviolta 2 m. Vallissa on hiiliä. |
| metsakeskus.1000056499 |
620 |
Hannila 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
527741.00000000 |
7195383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056499 |
Kohde sijaitsee Hannila 1:n tavoin Hannilan talosta länteen, Utajärventieltä etelään kääntyvän pihatien varressa, noin 90 m Hannila 1:sta etelälounaaseen. Kohteella kasvaa harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus on varpua ja sammalta.
Paikalla on hyvin jyrkkäpiirteinen, vallillinen, syvä, kuoppamallinen hiilimiilu. Sen halkaisija on noin 7 m. Vallit ovat selkeät. Ne ovat 1,5 m leveät ja 30–60 cm korkeat. Keskellä olevan kuopan syvyys on arviolta 2 m.
Kohde on merkitty maastokartalle virheellisesti tervahautana. |
| metsakeskus.1000056500 |
620 |
Hannila 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
527754.00000000 |
7195247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056500 |
Kohde sijaitsee Utajärventien eteläpuolella, saman pihatien varrella kuin Hannila 1 ja Hannila 3. Maaperä on hiekkaista, ja aluskasvillisuus varpukasveja. Puusto on harvaa havumetsää.
Pääkohde (miilu 1) on halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen, vallillinen kuoppamiilu. Vallit ovat 1 m leveät ja noin 40 cm korkeat. Kuopan syvyys on noin 90 cm.
Alakohde (miilu 2) on pääkohteesta länsilounaaseen noin 55 m päässä, lähellä talon pihaa. Se on samantapainen kuoppamiilu, kuin pääkohdekin. Halkaisija on noin 6 m. Vallit ovat noin 30 cm korkeat ja kuoppa on noin 1,3 m syvä.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056501 |
620 |
Kärrykoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528384.00000000 |
7195204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056501 |
Kohde sijaitsee noin 170 m Utajärventien eteläpuolella, 200 m Kärrykoskesta itään. Maaperä on hiekkaista moreenia, ja aluskasvillisuus varpukasveja. Puusto on varttunutta mäntyä.
Paikalla on pienikokoinen tervahauta. Sen ympärillä on hiekanottoon liittyviä kuoppia. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 6 m. Vallit ovat 1,5 m leveät ja 40–60 cm korkeat. Tervahaudan syvyys on noin 70 cm. Halssi on kaakkoon ja noin 5 m pitkä. Sen syvyys on 1,8 m ja leveys tervahaudan päästä noin 2 m. |
| metsakeskus.1000056502 |
179 |
Mustalahti |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
443663.00000000 |
6900173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056502 |
Pienen sekametsää kasvavan kumpareen laella kaksi vierekkäistä, suorakaiteen muotoista kaivantoa, oletettavasti kellarikuoppia. Kaivannot ovat kooltaan 7 x 2 x 1,6 metriä (itä-länsisuuntainen) ja 3 x 2 x 1,8 metriä (pohjois-eteläsuuntainen). Molemmissa kaivannoissa seinämät on alun perin tehty lähes pystysuoriksi, vain hiukan ulospäin viettäviksi. Reunoissa erottuu muutamia halkaisijaltaan noin 30–40 cm kokoisia irtokiviä, mutta suoranaista kivettyä seinämää ei ole havaittavissa. Seinämät osin maatuneet. Pohja molemmissa melko tasainen.
Molempia kellarikuoppia on käytetty myöhemmin tilapäisasumuksina ja molempien päälle on
kasattu riukumaista kattoa. Eteläisemmän kuopan päällä kattorakennelma oli romahtamispisteessä, minkä vuoksi kuopan pohjaa ei ollut mahdollista tutkia tarkemmin. Pohjoisemman kuopan katto oli jo romahtanut, minkä seurauksena kuopan syvyyttä ei ollut mahdollista mitata tarkasti. Kuoppien ympäristössä oli muutaman kymmenen vuoden ikäistä metallirojua sekä lasisia alkoholipulloja.
Kuopat liittyvät todennäköisesti Mustalahden torppaan joka on merkitty vuoden 1845 pitäjänkartalle (karttalehti 3212 08 Jyväskylä) ja vuoden 1963 peruskartan laatimiseen mennessä torpan paikka on autioitunut. Kuoppien myöhempi asumiskäyttö autioitumisen jälkeen, mahdollisesti 1990-luvulle saakka. |
| metsakeskus.1000056503 |
740 |
Hannula |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
634688.00000000 |
6852622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056503 |
Kalkinpolttouunin jäänteet ja louhos kuivatusojineen noin 570 m pohjoiseen Kesälahdentien ja Susiniementien risteyksestä.
Susiniemen kalkkilouhos on mainittu Suomen Geologisen Toimiston "Geoteknillisissä Tiedonannoissa No. 21 Kalkkikivi" vuodelta 1919. |
| metsakeskus.1000056505 |
286 |
Ritaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
481940.00000000 |
6776034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056505 |
Kohde sijaitsee Jaalassa Ritaniemen kärjessä, Niskajärven rannalla, Ritaniementien ja aluetta halkovan sähkölinjan välisessä tasaisessa, puisessa metsämaastossa. Noin 70x50 cm kokoisista reunuskivistä ja pienemmistä sisuskivistä koostuvan röykkiön pituus on 3,6m, leveys 3,4m ja korkeus n. 70 cm. Muodoltaan röykkiö on aavistuksen suippomainen ja se kulkee koillis-lounaissuunnassa. Kyseessä on mahdollisesti lapinraunio. |
| metsakeskus.1000056506 |
286 |
Ritaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481934.00000000 |
6775862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056506 |
Kohde sijaitsee sähkölinjan hakkuuaukion itäisellä laidalla, puoleksi kuusikon peitossa, puoleksi puuttomaksi hakatulla hakkuuaukiolla. Ympäristö loivaa, metsäistä mäkimaastoa. Itse tervahauta sijaitsee tasaisella mäkiterassilla. Kohteen sisäreunan halkaisija on n. 3,5 metriä ja reunavallien halkaisija n. 10 metriä. |
| metsakeskus.1000056508 |
620 |
Hallakorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532954.00000000 |
7190148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056508 |
Hallakorven itäpuolella kuivuneen joentörmän reunalla noin 300 metriä metsäautotieltä länteen sijaitsee kaksi peruskarttaan merkittyä tervahautaa. Tervahautojen eteläpuolella kulkee metsätie, jolta tervahaudat on helppo havaita.
Suuremman tervahaudan 1 halkaisija on noin 18 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna ylärinteessä noin 1,7 m ja alarinteessä noin 1,5 m. Suppilomaisen tervahaudan vallin leveys on noin 4 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,3 m ja alarinteessä noin 1,6 m. Halssiaukko laskee pohjoiseen jyrkkään alarinteeseen kohti ojaa. Halssin pituus on noin 6 m ja leveyttä kaivannolla on noin 2–1,5 m. Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Pohjalta otettiin lapionpisto, jossa erottui paksulti hiiltä. Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja tukevaa mäntymetsää. Vallin päällä ja myös osittain tervahaudan pohjalla kasvaa nuorta sekametsää.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056509 |
620 |
Roninkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534233.00000000 |
7190752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056509 |
Tervahauta sijaitsee Roninkankaan kaakkoisosassa tiheässä mäntytaimikossa. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m. Vallin leveys on noin 3 m. Haudan syvyys on noin 0,6 m pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on noin 5 m pitkä ja 2 m leveä. Tervahaudan päällä kasvaa mäntytaimikkoa. Tervahaudan vallissa on useita eläimen, mahdollisesti ketun, tekemiä kuoppia. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000056510 |
620 |
Lomaräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534352.00000000 |
7190893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056510 |
Tervahauta sijaitsee Lomaräme -nimisen ojitetun suon länsipuolella. Laakea tervahauta on pieni ja piirteiltään selkeä. Halkaisijaltaan tervahauta on vain noin 6 m ja syvyydeltään noin 70 cm. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 1 m ja korkeudeltaan 30 cm. Halssi suuntautuu koilliseen ja on kooltaan noin 1,5 x 5 x 0,5 m. Juoksutusura jatkuu halssista noin 6 m.
Tervahauta sijaitsee harvennetussa talousmetsässä melko aukealla paikalla. Tervahaudassa ja sen lähiympäristössä kasvaa jonkin verran nuoria puita, pääasiassa mäntyä. Tervahaudan itäpuolella kasvaa tiheä nuori taimikko. Alueen aluskasvillisuutta hallitsee sammal, varvut, kanerva sekä jäkälä. Jäkälää kasvaa erityisesti tervahaudan valleissa. |
| metsakeskus.1000056511 |
620 |
Mustavaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534687.00000000 |
7190905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056511 |
Tervahauta sijaitsee Mustavaaran eteläpuolella Lomaräme -nimiselle ojitetulle kosteikkoalueelle laskevassa rinteessä. Tervahauta sijaitsee avohakkuulla, mutta tervahaudan ympärille on jätetty katkaistut merkkipuut ja itse haudassa kasvaa jonkin verran katajaa. Muinaisjäännöksen ympäristön aluskasvillisuus koostuu heinästä, sammalesta ja varvuista.
Tervahaudan halkaisija on 16 m ja sen syvyys vaihtelee 1,3–1,7 m välillä. Halssi antaa länsilounaaseen ja on kooltaan 2 x 4,5 x 1–1,5 m. Halssissa on noin 2 m leveät vallit. Halssissa ei ole näkyvää juoksutusuraa. Tervahaudan vallit ovat kooltaan 3,5–4 x 0,7–1,4 m ollen korkeammat länsipuolella. Vallit ovat osin kaivetut metsä- tai kaivinkoneella. Kaivukohdista erottuu hiiltä. |
| metsakeskus.1000056512 |
620 |
Mustavaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534963.00000000 |
7190844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056512 |
Tervahauta sijaitsee avohakkuulla, mutta sen sisäpuolelle on jätetty katkaistu puu tervahaudan merkiksi. Tervahaudan sisäpuolella kasvaa jonkin verran nuorta puustoa, kuten katajaa. Muinaisjäännöksen ympäristön aluskasvillisuus muodostuu pääasiassa sammalesta, heinätupoista sekä varvuista.
Halkaisijaltaan Mustavaara 2 on 14 m ja syvyydeltään 1,2–1,5 m. Tervahaudan halssi suuntaa itäkaakkoon ja on kooltaan 3 x 2 x 1,5 m. Halssista jatkuu juoksutusura noin 5 m päähän. Vallit ovat 3 m leveät ja 0,5–1 m korkeat. Vallin koillispuolella on 5 x 3 x 1 m kokoinen hiilikasa. Tervahaudan valliin, sisäpuolelle ja sen välittömään läheisyyteen on tehty kaivurilla ainakin seitsemän pienehköä kauhan kokoista kuoppaa, josta paljastuu näkyville hiiltä. Tervahaudan vallit ovat muutoinkin osin tuhoutuneet tai huonossa kunnossa. |
| metsakeskus.1000056513 |
740 |
Tervonniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
622546.00000000 |
6899587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056513 |
Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Tervonniemen koillisrannan tuntumassa on kaivettu konekivääripesäke noin 10 m rannasta, päätorjuntasuunta itään, ja siihen johtava lyhyehkö yhdyshauta. Alueella on myös kaksi kiviperustaa, kooltaan noin 3x3 m ja 4x6 m. |
| metsakeskus.1000056514 |
620 |
Rytisuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535381.00000000 |
7190682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056514 |
Tervahauta sijaitsee hankealueen pohjoisosassa Vaaranpään lounaispuolella Rytisuon ja Niskansuon välisellä kuivalla kankaalla. Tervahauta sijaitsee nuorehkossa mäntyvoittoisessa talousmetsässä, jonka aluskasvillisuus muodostuu varvuista ja sammalesta. Tervahaudan sisäpuolella kasvaa muutama nuori mänty sekä kuusi. Valleissa ja halssissa kasvaa mäntyjä, kuusta, katajaa sekä koivuja.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 m ja syvyydeltään 70 cm. Sen vallit ovat leveydeltään 3 m ja korkeimmillaan 0,5 m häviten itään mennessä lähes olemattomaksi. Tervahaudan halssi antaa lounaaseen ja on kooltaan 1 x 3 x 1–1,5 m. Suon suuntaan laskeva juoksutusura on näkyvä noin 5 m matkalta. |
| metsakeskus.1000056515 |
620 |
Rytisuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535457.00000000 |
7190473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056515 |
Tervahauta sijaitsee Vaaranpään lounaispuolella Rytisuon ja Niskansuon välissä olevalla kuivalla metsäsaarekkeella noin 200 m kaakkoon kohteesta Rytisuo 1. Ympäristössä ja tervahaudan sisäpuolella kasvaa nuorehkoa sekametsää ja muutama iäkkäämpi kuusi. Aluskasvillisuus muodostuu lähinnä varvuista sekä sammalesta.
Rytisuo 2 on halkaisijaltaan 11 m ja syvyydeltään 0,5 m. Tervahaudan halssisuuntaa lounaaseen ja on kooltaan 3 x 1,5 x 1–1,5 m. Juoksutusura jatkaa näkyvänä noin 4 m. Rytisuo 2:n vallit ovat leveydeltään 3 m ja korkeudeltaan 0,4–0,8 m välissä. Vallissa on jonkin verran kuoppia. Tervahaudan ympärillä on useita moderneja kuoppia ja metsätyökoneen jälkiä. |
| metsakeskus.1000056516 |
620 |
Niskansuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534991.00000000 |
7190313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056516 |
Tervahauta sijaitsee Niskansuon eteläpuolella olevalla kuivalla talousmetsäkankaalla. Tervahaudan ympäristö on harvennettua talousmetsää. Tervahaudan sisällä ja valleissa kasvaa jonkin verran puustoa. Alueen aluskasvillisuus muodostuu pääasiassa sammalesta sekä varvuista.
Halkaisijaltaan Niskansuo 1 on 21 m ja syvyydeltään 1,5 m. Halssi antaa luoteeseen ja on kooltaan 4 x 2,5 x 1,5–2 m. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 4–5,5 m ollen leveämmät halssin päässä. Paikoin vallit näyttäisivät olevan tuplavallit, mutta on mahdollista, että vaikutelma syntyy valliin kaivetuista kuopista. Vallien korkeus vaihtelee 0,5 ja 1,5 m välillä ollen korkeammalla halssiin päässä. Tervahaudan vallin kaakkoispuolella suoraan kiinni vallissa on 2 x 2 x 0,7 m kokoinen hiilikasa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056516 |
620 |
Niskansuo 1 |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
534991.00000000 |
7190313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056516 |
Tervahauta sijaitsee Niskansuon eteläpuolella olevalla kuivalla talousmetsäkankaalla. Tervahaudan ympäristö on harvennettua talousmetsää. Tervahaudan sisällä ja valleissa kasvaa jonkin verran puustoa. Alueen aluskasvillisuus muodostuu pääasiassa sammalesta sekä varvuista.
Halkaisijaltaan Niskansuo 1 on 21 m ja syvyydeltään 1,5 m. Halssi antaa luoteeseen ja on kooltaan 4 x 2,5 x 1,5–2 m. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 4–5,5 m ollen leveämmät halssin päässä. Paikoin vallit näyttäisivät olevan tuplavallit, mutta on mahdollista, että vaikutelma syntyy valliin kaivetuista kuopista. Vallien korkeus vaihtelee 0,5 ja 1,5 m välillä ollen korkeammalla halssiin päässä. Tervahaudan vallin kaakkoispuolella suoraan kiinni vallissa on 2 x 2 x 0,7 m kokoinen hiilikasa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056517 |
620 |
Niskansuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535041.00000000 |
7190161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056517 |
Tervahauta sijaitsee Niskansuon eteläpuolella olevalla kuivalla kankaalla noin 150 m eteläkaakkoon Niskansuo 1:stä. Tervahaudan ympäristö on hakattu ja äestetty, jonka yhteydessä myös tervahauta on pahoin vaurioitunut. Äestysurat/metsäkoneen jäljet kulkevat tervahaudan keskeltä ja myös pohjoisosan vallien yli. Tervahaudassa kasvaa nuoria taimia. Alueen aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja.
Niskansuo 2 on halkaisijaltaan 12 m ja syvyydeltään 1,3 m. Sen vallit ovat kooltaan 3 x 0,7 m. Tervahaudan halssi on etelään ja kooltaan 2 x 2,5 x 1,5 m. Juoksutusuraa on hankala havaita äestyksen vuoksi. |
| metsakeskus.1000056520 |
620 |
Jalka-aho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535235.00000000 |
7188860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056520 |
Jalka-ahon eteläpäässä Pyöreäsuon ja Saukonpuron välissä sijaitsee kahden tervahaudan kokonaisuus. Tervahautojen ympäristö on tiheän keski-ikäisen sekametsän peittämää, joten haudoista ei saanut kunnollista kuvaa, vaikka niiden muodot olivatkin erittäin selkeitä. Aluskasvillisuutena on pääasiassa sammalta sekä varpuja.
Isompi tervahauta 1 on kooltaan 17 x 1,3–1,5 m. Sen vallit ovat 3,5–4 m leveät ja 1,5 m korkeat. Halssi on lounaaseen ja kooltaan 3 x 2 x 1,5 m. Halssin ympärillä on 1,5 m leveät ja 0,5 m korkeat vallit. Juoksutusura jatkuu näkyvänä noin 8 m päähän.
Tervahautojen ympärillä on jonkin verran metsänhoitoon liittyvää toimintaa ja maa on niiltä osin muokatun näköistä. Tarkastuksessa havaittiin myös tervahautojen välissä, niiden itäpuolella, vallissa kiinni oleva kumpare, joka oli hyvin samankaltainen kuin hiilikasat osassa myöhemmin tarkastetuista tervahaudoista. Kumpare erottuu 5p-idarista, mutta sitä ei kuitenkaan dokumentoitu valokuvin, eikä siihen tehty kairausta/koepistoa. Viistovalovarjosteen perusteella kumpare on kooltaan noin 6,5 x 3,5 m ja korkeutta sillä on ulkomuistin perusteella noin 1 m.
tervahauta 2, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056522 |
620 |
Jalka-aho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535208.00000000 |
7189661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056522 |
Jalka-ahon pohjoisosassa Peurosuon ja Härmänsuon välisellä kuivalla kankaalla sijaitsee tervahauta sekä mahdollisesti siihen liittyvä painanne. Tervahaudan ympäristö on nuorta tai keski-ikäistä, hiljattain harvennettua, talousmetsää. Aluskasvillisuus muodostuu sammalesta ja varvuista.
Halkaisijaltaan tervahauta on 15–17 m ja se on hieman epäsymmetrinen. Syvyyttä Jalka-aho 2:n tervahaudalla on 1,5 m. Tervahaudan halssi on pohjoiskoilliseen ja kooltaan 3 x 4 x 2 m. Halssissa on lisäksi noin 2 m leveät ja 70 cm korkeat vallit. Juoksutusura jatkuu näkyvänä melkein 20 m päähän. Tervahaudan vallit ovat jyrkät ja leveydeltään noin 3,5 m. Korkeutta valleilla on 1,4 m. Tervahauta on merkitty maastoon punaisilla nauhoilla puissa/kepeissä.
painanne, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056523 |
625 |
Ruumiinristinkangas |
10001 |
12006 |
13081 |
11006 |
27007 |
375750.00000000 |
7144921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056523 |
Paikalla on ollut piilopirtti, jonka venäläiset polttivat asukkaineen isonvihan aikana. Paikalla on muistomerkki ja opastaulu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056523 |
625 |
Ruumiinristinkangas |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27007 |
375750.00000000 |
7144921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056523 |
Paikalla on ollut piilopirtti, jonka venäläiset polttivat asukkaineen isonvihan aikana. Paikalla on muistomerkki ja opastaulu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056524 |
608 |
Karikorventien pellonkulma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240162.00000000 |
6848701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056524 |
Kohde käyty tarkistamassa 6.5.2025. Kohteella on todettu olevan tervahauta.
Kohteesta n. 55 m itään kulkee Karikorventie ja n. 640 m pohjoiseen kulkee Harjantie. Harjakosken padolta katsottuna kohde sijaitsee padosta noin 5,7 km länteen/luoteeseen ja Pomarkun kirkolta 4,1 km itään/kaakkoon.
Tervahauta on halkaisijaltaan itä-länsi suunnassa n. 7 m ja pohjois-etelä suunnassa n. 6 m. Kohteen syvyys on n. 3 m sen valleilta mitattuna. Sen paksuin valli on n. 2 m paksu. Tervahaudan halssi on kohteesta länteen ja sen läntiset vallit ovat kiviset. Halssille on tervaa oletettavasti valutettu kivirinnuksen lävitse, mutta rinnus on osittain sortunut, on siis vaikea sanoa tätä varmaksi.
Kohde on ympäristöltään sekametsän ympäröimä, kohde itsessään on täysin sammaleen peitossa, kohteen kivirinnusta onkin oletettavasti myös tästä syystä vaikea hahmottaa. Kohteelta on suora näköetäisyys siitä pohjoiseen ja länteen sijaitsevalle pellolle. Aivan kohteen läheisyydessä kulkee Karikorventie. |
| metsakeskus.1000056527 |
538 |
Etu-Paijula |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
227531.00000000 |
6728841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056527 |
Kallion eteläreunalla on kansalaisilmoituksen (Ilppari ILM34932) mukaan kivirakenne, joka vaikuttaa pronssikautisen hautaröykkiön pohjalta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056528 |
620 |
Jalka-aho 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534845.00000000 |
7189823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056528 |
Tervahauta sijaitsee Jalka-ahon lounaaseen laskevassa alarinteessä. Ympäristö on harvennettua talousmetsää ja sen aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja, kanervaa sekä hieman jäkälää.
Tervahaudan halkaisija on 10 m ja sillä on syvyyttä 60 cm. Tervahaudan halssi osoittaa kaakkoon kohti 30 m päässä olevaa suota ja on kooltaan 2 x 2,5 x 0,5–1,5 m. Halssista ei lähde erottuvaa juoksutusuraa. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 2 m ja korkeudeltaan 0,2–1 m. Noin 7 m tervahaudasta pohjoiseen on moderni metsänkäyttöön liittyvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000056529 |
620 |
Härmänsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534480.00000000 |
7189773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056529 |
Tervahauta sijaitsee ojitetun Härmänsuon itäpuolella olevan kapean metsäkankaan pohjoisrinteessä Saukonpuron länsipuolella. Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 14 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna ylärinteessä noin 1 m ja alarinteessä noin 0,8 m. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,8 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Halssi suuntautuu koilliseen loivaan alarinteeseen kohti ojaa. Halssin pituus on noin 6 m ja leveyttä kaivannolla on noin 0,5 m. Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjasta otetusta lapionpistosta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja tukevahkoa sekametsää. Tervahaudan ympäristö on vahvasti metsäkoneen muokkaamaa. Tervahaudan itä- ja etelävalli ovat vahingoittunet äestyksen yhteydessä. Tervahaudan yli on ajettu useaan kertaan metsäkoneella. Siksi tervahautaa on vaikea erottaa ympäristöstään.
Tervahaudan vallista noin 6 m länteen havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja, jonka koko on
noin 1,5 x 1,5 m. Sen ympärillä on noin 0,5 m leveä ja 1 m korkea maavalli.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056530 |
620 |
Härmänsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534467.00000000 |
7189836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056530 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee ojitetun Härmänsuon itäpuolella olevan kapean metsäkankaan etelärinteessä Saukonpuron länsipuolella. Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 14 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1 m. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 m. Vallin korkeus ylärinteessä on korkeimmillaan 0,2 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Halssi suuntautuu etelään. Halssiaukko laskee etelään loivaan alarinteeseen kohti ojaa. Halssin pituus on noin 5 m ja leveyttä juoksutusuralla on noin 1,2 m.
Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjasta otetusta lapionpistosta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja tukevaa mäntymetsää. Vallin päällä ja osittain myös tervahaudan pohjalla kasvaa nuorta lehtimetsää. |
| metsakeskus.1000056531 |
620 |
Härmänsuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533934.00000000 |
7189789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056531 |
Tervahauta sijaitsee Härmänsuon lounaispuolella, metsäautotiestä noin 320 m koilliseen. Tervahaudan halkaisija on noin 19 m. Vallin leveys on noin 5 m. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 1,3 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Se erottuu noin 1,2 m leveänä aukkona tervahaudan vallissa. Tervahaudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa ja se erottuu ympäristöstä heikosti. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000056532 |
620 |
Konttilampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534305.00000000 |
7189325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056532 |
Konttilammen koillispuolella kosteikkoalueelle laskevassa rinteessä noin 445 m metsäautotieltä itään sijaitsee kaksi tervahautaa ja mahdollinen tervapirtin pohja. Tervahaudoista suurempi on merkitty peruskartalle. Tervahaudoista noin 40 m etelään kulkee pienempi metsätie, jolta tervahaudat on helppo havaita.
Suuremman tervahaudan 1 halkaisija on noin 15 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1 m. Maljamaisen tervahaudan vallin leveys on noin 3,0 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 1 m ja alarinteessä noin 1,3 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Halssin pituus on noin 5 m ja leveyttä kaivannolla on noin 0,8 - 1,5 m. Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjasta otetusta lapionpistosta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja tiheää havumetsää. Tervahaudan yli on ajettu muutaman kerran metsäkoneella. Lisäksi tervahaudan kaakkoisvalli on vahingoittunut äestyksen yhteydessä.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056533 |
620 |
Konttilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533931.00000000 |
7189336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056533 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee Konttilammen koillispuolella ojitetulle kosteikkoalueelle laskevassa rinteessä noin 80 m metsäautotiestä itään. Tervahaudan halkaisija on noin 14 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna ylärinteessä noin 1 m ja alarinteessä noin 0,5 m. Vallin leveys on noin 3 m ja korkeus ylärinteessä on noin 0,8 m ja alarinteessä noin 1,3 m. Halssi suuntautuu koilliseen. Halssin pituus on noin 5 m ja leveyttä kaivannolla on noin 1 m. Tervahaudan pohjalle on tehty kolme kaivantoa, joiden pohjan koko on noin 1,0 x 0,5 m ja syvyys noin 0,5–0,3 m.
Tervahautaa ympäröi pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjalta otettiin lapionpisto, jossa erottui paksulti hiiltä. Tervahaudan päälle on jätetty tukeva säästöpuuryhmä, jonka ansiosta tervahauta erottuu selvästi maastossa. Tervahaudan päällä kasvaa tukevaa haapa- ja kuusimetsää. Tervahaudan päälle on kaatunut vallilta kelo. |
| metsakeskus.1000056535 |
620 |
Konttilampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533129.00000000 |
7189318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056535 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee Konttilammen luoteispuolella ojitetulle kosteikkoalueelle laskevassa rinteessä. Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 20 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1 m. Tervahaudassa on kaksi vallia. Ulommaisen vallin leveys on noin 4 m ja sisävallin noin 3 m. Ulommaisen vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,8 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Vallien välissä kulkee pistemäinen kaivanto, jonka leveys on noin 0,5 m ja syvyys noin 0,4 m.
Halssi suuntautuu etelälounaaseen. Halssin pituus on noin 8 m ja leveyttä sillä on noin 2 m päättyen kapenevaksi ojamaiseksi kaivannoksi.
Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjalla on useita eläinten tekemiä kuoppia. Tervahaudan pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja nuorta sekametsää.
Noin viisi metriä tervahaudan vallista pohjoiseen sijaitsee kolme kaivantoa (N 7189334 E
533128), joiden syvyys on noin 0,3 m. Suurimman ja epämääräisen muotoisen kaivannon pohjan koko on noin 2 x 2 m ja kaivannon syvyys on noin 0,3 m. Kahden muun kaivannon pohjan koot ovat noin 1,5 x 1,5 m ja 0,8 x 0,5 m. Tervahaudan vallista noin viisi metriä koilliseen on lisäksi kaksi kaivantoa (N 7189325 E 533147). Suuremman kaivannon pohjan koko on noin 5 x 2 m ja syvyys noin 0,6–0,2 m. Pienemmän kaivannon pohjan koko on noin 2 x 1 m ja syvyys on noin 0,3 m. Kaivantojen pohjalle tehdyissä kairauksissa ei tavattu hiiltä. Kaivannot ajoittuvat todennäköisesti alueen tervantuotantoa myöhempään ajanjaksoon ja liittyvät todennäköisesti alueen metsänhoitoon. |
| metsakeskus.1000056537 |
620 |
Konttilampi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533284.00000000 |
7188898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056537 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee Konttilammen lounaispuolella metsäsaarekkeessa, jota ympäröi ojitettu kosteikkoalue. Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 20 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1 m. Vallin leveys on noin 4 m ja korkeus ylärinteessä on noin 0,4 m ja alarinteessä noin 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen. Halssin pituus on noin 10 m ja leveyttä kaivannolla on noin 1 m.
Tervahautaa ympäröi pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä kasvaa tukevaa mäntymetsää ja nuorta sekametsää.
Tervahaudasta noin viisi metriä koilliseen havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja, jonka koko on noin 5 x 2 m. Sen ympärillä on noin 1 m leveä ja 1–0,2 m korkea maavalli.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056541 |
275 |
Hautasaari 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475271.00000000 |
6943712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056541 |
Maanmittauslaitokseen merkitty tervahauta siirretty myös muinaisjäännösrekisteriin. Kohde erottuu lidar-aineistossa. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. |
| metsakeskus.1000056544 |
608 |
Mattilankulma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238763.00000000 |
6846193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056544 |
Kohteella käyty 12.5.2025 Pomarkun inventointia täydentämässä. Kohteella todettu olevan tervahauta.
Kohteesta n. 180 m pohjoiseen kulkee Riuttantie. Riuttansalmen pato ja leirikeskus sijaitsevat kohteesta n. 3,6 km kaakkoon. Pomarkun kirkolta katsottuna kohde on kirkolta n. 4,7 km kaakkoon.
Tervahauta on halkaisijaltaan pohjois-etelä suunnassa n. 7 m ja itä-länsi suunnassa n. 8 m. Kohde on n. 3 m syvä sen valleilta mitattuna ja sen vallit ovat paksuimmillaan n. 2,5 m paksut. Tervahaudan halssi on kohteesta etelään jyrkässä alarinteessä. Kohteen halssi melkein kokonaan tuhoutunut, kun sen päälle on rakennettu tie ja sitä mukaileva oja. Oja on varsinainen syy tuhoutumiselle. Tervahaudan eteläiset vallit ovat kivisiä, joten terva on johdettu kivivallin lävitse halssille.
Kohde sijoittuu mäntyvaltaisen korkean kumpareen eteläiselle rinteelle. Kohteen päällä kasvaa keskipitkiä kuusia ja sammal peittää kohteen, varsinkin kivivallit ovat sammaleen peitossa. Kohteesta lounaaseen sijaitsee pieni pelto ja vanha rakennus. Kohde on myös kahden asutuksen läheisyydessä. Honkasalon asutus kohteesta koilliseen (n. 280 m) ja Mattilan luoteeseen (n. 580 m). |
| metsakeskus.1000056545 |
620 |
Saukkopuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534757.00000000 |
7188545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056545 |
Tervahauta sijaitsee Saukonpuroon laskevan jyrkähkön rinteen päällä olevalla terassilla avohakkuun vieressä. Tervahaudan ympärille on jätetty kasvamaan havuvoittoista sekametsää. Aluskasvillisuutena on sammalta sekä varpuja.
Tervahaudan halkaisija on 15 m ja syvyys 1,4–1,8 m. Halssi antaa koilliseen rinteen suuntaisesti ja on kooltaan 2 x 4 x 1 m. Halssi on romahtanut vallin kohdalta. Halssi on merkitty keltamustalla nauhalla. Valli on leveydeltään 3,5–4 m ja 0,6–2,5 m korkea, ollen korkea rinteen puolella. Vallissa on eläimen tekemiä kuoppia.
Noin 15 m tervahaudasta kaakkoon havaittiin 40 cm syvä ja halkaisijaltaan 3 m kokoinen painanne. Kyse on mahdollisesti tervapirtin pohjasta.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056546 |
620 |
Pyöreäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535577.00000000 |
7188347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056546 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee Pyöreäsuon lounaispuolella olevan kosteikkoalueelle laskevan rinteen pohjalla noin 250 metriä metsäautotien kääntöpaikalta itäkaakkoon.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 11 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 m. Tervahaudan vallin leveys on noin 2 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,3 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Halssiaukko laskee länteen loivaan alarinteeseen kohti virtaavaa ojaa. Halssin pituus on noin 5 m ja leveyttä kaivannolla on noin 0,5 m. Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjasta otetusta lapionpistosta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä kasvaa eri-ikäistä mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000056548 |
620 |
Ahvenvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533952.00000000 |
7188574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056548 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee ojitetun Konttisuon eteläpuolella olevalla metsäkankaalla noin 290 metriä metsäautotieltä lounaaseen.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 16 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1 m. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,2-0,4 m ja alarinteessä noin 1 m. Halssi suuntautuu koilliseen. Halssin pituus on noin 7 m ja leveyttä kaivannolla on noin 0,5 m. Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjasta otettiin lapionpisto, jossa erottui paksulti hiiltä. Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja eri-ikäistä havupuuvaltaista metsää.
Tervahaudan vallista noin neljä metriä etelään havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja, jonka koko on noin 2 x 1,5 m. Sen ympärillä on noin 0,5 m leveä ja 0,5 m korkea maavalli.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056549 |
620 |
Ahvenvaara 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533222.00000000 |
7188306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056549 |
Tervahauta sijaitsee Ahvenlammen koillispuolella Ahvenvaaran länsipuolen rinteessä kosteikkoalueen reunassa.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 15 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 m. Vallin leveys on noin 3 m ja korkeus ylärinteessä on noin 0,4 m ja alarinteessä noin 1 m. Halssi suuntautuu länteen. Halssin pituus on noin 5 m ja leveyttä sillä on noin 0,5 m. Tervahautaa ympäröi kapea kaivanto, jonka leveys on noin 0,5 m ja syvyys noin 0,4 m. Tervahaudan pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata. Tervahaudan vallin päällä kasvaa tukevaa havumetsää ja haudan päällä nuorta sekametsää.
Tervahaudasta noin yhdeksän metriä kaakkoon havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja, jonka koko on noin 2 x 2,5 m. Sen ympärillä on noin 1 m leveä ja 0,3–1 m korkea maavalli.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056550 |
275 |
Pohjois-Lanstu |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
474824.00000000 |
6942862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056550 |
Paikalla on karsikko, jota Erkki Fredrikson on tutkinut 1970-luvulla. Tuolloin dokumentoitiin kuusi karsikkopuuta ja niiden merkinnät. Nähtävissä olleet merkinnät olivat ristejä, kirjaimia ja numeroita. Vuosiluvut olivat pääosin 1800-luvulta, yksi myöhäisempi 1946. Numeroinnit ja kuvaukset Fredriksonin tekstin mukaan.
3. Pohjois-Lanstussa salmen kapeimmalla kohdalla n. 4 metriä rannasta keskikokoisessa männyssä kuroutunut arpi.
4. edellisestä n. 4 m. kaakkoon rantapiissä kalliolla kasvava petäjä, puussa neljä veistämää, järven puoleisista ylimmässä ei tekstiä, kesimmäisessä vuosiluku 1864, vuosiluvun alla epäselvä merkintä H N 2 8, alimmassa veistämässä epäselviä numeroita, ehkä 84. Pohjoisen puolella risti sekä epäselvä kirjain.
5. Edellisestä n. 4 metriä itään, 3 metriä rannasta viettävällä kalliolla puu jossa järvelle päin kaksi arpea, ylemmässä risti, alemmassa vuosiluvut 1849 ja 1880 allekkain
6. Edellisestä 10 metriä kaakkoon puu jossa yksi arpi, tekstinä A.P 88
7. Viitisentoista metriä kaakkoon lähellä veden rajaa paksu mänty jossa 8 veistämää. Järven puolella ylimmässä teksti 18 M A, + 6, 68. Alemmassa epäselvä 862 (tai 867) ja selvä 867, alimmassa järvenpuoleisessa 80 ja 8 ja mahdollisesti 6 vierekkäin. Lännen puolella veistämä jossa teksti 1946 3/7. Saaren puolella ylimpänä 1868, 35, alempana pieni arpi jossa teksti 194 EP, arven vieressä toinen suuri arpi, jossa ei merkintöjä, tämän alla suurehko arpi jossa epäselvä 8 ja epäselvä kirjain tai numero.
8. Edellisestä parikymmentä metriä itään mänty jossa kuroutunut veistämä.
Kohteen nykytilanteen ja muinaisjäännösluokan selvittäminen vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000056551 |
620 |
Ahvenvaara 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533883.00000000 |
7187645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056551 |
Tervahauta sijaitsee Heinisuohon laskevassa rinteessä. Alueen puusto on harvennettua mäntyvoittoista talousmetsää, jossa kasvaa myös jonkin verran koivua, kuusta ja katajaa. Aluskasvillisuus muodostuu varvuista ja sammalesta.
Tervahaudan halkaisija on 15–16 m ja syvyys 1,3 m. Halssi on etelään ja se on kooltaan 4 x 1,3 x 0,5 m. Juoksutusura jatkuu rinteen alamäkeä pitkin Heinisuon suuntaan. Tervahaudan vallit ovat leveydeltään 4 m ja korkeudeltaan 1,2 m. Tervahaudassa on eläimen koloja.
Tervahaudan koillispuolella on 4 x 2,5 x 0,4 m kokoinen painanne, joka on mahdollisesti
tervapirtin pohja.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056552 |
275 |
Etelä-Lanstu 2 |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
474912.00000000 |
6942671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056552 |
Paikalla on karsikko jota Erkki Fredrikson on tutkinut ja dokumentoinut 1970-luvulla. Kohteen numero ja kuvaus Fredriksonin tekstin mukaan.
2. Etelä-Lanstun itäkärjessä n. 10 metriä rannasta yksinäisessä kelossa yksi veistämä, jossa tekstinä E S (tai C S) 184- 24/9, lukujen alla epämääräinen Y V.
Kohteen nykytilanteen ja muinaisjäännösluokan selvittäminen vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000056553 |
620 |
Ahvenvaara 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534302.00000000 |
7187948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056553 |
Tervahauta sijaitsee Heinisuohon laskevassa loivassa rinteessä. Tervahauta sijaitsee harvennetussa talousmetsässä. Tervahaudan sisällä ja ympärillä kasvaa jonkin verran nuorehkoa puustoa, kuten haapaa, kuusta, mäntyä ja katajaa. Alueen aluskasvillisuus muodostuu lähinnä sammalesta ja varvuista.
Tervahaudan halkaisija on 14,5 m ja syvyys 1,4 m. Halssi antaa kaakkoon ja on kooltaan 3 x 3 x 1,4 m. Halssissa on eläimen kolo ja se on ylhäältä katsottuna täysin tasainen. Juoksutusura näkyy noin 1,5 m matkalta. Vallit ovat leveydeltään 3 m ja korkeudeltaan 0,5 - 1 m. Tervahaudan luoteispuolella on kuoppia, jotka ovat syntyneet luultavasti metsäkäytöstä. |
| metsakeskus.1000056554 |
620 |
Ahvenvaara 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534572.00000000 |
7187824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056554 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee Ahvenvaaran kaakkoon laskevalla rinteellä ojitetun Heinisuon reunalla. Tervahaudalta noin 220 metriä länteen kulkee talvitie.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 18 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna ylärinteessä noin 1,5 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,8 m ja alarinteessä noin 1,5 m. Halssiaukko laskee kaakkoon loivaan alarinteeseen kohti ojaa. Halssin pituus on noin 6 m ja leveyttä kaivannolla on noin 0,5 m. Tervahaudan pohjan keskiosassa on noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva kumpare, jonka korkeus on noin 0,3 metriä. Kumpareen kohdalta lähtee ojamainen kaivanto kohti halssia. Tervahautaa kiertää kapea kaivanto. Tervahaudan pohjasta otettiin lapionpisto, jossa erottui paksulti hiiltä.
Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja eriikäistä havupuuvaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000056555 |
620 |
Joutenlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535015.00000000 |
7187484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056555 |
Tervahauta sijaitsee Heinisuon ja Joutenlammen välissä olevalla metsäsaarekkeella länteen laskevassa rinteessä. Tervahaudalle on metsäautotien pistolta noin 110 metriä.
Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 17 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 m. Vallin leveys on noin 3 m ja korkeus ylärinteessä on noin 0,5 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Halssi suuntautuu länteen ojitetulle kosteikkoalueelle. Halssin on avattu noin 2 x 2 m alueelta. Halssin pituus on noin 4 m. Tervahautaa ympäröi pistemäinen kaivanto. Tervahaudan pohjalla on eläimen tekemä kuoppa. Tervahaudan pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Tervahaudan päällä kasvaa sekametsää. Tervahaudan yli on ajettu useaan kertaan metsäkoneella. Tervahaudan idänpuoleinen valli on vahingoittunut äestyksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000056556 |
620 |
Joutensuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535696.00000000 |
7186743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056556 |
Tervahauta sijaitsee Joutenlammen eteläpuolella olevassa metsäsaarekkeessa, jota ympäröi ojitettu kosteikkoalue. Tervahaudan halkaisija on noin 16 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 0,6 m. Vallin leveys on noin 3 m ja korkeus on noin 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen. Halssin pituus on noin 12 m ja leveyttä sillä on noin 1 m. Tervahautaa ympäröi pistemäinen kaivanto, jonka leveys on noin 0,5 m ja syvyys noin 0,4 m. Tervahaudan pohjasta otetusta kairauksesta havaittiin mustaa noensekaista maata.
Tervahaudan vallin päällä kasvaa tukevaa eri-ikäistä sekametsää. |
| metsakeskus.1000056877 |
275 |
Lanstu pikkusaari |
10001 |
12006 |
13076 |
11002 |
27000 |
474953.00000000 |
6942722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056877 |
Saarella on karsikkopuu, jota Erkki Fredrikson on tutkinut ja dokumentoinut 1970-luvulla. Numero ja kohdekuvaus Fredriksonin tekstin mukaan.
1. Pienikokoisessa kuolleessa männyssä kaksi umpeenkuroutunutta arpea. Tekstiä ei näkyvissä.
Kohteen nykytilanteen ja muinaisjäännösluokan selvittäminen vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000056878 |
620 |
Joutensuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535475.00000000 |
7186806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056878 |
Tervahauta sijaitsee Jalka-ahontiestä länteen johtavan metsäkoneen ajouran pohjoispuolella, Jalka-ahontiestä noin 260 metriä itään. Tervahaudan halkaisija on noin 16 m. Vallin leveys on noin 3,5 m. Sen syvyys on noin 1 m pohjalta vallin yläreunaan mitattuna. Halssi suuntautuu etelään. Se on noin 3 m pitkä ja 1,5 m leveä. Tervahaudan ympärillä on katkoviivamainen kaivanto. Pohjalta otetusta kairauksesta havaittiin hiilensekaista maata.
Tervahaudan päällä kasvaa tiheää nuorta mäntymetsää.
Tervahaudan vallista noin kymmenen metriä pohjoiseen havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja, jonka koko on noin 5 x 2 m. Sen ympärillä on noin 1 m leveä ja 0,8 m korkea kivillä tuettu maavalli. Vallin päällä kasvaa kuusia.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056879 |
620 |
Joutensuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534976.00000000 |
7186777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056879 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee Joutensuon lounaispuolella suolle laskevan metsäkankaan rinteen pohjalla noin 200 metriä metsäautotieltä pohjoiseen.
Suppilomaisen tervahaudan halkaisija on noin 17 m ja syvyys on haudan pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,2 m. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 m. Vallin korkeus ylärinteessä on noin 0,8 m ja alarinteessä noin 1,5 m. Halssiaukko laskee kaakkoon loivaan alarinteeseen. Halssin pituus on noin 8 m ja leveyttä sillä on noin 1,5 m päättyen kapenevaksi ojamaiseksi kaivannoksi. Tervahautaa kiertää pistemäinen kaivanto. Pohjalta otettiin lapionpisto, jossa erottui paksulti hiiltä. Tervahaudan vallin päällä kasvaa katajaa ja eri-ikäistä sekametsää, pohjalla kasvaa nuorta kuusikkoa.
Tervahaudan vallista noin viisi metriä pohjoiseen havaittiin mahdollinen tervapirtin pohja, jonka koko on noin 3 x 2 m. Sen ympärillä on noin 0,5 m leveä ja 0,5–0,3 m korkea maavalli.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000056885 |
9 |
Kettukangas koillinen |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
369814.00000000 |
7109381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000056885 |
Maastokartalle merkitty ja 5p Laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000057219 |
297 |
Majoisenpuro 2 |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
549891.00000000 |
6977729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000057219 |
Majoisenpurossa lähellä Suuri-Majoisen rantaa sijaitsee puu- ja kivirakenteinen patorakenne. Se on rakennettu läpi puron rannasta rantaan. Pohjoisen puolella on kahden riun väliin pystyyn aseteltuja litteähköjä puurimoja. Rakenne on tuettu paikalleen kivillä ja sen eteläpuolella on kivinen kynnysrakennelma. Tästä noin 10 metriä pohjoiseen havaittiin myös muutama puupaalu puron pohjassa pystyssä.
Viranomaiskäyttöön ILM32995. |
| metsakeskus.1000057729 |
499 |
Norrskärsgloppet |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
196071.00000000 |
7026833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000057729 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Norrskärsgloppetilla Raippaluodosta länteen Vaasan väyläalueella Vaasan majakasta noin 800 metriä itäkoilliseen noin 23 metrin syvyydessä. Sijaintitieto on toistaiseksi epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä. Hylky on levinnyt pohjalle siten, että rakennekokonaisuuden leveys on noin 16 metriä. Hylyn päällä on noin 19 metriä vapaata vettä.
Hylky on havaittu 2022 merenpohjan monikeilainluotauksessa eikä hylkyä ole visuaalisesti tarkastettu. Hylyn päällä on mahdollisesti kaatuneita mastoja. |
| metsakeskus.1000057731 |
498 |
Kurkkiorova 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
362365.00000000 |
7522419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000057731 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 metriä. Halssin suu osoittaa etelään, kohti jokea. |
| metsakeskus.1000059092 |
849 |
Heinevansaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364273.00000000 |
7062735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059092 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta sijaitsee Heinevansaari-nimisen kankaan eteläosassa noin 1,2 kilometriä metsäautotieltä lounaaseen. Alueella kasvaa harvaa sekametsää. Tervahaudan vallille on jätetty säästöpuuryhmä. Tervahaudan ympärillä sijaitsee ojitettua kosteikkoa. Tervahaudan ympärillä risteilee metsäkoneen jättämiä jälkiä.
Maljamaisen tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys noin 1,0 metriä. Valli on leveydeltään noin 2,0 metriä, ja se erottuu selkeästi ympäristöstä. Vallin korkeus on ylärinteessä noin 0,6 metriä ja alarinteessä 1,2 metriä. Vallin päällä kasvaa haapoja. Halssi osoittaa koilliseen. Halssin pituus on noin 6,0 metriä ja se on leveydeltään noin 1,5 metriä. Tervahautaa kiertää katkoviivaamainen kaivanto. Kaivantojen koko on noin 1,5 x 1 metriä ja syvyys on noin 0,3–1,0 metriä. Tervahaudan pohjalta otettiin maakairanäyte, jossa erottui hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000059093 |
82 |
Isohiekka 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
353832.00000000 |
6779903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059093 |
Hiilimiilu sijaitsee Hattulan Suontaan Isohiekka hiekkamoreenikankaalla noin 130 metriä Vanajaveden rannasta. Neliömäisen suhteellisen jyrkkäreunaisen 0,8 metriä syvän kuopan laajuus on noin 4 x 3,5 metriä ja sitä reunustaa matalat metrin levyiset vallit. Koepistossa hiilensekaista ruskeaa maata ja hiilenpalasia. Tästä vajaat 10 metriä kohti järveä on epämääräisempi 8 x 3 metrin laajuinen ja 40 cm syvä painauma, jonka pohjalta koepistosta multaista ruskeaa maata, ei hiiltä. Heti kohteen pohjoispuolella on irtolöydöksi tulkittavan rautakautisen soljen löytöpaikka Isohiekka (1000041891). |
| metsakeskus.1000059095 |
837 |
Peltolampi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326873.84000000 |
6816956.95255555 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059095 |
Senaatin kartastoon v. 1912 merkityn torpan (Peldolampi) jäännöksiä on säilynyt kevyen liikenteen reitin koillispuolella metsikössä; vanhan pihapiirin lounaisosa, jossa on 1900-luvun peruskarttojen mukaan sijainnut mm. päärakennus, on jäänyt uudisrakentamisen alle. Kohteen alueella on havaittavissa uunin pohja, kellarin jäännös, toisen kellarin tai naurishaudan jäännös sekä muutama pienehkö kiviröykkiö, jotka liittynevät kasvimaan ja pihapiirin raivaukseen. Torppa on ilmakuvien mukaan hävinnyt vuosien 1977-1988 välillä. |
| metsakeskus.1000059096 |
615 |
Kumpulanlampi 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
535607.00000000 |
7261815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059096 |
Vinovalovarjosteesta erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000059098 |
636 |
Kivisillansuo |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
241342.00000000 |
6751682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059098 |
Pyhän Henrikin reittiin liittyvä kivetty tieosuus joka kulkee SW-NE suuntaisena suoalueen yli Munkkionmäen ja Heikinsaaren välillä. Tien leveys on n. 3 m ja pituus n. 70 m, ja siihen on liittynyt myös puurakenteita.
Kohde osa modernia Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä. |
| metsakeskus.1000059098 |
636 |
Kivisillansuo |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
241342.00000000 |
6751682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059098 |
Pyhän Henrikin reittiin liittyvä kivetty tieosuus joka kulkee SW-NE suuntaisena suoalueen yli Munkkionmäen ja Heikinsaaren välillä. Tien leveys on n. 3 m ja pituus n. 70 m, ja siihen on liittynyt myös puurakenteita.
Kohde osa modernia Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä. |
| metsakeskus.1000059099 |
785 |
Tavisuo länsi |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488896.00000000 |
7153318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000059099 |
5p laserkeilausaineistosta havaittu mahdollinen pyyntikuoppajono, joka on mahdollisesti samaa kokonaisuuttaa pohjoispuolella olevien pyyntikuoppakohteiden Sirkkakaarto ja Kotila kanssa. Kohteessa Tavisuo länsi on noin 12 pyyntikuoppaa noin 350 metrin matkalla. Mahdollisesti kuoppia on vielä enemmän. Kuoppien halkaisijat ovat noin 3 metriä. |